HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSE1.

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSE VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS. HELSINGISSÄ, 1921.

2 HELSINGISSÄ SANOMALEHTI- JA KI~JAPAINO-OSAKEYHTIÖN. i92l.... KI~JAPAINO

3 SISÄLL VSLUETIELO Kaupungin Teknillisten laitosten Hallitus V Vesijohtdlaitos.... : Kaasulaitos... '... 41, Sähkölaitos Sivu.

4 Helsingin kaupungin tekniflisten laitosten HaUituksen' Kertomus, vuodelta 1920.' Kaupunginvaltuuston huhtikuun, 10 p:nä 1912 vahvistaman ohjesäännön mukaan kuului Hallituks.een kolme varsinaista ja' kolme varajäsentä, joista Kaupunginvaltuusto valitsi kolmeksi vuodeksi kerral1aan puheenjohtajan, yhden varsinaisen ja kaksi varajäsentä, kun taas Rahatoimikamari omista jäsenistään valitsi Hallitukseen yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen vuodeksi kerral1aan. Näin valittuna toimi Hallitus vuoden 1919 loppuun, josta: alkaen sen kokoonpano muuttui',kaupunginvaltuuston mainitun vuoden jouluk~i.m 18:na tekemän päätöksen mukaan. Hallituksen suhteen sisälsi mainittu päätös: että Kaupunginvaltuusto valjtsee kaikki jäsenet yhdellä kertaa kalenterivuodeksi kerral1aan; että varajäseniä ei enää valita, mutta jäsenluku lisätään kolmesta viideksi, sekä että puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan jäsenistä kalenterivuodeksi. Tämän mukaan' valitsi Kaupunginvaltuusto vuodeksi 1920 Hallituksen puheenjohtajaksi al1ekirjoittaneen Hult'in, varapuheenjohtajaksi professori A. L Hjelmman'in sekä jäseniksi filosofiantohtori Henrik Ramsay'n, johtaja Väinö Tannerin ja sähköteknikko Väinö V. Salovaaran, joista professori Hjelmman varapuheenjohtajana ja Rahatoiini- 'kamarin edustajana sekä johtaja Tanner varajäsenenä olivat aikaisemmin kuuluneet Hallitukseen. Selostettavan vuoden aikana on Hallitus säännöllisesti kokoontunut kerran viikossa, lukuunottamatta kesäkuukausia, jol1oin kokouksia on ollut' harvemmil}. Niistä vähän yli 250:stä asiasta, joita Hallitus on, vuoden kuluessa käsitellyt, on usea antanut Hallitukselle aiheen tehdä esityksiä Kaupunginvaltuustolle, kuten esim.: helmikuun 16 p:nä; esitys sähkölaitoksen akkumulaattoripatterien uusimiseen saada laitoksen v voittovaroista ennen myönnettyjen varojen lisäksi käyttää Smk. 250,000:-, tarvitsematta kuitenkaan koroittaa pauerien kirjanpitoarvoa;,,. maåliskuun 1 p:nä; esitys Hallituksen oikeuttamisesta mahdollisimman edullisesta hinnasta myymään sähkölaitoksen 2,000 kw:n turbogeneraauori vuodelta 1910; maaliskuun 15 p:nä; esitys kaasulaitoksen 'uunilaitteen laajentamisesta kahdella uuniryhmällä sekä tarpeell,isten varojen saamisesta tarkoitusta varten; s. p. esitys kaasun ja sähkön hinnan koroittamisesta; toukokuun,27 p:nä; esitys määrärahan myöntämisestä sähkölaitoksen 'johtoverkon ulottamiseksi Käpylän esikaupunkiin; toukokuun 29 p:nä; esitys Hallituksen oikeuttamisesta määräämään kaasun ja sähkön hinta suhteellisesti tuotantokustannusten mukaan;

5 vt syyskuun 27 p:nä; esitys uuden sopimuksen tekemisestä Helsingin kaupungin ja Etelä-Suomen Voima Oy:n välillä Sähkövirran hankinnasta; lokakuun 5 p:nä; esitys vesijohtolaitoksen v taksan maksujen koroittamisesta; lokakuun 9 p:nä; esitys sähkömiuarien vuokrien käytäntöön ottamisesta; sekä marraskuun 20 p:nä; esitys lisämäärärahoista erinäisiä tarkoituksia varten. Teknillisten laitosten hallinnon ja käy.tön suhteen viitataan jälempänä oleviin erikoissel ostuksii n. Helsingissä, huhtikuuss,a Helsingin kaupungin teknillisten laitosten Hallitus: Werner Hult. 1. Savonius.

6 Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen vuonna toiminnasta Laitoksen tehtävien lisäksi on kuluneena vuonna tullut velvollisuus valvoa viemanjohtojen rakentami$ta tonteilla kaupungissa. Senaatin toukokuun 8 P:Q~ 1917 vahvistamassa Helsingin kaupungin' rakennusjärjestyksessä on nimittäin säädetty, että tontilla oleva viemäri]ohtokin on tehtävä tarkalleen Vesijohtolaitoksen antamien määräyksien. mukaisesti. Kun' ei määräyksiä aikaisemmin ole ollut, teki laitos ehdotuksen semmoisiksi. Sitäpaitsi osoittautui tarpeelliseksi saada vahvistetuksi erityinen ohjesääntö, jonka kautta voitiin antaa määräys m, m. siitä, että on tehtävä piirustus viemärijoh.dosta sekä että viemärijohdon saa tehdä ainoastaan henkilö tai toiminimi, joka Helsingin kaupungin Teknillisten laitosten Hallitukselta on saanut oikeuden siihen. Sittenkuin Uudenmaan läänin Maaherra oli vahvistanut tämän ohjesäännön huhtikuun 22 p:nä 1920 astuvaksi voimaan kesäkuun 1 p:nä samana vuonna ja Hallitus toukokuun 29 p:nä oli hyväksynyt laaditut määräykset' sekä n. k. urakoitsijain johtosäännön, voi tämä toiminta. alkaa.. Sanomalehti-ilmoituksilla kiinnitettiin talonomistajain huomio tarpeellisuuteen noudattaa uusia määräyksiä ja ilmoitettiin vähän myöhemmin Hallituksen hyväksymät urakoitsijatjotka ovat oikeutetut tekemään näitä töitä.. Johtojen rakentamisen' valvontaa ja tarkastusta on hoitanut putkiverkkoinsinööri, joka jo aikaisemmin on valvonut tonteilla r'akennettavain vesijohtojen tekemistä ja viime vuonna, kun rakennustoiminta on ollut verraten vähäinen, on ehtinyt täyttää täl11änkin velvollisuuden. _. Vi'ime vuonna' yhä aina nousevain elantokustannusten takia on työmiesten ja viran':' pitäjäin palkkoja korotettu vuoden kuluessa. Siten saivat työmiehet Hallituksen päätöksen mukaan suurempia p~lkkoja maaliskuun 14 p:stä, huhtikuun 26, kesäkuun 27, syyskuun 5 ja lokakuun 17 p:stä; joulukuun 1 p:nä korotettiin taas Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan jok~isesta lapsesta ja työ päivästä maksettu avustus 1 markasta 2 markkaan, eli samaan määrään jota oli maksettu vuoden alusta kunnes se kesäkuun lopussa tapahtuvan turitipalkkojen korotuksen yhteydessä väh,ennettiin 1 markkaan. Työmiesten tuntipalkat olivat vuoden lopussa kokonaista 75 a 100 Olo suuremmat kuin vuoden alussa.

7 2 Vuonna 1914 olivat viitaajien, putkenlaskijain ja apurien palkat Smk. 0: 57, 0: 56 ja 0: 44 sekä vuoden 1920 lopussa Smk. 6: 86, 6: 88 ja 5: 81 tunnis~a, apumaksu lapsista siihen mukaan luettuna. Kun työaika kuitenkin on lyhennetty 57 a 52, eli keskimäärin 54.5, tunnista,vuonna tuntiin viikossa vuonna 1920, on todellinen tulo, jaettuna vuoden 1914 työajalle, Smk. 5': 85, 5: 87 ja 4: 96 tunnissa. Mainittujen työmiesryhmäin palkat ovat siis vuodesta 1914 alkaen nousseet 927, 950 ja 1,027 Ofo:lla. Virkamiesten kalliinajanlisäyksiä korotettiin kesäkuun 1. p:stä laskien aikaisemmin myönnetystä 75 Ofo:sta pohjapalkasta ja 1,200 markan maksimimäärästä kuu kaudelta 125 Ofo:iin palkasta ilman mitääri rajoitusta ja kiinteän lisäyksen, 400 markkaa kuukau-' delta, pysyen entisellään. Sitäpaitsi korotettiin kuukausavustus' jokaisesta lapsesta 60 markasta 120 markkaan. Jo'ulukuun kalliinajanlisäyksen kiinteä erä korotettiin 400:sta 650 markkaan. Koneenhoitajat ja koneenhoitaja,in apulaiset saivat erityisen sopimuksen mukaan jonkun verran korotetut kalliinajanlisäykset jo maaliskuun alusta sekä sitäpaitsi, samoin' kuin kaikki muut viran pitäjät, kesäkuun 1 p:stä lisäyksen suunnilleen samojen perusteiden mukaan kuin virkamiehet, kuitenkin sillä poikkeuksella, että lapsenavustus oli vain 60 markkaa lasta kohti kuukaudessa. Syyskuun 1 p:stä laskien on vielä maksettu kaikille viranpitäjille paitsi virkamiehille Palkkalautakunnan myöntymyksellä lisäys, joka on noin 20 Olo palkasta, henkilökohtainen kalliina-janlisäys siihen mukaanluettuna. Kaupunginvaltuuston hyväksymiä, kesäkuun alusta alkaen ja joulukuusta annettavia lisäyksiä maksettaessa vähennettiin Palkkalautakunnan myöntymy,ksellä maksetut korotetut lisäykset., Helsingin kaupungin Kassa- ja tililaitosta koskevan johtosäännön mukaan, joka astui voimaan tammikuun 1 p:nä 1920, on vuoden' 1920 menosääntöön ensimmäisen kerrari 'otettu menot yleisten vesipostien, vapaakaivojen, juomavesipostien ja hevosten juottoaltaiden sekä Kauppatorin suihkukaivon hoidosta ja kunnossapidosta. Tulojen Joukkoon on otettu: sama summa, siihen kuitenkin lisättynä postien ja kaivojen perustamispääoman kuoletus ja korko, joka pääoma on otettu mukaan laitoksen pääoma-arvoon. Kun kustannukset näitten postien ja kaivojen hoidosta ja kunnossapidosta eivät saa vaikuttaa menoihin laitoksen käytöstä ja kunnossapidosta, niin ei edellämainittuja kustannl..!-ksia ole erityisesti merkitty vuosikertomukseen menojen joukkoon, vaan on ero tulojen ja menojen välillä, s. o. korko ja kuoletus, otettu laitoksen tuloihin. fil. maisteri Ragnar Lydin, joka syksyllä 1919 astui kemistinasistentin virkaan Vailhassakaupungissa, erosi syyskuussa; hänen sijalleen tuli fil. maisteri F. M. Hermansson. 1. Tulos käytöstä. Vantaan joen vesimäärä laitoksen turbiinien käyttöön on ollut verraten plem, niin että kaupungin Sähkölaitoksen energiaa on tarvittu vuoden kaikkina kuukausina. Joen veden korkeus, padonkynnykseen verrattuna, selviää seuraavasta taulusta, joka sisältää tietoja paitsi kaupungin Sähkölaitoksesta saadusta. el}ergiamäärästä, myöskin sade- ja keskilämpömäärästä Meteorologisen Keskusaseman ilmoitusten mukaan.

8 Vuosi ja kuukausi 1919 Tammikuu Helmikuu Vedenkorkeus Vantaan joessa y. m. sähkölaitok-i, Keskiarvo Suurin arvo Pienin arvo sen antama Sademäärä Keskil,ämpöm m m energia,, mm aste Co kwh, , , Maaliskuu , Huhtikuu Toukokuu..., ' 1, Kesäkuu , , Heinäkuu ± , Elokuu , Syyskuu , Lokakuu...' , Marraskuu... ± , Koko vuosi ' , Joulukuu ' ± , , , "" ' 408, , , , ~ , I , :16 255, , ' , Jäänlähtö joessa alkoi huhtikuun 4 p:nä + 93 cm vedenkorkeudella padonkynnyksestä mitattuna. Vuodesta 1886 jäänlähdöt ovat tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 20 p:nä. Aikaisin jäänlähtö sattui maaliskuun 29 p:nä 1890, myöhäisin toukokuun. 1 p:nä Veden puhdistaminen. Veden puhdistaminen ja suodattaminen ovat tapaht'uneet tavallisella tavalla. Huhtikuun 11 p:stä toukokuun 31 p:ään ja kesäkuun 19 p:stä vuoden loppuun on vettä käsitelty myöskin kloorilia. Yksityiskohtaiset tiedot saadaan jälempänä olevasta liitteestä n:o 3.. Vedenpumppuaminen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä nousee 6,663,349 kuutiometriin. Seuraava' taulu näyttää joka kuukaudessa pumputu~ vesi määrän ja sen jaon eri pumppul~jeille.

9 4 Turblini- Höyry- Keskipakois- Pumppuaminen pumput pumppu, pumput vuorokaudessa en Yhteensä ~ ::9.... ro ~ ro ~: "" "', ::l S"'$. -«m S rn ~«:J. ::l:::: m 3 -as: m 3 ::le:go _.'" e:.", 0' co3 co3 ~- m 3 3==- 3::l 3 5' "'3. Kuukausi '" '" '" '" _. '" _. '" _. "" "', "" :>:" :><' :><' "" iil: '" '" '" ""... ""... "" Tammikuu.,... :... 1, , , ,211 17,975 20,374 13,074 Helmikuu... 1,380,243, , ,285 18,493 20,065 12,672 Maaliskuu... 1, , , ,431 18,595 20,340 12,838 Huhtikuu... 1, , , ,183 18,406 29,770 12,582 Toukokuu....1, , ,163 '589,968 19,031 23,915 13,498 Kesäkuu... 1,~09 234,192 - _ , ,351 18,178 20,146 12,873. Heinäkuu , , , ,632 17,988 21,114 10,719 Elokuu , , , ,202 16,361 19,602 9,583. Syyskuu...,.. : , , , ,736 18,158 20,171.12,694 Lokakuu... ', , /2 1,939 1, , ,951 18,063 19,611 13,394 Marraskuu.. ~... 1, , , , ,196 18,673 20,842 13,665 Joulukuu.... ' 1, , , , ,203 18,587 20,875 13,489 Koko vuosi/13,906/ 2,481, / 3,085112,593/ 4,178,4451 6,663,349118,206/23,915/ 9,583 VanhimmiIla turbiinipumpuilla on siis pumputtu 2,481,819 m S, eli' 37.2 % koko vesimäärästä, höyrypumpulla ainoastaan 3,085 m 3 ja k{!skipakoispumpuilla 4,178,445 m S, eli 62.7 % koko vesimäärästä.-. '" - Q;I:. Vedenmittarit. Käytännössä ojevain mittarien Juku on vuoden kuluessa lisääntynyt' 26:11ä ja oli niitä vuoden lopussa 2,8~9 kpl. Läpimitat selviävät seuraavasta erittelystä:' Aukon läpimitta" 13 20' mm Lukumääd kpl. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli 1,713. Syyt ovat olleet seuraavat: Vaihdettu vuosittaisen säännöllisen vaihdon tai liian suuren näytön takia.... 1,004 kpl., eli 35.30/0 Vaihdettu isompiin tahi pienempiin mittareihin 27 " " 0.9" " virallisen kokeen takia, " " 0.2" epävarman käynnin takia.... " 288 " ".10.2 ". pysähtymisen takia.... " 111 " " 3.9" Kaikista asete-. II' taaksemenon takia " 0.1 " tuista mittareista. " vian takia osoittimessa tahi taulussa 44 " 1.5 " " vuotamisen takia..."... 11" " 0.4" ".. jäätymisen takia... 49" " 1.7" Poistettu lakkautuneen käytön tak... i..;.a~. _.,;,..'...;..;.;..;..._...;1...;6..;.9_;;..11_... "~-.; 5;:.;.9,;""".:,;.,,., ~ Vhteensa 1,713 kpl., eli 60.1 % koko lukumäärästä

10 5 Asetetuista mittareista on 344 ~pl. ollut levymittareita} ja näistä on 40 vaihdettu sen takia että niitä on pidetty epävarmoina ja 47 kpl. pysähtymisen takia, vastaten 11.6 ja lo kaikista asetetuista levymittareista. Uusia mittareita on ~setettu 195 kpl., joista 120 ainoastaan kesäksi. Vedenkulutus. Mittarien mukaan kulutetut vesi määrät, olivat: Yksityiskulutus. 1-9 ja 20 kaupurtginosassa.... 3,522,118 in a, eli lo kaupunginosassa sekä muilla rautatien itäpuolella olevilla alueilla.... 1,253, kaupunginosassa ja rautanen länsipuolellå olevilla " " " alueilla..., ,021 " " 7.65 "," Satamaposteista on -kulutettu ja paloposteista jaettu ,613 " 0.73 " " Kaupungin ulkopuolella (Brändössä)... ;......;,...:.....;....:.....;...;...;....:.....;....:.....;...;...;....:..._...;;;;.;..;.;;;...;;..;;.----::_...::..._~.;...;;... 27,241 " " 0.41 " Yksityiskulutus. 5,361,152 m a, eli /0 Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus ,,717 " " 7.06 " Laitoksen oma kulutus ,809 " " 0.61 " Yhteensä mittarien mukaan 5,872,678 m a, eli lo Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistilkseen, tulipalojen sammutuksiin, Rakennuskonttorin vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessa, putkiverkon vuotoihin sekä vajauksiin miltarien näytössä.. :.. ;... ;...;...;...;...;....;...;... ;...;...;.._...;.7.;.90;;.:,:.;;;.6.;..71::...-..::.,,_..::.,,_..:1.:.1:.;;.8.;..7...;.,,:... Yhteensä 6,663,349 m a, eli lo Vedenmitt;l.rien näyttämä vesimäärä oli siis: Vuonna '.... 5,872,678 m a, I eli lo koko pumputusta vesimäärästä. Vuonna 1919 on kulutettu Vuonna 1920 on kulutettu Lisäys vuonna '.'... '.. :...,.. Keskikulutus vuorokaudessa oli... :... :... Suurin kulutus vuorokaudessa, 19 /5} oli.... Pienin kulu"tus. vuorokaudessa, 1/8, oli.... 6,381,513 m a 6,663,349 " 281,836' ;, { 4.42 lo 18,206 ml! 23,915 " 9,583 " Kun kirkonkirjoihin merkitty väkiluku on lisääntynyt n. 186,000 henkilöstä n. 190,000:teen 31 / , ni in keskiväkiluku vuonna 1920 oli n. 188,000 henkilöä

11 6 Keski-, suurin ja pienin kulutus henkilöä kohti vubrokaudessa olivat sentähden 96.8, ja 51.0 litraa. Joulukuun 8 p:nä toimitetun väenlaskun mukaan oli henkilöiden luku kaupungissa, paitsi sotaväkeä, ainoastaan 160,864. Tälle väkiluvulle jaettul1a olisi kulutus henkilöä ja vuorokautta kohti paljon suurempi.. Seuraavassa taulussa esitetään joukko tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: v u 0 5 I '" 1,478, '" ,012; '.... 2,595, ,255, ,382, '" ,827, ,540, ,446, ,381, ,663, '85:73 86.H ~ < ~~, Keskikulutus henkilöä kohti vuorokaudessa, litraa Yksityi- jyleisun sun tar- tarpei- Yhteensä. peisun siin 4, , , , , , , , , , ioo , , , , , , , , , )2,159 II.. Vesijohdon laitokset. Laajennukset ja arvonlisäykset Viime vuonna on tehty alla mainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat menot, nimittäin: Työkalujen ja kalustojen. osto.'... ;... '.... Vedenmittarien osto... :.. Vapaakaivo Oumtähäen sairaalan luona.... S:n Rantatorilla kauppahallin luona... '. S:n Korkeasaarella...,.... Vesijohto Elimänkadulla Teollisuus~ujan ja Sturekadun välillä sekä Kuortaneenkadulla Jämsän- ja Elimarikatujen välillä.... S:n Viipurinkadulla Hangon- ja 'Karjalan katujen välillä.... S:n Smk. " " " " II 11,394: 52 33,829: 60 1,238: :29 1,664:- 153,588: 32 64,693: 74 Loviisankadulla Kotkan- ja Hangon- sekä Tammisaaren- ja Heinolankatujen v~lillä..." 40,895: 88 ~~~--~--~~~~ Siirto Smk. 308,172: 29 1) Näistä on 162 kpl. kaupungin omia taloja ja 'kaivoja y. m.

12 7 Siirto Smk. Vesijohto Hangonkadulla... : :.... S:n Tammisaarenkadulla... ;.... S:n Heinolankadulla.... S:n Kyllikinkadulla osoitteesta n:o 3 Bölenkadulle.... S:n Bölenkadulla Hertan ja Magdalenankatujen välillä.... S:n Teollisuuskadulla Kuortaneenkadusta n. 100 m kaakkoon päin... "... '" S:n Bus- ja Sanfaholmalla, satamapostien johtoja.... S:n Karstu'lantiellä (palo posti).. :... ~ S:n. Torkkelikadulla franzeninkadun ja Agricolakujan välillä.. S:n. Sipoon ja Saimaan kaduilla:... '".... S:n eri kaduilla Meilansissa, nimittäin: L. Viertotiellä Munksnäsinkad.un ja Honkatien välillä, Honkatiellä L. Viertotien ja Pihlajatien välillä, Pihlajatiellä Munksnäsin ja Valpurinkatu'jen välillä, Ampujakadulla PihlajatieItä avonaiselle paikalle kortelien 625, 633 ja 634. välillä, Munksnäsinkadulla n:jen 5, 7 ja 9 luona ja Topeliuskadulla Koivutien,ja Stenbäckkatujen väl.iiiä sekä ainoastaan maat yöt Va~purin- II II -" " " " " " " " - 308,172: 29 24,526: 15 34,935: 08 30,291: 89 2,923: 15 44,054: 01 22,630: 81 23,447: 71 1,856: 96 9,793: 59 91,941: 18 kadulla " 483,245: 03 S:n Sampokadulla Runeberg- ja.i1marisen katujen välillä.." 35,253: 48 S:n Ilmarisenkadulla Runeberg- ja Sampokatujen välillä..." 27,184: 17 S:n Ahlqvistkadulla Apollo- fa Museokatujen välillä....." 25,391: 18. S:n Lutherkadulla osoitteen n:o 2 luona..." 85,808: 94 S:n Lautapihankadulla Panimokadulta korttelia n:o 200 pitkin" 21,251: 93 Maatöita vesijohtoa varten Mechelinkadulla...;...;.._.;;.".;;;.2~2,~9;;;.21;;",:_ Smk. 1,295,628: 55 Viime vuonnakaan ei ole ryhdytty jatkamaan saostusaltaiden rakentamlstyötä. Vuodelta 1919 siirtynyt kustannus, jota ei ole yhdistetty pääoma-arvoon, on...'... Smk. 361,575: 32 Vuonna 1920 koitunut korko y. m. lisätään... " 29,779: ,354: 98 Tämän lisäksi tulee etuantivaroilla tehdyt työt: Vesijohto Käpylän puutarhaesikaupunkiin... ~... ; ,276: 66 S:n. Torkkelikadulla..._...;...;...;..:_._..;;2;..;.0.:.;;,6..;.80.;.;:..;;0..;.3 Smk. 611,31.1: 67 Näistä töistä johtuvia kustat;muksia ei ole viety pääoma-arvoon. Poistot. Kaupunginvaltuuston joulukyun 10 p:nä 1912 vahvistaman järjestelmän mukaan on tehty seuraavat poistot, nimittäin:

13 8 Patorakennukset, -tiilirakennukset ja paremmat asunnot kaupungin maalla, myyntiarvo alkuperäisestä arvosta, kuoletusaika 50 vuotta... Kemistinasunto, myllärinrakennus, hiilivaja ja erilaiset ulkohuonerakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 5 Olo, kuoletusaika 20 vuotta.... Tiiliset kone..:, höyrykattila-, pesu- ja kylpyhuone- sekä myllyrakennukset I kaupungin maalla, myyntiarvo 10 Olo, kuoletusaika 20 vuotta.... Kaikenlaiset pumput, turbiinit ja koneet, pikasuodatinrakenn\ls; neliskulmaiset saostusaltaat, sekoitusrakennukset sekä laboratoriorakennus, jotka eivät sijaitse. kaupungin maalla, myyntiarvo 10 Olo, kuoletusaika 10 vuotta Ympyriäiset saostusaltaat, erilaiset ulkohuonerakennukset, vajat, varastorakennukset, kellarit, savupiippu, paja sekä pikasuodattimet, jotka eiv~t sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 5 %, kuoletusaika 10 vuotta Vesipostit, kastelupostit, vapaakaivot, hevosten juottoaltaat y. mo, kuoletusaika 10 vuotta Vesisäiliö, myyntiarvo 10 Olo, kuoletusaika, 50 vuotta... 0 Putkiverkko, myyntiarvo 10 Olo, kuoletusaika 50 vuotta Vedenmittarit, myyntiarvo 5 Olo, kuoletusaika 10 vuotta Työkalut ja kalustot, myyntiarvo 10 Olo, kuoletusaika 10 vuotta.... sekä ylimääräisinä poistoina:. Myydyt veden mittarit 0 0.' 0 5,880~- Myydyt työkalut 'r..., ,300: - Smk. 1,313: - 1,204: - 47,726: - 55,618: - 3,909: 94 2,441: - 40,~79: 49 5,306: 60 12,155: 52 3,742:- 7,180:- 180,775: 55 Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo Joulukuun 31 p:nä Laajennukset ja arvonlisäykset vuonna :... 0 Poistot samana vuonna. 0 Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä ,405,705: - 1,295,628: 55 8,701,333: ,775: 55 Smk. 8,520,558:- jaettuna seuraavasti: Vanh~sakaupung~sa: 15/16 Vanha,nkatipungin putouksesta sekä maa-alue ,100:- I Vanhempi patorakennus kivestä sekä vesiränni ,853: - Uusi vesiränni , ' 34,929: - Vanhempi pumppuhuone tiilestä ,457:--., I 2 kpl. pumppuja ynnä turbiinit.' ,000: hv, säätäjälle varustettu turbiini sekä sähköngeneraattori 9,589: - Kone- ja höyrykattilarakennus tiilestä..._..;.....;...;..._-.;;.48.;;.:,~1.;;.,18;.;,:_ Siirto 248,046: -

14 Siirto 248,046: --:- Höyrypumppulaitos ynnä johdot, p~rustus ja 3 kpi. höyrykattiloita...'..... Siihen kuuluva savupiippu... :.... Asuinrakennus tiilestä... ~... ;.... Ulkohuorierakennus,ristikkohirsistä ja laudoista.... Erilaiset ulkohuonerakennukset.... ;.... Hiilivaja ristikkohirsistä ja laudoista.... Hiilen purkauspaikka ja raide ,500: -, 400:- 36,098: - 2,123:',66:- 1,113: - 350:- Amerikkalaisten. pikasuodattimien rakennus sekä vesisäiliöt ja kaivot ,200: - 11 kpi. amerikkalaisia pikasuo<;l.attimia ynnä johdot (232 m 2 suodatuspinta-alaa) ,935: - Neliskulmaiset saostusaltaat Broholmalla ,000: - Vmpyriä.iset s:n s:n ,551: - Sekoitusrakennus.... 3,540: - Kalkin sekoituskone.... Imukaasungeneraattorit, moottorit ja sähkör,noottoripumput Kaksi sähkönmuuntajaa... '.... Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijoh'tosillat Antrasiittivaja ja laivalaituri... :... ;.... / Kaksi kalkin ja kemikaalien varastorakennusta :- 31,166:,- 6,160: - 4,900:- 569:- 3,616: -. Öljykellari...'. : :,...:... Paja tiilestä. ".... Kemistinasunto hirsistä.... Kaksikerroksinen asunto hirsistä :- 7,637: - 38,790: - Laboratoriorakennus hirsistä... ".'... 1,668: - Pesu- ja kylpyrakennus tiilestä.... Myllyrakennus tiilestä... '.... Myllärinrakennus hirsistä... ;...' ,016;- 12,271: - 2,012: - 595,529: - Vesisäiliö Eläintarhassa... ; ,267: - Vartijanasu. nto hirsistä..." " "... " ". " ,360: - 387, 627'. ~ Vesijohtotyöpaja tiilestä korttelissa n:o ,568: - Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista, ,941: - 31,509: - Vesipostit satamissa... '.'... '...'. 35,112: - Vapaakaivot...'..., ,011: - Hevosten juottoaltaat.....,... ' ,143: ~ Putkiverkko : ,352,220: - Vedenmittarit ','. 57,000;- ~oneet ja työkalut ,407: - Smk. ' 8,520,558: - 9 Viime vuonna laskettujen vesijohtoputkien pituus ja läpimitta sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät selviävät seuraavasta taulusta:. 2

15 10 c.>!...:l :;? CIl s:: 'g~ s::c.> s::!...:l S::-.;J :3 :3 :3 :3 =2 "CI 0.!!!o< ~ "'3 "'3 "'3 "'3 ""g "CI 0 "CIc.n "CI!...:l' e -- '" - 'p.;0 ';'- I. m m m m kplo kpl. Vesijohto Ahlqvistkadulla S:n Agricolakujalla S:n Lautapihankadulla S:n Bölenkadulla S:n Tammisaarenkadulla : S:n Elimänkadulla ' S:n Honkatiellä S:n Ha,ngonkadulla S:n Heinolankadulla S:n Ilmarisenkadulla S:n Teollisuuskadulla S:n Kangasalantiellä : ' S:n Käpylän puutarhaesikaupunkiin S:n Kuortaneenkadulla : S:n Lovlisankadulla \ S:n Lutherkadulla , I S:n Munksnitsinkadul1a S:n Pihlaja tiellä : : S:n Saimaankadulla S:n Sampo~adulla S:n Sipoon kadulla 0, S:n Ampujakadulla S:n Terassikadulla S:n Topeliuskadulla... '., S:n Torkkelikadulla Son Työpajakadulla S:n Viipurinkadulla S:n L. Viertotiellä ,0 1,627 1, ~ohot~~~~~1 0: PoiskaiveUuja tai hyljäuyjä...-, I LisäyS! 518! 950! 1,627 I 1,709! 18! 32 Edellämainittujen laajennusten jälkeen putkiverkon pituus ja palopostien sekoä sulku,venttiilien luvut ovat seuraavat: - CIl 00 C7l c.>!...:l :;? s:: """ """ - -< ~ ::; c.n c.n!...:l 0 g: e ;;:: -.;J C7l c.n c.>!...:l -.;J!...:l -s:: "CI.!:!.< 9' '9 '" 0 :l ~ ""g en "',.!!!o.~ '" m m m m m m m m m m kpl. kpl. I I \ Jouluk. 31 p:nä ,122 5,153 4,332 4,901 14,235 17,747 ~1,429 28,324 17, , ,045 Lisäys vuonna ,627 1,709-4, Jouluko 31 p:nä ,122! 5,153 4,332 4,901! 14,753! 18,697 33,056!30,033!17, , ,076

16 11 Putkiverkon keskiläpimitta on 266 mm ja tilavuus 7,270 m 3 Vesisäiliö Eläintarhassa sisältää 10,000 m 3, ja korkeimman vedenpinnan korkeus on m yli kaupungin nollapisteen. Joulukuun 31 pmä laitoksessa oleva varasto mittareita, jotka 'osaksi on asetettu taloihin, osaksi pidetään varalla, selviää seuraavasta yhdistelmästä, joka paitsi mittarien suuruutta myöskin näyttää valmisteen ja rakenteen:, -< Tu!oaukon läpimitta mm s: rt> rt> Valmiste ::l Rakenne ' 1, ::r;- ~ Meinecke nopeusmitlari '. S:n levymiuari Siemens & Halske s:n S:n s:n nopeusmittari ' Dreyer, Rosenkrantz & Droop ' s:n, n. s. Einstrahlmesser" Sekalaisia valmisteita eri lajeja, Yhteensäl 289/1014/ / en "" 111. Taloudellineri tulos. '- Hinta. Kulutetun veden yksikköhinta on ollut 60 penniä' kuutiometriltä, jolle hinnalle on. laskettu alennusta 5, 10 ja 15 Olo niistä määristä jotka nousevat yli 100, 300 ja 600 m B vuodenneljänneksessä. Kaupungin' omille virastoilie ja laitoksille ei yllämainituista hin.. noista' enää ole myönnetty mitään alennusta~ Satamaposteista annetun veden yksikköhinta oli marraskuun 1 p:ään Smk. 4:":"" kuutiometriitä sekä mainitusta päivästä vuoden loppuun Smk. 6:' - kuutiometriltä. Mittarien vuokrat ja muut maksut ovat olleet entisillään., \ Tulot. Tulot yksityiskulutuksesta... _.... " satamaposteista jaetusta vedestä... :. _... _... _ " kaupungin kulutuksesta _.... " vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä _... _.. _... _. _.. Vedenmittarien 'vuokrat. ~.. ','... _... _.. _... ','...'... Maksut ilman mittareita toimivista paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista......'. Voitto tehdyistä talojohtotöistä... _......'.... Korvaus yleisten vesipostien y. m. hoidosta ja kunnossapidosta 36,363: 07 2,866,441: 04 86,003: ,236: 96 10,-156: 86 3,198,838: 36 42,300: - 790:-- 284,011: 57 Menot yleisten vesipostien y. m. hoidosta jå kunnossapidosta ""',=91=3=:=9=2_...::2:!..::,4:.::4~9::...;1~5. Siirto 3,528,389: 08 t

17 12 Siirto 3,528,389: 08 Maavuokra suojelusalueesta : - Myydyistä veden mittareista...,... 5,880:- Myydyistä työkaluista...: ,300:- Takaisin maksettu tapaturmavakuutusmaksu vuodelta ,931: 33 Kurssivoitot...!..., ,915: 38 Smk. 3,551,115: 79 Tulot vesikuutiometriitä. Turot jokaiselta myydyltä kuutio metriltä ovat: vedestä penniä mittarien vuokrista " tehdyistä talojohtotöistä " muut tulot... '..., " Yhteensä 60,892 pehniä Tulot jokaiselta pumputulta kuutiometriltä ovat: vedestä.:... ".,',..,.., penniä mittarien vuokrista,.'.. "..,...,', " tehdyistä talojohtotöistä, " muut tulot... ' " Yhteensä penniä Tulot vedenmittareista; jaettuina kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareilie, olivat Smk. 14: 85 kustakin mittarista vuodessa.,. Menot. A. Hallinto. Osa HaIlitu~sen menosääntöä ,8'10: 61 Palkkoja ja palkkioita...,.. '. '.. ' 69,120:- Konttoriapulaiset '....' ,586: 66 Piirustaja-apulaiset...'. 3,750: ~ Kalliinajanlisäykset ,553: ,010: 35 Konttorinhuoneiston vuokra, lämpö, valo ja' siistintä ,686: 15 Kulungit: kaavapaperit ja painatuskustannukset... 10,955: 50 aikakauslehdet ja uudishankinnat kirjastoon' ,1,383: 65 muut menot... '. '...' ,986: : 48 Smk. 250,832: 59

18 13 B. Käyttö. 1) Laboratorio. Kahden kemistin palkat ,500: - Vahtimestarin palkka, bensiiniä, kemikaaleja ja tarveaineita sekä muut menot 16,463: 78 Kalliinaianlisäykset... /"..._._._.;......;.._._--.;.3..;.;8,~8..;.;75.;...:...;8_8.,. ==~Sm~.=k.===7~0,~83=9=:6=6 Mitä laboratorion toimintaan tulee viitataan johtajan erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 3. 2) Vedenpumppuaminen. a) Turbiinipumput. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa....., : - Koneenhoitajat ja apulaiset...;:... : ,520: - Kalliinajanlisäykset ,220:- Muut käyttö- ja hoitokustannukset...: ,056: 91 Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito...: ,332: ~-- Smk. 87,629: 84 Kun turbiinipumpuilla on pumputtu kaupunkiin 2,481,819 m S pumppuaminen maksanut penniä kuutiometriltä. vettä, on tämä b) Höyry pumppu. Osa yli koneen hoitajan palkkaa.... KoneenhQitajat ja apulaiset... : Kalliinajanlisäykset... :.... Lämmittäjät ja apurien päivät yöt... ;...} Hiiliä höyrykattilalaitosta varten.... Öljyä, trassia ja s~kalaist.a :- 2,880:- 10,520: - 1,174: 88 Pumppulaitteen korjaus ja kunnossapito.....' : ;..;...;..; ;;...;;..;;.;..;;~ Smk. 15,723: 42 Höyrypumpulla on pumputtu kaupunkiin vain 3,085,m s vettä. c) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja sal\.daan sähkövirta osaksi vesivoimalla käyvästä generaattorista, osaksi, imukaasumoottoreista ja osaksi kaupungin.sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat:

19 14 Osa ylikoneenhoitajan palkkaa ,300: -, Koneenhoitajat ja apulaiset...' ,123: 60 Kalliinajanlisäykset... ' ,470: - Lämmittäjäin ja apurien päivät yöt...} Öljyä, trassia ja muita aineita ,: Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito... 10,507: 28 Helsingin kaupungin Sähkölaitoksen lasku 571,890 kwh:sta..._._.._._._._. 37_9..:,.,5_3_4_: 4_0 Tästä vähennetään' suodatinhiekan pesukustannukset.... S:n menot laitoksen valaistuksesta.... S:n s:n kemiallisesta puhdistuksesta.:...., 1-2,6Q9: 35 9,414: 51 10,044: 34 Smk. 482,314: 39 Srrik. 32,068: ,246: 19 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin Sähkölaitoksesta saatu virta ,890 kwh Laitoksen vesjvoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta... ~ ,110 " ~~~~- Yhteensä 1,405,000 kwh Jokainen kilowattitunti on siis maksanut 34,33 penniä. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Selkeytyneen veden pumppuamiseen suodauimiin ,000 kwh Veden pumppuamiseen kaupunkiin... '... ' ,040,000 " Suodatinhiekan pesuun... '...'... ~ ,000 II Koko laitoksen valaistukseen... 14,865" Kemialliseen puhdistukseen...' ,135 " Yhteensä 1,405,000 kwh Kun energiantarve suodatinhiekan pesuun, laitoksen' 'valaistukseen, veden kemialliseen puhdistukseen on laskettu Sähkölaitoksen keskihinnan mukaan viime vuonna, eli pennin mukaan kwh:lta, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppua-' mislsta nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen suodattimiin 136,829: 81 S:n kaupunkiin..._._.._._.._._3~1...:3,_41...;.6~: 3_8. Smk. 450,246: 19 I \ eli 7,501 penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin tjumputtua 4,178,445 m S vettä ja penniin kuutiometriitä, suodattimiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 6,663,349 m S, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu 'kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta oli penniä kuutio metriltä, kun vuosikustannukset, Smk. 553,599: 45, jaetaan vuoden kuluessa 'pumputulle vesimäärälie.

20 15 3) Suodattaminen. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa..' : - Koneenhoitaja... :... ' ,840: - Kalliinajanlisäykset... : ,470: - Suodattimien hiekan pesun käyttökustannukset... 12,609: 35 Suodattimien ja konehuoneessa olevien putkijohtojen korjaus ja kunn;;.;o;.;;.s;;.;;sa;"l;p..;.;it;.;;.o ~68,;;.;2;;.;,:...;,7.;;..9 Smk. 30,102: 14 eli, jaettuna kaupunkiin pumputulle vesimäärälie, penniä. 4) Kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen. Tästä ovat vuoden kuluessa: johtuneet seuraavat menot: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa ja kalliinajanlisäys... : 1,550:- Apurintöitä, kuljetuksia ja sekalaista... ' ,921: 47 Aluminiumsulfaattia ,687: 93 Kalsinoitua soodaa, 8.4 tonnia ,392: 27 Kalkkia, 3,263' hl... ~..., 58,567: 53 Kloorikalkkia 19,85 tonnia... :... ; ,229: 29 Natriumsulfiittia ja natriumtiosulfaauia...' ,412: 55 Veden lämmitystä kemikaalien Iiuentamiseksi '... '.' ,514: 40 Sähköenergiaa...,...,..., ,044: 34 Altaidtm ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito.....;...;...:...;..;"...:...;",.---:;..:.:;:;.:;;.;.:...:;; ,536: 86 Smk. 799,856: 64 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin selkeyuämiskustannukset nousevat penniin kuutiometriitä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa. Vanhassakaupungissa olevien ja niihin kuuluva.in rakennusten kunnossapito ja korjaus...,'.... Kone- ja muiden.rakennusten kunnossapito ja korjaus... :. Siltain, raitioteiden, ai~ain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus...'... Veden korkeuden osouajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus Kustannukset tasoituksista ja istutu ksista... "... :.... S:n puhtaanapidosta ulkona ja sisällä.... S:n asuinrakennusten polttoaineista...'... :.... S:n kone- ja muitten rakennusten polttoaineista ja lämmityksestä.... S:n sähkövalaistuksesta ja lampuista....'.... S:n I sähkövirrasta... '... ~.... S :n yovar - t" ljas t', a.... ~ :.... Sekalaiset kustannukset '.... Kulungit ja painatuskustannukset. "... '...,...;...,;.;..;.....;..; 11,093: 45 33,973: 88 12,106: 62 11,615: 69 2,860: 10 25,802: 24 47,467: 39 3,448: 50 3,895: 03 Q,414: 51 17,523: - 77:- ~1,~8.;.77;.;:..;;8;;:.5...;,. Smk. 181,155: 26 tehden 2.7/9 pennin menon jokaiselta' pumputulta vesikuutiometriitä. 'Menot käytöstä nousevat Smk. 1,635,553: 15 ja jokaisesta vesikuutiometristä '5 penniin.

21 16 C. Putkiverkko ja vesisäiliö. 1 insinöör:i, samalla talojohtojen katsastusmies, palkka.... Työnjohto... '... : sai '"1''' tonva rt" IJa, pa lkk' \. Kalliinahmlisäykset.... Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu... '.... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaukset ja kunnossapito.... Satamapostien ynnä niihin kuuluvain johtojen ja letkujen korjaukset ja hoito Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito.... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katu- 7,500: - 9,100: - 900:- 38,392: 50 37,549: 67 14,637: 61 45,909: 77 6,434: 37 johtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hanan hatun s:n... 7,885: 04 Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys... 50: 1'5 Menot katsastuksista ja sekalaiset kustannukset.... ':,' ,895: 40 Kulungit ja painatuskustannukset ,554: Smk. 174,809: 16 Viime vuonna on vain yksi vuoto ihnaantunut ja.korjattu. Tarkastettavaksi on laitokseen tuotu 48 eri piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. D. Jakelu. Konttoriapulaiset ,465: - Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen.. 23,934: 52 Kalliinajanlisäykset ,955: - Mittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu ,910: 97 Kulungit ja painatuskustannukset..._._._... _...;...;.. 6~,...;..07.;..;5...;.:..;.7_1 Smk. 219,341: 20 E. Talojohto-osasto, työpaja ja varasto.. 1 insinööri, samalla miuarityöpajan johtaja, palkka... 7,500: - Työnjohto... 15,600:- Konttori- ja varastoapulaiset... : ,313: 43 Kalliinajanlisäykset..., ,512: 50 Rakennusten ja aitain korjaus ja kunnossapito ,515: 85 Tontin ja rakennusten puhtaanapito... : '.' ,795: 27 Valaistus ,503: 18 Lämmitys ja polttoaineet... 2,418: 60 Päivystys ja yövartija... : ,250: - Sekalai~et menot...'..., : 39 Kulungit ja painatuskustannukset...;.....;..._.;...;'...;.._. 6.;.:,...;.43.;..;, 9...;.:,_2..;.8 Smk. 167,117: 50

22 17 Paitsi muita töitä on vuoden kuluessa tehty ainoastaan 42 liitosta putki verkkoon seuraa:van erittelyn mukaan: Liitoksen läpimitta mm Luku ' mm F. Seka[aiset menot. "" " Verot Helsingin pitäjän kunnfllle " ,000:- Palovakuutusmaksut.. "... " ,302: 46 Maanvuokramaksut...'...' ,550: - Tapaturmavakuutusmaksut sekä. lääkärin palkkiot ".. ; : 80 Kustannukset työmiesten 10!TIasta...' ,871: 03 Puhelinmaks\.!.t... :..'...' ,200: - Korkoa konttokuranttitililtä kaupungin rahastossa.. ~ ,296: 81 Mittaukset ja tutkimukset... ". : ,292: 72 Vedenkulutusmaksujen y. m. vähentäminen ja takaisinluovuttaminen.. ' : 50 Hautausapu.:... :.. "... 1;000:'- Palkkio' tulli kysymystä koskevasta lausunnosta... :.:... " 700: - Apumaksu vesijohdosta eräälle tontille BÖlessä... '... ', :- Apumaksu tapaturmaisesti kuolleesta hevosesta...'... :... :...,.... 2,000: - Vuokra-aputoimeenpanevalle johtajalle... 1,166: Q7 Poisto sls Pallaksen haaksirikon takia...;...;...;....;.....;....;..'...;.4..;..30,;..;:...;.7...;.0 Smk. 152,801: Korko ja. kuoletus.,. " Menot korosta ja kuoletuksesta pääoma-arvolle Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 tekemän päätöksen mukaan laskettuna ovat seuraavat: 5 olo korko pääoma-arvolle tammik. 1 p:nä 1920, Smk:lle 7;405,705: - 370,285: 25 Kuoletus, siv. 7 ja 8... " ,775: 55 Smk. 551,060: 80' Jos yhdistellään edellä olevat menot sekä. myös kustannus jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesik~utiometrill~, saadaan seuraava taulu: Vuoden 1920 menot Ja kustannus Jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. PenJ\iä vesikuutlometrlltä A. Hallinto... ;.... : ,832: B. Käyttö: 1) laboratorio ,839: 66 ' ) vedenpumppuaminen ,599: 45 " ~--~ ~~--- Siirto 624,439: 11, :

23 18 Siirto 3) suodattaminen.'.... 4) kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen.... 5) muut menot Vanhassakaupungissa.. 624,439: 11 30,102: ,856: ,155: 26 c.. Putkiverkko ja vesisäiliö... :.. D. -jakelu... :.... E. Talo;ohto-osasto, työpaja ja varasto ,832: ,635,553: ,809: ,341: ,117: f. Sekalaiset menot.....: :...;.._."'"'""-_-'-- 152,801: _ Smk. 2,600,455: Korko ja kuoletus ,060: '-'-'-''-'-'-'-'-'...;.._....;..-'---'---: Yhteensä Smk. 3,151,516: Kun yleistä ja yksityistä kulutusta on veloitettu ainoastaan 5;861,869 m 8 :stä, niin samojen edellytysten mukaan kustallnukset jokaiselta myydyltä vesikuutiometriltä ovat penniä Tulos talojohto-osastosta. Maksettavaksi kirjoitetut tulot nousevat.. ~... '..., ,054: 02 Menot ovat olleet: Työkustannukset... :.,.,..., ,365: 57 Aineet ja muut kustannukset...,... '.'.. 201,676: ,042: 45 Vuoden ylijäämä...,...,... "..,... ; Smk. 284,011: 57 Talojohto-osasto, työpaja ja varasto erittelyn mukaan siv ,117: 50 Vähentyy arvioitu meno osasta työpajaa ja varastoa... :.., 30,000: - 137,117: 50 Talojohto-osaston bruttoylijäämä,..., ,894: 07 Smk. 284,011: 57 Menot verrattuina viime vuoden vahvistettuun menosääntöön selviävät jälempänä olevasta liitteestä n:o 2. Voitto- ja tappiotili.. ; Tulot. Vedenkulutuksen maksut ja muut tulot eritteiyn rtnlkaim siv. ilja ,551,115: 79 Smk. 3,551,115: 79

24 19 Menot. Hallinto, käyttö y. m. erittelyn mukaan siv ,... 2,600,455: 29 Korko ja kuoletuksen aiheuttamat poistot pääoma-arvolle siv ,060: 80 Vuoden netto voitto ,599: 70 Bruttoylijäämä ,660: ,660: 50 Smk. 3,551,115: 79 Tila joulukuun 31 p:nä Varat. Pääoma-arvo siv. 8 ja 9 olevan erittelyn mukaan.... 8,520,558: - Keskeneräiset uudislaitokset ,354: 98 8,911,912: 98 Kaupungin rahasto: nostamatta jääneet määrärahat , ,396,095: 34 Etuanti vesijohtoa varten Käpylän puutarhaesikaupunkiin, ,276: ~~~~ Snik. 12,507,284: 98 Etuanti vesijohtoa varten TorkkeIikadul}a...,..,... '. Ulkomaalaista valuuttaa... :...,...,.,.. ','...,. Ainevarasto... "...,.,...,... '...,... '..., Kassa..,,'..,:...,...,,...,...,... :.... Saatavat: vedenkulutusmaksut...,...".,... '..., 822,208: 95 20,680: ,550: - 1,347,059: 59 11,903: 45 talojohtotöiden laskuista ja myydyistä aineista, ,352: 10 u Venäjän valtiolta... ','.'...,.. "...,.' 316,508: 06 eri henkilöiitä...,.,...,... '., ,693: 08 1,393,762: 19 Maksettu haaksirikkoapu, joka saadaan takaisin.,...,..',. 21,266: 90 Sotavaku~tusmaksut vakuutusyhtiöile O. Y. Mars A. B.... ".... 8,867: - Pankissa olevat vakuusmaksut...,.,...,...,..,..,.,,..'...,.. 38,000: -, Smk. 15,504,374: 14 Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka.,..,...,... '...,... 12,283,008: 32 konttokuranttitiii,...,...,... 1,739,852: 67 etuantina saadut lainavarat..., ,276: 66 14,222,137: 65 Siirretyt määrärahat "."'.. "..,...,,...,...,.,...,... 32,371: - Velkoja eri henkilöille...,..., ' ,624: 93 Varattuja kurssieroja Rahatoimikamarin kautta saaduista ruots, kruunuista 196,580: 06 Vakuusmaksut...,... '...,... 38,000: - Siirto 14,553,713: 64

25 20 Siirto 14,553,713: 64 5"0/0 korko pääoma-arvolle tammikuun 1 p:nä 19207,405,705: 370,285: 25 Päaoma-arvon järjestelmänmukainen kuoletus.. 173,595: 55 Ylimääräinen kuoletus myydyistä vedenmiuareista ja työkaluista... ~.... 7,180: - 180,775: ,060: 80 Nettovoitto... ;... ' ,599: 70 Bruttoylijäämä.... '... : ,660: ,660: 50, ~~~~~~~~ Smk. 15,504,374: 14 BruUoylijäämä, Smk. 950,660: 50, tekee olo pääoma-arvosta vuoden alussa ja neuovoitto, Smk. 399,599: 70, 5.40 Olo samasta pääomasta. Helsingissä, helmikuun 21 p:nä AlbJn Skog.

26 LIIte mo 1. Otteita Vesijohtolaitoksen.vuosikertomuksista. Menot Pum- - Uudisra-, Pääomakenlluksia puttu I vesiarvo vuoden Kuoletus ja 5 0/0 111 Hallinto, käyttö ja määrä. kuluessa korko pääoma- Vuosi kunnossapito 1) arvolle Yhteensä menoja --, I m 3 Smk Smk Smk penniä penniä Smk Smk penniä, m8:ltä m 3 :ltä m 3 :ltä ,501,509 '5,880, , , " 8.247, 402, , ,012,198 6,257,550 19, 306, , , , ,475,615 6,406, , , , , ,784,820 7,111, , , , M 981, '... 6,382,613 7,583, , , , ,027, ~ ,827,277 7,457,619-17, ) 605, , ,190, ,540,936 7,256, , ) 1,280, , ,850, :... 6,446,931 7,157, ,555, , ,100, ,381,513 6,970, , ,980, , ,534, '.. 6,663,349 7,405,705 - '1,295, ,600, , ,151, T u l ot, I Veden- Muut Yhteensä - Vuosi myynti tulot tuloja NeUovolUo " Smk penniä Smk' penniä penniä. Smk m 8:ltä m 3 :ltä m8:ltä, -, Smk 0/0 pääomaarvosta ' , , ,017, , :.. 1,064, , '1,167, Z9, ,... ~, i,213, , II 1,307, ,654 90' ,342, , ,433, , 451, '.. 1,525, , ,608, , ,616, , ,762, , ,756, , ,928, , :... 1,815, , ,969, , ,658, , ' ,868, , ,...,. 3,198, , ,551, ,5997' ) Paitsi edelliseltä vuodelta siirreuyjä määrä~ahoja. 2). kalliinajanlisäyksiä, Smk. 11,268: 18. ' 3) 65,063: 64. '

27 22 Liite n:o 2. Vertaileva yhdistelmä 'Helsingin kaupungiri Vesijohtolaitoksen menoista ja tuloista kirjanpäätök. sen mukaan sekä määrärahoista ja arvioiduista tuloista vuoden 1920 meno ja tulosäännön mukaan. Menot.. Hallinto. Laitoksen osuus Hallituksen menosäännössä.. '.... Palkat...., Kontloriapulaiset..... Piirustaja-apulaiset.... Kontlorihuoneiston vuokra sekä siistiminen ja valaistus Kulungit.... '... Määräraha menosäännössä 6,300: - '69,120: - 15,000: - 5,000: - 16,000: - 25,000:- Kl,Istannukset kirjojen mukaan 5,810: 61 69,120: - 14,586: 66 3,750: - 15,686: 15 31,325: 48 Määrä rahaa ylitetty 1) 6,325:48 Määrärahaa säästetty 489:39 413:34 1.2~0:- 313:85 Käylto. Kemistien, ylikoneenhoitajan ja konehenkilökunnan palkat.... Laboratorion kustannukset.... Menot vedenpumppuamisesta.... " suodatlamisesta.... " kemiallisesta puhdistamisesta ja selkeytlämisestä.... Vanhankaupungin laitoksen korjaus ja kunnossa- sekä puhtaanapito S:n. s:n, valaistus... '.... S:n s:n lämmitys..., Yövartija ja sekalaiset menot..,. Kulungit...,...,. 70,500: - 10,000: - 300,000: - 10,000: - 750,000: - 50,000: - 9,000: - 40,000: - 12,000: - 1,500:- 66,163: 60 16,463:'78 357,077: 10 10,000: - 780,000: - 130,000: -:- 9,000: - 50,915: 89 17,000: - 1,877: 85 6,46?: 78 57,077: 10 30,000: - 80,000: - 10,915: 89 5,000:...:. 377:85 \ 4,336: 40 Putkiverkko ja vesisäiliö. Insinöörin ja työnjohtajain palkat.'. 21;500:.- 16,600: - 4,900: - Putki verkon, palopostien ja sulku venttiilien korjaus,/,;ja;;",,;,,;;ku::.:n~n:.::o:.:::ss:::a:...- Siirto 1,410,920: - 1,,595,377: ,160: 10-11,702: 98 1) MäärärahOja saa ylittää Kaupunginvaltuuston UJ/ ja 2J3/i 1921 tekemien päätökslen mukaan kaikkiaan 371,500: - Smk:lla sekä vielä 44,373: 91 Smk:lla 9/a 1921 tehdyn. päätöksen mukaan.

28 23, Siirto Määrllraha menosäännössä 1,410,920: - Kustannukset kirjojen mu-. kaan 1,595,377: 1.2 Määrärahaa ylitetty 196,160: 10 Määrärahaa säästetty 11,702: 98 pito sekä pakkaselta suojeleminen, satamapostien,ynnä nii~ hin kuulu vain letkujen korjaus, ja hoito sekä vesisäiliön korjaus ja kunnossapito ynnä vartioiminen.,...,.... Vesisälliön ja vartijanasunnon lämmitys..... Menot talojohtotöiden katsastuksista sekä s,ekalaiset -kulut..... Kulungit... ','., ,000: - 1,000: - 6,000:- 3,000: -:-- 113,316: : 15 4,895: 40 1,554: 65 3,316: :85 1,104: 60 1,445: 35 \. jakelu. KonUoriapulaiset sekä satamaposteista tapahtuvan -vedenjakelun tarkastaja.... Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen.... Vedenmittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu.... Kulungit... : 20,000: - 28,000: - 70,000: - 3,000: - 11,465: - 23,934: 52 85,000: - 3,000: -, 15,000: - 8,535: - 4,065: 48, Talojohto-osasto, työpaja ja varastot. Insinöörin ja työnjohtajain palkat.. Konttori- ia varastoapulaiset.. ','.. Työpajarakennusten korjaus sekä kunnossa- ja puhtaanapito.. Valaistus... '. '. Lämmitys.... Päivystys, yövartija ja sekalaiset kustannukset '.... Kulungit ,500: - 20,000:- 8,000: -:-:: 700:"':" 4,000:-. 5,000: -.4,000:..:... 23,100: - 17,313: 43 15,311: 12 1,503: 18 2,418: qo 2,519: 39 6,000: - 7,311: : 18 2,000:- 4,400: - 2,686: 57. 1,581: 40 2,480: 61 Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitäjän kunnalle.. 7,000: - Siirto vuodelle ,000: ~------~ Siirto 1,728,120: - 1,913,759: ,590:86 38,951: 84

29 .\. 24 Määräraha menosäännössä Kustannukset kirjojen mukaan Määrä rahaa ylitetty Siirto 1,728,120: -. 1,913,759: ,590: 86 6,000:- 3,550:- Määrärahaa säästetty 38,951: 84 Palovakuutusmaksut.... V,uokrat.... Tapaturmavak~utusmaksut sekä lääkärinmaksut ja sairashoito.. Kustannukset työmiesten lomasta.. Puhelinmaksut.... Korot konttokuranttitililtä kaupunginrahastossa.. : Mittaukset ja tutkimukset.... Opintomatkat.... Vedenkulutusmaksujen lyhennys ja takaisinmaksu.... Hallituksen käytettävänä olevilla varoilla suoritetut arvaamattomat menot...,.. Kalliinajanlisäykset ja tilapäiset palkankorotukset virka- ja palvelusmiehille..., ,000: - 18,000: - 5,000: - 40,000: - 3,000: - 10,000: - 7,302: 46 3,550: :80 22,871: 03 6,200: - 97,296:81 1,292: :50 40,000: - 37,175: 01 1,302: 46 4,871: 03 1,200: - \' 57,296: ,000:' - 508,019: ,019: 57 13,133: 20 1,707: 28 10,000: - 475:50 2,824: 99 Yleiset vesipostit. Vapaakaivojen ja juomayesipostien hoito ja kunnossapito, veden lämmittäminen talvella siihen mukaan luettuna.... Kauppatorin suihkukaivon käyttö ja hoito ,000: - 10,000: - 24,844: 75 9,069: 17 5,155: :83 Uudisralrennukset. Työkalujen osto.... Mittarien osto.... Siirto' vuodelle VapaakaivQ Gumtähden sairaa1.luokse Vapaakaivo Rantatorille kauppahallin luokse...\... Vesijoht~putkien laskeminen Elimänja Kuortaneenkaduille.... Siirto vuodelle Lisämääräraha vesijohtoa varten Viipurinkadulla Hangon- ja Kar-. jalankatufen väli1lä~..;....;....;....;....;... 10,000: - 25,000: - 3,500: -- 2,600: - 313,000: - 11,394: 52 25,000: - 1,238: : ,588: ,411: 68 1,394: 52 2,261: 06 1,732: 71..;.._--..,;;3...;;0~,O...;;0..;;..0:~ ;;;.23;;.::,..;;..65;...;0;.;.:..;;..5.;;;.5 6:..!.,3;:;..4.:;.;9;.;.:...:..:::45 Siirto 2,692,770: - 3,007,923: ,675: 25 83,522: 11

30 25 Määräraha Kustannukset Määrä- Määräm'enosään- kirjojen mu- rahaa rahaa nössä kaan ylitetty säästetty Siirto 2,692,770: - 3,007,923: ,675: 25 ' 83,522: 11 Lisämääräraha,vesijohtoa vilrten Lovisankadulla Kotkan- ja Hangonkatujen sekä Tammisaaren ja Heinolankatujen välillä...,'30,000: - 25,892: 15 4,107: 85 S:n s:n Hangonkaditlla... '... 16,000: -. 14,181: ,818: 62 S:i1' s:n "Tamrn,isaarenkadulla... 21,000: - 20,848: : 12 S:n s:n Heinolankadulla... '... ' 1 ~,OOO: --'- 13,747: '- 2,252: 14 S:n s:n Kyllikinkadulla osoitteesta n:o :3. Bölenkal;lulle."... 3,300: -, 1,023: 15 2,276: 85 S:n s:n BölenkadullaHertan- ja Mag~ dalenankatujen välillä... 58,700: - 10,554: 01 ~iirto vuodelle ,145: S:n s:n Teollisuuskadulla Kuortaneenja Sturekatujen välillä.. ~... 33,000: - 8,8'10: 81 Siirto vuodelle ,189: 19 S:n s:n Karstulantiellä korttelia 556 pitkin... 25,000: - Siirto vuodelle ,000: ~ Uudet johdot Hallituksen määräyk-' sen, mukaan... :... 15,000: - ", 1',664: ---: 13,336: - ), 2,910,710:,.- 3,201,98.0: ,675: 25 ' 197,464: 69 Menosäännössä puuttuvat menot., Kaupunginvaltuuston 6/ ja Rahatoimikamarin 27/ tekemien päätöksien,mukaan vesijohto Käpylän puut;trhaesikaup'unkiin.' ,276: ,276: 66 Kaupunginvaltuuston 8!t tekemän päätöksen mukaan vuokra-apu toimeenpanevalle ' johtajalle... 1,166: 67 1,166: ffl Poisto ' hl. Pallaksen haaksirikon takia 430:70 4~0:70 Smk ,710: - 3,402,854: ,675: ,464: 69 - / 4

31 26 Tulot. Arvioidut tulot Tulot tulosäännön kirjojen mukaan mukaan Vajaus Ylijäämä Veden myynnistä, kaupungin oma kulutus lukuunotettuna ,900,000: - 3, t 88,681: ,681: 50 Korvaus vedenkulutuksesta yleisistä vesiposteista ,000: - 10,156: : 86 Maksut ilman mittareita toimivista paloposteista : - 790:- 90:--,- Korvaus yleisten vesipostien hoidosta ja kunnossapidosta... 40,000: - 3(>,363: 97 3,636: 93 Vedenmitt.arien vuokrat... :.. :... 43,000: - 42,300: - 700:- Maa-alueiden vuokrat : - 700: - Voitto tehdyistä talojohtotöistä..._...;.;;. 2;.;;0.i.,;;,O;.;;0..;;.0:;....;;;2.;;..84;;.:.,.;;..01;;..;1;.;.:..;;.5.; ;;;2".;;..64;;.:.,.;;..0;;..;11;.;.;..:..;;..;..57 3,014,400: - 3,563,003:- 4,336: ,939: 93 ha.inavaroja vesijohdon laajentamista varten ,000: - 529,043: 97 16,956: 03 Ei-Iainavaroja vesijohdon laajenta-. mista varten ,100: - 40,164: 75 15,935: 25 Kaupunginvaltquston etuanniksi myöntämät lainavarat.....;;.1.;..99.;..j,~2.;..7.;..6:;...6;...6;... 3,616,500: - 4,331,488: 38 37,228: ,939: 93 Tulosäännässä puuttuvat tulot. Myydyistä vedenmittareista 5,880: -' Myydyistä työkaluista.. 1,300: Takaisinmaksettu tapaturmavakuutusmaksu vuodelta ,931: 33 9,111:33. Kurssivoitot..._._._._.... 1_2,:.;..9_15_:_3_8 ~ Smk. 3,616,500: - 4,353,515: 09 37,228: ,939: 93. Supistelma kirjanpä~töksestä vuonna Menot: Määrärahat menosäännön mukaan... '... '. 2,910,770:- Menot Kaupunginvaltuuston päätöksen -mukaan...,... : :. 200,443: 33 Määr~rahoja ylitetty.... Vajaus tulosäännöissä arvioiduissa, tuloissa.... 3,111,213: ,675: 25, 37,228: 21 3,547,116: 79 Menosäännössä puuttuvat menot... 4_3o_:_7_0 Bruttoylijäämä...,... I,, :.. _. _. _._ 3,547,547: 49 95_.0"",,_6_60_:_5_0 Smk 4,498,207: 99

32 27 Tulot: Arvioidut tulot tulosäännön mukaan Lainavaroja menosäännön mukaan uudisrakennuksia varten ,000: - I Ei-lainavaroja menosäännön mukaan uudisrakennuksia varten.. 56,100: ---: Ylijäämä tulosäännössä arvioiduissa tuloissa.... Säästö menosäännössä olevissa määrärahoi~sa..."... :.... 3,014,400: - 602,100: - 552,939: ,464: 69 4,276,904: 62 Kaupunginvaltuuston etuanniksi myöntämät lainavarat. '... :...,.. 199,276: 66 Tulosäännössä puuttuvat tulot ,026: '---- Smk. 4,498,207: 99

33 Liite n:o 3.,Kertomus vedenpuhdistamisesta Vanhankaupungin pikasuodatinlaitoksessa ja Vesijohtolaitoksen laboratorion toiminnasta vuonna Kirj. Knut 'Alfthan. ' Vedenpuh~istamine(l. a) Saostaminen, selkeyltäminen neutralisatsioni ja sterilisoiminen.. " Vuonna 1920 on Vantaan vettä puhdistettu tavallisella tavalla aluminiums~lfaatilla; lyhyenä aikana vuotta on saostamista autettu soodalla tai kaikilla. Selkeyttämisen jälkeen on vettä alkalisoitu kaikilla. Vettä on sterilisoitu kloorikaikilla maaliskuun 11 p:stä toukokuun 31 p:ään sekä kesäkuun 19 p:stä vuoden loppuun. Vaikuttavan kloorin ylijäämä on heinäkuun 16 p:ään asti poistettu natriumtiosulfaatilla, mutta kun suodattimista rupesi ilmestymään bakteereita, jotka ovat katoisin suodatinkasvistosta, päätettiin yksissä neuvoin ensimmäisen kaupunginlääkärin kanssa olla reduseeraamatta vähäpätöistä vapaan kloorin määrää, joka oli jäleilå selkeyttämisen jälkeen. Mitään haittoja tämä menettely ei ole aiheuttanut, eikä dekloreeraamista sentä~den enää.ole otettu käytäntöön. Lähempiä tietoja näistä bakteereista annetaan tuonempana.. SaostusaItaita on yleensä yhdisteity siten, että kaikkia viittä allasta on käytetty yhtaikaa. Vuoden kuluessa on altaita' tyhjennetty, puhdistettu ja täytetty 22 kertaa, nimittäin: tammikuussa 1. kerta, helmikuussa '1, maaliskuussa 2, huhtikuussa 1, toukokuussa 5, kesäkul:1'ssa 1, heinäkuussa 1, elokuussa 2, syyskuussa 4, lokakuussa 2, marraskuussa 1 ja joulukuussa 2 kertaa.. Altaiden tyhjennyksissä on laskettu hukkaan 42,6.00 m a kemiallisesti käsiteltyä vettä, eli 0,62 Olo viime vuonna' puhdistetusta vesi määrästä. Suodattimien antoisuuden mittauksiin ja saostusaltaiden vedenkorkeuksien. havaintoihin perustu vien laskelmien, mukaan on viime vuonna puhdistettu 6,897,600 m a vettä, eli keskimäärin 18,846' m S vuorokaudessa, eli 218.1!itr. sek. Suurin määrä, 24,490 m 3, e!i 283.4!itr. sek., puhdistettiin toukokuun 19 p:nä ja pienin, 10,830 m a, eli 125,3 litr. sek., elokuun 1 p:nä. Kokonaismäärä on lisääntynyt 267,750 m 3 :liä, eli /o:lla vuoden tuotannosta. Puhdistamiseen on viime vuonna kulutettu 446,544 kg aluminiumsulfaattia. Keskipanos jokivesikuutiometriä kohti oli 64.7 g. Soodaa on syötetty veteen huhtikuun 8 p:stä

34 29 ' toukokuun 5 p:aan. Tällöin puhdistettiin 544,800 m S vettä, eli 7.9 % koko' vesi määrästä. Soodan kulutus oli 7,595 kg ja keski panos kuutiometriä kohti oli 13.9 g. 5aostuneen veden neutralisatsionissa on veteen syötetty 164,045" kg sammutettua kalkkia. Keskipanos on ollut 23.8 g kuutiometriä kohti. Kalsiumoksidina laskettuna keski panos\, on ollut 9.9 g kuutiometriä kohti, ja vesijohtovesi on siten ollut n. 1 aste kovempaa kuin Vantaan vesi. Vettä on sterilisoitu kloori kaikilla maaliskuun 11 p:stä toukokuun 31 p:ään sekä kesäkuun 19 p:stä vuoden loppuun. Tällöin on kloreerattu 5.214,110 m S vettä,.eli 75.60/0 koko vesi määrästä. Kloorikalkin kulutus oli 18,638 kg ja keskipanos kuutiometrille 3.6 g.. ', Jos tämän puhdistusaineen panos ilmaistaan vaikuttavana kloorina, niin se oli 0.76 g kuutiometriä kohti. Selkeyttämisen jälkeen vedessä 9levan vaikuttavan kloorin ylijäämän poistamiseksi käytettiin (heinä~uun 15 p:ään) '1,010 kg natriumtiosulfaattia. Keski panos kuutiometriä kohti oli 0.47 g. Lähemmät puhdistamista koskevat yksityiskohtaiset tiedot selviävät ta~luista. b) Suoda.ttaminen. \ \, Viime vuonna pikasuodattimilla suodatettu vesimäärä, huuhteluvesi siihen luettuna, oli 6,855,000 m S jaettuna 2,204 suodatusjaksolle. Suodatinyksikkö on siten jokaisessa työjaksossa suodattanut keskimäärin 3,110 m 3, vastaten 27 tunnin 35 minuutin työaikaa. Ookaisen suodattimenantöisuus = 1.88 m 3 minuutissa). Suodattimien pesuihin ja huuhteluihin on laskelman mukaan kulutettu 191,651 m S ; tästä.määrästä on 136,421 m S ollut suodatettua vettä, jota on käytetty pesuihin. Jaettuna 2,204 pesulle saadaan 61.9 m S keskikulutus suodatettua vettä kutakin pesua kohti. Suodattimien huuhteluihin on mennyt 55,230 m 3 selkeytynyttä vettä.- Huuhtelujen luku on ollut 2,492, jotenka keski kulutus on ollut 22;2 m 3 ku'takin huuhtelua' kohti. Koko käsitellyn visimäärän ja kaupunkiin pumputun vesimäärän"-suhde oli viime vuonna Laitoksella käsitellyt, vesi määrät jakautuvat seuraavalla tavalla: Kaupunkiin pumputtu määrä suodatettua vettä.. "...,... 6,663,349 m S, eli Saostus~Jtaiden käytössä hukkaan mennyt määrä. kemiallisesti käsiteltyä. vettä...,... 42,6QO" " Suodattimien käyttöön{ suodatettua vettä pesuihin...,. 136,421 " " tarvittu määrä selkeytynyttä vettä huuhteluihin.,.. 55,230" " Käsitettyä raa~avettä yhteensä 6,897,600 m S, eli / / Olo 0.80 Olo Olo Laboratorion toiminta. Laboratorion päivittäiset havaiimof joki- ja johtoveden laadusta vii'kkokeskiarvoiksi, yhdistettynä ovat analyyttisessä yleiskatsauksessa. Taulussa IV, joka sisältää viime vuonna tehdyt täydelliset analyysit Vantaan ja johtovedestä, on veden reaktsionin arvoista minusmerkki jätetty pois. Tämä on tapahtunut sen takia että S. P. L. Sörensen, joka on laatinut reaktsionin' määräämistavan,.

35 30 ymmärtää vetyjonieksponentilla (PH) Briggin logaritmia vetyjoneja käsittävän normaliteettitekijän resiprookkiselle arvoile. - Kun tämä normaliteettitekijän suuruusjärjestys on. lo- P ja kun P on vedelle positiivinen luku niin on PH myös positiivinen luku. Suodos on oilut kirkasta ja väriaste keskimäärin 3 astetta amerikkalaisen variasteikon mukaan. Vantaan veden kovuus on ollut 1.77 astetta ja johtoveden 2.90 astetta. Seuraava taulu sisältää keskiarvot vuodelle 1920 ja aikaisem mille vuosille erinäisistä Vantaan ja. johtoveden fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista kuin myös käytetty määrä aluminiumsulfaattia: Epäorganisten ",0 Läpinäky- Väri- Permanganaa- AIkaliniteetti, " jonisoitujen I»~ ;iluminium- Vuosi väisyys, aste, tin kulutus, cm~nl10hci ~~ sulfaatincm mg/l Pt mg/i KMn04 suolain pitol- litraa kohti ~~, suus, mg/l panos, g/m 3 ~!" Vantaan vesi : L ' _ , Suode > > > > > > > Kuten aikaisemmin mainittiin rupesi kesällä bakteereita ilmestymään suodoksessa. Nämät bakteerit kehittyivät kuitenkin vasta 3 a 4 vuorokauden viljelyksessä, joten ne eivät esiinny niissä bakteriologisissa tuloksissa jotka esittävät bakteeripesäkkeiden lukumäärän 2 vuorokauden viljefyksessä. Kun Vantaan veden näytteet rupeevat 2 vuorokautta pitemmän säilyttämisen jälkeen liuottamaan gelatiinia, niin ei ole ollut mahdollista todeta näiden bakteerein esiintymistä Vantaan vedessä, mutta kun eivät saostusaltaista otetut vesi näytteet sisällä niitä, niin voidaan pitää todettuna, että mainittu bakteerilaji oli suodattimista kotoisin.- Nämät suodatinbakteerit esiintyvät vaihtelevin määrin, kymmenkunnasta aina pariin sataan kuutiosenttimetrissä. - Tähän voi lisätä, että suodattimista tuli vuonna 1916 samannäköisiä bakteereita kuin viime vuonna tavatut. Ne hävisivät silloin pesemällä suodattimla voimakkaasti soodalla ja aluminiumsulfaatilla. - Saadakseen nämät taa~ esiintyvät bakteerit häviämään päätettiin koetteeksi oila reduseeraa-

36 31, matta sitä pientä määrää vapaata klooria joka oli olemassa selkeytyneessä vedessä. Kun tämä vapaan kloorin pitoisuus kuitenkin oli niin pieni, että se reduseerautui suodattimissa, niin lisättiin sitä niin' paljon että suoteessa oli pienehkö määrä vapaata klooria. Tällä menettelyiiä saatiin bakteerit häviämään suoteesta; jonka vuoksi kloori panosta taas vähennettiin. Mutta', silloin rupesi suodatinbakteereita uudelleen ilmaantumaan, jotenka kloorin panosta taas lisättiin sillä seurauksella. ettei näitä bakteereita enää ole tavattu. Puhdistuksen bakteriologinen teho selviää taasseuraava~ta taulusta: -, Bakteeripesäkkeiden luku 1 cm 3 :ssä Puhdistuksen teho %:ssa Kuukausi Saostuksesta ja Kokonai- Vantaan Selkeyty- Johto- selkeyttämisestä Suodattasuudesvettä. nyttä vettä vettä (sekä sterilisoi- misesta misesta) saan Tammikuu...,.,... 1, Helmikuu , , Maaliskuu... 14, ' Huhtikuu... 6, Toukokuu... 1,356 ', Kesäkuu...,,",.., Heinäkuu , Elokuu ,00 o Syyskuu.. '",.,...,...,., 1, , Lokakuu Marraskuu..,...,.,. 10, ' :98 Joulukuu... 2,479 I 1 J Keskiarvol' 4, I Suurin bakteeri määrä oli Vantaari vedessä 56,000 ja pienin 88. Suodokselle olivat vastaavat luvut 2,000 ja O. Aikaisempien vuosien bakteriologinen teho selviää seuraavasta: Bakteeripesäkkeiden luku Puhdistuksen teho %:ssa, 1 cms:ssä, vuosikeskirriäarä vuosikeskimäärä V u 0 s i Saostuksesta ja Kokonai- Vantaan Selkeyty- Johto- selkeyttämisestä Suodattasuudes-, vettä ryhä vettä vettä (sekä sterilisoi- mlsesta misesta),saan Vuonna ,,,...,... 5, }... _,... 4, " , ' " , " 1915 " 2 }, , , , ' " 1) Helmikuu, maaliskuu ja huhtikuu eivät ole luettu' mukaan. - 2) Ajalle tammikuu-lokakuu..,.

37 32 Puhdistuksen teho siqä aikana jolloin vettä käsiteltiin kloorikalkitla oli keskimäärin Olo. Bakteerein lukumäärä Vantaan vedessä oli mainittuna aikana 4,119 Ja suod"oksessa 2. "" " Koko luvusta viime vuonna tutkittuja suodosnäytteitä, 2,462, on 886, eli 36.0 DIo, ollut kehittämättä pesäkkeitä 2 vuorokaudessa, kun taas 99 näytettä, eli 4.0 Olo, on kehittänyt yli 100 pesäkkeen. Sinä aikana jolloin kloori kalkkia käytettiin tutkittiin 1,866 suodosnäytettä, joista 871, eli 46.7 Olo, ei kehittänyt yhtään pesäkettä. Bact. colin tutkimuksia on tehty säännöllisesti kerran viikossa. Tulokset- on yhdistelty tauluun 1. Viime vuonna laboratoriossa "kvantitatiivisesti analysoitujen näytteiden luku selviää seuraavasta yhdistelmästå:. Täydellisiä veden analyysejä...'... '.:..... Kemikaalien s:n... ','...'.... KemikaaliIiuosten s:n.".... Vesi näytteiden.s:n (lyhyeitä)... :.... Veden bakteriologisia s:n 48 näytleestä 34 II 505 II 9,948 II a) pesäkeluvun määräämisiä... : ,920 II b) Bact. colin s:" (52 sarjaa) " 523 II Yhteensä 14,978 näytteestä

38 TAULUJA. 5

39 34,Taulu 1. Yhdistelmä Bacterium colin tutkimuksista v Kuutiosenttimetriä :l >< ""::1" I Näytteiden luku Vantaan vesi Po!ti.tiivisia % ' Selkeytynyt vesi / '<~ ~~ [g ~ 00 ""II>: t Näytteiden luku Positiivisia, / I Näytte.!den luku Suo dos Positiivisia / Yhteensä näytteitä/104 /104 / 51 / 52 / 52 / 52 / 52 / 52 / 52' I 52 I 523 Teknillinen yleiskatsaus v Taulu /1. - Käsiteltyä P1.lmputtu [J) "0;0 Kemikaalipanokset ~[J) _.~ raakavettä puhdasta vettä s:: S::I» 0 :l- ::1"1» 0. ",,;:0;" ~;:O;" ;:o;"~..!:'::...!:':: 1»", 00!:':: a,<'< o~ o~ 1»< [J) ;:0;"00 ;:0;"00 "'~ ~~ -'" ~- ~< -l ' ~.';: Vii k k 0 1»;:0;" ;'i >< 1»;:0;" s:: _. ~o. 0 _;:0;" 01» ö' _'. :l S::-. ::1" ~~ ~s:: 0. -;:0;" s:: _. 0_. "'~ :l :l ;.[ '" ~ ' '<~ 3;;- 3;;- ;::::31 ei» aqe. '",~ :l ",g ~"" ",g ('J'J ~: "''''' < en ;'5'!",-'"..-.. ~~ ~5f 'Er "0 en ~ ::l. ~. aqgj n< :l en :l ~ S' ~ w~ j»:.'!'" < ~ '" 3~ 3< "' ~ 3 ~3 3~.,;'.. ",!:II" 3 / ~. ~:l ~9 '" "'9 '" 9 '" "" I 1-3 tammik.. 51,290 17,097 49,230 16, ,550 17, ,540 17, ". 133,850 19, ,047 18, ". 134,410 19, ,796 18, ,980 19, ,598 18, helmik.. 134,950 19, ,281 18, ". 136,840 19, ,:190 18, ". 134,410 19, ,~78 18, ,510 19, ,094 19, helmll!.-6 maalisk. 135,790 19, ,946 18, maalisk.. 138,300 19, ,202 18, (0.39) (0.69) ,420 19, ,056 18, ,970 18, ,526 18, maalisk.-3 huhuk. 131,990 18, ,942 17, i huhtik ,830 18, ,039 17, (12.5) ",' ,240 19, ,489 18, ,150 19, ,601 19, huhlik.-l toukok. 130,880 18, ,283 18,

40 35 Käsiteltyä Pumputtu ]'S' Kemikaalipanokset en ~'en _.~ raaka vettä puhdasta vettä c 0 ::1- ::r'~ ",,;0;-... ;0;- Po ;o;-~ -..,;;.;:..,;;.;: ~ }~ ;;.;:',<'< o~ ~~ '" en ;0;-'" "'~ 0 -'" c:< 0-,] rt;? - ~.q _.::1 Vii k k S:> 0 -< -< =c. ('IlPo 0", ~~ 0 ö' ::r' ~ 3' ::r' "'- -;0;- C a ",c C _. Po 0_. (;' "'~ ~[ '<~ a rt ::1 ::1 Po"" a rt Po "'.... a '" e'" :J.;O;- ::s '<::1 t <.", I:l:_. \ ~Q): ~ ~: E". ""c "'~ "'~ E" 2. -,... VI (/) ::t - ~ aeir '"0 VI II> ~ 5' ~. aq~ aq'". 0 E"::s aqc a aq ~ ~.?'".?'" -- --a --< "'''' ~ en ~Po apo a ; a; a =La a'",?)'.e... ~ ::s~ a' ",'", ~::s 009 "'9 '" '" 9- '" I "" 2-8 toukok ,300 19, ,226 18, (10.8) ,530 19, ,616 18, n ,600 21, ,333 21, ,460 19, ,194 18,742 1, , 30 touko\c.-5 kesäk. 135,320 19, ,7]5 18, (0.39) (0.26) kesäk ,390 18, ,928 18, ,580 19, ,966 18, '0 (1.07) (0.40) n ,670 17, ,173 17, kesäk. -3 h einäk. 134,900 19, ,565 18, ' heinäk ,610 20, ,488 19, n ,320 19, ,040 18, '". 118,870 16, ,879 16,697 1" ,500 16, ,200 15, " elok.... li2,340 16, ,131 15, n... n4,470 16, ,183 16, ,760 16, ,245 16, '/". 123,740 17, ,707 17, L elok.-4 syysk. 125,670 17, ,330 17,761 LOI! syysk ,640 18, ,686 18, ,590 19, ,196 18, ,900 18, ,647 17, syysk.-2 lokak. 132,540 18, ,929 18, lokak ,410 19, ,290 18, ' 132,050 18, ,211 18, n ,520 18, ,962 17, ~ ,.. 132,590 18, ,592 18, Iokak.-6 marrask. 134,660 19, ,303 18, marrask.. 134,000 19, ,077 18, ,920 19, ,489 18, ,780 19, ,657 18, marrask.--4 Jouluk. 136,780 19, ,245 19, jouluk.... P6,540 19, ,453 18, '"..137,090 19, ,711 19, n...'. 127,610 18, ,519 17, '". 105,610 17, ,725 17, I Yhteensä 6,897,600-6,663, ,204 - Keskiarvo - 18,846-18, (13.4) 23.8 (0.76) (0.47)

41 36 Taulu 1//. Analyyttinen yleiskatsaus v Jokiveden laatu keskimäärin.. 3 ~ :s"=r Suodoksen laatu keskimäärin <: >-i.. te r r i!:: te r "ei 0> 1I>i:... r > 3 ~ ~~ :1;:: 'tl 'tl Viikko.:" ~ 'tl -.. en 0> ~ Ei 0:1 0:1 ;;- ~!5"~ =- ~<: ~~~ ~~.Ig: 3 0;: '9.: (JO> _:1.. _:1 n '" 0S" n '" n>;" ;.:_:1.;~ 3 ::1. 0"' ;: 3 ::1. ;:,... ::1:;' n >;" ~;;; ;.:::':0 ~.S; ::1:::+ ~ ~::r 0> ~'tl 3'::! g:c"" ut"g 3'::! :s:s.~ - :EP- -"' -.. (j'" Ui.. td C:I ;2P- D~ 3 g 3= 3!!. -::: l.'l.~... ö ffi II> II> o~ 1: "" _. t1 3!!.,?r... 1':- ~ ~. "" _. 0 ~~.>;".. :::: ;:;.3 n.. t:: ;:,3 "" ::::: ~. 'tl >;" '? "' -'! ~ :0 'tl -~ ::+ ~... r: F "' "' "' 1-3 tammik ) n , helmlk , , ,80.2 n , helmik.-6 maalisk maalisk , (0..17) ,954 8 ] , maalisk.-3 huhtlk , ' huhtik , , , huhtik.-l toukok , toukok. ',' , ,3 3.69, , ' , a--.:29 ;, D toukok.-5 kesäk (0..13) \ 6-12 kesäk i7 1, kesäk.-3.helnäk helnäk Vap. ei, mg/l ' s.-: ei ok , elok.-4 syysk" syysk , '

42 3'( Jokiveden laatu keskimäärin Suodoksen laatu keskimäärin Viikko, 26 syysk.-2 lokak' :> lokak... : io ' ,326 '. 31Iokak.-6 marrask ~ , marrask.. : , , ,341 28marrask.~4jouluk , jouluk , » ;817 Keskiarvo 42' ,988 > 300 Suurin arvo i ,000 Pienin arvo o o o {S20S" CI 0.25 { s"o cl 3 II ,

43 38 Vantaan Ja vesijohtoveden r" t:, "'t""' '"0 ::t: ~ t""' "" Ul ~'" <: ::I~ _... 0", ::r: ::t: ;;:,.g.... '0" '0 D>. <: ;::' S);.;- S' A 3 ::l ::1 ;.;-c '" ;;: A "'. ::r _ '" ;.;- '0... ;'3 t""' '0 ;.;- ::1:::: 00-' "', ::r "" 0::1 ;';-::1 ~~ ()~ 'S o::r ~ '0 ;.;- p. c c... l( 0: ;.;- 'O~ 00. "" Ei ::Ia,g zg' 3 '" ::1 ::1... ::1 OS" -- 3S. ()'" ~ - c p;; Ui!: _D> ~~ <: "'Ei I1Clfii ::r - ::r 9' "" - ~. 3'" Ei::r «~. <ii"ei".?'''' ""... '" _. Uj'... ::r --~. - '" 3;.;- - '" 3 _. '".~ 3 -.:::::r "''''!II c ~... ~~ 3'";; -"" <: 3ä Cl= '!3.. 0 ö 0'0 _m C... "" "".? ;:::,;.() ~ -'" cf2- "'- (1Q::I ::: ~ä 11Cl3 -Q _Vl '0 ",,'0 '< ~ 0: ::1 0 '0 0 '0 :n ~ ~S: 00 3 ;. d- 9" 32. -[ -::1 '0 n... 8, 3.j>.. '" -'" ~ ;. (1Q'" c &; '" ~oo -;:::'::1 m :::"" Päivä '0 '"0 n:::: -'" '" '" 1920 I Xc' se. '" 0::1 ::t:c; '" ' /1 II 0.1 >300 6 ' / " , II 0.1» : i /q II 0.1 >300 o , 23/II : II 0.1 > : /IlI \ II 0.1 > ; ' : : i /lIl II Q.1 > /IV Ilo 0.9 > /IV II 7.9 > , /V " ' II 8.8 > ' /v II 16.2 > ' IVI II 17.9 > , V ~ II 15.2 > ~ { , " ~ IVII II 20;4 > ' , IVII { II 22.4 > "114.3 ' s IVIII { II 17.9 > s s /VIII! ' II 16.5 > ! ' , /IX II 15.3 :> , !IX ' I! 12.9 > ' : , /X \ II 9.9 > Q /X {d 7.6 > ' ' 63.6 ' hu 1.8 > /XI II Ii 4.6 > ' ' /XII n 0.7 > /~I ' tii 0.3 > Keskiarvo {\ I~\ 8.~ \ ' / S' > gg ' I. 1 r Ilmaisee jokivettä. II johtovettä.

44 39 Taulu IV. kemiallisia analyysejä v Piihappoa (Si0 2 ) :;:: > en > >-l > ~ ~ < '"Ij,C :s: ;;: :;:: "', ja suolahappoon ;=- '" '" '" iif ö'... ;;;;... C/Q 2:-!II Ö tll q< Kovuusaste 3 (") Iiukenemattomia 3 a j;' ;:1.!!!, c 0.~ ~,'" '" :c~ =i.2:: saksal. asteissa 5' cs' 3 Z'" 0 9= s: =ii. =: Oc:>. ;:1 aineita..!....!.. '" (jä- ;:1;':- ;:1", 3 j;' '5' 3 j;' ",;:1 3 j;' o' '" o' 0 ;:;-2:- ;';:1 0 ~.. '" 00 o _. 0< e:> C/Q9 2. 3= e. ~@ C'Ce. C/Q '9 3[ "',;:1 C' "'- :>:l C/Q9 aq...!.. '"Ij ::OS: ~;g - '" :;0::,,< " '" ~o' --~. --~. -;::'å. z "0, '" :;0:: en (j ~~ ~ir Z "", ;:1 (j ~ ~9 3~ i.p 0 (j'" 0;.:- 0 3:1 ;:I~ ~' e. e. 0 -~ 8- ~; ö-.~ 0 - O'Q j' "l ''0 '"" ':" ~ S' "" ~~ ~ o' en "', --~. :=t.p= :1' :1 ~ 3'0?-3S'[ ~ 3 - :s: z - 0> -0 C'., ;:1 3 -,,::r..,0 o~c. a C/Q e. Ef. 2~ ~ 0Cj :C' 3 '" '0'" ;::,'" 3 Cf j;;' -;:::: C/Q '" ~ 3 '0'0 IIQ _. 9= ~ 5' -... ~ '" :.,::: "0 0'0 ;::,. -;:::: ~ ~ ::c '9 '" 17, o , o o 29: o o , ' o , , o : o o , o ~ o , '3.1 o '1 o o o o o o , o o o o , : ' 0: o , : o ' o , o ' o ' o o H ' o l o 30, ,89 l l o o o o o , o o , o o , o o I ! {0.19) \ \ o

45 Helsingin kaupungin Kaasulaitoksen vuosiker~omus vuodelta \ Kivihiilien tavattomasta kalleudesta huolimatta kävi niihin turvautuminen puukaasun lämpöarvon lisäämiseksi myöskin vuonna 1920 välttämättömäksi. Ostetut hiilet olivat amerikalaista laatua; niistä saatu koksi on osoittautunut Iqjiltaan oivalliseksi, onpa soveltunut valimotarkoituksiinkin. Vuoden lopulla tapahtunut äkillinen hintainlasku kivihiilimarkkinoilla vaikutti vastaavassa määrässä epäedullisesti kaasulaitoksen, taloudelliseen, tulokseen ja vaikuttaa vielä ens.i vuonnakin, kunnes kalliisti ostetut hiilet ovat käytetyt. Vuoden aikana on kokeiltu sekä virolaisen öljykiven että kotimaisen turpeen käyttämisellä kaasunvalmistuksessa, mutta tulokset ovat jääneet niukoiksi. ' Vuoden kuluessa on paitsi muita hankittu seuraavat koneistot ja laitteet: jäähdyttäjä uutta järjestelmää, johon kuuluu kolme i1ma- ja yksi n. s. Reuter-jäähdyttäjä, palokello, pulmoottori eli koje kaasumyrkytyksen uhrien virvo'ittamiseksi, neljä kaas\lnaamiota hapenkehittäjineen sekä saniteettihuone. Stettiner Chamotte-Fabrik A. G., vormals Didier, Stettin, nimiseitä toiminimeltä, joka tähän saakka on valmistanut kaikki täkäläisen kaasulaitoksen uunit, on jälleen tilattu kaksi seisovaa kammiouunia. Kaasunvalmistus. Kaasulaitoksessa on v valmistettu 7,789,900 m 3 kaasua. Tuotanto on käsittänyt puukaasua ja kivihiilikaasua. seuraavin määrin: Puukaasua % 5,645,500' m 3 Kivihiilikaasua ) 2,144,400) Yhteensä 100 % 7,789,900 m 3, Suurin kuukautinen valmistusmäärä on nöussut 777,400 m 3 tammikuussa, pienin kuukautinen valmistus määrä ori ollut 438,700 m 3 heinäkuussa. Keskimääräinen valmistus vuorokaudessa tekee 21,342 m 3, Suurin valmistusmäärä vuorokaudessa on ollut 28,570 m 3 maalisk. 1 p:nä ja pienin, valmistustnäärä 7,900 m 3 kesäk. 24 p:nä. 6

46 42 Puukaasu. Yllämainitun 5,645,500 m 8 puukaasumäärän valmistukseen on mennyt: koivuhalkoja... _ ,210,924 kg. rullapuita... \... _ ,292,998 t) Yhteens,ä 13,503,922 kg. 100 kg:sta puuta on saatu m 3 kaasua. "- GeneraattoTien lämmitykseen on kuivatislauksessa saatujen puuhiilien lisäksi mennyt: koivuhalkoja....:...._ ,245,082 kg. eli 9,.22 % kaasu~si valmi~tetusta puumäärästä. Kaasunvalmistukseen käytetty puuaine on keskimäärin maksanut S'mk. 148: 28 tonnilta. Retorttipanosten korkein määrä on puukaasun valmistuksessa ollut 60. Retorttipanosten määrä puukaasua kehittäneissä uuneissa on yhteensä ollut 145,752. Kivi hiilikaasu. Kivihiilikaasun valmistukseen on käytetty: kivihiiliä... 5,393,000 kg. 1 ) Kaasunvalmistukseen käytetty kivihiili on keskimäärin maksanut Smk. 745: 31 met- Tilliseltä tonnilta. - " Kaasua on 100 kg:sta kaasuksi valmistettuja hiiliä saatu m 3 Retorttipanosten luku on ollut 10,786 ja retorttipanosten, korkein määj:ä- 30. _ Generaattorien lämmitykseen on käytetty 1,304,450 kg. koksia eli kg. tonnia kohden' kaasuksi valmistettuja, hiiliä tai 608 kg. koksia 1,000 kuutiometriitä kaasua. Lisätuotteet. a) K,o k s i. Varasto tammik. 1 p:nä Koksinsaanti kg. 100 kg:!ta hiiliä. =... ~... ',' Saadusta koksista on omiin tarpeisiin käytetty: Retorttien lämmitykseen... 1,304,450 kg. Höyrypannujen lämmitykseen (hiilimurskaa)...,.... AsuntoJen lämmitykseen.... J~kokellon lämmittämiseen.... Vesikaasulaitoksen uuneihin ,000 t) 24,800 t) 17,300 t) 1,500 t) 1,738,050 kg. = % tuotannosta. 162,475' kg. 3,481,750 t) ') Koska hiilivarasto i/, 1920 havaittiin arviota suuremmaksi, on todellinen kulutettu hiilimäärä v ,393,000 kg., kun kirjoihin viety määrä on 4,713,274 kg.; kaasun- y. m. saanti sisältyy edelliseen arvoon.

47 Vuoden aikana on myyty: 43 Karkeaa koksia. -...,.'....'... 1,668,440' kg. Hiilimurskaa 2,000 ). 1,670,440 kg. = % tuotannosta. Varasto jouluk. 31 p:nä..., ~ ,735 kg. Myydystä koksista saatiin tuloja Smk. 2,304,71.5: 95 eli keskimäärin Smk. 1,379: 71 tonnilta. b) K i v i h i i I i t e r v a. Varasto tammik. 1 p:nä Tervansaanti 3.51 kg. 100 kg:lt~ hiiliä. =.... Vuoden aikana myyty... " Varas~o jouluk. 31 p:nä... : ,000 kg. 189,152 ), 209,152 ) 17,000 ) \ Tulo myydystä kivihiilhervasta oli Smk. 409,513: 45 eli keskimäärin Smk. 1: 95.8 kg:lta.,. c) P Jl u t e rv a. V'arasto tammik. 1- p;nä ~.... Puutervan saanti kg. 1,000 kg:lta halkoja =.... Vuoden aikana myyty,... '.... Varasto jouluk. 31 p:nä... : Myyty, puuterva on tuottanut Smk~ 170,472:--":' eli Smk. 0: 82.3 kg:lta: 87,65() kg. 169,150, ) 207,200 _ ) 49,600 ) d),a m m 0 n i a' k k i. Varasto tammik. 1 p:nä Valmistettu ammoniakkia, 25%, 1:42kg. tonnilta hiiliä = Myyty ammoniakkia... :...,... ::.:. 4,450 kg. 7,672,5 ) '12,122,5 ) - Myydystä ammoniakista oli tuloja. Sm". 39,415: 85 eli Smk. 3: 25 'kg:lta. I

48 44 e) Puu s P t i i. Valmistettu puuspriitä, 0.17 kg. 1,00Ö kilolta halkoja, = Myyty puuspriitä. '"..'...'... ; kg. Jää,tyneiden jorytoputkiensulattamiseen 344 ). I Varasto jouluk. 31 p:nä '".....', Tulot myydystä puuspriistä Smk. 12,229: 85 eli: keskimäärin Smk. 12: 4i kg:lta. ;2,329.5 kg. 1,329,5 ) 1,000 ) f) Muu.t lisä'tuotteet: Muista lisä tuotteista on myyty: Puuhiili;t... '... ;... '..-.. '.... Kuonaa... :.... Tuhkaa :.... Kaasukalkkia.... Sahanpuruja... ~... :... ~ ;.... Tuloja myydyistä puuhiiiistä Smk. 1,486: -,. ) muista sivutuotteista Smk. 3,5,04: 80. 2,430 kg. 223 m hl. 126» 115 ) Kaasunkulutu~ Kaasunkulutus. on vuoden kuluessa' n.oussuf 7,780,100 m 3 :iin, osoittaen vähennystä edelliseen vuotee'n verrattuna 1,024,220 m 3 eli %. Suurin kaasuljkulutus merkittiin tammik. 7 p:nä, jolloin se nousi '30,400 m 3 :iin. Vähimmän eli 8,800 m 3 kulutettiin kaasua kesäk. 24 p:nä. ' Kulutus on jflkaantunut seura~valla tavalla: Kaupungin katuvalaistus:... ; % 569,564 m 3 Yksityinen kulutus... " '86.84) 6,756,253» Kaasulaito.ksen oma kulutus '1.17) 90,662' ) Vuoto ja tiivistys..." ) 363,621) 1) ~ Yhteensä 100,00 % 7,780,100 m 3 Yksityinen kaasunkululus. Kuluttajain lukumäärä on vuoden kuluessa pysyqyt melk~in ennallaan. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasu mittari en koko lukumäärä oli Vuoden lopussa ~ 18,964 kpl. Mittarien kautta on ~aasua kaikkiaan myyty 6,756,253 m 3 I. 1) Siitä syystä, että kaasu mittari en lukeminen on edelliseen vuoteen 'verraten tapahtunut aikai semmin, nim. joulukuussa, vähenee laskettu vuoto 250,700 m 8 :liä ollen siis todellisuudessa 112,921 m a eli 1,.46 % koko kaasunkulutuksesta..

49 I Vuoden alussa pidettiin pala~assa: Katuvalaistus. 511 normaausella auerpoltti,mella varustettua kokoyön lyhtyä, 462 vahvavalolamppuista kokoyön lyhtyä,,', 212 normaalisella auerpolttimella varustettuapuoliyön Iyrytyä, 337 vahvavalolamppuista puoliyön lyhtyä. J ',Vuode~ lopussa käytettiin valaistukseen: 421 normaalisella auerpolttimella varustettua koko~n lyhtyä, 112 vahvavalolamppuista kokoyön lyhtyä, 334 kokoyön lyhtyä 50 n. k. kääntöliekiiiä,.. 30 puolenyön lyhtyä 50 n. k kääntöliekillä. Vuoto ja tiivistys. Keväällä, k~sällä ja syksyllä on kaupu.ngin katujohtoverkko tutkittu maakairalla ja on joukko kaasuvuotoja löydetty sekä johtoverkossa olleet viat korjattu., Putkeninurtumia on ollut 3. Putkien jatkoliitekohdissa syntyneitä vuotoja on havaittu 33 ja korjattu.. Teknillisten tulosten yhdistelmä. Kaasunvalmistus :, I C Kivihiilikaasua... m 3 2,144,400 1 ) 2,856, , , ,000 Vesikaasua...» 99, ,130 24,910 Puukaasua... '» 5,645,500 ', 5,944,100 8,000,760 7,202, 200-6,719,190 Yhteensä kaasua m 3 7,78~,900 8,800,920 _ 8,467,970 7,883,750 6,919,100 Kaasuksi teht. hiiliä kg. 5,393,0(0 1 ) 7,823,2~9 1,426,017 1,603, ,801»» puita» 13,503,922 12,529,520 20,178,265 17,972,911 17,412,209 Retorttipanoksia.. kpl. 156, , ;054 ' 174, ,991 Retorttivuorokausia» 26,936 '27,124 24,045 22,472 Kork. määrä,var. ret. 1) ~O 80 Alin määrä varo ret.» Kaasunsaanti 100 kg. hiiliä... m Kaasunsaanti 100 kg. puuta... '. "..» Keskim. kqlorilu~u, 0 0 C. 760rrijm L. Y. 3,300. 3,400 3,100 3,100 3,000 Koksinsaanti... kg. 3,481,750, 5,673, , ,~90 430,413» 100 kg. hiiliä» , ) Mui!ltutus siv. 2.

50 Kivihiilitervaa kg. 189, ,189 43,580 55, » 100 kg kivih.» : Ammoniakins. NHS» 1,918 3,279 1,012» 100 kg hiiliä» Kaasunkulutus : I Kaasua katuvalaist. m 3 569, , , , ,402» yksit. valaist.» 6,756,253 7,551,963 7,298,404 6,951,222. 6,083,437 Kaasu\. oma kulutus». 90, , ,290 18f, ,715 Vuoto ja tiivistys..» 363,621 1 ) 127, ,753 95, ,166 Koko kaasunkulutus 7,780,100 8,804,320 8,475,270 7,880,670,6,919,720 Kaasulaitoksen oma kulutus prosenteissa Vuoto ja tiivistys prosent ) '1.45' Suurin kaasunk. vuoro m 3 30,400 30,650 33,460 30,000 25,840 Pienin kaasunk. vuoro 1) 8,800 9,t'~0 2,700 10,050 8,300 Kaasunku\. asuk.. kohden Asetettujen kaasum. luku 18,964 18,823 19,067 18,845 18,614 Kaasunk. kaasumitt. kohti Laajennuksia ja, arvonlisäyksiä. " Pääjohtoverkko sekä lyhdyt, pylväät ja lyhtytarpeet. Vuoden kuluessa aseteftl.!ja uusia johtoja: Hietalahden Pohjoisr~nnan' 'aue K~ydenptinojankadulta tontille n:o 1 Ruoholahdenk,atu m 80 Fleminginkadun alle n:o 36 kohdalta Pääskykadulle 18» 80»» Vuoden' kuluessa poistettuja johtoja: Q1m. teräsp~tkea Hietalahden Pohjoisrannan ~ohdalta » 50» valuputkea Pääjohtoverkon arvonljsäys te_kee... :... Smk. 7,781: 02 Vuoden 1920 lopussa oli kaupungin pääjohtojen yhteeljlaskettu pituus 98,311 metriä, jakaa_ntuen eri putkisuu,ruuksille seuraavasti:',. mm metriä , 464 1, ,,6,897 3,499 mm ' metriä,3,505 5,847 6,232 19,891 11,32~ 20,815 6,505 9, Pääjohtoverkon keskisuuruus on 'n..., mm ja sen koko kuutiosisältö ,192.5 m 3 1) Muistutus siv. 4.'

51 47 Yksityiset johto laitokset. Vuoden kuluessa on asetettu 38 uutta liittymisjohtoa, joihin on käytetty: 50 mm. teräsputkea... : : m. 80»» » Vuoden kuluessa asetettujen liittymisjohtojen arvon lisäys on... Smk. 13,233:' 19, f" P' Kaasumittarit. '. Kaasumittarien arvonlisäys on Smk. 34,458: 69 Kalusto. Kaasulaitoksen 'kalu~ton arvonlisäys on Smk. 27,432: 54 Täydennystöitä Sörnäisten kaasufehtaalla... Hankittu j~ähdyttäjä, uutta järjestelmää, jol1on kuu,ll,lu 3 ilma- ja yksi Reuter-jäähdyttäjä...,...,.... Smk. 150,383: 36 Tehdasrakennusten. sähkövalojohdot... '...,.,....» 14,585: 37.. Smk. 164,968: 73.. Arvonlisäysterz yhdistelmä. Pääjohtoverkko.... Smk.. 7)781: 02 Yksityiset liittymisjohdot....» 13,233: 19 Kaa'sumittarit....'"....»..34,458: 69' Kalusto... :......». 27',432: 54. Täydennystyöt Sörn. kaasuteht.» 164,968: 73 Smk. 247,874: 17 Kaasulaitoksen pääoma-arvo.. jol,lluk. 31 p:nä ',' Kaasulaitoksen kirjanpidon mukaan oli sen pääomaarvo 31 p:nä jouluk :... Smk. 4,638,882: 77 Laajennuksi~ ja arvonlisäyksiä v.' :». 247,874: 17 4,886,756: 94 Poistoja samana vuonna: Pääjohtoverkko... :... '.» ~5,782: 03. Lyhdyt, pylväät ja tarpeet... :... I».,. 1?,378: 48 Yks~tyiset johtolaitteet... :. :... '.» 4,523: 56 Rakennukset... '.'... '.'... '.'.. 1).16,445: ~--~ \..,Siirto $mk.,'?4,129: 95,4,886,756: 94

52 48 " Siirto Smk. 74,129: 95 Kaasukellot '...'. :.... ) 16,385: 45 Uunit varusteineen...,....» 62,160: 63 Aparaatit ja koneet :....» 38,755: 98 Alueella oleva rautatie 1a vaunuvaaka....» 699:32 Hiilienpurkauslaite... :.... ) 4,297: 18 Putki johtoja, terva- ja ammoniakkivesika~vot, purkaussilta y. m...,.... ) 5,307: 60, Kaasumittarit...".... ) 45,132: 45 Kalusto.... ) 6,920: 62 Pääoma-arvo jouluk. 31 p:nä Smk. 4,886,756: ,789: 18 4,632,967:' 76 jakautuen seuraavasti: Pääjohtoverkko...'. :... ~...'. :....- Smk. 1,034,310: 34 Lyhdyt, pylväät ja tarpeet... :. ) H6,979: 81 ' Yksityiset johtolaitteet...., ) 56,145: 04 Rakennukset....'.... ) 1,322,745: 76, 'Kaasukellot.... ) 263,695: 45 Uunit varusteineen..'...,.... ) 733,450: 05 Aparaatit ja koneet....,.... 'Alueella oleva rautatie ja vaunuvaaka.... HiiIienpurkauslaite...'...,... '.... ) 669,022: 36 ) 5,253: 33 ) 9,095: 73 Putkijohtoja, terva- ja ammoniakrivesikaivot, put:-', kaussilta y. m. ;.... ) 6,110: 69 Tasoitustöiden kautta lisääntynyt tontinarvo ~... ) 151,772: - Kaasumittarit... ' '.... Kalusto... ~.... 4,398,580: ,620: 93 71,766: 27 Yhteensä Smk. 4,632,967: 76 Taloudellinen tulos. Kaasunhinla. Kaa'sunhinta on kuluneena vuotena ollut: vuoden alusta toukokuun alussa tapahtuneeseen mittarinlukemiseen Smk. 1:\.,- m 3 :ltä, toukokuun alussa tapahtuneesta mittaririlukemisesta mittarinlukemi-. seen lokakuuri alussa... ' ) 1: 20 ) lokakuun alussa tapahtuneesta mittarinlukemisesta vuoden loppuun ) 1: 50 ) Niille kaasunkuluttajille, joilla on ainoastaan kaasukeittiöt ja joiden kuukausikäyttö on'noussut yli 70 m 3,'on myönnetty'alennusta 15%. -

53 49 Tulot ja menot Tulot: Katuvalaistukseen,käytetty kaasu...:..,,. ' 938,490: 84 Yksit)'isvalaistukseen käytetty kaasu ynnä. mittarivuokrat... :...,...' 8,102,916:- Poistetaan poisto...,.. ~... ~. 2,372: ~ 8,100,544:-=": Yksityisten johtöjen asettaminen.. :... : ; : :... '.'... Tuloja lisätuotteista: '. " Koksista... ;... ;...'. '.. Tervasta...'...,...'.... Ammoniakista'...:... :., Muista lisätuotteista.,...'... :.... 2,.;348,754: ,560: 45'.'.. ~ 28;290: 85 24,174: 65 Asunnonvuokria kertynyt... :... '.... Tilapäisiä 'maanvuokratuloja...;.... Sekalaisia tuloja..., ,039,034: ,994: 40 2,897,780: 41 9,200: -,, 1,3?0:- 19,658: ~ Smk. 12,633,018: 39 Menot: Hiilet ja hiilityöt.... 4,019,466: 74 Puita kaasunvalmistukseen sekä generaattorien lämmitykseen hakkaus- ja' kuljetusmaksuinee'n.... 2;379,630: 22 Muunnosputki ja sekalaisia tarveaineita ,80~:52 Kustannukset retorttihuoneessa., ,199: 11 6,850;097: 59 Kustannukset lisätuotteista....'..._.. 83,854: 30 /,;!; Polttoai{leet, öljyt s'e~ä höyrypannu- ja ko-nekäytön kus- -. tannukset ,110: 2~ K~asunpuhdistuksen työ- ja aineskustannukset ,414: 74- Sähkövoima ja -valo sekä hehkusukkien y. m. kaasuva.laistuksen kustannukset laitoksella... :... 53,117: 95 Vesimaksut... ::...,... : ,555: 77 Muut kustannukset...,.. 175,08:2: ,135: 38 Käyttöinsinööri ja kemisti, palkat.. " ;... 17,899: 92. KalliinajanIisää... 30,885: ,785: 73 Konemestari ja kaasumestarit, palk~t':;:... 38,096: 97.. Kalliinajaniisää...'... 76,018: ,114: 98 -i62,900: 71 Korjaukset ja ylläpito:., Rakennusten..., ,63,425: 78.' Uunien ja niiden tarpeiden... :... ~ ,760: 27 Aparaattien ja koneiden..., ,248: 81. -Kaasukellojen...,'... :.. ','. '.' : 19 --~ ~~~--- Siirto 520,190: 05-7,957,133: ,

54 50 Siirto Kaluston Automobiilin.... Pääjohtoverkon ja jakokellon ; Hallintokustannuksia: Pääkonttori: palkkoja ja konttorikuluja.,107,720:'16 kalliinajaniisää... ~ '....', ,014: 25 Vuokraa ynnä siivouskustannukset.... Tehtaankonttori : palkkoja. ja konttorikuluja... ',' 22,669: 80 kahiinajanlisää;... : , 30,290:- Eri menoeriä:,konttokuranttitilin korko kaupungin kassaan :.... Tontinvuokraa....,... Palo- ja tapaturmavakuutusmaksut, lääkärinpalkkiö sekä sairashoitomenoja.... Menoja Hallituksen käyttövaroista, opintomatkoja y. m...'... ;.... Katuvalaistus: 520,190: 05 33,258: 64 5,215: ,447: ,734: 41 26,570: ,959: ,999: 36 21,394: - ~6,741: 30 7,957,133: ,111: ,264: 71 21,316: ,451: 18, Lyhdynsytyttäjäin ja lampunhoitajain palkat, kustannuksia hehkusukista ja sylintereistä sekä Iyhdyistä, pylväistä ja tarpeista 210,962: 22 Yksityinen ka'asunkulutus:,., jakelukustannukset ~.... KalliinajanIisää.... Johtotyöosa~to: Johtotyöinsinööri, työmesiari ja varastokirjuri, palkkoja Konttoriapulaiset ja konttorikuluja... : Myymälän kustannukset: Palkkoja ja sekalaisia menoja 10,061: 42 Vuokra..,... ~ ,841: 66 Työ- ja tarveainekustannukset sekä työkalujen ja tarpeiden kunnossapito y. m..... '...'.. '.... KalliinajanIisää... '. :....'.... Korko ka'asulaitoksen perustamisarvolle 1ft Pääomavelan kuoletus... ;.;... ::.. ;;... Puhdas voitto.. ;... {. '...'... '... ; ,865: ,060: 67 29,860: - 15,110: 88 _ 24,903: ,107: ,905: ;944: ,789: 18' 1,558,549: ,925: ,886: 83 KokonaisyIijäämä.,...,... 1 ~ ; 2,044,282: 45 2,044,282: 45,'. _0. Smk; 12,633,018: 39

55 51 Kaasunvalmistuksen keskimääräiset kustannukset. Mahdollisimman selvän kuvan saamiseksi 'keskimääräisistä valmistuskustannuksista ovat ylläolevat meno- ja tuloerät yhdistetyt sopivalla tavalla seuraavaan tauluun, 'jossa on. eri sarekkeeseen merkitty se määrä, jolla kukin 'erä vaikuttaa kustannuksiin hyötyä :tuottavasti käytetyn kaas~n kuutiometriä kohti... Menot: Kivihiilet Ja kivi hiili työ... ;.... Puita kaasunvalmistukseen ja generaattorien lämmitykseen... :.... TyöpaIkat retorttihuoneessa.... Muunnosputki ja erilaisia tarveain_eita.. Kustannukset IisätuoUeista.... Poistetaan tuloja: Koksista ja puuhiilistä.... Tervasta... '.... Ammoniakista... ;.... Muista lisätuotteista... '.. ' 4'.019,466: 74 2, : ,i99: il.88,801: 52 83,854: 30 6,933,951: ====-""""";'_:""'-_-""=;;;';""'--,,2,34?',754: 46, 496,560: 45 28,290: 85 24,174: 65 Jälellä menoja kivihiiliin ja' puihin sekä' työkustannuksiin retorttihuoneessa Muut kaasl1'nvalmistuskustimnukset.... Käyttöinsinööri, kemisti ja kaasumestarit.... Yhteensä varsinaisia valmistuskustannuksia 2,897,780: 41 4,036,17'1: ,281: 08, 162,900: 71 5,059,353: 27 Korjaukset ja ylläpito ,111: 36 Hallintokust. konttorin vuokrineen ,264: 71 Konttokur.tiliri korko kaup. kassaan ,999: 36 Tontinvuokra ,394:-j Palo- ja tapaturmavakuutusmaksut, lääkärinpalkkio ja sairashoito, opintomatkoja y. m ,057: 82 1,327,82:7: , ,95 '55; , ~ Koko valmistuskustannus 6,387, 18~: ,7 Yksityisen, kaasunkulutuksen osuus kokonaisvalmistus.j kustamiuksista: 6, 756,253 m~ kaasua å 87.18,7... Korko. kaasu laitoksen, perustamisarvolle 1/ Pääomavelan kuoletus.... 5,890,593: ,944: ,789: ,733:' ,7 3.43, Valmistusku~tannukset ynnä korko ja kuoletus. 6,376,326: 49 ' 94.~8 Menoja jakamisesta ,925: ~ Siirto 6,905,252:

56 Tätä vastaavia tuloja: 52 Siirto 6,905,252: Myydystä kaasusta ja mittarinvuokrat.. 8, 1O~,544: - Asunnonvuokraa... :.. : ,200: - Tontinvuokraa... ". 1,350: - Sekalaisia tuloja...,... 19,658: 74 8,130,752: 74.. Voitto yksityisestä kaasunkäytöstä 1,225,500: Voitto- ja tappiotili per jouluk. 31 p:nä Tuloja: Katuvalaistus... :.... Yksityiskulutus ja mittarinvuokrat...,...'...'... Lisätuotteet... :.... Voitto suoritetuista töistä.... Asunnonvuokraa... :...,... ~.... Tontinvuokra~ :. '.'. '... :... ; ~490: 84 8,102,916: - 2,897,780: ,380: 62 9,200: - 1,350: - Tuloja yli tuloarvion.... I, 19,658: 74 Yhteensä Smk.' 12,278,776: 61 Menoja: Hallinto..... Kivihiiliä, puita, työpaikkoja. ~... " johtoverkko ja jako kello... :.... jakelu...'.... johtotyöosasto... : '.... Korko kaupunginkassaan, tontinvuokra, kalliinajaniisät y. m.... Katuvalaistus... ~... '.... Menoja yli menosäännön,... '.... Poistoja.... Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle 1/1.1920: 5 % Smk:lle 4,638,882: Puhdas voitto...' 134,290: 66 8,341,212: 79 78,924: ,865: 29 81,216: 90 1,156,7.14: ,962: 22 4;307: 55 10,234,494: ,789: ,944: 14 _ 1,558,549: 13 Kokonaisylijäämä... ".. :... " ,044,282:,45 2,044,282: 45 Yhteensä Smk. 12,278,776: 61

57 53 Tila 31 p:ni joulukuuta Omaisuus., Pääoma-arvo:, Rakennukset... 4,398,580: 56 Kaasumittarit ,620: 93 Kalusto,......'... ;.' ,766: 27 4,6~2,967: 76 Keskeneräisiä t~ydennystöitä Sörnäisten kaasutehtaalla: Uusi kaasu-uuni y', m ','... ;... "..., 210,353: " 83 Kaupunginkassa: ' N9stamattomia määr~rahoja...'..., ,066: 11 Tarveainevarasto : Kivihiiliä, puita, johtotyötarpeita ,884,728: 76 Lisätuotteita: Koksia, tervaa, puuspriitä... :..." ,520: 50 6,002,249: 26, Kaasua: Kaasua kelloissa 31 /12 Perimättömiä saatavia: Kaasunkulutuksesta ,308: 79 Eri velallisilta...,1,172,416: 11 Enqakkomaksua keskeneräisestä kaasuuunista... ' ;666: - 1,986,082: 11,Saatavia Venäjän valtiolta ja yksityisiltä Venäjällä.. 11,,383: 09,, Pankkiin talletettuja vakuuksia.... Sotavaaravakuutusmaksu A. B. Mars O. Y:lle... ;.... Rahaa kassassa...,.. ".'...,......,24,240:-:- 2,823,773: '99 9,430: 84 11,645: - ', 4,565: 29 Yhteensä Smk. 14,03'2,292: 08 Velat. Kaupunginkassa : Pääomavelka ,632,967: 76 Konttokuranttitili...'... '...: 4,624,034: 15 S:n (kruunuja)... 36,856: 01 4,660,890: 16 Ylitettyjä määrärahoja:,kiertojohdosta ,309: 38 Täydennystöitä Sörn. kaasutehtaalla... \ 16,756: 73 ~ 313,'066: ' 03,,. Maksamattomia laskuja... ' 59,373: Siirto 9,666,297: 88

58 Vekseleitä Siirto..., Sisään jätettyjä vakuuksia... ;.... Kaupintamyyntiin otettuja tavaroita.... Kurssiero (Ruotsin kr.).... Korko peru tamisarvolle 1/1 1920: 5 % Smk:lle 4,638,882: ,944: 14 pääomavelan kuoletus (suunnit. muk.) ,789: ,733: 32 Puhda~ voitto....'... 1,558,549: ,666,297: 88 2,100,000: - 183,360: 99 19,290: 70 19,060: 06 2,044,282: 45 Yhteensa Smk. '14,032,292: 08 Kaasulaitoksen suhde kaupunginkassaan Jouluk. 31 p:ni Velka kaupunginkassaan tammik. l' p:nä ~.... Kaasulaitoksen 'perustamisarvon kuoletus 1/ ,463: 07 Korko samalle perustamisarvolle ,910: 36 Kaasulaitoksen puhdas voitto v:lta ,761: 33 Vuoden kuluessa nostettu...' 'Rahatoimikontforin maksamia laskuja... ~.... Tontinvuokra Konttokurartttitilillä kasvanut korko.... Yhteensä Smk. 3,551,124: ,134: 76 8,080,000: - 1,789,359: 21 21,394: - 315,_999: 36 14,533,011: 59 Käteismaksuja... :.... Korvausta katuvalaistuksesta.. '.... Kaasunkäytöstä kaupungin virastoissa ja laitoksissa sekä toimitetuista lisätuotteista ja töistä.... Korvausta petrolivalaistuksesta..... Täydennystöitä ja arvoniisäyksiä... ~.... Velkaa kaupunginkassaan jouluk. 31 p:nä ,454,500: - 938,490: ,579: 05 27,677: ,874: 17 4,660,890: 16 Yhteensä Smk. 14,533,011: 59 Petrolivalaistus v , Petrolia 3,502 kg Sytyttäjien ja esimiehen palkat.... Hoitokustannukset: palkkoja... ~ ,164:.81 10,683: 80 11,450: - aineksia : 23 4,681: 04 Kaasunkulutus...'...' ~ Siirto 27,054: 84

59 55 Siirto Korjauspajan ja rilakasiinin vuokra sekä korjauspajan lämmitys Osuus konevoiman kustannuksiin.... Osuus hallintokustannuksiin... :.'...., Vähennetään vuoden kuluessa, myydyistä aineista... ".. Yhteensä Smk. 27,054: 84 1,200: - 240:- 751):- 29,244: 84 1,567: 47 27,677: 37 Helsingissä, 26 p:nä nelmik. 192).

60 56 Vertaileva _yhdistelmä Liite N:o 1. kaasulaitoksen menoista ja tuloista klrjanplltöksen mukaan sekä,määrärahoista ja lasketuista tuloista vuodelle 1920 vahvistetun meno- ja tulosäännön mukaan. Menot. Hallinto. Laitoksen osa hallit. menosäännössä Palkkoja menosäännön mukaan.;.. -Konttoriapulaiset, palkat.... Pääkonttorin vuokra ja,siivous.... Konttorin tarverahoja sekä kirjasto,n ja aikakausi. kustann. Käyttökustannukset. Palkkoja menosäännön mukaan... Tehtaankontt. konttoriapul., palkat 'Käyttömestarit, palkat... '. Koneenkäyttäjät ja voitelijat, palkat Höyrypannunlämmittäjät, palkat.. Puuta, muokattu kaasunvalmist.'.'. Puuta generaattoreihin... Kaasuhiilet... Puun ja ~ii1ien kuljetus ja pienennys Muunnosputki ja eril. tarveaineita kaasunvalmistukseen.... Työkustanrtukset retorttihuoneessa sekä muurarien ja moottorinhoitajien palkkaus.... Öljyliä karburoidun vesikaasun valmistuksen työ- ja ainekust.... Poltto- ja erin. tarveaineita höyrypannunkäyttöä varten.... Öljyä -ja erin. tarveaineita koneidenkäyttöä varten... :.. Kaasunpuhd. työ- ja ainekust.... Rakennusten, uunien ja koneiden y. m. kunnossapito ja korjaus Puukaasun.valmistukseen liittyviä kustannuksia, kokeita y. m... Määräraha menosäännössä. Koksin ja puuhiilien lajittelu-, pienennys- ja myyntikustannukset 40,000: - 1'1,333: 04 22,666: 96 Tervan työ- ja myyntikustannukset 40,000: - 31,463: 14 8,536: ~ ~~ ~~~ S,iirto 9,166,310: - 8,233,427: ,371: 61 1,434,254: 15 6,350:- 52,060: - 22,000: - 32,000:- 17,000: - 17,900: - 18,000: - 41,000: - 65,000: - 72,000: - 2,245,000:.-: 157,500: - 5,200,000: -,100,000: - 97,5Ö0: - 277,000: - 200,000: -,25,000: - 14,000: - 382,000: - 25,000: - 1 Kustannukset kirjojen mukaan. 7,186: 02 54,459: 97 18,225: - 26,570: 50 27,849: 17 Määrärahaa ylitetty. 836:02 2,399: 97 10,849,17 17,899: 92 ' 12,360: - 38,096: 97 63,506: 38 73,896: 64 1,896: 64 2,097,853: ,5~7: 20 40,027: 20 4,019,466: 74, 84,249: 83 88,801: ,199: 11 85,199: ,447: ,447:,33 13,904: 88 13,414: ,448: ,448: 69 26,267: 48 1,267: 48 Määrärahaa säästynyt. 20,000: -,- 3,775:'- 5,429: 50 -:08, 5,640:- 2,903: 03 1,493: ,146: 81 1,180,533: 26 15,750: 17 8,698: 48 20,000: - 11,095: :'26

61 57 I Siirto Muiden Iisätuotteidentyö- ja myyntikustannukset.... KaasuvaI. sekä sähköv.- ja valolait. Vedenkulutus...,... Laboratorion kustannukset... Työpajan 1).... Insin. ja työnj.,asuntojen kust..... Puhtaanap., siivous,vartiointi y. m. Tehtaankonttorin. tarverahat. I Määräraha Kustannukset Määrärahaa Miärärahaa menosääljnössä. kirjojen mukaan. ylitetty. sälistynyt. 9,166,310:, - 8,233,4~7: ,371: 61 1,4~,254: lq 75,000: -', 48,000: -. 25,000: - 1,000: - 6,000:- '. 18,000: - 80,000:- 8,000: - 35,058: 12 5;3,lp: 95 33,555: 77 1,770: 21 8,159:/42 16,441: 80 83,662:,92 10,309: 80 5,117: 95 8,555: : 21 2,159: 42' 3,662: 92 2,309: 80 39,941: 88 1,558: 20 Pääjohloverkko. Työnjohtajat, palkkoja... Pääjohtoverkon korjaus' ja ylläpito Liittymisjoht. korjaus ja kuimossap. Jakokellon kustannukset.... 6,000: - 35,000: -:- 2,000: - 30,000:...:... 5,720: 03 45,224: 18 1,925: 50 26,054: 86 10,224; :97 74:50 3,945:14 jakelu. KonttCiriaj)Ulaiset.... Kaasum. lukem. ja maksujen' per... Konttorin tarverahat.. :.... Päivystys, väkiv. ja- pien. vik. korj aus.sekalaisia hankinta- y. m. kuluja.. Kaasum. korjaus ja kunnossapito 48,000: -.95,000: - 20,000: - 50,000: - 5,000: - 20,000: - I 42,291: 50 95,743: 73 31,214: 37, 27,626: 68 3,296: 90 26,692: :73 11,214: 37 6,692: 11. 5,708: 50 22,373: 32 1,703: 10 johtotyöosasto. Palkat, men~säännö!1 mukaan... Työnjohtaj at ja varastohenkilök... Konttoriapulaiset; palkat.."...'.. Myyntikustannukset ja myymälähenkilökunnan palk;kaus ".. ;... Näyttely-, myyrriälä- ja varastohuoneistojen vuokra.... Konttorin tarverahat.... Työaseiden ja ~karujen sekä auto- mobiilin ylläpito.... Erinäisiä työpajakustannuksia... :.. 14,000:'- 16,000: - 16,600: - 9,000:~, 16,000: -;- 3,000:- 10,000: I;OOQ: -:- ~3,8~9; 9~ 15,960: 08 1O,~OO: - 10,061: 42 1,061: 42 14,841: 66 4,910: 88 1,910: 88 10,132: 64 1,210: : : 30 ' 100:08 39:92 6,400: - 1,158: 34 Sekalaisia menoja. Konttokuranttit. korko kaupungink. Tontinvuokra.... Erinäisten maksuunpantujen tulojen 100,000: - 21,394: --: 315,999: ,999: 36 21,394: - lyhennyksiä ja palautuksia... 15,000: - 2,372: ,628: - ~~~--~ ~~~--~--~----~~~ Siirto 9,960,304: - 9,202,275: ,136: 67 1,530,165: 10 8

62 Siirto Hallituksen käytettäväksi asetettuja varoja odottamattomiin tark... KalliinajanIisää ja tilapäisiä palkankorotuksia virka- ja palvelusm. Palovakuutusmaksut.... Tapaturmavakuutusmaksut, lääkärinpalkkio ja sairashoito... Työmiesten kesälomakustannukset.. Opintomatkoja.... Katuvalaistus. Esimiehet, sytyttäjät ja lampunhoit. Kustannuksia ja tarveaineita.... Täydennystöitä. Kaluston lisäys, pääjohtoverkon laajennus sekä Iyhtyjen, pylväiden ja tarpeiden asettelu... '... Täydennystyöt Sörn. kaasuteht. Nostamattomia määrärahoja. Kaasumittarien ostoon.... Uusmallisen jäähdyttäjän ostoon Menoja yli menosäännön. Johtajan ~sunnon korjaustyöt Hall. paa. mu. 11 _,_ 58 Määräraha menosäännössä. 9,960,304: - 20,000:- 625;000: - 15,000: - 12,000: - 33,500: - 1(},OOO: - 230,000: - 68,000:- 100,000: - 18,000: - Kustannukset Määrärahaa Määrärahaa kirjojen mukaan. ylitetty. säästynyt. 9,202,275: ,136: 67 1,530,165: 10 8,456: ,051: ,051: 79 20,111: 95 5,111: 95 7,932: 26 41,843: 85 8,552: ,243: 28 42,718: 94 48,446: 75 14,585: 37 34,458: ,383: OOt k 10/ ,343: 85 11,543: 10 4,067: 74 1,447: 93 61,756: 72 25,281: 06 51/553: 25 3,414: 63 _._._...:.'_'...;..:~... Smk. 11,091,804: - 10,482,368: ,644: 26 1,689,229: 53 Tulot. Tulosäännössä lasketut tulot. Tulot kirjojen. mukaan. \ Tuloja yli tulosäännön. Vajaus. 409,509: 16 Ylijäämä. Korvaus katuvalaistuksesta " ,348,000: - 938,490: 84 ) yksityiskuhituksesta..,.. '. 7,920,000: - 8,102,916: - Tulot lisätuotteista. ' ,238,000: - 2,897;780: 41 Voitto suoritetuista töistä... 40,000: -.309,380: 62 Vuokratuloja... '," ,000: - 9,200:- " Tilapäisiä maanvuokratuloja...,.. ;..' 1..:,~350;..;...: 182,916: - 659,780: ,380: 62 1,200:- 1,:...35_0_: 11,555,350: -, 12,259,117: ,509: 16 1,113,277: 03 Myydystä romusta y. m. "...,.. " 17,426: 35 Korkotuloja "... ;_..;..'._._'..;..' 2..:,,23_2_: _39 Siirto' 11,555,350: - 12,278,776: ,509: 16 1,113,277: 03

63 Kaupunginkassan konttokuranttitili. 59 Tulosäännössä lasketut tulot. Tulot kirjojen mukaan. Vajaus. VIijäämä. Siirto 11,555,350: - 12,278,776: ~1 409,~:16 1,113,277: 03 Suoritettujen täydennystöidenarvo, velotaan kaupunginkassalta.. 247,874: 17 Smk. 11,555,350: - 12,526,650: ,509: 16 1,1i3,277: 03 Vuoden 1920 kirjan päätöksen yhdistelmä. Menot. Rahasäännön mukaan... '.'. "... ' ,091,804: - Määrärahoja ylitetty ,644: 26, ~ Vaj austa arvioiduissa tuloissa "... '.'... ' ,509: 16 Ra hasäännössä havaitsemattomia menoja... :...'... '... ' 4,307: 55 Nostamattomia määrärahoja... ~ ,842: 05 K 0 k 0 nai s yli jää mä ,044,282: 45 Smk. 14,625,389: 47 Tulot. Rahasäännön mukaan... '.. ~... ' ,555,350: - Määrärahasäästöjä... '... '...,... ' 1,689,229: 53 Ylitystä arvioiduissa tuloissa... 1,113,277: 03 Rahasäännössä havaitsemattomia tuloja... 19;658: 74 Kaupunginkassaa velotaan suoritetuista täydennystöistä ,874: ~--- Smk. 14,625,389: 47

64 60 Liite N:o 2. Poistoja. Poistot Kaasulaitoksen arvo Yhteensä Pääjohtoverkko ,414: 15 35,782: ,196: ,809:...:...- 1,034,310: 34 Lyhdyt, pylväät ja Iyhtytarpeet ,436: 22 ' 17,378: ,814: ,000: - / 146,979: 81 Yksit. johtotyöt... 65,846: 92 4,523: 56 70,370: 48 20,000: - 56,145: 04 Rakennukset " ,052: 73 16,445: ,498: ,000: - 1,322,745: 76 Kaasukellot ,469: 48 16,385: ,854: 93 22,000: - 263,695: 45 Uunit ,680: 89 62,160: ,841: 52 90,000: - 733,450: 05 Aparaatit ja koneet.. 359,688: 05 36,920: ,608: 62 62,000:- 626,849: 49 Tyhjentäjät ,835: 41 1,835: 41 42,172: 87 Kivihiilenpurkamislaite. 27,244:'35 4,297: 18 31,541: 53 9,095: 73 Laitoksen alueella oleva rautatie, erin. valaistusjohdot, vesijohdot, kaivot, Pl!rkaussilta y. m... 48,404: 90 6,006: 92 54,411: 82 11,364: 02 Kalustot..., 94,878: 86 6,920: ,799: 48 6,191: - 71,766: 27 Kaasumittarit ,542: 20 45,132: ,674: ,620: 93 Hernesaarenkadun öljykaasu laitos ,512: ,512: 97 Itä-Heikink. oleva tontti 300,000: - 300,000: - 300,000: - Tasoitus- ja kanavoimiskustannukset Sörnäisissä... 57,081: 48 57,081: ,772: - Yhteensä Smk. 3,404,253: ,789: 18 3,658,042: 38 1,400,000: - 4,632,967: 76

65 ..- L Liite N:o. 3. ' IWKOIW~ KWIIIIIU'ynU - MTlNAlAIST~K.\MU _._- MUM5UJKU AOooo -.0 o

66 _. Selostus Helsingin kaupungin sähkölaitoksen toiminnasta v Kuluneena vuonna on laitoksen toiminta jatkunut säännöllises~i suuremmitta häiriöittä. Vuosi 1920 on kuitenkin merkkivuosi sähkölaitoksen historiassa, koska sen kuluessa alettiin Helsinkiin saada vesivoimaa. Kesäk. 27 p:nä alkoi nim. virrananti Etelä-Suomen Voima-Oy:ltä, mikä virranhankinta toimitetaan kaupungin ja yhtiön välillä tehdyn, Kaupunginvaltuuston m,arraskuun 26 p:nä 1919 hyväksymän keskinäisen sopimuksen mukaan.. Sähkövirta, joka 20,000 volttisena johdetaan 108 km pituista v9imansiirto-johtoa myöten Helsinkiin, saadaan Pyhtäällä olevasta Ab: Stockfors'in omistamasta Klåsarön vesivoima-, laitoksesta. Kaiken kaikkiaan antoi Etelä-Suomen Voima Oy. sähkölaitoksen ~okoojakiskoihin yhteensä 3,567,000 kwh 5,000 voltin kolmivaihevirtaa, mikä vastaa noin 25,000 m 8 :n vähennystä vuoden halkojen kuiutuksessa. Yleiset sähkövirran tariffit, jotka. vuoden.alussa olivat valovirrasta 130 Ja voimavirrasta 90 penniä kwh:lta, täytyi polttoaineen ja muitten kustannusten arvaamattoman kallistumisen takia, koroittaa toukokuu'n kulutuksesta alkaen valovirrasta 150:een ja voimavirrasta 110:een pennin kwh:lta. Hallinto.. Henkilökunnan keskuudessa ei vuoden varrella ole sattunut suuria muutoksia. Laitoksen kirjaripitäjä 'Kaarlo Liljeqvist erosi laitoksen palvelukse~ta elokuun 31 p:nä. Kirjanpitäjäksi hänen sijaansa valitsi Teknillisten faitosten Hallitus fil. maisteri Lennart Backlundi~, joka elokuun 1 p:nä ryhtyi virkaansa hoitamaan. Uudistyöt. Uudistöistä ja laajennuksista mainittakoon johtoverkon ulottaminen Käpylän huvilaalueelle, jonne kunnalliskodin seudulta ön. johdettu korkeajännitysilmajohto. Virran -(!ntoa varten on alueelle rakennettu rnatalajännityskolmivaiheilmajohtov~rkko. Korkeajännitysverkkoa on laajennettu 3 X 50 m/m ll korkeajännityskaapelilla, joka on ase- 9

67 62 tettu pääasemalta Fredriksbergin kadullevaltionrautateitten konepajan kohdalie. Samaten on korkeajännitysverkkoa laajennettu Drumsöseen meneväliä 5,000 voltin johdolla. Koneistoa on lisätty pääasemaue uudella 5,000 kw:n turbogeneraattorilla, jonka hankkii Sähköosakeyhtiö A E G. I\oneen montteeraus alettiin v joulukuun alussa, ja oli se vielä vuoden vaihteessa keskeneräinen. Tilan saamiseksi poistettiin ja myytiin pääasemalta v hankittu 2,000 kw:n turbogeneraattori. Niinikään alettiin. KasarmInkadulla 750 kw:n raitiotiemuuttajan montteeraus, mutta ei tämäkään kone valmistunut ennen vuoden loppua. Tämän koneen on hankkinut ruotsalainen toiminin:ti ASE A, Vesteråsissa. Käyttö. A. Höyryvoima.~sema. Joulukuun 31 p:nä 1920 oli höyryvoima-asemalla seuraavat koneet ja aparaatit: 8 höyrykattilaa, joista 2 kpl. kullakin 200 ml! tulipinta,. 3»» 400»» 3 1)» 500» 1) 4 hö'yryturpiinigeneraattoria, joista 1 kpl. teho 750 kw 2»» 2,400» 1»» 5,000» 2 moottorigeneraattoria, kukin 60 kw. 1 akkumulaattoripatteri, soluluku 66, virranvoima 216 A, varautumiskyky 648 Ah. 6 höyrykattilaa, yht. tulipinta 2,745 m 2, on muutettu haloilla lämmitettäviksi. Halkojenkulutus oli 130,056.m l Höyryvoimalla kehitetty kwh 19,065,790 Vesivoimalla»» 3,567,000 Yhteensä»» 22,632,790 -lisäys 10 % Lauhdutukseen kului 475,890 kwh = 2.5 % Hyödyllisesti an~ettu kwh 22,156,900 - lisäys 10.4 %. Tästä saivat: ala-asemat.... vaihtovirtaverkko laitos tarpeisiinsa ,025,980 kwh = % 4,924,320» = l) 206,600» = 0.93» Suurin kuormitus, 7,800 kw, sattui jouluk. 21 ja suurin vuorokautinen kulutus, 113,700 kwh jouluk. 22 p. Hyödyllinen keskikuormitus oli 2,520 kw. B. Ala asemat. 1. Kasarmintorin asema. Kone- ja patteriteho Joulukuun 31 p:n~ 1920 oli: t moottorigeneraattori, 500 kw. 4 kpj. kaskadimuuntajaa, kukin 1,000 kw.

68 63 2 kpl. yksiankkurimuuntajaa kukin- 500 kw (raitiotietä varten). 1» akkumulaattoripatteri, 150 solua, 1,556 A ja 5,000 Ah. 1»» 150» 2,520»»'. 7,560» Valaistusmuuntajat saivat vaihtovirtaa...";....» antoivat tasavirtaa _.... Patterien lataaminen kulutti...,....» purkautuessa saatiin.... Johtoverkko otti tasavirtaa _..._....» _» vaihtovirtaa Suurin kuormitus... :.... sattui jouluk. 13 p:nä. Suurin vuorokautinen kulutus..."... :.... sattui jouluk. 10 p:~ä. -. Keskikuormitus oli 942' kw. Raitiotiemuuntajat saivat vaihtovirtaa... :....» antoivat tas'avirtaa.... 9,952,700 kwh 8,524,10P» 2,280,790 Ah 1,408,820» 8,267,630 kwh 804,000» 4,117 kw 48,170 kwh 2,595,630 kwh 2,461,050 & Suurin kuormitus raitiotiekäytössä880 kw, sattui helmikuun -1 p:nä ja suurin vuorokautinen kulutus, 9,220 kw~, marraskuun 15 p:nä. Keskikuormitus oli 367 kw. 2. Kallion asema. Kone- ja patteriteho joulukuun 31 pmä 1920 oli: 1 kpi. moottorigeneraattori, teho 350 kw. 1»»» 500» 1» kaskadimuuntaja, teho 350 kw. 2» yksiankkurimuuntajaa, kunkin.teho 250 kw (raitiotietä varten). 1» akkumulaattoripatteri, 144 solua, 1,004 A ja 3,012 Ah. Valaistusmuuntajat saivat vaihtovirtaa.:... ~... 1) antoivat tasavirtaa.... Patteri en lataaminen kulutti.... 1) purkautuessa saatiin.... johtoverkko otti tasavirtaa....,....»» vaihtovirtaa.. :.... 2,392,320 kwh 2,153,870 & 976,820 Ah 691,040 & 1,984,340 kwh 76,500 & Suurin vu.orokautinen kulutus 10,500 kwh, valo- ja voimatarkoituksiin oli joulukuun 22 p:tlä ja suurin kuormitus 861 kw joulukuun 21 p:nä. Keskikuormitus oli 226 kw. Raitiotiemuuntajat saivat vaihtovirtaa ,310,620 kwh» ~ntoivat tasavirta(!.... ~ ,197,340» Raitioteitten suurin vuorokautin-en kulutus, 4,440 kwh, sattui jouluk. 22 p:nä ja niitten suurin kuormitus 440 kw, h~lmikuun 1 p:nä. Keskikuormitus oli 144 kw.

69 3. Töö'[ön- asema. ' Kone- ja patteriteho joulukuun 31 p:nä 1920 oli: 2 kpi. moottorigeneraattoria, kukin 250 'kw. 1,»' akkumulaattor~patteri, 144 solua, 502 A ja 1,506 Ah.. Muuntajat 'saivat vaihtovirtaa... '.... )} antoivat tasavirtaa... '.... Patteri en lataaminen kulutti... : )} purkautuessa saatiin.... johtoverkko otti tasavirtaa....'.... 1) 1) vaihtovirtaa.... 1,134,710 kwh 949,470. 1) 402,580 Ah 373,980 1) 906,020 kwh 653,000 1) Suurin kuormitus, 449 kw, sattui jouluk. 8 p:nä ja suurin, vuorokautisku}utus, 5,300 kwh, jouluk. 23 p:nä. Keskikuormitus oli 103, kw Ala-asemat ovat yhteensä jakaneet tasavirtaa 'valaistus- ja voima tarkoituksiin 11,157,990 kwh ja raitioteille 3;658,390 kwh. Pattereista on otettu valaistus ja voimavirtana 322,1-50 kwh eli 2.9 %. Kun kuluttajilla luettiin 9,989,790 kwh, häviää johtoverkossa kaikkiaan 1,168,200 kwh eli 10,46 %. Ala-asemilta jaettiin suoraan kolmivaihevirtaa 1,533,500 kwh.. Hyödyllisesti kehitetyistä 22,156,900 korkeajännitys kwh:sta ovat kuluttajat käyttä' neet 18,7!9,640 kwh, joten muuttamis-,' transformaattori- ja jakoverkkohäviöt ovat yhteensä noin 3,437,260 kwh eli 15.5 %. - Vertailevat tiedonannot asemien. käyttösuhteista vuosina esitetään seuraavassa taulukossa: Kehitetty ja jaettu sähkövirtaa vuosina ) I I Lis., I,LiS. Lis. % % % I,LiS. % I Lis. % I Kehitetty vaihtovirtaa... kwh 19,103, ,428, ,934, ,574,680 2Q.1 22,632, s:n lauhd.-kulutus lukuulj.ott....,., 18,538, ,901, ,479;900 ":" ,072, ,156, Jaettu vaihtovirtaa',... 5,770, ,202, ,779, ,338, ,924, % / / % /0 Oma kulutus, vaihtovirtaa,. 160, , , , , % 1.2 0/ % 1.2 0/ /0 Jaettu tasavirtaa 2 X 120 V. 8,280, ,346, ,298, ,380, ,157, / / % 57.7 % 56.1 % V. raitiotieue.. 2,436, ,694, ,484, ,039, ' 3,658, / / /0 16.9% /0 Yhteensä jaettu sähkövirtaa 16,648, ,439, ,777, ,973, ,947, I~ 100, % 100 % 100 0( /0 Pääasemalla vuoroka udessa kehitetty suurin kwhmäärä 87,000-79,330-88, , ,70Q 6.3 Suurin kuormitus pääasemalla kw 5,450-6,300-6,700-7,600' - 7,800 Keskikuormitus. pääasemalla 2,110-2, , ,285-2,520 Kehitettyvaihtov. kwh X 190 0/ Suurin kuormitus X 8,760 h , 0.-.2J ' , I I

70 65' Johtoverkko. A. Laajennukset. Korkeajännityskaapeliverkkoa on v. 1920, laajennettu 3 x 50 mjm 2 maakaapeliila (1,?26 m), joka on johdettu pääasemalta Fredriksbe~gin kadulle ja johon kaapeliin qn '0' yhdistetty seuraavat korkeajännitysvirran kuluttajat: Suomen Valtionrautateitten konepajat, Bögelundin Kartonkitehdas ja Suomen Osuuskauppojen keskuskunnan tehtaat. Korkeajännityskaapeliverkkoon on edellisten lisäksi yhdistetty seuraavat kuluttajat: A. B. Finska Kabelfabriken, Voinvientiosuusliike Valio r. 1. ja Finska Hattmanufaktur A. B., I joista viimeksimainittu ei kuitenkaan ennättänyt tulla käyntiin vuoden kuluessa. Korkeajännitysilmajohtoverkkoa on myöskin jonkun verran laajennettu. Mainittakoon Käpylän huvilakaupunkiin johdettu korkeajännityslinja (810 m, 3 X 16 mjm 2 ), joka haa-. raantuu Kunnalliskbdin luona aikaisemmasta Vanhankåupungin-Oulunkylän johdosta. Käpylään' on myöskin rakennettu transformaattorikoppi, johon.on asetettu yksi.175 kva transformaattori. - Jalostaja O. Y:tä varten on Panimokadulle asetettu pieni korkeajännitysjohdon haara. Brändö Båtvarv on Mustikkamaalla niinikään yhdistetty korkeajännitysjohtoon.. Edellisten lisäksi on vuoden kuluessa rakennettu korkeajännitysjohto Drumsö'n saareile. Johto on osaksi 3 X 16 mjm 2 ilmajohtoa Kalmistokadulta Lapinniemeen (720 m), tästä 3 X 16 m/m 2 vedenalaisena kaapelina Konisaareen (227 m), jonka yli se kulkee jälleen i1majohtona (280 m) saaren länsirannalle,. jonne on rakennettu kytkinkoppi Drumsön vedenalaisen kaapelin kytkemistä varten sähkölaitoksen verkkoon. Johtotyöt tätä linjaa varten saatiin syksyllä valmiiksi, mutta koska Drumsön matalajännitysverkko ei kuluneena vuonna vielä' valmistunut, ei linjaa vielä yhdistetty korkeajännitysverkkoon.. Matalajännityskaapeli-verkossa ei ole tehty l)1inkäänlaisia muutoksia kuluneena vuonna... Matalajännitysilmajohtoverkko on Käpylän huvilakaupungissa saanut.uuden alueen, jonne kuluneena vuonna rakennettiin yhteensä 695 m jakojohtoja, joitten yht.einen kuparipaino on 1,127 kg. - Sen lisäksi on ilmajohtoverkkoa laajennettu ja vahvistettu muutamin p~ikoin kuten Vallilassa ja Meilahdessa... B. Johtoverkon laajuus joulukuun 31:nä Kaap'elihautojen pituus on vuoden kuluessa lisääntynyt 2,155 metrillä ollen siis vuoden lopussa 88,100 m. Seuraavissa taulukoissa esitetään johtoverkkoa koskevat tiedot: Haudan leveys cm cm syvien ja eri leveitten kaapelihautojen pituus. ~Oå a a 55'160 a II 7~180 a II 95j 100 Ii ' ~jr~;~~. Jouluk. 3.1 p ,.'115,876144,8641 9,010114,915124~1' I:IOol 2901.' 1,5' [ '~~,~1~ ;"

71 66 Korkeajännifys- ja puhelb'lkaapelit, metriä. '0 ::r ::1-1» _... _. '2~ -... :0;-::1 g'.g ::1 1» 1»' :0;"::1. '0 C/Q::I! ::r'" -< 3X95 3X50 3X35 3X25 3X16 3X'10 3X6 mm2 mm2 mm2 mm2 mm2 mm2 mm2 ~~ '" "''0" :::9 ;:! \ Asetettu ,721 4,J ,700 11,581 23, ,100 3,690 4;390 1, ,040 16,725 16,123 I ,270 3, ,500 7, ,750 4,178-1, ,403 23, ,157 1, :::::::::::::::: :::::::::::::::: - 1,842, ,449 2,726 Poistettu '17,141117, , , , I.Asetettu , I 1,~ '1,101110,740156,972175, , Yhteensä 17,141!17,5101 4,3901 4,2071 1, ,101110,740156,730175,666 Korkeajttnnitysverkon ilmajohdot, metritt. ', , ,700 1, , , , , Yhteensä) -) ,0751 -! ,4051 2,698 Matalajännitys vaihto virtailmajohdot, metriä, talojohtoja huomioonottamatta. ::r -< ' mm2 mm' mm2 mm2 mm2 mm2 mm2 mm2 mm2 '" f.. ;:! '2" ;- _.=... ::1 ::1'0 01» co: :0;-::1. ~::I Asetettu ,900 1, ,200 2,025 19io ,840-2; ,590 1, ,200 1,050-6,250 2, ,200-1, ,800 2, , , ,280 2, ,325 3, ,422 1, , ,970 2, , , ; , ,200 1,700 8,600 1, : , ,560 1,740 1, ,360 1, II~ql ,1131 2,598 7, ,930 6, ,570 57,085 18,289 Poistettu Yhteensä! , ,393! 2,598 7,1801' 7,930 6,5101 3,570!56, ,9681

72 ~ Eristetyt tasavirtaktiapelit, joihin sisältyy talo johdot, mutta ei. katuvalaistuskaapelit..' _ mm2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 ~ (1) '" ::r -< ~ ~. " c I ;;- ::I~ o., ::1 ::0:;-::1. 1m f1(l ::1 Asetettu ,878 17,695 17,258 3,810 5,785 11,871 36,900 31,354 1,972 10,256 2, , , ,970 1, ,722 7,469-3, ,3?2 26, ,270 2, ,480 2, ,970 18, ,200 3, ,050 9, ,000 19, ,850 2,750-6,564 5, _. 7,957 9,700 1 ) - - 1,503-1,478 20,638 44, , ,878122,865132,751117,284 Poistettu , ,111139,492148, 76414,272127,80412, , Yhteensä ,670132,751!t 7,229 15,785112,111139,492148,76414,272127,80412, , ,919 Kirkkaat tasavirtaverkon nollajohtokaapelit, metria. talojohdot huomioonottaen. Asetettu ,850 2;520-2,710 3,620 4,050 4,840 30,000 11,000 60,590 45, ,360 3,710 4,580-1,520 11,170 5, , ,350 1, ,600-1,500-4,800 7,900 3, ,345-1,375 2, : - - 2, ,480 2, Yhteensäl - 11,8501 2, ,7101 3,620 - lio,22018,550140,8421-1t9,754 90,066 59,255 Tasavirlailmajohdot, metriä, talojohtoja huomioonottamatta.,., -< ::r EI ;;-. ~" 5' ~ mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2. n 0'2 ::1 (1) :0;- 5' 1»: f1(l _ I Asetettu ,050 23,650 20,080 23,340 6,400 1,375 22,630 8, ,125 54, ; , ,300 5,680 1, '.' - - 4, , ,520 2, , , ,682 ], ,9]6 416 '2, ,473 3, ,240 5, Poistettu ,050126,096120,496137,7861' 7,0551 2,314 28,505110,1801 6, , , ,490 1, ] - - 6,211 4,590. Yhteensäl 3,603f 22,606119,136137,7861 6,7021 2,314127,944110,1801 6, , ,567 Johtoverkon kokonaiskuparipaino oli vuoden lopussa 562,073 kg., ollen lisäys v ,459 kg; tästä määrästä tulee korkeajännityskaapeiiverkon osalle 2,726 kg. (lisäys 3,8 %), korkeajännitysilmajohtoverkon osalle 808 kg (lisäys 42.8) ja matalajännitys vaihtovirta' ilmajohtoverkon osalle 1,850 kg (lisäys 11.5 %). ' 1) Tästä 7,930 m raitloti~verkkoa varten.

73 68 Matalajännitystalojohtojen lukumäärä on vuoden kuluessa lisääntynyt 60:lIä, ollen 'se vuoden lopussa yhteensä 2,143, 'jakaantuen eri alueille seuraavasti: varsinaisessa kaupungissa 1,218, Kalliossa 38Q ja Töölössä 229 sekä Sörnäisten niemellä, Hermannissa, Vallilassa, Toukolassa, Vanhassakaupungissa, Bölessä ja muissa esiseuduissa 314. Korkeajännityskuluttajien l.ukumäärä on vuoden kuluessa lisääntynyt. 7:llä, joiden yhteinen transformaattoriteho on 1,125 kva ja oli näitten kuluttajien lukumäärä vuoden lopussa 34 kpl. Liittymin,en. Liittyminen on vuoteen 1919 verrattuna osoittanut kuluneena vuonna huomattavaa kasvamista. Niinpä on v liitettyjen laitteitten, lukumäärä, kuten taulukosta 1 selviää, ollut 2,263, kun se v oli vain 1,572. ' Taulukosta II selviää Iiittymisarvon todellinen lisäys, joka oli v yhteensä 1,742 kw eli 8,4 % vastaavien lukujen ollessa v kw ja 4,9 %. Pieni lisäys Kallion alueella samoin kuin-kw-luvun väheneminen matalajännitys vaihtovirtaverkossa riippunee siitä, että muutamia suuria kuluttajia näiilä alueilla on liitetty korkeajännitysverkkoon. Tauh,ikoista II 1 ja Iy.selviää asetetut.mittarit sekä mittarittomat kuluttajat. Taulukko 1. Uusliittymisten yhdistelmä vuonna c;l!3 ;;0::; ;;0::;..., _ c 0: <: Lamppuja Moottoreita Aparaatteja '" en ~ 0: S'= '" -< :o:-~ ",,,, :0:- 0' Ö ::-;"--. :? ::r ='"..,'" :o:-~ä :0:-- Kuukausi!3~. -'" :E!3 _. :E::; ~~ :E"'S" :0:-< :E~ "',= = rt> IUku-1 luku I IUku-1 ",Et o Ei' ::s ""'" :0:-- en en..,... =!l kw kw kw 0 co co ""co '" ::s?:"" määrä määrä määrä ::1.!3!3 '" ::1 "" ::1 '" '" Tammjk..., , ' 5.& ! Helmlk , Maalisk Huhtik S Toukok , Kesäk , Heinäk. '" , " Elok , s Syysk , Lokak , s Marrask , ,17 21.S2 100.s JouIuk , YhteensäI2,69412,263124, , , , I LiiUymlsarvo Taulukko II. Liittymisarvon lisäys v , ;;0::; Lamppuja Moottoreita Aparaatteja ~ -< :r::-'" '" ::r :r::-~ :r::-2 :r::-a :r::-- :E. :Es :E!2: :E& :E~ kw LUkU-1 kw LUkU-I' kw ::1 0 0: ::1 '" LUkum 1 m. ::r m. S" co "" ::1. :< S1ft2 '20... [358,197[8,518,2013,841[12, ft ,5447, ,46611, [ ,943,34[2,712,38[1,309,95[5,291.08[22,256,75 11, , , ,314.s7 20, Lisäys v. 1920/20,653/ / 888.S6 231/ ~7/ / / Lisäys Olo ~

74 Taulukko. 1/1. 69 Kuluttajille asetetut mittarit v. /g20.. Lukumäärä LiSäys I I 1/ lukumäärä I lo Sisävalaistusta , Porrasvalaistusta.... 1, Katuvalaistusta ;35 Voimaa'.... 1, '8.41 Valaistusta ja voimaa... '.:..:''';''..;..'';';"~'.:..:'.-\-...:..:: Yhteensäl 27, ,064 I 3.85 /0...;,..;...+-_..;..;; ;..; 1 Taulukko IV. Mittarittomat kuluttajat v. /g20. Lukumäärä Lisäys 31/ j 1/ LUkum.j Olo VuositIlaajat, joilh" o~ virra~rajoi~aja I I ei ~Ie VIrT. raj ,643 2, ,'" I Yhteensäl. 2,836 I 2, I Katuvalaistus. Katuvalaistuksen suhteen on v tehty vain pieniä laajennuksia. Niinpä on' osa Kaisaniemen katua varustett,u sähkövalaituslaitteilla. Niinikääri on yksinäisiä lamppuja asetettu Vallilaan ja Kallioon. Sen lisäksi on osa kaaril~mpuista' vaihdettu hehkulamppuihiri sekä hehkulamppujen käyttämisessä osaksi siirretty pienempiin Iamppuihin. Katuvalaistuksen liittymisarvo selviää seuraavasta taulukosta: Taulukko V. Katuvalaistus jouluk. 3/ p. /g20. l-watln heh- 1/2-Watin heh- Kaarikulamppuja kulamppuja lamppuja IUku-j' IUku-j IUkU-\ määrä kw määra kw määrä kw Yhteensä kw Kasarmintorin asema.../ Kallion... " Töölön "..., Kolmivaiheverkkö.:::.,!... r ' ' , 1,304l I

75 70 Virran"ulutus vuonna Hyödyllinen, s. o. kuluttajilla luettu ja maksettavaksi kirjoitettu kilowattituntimäärä oli viime vuonna 18,719,640 vastaten % lisäystä edelliseen vuoteen verraten. Kulutettu virta Jakautuu seuraavasti: sisävalaistukseen.... kwh 6,365, % katu valaistukseen....» 336, » moottorikäyttöön '"....» 4,218, » valo- ja voimatarkotuksiin yhteisen tariffin mukaan....». 3,856, » raitioteille......» 3,658, » laitoksen omiin tarpeisiin....» 284, » Yllämainitusta virrasta annettiin: Valaistus Voima Valaist. ja voima Yhteensä tasavirt. 2 x'120 V kwh 6,424,980 3,070, ,417 9,98Q, ;; % 550 V» 3,658,390 3,658, » m~talaj. vaihtov.» 336,325,195,473 47, , » korkeaj.»» 1)48,000 1,129,829 3,314,788 4,492, » Yksityiset, kaupunki ja itse laitos kuluttivat virtaa seuraavasti: Valaistus Voima Valaist. ja voima Yhteensä yksityiskulutus kwh 6,175,486 4,136,146 6,823,379 2) 17,135, % kaupungin kulutus...» 526,577 81,869 '. 691,261 1,299, » laitoksen oma kulutus.» 107, , ,922'- 1.50» Yhteensä kwh 6,809,305 4,395,695 7,514,640 18,719, % Seuraava taulu esittää eritariffiset ja erilaiset kulutukset: Oma Norm. tariffi Erik. tariffi..valai.st. Rait.iotie. vkaalatul's'. kulutus Ja voima VIrta tus 1--- Valaist.. Voima Valaist. Voima VaI. Voima 1 1 1,---1 Yhteensä Olo Tasavirta... kwh 5,795,760 2,827,691295, , ,4173,658,390274,557 59,242 '19,08013,648, Matalaj. kiertov , ,522 38,663 87,951 47,045-61, , Korkeaj....., ,2293,3.14, , ,600 4,492, g5 Yhteensä kwh/6,031,451 2,935,213J334,08411,282,80213,856,2503,658, , , ,680 18,719, ) O!1la kldutus. - 1) Raitiotievirta hllomioonottaen.

76 ~ I, ~ I I Lls. I Lls. 71 Vl111I1llwlrztllS vllosina ja sen jakautuminen I kwh olo kwh,olo kwh I Lls. kwh I Lls. I Lis. Olo olo kwh olo r>lt y. 4,020,595 4,305,102-4,421,594-5,707, ,175,486. aup.." 364, , , ,571 Valaistus.. laitoks.. 87,990-98,963-81, , ,242 - Yht. 4,473, ,862, ,107, ,491, ,809,305 4.g fi\y" / Olo Olo % Olo - 8,541,379-6,566,672-3,902,504-6,229,849-7,301,l35 -. aup. 303,425-1, , , ,130 - VOima... " laitoks. 143, , , , ,680 - Yht. 8,988, ,758,Z ,710, , ,251, Olo Olo / / /0 - Raitiotievitta... 2,436,358-2,694, ,484,750 -":7.7 3,039, ,658, Olo Olo Olo Olo Olo - Yhteensä 15,898, ,315, ,302, &5 16,701, ,719, Olo ioo 0/0 100% /0, I Muuntaja, transformaattori- ja jakohävlöt Olo Voimaan sisältyy valo- ja voimavirta yhteisen tariffin mukaan. Virrankululus vuonna jakoperustana yksityis- ja kunnallinen kulutus Yksityiskuli..ttus... kwh 14,998,332 13,566,194 10,808,848 14,976,940 17,135, % 88:6% 87.8% 89.7% % Kaupungin kulutus» 668,418 1,487,778 1,230,272 1,433,380 1,299, % 9.7% 10.0 % 8.6% 6.95 % Laitoksen oma kulutus.) 231, , , , , % 1.7 % 2.2% 1.7 % 1.50 % Yhteensä kwh 15,898,240 15,315,300 12,302,100 16,701,360 18,719, % 100% 100% 100% 100 % Vuoden kokonaistulot virranjaosta olivat: jaetusta virrasta Smk. 17,926,571:.05 mittarinvuokria...,...) 10;920: 25 oma kulutus....) 144,827: - Yhteensä Smk. 18,082,318: 30 Keskitulo myydyn virran kwh:sta (mittari vuokria ja omaa kulutusta huomioonottamatta) oli 97.1 penniä ja korkeaj. ki'ertovirran kwh:st,zt 79.2 penniä.

77 72 Eri vuosien keskitulojen suhde käy selville seuraavasta: Keskitulo,myydyn, virran kwh:sta v = 37.3 ~penniä,,»»»»» 1911 = 35.4»»»»»» 1)-1912 = 34.0» "»»»,»» 1913 = 32.8»»'»»»» 1914 = 28.0» )}»»»» 1915 = 25,08»»»»»» 2) 1916 = 26.2»»»»»» 1917 = 36.0»»,»»»» 3) 1918 = 47o!}»»»»»» 4) 1919 = '65.1»»»»»» 5) 1920 = 97.1» Sähkölaitoksen eri laitteet. Laajennukset Ja arvon lisäykset. ' 1920-vuoden kuluessa on suoritettu erinäisiä laajennuksia, joitten kustannuks~t olleet seuraavat: ~vat Höyrykattilalaitos'...,...'... '.... Smk. 19,645: 54 Turbogeneraattorit...,...'.... -» 909,799: 77 Muuntajat ja muut sähkököneet...,....», 62,261: 30 Apukoneet.. '... "... :... "....» 9,500: - Kaapeliverkko...'...,....», 351,610: 67 Ilmajohtoverkko......» 12,585: 62 Talojohdot.../... ~... :....» 21,940: 63 Sähkökatuvalaistuslaitteet..'.....» 17,857: 95 Sähkömittarit. '... :... :...'....» 240,997: 80 Smk. 1,646,199: 28. '),Syksyllä 1912 alennettiin valaistustariffi 60 ja 50 pennistä 50 ja 40 penniin kwh:lta. - 2) Mar-, raskuussa 1916 korotettiin kaikki yleiset tariffit 10 pennillä. - 3) Vuoden 1918 ensi lukemasta koroitettiin kaikki yleiset tariffit 10 pennillä. - C) Vuoden 1919 ensi IU,kemasta koroitettiin valaistustariffi 100 penniin ja voimatariffi 70 penniin I<Wh:lta. Saman vuoden joulukuun lukemasta' kol'oitettiin,,tariffit jälleen 130 ja 90 penniin kwh:lta. ---., 0) Vuoden 1920 toukokuun lukemasta koroitettiin.tariffit.11)0, ja 110 penniin kwh:lta.

78 '3 Poistot. Kaupunginvaltuuston jouiukuun 10 p:nä vahvistaman suunnitelman ml\kaart on tehty seuraavat poistot: Hallintorakennus, kuoletusaika 40 vuotta Smk. 5,108: 38 Asemarakenn~kset,» 30»» 35,992: 39 Höyrykattilalaitos, jäännösarvo,10 %» 15»» 50,903: 51 Turbogener<l;attorit,» 15»» 15»» 69,6~4: 50 Muuntajat ja muut sähkökoneet,» 20»» 15»,» 38,322: 40 Pääaseman ohjauslaite,» 10»» 10»» 17,086: 66 Ala-asemain ohjauslaitteet,» 10»,» 15»» 23,783: 37 Akkumulåatto~it,» 15»» 12»» 43,536: 72 Hiilenkuljetuslaitteet,». 10»» 15»» 3,919: 85 Erila,iset apukoneet,» 10»» 25»» 727:97 Kaapeliverkko,» 20»» 25»» 59,480: 4'4 Ilmajohtoverkko,» 50»» 10»» 28,6io: 03 Transformaattorit,» 15»» 15»» 2,365: 65 Talojohdot, '» 20»» 25»» 6,812: 19 Katuvalaistuslaitteet,» 10»» 10»» 24,361: 39 Sähkömittarit,» 10»» 10»» 89,153: 61 Kalusto, '.» 15» -» 7,350: 48 sekä ylimääräisenji poistona: Myyty turbogeneraattori... ~ Smk. 101,862: 47 Käytettyä kalustoa....» 652:' 20 Smk. 507,179: 54 Smk. 609,694: 21 Sähkölaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo jouluk. 31 p Smk. 8,883,589: 01 Laajennukset' ja arvon lisäykset v ,....». 1,646,199: 28 ' Smk.. 10,529 J 788: 29 / Poistettu suunnitelman mukaisen kuoletuksen perusteella.... Smk. 507,179: 54 Ylimäär. poistettu... '...,». 102,514: ,694: 21 Jäännös' Smk. 9,920,094: 08

79 Pääoma-arvo jouluk. 31 p jakautuu seuraavasti:. Tontit.'... Smk. 563,580: 32 Hallintorakennus...» 379,565: 53 Asemarakennukset... ) 1,423,295: 35 Höyrykattilalaitos.../.. ) 632,456: 63 Turbogeneraattorit... ~ ) 1,628,828: 61 Muuntajat ja muut sähkökoneet ) 681,537: 76 Pääaseman ohjauslaite...) 99,504: 07 Ala-asemain ohjauslaitteet... ) 267,667: 93 AkkLimulaattorit... : ) 252,983: 34 Hiilenkuljetuslaitteet » 45,731: 48 Erilaiset apukoneet...) '30,193: 31 Kaapeliverkko ) 2,~23, 164: 62 Ilmajohtoverkko... ' ), 302,069: 69 Transformaattorit... ' ) 31,571: 40 Talojohdot...;... ) 279,987: 56 Katuvalaistuslaitteet.:... ) 137,696: 78, Sähkö mittarit...'...» 694,004: 33 Kalusto... "... " ) 40,730: 21 Koyslrata...' )~ 5,525: 16 Smk. 9',920,094: OX Smk. 9,920,094: 08 Taloudellinen tulos. Yleiset tar.fflt. Sähkövirran yleiset tariffit olivat vuoden alussa: a) valovirrasta, mittarin muk~ velot. 130 penniä kwh:lta. b)» vuosikaupalla (korkeint. 5 lampulle), Smk 60: -' vuodessa jokaiselta 25 norm. kyntt. metallilankalampuita tai vastaavalta liittymisarvolta; c) ) porras- ja plhavalaistukseen 110- penniä kwh:lta;. d) voimavirrasta ja muusta teollisuustarkoituksiin kulutetusta virrasta, kuten valokuvaus, kopioimis- y. m. tarkoituksiin samoinkuin silitykseen, keittämiseen, lämmittämiseen j. n. e. käytetystä virrasta 90 penniä kwh:lta.' ~ Toukokuun kulutuksesta alkaen olivat 'tariffit seuraavat: 'a) 150 penniä kwh:lta; b) Smk. 60: - 25 n. k. lampulta vuodessa; c) 130 penniä kwh:lta; d) 110,. )

80 75 Voitto- ja tappiotili. Tulot: Tulot kulutetusta sähkövirrasta Voittoa suoritetuista sähköjohtotöistä ja myydyistä tavaroista..., Smk.» myydyistä kaapelitarpeista..'....» 127,612: 42 40,183: 83» 'ohjauslaiteverstaan töistä... :.» 19,014: 25» myydyistä käyttötarpeista....» 9,300: 85» myydyistä akkumulaattoritarpeista..» 594: 32» myynnistä näyttelyosastolla....» 250,962: 88» pienistä korjaustöistä ja myydyistä pikkutarpeista.'... ;...» 20,875: 67 ' Vuokratuloja...."......".. Korkoja...,"..."...,'.... Kurssivoittoa.... Hyvitystä halkosopimuksen rikkomisesta.... Kertynyt aikaisemmin poistettuja vallankumouskuluja.... Peritty aikaisemmin poistettuja virtamaksuja.... Smk. 18,387,811: 99 Smk. 468,544: 22» 37,500: -» '64,763: 89» 18,836: 31» 11,224: -» 152: 10» 784: 76 Smk. 18,989,617: 27 Hallinto... Smk. KäyttÖ.,... ".....» Virtanjakelu...» Menot: 287,?00: 19 11,074,443: 19, '836,924: 61 ' Sekalaiset menot..» 1,434,126: 71 Smk. 13,632,694: 70 Korkoa kaupungin kassasta nostetuille varoilie... :... ; )} 404,951: 88 Akkumulaattoripatterien korjaukseen.... Kaluston ylimäär. kuoletusta.... Ylimäär. kuoletusta 2,000 kw turbogeneraattorin myynnistä.,.... Lisämäärärahoja vuoden ~oittovaroista Valtuuston päätöksen muk. 26 p:ltä tammik. 1921: Kaapeli- ja johtotöihin.... Säl:Ikömittarien ostoon.... Meilahdentien valaistukseen.... Kangasalantien valaistukseen_ kw synkroonimuut,tajan siirtoon KorkeajännitysJohdon asettamiseen Fredriksbergin kadulle... '.»» 250,000: - Smk. 14,287,646: : 20» 101,862: 47 Smk. 102,514: 67» 49,989: 50» 45,000: -» 98:,56» 467: 15 )} '37,000: Siirto Smk. 293,530: 72 14,390,161: 25,)} 160,975: 51.

81 Siirto Smk. 293,530: 72 14,390,161: 25 5,000 kw turbogeneraattorin ostoon...» 150,000: - Kasarminkadun aseman matalajännitysohjauslaitteen uusimiseen... ~... )} 11,000: - Raitiotiemuuntajakoneen hankkimiseen..» Suunnitelman mukainen kuoletus % korko. perustamispääomaile tammik. 1 p:nä 1920 Smk. 8,883,589: Vuoden nettovoitto.... Bruttoylijään:tä....»» 550,000: - Smk. 1,004,530: ,179: ,179: 45 2,643,566: 31 " 3,594,925: 30 3,!?94,925: 30 Smk.. 18,989,617: 27 Tila joulukuun 31 p:nä Varat: Pääoma-arvo, sivulla 14 olevan erittelyn mukaan... Smk. 9,920,094: 08. Keskeneräisiä uutistöitä...» 1,530,360:.53 Smk. 11,450,454: 61 Kaupungin kassa: Nostamattomat määrärahat Tarveainevarastot... '.... Smk. 1,526,410: 93 Akkumulaattoriosia vuoden 1921 tarpei~iin )} 164,018: 32 Hiilivarasto... Smk. 9,573: 17» Halkovarasto »' 3,515,324: 46» 3,524,897: 63» 2,046,143: 11 Smk. 13,496,597: 72 5,215,32~: 88 4,561: 72 virtamaksut :...".. '.... Smk. 2,959;619: 05 suoritetut. johtotyöt sekä ennakkomaksut hankkijoille....» 959,715: 64 Venäjän valtiolta ja entisiltä venäläisiltä kuluttajilta....» 377,250: 85 sotavakuutusmaksu.... Pankeissa: takausmaksuja...,.... Kurssihäviöfä turpiinista (merkitty kirjoihin väliaikaisesti kunnes. Valtuusto asiasta lähemmin päättää)....»»»» Smk. 4,296,585: 54 24,675: - 204,042: ,799: 77 24,151,589: '10

82 Kaupungin kassa: 77. Velat:.. pääömavelka Smk. 9,920,094: 08 konttokuranttitili ) 6,449,884: 29 nostamattomat lainavarat ) 1,951,457: 44 Smk. 18,321,435: 81 Siirrettyjä määrärahoja... ;.. ; ,456: 59 Rahatoimikamarin hyväksymiä vekseleitä ostettujen tavarain maksuksi... Smk. Velkaa eri henkilöille... ~ ), 240,480: - 408,886: 42 Takaussitoumukset... '.... Automobiilin?st~on varattu:.... Korko pääom a~arvol1e tammik. 1 p:nä 1920 Smk:l1e 8,883,589: 01 5 % muk.... Smk. 444,179: 45 Kuoletus pääoma-arvolle vahvistetun sui.tnnitelt:nan muk.... ) 507,179,54 951,358: 99 Nettovoitto...; ) 2,643,566: 31 Bruttoylijäämä.... ) 3,594,925: 30. ) 3,594,925: Smk. 24,151,589: 10 ) ) ) 649,366: ,404: 98 7, 9: -., Bruttoylijäämä on Smk. 3,594,925: 30 eli % sähkölaitoksen tammik. t" p:nä 1920 olleelle kirjojen mukaiselle arvolle Smk. 8,883,589: 01., Nettovoitto on Smk. 2,643,566: 31 eli % laitoksen arvolle tammik. 1 p:nä VhdistettyJen menojen Jakautuminen.. Menoarvion mukaan. Hallinto ,780: - Käyttö ,173,900: - Virranjakelu... ~ ,631,500: - Sekalaiset menot -... ~ ,297;117:- Rahasäännössä huomioonottamattomia menoja.... Pääoman korko.... Kuoletus... ".... Kirjanpäätöksen mukaan. 287,200: 19 11,074,443: ,556: 92 1,839,078: ,652: ,179: ,179: 54 15,093,290: 08 Pennil hyö Pennil d[li.annettua kehitett. Wh kohti. kwh kohti ,

83 seuraava: 78 ToimintatuloI vuodelta KirjanpäätHksen mukaan, on vuoden t 920 tolmln~atulos sähkölaitoksen käytöstä ollut Laitoksen arvo 1. J Bruttotulot.... 'Menot (ilman ~orkoa ja kuolet.). _.. :. ;. Bruttovoitto (40.47 % laitoksen arvosta) Korko ja kuoletus (10.71 % laitoksen arvosta).....:?nettovoitto (29.76 % laitoksen arvosta) Helsingissä, maaliskuussa ,883,58.9: 01 18,989,617: 27 14,141,931: 09 3,594,925: ,358: 99 2,643,566: 31 Vastaava arvo edellisenä vuonna. 8,968,878: 50 11,342,20q: 12 8,487,171: 14 2,855,033: ,650: 57 1,883,383: 41 (31.83%) (10.83 %) (21.0 %) A. Marslo.

84 79 Liite N:o J. Pääoman käyttö eri vuosina. Taulukko 1. - Kuoletus ja arvon- LaItoksen BruUo- BruUo- Laitoksen aleneminen Vuosi arvo tammlk. 1 p. tulot. säästö arvon korko Suunnltel. YUmääman muk. räisiä NeUovoitto , , Sisältyy laitok - sen arvoon , ,479, , , I04j , , ,191, ,141, , , ,510, ,613, ,029, , , , , ,371, ,254, ,429, , , , , ,354, ,222, ,282, , , , , ,046, ,917, ,693, , , , , , ,340, , , , , , ,727, , , , , ' 817, ,043, ,082, ,145, , , ,968, ,342, ,855, , , ,883, ,883,58g 01 18,989, ,594, , , , ,643, Taulukko /1. V u 0 s i Uutistyöt ja laajennukset Lainavaroilla I VoiUovaroilla Maksetut hyvitykset yksit. lakanneille sähkölaitoksille Ennakkolainan Iy- hennystä kaupungin rahastoon Muita voltto-. varojen si- Kaupungin joituksia rahaston käy- Valtuuston teuilvänä päätösten oleva voitto mukaan ,479, , :: , , , , , , , ,787, , , , , ' , , , ,000-23, , , , ,000-29, , ) 107, , ,200-10, , , , ,187, , , , '1918 :::::::::::::: 310, , _ ,49~ , , , ,000-1,883, , ,345, ,255, ,643, ) Tästä määrästä on Smk. 30,141: 92 otettu huomioon vuoden 1914 vuosikertomuksessa, joten lisäys vuodelle 1915 on oikeastaan Smk. 77,564: 67.

85 RO Liite N:o 2. Vertaileva yhd'istelml Helsingin kaupungin sähkölaito'ksen menoista ja tuloista v kirjanpäätöksen mukaan. Menot:. Hallinto: Laitoksen osa hallituksen menoista.... Palkkaukset.... Tarverahat.. '.. ".... Määrärahat rahasäinnön mukaan. 6,350: - 220,430: ~ 75,000: -'- Kustannukset kirjo päätöksen mukaan. 4,245: ,285: 62 ~2,669:'27 Ylitetty. Säästetty. 2,104: : 14 20,807: 52 7,669: 27 Käyttö: Palkkaukset,...,.... Piirustustarpeet.... Käyttö tarv i k k e et: Halot purkauskustannuksineen.... 8,750,000: - Halkojen kuljetus kattila-- huoneeseen.... Vesijohtovesi ,000: - 7,000: - Voitelu- ja puhdistustarvik- _ keet...,.... Muut tarvikkeet ,000:.- 20,000: ---' Akkumulaattorin happo, ja puhdistettu vesi ,000: - Korjausja kunnossapito: Työnjohto.... Kaikkien asemain konelaitteiden korjaukset ja kunnossapito.... Kaikkien asemarakennusten korjaukset ja kunnossapito Sekalaiset menot:. 613,.200: - 5,000: -.24,000: - 250,000: - 70,000: ,201: 47 2,694: 33 9,567,975: ,146: 84 7,546: 22 19,239: 14 6,553: 73 11,400: 15 1,237: ,236: 24 2,305: ,975: 72 14,146: : : 86 13,446: 27 8,599: 85 12,950: - 11,050: -, 390,000: - 140,000:- 91,818: 32 21,818: 32 Vuokrat käytön huoneistoista.... Käytön, huoneistojen lämmi- 8,000: - 6,197: 50 1,802: 50 tys... 18,000: - 12,650: 56 5,349: ~---- Siirto 10,351,980: - 11,224,574: 17 1,004,057: ,46-3: 05

86 Käytön huoneistojen valaistus.... Käytön huoneistojen kunn~ssapito sekä katujen puhtaanapito.... Kone- ja lämmittäjähenkilökunnan vapaa lämpö Kone- ja lämmittäjähenkilökunnan sekä työnjohtajien vapaa valaistus.... Asemain polttoaineet.... Asemain valaistus....,;) Puhtaanapito.... Puhelimet y. m.... Painatuskustannukset y. m. Jakeluosasto: Insinöörin, osastojohtajan palkka.... johtoverkko, johtotyöt ja ja ke lu: Työnjohto.... Varastokustannukset.... Päivystyskustannukset.... Korjauspajan kustannukset.. johtoverkon kunnossapito johtojen tarkastus: johtotöiden tarkastus.... Tarverahat.. :.... Mittarityöpaja ja laboratoori: Siirto 10,351,980: - 11,224,574: 17 1,004,057: ,463: 05 1,200; - 8,000: - 1&,000: - 4,500: - 14,000: - 35,000: - 30,000: - 8,000: - 5,000: - 11,000: - 22,000: - 20,000: ~ 5,000: - 1,000: - 125,000: - 22,000: - 8,000: - 1,112: 10 9,727: 66 1,269: 29 5,423:,69 7,170: 33 51,127: 36 42,569: 61 10,583: 30 8,085: 87 11,000: - 20,047: 25 17,085: 95 9,196: : ,715: 09 20,784: 66. 4,~67: 16 1,727: :,69 16,127: 36 12,569: 61 2,583: 30 3,085: 87 4,196:/31 ' 63,715: 09 87: 90 16,730: 71 6,829: 67 1,952: 75 2,914: : 85 1,215: 34 3,332: 84 Laboratoorin Insinöörin palkka.... Laboratoorihenkilökunnan palkat" '.'.... Työkalut, tarveaineet ja varaosat...,.... Uusien mittauskojeiden han- 7,500: - '68,000: - 20,00Q: - 7,500: - 66,054: 84 10,979: 32 1,054: 84 3,000: - 9,020: 68 kinta... 5,000: - 2,946: 74 2,053: 26 Tarverahat... ',' ,000: ~ 1,450: : ~------, 'Siirto 10,792/'.180; ---,- 11/ : 57 1,110,040: ,016: 38

87 82 Siirto 10,792,180': - 11,722,204: 57 1;110,040: ,016: 38 Ja k e l u ja m i, tt ari c n toimitus: Ekspeditööri ynnä tarpeelliset apulaiset.... Mittarien asettelu.... Mittarien lukeminen.... Maksujen periminen.... Tarverahat..... Näyttely: Näyttelyn kustannukset palkkauksineen.... Erin. kustannuksia tilaajain hankinnasta y. m ,000: - 90,000:- 80,000: - 100,000: - 5,000: - 19,000: - 5,000: - 13,215: ,662: 05 73,419: - 8'2,984: 95 6,859: 72,24,408: 16 2,446: 45 36,662: 05 1,859: 72 5,408: 16 2,784: 60 6,581:- 17,01-5: 05 2,553: 55 Kafuvalaistus: Kustannukset ja kunnossapito... '"... : ,000: - 146,367: 69 56,367: 69 Sekalaiset menot: Palovakuutusmaksut.... ~ap~urmavakuutukset.... Lääkärinpalkkiot.... Työntekijäin kesälomat.... Tontinvuokrat.... Kaluston hankinta ja kun-. nossapito.... Opintomatkat.... Hallintorakennuksen kunnossapito.... Hallintorakennuksen lämmitys.... Hallintorakennuksen valaistus.... Hallintorakennuksen puhtaanapito.... Korko. konttokuranttitilistä kaup. kassassa.... Poistot ja peruutukset.... Hallituksen - käytettäväksi Kalliinajanlisäyksiä ja tila- 10,000: - 20,000: - 5,000: - 34,000: ---:- 12,117: - 10,000: - 10,000: - 10,000: - 45,000: - 10, 9: - 18,000: --:- 10,000: - 3,000: - 50,000: - 9,767: 36 2,951: 95 4,779: 25 53,087: 36 12,117: - 12,522: 40 10,000: - 30,631: 70 61,469: 79 13,532: 11 22,457: ,951: : 36 1,000: - 19,087: 36 2,522: 40 20,631.: ,469: 79 3,532: 11 4,457: ,951: :64 1.7,048: : 75 2,712: 64 49,000: - päisiä palkanparannuksia 1,050,000: -.1,199,522: ,522: ~------~~ ~ Siirto 12,494,297: - 14,037,646: '1,821,514: ,164: 66

88 Uutisty6t: Kaapeli- ja johtotöihin hal1i~ tuksen lähemmän määräyksen mukaan, siirtomääraha.... Talojohtotöihiu... " kw synchron-muuntajan siirtäminen Kasarmintorin asemalta Kallion asemalle, siirtomääräraha... Sähkömittarien osto, siirtomääräraha.... "l,juden mittaripumpun. ostoon voimalaitokseen, siirtomääräraha.... Sähkövalaistuksen järjestämisestä Katajanokan laiturille, siirtomääräraha.. 5,000 kw turbolaitteenosto, siirtomääräraha..... Korkeajännitteiskaapelin ra. kentaminen voimakeskuk,sesta Fredriksberginkatua pitkin, siirtomääräraha.. Kasarmintorin aseman' matalajännitteislaitteen uudelleen rakentaminen, siirtomääräraha..."... ;.... Sähkövalaistuksen järjestäminen Meilansintielle, siirtomääräraha.... Sähkövalaistuksen järjestäminen Kangasalantielle sekä Vallilan johtoverkon laajentaminen," siirtomääräraha... ;.... ss SIIrto 12,494',297: - 14,0'57,646: SS 1,821,514: , ~64: 66 60,000: - 63,220: 78 20,000: - 21,940: 63 25,000: - 62,261: ,000: - 240,997: 80 20,000: - 19,645: 54 5,200: - 3,392: 24 1,500,000: - 1,500,000: ,000: - _ 140,000:- 40,900: ~" 40,000: - 3,200: - 3,298: 56 10,700: - 11,167: 15 3,220: 78 1,940: 63 37,261: 30 40,997: 80 " 98:"56 467: 15 3~i4: 46 1,807: 76 Smk. 14,518,397: -:- 16,143,570:" 58 1,905,500: ,326: 88 Menot, joita ei ole otettu huomioon rahasäännössä: Kaluston ylimääräistä kuo-: letusta 652:20 Siirto 14,518,397: -'" "16, 14~;2~2:?8 1,905,500: ,326: 88

89 Myydyn 2,000 kw:n turbogeneraattorin kuoletus... Akkumul. patterin kunnossapito.... Kaapeli- ja johtotyöt.... Mittarien osto... ~ Korkeajännityskaap. Fredriksberginkadulle.... 5,000 kw:n turbogeneraattorin hankinta.... Matalajännitys ohjauslaitteen uusiminen Kasarmintorin asemalla...,.... Raitiotiemuuntajakoneen '. hankinta...."... '. 84 Siirto 14,,518,397:~ 16;14;4,222: 78 1,905,500: ,326: gg '. 101,862: : - 46,768: 72 4,002: ,975: ,000:- 1.1,000: - 550,000: ~ ~ Smk. 14,518,397: - 17,418,831: 68 i,905,500: ,326: 88 Kirj. mukaiset Arvioidut tulot. tulot. Vajaus. Ylitys. Tulot: Korvaus' katuvalaistuksesta 538,000: - 479,579: 45 58,420:!?5 ) yksityiskulutuksesta ,500,000: 15,719,121: 18 1,219,121: 18 ) raitiotievirrasta.. 1,386,000: - 2,189,111: 36 -;--r.. ' 803,11 i: 36 Vuokratuloja, ,500: - 37,500: - Voittoa johtotöistä ja näyt- telyn myynnistä ,000: - 447,668: ,668: ~ ~ Smk. 16,531,500: - 18,872,980: 54 58,420: 55 2,399,901: 09 Tulot, joita ei ole otettu huomioon rahasäännössä: Korkoja...,...,... Kurssivoittoa.... Hyvitystä halkosopimuksen rikkomisesta.... Kertynyt aikaisemmin poiste.ttuja.vall~nkumousku- Il:lja... ~... Peritty aikaisemmin pois-. 64,763: 89 18,836; 31 11,224: - 152: 10 tett\lja virtamaksuja : 76 Voittoa päivystystöistä... 20,875: ~ Smk. 16,531,500: - ' 18,989,617: 27,58,429: 55 2,399,901: 09

90 85 Kirjanpäätöksen yhdistelmä. Tulot: Rahasäännön mukaan... 16,531,500:- Yli arvioitujen tulojen... 2,399,901: 09 Säästöä määrärahoista...,... "... ' ,326: 88 Uutistöihin...:...,...:... 2,024,139: 71 Rahasäännössä huomioonottamattomia ,636: ,;...-- Smk. 21,352,504: 41 Menot: Rahasäännön mukaan... 14,518,397:- Ylitetty määrärahoja..., 1,905,500: 46 Vajausta arvioiduissa tuloissa.'... 58,420: 55 Rahasäännössä huomioonottamattomia...,... 1,275,261: 10 Bruttoylijäämä...,... : ,594,925: Smk. 21,352,504: 41 HELSINGISSÄ 19:21, " SANOMALEHTI- JA KIRJAPAINO OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINO