HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET.

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO. IV. HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET. 4, VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS. HELS.lNGISSÄ SANOMALEHTI- JA KIRJAPAINO-OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINO 1920.

2 STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS. IV. SERVICES TECHNIQUES MUNICIPAUX RAPPORTS ANNUELS PUBLlES PAR L'ADMINISTRATION DES SERVICES TECHNIQUES MUNICIPAUX. HELSINGfORS, 1920.

3 SISÄLLYSLUETTELO. TABLE DES MATIEI{ES. Sivu. Page. Helsingin, kaupungin teknilllsten laitosten hal- Administration des services techniques munilitus... V cipaux ', '1 Vesijohtolaitos.... Service des eaux...,.. :.... Kaasulaitos Usine å gaz Sähkölaitos Usine d'electricite... 61

4 Helsingin kaupungi,n teknillisten laitosten Hallituksen Kertomus vuodelta Vuoden 1918 lopulla erosivat Hallituksesta varapuheenjohtaja, vuorineuvos A. E. Alfthan sekä varajäsenet insinööri f. Rosberg, vuorineuvos C. A. Engström sekä pankinjohtaja Georg Estlander, joista herrat Alfthan ja Rosberg olivat mainitunlaisina jäseninä kuuluneet Hallitukseen aina vuodesta 1911 alkaen, jolloin Hallitus alotti toimintansa. Vuodeksi 1919 valitsi Kaupunginvaltuusto Hallituksen jäseniksi professori K. Axel Ahlforsin puheenjohtajaksi, konsuli Karl Stockmannin vakinaiseksi, sekä 'senaattori Väinö Tannerin ja insinööri Ilmari Killisen varajäseniksi, jonka lisäksi Rahatoimikamari valitsi Hallitukseen professori A. L. Hjelmmanin vakinaiseksi sekä filosofian maisteri J. Laherman varajäseneksi.. Kyseessä olevana toimintavuotena on Hallitus kokoontunut yleensä kerran viikossa ja on se käsitellyt kaikkiaan noin 300 asiaa, Useat näistä asioista ovat antaneet Hallitukselle aihetta tehdä KaupunginvaltuustolIe esityksiä, joista tässä mainittakoon seuraavat: tammikuun 29:nä, esitys lisämäärärahasta Lautatarhan- ja Työpajankatuun asetettavaa vesijohtoa varten;' helmikuun 12:na, esitys määrärahasta kaasu laitokselle tarvittavaa uutta jäähdyttäjää varten; maaliskuun 5:nä, esitys lisämäärärahoista erinäisten lisääntyneitten menojen peittämiseksi teknillisillä laitoksilla; huhtikuun 9:nä, esitys kaasunhinnan koroittamisesta; toukokuun 14:nä, ehdotus hallituksen uudeksi ohjesäännöksi; elokuun 18:na, esitys määrärahoista kaasu laitoksella tarvittavia korjauksia ja uutistöitä varten;' syyskuun 3:na, esitys sähkövit:ran antoa ja ottoa koskevasta sopimuksesta Eteläsuomen voimaosakeyhtiön kanssa; samana päivänä, esitys määrärahasta uutta turbogeneraattoria varten sähkölaitokselle; syyskuun 17:nä, esitys määrärahasta Kangasalantien sähköjohtoja varten; samana päivänä, esitys määrärahasta Elimäen- ja Kuortaneenkatuihin asetettavaa vesijohtoa varten;

5 VI lokakuun 13:na, ehdotus v rahasäännöiksi teknillisille laitoksille sekä ehdotukset kaasun- ja sähkönhintojen koroituksiksi; lokakuun 29:nä, esitykset määrärahasta sähkölaitoksen akkumulaattorien korjauksia varten sekä ylimääräisistä poistoista. Kuten lähinnä edellisessä kertomuksessa on mainittu, erosi kaasulaitoksen toimitusjohtaja, insinööri vapaaherra Ed. Cedercreutz mainitusta toimestaan vuoden 1918 lopussa. Kaasulaitoksen johtajaksi hänen jälkeensä valitsi Kaupunginvaltuusto insinööri Kurt Lappen. Myöskin sähkölaitoksen johdossa on vuoden 1919 kuluessa tapahtunut se muutos, että insinööri Hj. Pehrmanin jälkeen, joka v syyskuun 10 p:nä valittiin toimitusjohtajaksi, mutta jo v kesäkuun 1 p:stä siirtyi yksityiselle toimialalie, tuli laitoksen ensimäinen käytlöinsinööri A. Marsio. Mitä muuten tulee teknillisten laitosten hallintoon ja käyttöön, viitataan jälempänä oleviin erikoisselostuksiin. Helsingissä, huhtikuussa Helsingin kaupungin teknillisten laitosten Hallitus: Werner Hult. 1. Savonius.

6 Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna Viime vuonna laitoksen käyttö ja hoito ovat jatkuneet ilman häiriöitä ja joukko johtoverkon laajennuksiakin uusilla kaduilla on suoritettu huolimatta suurista kustannuksista. Vuonna 1917 aljettujen kahden saostusaltaan rakentamistyöhön Vanhassakaupungissa sitävastoin ei ole uudelleen ryhdytty sen lopettamisen jälkeen huhtikuussa Sillä osaksi vedenkulutus vuonna 1919:kin, samoin kuin vuonna 1918, on vähentynyt, jos kohtakin vähemmässä määrässä, ja osaksi sementin, putkien ja muitten aineitten kustannukset ovat niin suuret, että työtä tuskin voidaan jatkaa ennenkuin on aivan välttämätöntä. A. B. Brändö Villastad nimiselle yhtiölle ön joulukuun 1 p:stä annettu vettä Työpajankadun johdosta sittenkuin Kaupunginvaltuusto syysktiun 23 p:nä hyväksyi yhtiön anomuksen ja vahvisti vedentarjoilua varten tarvittavan välikirjan. Täten tehtiin vedentarjoilu kaupungin rajojen ulkopuolelle ensimmäisen kerran mahdolliseksi. Vanhankaupungin mylly, jonka laitos otti haltuunsa vuonna 1915 ja joka sen jälkeen, paitsi lyhyempänä aikana syksyllä 1915, on pidetty suljettuna, on viime vuonna kadottanut merkityksensä myllylaitoksena. Hallituksen esityksestä Kaupunginvaltuusto nimittäin päätti joulukuun 10 p:nä 1918, että myllynkoneisto saataisiin myydä ja helmikuussa toimitetussa huutokaupassa saatiin siitä Smk. 14,954: -. Tästä summasta on Smk. 10,928: - käytetty koneiston kirjanpitoarvon poistoksi ja loput, Smk. 4,026:-, myllyrakennuk~en. ylimääräiseksi poistoksi. Tarvittaessa mylly sopivimmin sisustetaan Vanhankaupungin laitoksen henkilökunnan huoneistoiksi. Komitea jonka Kaupunginvaltuusto asetti helmikuun 27 p:nä 1917 kaupungin vastaista veden hankintaa koskevan kysymyksen selvittämiseksi, on viime vuonna antanut mietintönsä (Kvston. Paino asiakirj n:o 38). Pbhjavesikysymyksen täydellisemmäksi valaisemiseksi oli komitea, jonka puheenjohtajana toimi professori Arthur af Forselles, kääntynyt Tukholmassa toimivan Aktiebolaget Vattenbyggnadsbyrän nimisen yhtiön presidentin, professori]. Oast. Richertin, puoleen, ja on toimiston lausunto myös mietinnössä. Komitea tuli seuraavaan käsitykseen: että hyvää puhdistettua pintavettä riittävin määrin on helposti aikaansaalavissa:

7 2 että joka tapauksessa vaikeuksia ja tuntuvia lisäkuluja koituu kaupungin vesitarpeen tyydyttämisestä pohjavedellä ja muulla vedellä kuin nykyisellä pintavedellä; sekä että nykyoloissa ei. ole mahdollista arvioida pohjavedenhankinnasta tai siihen liittyvästä muun pintaveden hankinnasta koituvain kustannusten. määrää. Komitea ehdotti sen vuoksi: että Kaupunginvaltuusto antaisi kaupungin Teknillisten laitosten Hallituksen toimeksi tehdä esityksiä asiasta, kun Hallitus sopivaksi katsoo. Tämä tuli myös' Kaupunginvaltuuston päätökseksi. Myöskin viime vuonna on sekä työmiesten että viranpitäjäin palkkoja korotettu. Lokakuun 19 p:stä korotettiin työmieste:n tuntipalkkoja 35. a 70 pennillä ja vaihtelivat vuoden lopussa yleensä 3: - ja 4: - markan välillä. Joulukuun 1 p:stä korotettiin sitäpaitsi jokaisest<l; 15 vuotta nuoremmasta lapsesta maksettu apuraha, joka siihen saakka oli. ollut 40 markkaa kuukaudessa, 60 markkaan. Tuntipalkan korottamisen yhteydessä l~hennettiin tehtaantyömiesten työaikaa,,8 tunnin työpäiväksi, joka siis nyt on yleinen laitoksen kaikille työmiehille:. Virka- ja palvelusmiehille taas myönnettiin marraskuun 1 p:stä suurempia kalliin- ajanlisäyksiä,.ipiden. suuruus määrätään siten, että kuukaudessa maksetun kiinteän erän, 400 markan, lisäksi maksetaan 75 Olo rahallisesta pohjapalkasta, ei kuitenkaan enempää kuin 1,200 markkaa, molemmat erät yhteenlaskettuna. Sen li.säksi maksetaan perheenelatusavustusta 60 markkaa henkilöä kohti kuukaudessa, jos viranpitäjän on elätettävä useampi kuin yksi henkilö ja joka lapsiin nähden päättyy niiden täytettyä 18 vuotta. Ylimääräisenä lahjapalkkiona maksettii.n Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan joulukuussa kuukauden palkka sekä virka- että työmiehille. Syyskuun.1 p:nä erosi laboratorin ja Vanhankaupungin laitoksen johtaja, fil. maisteri O. 1(. Bergman. Jo talvella 1909 oli maisteri Bergman otettu laitoksen palvelukseen vaqtaanveden. kernialli~en puhdistusmenettelyn käytäntöön ottamisen takia. Tätä puhdistusmenettelyä. maisteri Bergman on sittemmin asiantuntemuksella ja määräperäisellä työliä kehittänyt ja täydellisentänyt, niin että hänen työnsä tulosta voidaan pitää aino'ana laatuaan. Insinööri Knut Alfthall, joka on ollut monta vuotta laitoksen toimessa kemistin apulaisena, nimitettiin sen jälkeen Vanhankaupungin laitoksen johtajaksi. Hänen apulaisekseen on otettu fil. maisteri Ragnar Lyden. Myös laitoksen kirjan pitäjä, herra Ossian Fyrqvist, erosi viime vuonna ja hänen jälkeläisekseen nimitettiin neiti Eva Moring, joka vuodesta 1908 saakka on ollut laitoksen palveluksessa. 1. Tulos käytöstä. Vantaari.. joen. vesimäärä laitoksen turbiinien käyttöön on ollut verraten pieni, niin että kaupungin Sähkölaitoksen energiaa on tarvittu vuoden kaikilla kuukausilla.. Joen veden korkeus, padonkynnykseen verrattuna, selviää seuraavasta taulusta, joka sisältää' tietoja' paitsi kaupungin Sähkölaitoksesta saadusta sähköenergiarriäärästä, myös-

8 3 kin sademäärästä ja keskilämpömäärästä Meteorologisen Keskusaseman. ilmoitusten mukaan. Vetknkorkeus Vantaan joessa y, m. Vuosi ja kuukausi Sähkölaitok- Keskiarvo Suurin arvo Pienin arvo. sen antama Sademäärä Keskilämpöm m m energia mm aste Co kwt Tammikuu , Helmikuu... ± , Maaliskuu ~ , ;>.1 Huhtikuu , Toukokuu.....L L , Kesäkuu , , Heinäkuu ± , Elokuu , Syyskuu , Lokakuu , Marraskuu , Joulukuu... ; , Koko vuosi I , ' , , i , , '.' , , , i ~ ; Jäänlähtö joessa alkoi huhtikuun 19 p:nä m. veden korkeudella padonkynnyksestä mitattuna. Vuodesta 1886 jäänlähdöt ovat tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 21 p:nä. Aikaisin jäänlähtö sattui maaliskuun 29 p:nä 1890, myöhäisintoukokuun 1 p:nä. i902..,~~ Vedenpuhdistaminen.,.. '. Veden puhdistaminen ja suodattaminen ovat tapahtuneet tavallisella tavalla., Huhtikuun lo:nnestä toukokuun 20:nnenteen ja lokakuun 15:nnestä vuodell loppuun vettä on myöskin käsitelty klorilla. Yksityiskohtaiset tiedot saadaan jälempänä olevasta liitteestä n:o 3.. Vedenpumppuaminen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä. n~usee 6,.381,513 kuutiometriin. Seuraava taulu näyttää joka kuukaudessa pumputun, vesimäärän ja sen jaon eri. pumppulajeille.

9 4 I Turbiini- Höyry- Keskipakois- Pumppuaminen pumput pumppu, pumput vuorokåudessa Yhteensä en ~ ;:~!:;... e--~ ;:-s m 3 en :3 :3~ m 3 :3- m 3 ::1- m a 3c- EI S' 3 :i... 0: =:0 _0,3 Kuukausi ' ' ' ' _.'_. ', ' _. _.' _. '3 '3 ;.;- ;.;- ;0:-... ', ' ' '... ~ Tammikuu... 1, , , ,176 16,715 18,758 11,928 Helmikuu... 1, , , ,846 16,887 19, ,400 Maaliskuu... 1, , , ,722 17,572 20,795 13,608 H4htikuu , , , ,741.18,125 20,166 14,881 Toukokuu... 1, , , ,771 19,122 2i,597 14,499 Kesäkuu... 1, , , ,380.16,979 24,051 10,850 Heinäkuu... 1, , , ,554 16,921 19,832 10,740 Elokuu... 1, , , ,534-16,017 18,446 11,206 Syyskuu... 1, , , ,691 17,523 19,662 12,914 Lokakuu... 1, , , ,309 17,816 19,460 12,495 Marraskuu , / , , ,253 18,OO~ 20,370 13,002 Joulukuu... 1, , , ,536 18,081 20,250 13,673 Koko vuosi/16,124/ 2,879,5101 }l/2 / 294 9,495/3,501,70916,381,513117,484/24,051110,740 Vanhimmilla turbiinipumpuilla on siis pumputtu 2,879,510 m 3, eli 45.1 olo koko vesi määrästä, höyrypumpulla ainoastaan 294 m 3 ja keskipakoispumpuilia 3,501,709 m 3, eli lo koko vesimä~rästä. Vedenmittarit. Käytännössä olevain mittarien luku on vuoden kultiessa vähentynyt 10:lIä ja oli qiitä vuoden lopussa 2,823 kpl. Läpimitat selviävät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta mm Lukumäärä kpl Vaihde.ttujen ja poistettujen mittarien lukumäärä. oli 1,974. Syyt ovat olleet seuraavat: Vaihdettu vuosittaisen säännöllisen vaihdon takia ,294 kpl., eli 45.9 olo Vaihdettu isompiin tahi 'pienempiin mifiareihin 30'1 1.1 virallisen kokeen takia ' epävarman käynnin takia ,, pysähtymisen takia Kaikista asete- taaksemenon takia tuista mittareista. vian takia osoittimessa tahi taulussa vuotamisen takia ,1 0.2' jäätymisen takia /1 /1 lakkautuneen käytön takia II Yhteensä 1,974 kpl.,,eli lo koko lukumäärästä.

10 5 Asetetuista mittareista 'on 350 kp1. ollut levymittareita, ja näistä on 48 vaihdettu sen takia että niitä on pidetty epävarmoina ja 22 kpl. pysähtymisen takia, vastaten 13.7 ja 6.3 olo kaikista asetetuista levymittareista. Uusia mittareita on asetet~u 155 kpl., joista 115 ainoastaan kesäksi. Veden kulutus. Mittarien mukaan kulutetut vesi määrät olivat: Yksityiskulutus. 1-9 kaupunginosassa ,283,586 m 3, eli olo sekä muilla rautatien itäpuolella olevilla alueilla ,13~, Rautatien länsipuolella olevilla alueilla , Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaettu , Yksityskulutus 4,980,436 m 3, eli olo Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus ,639 Laitoksen oma kulutus ,587 Yhteensä mittarien mukaan 5,483,662 m 3, eli Olo Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutuksiin, Rakennuskonttorin vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessa, putki verkon vuotoihin sekä vajauksiin mittarien näytössä , Yhteensä 6,381,513 m 3, eli Olo Vedenmittarien näyttämä vesimäärä oli siis: Vuonna :... 5,483,662 m3, eli Olo koko pumputusta vesimäärästä. Vuonna 1918 on kulutettu Vuonna 1919 on kulutettu.... Vähennys vuonna :.... Keskikulutus vuorokaudessa oli... : Suurin kulutus vuorokaudessa, 23 /5, oli.... Pienin kulutus vuorokaudessa; 24 /6, oli.... 6,446,931 m 3 6;381,513 65,418 17,484 21,940 10,850 Kun kirkonkirjoihin merkitty väkiluku on lisääntynyt n. 184,000 henkilöstä 31/ n. 187,OOO:teen , niin keskiväkiluku vuonna 1919 oli n. 185,500 henkilöä.

11 6 Keski-, suurin ja pienin kulutus. henkilöä kohti vuorokaudessa olivat sentähden 94.3, ja 58.5 litraa. Seuraavassa taulussa esitetään joukko tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: v u 0 s i 3 < '6 9 Keskikulutus henkilöä kohti vuorokaudessa, liiraa Yksityi- Yleisiin siin tar- tarpei- Yhteensä. peisiin. siin :>:,A o 0 :r _ (1) :>:' < :;. c :>:' o c a c :>:'... ' c c ' Po:r ' (1) ' ::1 ~ ~.- 0: ~: ,478, '..., ,012, ,595, ,255, ,501, ,012, ,475, ,748, ,382, ,., ,827, ,540, ,446, ' ,381, ~ , , , , , , , , , , , , , i ~ ' ,173 1,286 1,452 1,670. 1,743 1,936 2,071 2,120 2,106 2,119 2,133 2,134 2,132 II. Vesijohdon laitokset. Laajennukset Ja arvonlisäykset Paitsi vuonna 1918 tehtyjä maatöitä muutamille.kaduille sijoiteuavia vesijohtoja varten on viime vuonna tehty aija mainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat menot, nimittäin: Työkalujen osto.... Smk. 7,692:03 Maatöitä vesijohtoa varten EJimän, Teollisuus ja Kuortaneenkad,uilla sekä johdot molemmalla ensin mainitulla kadulla.... II 135,350: 19 Vesijohto Temppelikadulla..'.... II 8,032: 21 S:n Lutherkadulla.... 9,358: 71.. S:n Työpajakadulla... : ,483: 10 S:n Munksnäsin- ja Topeliuskaduilla sekä Pihlajatiellä Meilansissa.. 140,756: 86 S:n TerassikaduJla.... II 12,012: 57 S:n Sörnäsin satamaan... _ ,673: 47 Maatöitä vesijohtoja varten I1marisen- ja Sammon- sekä Ahlqvistkaduilla 26,008:- S:n vesijohtoa varten ViipurinkaduJla...:,...:...,;..:...: :...:...;...:...,;..---::_--=.;;:.!.,;:;,;;,,;;;,;~ II 46,456:81 Siirto Smk. 415,823: 95

12 7 '. - -' -. - Siirto Smk. 415;823: 95 Maatöitä vesijohtoa varten Torkkelikadulla... _... _ ,706: 41 S:n s:n Adolfintiellä... _ ,184: 30 S:n s:n Agrikolankujalla... _... -: ,598: 39 S:n s:n. Loviisankadulla _. _.'... _ ,496: 27 S:n s:n Hangonkadulla... _'1 14,555: 23 S:n s:n II Tammisaarenkadulla.' '... : '1.' ,113: 80 S:n s:n II Heinolankadulla... _. _.. _. 13,855: 97 S:n s:n II Sipoonkadulla II 19,307: 94 S:n s:n II Saimaankadulla... _ ,981: 89 S:n s:n. Mechelin- ja Caloniuska9u.iIIa II 20,545: - Smk. 640,169: 15 Kuten mainittu ei' viime vuonna ole ryhdytty jatkama,an saostusaltai.den keskeytettyä rakentamistyötä.. Vuodelta 1918 siirtynyt kustannus, jota ei ole yhdistetty pääoma-arvoon, on... _... _. -'. Smk. 341,475: 51 Vuonna 1919 koitunut korko y. m. lisätään... _..... II 20,099: 81 Smk. 361,575: 32 jota summaa ei.nytkään ole viety pääoma-arvoon, kun laitos ei ole käyttöön valmiissa kunnossa. Poistot. Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 vahvistaman järjestelmän mukaan on tehty seuraavat poistot, nimittäin: Patorakennukset, tiilirakennttkset ja paremmat asunnot kaupungin maalla, myyntiarvo 10 % alkuperäisestä arvosta, kuoletusaika 50 vuotta.... Kemistinasunto, myllärinrakennus, hiilivaja ja erilaiset ulkohuonerakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 5 0/0, kuoletusaika 20 vuotta.... Tiiliset kone-; höyrykattila-, pesu- ja kylpyhuone- sekä myllyrakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo.10 0/0, kuoletusaika 20 vuotta... _.. Kaikenlaiset pumput, turbiinit ja koneet, pikasuodatinrakennus, neliskulmaiset saostusaltaat, sekoitusrakennukset sekä laboratorirakennus, jotka eivät. sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 10 %, kuoletusaika 10 vuotta.. Pyöreät saostusaltaat, erilaiset ulkohuonerakennukset, vajat, varastorakennukset, kellarit, savupiip'pu, paja sekä pikasuodattimet, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 5 0/0, kuoletusaika 10 vuotta.... Vesipostit, kastelupostit,vapaakaivot, hevosten juottoaltaat y. m., kuoletusaika 1,252: - 1,146: - 4-7,047: - 3,564:- 52,970:- 10 vuotta... _ ,836: 47 Vesisäiliö, myyntiarvo 10 %, 'kuoletusaika 50 vuotta ,323:- P1;ItIdverkko, myyntiarvo 10 0/0, kuoletusaika 50 vuotta... 35,719: ~~~~ Siirto 148,858: 12

13 8,- Siirto 148,858: 12 Veden mittarit, myyntiarvo 5 Olo, kuoletusaika 10 vuotta ,144:- Työkalut ja kalustot, myyntiarvo 10 0/0, kuoletusaika 10 vuotta... 13,866: 03 sekä ylimääräisinä poistoina: Myydyt veden mittarit.... 4,150: - Vanhankaupungin myllyn koneisto..., ,928:- My.Jlyrakennus.... 4,026: - 19,104:- Smk. 204,972: 15 VesiJohto laitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä ,970,508:- Laajennukset ja arvon lisäykset vuonna ,169: 15 7,610,677: 15 Poistot samana vuonna ,972: 15 Smk. 7,405,705:- jaettuna seuraavasti: Vanhassakaupung~sa: 15/16 Vanhankaupungin putouksesta sekä maa-alue.... Vanhempi patorakennus kivestä sekä vesiränni.... Uusi vesiränni..... Vanhempi pumppuhuone tiilestä kpl. pumppuja ynnä turbiinit... ' hv, säätäjälle varustettu turbiini sekä sähköngeneraattori Kone- ja höyrykattilarakennus tiilestä.... Höyrypumppulaitos ynnä johdot, perustus ja 3 kpl. höyrykattiloita... :... Siihen kuuluva savupiippu... '... '.. Asuinrakennus tiilestä Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista.... Erilaiset ulkohuonerakennukset.... Hiilivaja ristikkohirsistä ja laudoista.... H.iilen purkaus paikka ja raide.... Ameriikkalaisten pikasuodattimien rakennus sekä vesisäiliöt ja kaivot kpl. ameriikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (232 m 2 94,100: - 23,006:- 35,159:- 32,673:- 6,000:- 13,673: - 50,883:- 12,500: - 400:- 36,353:- 2,255:- 111:- 1,232: - 350:- 76,504: - suodatuspinta-ala)... 94,878: - Neliskulmaiset saostusaltaat Broholmalla ,000: - Pyöreät s:n s:n ,320: - Sekoitusrakennus ,775: - Kalkin sekoituskone ,037:- Imukaasungeneraattorit, moottorit ja sähkömoottoripumput.. 45,736: - Kaksi sähkönmuuntajaa....;....;..;..;...;...;....;..;. 7;.:.,.;;.;85:;.:;2;.;..: Siirto 620,797:-

14 Siirto Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat Antrasiittivaja ja laiv:alaituri.... Kaksi kalkin ja kemikaalien varastorakennusta.... Öljykellari.... Paja tiilestä.... Kemistinasunto hirsistä.... Kaksikerroksinen asunto hirsistä :.... Laboratorirakennus hirsistä.... Pesu- ja kylpyrakennus tiilestä.... Myllyrakennus tiilestä.... Myllärinrakennus hirsistä.... Vesisäiliö Eläintarhassa.... Vartijanasunto hirsistä.... Vesijohtotyöpaja tiilestä korttelissa n:o Ulkohuonenlkennus ristikkohirsistä ja laudoista ,797: - 4,900:- 948:- 4,738: ,164: - 8,222: - 39,038:- 3,052:- 6,298:- 12,966: - 2,104: - 387,708: - 2,379: - 2~,760: - 3,217:- 704,645: - 390,087: -- 31,977: - Vesiposfit satamissa... 13,355:- Vapaakaivot ,370: - Hevosten juottoaltaat... : ,233: - Putkiverkko... 6,169,213:- Vedennzittarit ,357:- /(oneet ja työkalut...,...,...,...,..., 57,468:- ~~----~~~-- Smk. 7,405,705:- Viime vuonna laskettujen vesijohtoputkien pituus ja läpimitta sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät selviävät seuravasta taulusta: CFl... s c.n t-..:l ö r;-ä '1:1 t-..:l c.n ' 0 ' - ~ ' ''-l c.n t-..:l ''-l ~ ~, <: Q>:(T) 3 (T) :;;. m m m m m kpl. )<pl. S: Vesijohto Ellmänkadulla S:n Teollisuuskadulla,...,.,,, S:n Temppelikadulla S:n Lutherkadulla S:n Työpajankadulla...,....,..., S:n Munksnäslnkadulla..., S:n Topeliuskadulla.,.,,,..,,.,,..., , S:n Pihlajatiellä S:n Terassikadulla , Yhteensäl 36 I 343 I 46 I 418 I 348 I Lisäysl 36 I 343 I 46 I 290 I 348 I 6 I 11 Poiskaivettuja tai hylättyjä (Teciliisuusk.) I 11 2

15 10 Edellämainittujen laajennusten jälkeen putkiverkoll pituus ja palopostien sekä sullwvellttiiliell luvut ovat seuraavat: Vl ' :.: Ol w t-j *' *' 0 g 0 <:Tt - - r-;) 0 g: ' ö ;;:: <:Tt - t-j 0 -:t Ol W t-j -1 tv -.: ~.< ::l ''Jl... 'Jl :3 3 3 ~. m 111 m m m l<pl. l<pl. I I Jouluk.31 p:nä ,122 5,153 4,296 4,901 13,892 17,701 31,139 27,976 17, ,294\960 1,034 Lisäys vuonna , Jouluk.31 p:nä ,1221 5,1531 4,3321 4,901114,235117,747131, , , ,045 Putkiverkon keskiläpimitta on 268 mm ja tilavuus 7,151 m3. Vesisäiliö Eläintarhassa sisältää 10,000 m3, ja korkeimman vedenpinnan kcirkeus on m yli kaupungin nollapisteen. Joulukuun 31 'p:nä laitoksessa oleva varasto mittareita, jotka osaksi on asetettu taloihin, osaksi pidetään varalla, selviää seuraavasta yhdistelmästä, joka paitsi mittarien suuruutta myöskin näyttää valmisteen ja rakenteen: Vlllmistc I 1 Tuloaukon läpimitta mm 7-13j' ~ '... ::l 'Jl :>:. ~ Ral<cnne Mcinecke ,058 Ilopeusmittari S:n levymittari Siemens & Halske s:n S:n S:n Ilopeusmiltari Dreyer, Rosenkranlz & Droop s:n, n. s. Einstrahlmesser Sekalaisia valmisteita eri lajeja Yhteensär ,5581 I ' ~ 111. Taloudellinen tulos. Hinta. Kulutetun veden yksikköhinta on vuoden alusta maaliskuun lukemiseen saakka ollut 30 penniä kuutiometriltä ynnä 30 0lo korotus sekä mainitun' kuukauden lukemisen jälkeen vuoden loppuun korotus, jolle hinnalle on laskettu alennusta 5, 10 ja 15 /0 niistä määristä jotka n'ousevat yli 100, 300 ja 600 m 3 vuodenneljänneksessä. Kaupungin omille virastoilie ja laitoksille on myönnetty 10-0lo alennus yllämainituista hinnoista. Satamaposteista annetun veden yksikköhinta oli tammmikuun-huhtikuun aikoina Smk. 1: 25 kuutiometriltä ja toukokuusta marraskuuhun Smk. 1: - sekä marraskuusta vuoden loppuun Smk. 4: - kuutiometriltä. Mittarien vuokrat ja muut maksut ovat olleet entisellään.

16 11 Tulot. Tulot yksityiskulutuksesta ,415,388: 07 satamaposteista jaetusta vedestä... 40,216: 09 kaupungin kulutuksesta... : : :... ~.. 195,495: 43 vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä... 7,560: ,658,660: 51 42,070: 50 Vedenmittarien vuokrat.... Maksut ilman mittareita toimivista paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista.... Voitto tehdyis(ä talojohtotöistä... :... :.... Maavuokra suojelusalueesta.... Myydyistä veden mittareista... :... ;.... Myydystä sekalaisesta.... Tulo aikaisemmin poistetusta saatavasta... Korvausta vahingosta, joka sattui vedensäiliöön ja vartijanasllntoon vallan- 770:- 145,886: :- 4,150: - 90: - 156: 59 kumousaikana... 1,550: - Myydystä Vanhankaupungin myllyn koneistosta ,954: ;;,~..;,.;;.;- Smk. 2,868,988: 53 Tulot vesikuutiometriitä. Yksityiskuluttajille myydystä vedestä penniä Kaupungin kl1luttamasta vedestä Tulot jokaiselta myydyltä kuutiometriltä ovat:. vedestä. ' penniä mittarien vuokrista tehdyistä talojohtotöistä muut tulot ~-~--- Yhteensä penniä Tulot jokaiselta pumputulta kuutiometriltä ovat:. vedestä... '.' penniä mittarien vuokrista... ' tehdyistä talojohtotöistä... '.' muut tulot... ' Yhteensä penniä Tulot vedenmittareista, jaettuina kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareille, olivat Smk. 14: 90 kustakin mittarista v.uodessa.

17 12 Menot. A. Hallinto. Osa Hallituksen menosääntöä ,588: 08 Palkkoja ja palkkioita..., ,690: 80 Konttoriapulaiset... 13,870:-. Piirustaja-apulaiset... 3,750: - Konttorinhuoneiston vuokra, lämpö, valo ja siistintä... 12,175: 90 Kulungit: kaavapaperit ja painatuskustannukset ,752: 19 aikakauslehdet.ja uudishankinnat kirjastoon ,028: 30 muut menot..., 8,794: ~---- Srilk. 116,649: 29 B. Käyttö. 1) Laboratori. Kahden kemistin palkat... 19,411: 02 Vahtimestarin palkka, bensiiniä, kemikaaleja ja tarveaineita sekä muut menot 11,499: ~--~~~ Smk. 30,910: 69 Mitä laboratorin toimintaan tulee viitataan johtajan erityiseen kertomukseen, Iiitteeseen n:o 3. 2) Vedenpumppuaminen.. a) Turbiinipumput. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa : - Koneenhoitajat ja apulaiset... 17,520: - Muut käyttö- ja hoitokustannukset... ~... ' 7,045: 69 Pumppulaitoksen korjaus ja kunnossapito... 9,622: 72.;..;...;...;..;..;..;...;...;..;.---=~:..=.;...:...:: Smk. 34,688: 41 Kun turbiinipumpuilla on pumputtu kaupunkiin 2,879,510 m3 pumppuaminen maksanut penniä kuutiometriltä. vettä on tämä b) Höyrypumppu. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa : - Koneenhoitajat ja apulaiset.... ',' ,880: - Lämmittäjät ja apurien päivät yöt... } I::Iiiliä höyrykattilalaitosta varten... ' : 09 Oljyä, trassia ja sekalaista.... Höyrypumpulla on pumputtu kaupunkiin vain 294 m3' vettä. Smk. 3,934: 09

18 13 c) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi vesivoimalla käyvästä generaattorista, osaksi imukaasumoottoreista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa... 4,300: - Koneenhoitajat ja apulaiset ,163: - Lämmittäjäin ja apurien päivät yöt : 85 Öljyä, trassia ja muita aineita... 3,584: 64 Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito ,995: 74 Helsingin kaupungin Sähkölaitoksen lasku 537,260 kw. tunnista _._.._...;.._....;.....;.'_1_8~7'...;.0_79...;.:_ Tästä vähennetään suodatinhiekan pesukustannukset.... S:n menot laitoksen valaistuksesta.... S:n s:n kemiallisesta puhdistuksesta.... I Smk. 228,500: 23 6,337: 24 7,087: 14 4,082: 99 17,507: 37 Smk. 210,992: 86 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin Sähkölaitoksesta saatu virta ,260 kw. tuntia Vesivoimalla käyvän generaattorin kehittämä virta...;...;......;....;.....;.._._._._:---.;6;..;;5..;.9.:..;.7...;.4..;.0---.;'...;.'_...;._ Yhteensä 1,197,000 kw. tuntia Jokainen kilowattitunti on siis maksanut penniä. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalia: ' Selkeytyneen veden pumppuamiseen suodattimiin ,000 kw.tuntia Veden pumppuamiseen kaupunkiin ,000 Suodatinhiekan pesuun... 18,200 Koko laitoksen valaistukseen ,074 Kemialliseen, puhdistukseen... 11,726 ~..;...; ~~~ Yhteensä 1,197,000 kw.tuntia Kun energiantarve suodatinhiekan pesuun, laitoksen valaistukseen, veden kemialliseen pul)distukseen on laskettu Sähkölaitoksen keskihinnan mukaan viime vuonna, eli pennin mukaan kw.tunnilta, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista nousevat seuraaviin summiin: Pumppuaminen S:n suodattimiin... 56,482: 79 kaupunkiin ,510: 07 Smk. 210,992: 86 eli penniin kuutiometriltä näillä pumpuilla kaupunkiin pumpuuua 3,501,709 m 3 vettä ja penniin kuutiometriltä suodattimiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälie, 6,381,513 m 3, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin.

19 : : ,337: : ,967: ,535: o 00 o ,254: 47,882: ,111:' ,616: '0 33,963: 0 0 '., 0 5,433: ,931: ,087: ,904: : ,658: 14 Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta oli penniä kuutiometriltä, kun vuosikustannukset, Srnk. 249,615: 36, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesimäärälie. 3) Suodattarninen. Osa yli koneen hoitajan palkkaa 0 - Koneenhoitaja ,840:- Päiväpalkat hiekaon seulornisesta ja suodattimiin kuljettamisesta y. m Suodattimien hiekan pesun käyttökustannukset 0 24 SuodattiJnien ja konehuoneessa olevain putkijohtojen korjaus ja kunnossapito 124: 50.;...;...;...;...!~~--...;..;.. Smk. 10,808: 44 eli, jaettuna kaupunkiin pumputulle vesimäarälle, 0./69 penniä. 4) Kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttämineno Tästä ovat vuoden kuluessa 'johtuneet seuraavat menot: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa 0 - Apurintöitä, kuljetuksia ja sekalaista 0 78 Alurniinisulfaattia 0 41 Kalsinoitua soodaa, 11.4 tonnia Kalkkia, 3,914 hlo Klorikalkkia 9.9 tonnia 0 Natriumisulfiittia ja natriurnisulfaattia ,311: 42 Veden lämmitystä kemikaalien liuentamiseksi ,874: 17 Sähköenergiaa ,082: 99 Altaiden ja niihin kuuluvain johtojen korjaus ja kunnossapito ,245: 09 Smk. 731,764: 83 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, niin selkeyttämiskustannukset nousevat penniin kuutiometriltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa. Vanhassakaupungissa olevain ja niihin kuuluvain rakennusten kunnosapito ja korjaus... 9,454: 73 J(one- ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... ',' ,632: 50 Siltain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus ,752: 47 Veden korkeuden osottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus.. 5,576: 67 Kustannukset tasoituksista ja istutuksista... 2,025: _. S:n puhtaanapidosta ulkona ja sisällä S:n asuinrakennusten polttoaineista 0 05 S:n kone- ja muitten rakennusten polttoaineista ja lämmityksestä S:n sähkövalaistuksesta ja lampuista S:n sähkövirrasta 0 14 S:n ~ovartljasta 0 60 Sekalai~et kustannukset Kulungit ja painatuskustannukset Smk. 114,997: 31 tehden pellnin menon jokaiselta pumputuita vesikuutiometriltä,

20 15 Menot käytöstä nousevat Smk. 1,138,096: 63 ja jokaisesta vesiklllltiometristä penniin. C. Putkiverkko ja vesisäiliö. 1 insinööri, samalla talojohtojen katsastusmies, palkka...,.. Työnjohto,..,..,.,.,...,..,.,.., säiliönvartija, palkkio....'...,...,.... SlIlkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu...,..,...,..., Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaukset ja kunnossapito.... Satamapostien ynnä niihin kuuluvain johtojen ja letkujen korjaukset ja h6ito Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito...,...,...,.... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katu- 7,500: - 6,600: - 900:- 30,651: 45 15,489: 72 30,223: 12 3,101: 50 johtoon sekä sulkuventtiiiin, arkun ja hananhatun s:n...,...,. 5,862: 07 Vesisäiliön katon uusiminen... : ,000: - Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys.,...,.... 1,000: 62 Menot katsastuksista ja sekalaiset kustannukset : - Kulungit ja painatuskustannukset... :...; ~...;....;.....:...-=-._----:;9..;;.0=2:~4:..::0 Smk. 142,331: 88 Ainoastaan kolme vuotoa on viime vuonna löydetty ja korjattu. Viime vuonna on laitokseen tuotu tarkastettavaksi 27 eri piirustusta yksityisten vesijuhtojen uudistöistä tahi muuttamisesta. D. Jakelu. Konttoriapulaiset ,690: - Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen ,412: 45 Mitlarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu... 65,786: 85 Kulungit ja painatuskustannukset....-;...;...;...:...;..;...-=,;;;..;;;.;...;;..;; 2,533: 80 Smk. 102,423: 10 E. Taloiohto-osasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja, palkka ,500: - Työnjohto..._ ,875: - Konttori- ja varastoapulaiset ,958: 80 Rakennusten ja aitain korjaus ja kunnos'sapito ,214: 62 Tontin ja rakennusten puhtaanapito... 7,158: 56 Valaistus...,...,....,.,... 1,037: 35 Lämmitys ja polttoaineet...,...,..., ,506: 39 Päivystys ja yövartija...,.,..,...,...,.... 2,227: 29,Sekalaiset menot....,...,..., : - Kulungit ja painatuskustannukset...,.,.,...,..., ,880: 64 Smk. 65,527: 65

21 16 Paitsi muita töitä on vuoden kuluessa tehty ainoastaan 18 liitosta putki verkkoon seuraavan' erittelyn mukaan: Liitoksen läpimitta mm Luku kpl. f. Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitäjän kunnalle... ;.... 5,000: - Palovakuutusmaksut..... Maanvuokramaksut Tapaturmavakuutusmaksut sekä lääkärin palkkiot.... Kustannukset työmiesten lomasta.... Puhelinmaksut.... Korkoakonttokuranttitililtä kaupungin rahastossa Mittaukset ja tutkimukset.... Vedenkulutusmaksujen y. m. vähentäminen ja takaisinluovuttaminen... _. 4,554: 35 3,550: - 9,034: 18 14,826: 01 3,679: - 51,554: :33 147:58 Kalliinajanlisäys virka- ja palvelusmiehille ,157: 92 Hautausapu.... Kurssitappiot :- 3,422: 50 Ylimääräinen lahjapalkkio työmiehille Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan tammikuun 27 p:ltä 1920 : ;....;...;... ~3..;...9,:..;.6..;..85;;..;:_ Smk. 415,629: 84 O. Korko ja kuoletus. Menot korosta ja kuoletuksesta pääoma-arvolle Kaupungivaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 tekemän päätöksen mukaan laskettuna ovat seuraavat: 5 Olo korko pääoma-arvolle tammik. 1 p:nä 1919, Smk:lle 6,970,508: ,525: 40 Kuoletus, siv. 7 ja 8... ' ,972: 15 Smk. 553,497: 55 Jos yhdistellään edellä olevat menot sekä myös kustannus jaettuna jokaiselle kaupunkiin pu.mputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulu: Vuoden 1919 menot ja kustannus jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. Penniä vesikuutiometriltä A. Hallinto ,649: B. Käyttö: 1) laboratori... 30,910: ) vedenpumppuaminen ,615: ) suodattaminen... 10,808: ) kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen ,764: 8~ ) muut menot Vanhassakaupungissa 114,997:31 1,138,096: Siirto 1,254,745:

22 Siirto 1,254,745: C. Putkiverkko ja vesisäiliö ,331: D. Jakelu ,423: E. Talojohto-osasto, työpaja ja varasto ,527: f. Sekalaiset menot... :...'... : ,629: Smk. 1,980,658: O. Korko ja kuoletus ,497: Yhteensä Smk. 2,534,155: Kun yleistä ja yksityistä kulutusta on veloitettu ainoastaan 5,448,075 m 3 :stä, niin samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä vesikuutiometriltä ovlit penniä. Tulos talojohto.osastosta. Maksettavaksi kirjoitetut tulot nousevat ,950: 30 Menot ovat olleet: Työkustannukset ,328: 56 Aineet ja muut kustannukset....' ,734: ,063: 37 Vuoden ylijäämä.. ~... Smk. 145,886: 93 Talojohto-osasto, työpai.a ja varasto erittelyn mukaan siv ,527: 65 - Vähentyy arvioitu meno osasta työpajaa ja varastoa ,000: - 55,527:.65 Talojohto-osaston bruttoylijäämä... : ,359: 28 Smk. 145,886: 93 Menot verrattuina viime vuoden vahvistettuun menosääntöön selviävät jälempänä olevasta liitteestä n:o 2.. Voitto- ja tappiotili. Tulot Vedenkulutuksen maksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv : 2,868,988: 53 Smk. 2,868,988: 53 Menot. Hallinto, käyttö y. m. erittelyn mukaan, siv ,980,658: 39 Korko ja kuoletuksen aiheuttamat poistot pääoma-arvolle siv ,497: 55 Vuoden netto voitto... : ,832: 59 Bruttoylijäämä: : :.. : :.. : : :... :... :... : 888,330: ,330: 14 Smk. 2,868,988: 53 3

23 18 Tila joulukuun 31 p:nä Varat. Pääoma-arvo siv. 8 ja 9 olevan erittelyn mukan.... 7,405,705: - Keskeneräiset uudislaitokset ,575: 32 7,767,280: 32 Kaupungin rahasto: nostamatta jääneet määrärahat...,... 4,181,088: 68, Smk. 11,948,369:- Ainevarasto....' ,533: 92 Kassa... '.... 8,962: 34 Saatavat: vedenkulutusmaksut.... talojohtotöiden laskuista ja myydyistä aineista.... Venäjän valtiolta ,598: ,174:60 316,942:06 eri henkilöiitä ,058: 80 1,342,774: 10 Maksettu haaksirikkoapu, joka saadaan takaisin... :.... Sekalaiset menot ja maksamatta jääneet laskut vallankumousajalta.... Sotavakuutusmaksut vakuutusyhtiöjle O. V. Mars A. B..... Pankkitilillä: vakuusmaksuja ,000: -- 14,521: 90 40,268:40 8,867:- vakuus laitoksen veroista :- korko tälle erälle : 93 11,659: 93 Smk. 14,102,956: 59 Velat. Kaupungin rahasto:. pääomavelka ,767,280: 32 kontokuranttitili ,814: 40 nostamatta jääneet lainarahat... 4,156,088: 68 12,637,183: 40 Siirretyt määrärahat..., ,783: 54 Rahatoimikamarin tunrtustama vekseli ostettujen aineiden maksuksi, tanskan kruunuja 3 7,989: ,697: 39 Velkoja eri henkilöille ,382: 06 Varattuja kurssiveroja Rahatoimikamarin kautta saaduista ruots. kruunuista 196,580: 06 Vakuusmaksuja... 11,000:- ;...;...;...;..;..; ;;...;..:..;;..;;..;;.;...- Siirto 13,214,626: 45

24 19 Siirto 13,214,626:45 5 olo korko pääoma-arvolle tammikuun 1 p:nä 1919 Smk:lle 6,970,508: -...: ,525: 40 Pääoma-arvon järjestelmänmukainen kuoletus.. 185,868: 15 Ylimääräinen kuoletus myydyistä vedenmittareista ja myllynkoneistosta... 19,104: - 204,972: ,497: 55 Nettovoitto ,832: 59 Bruttoylijäämä 888,330: ,330: 14 Smk. 14,102,956: 59 Bruttoylijäämä, Smk 888,330: 14, tekee olo pääoma-arvosta vuoden alussa ja nettovoitto, Smk. 334,832: 59, 4.80 olo samasta pääomasta. Helsingissä, helmikuun 25 p:nä AlbJn Skog.

25 20 LIIte n:o 1. Otteita Vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. I Vuosi Pum- Uudisrapuitu Pääomakennuksia vesiarvo vuoden lli Hallinto, käyttö ja määrä.. kuluessa kunnossapito 1) Me n 0 t Kuoletus ja» olo korko pääoma arvolle Yhteensä menoja m S Smk Smk Smk penniä Smk penniä Smk penniä m S :ltä m 3 :ltä m3:ltä ,501,509 5,880, , , , ~1 174, ,012,198 6,257, , , , , ,475,615 6,406, , , , , ,784,820 7,111, , , , , ,382,613 7,583, , , ' , ,027, ,827,271 7,457,619-17, ) 605, , ,190, ,540,936 7,256, , ) 1,280, , ,850, ,446,931 7,157, ,555, , ,100, ,.. 6,381,513 6,970, , ,980, , ,534, T u l 0 t Veden- Muut Yhteensä Vuosi myynti tulot tuloja. NeitovoiUo Smk Olo pääoma- arvosta penniä Smk. penniä Smk penniä m 3 :ltli m3:1lä m 3 :ltä Smk ~ , ; ,017, , ,064, , ,167, , ,213, , ,307, , ,342, , ,433, , ,525, , ,608, , ,616, , ,762, , , ,756, , ,928, , ,815, , ,969, , ,658, , ,868, , ) Paitsi edelliseltä vuodelta silrretlyjä määrärahoja. 2) kalllirtajanlisäykslä, Smk 11,268: ) 65,063: 64. I

26 21 Liite nto 2. Vertaileva yhdistelmä Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen menoista ja tuloista kirjanpäätöksen mukaan sekä määrärahoista ja arvioiduista tuloista vuoden 1919 meno- ja tulosi;iinnön mukaan. Menot. A. Hallinto. Laitoksen osuus Hallituksen menosäännössä.... toimeenpaneva johtaja.... apulaisjohtaja.... kamreeri.... kirjanpitäjä.... rahastonhoitajatar.... Konttoriapulaiset.... Piirustaja-apulaiset.... Konttorihuoneiston vuokra sekä siistiminen ja valaistus,.... Kulungit, painatuskustannukset ja ostot kirjastoon.... B. /(äyttö. kemisti, Vanhankaupungin laitoksen ja laboratorin johtaja.. kemistin apulainen.... ylikoneenhoitaja.... Koneenhoitajat.... Laboratorin kustannukset.... Menot vedenpumppuamisesta.... suodattamisesta.... kemiallisesta puhdistamisesta ja selkeyttämisestä.... Vanhan kaupungin laitoksen korjausja kunnnossa- sekä puhtaanapito S:n s:n valaistus.... S:n s:n lämmitys.... Yövartija ja sekalaiset menot.... Kulungit ja painatuskustannukset.. Määräraha menosäännössä. 6,000: - 19,900: - 16,200: - 10,650: 00-5,500: - 4;620: - 15,000: - 5,000: - 13,000: - 15,000: ~ 14,062: 50 7,312: 50. 6,000: - 49,000: - 10,000: - 300,000: - 10,000: - 750,000: - 30,000: - 8,400: - 20,000: - 12,000: - 1,000: - 5,588: 08 19,900: - 16,200: - 10,650: - 5,270: 80 4,620: - i3,870: - 3,750: - 12,175: 90 18,574:51 12,750: - 6,161: 02 6,300: - 47,403: - 10,000: - 181,138: 63 6,343: ,019: 74 78,040: 84 8,400: - 30,000: - 12,000: - 1,000: - Kustannukset kirjojen mukaan. Määrärahaa ylitetty. 3,574: 51 1) Määrärahaa säästetty. 411: :20 1,130:- 1,250: - 824: ,312: ,151: :- 1,597: - 118,861i ,656: 06 48,040: 84 1) 25,980: 26 10,000: - 1) - - C. Putkiverkko ja vesisäiliö. insinööri, samalla talojohtojen katsastusmies..._._._._._...._._--_._.-_7...:;,_50 0_: 7..:.,5_0_0_: Siirto 1,336,145: - 1,241,656: 46 61,915: ,403: 89 1) Ylitetty Kaupunginvaltuuston päatöksen mukaan. marraskuun 12 ja 26 p:uä.

27 Siirto Määräraha menosään nössä 1,336,145: - 1,241,656: 46. Kustannukset kirjojen mukaan Määrärahaa ylitetty 61,915: 35 Määrä-. rahaa säästetty 156,403: 89 Työnjohto.... Putkiverkon, palopostien ja sulkuventtiilien korjaus ja kunnossapito sekä pakkaselta suojeleminen, satamapostien ynnä niihin kuuluvain letkujen korjaus. ja hoito sekä. vesisäiliön korjaus ja kunnossapito ynnä vartioiminen.... Vesisäiliön katon uusiminen.... Siirto vuodelle Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys.... Menot katsastuksista sekä sekalaiset kulut.... Kulungit ja painatuskustannukset.. 14,000: - 110,000: - 40,000: - 1,000: - 6,000: - 3,000: - 6,600: - 86,227: 86 31,277: 46 8,722: 54 1,000: : - 902:40 -:62 7,400: - 23,772: 14 5,899: - 2,097: 60 D. Jakelu. Konttoriapulaiset sekä satarnaposteista tapahtuvan vedenjakelun tarkastaja.... Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen.... Vedenmittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu.... Kulungit ja painatuskustannukset.. 20,000: - 28,000: - 50,000: -'- 3,000: - 11,690: - 22,412: 45 65,000: - 2,533: 80 15,000: - t) 8,310: - 5,587: :20 E. Talojohto-osasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri samalla mittarityöpajan johtaja Työnjohto Konttori- ja varastoapulaiset.... Työpajarakennusten korjaus sekä 7,500: - 20,000: - 20,000: - kunnossa- ja puhtaanapito.. 8,000: - --~ ~~---- Siirto 1,666,645:- 7,500: - 15,875: - 18,958: 80 8,000: - 1,528,458: 39 4,125: - 1,041 : 20 76,915: ,102: 58 1) Ylitetty Kaupuilginvaltuuston päätöksen mukaan rilarraskuun 12 ja 26.p~ltä

28 23 Määräraha menosäännössä Kustannukset kirjojen mukaan Määrärahaa ylitetty Määrärahaa säästetty Siirto 1,666,645: -.1,528,458::39 76,915: ,102: 58 Valaistus.... Lämmitys.... Päivystys, yövartija ja sekalaiset kustannukset.... Kulungit ja painatuskustannukset.. 700:- 1,600: - 7,000: -'- 4,000: -..:. 700:- 1,600: _. 2,396: 29 3,880: 64 4,603: : 36 F. Sekalaiset menot..,. Verot. Helsingin pitäjän kunnalle.. Siirto vuodelle Palovakuutusmaksut.... Vuokrat: Vantaan joen varrella olevasta suojelusalueesta.... Broholmasta sekä korvaus vesialueesta.... maanalueesta kaupungin rahastoon.... s:n Kaasulaitokselle.... Tapaturmavakuutusmaksut.... Kustannukset työmiesten lomasta ~ : Puhelinmaksut.... Korot konttokuranttitililtä kaupunginrahastossa.... Mittaukset ja tutkimukset... ','. Veden kulutus maksujen y. m.lyhennys ja takaisinmaksu.... Hallituksen käytettävänä olevilla varoilla harkinnan mukaan suo- 5,000:.-;- 650: - 5,000: -::- 350:- 1,200:- 1,350: - 8,000: - 15,000: - 4,000:- 40,000:.r- 3,000:- 1,000: - ritetut arvaamattomat menot.. 30,000: - Kalliinajanlisäykset ja tilapäiset palkankorotukset virka- ja palvelusmiehille ,000: - 5,000:'- 4,554: :- 650:- 1,200: - 1,350: - 8,000:- 14,826:01 3,679: - 51,554: 9~ 968:33 147:58 11,554: :65 173:99 321: - 2,031: :42 23,027: 41 6,972: ,157: 92 59,157: 92 1). G. Uudisrakennukset. Työkalujen osto... :.... Mittarien osto.... Siirto vuodelle Uusia johtoja Hallituksen määräyk- 10,000: - 25,000: - 7,692: 03 2,307: 97 25,000: - sen mukaan ,000: - 10,000: --: ~ ~~~-- Siirto,.2,059,495: - 1,964,192: ,648: ,930: 94 1) Ylitetty Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan marraskuun 12 ja 26 p:ltä.

29 . ~'l. Määräraha. Kustannukset Määrä- Määramenosllän- kirjojen mu- rahaa rahaa nössä kaan ylitetty säästetty Siirto 2,059,495: - 1;964,192: ,628: ,930: 94 Kallionlouhintaa vesijohtoja varten eri kaduilla Bakkas-alueella.. 200,000: - 76,350: 19 Siirto vuodelle 1920, ,649: 81 Vesijohto Teollisuuskadulla... 59,000:- 59,000: - Putkihaudan louhinta vesijohtoa varten eri kaduilla ;röölössä ,350: - 34,229:- Siirto vuodelle ,121: - Vesijohto Ahlqvistkadulla... :... 34,000: - Siirto vuodelle ,000: -,-- S:n Sammonkadulla Mechelin- ja Runebergkatujen välillä... 17,600: - Siirto vuodelle ,600: - S:n llmarisenkadulla Arkadian- ja Runebergkalujen välillä... 27,300: - Siirto vuodelle ,300: - S:n Temppelikadulla osoitteesla 11:0 12 Lutherkadulle... 9,200: - 8,032: 21 1,167:79 S:n Lutherkadulla Ilmarisen ja Temppelikatujen välillä.. '..,.,., 42,000: - 1,137: 71 Siirto vuodelle ,862: 29 S:n Fredrikinkadulla osoitteeesta n:o 79 Lulherkadu!1e... 3,300: - Siirto vuodelle ,300: - S:n Viipurinkadulla Hangon- ja Kar- jalankattijen välillä... 23,900: -, Siirto vuodelle ,900: -, S:n korttelia n:o 280 ympäröivillä, Lautalarhil.'n. ja Työpajankaduilla... 6,000:- 6,000: - S:n Loviisankadulla Kotkan- ja Hangon- sekä Tammisaarenja Heinolankatujen välillä.. 25,200: - 10,196: 27 Siirto vuodelle 1920,... 15,003: 73 S:n Hangon kad ulla..., 13,800: - 3,455: 23', Siirto vuodelle ,344: 77 S:n Tammisaarenkadulla... 15,200: - 1,113: 80 Siirto vuodelle ,086: 20 S:n HeirlOlankadulla... 16,200: ~ Siirto vuodelle ,200: - Siirto 2,829,545: - 2,733,075: ,628: ,098: 73

30 Siirto Määräraha menosäännössä 2,829,545: -'. 2,733,075: 13 Kustannukset kirjojen mukaan Määrärahaa ylitetty 147,628: 86 Määrärahaa säästetty 244,098: 73 S:n Mechelin- ja Caloniuskaduilla, putkijohto ,600: -' Siirto vuodelle ,600: - S:n Huopalahdenkadulla Stenbäck- ja I Munksnäsin katujen välillä sekä,1 Munksnäsinkadulla Huopalahden ja Valpurin katujen välillä..;.8..;.,.6'..;.0..;.0..;.0:...;;8...;;6..:..;,0;..;0...;;0..;..: Menosäännössä puuttuvat menot. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan: 25/2 1919, lisämäärärahaa vesijohtoa varten Lautatarhan- ja Työpajankadui1la. 54,800:- Siirto vuodelle /4 1919, vesijohto Sörnäsin keskimmäiselle satamalaiturille.. 12,673: 47 23/9 1919, palkanlisäystä toimeenpanevalle johtajalle... 6,050: -' 27ft 1920, ylimääräinen lahjapalkkio työmiehille : - 2,961,145: - 2,864,675: 13 1'47,628: ,098: 73 11,483: 10 43,316: 90 12,673: 47 6,050: ~' 39,685: ,208: 47 Kurssitappiot ,422: ~-~~ Smk. 2,961,145: - 2,981,306: ,628: ,098: 73 Arvioidut tulot Tulot tulosäännön. kirjojen Tulot. mukaan mukaan Vede!1myynnistä, kaupungin oma kulutus lukuunotettuna..., 2,660,000: - 2,651,099: 59 Korvaus vapaakaivojen kulutuksesta y. m.... Vedenmittarien vuokrat.... Maksut ilman mittareita toimivista 8,000: - 43,000: - 7,560: 92 42,070: 50 paloposteista : - 710: - Maanalueen vuokrat... :.. 700: - 700: - Voitto taloissa tehdyistä johtotöistä 20,000: - 145,886: 93 Siirto 2,732,400: - 2,848,087: 94 Vajaus 8,900: :08 929:50 Ylijäämä 70:- 125,886: 93 10,268: ,956: 93 4

31 26 Arvioidut tulot Tulot tulosäämiön kirjojen Vajaus Ylijäämä mukaan mukaan Siirto 2,732,400: - 2,848,087: 94 10,268: ,956: 93 Lainavaroja vesijohdon laajentamista varten ,050: - 894,482: 21 1],] 67: 79 Ei-Iainavaroja vesijohdon laajentamista varten... 41,000: - 38,692: 03 2,307: 97 3,679,050: - 3,78],262: 18 '23,744: ,956: 93 Kaupunginvaltuuston myöntämät lainavarat vesijohdon laajentamista varten...' 67,473: 47 67,473: 47 Tulosäännössä puuttuvat tulot: myydyistä veden mittareista 4,150:- epävarmoja saatavia peritty 156:59 myydystä sekalaisesta... 90:- Vanhan kaupungin my\1yrakennuksesta myydystä koneistosta.. 14,954:.- O.Y. Mars A. B.:lta saatu korvaus va\1ankumousaikana vesisäi- Hötä ja vartijanasuntoa sattuneesta vahingosta... 1,550: - 20,900:.59 Smk. 3,679,050: - 3,869,636: 24 23,744: ,956: 93 Supistelma kirjanpjitöksesti vuonna Menot. Määrärahat menosaannön mukaan ,961,145: - Menot Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan... '.' ,208: 47 Määrärahoja ylitetty ,628: 86 Vajaus tulosäännössä arvioiduissa tuloissa ,744: 75 Kurssitappiot...,;;.,3,:..;;4.;;;.2;;.;2:...;5...;.0 3,249,149: 58 Brutfoylijäämä ';,.;'...;....:..,.;,.;...;.._...;;8...;.8.;;;.l8,.;;.;33;..;0;.;..:.;;...;14 Smk. 4,139,479: 72

32 '27 Tulot. Arvioidut tulot tulosäännön mukaan 2,732,400: - Lainavaroja meno~ännön mukaan uudisrakennuksia varten ,650:- Ei-Iainavaroja menosäännön mukaan uudisrakennuksia varten... _ 41,000: - 946,650: - Lainavaroja uudisrakennuksia varten Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan.. 67,473: 47 Ylijäämä tulosäännössä arvioiduissa tuloissa ,956: 93 Säästö menosäännössä arvioiduissa menoissa ,098: 73 Tulosäännössä puuttuvat tulot ,900: 59 --~~ ~.---- Smk. 4,139,479: 72

33 LIIte Kertomus vedenpuhdistamisesta Vanhankaupungin pikasuodatinlaitoksessa ja vesijohtolaitoksen laboratorin toiminnasta vuonna Klrj. Knut Alfthan. Vedenpuhdistaminen. a) Saostaminen, selkeyttäminen, neutralisoiminen ja sterilisoiminen hypokloriitilla. Vuonna 1919 on Vantaan vettä puhdistettu tavallisella tavalla alumiinisulfaatilla; lyhyempänä aikana vuotta on saostamista autettu soodalla tahi kaikilla. Selkeyttämisen jälkeen on vettä alkalisoitu kaikilla. Tulvaveden aikana keväällä ja syksyllä on vettä sterilisoitu klorikalkilla ja ylijäämä vaikuttavaa kloria on poistettu syöttämällä veteen osaksi natriumibisulfiittiliuosta, osaksi natriumitiosulfaattiliuosta. Saostusaltaita on yleensä yhdistelty siten että kaikkia viittä allasta on yhtaikaa käytetty. Viime vuonna on tyhjennetty, puhdistettu ja täytetty eri altaita 29 kertaa, nimittäin: tammikuussa 2 kertaa, helmikuussa 1, maaliskuussa 2, huhtikuussa 2, toukokuussa 4, kesäkuussa 3, heinäkuussa 5, elokuussa 1, syyskuussa 3, lokakuussa 3, marraskuussa 1 ja joulukuussa 2 kertaa. Altaiden tyhjennyksissä on laskettu hukkaan 53,550 m 3 kemiallisesti käsiteltyä vettä, eli lo viime vuonna puhdistetusta vesi määrästä. Suodattimien antoisuuden mittauksiin ja saostusaltaiden vedenkorkeuksien havaintoihin perustuvien laskelmien mukaan on viime vuonna puhdistettu 6,629,850 m3 vettä, eli keskimäärin 18,164 m3 vuorokaudessa, eli s1. Suurin määrä, 24,510 m 3, eli sl, puhdistettiin joulukuun 3 p:nä ja pienin, 11,290 m3, eli sl, heinäkuun 27, elokuun 10 ja 17 p:nä. Kokonaismäärä on vähentynyt 123,910 m3:llä, eli l.83 0/0:lla edellisen vuoden tuotannosta. Puhdistamiseen on viime vuonna kulutettu 482,007 kg alumiinisulfaauia. Keskipanos jokivesikuutiometriä kohti oli 72.7 g. Soodaa on syötetty veteen seuraavina aikoina: huhtikuun 11 p:stä toukokuun 20 p:ään sekä lokakuun päivien välillä. Tällöin puhdistettiin 1,014,970 m 3, eli koko vesimäärästä. Soodan kulutus nousi kg. Keskipanos kuutiometri.ä kohti oli 10.5 g. Saostuneen veden neutralisoimisessa on veteen syötetty 186,945 kg sammutettua kalkkia. Keskipanos on ollut 28.2 g kuutiometriä kohti.

34 Vettä. ste~i1isoitiin klorikalkilla seuraavina aikoina vuotta: huhtikuun 10 p:stä toukokuun 19 p:ään sekä lokakuun 14 p:stä joulukuun 31 p:ään. Tällöin.on kloreerattu 2,259,420 m3 vettä, eli 34.1 olo koko vesi määrästä. Klorikalkin kulutus nousi 10,729 kg. Keskikulutus kuutiometriä kohti oli 4.7 g; jos tämän puhdistusaineen panos ilmaistaan vaikuttavana klorina, niin se oli 0.93 g kuutiometriä kohti. Selkeyttämisen lopussa vedessä olevan vaikuttavan klorin ylijäämän poistamiseksi käytettiin keväänä laitoksen varastossa vielä jäljellä oleva määrä natriumibi~ulfiitti1iuosta. T~tä tiuosta, jonka rikkidioksiidipitoisuus oli /0, kulutettiin 920 kg. Keskipanos rikkidioksiidia oli 0.30 g kuutiometriä kohti. Syksyllä käytettiin natriumitiosulfaattia ja sitä kulutettiin 1,493 kg. Keskipanos kuutiometriä kohti oli 1.03 g.. Lähemmät puhdistamista koskevat yksityiskohtaiset tiedot selviävät tauluista. b) Suodattaminen.. Viime vuonnapikasuodattamilla suodatettu vesimäärä, huuhteluvesi siihen luettuna, oli 6,576,300 m3 jaettuna 2,024 suodatusjaksolle. Suodatinyksikkö on siten jokaisessa työjaksossa suodattanut keskimäärin. 3,249 m3, vastaten 27 tunnin 38 minuutin työaikaä. Suodattimien pesuun ja huuhteluihinqn laskelman mukaan kulutettu 194,787 m3; tästä määrästä on 126,445 m3 ollut suodatettua vettä, joka on käytetty pesuihin, joka määrä, 2,024 pesulle jaettuna, tekee 62.5 m3 keski kulutuksen pesua kohti. Suodattimien huuhteluihin on mennyt 68,342 m3 selkeytynyttä vettä; huuhte1ujen lukumäärä on ollut 2,353, jotenka on kulutettu keskimäärin 29.0 m 3 jokaisessa huulitelussa. Koko käsitellyn vesimäärän ja kaupunkiin pumputun puhdasvesimäärän suhde oli viime vuonna Laitoksella käsitellyt vesimäärät jakautuvat seuraavalla tavalla: Kaupunkiin pumputtu määrä suodatettua vettä... 6,381,513 m3, eli Olo Saostusaltaiden käytössä hukkaan mennyt määrä kemiallisesti käsiteltyä vettä... 53, /0 Suodattimien käyttöön{ suodatettua vettä pesuihin , Olo tarvittu määrä selkeytynyttä vettä huuhteluihin... 68, Olo käsiteltyä raakavettä, yhteensä 6,629,850 m3, eli Olo Laboratorin toiminta. Laboratorin päivittäiset havainnot joki ja johtoveden laadusta viikkokeskiarvoiksi yhdistettynä ovat analyyttisessä yleiskatsauksessa. Kuten tästä taulusta selviää oli jokivedellä lokakuussa mahdottoman korkea väriaste (suurin arvo 832 ) ja suurin permanganaatin kulutus (eninten g/l). Muutamana päivänä suode oli verraten värillistä (suurin arvo 45 ) eikä ollut aivan kirkastakaan. Bakteeripitoisuus oli myös suuri, mutta. kun vettä oli, aloitettu kloreerata lokakuun 14. p:nä, niin. pitoisuus aleni aivan vähäpätöiseksi. Muina vuoden aikoina suoteella ei' ole ohut mitään huomattavaa väriä. Se on Qllut my,öskin aivan.. kir1:<asta.

35 30 Seur;tava taulu sisältää keskiarvot vuodelle 1919 ja aikaisemmille 'vuosille erinäisistä Vantaan ja johtoveden fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista kuin myös käytetty määrä alumiinisulfaattia: Epäorgaanis- ;::0:: Läpinäky- Väri- Permanganaa- ten jonisoi- Alkaliniteetti, f{l Sl Alumlinislli- Vuosi väisyys, aste, tin kulutus, vien suolain cm 3 :>:'~ n/lohci en ~ faatinpanos, mg/i Pt mg/ikmn 4 pitoisuus, litraa kohti. ' en g/m mg/l ' 3, cm -' JO.' ' Vantaan vesi Suode..J919.'... > ~.ll > :... > > > I Puhdistuksen bakteeriologinen teho selviää taas seuraavasta taulusta: Bakteeripesäkkeiden luku Puhdistuksen teho %:ssa.. 1 cm 3 :ssä ' Kuukausi Saostuksesta ja Kokonai- Vantaan- Selkeyty- Johto- selkeyttämisestä Suodattasuudesvettä nyttä vettä vettä (sekä kloree- misesta rauksesta). saan, Tammikuu... 3, Helmikuu Maaliskuu , Huhtikuu... 48, Toukokuu... 1, Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu......,...,, : Lokakuu..,...,.,.,.,,, '.'.5, Marraskuu...,.,., ,,Joulukuu ',0 2, Keskiarvol 5, I 99,~O.. - 1' '

36 , 31 Bakteeripesäkkelden luku 1 cm3 :ssä, vuosikeskimäärä Puhdistuksen teho %:ssa, vuosikeskimäära - Vuosi Saostuksesta ja Kokonai--_- - - Vantaan Selkeyty- Johto- selkeyttämisestä SuodaUa- suud.es~ _- vettä nyttä veuä vettä (sekä kloree- misesta, ; rauksesta). -saan' -. Vuonna ) , , : )... 3, , _... 4, , , , Puhdistusteho sinä aikana jolloin vettä käsiteltiin klorikalkilla oli keskimäärin olo. Bakteerien lukumäärä Vantaan vedessä oli mainittuna aikana keskimäärin 20,797 ja suoteessa 2.2. Koko luvusta viime vuonna tutkittuja suodenäytteitä, 2,447, on 594, eli 24.3 Olo, ollut kehittämättä pesäkkeitä ja 52 näytettä, eli 2.1 olo, on kehittänyt yli 100 pesäkkeen. Sinä aikana jolloin klorikalkkia käytettiin tutkittiin 787 suodenäytettä, joista 408, eli 51.8 Olo, ei kehittänyt yhtään pesäkettä. Bact. colin tutkimuksia ei ole voitu tehdä säännöllisesti kerran viikossa erinäisten kemikaalien puutteen takia. Viime vuonna tehtiin niitä kaikkiaan 15 kertaa 'yhteensä 180 näytteestä. Tulos selviää seuraavasta taulusta:., I I Kuutiosenttimetriä ::s -< '< '::r... ::;:' _. ::s : ' - ' en '''''' { Näytteiden luku Vantaan vesi Positiivisia Olo Selkeytynyt vesi { Näytteiden luku ' Positiivisia f Ofo Näytteiden luku Suode Positiivisia l Olo Yhteensä näytteitäl 30 I 30 I 15 I 15 I 15 I 15 I 15 I 15 I 15 I ) Helmikuu. maaliskuu ja huhtikuu eivät ole luettu mukaan. - 2) Ajalle tammikuu-lokakuu.

37 32 Viime vuonna laboratorissa kvantitatiivisesti analysoitujen näytteiden luku selviää seuraavasta yhdistelmästä: TäydeIlisiä veden analyysejä...,., näytteestä Kemikaalien s:n 14 II Kemikaaliliuosten s:n 351 II Veden kemiallisia s:n 9,392 II Veden bakteeriologisia s:n a) pesäkeluvun määräämisiä.... 4,146 II b) Baet. eolin s:n (15 sarjaa) II Yhteensä 14,119 näytte.estä

38 33 Taulu 1. Käsiteltyä raakavettä Teknillinen yleiskatsaus v Pumputtu puhdasta vettä... '... ' 0;0 Kemikaalien panokset en. 'en s:: _., s:: ' 0 ::3- ' ::1, 0- ', ;0:- ~;o:- ;0:-' ~ 0' 0' ' ' ' C? ':l'-.s. ~~ s:: en ;0:-' ;0:-'... -,;0:- ' ;0:- S:;p. ~~ ~:' Vii k k 0 -< ':::: -< ':::: ~O ;0:- ;0:- ~. ::1 S::3 ::r S::3 ::3 ' 0- ' - 8' S'. g.~,<, C7C1i5: ' ' 0-,. ::3... s:: ::3 '<::3 3ro,,,, 3ro,,,, ~' <' ==3 's:: ' 3 0' VI ta ~: ~ ~:.P' :::: -' --~ '''' C7C1~ C7C1::I= 0 ::3 ::3 en O.... s:: ~0....,< _' ::3 en.p'::3 '::1 ' C7C12.!ZS.. --' U> ~: ', ~ ' 3tt '0-3 ~ 3;: =%.3 i5: s::.. ',;::S ' 3 I '''' Pö' Pö' ~::3 '9 '9 ' ' s;: ', 1-4 tammik...,.65,840 16,460.65, , ,760 17, ,423 16, , ,760 18, ,626 17, ,760 17, ,197 16, tammik.-1 helmik. 123,020 17, , ,613 1., helmik ,960 16,851 ' 116,159 16, ,960 17, ,037 16, ,270 17, ,333 16, he1mik-l maalisk. 126,520 18, ,901 17, maalisk..,, ,600 18, ,361 18, , 9-15, ,440 18, ,087 17, I ,220 18, ,044 17, ~29,;; ,140 17, ,511 17, maalislc-5 huhtik. 126,720 18, ,966 17, \ huhtik..., ,700 19, ,747 18, ,270 18, ,721 17, ,210 18,88~ 127,275 18, huhtik.-3 toukok. 128,670 18, ,761 17, loukok ,890 20, ,290 19, ' , ,470 19, ,947 19, Tlosul faaula ,570 20, , ,630 19, ,353 18, kesäk ,370 19, ,702 18, ,600 17, ,558 17, ,560 18, ,447 18, ,660 15, ,409 14, kesäk.-5 heinäk ,650 16, ,138 16, heinäk... ' 126,390 18, ,044 17, ,250 18, ,136 17, ,570 17, ,266 16, heinäk.-2 elok ,580 16, ,454 16, e1ok ,920 16, ,694 16, ,810 16, ,631 15, ,550 16, ,540 15, ,140 16, ,692 16, elok.-6 syysk ,190 18, ,286 17, syysk ,230 18, ,983 17, , ,735 17, ,870 18, ,596 17,

39 Ii;' Käsiteltyä PumpuUu Ul dul d;:el Kemikaalien panokset raakaveuä puhdasta vettä. c c ' 0 ::1- ::r, 0. ', :>:..,;;0:;..,;;0:; S:>: ;;0:; ' :>:',' ' C? '::2'< - 0' :>:' 0' :>:'... ' < E. Ul.-- ',.~... :>: ~~ :>: Vii 1, k 0 -< :»~ -<,2:: _:::> S'~ 0.- :>: :>: ::r ;;. c 3 ::r 0_..- c 3 ::>g 0. '-... c ~Ei' ::!.;J; OQi5: ::1 ~g '''' 3ro- 0. '. 3' 0. =3 ' 'c co' ~ =; cog <, p> '-' 3 0' ~ ~: p> =:....- IIQ... d ::1 ' ' :1. ~c OQg'l ~0.... n< '::1 ' ' p>::s... ::r OQ a. ~ ---' ~: p.:: ~ ' 3~ '0. 3~ ---- ' i5: c 3~ ::> co, ~3... co ;;;. Q;' ~::I '9 '9 co <;= ', 28 syysk.-4 lokak ,940 17, ,872 17, Tiosul raattia 5-11 lokak ,320 19, ,862 17, ' ,290 18, ,632 17, ,680 18, ,651 17, lokak.-l marrask. 131,980 18, ,910 17, marrask...,. 129,400 18, ,325 17, ,700 18, ,791 17, ,550 18, ,952 18, ,740 19, ,650 18, marrask.- 6 jouluk. 143,520 20, ,977 19, jouluk ,970 19, ,396 18, ,080 19, ,411 18, ~ ,950 16, ,098 i6, ,720 17,430 68,419 17, Yhteensä 6,629,850-6,381, IRikkidioksildia 0.30 Keskiarvo - 18,164-17, Tiosul-, faattia Analyyttinen yleiskatsaus v Jokivedeil laatu keskimäärin Suoteen laatu keskimäärin _... Taulu II. t' 3- ~, ~ t' t' -n ~ :>:t:o c: ::si:: ', ;:ei <: <: ;::;:>: ' = '8~ d OQ..,.--. 3_ :>:t:o S;... ' '9. c... o2!. Ul~,g Vii k k 0 S' _.:>: ~~ ;:::,:>:~ ',... ' ::::;~ o ::s _.p; :1, ::1. ', S;:t ;:r: : 02:: 3 l.s ', ö= (').- ' Siron:>: ;;o:;e.::s q----:::: n:>: ~...,,, ' n!ll 3'::2 3: s. a,g OQ ;:::,... _. '... ::> å~' 3'< 3 ~== (':)ro- =0::+ 3~ ~ ' < ~ ', ' ::r 906' ', ::s~g, = ' c:~ e -:::: OQ g!. Vi' ~!!. 3::: 0... c%'~ o,,,,, ~~. ~ ::::0: 5å ' )Q5' ~ ::2 '< ::2 --- _. ti) ~:... :;s.:r- 7' '< -? ~3 ;;;. ' ~7 --- ' ' '... co tammik [ > , ,46' , tammlk.-l helmik helmik helmik.-l maalisk maallsk ' '.

40 ~ _. 35 Jokiveden laatlj keskimäärin Suoteen laatu keskimäärin r- '0 3r- r- r- ::I;J;o.::c ='~ < 3 ' _. (D :o:-tl:l II>: :0:- :o:-tl:l =' a: c 3~ (Dao < I!!!. 3 =' C C o~ Ul~ o=' (D' Vii k k 0 5' 0, ~ ':0:- _.:0:- t.:.: 5' 0(D -,:0:-,... ~. _::1 ' S;~ ::t 2: oc. ;;:o;:e.::i 32.5 g:::le!. ' ~:n D:: 0::1 n... n:o: ,,_. (D n:o:- ~. (D ' 0-3'< 3 3 n... 3 ö' 0' ~s.~!1q (D '_::1 n... 3'< ' _. < =o~ ~ -' 306' ~ 3S -~... < ', ::IC::I (D (D ' ::r ', g:a; 3~'!1q1:f Ui' c' ::t(d ' ' ~~ Ui'!1q(D ~s: S=.~~ O(D '< ::!2 o ~ na,ii>:... n!1q5' ~II>: '< ö= 11>:;::- ~ ::!2 I~~ ~S ;. -..' ~:~ -i' '.. 9 Q; I - I.' (D ' 30 maalisk.-5 huhtik > huhtik , ' , , huhtik.-3 toukok , toukok , kesäk , _ kesäk.-5 heinäk j heinäk j ~ heinäk.-2 elok elok elok.-6 syysk syysk _ syysk.-4 lokak l lokak s , , ,140 26Iokak.-l marrask D 2-8 marrask marrask.-6 jouluk , jouluk , Keskiarvo ,308 ) Suurin arvo ,000 - I ,520 Pienin arvo

41 36 Vantaan ja vesijohtoveden Päivä 1919 t', 3 0 0' n 11/1 {II: ~:: 51II J I II 0.1 I 0.1 5/111 1 II /1II, 0.1 J II /1V { II 0.1 II IIV J{ II 0.1, V II iV ) II 8.7 ) I IVI J II 15.7 I 18.6 I IVII 1 II IVIII,., 16.8 II /IX ), 15.0 II 15.2 I 9.4 4/X ~.l. II 9.4, /X ( II 3.8 6/XI } II /XI } /XII J' I II , /XII } II > > > > > > > > > > ) ) > > > > > ) ' o o 'f o o o o o o o 7.92 ~.55 99, t o ; ' : JO KeSklarv.}!,:! ~::! >3~~!21~1 ~::~I ~:~~I :~::~.;:::ll~~::1 ~~::I ~;::I ~~::I ~~::I ~~::I ~:::I ~:: 1 ilmaisee jokiveuä.. II johtoveuä.

42 37 kemiallisia analyysejä v Taulu /II. Piihappoa (SiO~ ~ i!:: > c VI VI 'I) E. ~ ' :s: i:i 3 ;: ~ ~ ja suolahappoon > ;:; =: Cl 2: ti:j n Kovuusaste liukenemauomia i: =l i:' ~.[ 3 ö 0 9 ' ~ ::!. ' a: :r:~ =i~ < saksa!. asteissa.. ::1 aineita z' ~ '5' == ne: :1:>: '0 i:' o' '5' 'S. Co 32: :::.,::1 'å' o' oe -- ' Q. 3 ra...-a 33 :::. :::. :::. :::. :::.!7Q _. -< ö= ' 0 0::1 ~ ;0>;0 ~c5' :::. O'Q...!.. 3 El'.,~ Et 'I) :r:~ :c.., Ä ~ 5!?C :r~ -c_~ -;::;~. ~c5' VI q Z 3~ _. II> VI -:::. '1 n ~. 0 Z 3~ n 0 II> 0= ~9'1l- ::: ~ :>: ' ~ ' 3- ~'8 ;;; '. ~! ~[~~ :..!7Q; ~ 'E' PF= :r,::i ~ i!:: :s: 3.' ;::;'0' ::1 30 ~D~~ 3. Z.. - ö' ::1 ::1 ' ::1 ~ ~ =. :r ', 3 0 3' i5: I ~ 3 :r: ' C _.. c?' 9= ' :;:CII ~ ~9; ii. ~ S.... ~ ~ ~ ~ 99 ' Cf eritl. helk jatk ) eritl. h. jätk ' O.l ' / I / 1 / / / / / / / / / / / / / I I 1

43 Helsingissä, Sanomalehti- ja Kirjapaino-Osakeyhtiön Kirjapaino, 1920_

44 Kertomus Helsingin kaupungin Kaasulaitoksen toiminnasta vuonna Käyttövuosi 1919 on laitokselle ja sen henkilökunnalle asettanut hyvin suuria vaatimuksia. Pitkän maailmansodan aikana oli tarveaineiden puutteen vuoksi pakko lykätä tuonnemmaksi korjaukset ja välttämättömät uudet hankinnat odotellen parempia aikoja. Heti rauhan tultua täydyttiin sen vuoksi suorittaa nämä työt, mikä kuitenkin yhä vallitsevan tarveaineiden puutteen, tavattomasti kohonneiden hintojen ja pitkän hankinta-ajan takia ainoastaan osittain on onnistunut. Heinäkuun 10 p:nä oli laitoksella kestettävänä käyttöhäiriö, jonka aiheutti erään jäähdyttäjän sortuminen. Jo aikaisemmin oli tilattu jäähdytyslaite uutta järjestelmää, mutta käytön turvaamiseksi oli hankittava lisäksi kolme uuttaa jähdyttäjää. Pysyttääkseen kaasun lämpöarvon mahdollisuuden mukaan samalla tasolla on laitos valmistanut sekakaasua, jossa on ollut noin yksi kolmannes kivihiilikaasua ja kaksi kolmannesta puu kaasua. Kivihiilen hankinta on tonnistonpuutteen ja kaivosteollisuudessa vallinneiden epävakaisten olojen vuoksi ollut sangen vaikeata. Rinnan englantilaisen kivihiilen ja kaupungin halkokonttorin hankkimien halkojen kanssa on kaasunvalmistukseen käytetty rullapuita. Vesikaasua ei vuoden kuluessa ole valmistettu. Raaka-aineiden ja työn alituisesti kohonneet hinnat ovat tehneet kaasunhinnan korotuksen kahdesti välttämättömäksi, niin että se vuoden lopussa oli Smk 1: - m3:ltä. Sekä työmiehet että virka- ja palveluskunta saivat vuoden kuluessa palkankorotuksia.. Lokakuun 19 päivästä lukien korotettiin työmiesten tuntipalkkoja pennillä ja nousivat ne vuoden lopussa Smk:aan 3: - a Smk:aan 4: 10. Myöskin lapsiavustusta / korotettiin Smk:lla 10: - ja oli se joulukuun 1 p:nä Smk 50: - kuukaudessa lasta kohti. Edellä mainittuna päivänä otettiin käytäntöön,,8 tunnin työpäivä myöskin työpaja- ja johtotyömiehiile, joten tämä työaika nyt on yleisesti käytännössä kaasulaitoksella. Virkaja palvelusmiehet saivat, luettuna marraskuun 1 p:stä, korotetun kalliinajaniisän, jo~a nykyään on Smk 400: Olo pohjapalkasta, ei kuitenkaan enempää kuin y'hteensä Smk 1,200: -, johon lisäksi tulee 60: - Smk:an avustus kuukaudessa jokaista alle 19 vuqden ikäistä lasta kohti. Kaupunginvaltuusmiesten päätöksen nojalla marraskuun 12 ja 26 p:ltä saivat kaikki virkamiehet ja työläiset lahjapalkkiona yhden kuukauden palkan. Valittaen on mainittava, että laitoksen kaksi mestaria vuoden viimeisenä yönä velvollisuudentuntonsa vuoksi joutui kaasumyrkytyksen uhriksi. Tämän surullisen onnettomuudentapauksen kautta laitos menetti kokeneen ensimäisen kaasumestarinsa Otto Wilhelm Lindforsin ja ensimäisen vuorokaasumestarin Karl Ivar Nordinin, joiden aina 5*

45 40 osoittamasta velvollisuudentunnosta ja uhrauhlvaisuudesta täten lausumme kiitoksemme. Hallitus on tehnyt Kaupunginvaltuustoll'e esityksen eläkkeen myöntämisestä heidän jälkeensä jättämilleen perheille. Kaasunvalmistus. Kaasulaitoksessa on v valmistettu 8;800,920 m 3 kaasua. Tuotanto on käsittänyt puukaasua ja kivihiilikaasua seuraavat määrät: Puukaasua olo 5,944,100 m 3 Kivihiilikaasua Yhteensä II 100 olo 2,856,820 8,800,920 m 3 Suurin kuukautinen valmistusmäärä on noussut 871,670 m 3 tammikuussa, pienin kuukautinen valmistus on ollut 465,170 m 3 heinäkuussa. Keskimääräinen valmistus vuorokaudessa tekee 24,112 m 3 Suurin valmistusmäärä vuorokaudessa on ollut 31,270 m 3 maalisk. 1 p:nä, pienin valmistusmäärä 8,590 m 3 kesäk. 24 p:nä. Puukaasu. Yllämainitun 5,944,100 m 3 pllukaasumäärän valmistukseen on mennyt: koivu puuta.... havupuuta.... rullapuita '.... Yhteensä puuta 11,471,105 kg 162, ,640 12,529,520 kg 100 kg:sta puuta on saatu m 3 kaasua. Oeneraattorien lämmitykseen on kuivatislauksessa saadun puuhiilen lisäksi mennyt: koivupuuta ,100 kg Kaasunvalmistukseen käytetty puuaine on keskimäärin maksanut Smk 102: 71 tonnilta. Retorttipanosten korkein määrä on puu kaasun valmistuksessa ollut 60. Retorttipanosten määrä puu kaasun valmistukseen käytetyissä uuneissa on yhteensä ollut 126,566. Kivihiilikaasu. Kivihiilikaasun valmistukseen on käytetty: saksalaisia kivihiiliä ,810,000 kg englantilaisia kivihiiliä ,013,259 Yhteensä 7,823,259 kg

46 41 Kaasua on 100 kg:sta kaasuksi tehtyjä hiiliä saatu m S. Retorttipanosten luku on noussut 16,481, hiilen paino retorttipanosta kohti on ollut 501 kg ja retorttipanosten korkein määrä on ollut 30 kpl. Oeneraattorien lämmitykseen on käytetty 1,841,350 kg koksia ja 9,180 kg ostettuja puuhiiliä. Lisätuotteet. Kivihiilikaasun valmistuksesta on myytäväksi jäänyt: Koksia,,,,',,..,...,..., ,832,257 kg Kivihiilitervaa...,..., ,189 II Ammoniakkia (om, p. = 0.91)....,... 13,117 II Puukaasun valmistuksesta on myytäväksi saatu: Sekatervaa Puuspriitä.,..,.,..,..,...,...,.... Vuoden kuluessa on myyty: Koksia,...,'...,.... Kivihiilitervaa...,' Tervaa (sekatervaa) '...,.... Puuhiiliä...,...,.... Ammoniakkia (om. p. = 0.91).... Puuspriitä.... Tuhkaa Sahanpuruja ,170 kg 2,814 II 3~779,782 kg 262,689 II 118,020 II 6,270 II 8,761 II 2,814 II 7,677 hl 112 II Kaasunkulutus. Kaasunkulutus on vuoden kuluessa noussut 8,804!320 m 3 :iin, osoittaen lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 329,050 m 3, eli /0. Enimmän käytettiin kaasua 8 päivänä tammikuuta, jolloin kulutus nousi 30,650 m 3 :iin. Vähimmän kului kaasua 24 päivänä kesäkuuta, jolloin kulutus teki 9,190 m a. Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Kaupungin katuvalaistus % 998,655 m 3 Yksityinen kulutus... : II 7,551,963 II Kaasulaitoksen oma kulutus II 126,057 II Vuoto ja tiivistys II 127,645 II ,----~----~--~ Yhteensä /0 8,804,320 m 3

47 42 Yksityinen kaasunkulutus. Kuluttajain lukumäärä on vuoden kuluessa pysynyt melkein ennallaan. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasumittarien koko lukumäärä oli vuoden lopussa 18,823 kpl. Mittarien kautta on kaasua kaikkiaan myyty 7,551,963 m 3. Katu valaistus. Vuoden alussa pidettiin palamassa: 530 normaalisella auerpolttiinella varustettua kokoyön lyhtyä, 470 vahvavalolamppuista kokoyön lyhtyä, 165 normaalisella auerpolttimella varustettua puoli yön Iyhtyä, 342 vahvavalolamppuista puoliyön Iyhtyä. Vuoden lopussa käytettiin valaistukseen: 514 normaalisella auerpolttimeila varustettua kokoyön Iyhtyä, 462 vahvavalolamppuista kokoyön Iyhtyä, 212 normaalisella auerpolttimella varustettua puolenyön Iyhtyä, 353 vahvavalolamppuista puolenyön Iyhtyä. Vuoto' ja tiivistys. Keväällä, kesällä ja syksyllä on kaupungin katujohtoverkko tutkittu maakairalla ja on joukko kaasuvuotoja löydetty sekä johtoverkossa olleet vahingot korjattu. Putkenmurtumia on ollut 11. Putkien jatkoliitekohdissa syntyneitä vuotoja on. havaittu 30 ja korjattu. Kaasunmenetys vuodon ja tiivistyksen kautta on kuluneena vuotena ollut erittäin pieni; se nousee 127,645 m 3, tehden 1.45 % vuosikulutuksesta. Teknillisten tulosten yhdistelmä. Kaasun valmistus: Kivihiilikaasua... m 3 2,856, , , ,000 1,612,220 Vesikaasua... 99, ,130 24,910 1,166,620 Puukaasua... 5,944,100 8,000,760 7,202,200 6,719,190 3,260,350 Yhteensä kaasua m 3 8,800,920 8,467,970 7,893,750 6,919,100 6,039,190 Kaasuksi teht. hiiliä... kg 7,823,259 1,426,017 1,603, ,801 5,160,610 puita... 12,529,520 20,178,265 17,972,911 17,412,209 11,154,586 Retorttipanoksia... kpl. 143, , , , ,619 Retorttivuorokausia... 27,124 24,045 22,472 16,937 Korkein määrä varatt. ret Alin 1/ 1/ 1/ Kaasunsaanti 100 kg hiiliä m puuta 1/ Keskim. kaloriluku, 0 Cels m/m L.Y ,400 3,100 3,100 3,000 3,900 Koksin~a,a,t)ti.....,... kg 5,673, , , ,413 2,863,614

48 Koksinsaanti 100 kg hiiliä.. kg I Kivihiilitervaa ,189 43,5'80 55, , kg kivih Ammoniakinsaanti NHs.. 3,279 1,012 12,306 II 100 kg hiiliä Kaasunkulutus : Kaasua katuvalaistukseen m 3 998, , , , ,427 yksit. valaistuks... 7,551,963 7,298,404 6,951,222 6,083,437 5,171,564 Kaasulaitoksen oma kulutus 126, , , , ,708 % Vuoto ja tiivistys... m 3 127, ,753 95, , ,011 0/ Korkein kaasun kulutus vuorokaudessa... m 3 30,650 33,460 30,000 25,840 24,460 Alin kaasun kulutus vuorokaudessa... 9,190 2,700 10,05cf 8,300 6,950 I Laajennuksia ja ~rvonlisäyksiä. Pää johto verkko sekä lyhdyt, pylväät ja lyhtytarpeet. Vuoden kuluessa asetettuja uusia johtoja: Lautatarhankadun alle, N:osta 8 Tynnyrintekijänkadulle 67 m 80 mm teräs putkea. Tynnyrintekijänkadun alle, Lautatarhankadun ja Tynnyrintekijän kadun välille ' m 80 mm Runeberginkadun alle, N:osta 67 L. Viertotielle m 300 valurautaputkea Pääjohtoverkon arvonlisäys tekee... Smk 9,005: 69. Vuoden 1919 lopussa oli kaupungin pääjohtojen yhteenlaskettu pituus 98,275 metriä, jakaantuen eri putkisuuruuksille seuraavasti:. mm metriä , ,897 3,499 mm metriä 3,505 5,847 6,232 19,891 11,172 20,815 6,505 9, Pääjohtoverkon keski suuruus on n mm ja sen koko kuutiosisältö... 2,185.4 m 3 Lyhdyt, pylväät ja lyhtytarpeet. Vuoden kuluessa on lamppuja lisätty: Riippuvia lamppuja a 300 normaalikynuilää: Tavarasuojuksien luo Rahapajanrannassa lamppua Vuoden kuluessa IisäUyjen lamppujen arvo tekee... Smk 2,888: 98 6

49 44 Yksityiset johtolaitokset. Vuoden kuluessa on asetettu 14 uutta Iiitlymisjohtoa, joihin on käytetty: 50 mm takorautaputkea m 75 II teräs putkea... ', 61 II 80 II II II Vuoden kuluessa asetettujen uusien Iiittymisjohtojen arvon lisäys on Smk 2,604: 54. /(aasumittarit. Vuoden kuluessa on kaupunkiin asetettu uusia mittareita, joiden arvo on: Tavallisten mittarien... Smk 8,727: 50 Kalusto. Kaasulaitoksen kaluston arvonlisäys tekee... Smk 1,259: 75 Wudisrakennuksia Sörnäisten kaasulaitoksella. 1 tiuniryhmä, käsittävä 4 uunia ja hiilenkuljetuslaitteen, hiilisäiiiö ja hiilenkuljettajia, savupiippu ja päätuotantoverkkoon yhdistäjä (rakennus pantu alulle v mutta valmistunut ja osaksi maksettu sodan jälkeen).... Smk 427,461: 45 2 kpl. kaasuntyhjentäjää niihin kuuluvine regulaattoreineen ja venttiileineen sekä paikoilleenpanokustannuksineen ,008: Smk 471,469: 73 Arvonlisäysten yhdistelmä. Pääjohtoverkko... Smk 9,005: 69 Lyhdyt, pylväät, Iyhtytarpeet... II 2,888: 98 Yksityiset liitlymisjohdot... II 2,604: 54 Kaasumittarit II 8,727: 50 Kalusto... ' II 1,259: 75 Uudisrakennukset Sörnäisten kaasulaitoksella.... II 471,469: ~~-~-- Smk 495,956: 19 Kaasulaitoksen pääoma-arvo. Kaasulaitoksen kirjanpidon mukaan oli sen pääoma-arvo 31 p:nä jouluk Smk 4,659,979: 28 Laajennuksia ja arvoniisäyksiä v ;... II 212,366: 56 -_::...-_==..;;;...;;..;..;~ Smk 4,872,345: 84 Poistoja: Pääjohtoverkko... Smk 33,910: 59 Lyhdyt, pylväät ja tarpeet... II 16,429: ~---~~~ Siirto Smk 50,340: 39 4,872,345: 84

50 Yksityiset johtolaitteet.... Rakennukset.... Kaasukellot.... Uunit varusteineen.... Aparaatit ja koneet.... Alueella oleva rautatie ja vaunuvaaka :.... Hiilenpurkauslaite.... Valaistusjohdot, vesijohdot, kaivot, purkaussilta ja puinen makasiinirakennus.... Kaasumiharit... :'.... Kalusto Siirto Smk 50,340: 39 4,872,345: 84 4,]98: 96 15,664: 98 15,604: 49 53,168: 06 35,161: :- 4,088: 08 5,660: 93 42;373: 87 6,535: ,463: 07 Smk 4,638,882:' 77 Pääoma-arvo jakautuu seuraavasti: Pääjohtoverkko.... Smk 1,062,311: 35 Lyhdyt, pylväät ja tarpeet ,358: 29 Yksityiset johtolaitteet ,435: 41 Rakennukset.... 1,324,606: 27 Kaasukellot ,080: 90 Uunit varusteineen ,610: 68 Aparaatit ja koneet ,831: 99 Hiilenpurkauslaite, rautatie alueella, erilaisia putkijohtoja, kaivoja tervaa ja ammoniakkivettä varten y. m...' 30,763: 85 Tasoitustäidenkautta lisääntynyt tontinarvo ,772:- 4,405,770: 74 Kaasumittarit ,294: 69 Kalusto... '... :... :. : ,254: 35 Ammoniakkitehtaan koneet (keskeneräinen)... 8,562: ,;;..:..;;,.,;;.;;;..;..;;...:;. Smk 4,638,882: 77 Taloudellinen tulos. Kaasunhinta. Kaasunhinta on kuluneena yuotena ollut: vuuden alusta kesäkuun alussa tapahtuneeseen mittarinlukemiseen.. 60 p:iä m 3 kesäkuun alussa toimitetusta mittarinlukemisesta mittarinlukemjseen joulukuun alussa... :... ; joulukuun alussa toimitetusta, mittarinlukemisesta vuoden loppuun.. Smk 1:-

51 46 Nii1\e kaasunkäyttäjille, joilla on ainoastaan kaasuhellejä ja joiden kuukausi kulutus on noussut yli 70 m 3, on myönnetty alennusta 15 Olo. Tulot ja menot. Tulot. Katuvalaistukseen. käytetty kaasu ,519: 91 Yksityisvalaistukseen ,108,889: 26 Kaasumittarien vuokr~... 4,004: 50 5,112,893: 76 Poistetaan poisto... 5,168: 55 5,107,725: 21 5,999,245: 12 Yksityisten johtojen asettaminen ,398: 29 Tuloja koksista ja puuhiilestä... 1,916,326: 16 Poistetaan poisto... 4,250: - 1,912,076: 16 Tuloja tervasta ,175: 15 ammoniakista ,976: 19 muista lisätuotteista... i' 48,725: 10 2,536,952: 60 Maksettuja asunnonvuokria... 7;300: - Tilapäisiä' maanvuokratuloja... 1,350: - Sekalaisia tuloja...,5,308: 75 Smk 8,792,554: 76 Menot. Hiilet ja hiilityöt.... Puita kaasunvalmistukseen sekä generaattorien lämmitykseen hakkaus- ja kuljetu'smaksuineen.... Muunnosputki ja sekalaisia tarveaineita.... Työpaikat retorttihuoneessa.... Kustannukset lisätuotteista... ; ,571: 11 Polttoaineet, öljyt sekä höyry pannu- ja konekäytön kustannukset.... Kaasunpuhdistuksen työ- ja aineskustannukset Sähkövoima ja -valo sekä hehkusukkien y. m. katu valaistuksen kustannukset.... Vesimaksut Muut kustannukset ,107: 27 12,000: - 3,681,948: 17 1,554,238: 89 55,784: ,754: 02 5,525,725: 28 44,642: 18 33,605: ,819: ,745: 30 Käyttöinsinöörin, kemistin ja kone mestarin paikkoja ,049: 96 Kåasumestarit, palkkoja... 26,500: ' ~---==~~,~.~~~,~:~ Siirto 6,427,020: 54

52 47 Korjaukset ja ylläpito: Rakennusten.... Uuni en ja niiden tarpeiden..... AparaaUien ja koneiden.... Kaasukellojen.... Kaluston ,482: 28 46,181: 06 72,513: 85 1,862: 49 13,656: 08 Pääjohtoverkon ,099: ,795: 75, Aparaattihuoneen 'korjaus lokakuussa 1918 sattuneen. räjähdyksen jälkeen ,817: 13 H ailintokustannuksia: Pääkonttori, palkkoja ja konttori kuluja.. 86,879: 49 II, vuokraa... 17,600:- TehtaankonUori, palkkoja ja konttori kuluja.... Konttokuranttitilin korko kaupunginkassaan.... Tontinvuokraa.... Palo- ja tapaturmavakuufusmaksut, lääkärinpalkkio sekä sairashoitomenoja KalliinajanIisää virka- ja palvelusmiehiiie..... Siirto 6,427,020: ,479: 49 19,461: 08 91,516: 93 21,394: - 18,790: ,030: ,612: ,940: ,731: 54 Katu valaistus: Lyhdynsytyttäjäin ja lampunhoitajain palkat, kustannuksia hehkusukista ja syiintereistä sekä lyhdyistä, pylväistä, ja tarpeista ,670: 01 Yksityinen kaasunkulutus: Jakelukustannukset KaIliinajltnIisää virka- ja palvelusmiehille.... Johtotyöosasto : Johtotyöinsinööri, työmestari ja varastokirjuri, paikkoja.... Konftoriapulaiset ja konttori kuluja... ' ,586: ,484: ,070: 26 26,440: 68 10,372: 42 Myymälän kustannukset: Palkkoja ja sekalaisia menoja... :.. Vuokra... ;.... 7,244: 95 12,000: - 19,244: 95 Työ- ja tarveainekustannukset sekä työkalujen ja tarpeiden kunnossapito... ; ,416: 91 KalliinajanIisää virka- ja palvelusmiehille ,899: ,374: 20 Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle ,910: 36 Pääomavelan kuoletus ,463: 07 Puhdas voitto ,761: 33 KokonaisylijäämiL ,134: ,134: 76 Yhteensä Smk. 8,792,554: 76

53 . 48 Kaasunvalmistuksen keskimääräiset kustannukset: Mahdollisimman selvän kuvan saamiseksi keskimääräisistä valmistuskustannuksista ovat ylläolevat meno- ja tuloerät yhdistetyt sopivalla tavalla seuraavaan tauluun, jossa on eri sarekkeeseen merkitty se määrä; jolla kukin erä vaikuttaa kustannuksiin hyötyä tuottavasti käytetyn kaasun kuutiometriä kohti. Menot:. Kivihiilet ja kivihiilityö.... Puita kaasunvalmistukseen ja generaatlorien lämmitykseen.... TyöpaIkat retorttihuon.eessa.... Muunnosputki ja erilaisia tarveaineita.... Kustannukset lisätuotteista.... 3,681,948: 17 1,554,238: ,754: : :71: 11 5, : 39 Penniä kaasu-m 3 kohti Poistetaan tuloja: Koksista ja puuhiilistä..., ,912,076: 16 Tervasta... :..., ,175: 15 Ammoniakista... :... 64,976: 19 Muista lisä tuotteista... ==4=8;;;;,7=25=:=1=0--.:2::.:.:.5~3~6~,9~5:!::2:~6~0:.-..:.2:..:::9~.67 )älellä menoja kivihiilii~ ja puihin sekä työkustannuksiin retorttihuoneessa..... Muut kaasunvalmistuskustannukset Käyttöinsinööri, kemisti ja kaasumestarit.... Kalliinajanlisää käytönjohtajalle ja henkilökunnalle.... Yhteensä varsinaisia valmistuskustannuksia 3,103,343: ,174: 19 51,549: ,609: 25f 3,953,677: Korjaukset ja ylläpito.... Hallintokustannukset konttorin vuokrineen.... Konttokuranttitilin korko kaupungin kassaan.. Tontinvuokra.. '.'... ~.... Palo- ja tapaturmavakuutusmaksut, lääkärinpalkkio ja sairashoito.... KallHnajanlisä virka- ja palvelusmiehille ,612: ,940: 57 91,516: 93 21,394: -) 18,790:.50 63,420: ,675: 74 Koko valmistuskustannus 4,577,352: , Yksityisen kaasunkulutuksen osuus ylläolevista kokonaisvalmist~~ku~t~f)n~ksista: 7,551,963 m 3 kaasua å ,748: Siirto 4,042,748:

54 49 Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle.... Kiinteistöjen, kaasumittarien ja kaluston arvon poisto.... Siirto 4,042,748: ,910: ,463: ,373: 43 josta katuvalaistus maksaa... 74,245: ,127: 72 Valmistuskustannukset ynnä korko ja poisto 4,434,876: Menoja jakamisesta ,070: ~~~~~------~ 4,819,946: Tätä vastaavia tuloja: Myydystä kaasusta ja mittarinvuokrat... 5,107,725: Asunnonvuokraa... 7,300: -) Tontinvuokraa... 1,350: Sekalaisia tuloja... ==5=,=30=8=: =75::L_5~,..!..:12:::..:1:L,6~8::.::3:.:...: 9~6~...::6:...:..7=.82 Voitto yksityisestä kaasun käytöstä 301,737: Voitto- ja tappiotili. Tuloja: Katuvalaistus.... Yksityiskulutus. ja mittarinvuokrat... ;.... Lisätuotteet...,... o.... ~ Voitto suoritetuista töistä ,519: 91 5,112,893: 76 2,541,202: ,801: 25 Asunnonvuokraa.... 7,300: - Tontinvuokraa.... Tuloja yli tuloarvion.... 1,350: - 5,308: 75 Yhteensä Smk. 8,674,376: 27 Menoja: Hallinto.... '.... Käyttö: Kivihiiliä, puita, työpaikkoja.... johtoverkko ja jakokello... '.'. :.. jakelu.... '... '.... Katuvalalstus.... johtotyöosasto ,479: 49 6,456,579: 51 79,099: ,586: ,670: 01 65,737: 06. Sekalaisia menoja: Korko kaupunginkassaan, töntinvuokra, kauiinajanlisät y. m. 514,760: 14 Siirto 7,736,912: 45

55 50 Siirto 7,736,912: 45 Menoja yli menosäännön: Aparaattihuoneen korjaus, työläisten lahja palkkiot y. m ,329: 06 7,899,241: 51 Poistoja Korko perustamisarvolle 1/1 /9/9.... Puhdas voitto ,463: ,910: ,761: 33 Kokonaisylijäämä ,134: ,134: 76 Yhteensä Smk. 8,674,376: 27 Tila 31 p:nä joulukuuta Pääoma-arv.o: Omaisuus. Rakennukset, aparaatit, koneet Kaasumittarit Kalusto ,414,333: ;294: 69 51,254: 35 4,638,882: 77 Keskeneräisiä uudisrakennuksia: Jäähdytyslaitos, jossa on 3 i1ma- ja 1 Reuter-jäähdyttäjä ,073: 45 Kaapunginkassa: NostamaUomia määrärahoja 537,524: 80 Tarveainevarasto : Kivihiiliä, puita, johtotyötarpeita ,834,522: 99 Lisätuotteita : Koksia, tervaa, ammoniakkia '. 224,086: 50 3,058,609: 49 Kaasua kelloi5sa ,280:- PeYimättömiä saatavia: Kaasunkulutuksesta Koksista, johtotöistä y. m Sekalaisia menoja ja kapina-ajalta maksamauomia las'kuja.. Saatavia Venäjän valtiolta ja yksityisiltä Venäjällä.... 7~4,88~: ,877: 90 55,140: 50 11,383: 09 1,276,290: 78 Siirto 9,608,661: 29

56 51 Siirto 9,608,661: 29 Pankissa olevia vakuuksia ,145: 47 Sotavaaravakuutusmaksu' A. B. Mars O. Y:lle... '.' ,645:- KOfjauskustqnnuksia, suoritettava v:n 192() voittovaroista.... ' ,154: 33 Rahaa kassassa... 5,713: ~--- Yhteensä Smk. 9,684,319: 34 Velat. Kaupunginkassa : Pääomavelka ,638,882: 77 Konttokuranttitili...,... 3,514,268: 25 S:n (kruunuja)... 36,856: 01 3,551,124: 26 Ylitetiyjä määrärahoja:. Kiertojohdosta.... Kaasumittarien ostosta.... Erilaisista uudisrakennuksista kaasulaitoksella.. Uudesta jäähdytyslaitteesta ,309: 38 34,458: 69 16,756: ,000: - 537,524: 80 8,727,531: 83 Maksamattomia laskuja.... '... '.... Hallussaolevia vakuuksia... :.... Kurssiero (Ruotsin kr.)...,.... Korko perustamisarvolle , ,910: 36 Pääoma velan kuoletus, suunnite1m... muk ,463: 07 Smk. 466,373: 43 Puhdas voitto ,761: 33 Smk. 775,134: 76 32,490: ,101: 92 19,060: ,134: 76 Yhteensä Smk. 9,684,319: 34 Kokonaisylijäämä, Smk. 775,134: 76, tekee olo pääoma-arvosta vuoden alussa ja puhdas VOittO, Smk. 308,761: 33, 6.62 olo samasta pääomasta. Kaasulaitoksen suhde kaupunginkassaan 31 päivänä jouluk Saldo vuodelta ,975,956: 18 konttok:llä kr:ssa, Kr. 24,843: ,856: 01 3,012,812: 19 Kaasulaitoksen perustamisarvon kuoletus' ,275: 64 Maksamatonta kuoletusta v:lta ,797: 77 Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle ,327: 30 Puhdas voitto ,861: ,261: 95 Siirto 3,643,074: 14 7

57 Siirto Vuoden kuluessa nostettu.... Rahatoimikonttorin maksamia halkolaskuja.... muita laskuja.... Tontinvuokra.... Kasvanut korko: KonttokuranttitiliIIä ,816: ,643,074: 14 4,545,691: 50 1,581,494: 80 48,802: 76 21,394: - kruunuiiie ,088:51 104,905: 28 --~==~,====--~~~ Yhteensä Smk. 9,945,362: 48 Käteismaksuja.... Kaasua katuvalaistukseen sekä Iyhtyjenhoitajien palkat ja ainekustannukset Kaasua sisävalaistukseen.... Toimitettu lisätuotteita ja tehty töitä sekä.erinäisiä laskuja.... Kustannukset petrolivalaistuksesta.... Uudisrakennuksia ja arvonlisäyksiä... '.... Velkaa kaupunginkassaan konttokuranttitiiin mukaan... 3,514,268: 25 S:n Kr. 24,843: ,856: 01 5,052,000: - 891,519: ,908: ,340: 33 19,102: ,366: 56 3,551,124: 26 Yhteensä Smk. 9,945,362: 48 Petrolivalaistus v Petrolia 3,760 kg... '.... Sytyttäjien ja esimiehen palkat.... Hoitokustannukset: palkkoja... 5,893: 02 aineksia : 02 Kaasunkulutus..... Korjauspajan ja makasiinin vuokra sekä korjauspajan lämmitys.... Osuus konevoiman kustannuksiin Osuus hallintokustannuksiin.... Sekalaisia menoja... :...,.... 3,845: 02 10,055: - 6,144: :- 1,200: - 280:- 750:- 260: 10 22,744: 16 Vähennetään vuoden kuluessa myydyistä aineista ,641: 54 Yhteensä Smk. 19,102: 62 Helsingissä, 28 p:nä helmik Kurt Lappe.

58 53 Liite N:o 1. Vertaileva yhdistelmä kaasu laitoksen menoista ja tuloista kirjan päätöksen mukaan sekä määrärahoista ja lasketuista tuloista vuodelle 1919 vahvistetun menoja tulosäännön mukaan. Menot. Hallinto: Laitoksen osa hallituksen menosäännössä.... Palkkoja menosäännön mukaan.... Lisämäärärahoja.... Konttoriapulaiset, palkat..... Pääkonttorin vuokra ja siivous... Konttorin tarverahoja sekä kirjaston ja aikakauslehtien kustann. Määräraha menosäännössä. 6,000: - 45,860: -} 3,583: 29 20,000: - 20,000: - 10,000: - Kustannukset kirjojen mu 'kaan. 5,894: 45 48,143: 33 18,025: - 20,000: - 16,000: - Määrärahaa ylitetty. 6,000: - Määrärahaa säästynyt. 105:55 1,299: 96 1,975: - Käyttökustannukset. Palkkoja menosäännön mukaan.... Lisämääräraha.... Tehtaankonttorin konttoriapulaiset.. Käyitömestari.... Koneenkäyttäjät ja voitelijat.... Höyrypannunlämmittäjä....'.... Kaasuhiilet Puuta muokattu kaasunvalmistukseen Puuta ja puuhiiiiä generaattoreihin Puun ja hiilen kuljetus ja pienennys Muunnosputki ja eri!. tarveaineita kaasunvalmistukseen... Työkustannukset retorttihuoneessa sekä muurarien ja moottorin-hoita- 24,400: -} 812: 50 1~,000: _. 33,000: - 38,000: - 31,500:- 2,460,000: - 1,660,000: - 116,500: _. 60,000: - 60,000: - 25,862: 46 12,555: - 26,500: - 54,032: 27 50,533: 34 3,681,948: 11 1,413,786: 21 77,013: 14 63,439: 54 55,784: 20 jien palkkaus ,000: - 233,754:' 02 Öljyllä karburoidun vesikaasun valmistuksen työ- ja ainekustannukset 15,000: -- Poltto- ja erinäisiä tarveaineita höyrypannunkäyuöä varten ,000: - 249,252: 36 Öljyä ja erinäisiä tarveaineita koneidenkäyuöä varten... 18,000: - 12,289: 30 Kaasunpuhdistuksen työ- ja ainekustannukset ,000: - 12,000: - 649:96 16,032: 27 19,033: 34 1,221,948: 17 3,439: 54 3,754: 02 89,252: 36 2,445: - 6,500: - 246,213: 79 39,486: 86 4,215: 80 15,000: - 5,710: 70 Siirto 5,039,655: 79 6,076,812: 79 1,360,109: ,952: 66

59 54 Määräraha menosäännössä. Kustannukset kirjojenmu- - kaan. Määrärahaa ylitetty. Määrärahaa' säästynyt. Siirto 5,039,655: 79 6,076,812: 79 1,360,109: ,952: 66,Rakennusten, uunien ja koneiden y. m. kunnossapito ja korjaus.. Puukaasunvalmistukseen liittyviä kustannuksia, kokeita y. m.... Koksin ja puuhiilen lajittelu-, pienennys- ja myyntikustannukset.. Tervan työ- ja myyntikustannukset Muiden lisätuotteiden työ- ja myyntikus.tannukset.... Kaasuvalaistus laitoksella..... Sähkövoima ja -valo.... Vedenkulutus.... Laboratorion kustannukset.... Työpajan... Insinöörien ja työnjohtajain asuntojen kustannukset.... :. Puhtaanapito, siivous, va~tiointi y. m. Tehtaankonttorin tarverahat 160,000: - 40,000: - 25,000: - 14,000: - 120,000: -, 7,000:- 25,000: - 17,000: - 1,000: - 4,000: - 15,000: - 50,000: - 6,000: - 159,695: 76 39,808: 93 33,821: 40 41,486: 69 39,263: 02 7,000: - 37,642: 18 33,605: 25 1,000: --.: 6,000: - 14,718: 76 67,693: 93 6,906: 08 8,821: 40 27,486: 69 12,642: 18 16,605: 25 2,000: ~ 17,693: ~08 304:24 191: 07 80,736: : 24 Pää johto verkko. Putki mestari ulkotöitä varten.... Lisämääräraha.... Pääjohtoverkon korjaus ja ylläpito.. Liittymisjohtojen korjaus ja kunnossapito.... Jakokellon kustannukset.... 5,200: -} 6 ' 345: 05 5,28 : 64 35,000:...: ,397: : - 500:- 16,000: - 40,261: 33 24,261: :41 1,602: 93 jakelu. Konttoriapulaiset.... Kaasumittarien lukeminen ja maksujen periminen.... Konttorin tarverahat.... Päivystys, väkiviina ja pienempien 48,000: - 95,000: - 12,000: - 46,274: 76, 90,787: 16 27,365: 20 15,365: 20 vikojen korjaus... 40,000: - 45,159: 13 5,159: 13 Erinäisiä hankinta-, ilmoitus- y. m. kuluja ,000: - 2,000: - Kaasumittarien korjaus ja kunnossapito ,000: - 22,000: - 10,000: - 1,725: 24 4,212: 84 - Siirto 5,789,700: 84 6,878,486: 08 1,501,050: ,265: 61

60 55 Määräraha menosäännössä. Kustannukset kirjojen mukaan. Määrärahaa ylitetty. Määrärahaa säästynyt. Siirto 5,789,700: 84 6,878,486: 08 1,501,050: ,265: 61 Katu valaistus. Lyhdynsytyttäjät ja lampunhoitajat.. 209,000: - 221,200: 08 Kustannuksia: tarveaineista y. m. 54,000: - 61,469: 93 '12,200: 08 7,469: 93 johtotyöt, työpaja ja varasto. Palkat menosäännön mukaan.... Lisämääräraha.... Konttoriapulaiset.... Myyntikustannukset ja myymälähenkilökunnan palkkaus... Näyttely-, myymälä- ja varastohuoneistojen vuokra.... Konttorin tarverahat.... Työaseiden ja -kalujen sekä automobiiiin ylläpito.... Erinäisiä työpajakustannuksia ,400: -1 1,462: 50) 13,000: - 9,000:- 13,000: - 3,000: ~ 4,000: - 500: - 27,903: 18 8,960: - 7,i44: 95 12,000: - 1,412: 42 9,179:01 '500:- 5,179:01 959:32 4,040: - 1,755: 05 1,000: - 1,587: 58 Sekalaisia menoja. KonttokuranttitiIin korko kaupunginkassaan.... Tontinvuokra.... Erinäisten maksuunpantujen tulojen lyhennyksiä ja palautuksia.... Hallituksen käytettäväksi asetettuja varoja odottamattorniin tarkoituksiin KalliinajanIisää ja tilapäisiä palkankorotuksia virka- ja palvelusmiehille.... Lisämääräraha.... Palovakuutusmaksut.... Tapaturmavakuutusmaksut, lääkärinpalkkio ja sairashoito.... Työmiesten kesälomakustannukset.. 80,000: - 21,394: - 10,000: - 20,000: - 91,516: 93 21,394: - 9,559: 41 19,085: ,000: -} 94,492: ,905: 45 10,500: - 8,715:30 10,500: - 27,000: - 10,075: 20 27,000: - 11,516; 93 32,413: :59 914:06 1,784: :80 Uudistöitä. Pääjohtoverkon laajennus sekä kaluston hankinta..., 30,000: - 13,946: 20 16,053: 80 Siirto 6,722,949: 43 7,851,554: 08 1,569,830: ,225: 51

61 56 Määräraha menosäännössä. Kustannukset kirjojen mukaan. Määrärahaa ylitetty. Määrärahaa säästynyt. Siirto 6,722,949: 43 7,851,554: 08 1,569,830:16 441,225: 51 Uudisrakennuksia Sörnäisten kaasulaitoksella : Uuniryhmä ja tyhjentäjä.... Uusien lyhtyjen asettaminen ,000: - 61,380: ,499: 40 *) 1,812: 76 28,619: 30 kaasu mittari en asettaminen.. 8,727: ~~~~ ,812,949: 43 8,049,974: 44 1,569,830: ,844: 81 Menosäännöstä puuttuvia menq;a. KaupunginvaItuusmiesten päätöksen mukaan 26/3 1919: Määräraha jäähdytyslaitosta varten 190,000: - Vaillinki vuoteen ,000: - Aparaattihuoneen korjaus'lokak sattuneen räjähdyksen johdosta.. 65,817: 13 Maksettuja lahjapalkkioita työmiehille 77,041: - - Konttorihuoneuston korjaus ,470: 93 Tulot. Korvaus katuvalaistuksesta.... yksityiskulutuksesta.... Mittari vuokrat... :.... Tulot lisätuotteista.... Voitto suoritetuista töistä.... Vuokratuloja Tilapäisiä maan vuokratuloja.... Smk 7,002,949: 43 8,402,303: 50 1,569,830: ,844: 81 Tulosäännössä lasketut tulot. 799,500: - 3,987,500: - 2,362,800: - 10,000: - 6,100: - 1,350: - Tulot kirjojen mukaan. 891,519: 91 5,108,889: 26 4,004: 50 2,541,202: ,801: 25 7,300: - 1,350: - Vajaus. Ylijäämä. 92,019:91 1,125,393: ,402: ,801: 25 1,200: - Tulosäännöstä puuttuvia tulq;a. Myydystä romusta y. m ;;5.:..;:,3;.;:0...;;8.;..: 7.;..5~ Kaupunginkassan konttokuranttitili. Suoritettuja uudisrakennustöitä vuoden aikana... Menoja, jotka merkitään kaupunginvaituusmiesten myöntämien käyttövarojen tiliin ,167,250: - 8,674,376: 27-1,501,817: ,366: ,695: 43 Nostamattomat v:n 1919 määrärahat ylitetty. Jäähdytyslaitos ,000: ~~~ Smk. 7,167,250:- 9,177,438:26 1,501,817: 52 *) Määräraha ylitetty v:sta 1914 Smk:lla 126,499: 40.

62 57 Vuoden 1919 kirjanpäätöksen ' yhdistelmä. Menot. Määrärahoja yhteensä v:n 1919 rahasäännön mukaan KaupunginvaItuusmiesten myöntämä lisämääräraha 26/ ,712,254: - 190,000: - 100,695: 43 V:n 1919 määrärahat ylitetty... : ,569,830: 16 Menoja menosäännön yli ,329: 06 Nostamattomia määrärahoja ,039: 66 Kokonaisylijäämä ,134: ;...;,,;;.:,:,;:;..:,;..,;..;;. Smk 9,647,283: 07 Tulot. Tuloja 1919 v:n tulosäännön mukaan... ; ,167,250:- Tuloja 1919 v:n tulosäännön yli... 1,501,817: 52 SäästÖ 1919 v:n määrärahoista ,844: 81 Tuloja tulosäännön yli... ' ,308: 75 Kaupunginkassaa velotaan vuoden aikana tehdyistä uudisrakennuksista ,366:.56 S:n erinäisistä menoista, jotka viedään KaupunginvaItuusmiesten käytt~varojen tilille 100,695: 43 Nostamattomia 1919 vuoden määrärahoja ,000: ~~~~- Smk 9,647,283: 07

63 58 Liite N:o 2. Poistoja. Poistot, Kaasulaitoksen arvo, Yhteensä, Pääjohtoverkko..,. 460,503: 56 33,910: ,414: ,809: - 1,062,311: 35 Lyhdyt, pylväät ja lyhtytarpeet ,006: 42 16,429: ,436: ,000: - ' 164,358: 29 Yksit. johtoty'öt... 91,647: 96 4,198: 96 65,846: 92 20,000: - 47,435: 41 Rakennukset ,387: 75 15,664: ,052: ,000: - 1,324,606: 27 Kaasukellot.,. ; ,864: 99 15,604: ,469: 48 22,000: - 280,080: 90 Uunit ,512: 83 53,168: ,680: 89 90,000: - 795,610: 68 Aparaatit ja koneet '324,526: 21 35,161: ,688: 05 62,000: - 504,823: 71 Tyhjentäjät... 44,008: 28 Kivihiilenpurkamislaite... 23,156: 27 4,088: 08 27,244: 35 13,392: 91 Laitoksen alueella löytyvä rautatie, erin. valaistusjohdot, vesijohdot, 'kaivot, purkamissilta y. m. '! ', 42,077: 97 6,326: 93 48,404: 90 17,370: 94 Kalustot... 88,343: 39 6,535: 47 94,878: 86 6,191: - 51,254: 35 Kaasumittarit ,168: 33 42,373: ,542: ,294: 69 Hernesaarenkadun öljykaasulaitos ,512: ,512: 97 Itä-Heikinkadulla oleva tontti 300,000: - 300,000: - 300,000: - Tasoitus- ja kanavoimiskustannukset Sörnäisissä... 57,081: 48 57,081: ,772: - Uudisrakennuksia (keskener.) ,562: 99 Yhteensä Smk. 3,170,790: ,463: 07 3,404,253: 20 1,400,000: - 4,638,882: 77

64 59 Liite N:o '1 6. KOJ\ON.U~ KMSlI/I(!\XnT - MTINA.lAT~IU,.UU _. MUIWJUJKU ~ 14l~:t' 000 I~ [ HIOooO !!.0000 ntltltlo... &0 4 m 40 30

65 Helsingissä. Sanomal.- ja Kirjap.-Osakeyhtiön kirjapaino, 1920.

66 Selostus Helsingin kaupungin sähkölaitoksen toiminnasta v Kulunut vuosi 1919, joka oli sähkölaitoksen 10:s. kokonainen toimintavuosi, poikkesi monessa suhteessa edukseen edellisestä vuodesta. Kaikkinainen puute oli maassamme tosin - varsinkin vuoden alkupuolella - erittäin ankara, mutta paranivat olot vuoden jälkipuoliskolla tässä suhteessa suuresti. Työrauha oli myöskin moitteeton; niinpä ei sähkölaitoksenkaan toimintaa häirinneet minkäänlaiset rettelöt, vaan jatkui se kaikin puolin säännöllisesti. Mitä virran kulutukseen ja kuormitussuhteisiin tulee, huomataan niitä vertaamalla, että olot tässä suhteessa kehittyvät rauhanaikaisiin oloihin päin, s. o. sellaisiin kuormi tussuhteisiin, jotka vallitsivat ennen maailmansotaa. T~män huomaa selvästi. silmäillessä eri vuosien viikottoista virrankehityskäyrää (katso kuv. siv.' 66). Vertaamalla esim. käyriä v ja 1919 huomataan selvästi ero käyrien rajoittamien pintojen täysinäisyys asteessa. Ero tässä suhteessa johtuu siitä, että teollisuude.n harjoittajat eivät enää käytä virtaa yhtä edullisella käyttöajalla kuin muutama vuosi takaperin. Ei ole myöskääl} luultavaa, että kuormitussuhteet lähiaikoina paranisivat, sillä on otettava huomioon, että lyhentynyt työaika jo~aalalla, lyhentää myöskin virrankulutuksen käytt6aikaa. Vaikka aika on kovin kallis, on virran kysyntä varsinkin voimatarkoituksiin ol),ut erittäin vilkasta, osoittaen että yritteliäsyyttä kyllä on, jota ei kallis aikakaan arvellu~a. Polttoaineena on sähkölaitos kuluneenakin vuonna käyttänyt yksinomaan halkoja: Vaikka näiden saanti on oliutkin puuttumaton, on kuitenkin riippuvaisuus polttoaineista ja sen yhteydessä olevista hinnan vaihteluista omiaan ylläpitämään ainaista jatkuva'). epävarmuuden tilaa sekä halkojen saannin että kustannusten suhteen. Sentähden onkin halvemman - taikka sanokaamme pqlttoaineesta riippumattoman - virran saanti Helsinkiin käynyt vallan kipeäksi kysymykseksi. Kallis aika ja vakiintumattomat taloudelliset olot ovat kuitenkin ollut esteenä kaupungin oman vesivqimakysymyksen edistymi: selle. Sitävastoin ei yritteliäisyyttä ole kokonaan puuttunut yksityisellä taholla täll~ alalla. Niinpä senjälkeen kuin Valtuusto marraskuun 26 p. hyväksyi keskinäisen virran- 9

67 62 antosopimuksen sähkölaitoksen ja Etelä-Suomen Voima Oy:n väiiilä, on mainittu yhtiö alkanut voimaperäisesti rakentaa korkeajännityslinjaa Helsinkiin Pyhtäällä olevasta Kläsarön voimalaitoksesta, jonka voimalaitoksen energian yhtiö on saanut toistaiseksi käytettäväkseen. Kun rakenteilla oleva linja valmistunee vuoden 1920 kevään kuluessa, pitäisi sähkölaitoksen saada yhtiöltä noin 1,000-1,500 kw lisäenergiaa, joka kylläkin vain on ylijäämä- voimaa, mutta joka kuitenkin huomattavasti vähentää sähkölaitoksen polttoaineen kulutusta. Taloudellinen tulos sähkölaitoksen toiminnasta oli melkoista edullisempi kuin rahasääntöä laadittaessa edellytettiin. Niinpä voima-aseman virran kehitys oli 20,57 milj. kwh eli noin milj. kwh suurempi arvioitua määrää. Samaten oli nettovoito, melkoista suurempi arvioitua määrä eli kaikkiaan Smk:aa 1,883,~ Yleiset virtatariffit, jotka vuoden ensimäisestä mittarinlukemisesta alkaen koroitettiin valovirralle 100 penniin ja voimavirralle 60 penniin kwh:lta, koroitettiin toistamiseen Valtuuston marraskuun 26 p. tekemän päätöksen mukaan vuoden viimeisestä mittarinlukemisesta alkaen niin, että valovirran yleinen taksa siitä lähtien oli 130 penniä ja voimavirran yleinen taksa 90 penniä kwh:lta. Joulukuun 9 p:nä sattui sähkölaitoksella pahanlainen käyttöhäiriö, jolloin m. m. toinen Kallion ala-aseman muuttajakoneista vikaantui niin pahoin, että - koska varakoneistoa ei ollut käytettävänä - oli pakko rajoittaa virrankulutusta Kallion alueella 3 päivän aikana, siksi kunnes mainittu muuttajakone saatiin korjattua. Muita mainittavia käyttöhäiriöitä ei sattunut. Hallinto. Henkilövaihdokset sähkölaitoksella ovat viimeksi kuluneen vuoden aikana olleet haitallisen monet. Niinpä laitoksen toimitusjohtaja, insinööri Hj. Pehrman erosi toimestaan kesäkuun 1 p:nä siirtyäkseen yksityisen toiminimen palvelukseen. Toimitusjohtajaksi valitsi Kaupunginvaltuusto allekirjoittaneen Marsion kesäkuun 20 p:nä. Vuoden alussa erosivat laitokselta virranjako-osaston johtaja, insinööri T. Vinter ja laboratorion päällikkö, prof. R. Malmström. Virranjako-osaston v. t. johtajana toimi tammikuun 1 p:ään 1920 insinööri Ragnar Lindbohm, joka mainitusta päivästä nimitettiin toimen vakinaiseksi hoitajaksi. Laboratorioinsinööriksi valittiin huhtikuun alussa insinööri K. R. Ihamuotila. ~nsimäiseksi käyttöinsinöörjksi nimitettiin elokuun 18 p:stä toinen käyttöinsinööri Artur Sten, jonka tilalle taas lokakuun 13 p:stä tuli insinööri Olof Råbergh. Laitoksen apulaisjohtajaksi nimitti Teknillisten laitosten Hallitus joulukuun 1 p:stä laitoksen kamreerin Georg Weckmanin. Paitsi mainittuja henkilömuutoksia on tämän lisäksi suuri osa konttorihenkilökunnasta. hake.nut parempituloisia toimia. Tarvinnee tuskin sanoa, kuinka haitallisesti tämä näin runsas henkilöitten vaihdos vaikuttaa laitoksen toimintaan puhumattakaan siitä kuinka vaikeata on laitoksen tarjoomilla palkkaeduilla saada päteviä henkilöitä eronneitten tilalle.

68 63 Uudistyöt. Vuoden kuluessa ei sähkölaitoksella ole saatu huomattavimpia uudistöitä loppuun suoritetuksi. Vastaisia laajennuksia varten on toiminimeltä AlImänna Svenska Elektriska Ab. tilattu 750 kw:n yksiankkurimuuttajakone Kasarmintorin asemaa varten samoinkuin toiminimeifä AEO 5,000 kw:n turbogeneraattori voima-asemaa varten. Käyttö. A. Höyryvoima-asema. Joulukuun 31 p:nä 1919 oli höyryvoima-asemalla seuraavat koneet ja aparaatit: 8 höyrykattilaa, joista 2 kpl. kullakin 200 m 2 tulipinta, höyryturpiinigeneraattoria, joista 1 kpl. teho 750 kw 1 2, , ;000 2 moottorigeneraattoria, kukin 60 kw. 1 akkumulaattoripatteri, soluluku 66, virranvoima 216 A, varautumiskyky 648 Ah. 6 höyrykattilaa, yht. tuli pinta 2,745 m 2,on muutettu haloilla lämmitettäviksi. Halkojenkulutus oli 143,504 m 3 Kehitetty kwh = 20,574,680 - lisäys 29.1' Ofo. Lauhdutukseen kului 502,380 kwh =, 2.44 Ofo. Hyödyllisesti annettu kwh = 20,072,300 '- lisäys 29.7 Ofo. Tästä saivat: ala-asemat.,,,.,.,..,,,,,, vaihtovirtaverkko,..,..,,,,,, laitos tarpeisiinsa...., 15,518,780 kwh = /0, 4,338,620 =' 21:60 0/0 214,900 == 1.07 Ofo Suurin kuormitus, 7,600 kw, sattui jouluk. 18 ja suurin vuor'okautirten kulutus, 107,000 kwh jouluk. 18. Hyödyllinen keski kuormitus oli 2,285 kw. B. Ala-asemat. 1. Kasarmintorin asema. Kotie- ja patteriteho Joulukuun 31 -p:nä '1919 oli:,2 kpl. moottorigeneraattoria, kukin 500 kw. '4 kaskadimuuntajaa,,,1,000 II

69 64 2 kpl. yksiankkurimuuntajaa kukin 500 kw. (raitiotietä varten). i akkumulaattoripatteri, 150 solua, 1,556 A ja 5,000 Ah. 1 s:n 150 II. 2,520 II II 7,560 II Valaistusmuuntajat saivat vaihtovirtaa.... II antoivat tasavirtaa.... Patterien lataaminen kulutti.... II purkautuessa saatiin.... Johtoverkko otti tasavirtaa.... II II vaihtovirtaa.... Suurin kuormitus.... sattui jouluk. 4 p:nä. Suurin vuorokautinen kulutus.... sattui jouluk. 18 p:nä. Keskikuormitus oli 895 kw. Raitiotiemlluntajat saivat vaihiovirtaa antoivat tasavirtaa 8,951,490 kwh 8,1 :32,540 II 2,177,800 Ah 1,377,550 II 7,832,880 kwh 655,000 II 4,233 kw 48,030 kwh 2,296,640 kwh 2,095,370 II Suurin kuormitus raitiotiekäytössä, 900 kw, sattui marraskuun 13 p:nä ja suurin vuorokautinen kulutus, 8,010 kwh marraskuun 14 p:nä. Keskikuormitus oli 312 kw. 2. /(allion asema. Kone- ja patteriteho joulukuun 31 p:nä 1919 oli: 1 kpl. moottorigeneraattori, teho 350 kw.. 1 II kaskadimuuntaja, teho 350 kw. 2 II yksiankkurimuuntajaa, kunkin teho 250 kw (raitiotietä varten). 1 II akkumulaattoripatteri, 144 solua, 1,004 A ja 3,012 Ah. Valaistusmuuntajat saivat vaihtovirtaa... '. '.... II antoivat tasavirtaa.... Patterien lataaminen kulutti... ::.... II purkautuessa saatiin.... Johtoverkko otti tasavirtaa.... II II vaihtovirtaa.... 2,018,870 kwh 1,840,970 II 730,950 Ah 549,000 II 1,734,810 kwh 70,000 II Suurin vuorokautinen kulutus 10,200 kwh, valo- ja voimatarkoituksiin oli joulukuun 16 p:nä ja suurin kuormitus 884 kw joulukuun 16 p:nä. Keskikuormitus oli 198 kw. Raitiotiemuuntajat saivat vaihtovirtaa.... II antoivat tasavirtaa.... 1,074,770 kwh 944,360 II Raitioteitten suurin vuorokautinen kulutus, 3,810 kwh, sattui marraskuun 14 p:nä ja niitten suurin kuormitus 500 kw, joulukuun 9 p:nä. Keskikuormitus oli 123 kw.

70 65 3. Töölön asema. Kone- ja patteriteho joulukuun 31i p:nä 1919 oli: 2 kpl. moottorigeneraattoria, kuk.in 250 kw. 1 akkumulaattoripatteri, 144 solua, 502 A ja 1,506 Ah. Muuntajat saivat vaihtovirtaa... '... :. antoivat tasavirtaa.... Patterien lataaminen kulutti.... purkautuessa saatiin... '.'. '.'.... Johtoverkko otti tasavirtl!.a.... vaihtovirtaa.. :.... 1,023,350 kwh 843, ,280 Ah 343, ,620 kwh 530,000 II Suurin kuormitus, 429 kw, sattui jouluk. 22 p:nä ja suurin vuorokautiskulutus, 4,900 kwh, jouluk. 18 p:nä. KeskikuormitusQIi 93 kw. Ala-asemat ovat yhteensä jakaneet tasa virtaa' valaistus- ja voimatarkoituksiin 10,380,310 kwh ja raitioteille 3,039,730 kwh. Pattereista on otettu valaistus- ja voimavirtana 301,450 kwh eli. 2,9 0/0. Kun kuluttajilla luettiin 9,240,956 kwh häviää johtoverkossa kaikkiaan 1,139,354 kwh eli /0. Ala-asemilta jaettiin suoraan kolmivaihevirtaa 1,255,000 kwh. Höyryvoimalaitoksen hyödyllisesti kehittämästä 20,072,300 kwh ovat kuluttajat käyttäneet 16,701,360 kwh, jot~n muuttamis-, transformaattori- ja jakoverkkohäviöt ovat yhteensä noin 3,370,940.kWh eli /0. Vertailevat tiedonannot asemien käyttösuhteista vuosina esitetään seuraavassa taulukossa: Kehitetty ja jaettu sähkövirtaa vuosina I Lis. Olo I Lis. Olo I Lis. Olo I Lis. 0/0 Lis. Olo I Kehitetty vaihtovirtaa kwh s:n lauhd.-kulut.lukuunott. Jaettu vaihtovirtaa... Oma kulutus, vaihtovirtaa.... Jaettu tasavirtaa 2 X 120 V V. raitio- 14,244, ,103,420 13,751, ,538,300 3,474, ,770, Olo Olo ,428, ,934, ,574, ,901, ,479, ,072, ,202, ,799, ,338, Olo % 24.2 Olo 223, , , , , % 0,96 0/0 1.2 % 1.40 % 1.2 0/0 6,569, ,280, ,346, ,298, ,380, Olo Olo / % 57.70f0 tielle.... 2,049, ,436, ,694, ,484, ,039, Olo Olo 16.4 Olo 18.0 Olo 16.9 % Yhteensä jaettu sähkövirtaa...~ 12,317, ,648, ,436, ,777, ,973, Pääasemalla vuorokaudessa kehitetty suurin kwh määrä.. Suurin kuormitus pääasemalla..kw Keskikuormitus pääasemalla.. Kehitetty vaihtov. kwh X 100 Suurin kuormitus X 8,760 h. Olo % % 75,400-5,200 - ; 1, ,000-5,450-2, ,33(1... 6,300 -:. 2,039 -, 88,600-6,700-1, ,000 7,600 2,

71 'S6 ',, f.if e :; ~l c ~ 0..:.: :~ C ~ -~ Ui.., ~ ~ d) -:E..,..:.:.!!! -;; E..,.,: ' <'d E 0 > ~ I et> ~ <'d C Ui 0 ::s > ~I '1 I ~.. J 0 1.1i 11 8 i 0 '0 S! 0 ~.. -.&..~.- Ii a ~ I 0 ;~

72 67. Johtoverkko.' A. Laajennukset. f(orkeajännitysverkkoa on vuoden kuluessa laajennettu 3 X 25 mm 2 vahvuisella merenalaisella kaapelilla Brändön transformaattorihuoneesta Mustikkamaalle, johon kaapeliin yhdistettiin Mustikkamaalla olevat O. V. Uusi Telakka ja O. V Mustikkamaan Veneve,istämö., Paitsi näitä korkeajännityskuluttajia on Snellmanninkadulla, O. V. M. 0. Steniuksen muuntaja-aseman vieressä sijaitseva O. V. Oottfr. Strömbergin uusi transformaattoriasema ' yhdistetty, jolloin aikaisemmin muuntaja-aseq1alta lähtevät korkeajännityslinjat Sockenbackaan ja Espooseen nyt yhdistettiin lluqen transformaattoriaseman kautta. Boxbacka O. V., Wiikin latokartanolta on, vetänyt korkeajännityslinjan Vesijohtolaitokselle Vanhassakaupungissa, jossa se on yhdistetty korkeajännitysverkkoon. O. V. Helsingin Mylly, Sörnäisten Rantatie 31 on myöskin yhdistetty korkeajän-, nitysverkkoon; sen transformaattori sijoitettiin Pääasemalle, josta sen oma 500 Voltin: linja lähtee. Sitäpaitsi on pystytetty 50 kv A:n transformaattoripylväs, Inarintien ja 1. Viertotien kulmaaq. Matalajännityskaapeliverkossa ei vuoden kuluessa' ole tehty mitään,muutoksia. Matalajännifysilmajohtoverkkoa on laajennettu noin 130 m pituisella 3 X mm 2 ' yhdistysjohdolla äsken mainitusta transformaattoripylväästä', t Viertotien ja Inarintien kulmassa pitkin, jälkimmäistä katua Kangasalantien kulmaan, sekä siitä lähtevä jakojohto vahvistettu saman vahvuiseksi Somerotien kulmaan. saakka (noin 150 m); t~stä on jakojohtoa' jatkettu 4 X 16 mm 2 vahvuisena Kangasalantiellä oleville kunnan työläisasunnoille.. ' Muut vähäisemmät laajennustyöt ovat olleet talojohtojen luontoisia. B. lohtoverkko jouluk. 31 p:nä Kaapeliojien piituus ei vuoden kuluessa ole lisääntynyt ja on ede.\leen kuten vuoden 1916 lopussa m cm syvien ja eri leveitten kaapeliojien pituus. Ojan leveys sm 130 å å å å å å 81)190 å å å 1201 ~~~. :it., JOl1luk. 31 p ,721144,8641 9,010114, , , ,955

73 . 68 Korkeajännitys- ja puhelinkaapelit, metriä. 3X95 3X50 3X35 3X25 3X16 3XI0 3X6 ::r'7 '0 >< -g, =~ ::1 :1. ::r _.s:: :>;::1 e iti ::10 ~::I ::1 :>;_.... mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 '. ' 0 en,0 (1Q::I, Asetettu ,721 4, ,700 17,581 23,233,., ~ ,100 3,690 4,390 1, ;040 16,725 16, ,270 3, ,500 7, ,750 4,178-1, ,403 23, ,157 1, , r ' ~,,'... '..' ,141115,6681 4,3901' 4, ,101110,740154,423 73,078 Poistettu Yhteensä 17,141115,6681 4,3901 4, ,101110,740154, =7 Korkeajannitysverkon ilmajohdot, metrin. Asetettu , , ! - - -, , , i ',:._: : '0' , '1917, ' I Yhteensä! ! ,1801 -! -! - 1 4,5101' 1, ,890 Matalajännitys vaihto virtailmajohdot, metriä, talojohtojahuomioonottamatta. 150 I 95 mm 2! mm 2 70' mm 2 mm 2 mm 2 25 mm 2 16 mm mm 2 Asetettu 1909,...., , , ,.., :... : , : '... ' Poistettu 1914 '_' _',_,_,' _:_,.-+.1_5_0_4+-1_1_4_25-+.1_, _: 3,900 2,840 5,200 4,200 5,200 2,938 1,275 1,300 2,430-1,050-1,600-1,600 1,325 3, , ,025 1,824.2,470 2,096 2,571 1,510 2, _5_;~_~g-+I_'8_5_8+-1_5_,4_80-+1_7_;8_4_5+-1_ 6 _;2_40-+1_ 2 _,8_2_ _ 0 _, t_~g-+i_16_'~_~i Yhteensä! 504! 1, , ,4801 7,8451 6,2401 2,820150,005116,118

74 _.~ 69 Eristetyt tasavirtakaapelit, joihin sisältyy talojohdot, mutta ei katuvalaistuskaapelit. -< 0' :T... ;; ;:;- ::10 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 n> 0... ::1 en :>;::1.. ~ I)Q::I Asetettu ,878 17,695 17,258 3,810 5,785 11,871 36,900 31,354 1,972 10,256 2, , , ,970 1, ,722 7,460-3,030-17,332 26, ,270 2, ,480 2, ,970 18, ,200 3, ,050-9, ,000 19, ,850 2,750-6,564 5, ,957 9,700 1 ) ,503 1, ,638 44, , =1 Poistettu ,878/22,865/32,751/17, /5, 785/12, ~ 1/39,492/48,~4/4,~2/27,804/2,000/_ , , Yhteensä 2,878122,670132,751117,229 15,785112,111139,492148,76414,272127,80412, , ,919 Kirkkaat tasavirtaverkon nollajohtokaapelit, metriti, talojohdot huomioonottaen. Asetettu ,850 2,520-2,710 3,620-4, ,840 30,000-11,000 60,590 45, ,3603,710 4,580 1,520 11,170 5, , ,350 1,825 1,600-1,500-4,800 7,900 3, , ,375 ', , ,480 2, Yhteensäl - 1 1,8501 2, ,7101 3, ,22018,550140,8421 -!t9,754[ 90, , Tasavirtailmajohdot, metriä, talojohtoja huomwonottamatta. -< 'g;:o:: _.~ :T ;:;- ::10 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 mm 2 n> 0, ::1 ~ en :l. I)Q::I \1>' Asetettu ,050 23,650 20,080 23,340 6,400 1,375 22,630 8, ,125 54, _.. _ - 3, ,300 5,680 1, _: _ , , ,520 2, _... _ , , ,682 1, _._ -- 1, , ,473 3, ,240 5;988 1,255 I 4,050126,096120,496137,7861 6,8651 2,314\28,395\10,1801 6, , ,082 Poistettu ,490 1, ,211 4,590 Yhteensäl 3,603122,606119,136137,7861 6,5121 2,314127,834110,1801 6, , ,492 Johtoverkon yhteenlaskettu kuparipaino oli vuoden lopussa 556,814 kg vastaten 561 kg lisäystä vuoden 1919 kuluessa. 1) Tästä 7,930 m raitiotieverkkoa varten. 10

75 70 Matalajännitysverkon talojohtojen lukum~ärä oli vuoden kuluessa lisääntynyt 39:lIä ja oli vuoden lopussa 2,083, jakaantuen eri kaupunginosille seuraavasti: Kaupungissa : 1,212 kpl., Kalliossa 366 kpl., Töölössä 213 kpl. ja Söörnäisten niemellä, Hermannissa, : Vallilassa, Toukolassa, Vanhassakaupungissa, Böölessä ja muissa esiseuduissa yhteensä, 292 kpl. Korkeajännitysverkon talojohtojen lukumäärä oli vuoden lopussa 27 kpl. Liittyminen., Edellisen vuoden suhteettoman vilkasta liittymistoimintaa seurasi vuonna 1919 : huomattava vähennys uutisliittymien määrässä verrattuna aikaisempiin vuosiin. Niinpä I vuonria 1919 liittyneitä laitoksia on vain 1572, kuten taulukosta I selviää, vastaten 3,969. : edellisenä vuonna, ja vähemmän kuin minään aikaisempana vuonna. i Sitävastoin Iiittyneiden kw:ien summa on 2,208, vastaten vuonna ,261 kw i riippuen siitä, että vuonna 1919 Iiittyneiden moottorien lukumäärä on 414 joiden yhteen-' laskettu teho on 1,442 kw, jotavastoin vuonna 1918 liittyi vain 141 moottoria joiden yhteenlaskettu teho oli 543 kw. Taulukosta II selviää todellinen liittymisarvon lisäys, joka oli vain 970 kw, vastaten 4.7 olo, jota vastoin lisäys oli vuonna ,288 kw ja 7.1 Olo. Tämä johtunee pää- : asiallisesti siitä, että vuoden kuluessa suuri määrä sota-:aikana perustettuja pikkutehtaita ovat lakanneet toiminnasta; myöskin vaikuttanee siihen se, että liittyneiden joukossa on m. m. rakennus moottoreita sekä satamissa olleita suurempia laivoja, jotka jälleen vuoden kuluessa ovat eroitetut. Taulukko 111 esittää liittymisarvoa joulukuun 31 p:nä 1919 ja taulukot IV ja V kuluttajille asetettujen mittarien lukumäärää sekä mittarittomien kuluttajien lukumäärää. Taulukko 1. Uusliittymisien yhdistelmä vuollna S r: -l 2;;;' ::::C 0 < Lamppuja Moottoreita Aparaatteja ' ~I (Jl 0 :>:'~ S-' ' -< ' ' :>:,5' :;.:0_' s= ::r Kuukausi '''' =-'~ :>:,0 :>:''3 :>:'... S!!l c rj ~3 _. ~: ~'ö :>:'< 0_. ~~ ' a![ IUku-1 IUku-1,a ~i (Jl :> ~:rj) (Jl... kw kw kw 0 (1) g määrä määrä I ii! ~r- ;:l. S :> ~uä~~; I Tammik , He1mik , uo 62.4~ Maalisk... : Huhtik ' Toukok Kesäk Heinäk Elok , Syysk , Lokak , e Marrask , Jouluk , Yhteensält,93511,572115, , !t, sI , :> '

76 71' Taulukko II. Liittyinisarvon lisääntyminen vrionna ' '-3 00 Q < _., 00 2!. -< :>;,,0' Ö:.;:t:Q;' s: ::r ;J;:l~ ;0;::1 :>;... :::E:'''' :::E:~ :::E:, :::E::>:o '3... _. o S. :::E:~ ::1 ' ' =1 ', ' ' Dl: ::1 ' D> ' Lamppuja Moottoreita Aparaatteja ~ määrä 1 kw määräl kw ~, 1 kw' I Liittymisarvo! ,544 7, ,466 11, , , J., , , Samoin ,208 7, ,337 11, , , , , ,54507 Lisäys v. 1'919/ 7,336/ / 506.a91 67/ 66.84/ / 299,01/ 42.51/ 83.98/ Lisäys olo Taulukko /II. Liittymisarvo joulukuun 31 p:nä 1919., Kasarmintorin asema.... Kallion..... Töölön..... Vaihtovirran jako matalaj.... korkeaj...., Yhteensäl Kulultajien lukumäärä 21,019 5, ,1011 Lamppuja Moottoreita Aparaatteja luku- 1 määrä kw 251,081 5, , , I 0. 9, , ,55917, luku määrä kw 2,256 4, ,551, , ,371111, IUku-1 määrä kw Yhteensä kw , ,447: , , , Taulukko IV. Kuluttajille asetetut mittarit v / Lukumäärä Sisävalaistus... 24,728 24,382 Porrasvalaistus... 1,255 1,252 Katuvalaistus... ' Voima... 1,473 1,398 Valo ja voima... ',_ Yhteensä! 27, ,147 1 I lukumäärä Lisäys I Olo Taulukko V. Mittarittomien kuluttajien lukumäärä v Lukumäärä lisäys lukumäärä I Olo Virranrajottajia käyttävät kuluttajat :- 5.4 Ilman rajottajaa... ' ,256 2, Katuvalaistussopimuksia Yhteensäl' '2,471.!. 2,

77 72 KuluUajain lukumäärärf ja liittymisarvon lisäystä sähkölaitoksen toiminta-ajalla esittää seuraava kuvio KPL.- 5T , / V./ ~ / 1/ 2,0 p 20 ~ I I V- I./ '( ~ I /./ V /./ / / ~.W Mittareita kpl. -- I V -~ I / ---~- I / / / ~ IJ /,, ) / / ----~ -- / 1/ ~ //...,.. -:... /./... 1/ /./ / :--,.:- -,:;'. f'09 ~9'O 1911, '~I2. 191a '''' , 17,19'8 I~'fl Liittymismäärä v,' '.) Yhteensä kw Voima kw Valo kw I.:! Katuvalaistus. Katuvalaistuksessa on vuonna 1919 tapahtunut vain pienempiä laajennuksia. Niinpä jo vuonna 1914 suunniteltu ja osaksi aloitettu työ sähkövalaistuksen varustamiseksi Johanneksen kirkon puistikkoon, nyt 10ppuunsuoriteUu. Jätkäsaarella ja Katajanokalla on asetettu muutamia lamppuja laiturivalaistusta varten ja Mejlahdessa on tievalaistusta laajennettu eräälle, sivutielle. Vallilassa on katuvalaistusta jatkettu uusille kunnan työläisasunnoille Kangasalantiellä. HuomaUavampaa on sitävastoin että' puolenyön valaistus, mikä koko sota-ajan on ollut sammuteuuna, jälleen elokuun 1 p:stä 1919 on palanut. Liittyminen joulukuun 31 p:nä selviää seuraavasta taulukosta:

78 73 Taulukko VI. Katuvalaistus foulukuun 31 p:nä Watin 112 Watin Kaarilamppuja hehkulampp'uja. hehkulamppuja Yhteensä 'kw lukum. kw lukum. kw lukum. I I I kw Kasarmintori asema Kallion Töölön ; Vaihtovirtaverkko , Yhteensäl 1,209 I I 306 I I Vi'rrankulutus vuonna HöydylIinen, s. o. kuluttajille luettu ja maksettavaksi kirjoi-tettu kilowattitunti määrä oli viime vuonna 16,701,360 vastaten % lisäystä edelliseen vuoteen verraten. Kulutettu virta jakautuu seuraavasti: sisävalaistukseen...,...,... kwh 5,883, /0, katu valaistukseen...,...'...,., , ,moo tt on 'k ay tt oon... -,,...,....,,3,376, valo- ja voimatarkotuksiin yhteisen tariffin mukaan.... 3,605, raitiotielie,...,...,... '... '. ' 3,039,730-18,2 laitoksen omiin tarpeisiin , YIIämainitusta virrasta annettiin: Valaistus tasavirt. 2 X 120 V.. kwh 6,137, V.. matalaj. vaihtov ,390 korkeaj. 48,000 1 ) Voima ~,613, , ,740 ValaisI. ja voima 489,459 3,039,730 61,058 3,054,503 Yksityiset, kaupunki ja itse laitos kuluttivat virtaa seuraavasti: Valaistus Voima yksityiskulutus... kwh 5,707,361 3,292,469 kaupungin kulutus.. 681,408 84,332 laitoksen oma kulut. 102, ,630 Yhteensä kwh 6,491,179 3,565,431 1) Oma kulutus. - 2) Raitiotievirta huomioonottaen. Valaist. ja voima 5,977,110 2) 667,640 6,644,750 Yhteensä 9,240,956 ' /0 3,039, , ,940, Yhteensä 14,976, /0 1,433, , ,701, /0

79 Seuraava taulu esittää eritariffiset ja erilaiset kulutukset: 74 Norm. tariffi Valaist.j Voima Erik. tariffi Valaist. Raitiotie- - ja voima virta Valaist.! Voima Oma Katu- kulutus valais- Yhteensä 0/0 tus VaI.! Voima Tasavirta... '. kwh 5,52'1,161 2,372, , , ,459 3,039, ,136 54,410 21,730 12,280, Malalaj. kierlov ,951 63,920 10,228 50,063 61,058-89, , Korkeaj ,840 3,054, , ,900 3,940, Yhteensll kwh/5,727,11212,436, , ,761 3,605,07013,039, , , ,630116,701, Virrankulutus vuosina ja sen jakautuminen , 1919 kaup. Valaistus.... r'ily laitoks. Yht. kaup. Voima r' laitoks. Yht. Raitiotievirta... kwh I Lis. 0/0 kwh I Lis. 0/0 kwh I Lis. 0/0 3,277,530-4,020,595-4,305, , , ,090-89,720-87,990-98,963-3,655, ,473, ,862, ,9 0/ / /0-5,072,190-8,541,379-6,566, , ,425-1,029, , , ,365-5,752, ,988, ,758, / / /0-2,050,510-2,436,358-2,694, / / /0 - kwh I Lis. kwh I Lis. 0/0 0/0 4,421,594-5,707, , ,408-81, ,410-5,107, ,491, / /0-3,902,504-6,229, , , ,952 _. 188,630-4,710, ,170, / /0-2,484, ,039, Ofo Ofo - Yhteensä 11,459, ,898, ,315, ,302, ,701, Ofo /0 - Muuntaja, transformaattori- ja jakohäviöt Ofo Voimaan sisältyy valo- ja voimav. yhteisen tariffin mukaan. -! Virrankulutus vuonna , Jakoperustaria yksityis ja kunnallinen kulutus Vksityiskulutus... kwh 10,400,230 14,998,332 13,566,194 10,808,848 14,976, lo lo lo lo lo Kaupungin kulutus.. 766, ,418 1,487,778 1,230,272 1,433, lo 4.2 0lo lo lo 8.6 0lo Laitoksen oma kulutus 292, , , , , lo 1.5 0lo 1.7 0lo 2.2 0lo 1.7 0lo Yhteensä kwh 11,459,000 15,898,240 15,315,300 12,302,100 16,701, lo 100 0lo 100 0lo 100 0lo 100 0lo

80 75 20 ~---r--~ ~--~ ~--~~~ Valo IS Raitiotie 10 Matala janni!ys Voima 5 Korkea jännitys Laudut!aja! Häviö! Kehitetty ja erilaisiin tarpeisiin käytetty sähkövoima v Vuoden kokonaistulot virranjaosta olivat: jaetusta virrasta... Smk. 10,690,460: 89 mittarin vuokria...,.. 1/ 4,033: 45 oma kulutus...,... ;...;..;..;...;....;....;....;..;..;...;.._.::..,,...;..78;..!,.;;.09.;..1:.;.:~0.;;.8 Yhteensä Smk. 10,772,585: 42 Keskitulo myydyn virran kwh:sta (mittarivuokria ja omaa kulutusta huomioonottamatta) oli 65.1 penniä ja korkeaj. kiertovirran kwh:sta 52.0 penniä. Eri vuosien keskitulojen suhde käy selville seuraavasta: () Keskitulo myydyn virran kw'h:sta v = 37.3 penniä 1/ 1/ 1911 = / 1/ 1/ 1) 1912 = 34.0 II II II II II 1913 ::::: 32.8 II 1) Syksyllä 1912 alennettiin valaistustariffi '60 ja 50 pennistä 50 ja 40 penniin kwh:lta.

81 76 Keskitulo myydyn virran kwh:sta v = 28.0 penniä II II II 1/ II 1915 = / 1/ II 1/ II II 1) 1916 = / 1/ II II II II 1917 = 36.0 II 1/ 1/ 1/ 1/ 1/ 2) 1918 = 47.9 II 1/ 1/ II II 1/ 3)1919 =65.1 1/ 1) Marraskuussa 1916 korotettiin kaikki yleiset tariffit 10 pennillä. - 2) Vuoden 1918 ensi lukemasta koroiteuiin kaikki yleiset tariffit 10 pennillä. - 3) Vuoden 1919 ensi lukemasta koroitettiin valaistustariffi 100 penniin ja voimatariffi 70 penniin kwh:lta. Saman vuoden joulukuun lukemasta koroiteuiin tariffit jälleen 130 ja 90 penniin kwh:lta.

82 77 Laajennukset ja arvon lisäykset. Vuoden 1919 kuluessa on suoritettu erinäisiä laajennuksia, joista kustannukset ovat olleet seuraavat: Turbogeneraattorit.... Smk 52,658: 27 Muuntajat ja muut sähkö koneet ,750: 24 Ohjauslaitteet ala-asemilla ,640: 82 Kaapeliverkko ,201: 23' Talojohdot... :.... 8,048: 54 Sähkökatuvalaistuslaitteet ,454: 38 Säh kö mi ttari t 159,599: 43 Smk 378,401: 13 Poistot. Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 vahvistaman suunnitelman mukaan on tehty seuraavat poistot: Hallintorakennus, kuoletusaika 40 vuotta... Smk 4,866: 12 Asemarakennukset, ,278: 40 HöyrykaUilaJaitos, jäännösarvo 10 0/ ,479: 08 Turbogeneraattorit, ,373: 16 Muuntajat ja muut sähkökoneet, ,317: 09 Pääaseman ohjauslaite, ,273: 10 Ala-asemain ,877: 47 AkkumuJaattorit ,463: 44 Hiilenkuljetuslaitteet ,733: 06 Erilaiset apukoneet : 17 Kaapeliverkko 2t1 25 II ,398: 60 limajohtoverkko ,211:85 Transformaattorit, 15 II II 15 II... II 2,252: 83 Talojohdot, 20 II II 6,358: 57 Katuvalaistusla!tteet, ,765: 85 Sähkömittarit, ,071: 76 Kalusto, ,000: '57 Smk 463,414: 12 sekä ylimääräisenä poistona: Käytettyä kalustoa :50 Smk 463,690: 62 11

83 78 Sähkölaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p Smk 8,968,878: 50 Laajennukset ja arvon lisäykset v ,401: 13 Smk 9,347,279: 63 Poistettu suunnitelman mukaisen kuoletuksen perusteella v Smk 463,414: 12 Ylimäär. poistettu : ,690: 62 Jäännös Smk 8,883,589: 01 Pääoma-arvo joulukuun 31' p jakautuu seuraavasti: Tontit Smk 563,580: 32 Hallintorakennus ,673: 91 Asemarakennukset... 1,459,287: 74 Höyrykattilalaitos ,714: 60 Turbogeneraattorit ,555: 81 Muuntajat ja muut sähkökoneet ,598: 86 Pääaseman ohjauslaite ,590: 73 Ala-asemain ohjauslaitteet ,451: 30 Akkumulaattorit ,520: 06 Hiilenkuljetuslaitteet... 49,651:33 Erilaiset apukoneet...,... ' ,421: 28 Kaapeliverkko ,131,034: 39 Ilmajohtoverkko ,094: 10 Transformaattorit... 33,937: 05. Talojohdot ,859: 12 Katuvalaistuslaitteet.... : ,200: 22 Sähkömiltarit ,160: 14 Kalusto... 48,732: 89 Köysirata.,... 5,525: 16 Smk 8,883,589: 01 Smk 8,883,589: 01 Taloudellinen tulos. Yleiset tariffit. Kulutetusta sähkövirrasta veloitettiin vuoden 1919 ensimäisestä mittarinlukemisesta alkaen seuraavien yleisten tariffien mukaan: a) valovirrasta, mittaria käytettäessä, Smk 1: - kwh:lta; b)., vuosi kaupalla (korkeintall.n 5 lampulle) Smk 30: - vuodessa jokaiselta 25 norl11.kyntt. metallilankalampuita tai vastaavalta liittymisarvolta; c) valovirrasta porras- ja pihavalaistukseen 85 penniä kwh:lta;

84 79 d) voimavirrasta ja muusta teollisuustarkoituksiin kulutetusta virrasta, johon sisältyy valokuvaus, kopioimis, y. m. tarkoituksiin samoin kuin silitykseen, keittämiseen, lämmittämiseen j. n. e. käytetty virta 60 penniä kwh:lta. Joulukuun mittarinlukemisesta korotettiin mainitut hinnat seuraaviksi: a) Smk 1: 30 kwh:lta; b) 60: - vuodessa; c) 1: 10 kwh:ita; d) -: 90 Voitto- ja tappiotili. Tulot: Tulot kulutetusta sähkövirrasta... Smk 10,985,769: 32 Voittoa suoritetuista sähköjohtotöistä ja myydyistä tavaroista.... Smk 101,988: 84 Samaa myyd. kaapeiitarpeista.... II 19,030: 90 ohjauslaiteverstaan töistä ,906: 71 myyd. käyttötarpeista ,022: 74 akkumulaattqritarpeista.... 8,198: 12 myynnistä näyttelyosastolla ,943: 87 pienistä korjaustöistä ja myydyistä pikkutarpeista 13,458: 94 myyd. tislatusta vedestä ja akkumulaattorihaposta 524:28 327,074: 40 Vuokratuloja ,200: - Perimättömiä työpaikkoja..._..;;....;..16;;.,1;..;;:...;4;.;;.0 Menot: Hallinto... Smk 253,656: 16 Käyttö... 9,061,328: 04 Virranjakelu ,198: 22 Sekalaiset menot ,505: 65 Kurssitappiota....'.... Sekalaisia korkoja ja takaisinmakseuuja virtamaksuja Smk 8,535: 34 Korkoa kaupungin kassasta otetuille varoille... 31,160: 58 Ylimääräistä kaluston kuoletusta.... Akkumulaattorien korjaukseen varattu... Smk 300,000: -- Kustannuksia talojohdoista ja lamppujen vaihtamisesta 289,200: - Kuoletus suunnitelman mukaan.. Smk 463,414: 12. Korko perustamispääomalle tammik. 1 p:nä.smk 8,968,878: ,236: 45 Vuoden nettovoitto.... Bruttoylijäämä 971,650: 57 1,883,383: 41 2,855,033: 98 Smk 11,342,205: 12 Smk 7,840,688: 07 17,310: 65 39,695: :50 589,200: - 2,855,033: 98 Smk 11,342,205: 12

85 80 Tila joulukuun 31 p:nä Varat: Pääoma-arvo, sivulla 78 olevan erittelyn mukaan.. Smk 8,883,589: 01 Keskeneräisiä uutistöitä II 163,943: - Smk 9,047,532: 01 Kaupungin kassa: nostamattomat määrärahat II 513,143: 11 _::...-_~;.:.;;...;;..;...;...;;..;;. Smk 9,560,675: 12 Tarveainevarastot... Smk 815,441: 80 Hiilivarasto Smk 9,457: 79 Halkovarasto II 535,102:,20 II 544,559: 99 Kasssa... '.... Saatavat: virtamaksut.... Smk 2,116,390: 98 suoritetut johtotyöt sekä ennakkomaksut hankkijoille.... /1 745,211:19.. Venäjän valtiolta ja entisiltä venäläisiltä kuluttajilta /1 377,298: 16 sekalåiset menot sekä maksamattomat laskut kapina-ajalta.... A.B. Mars O.Y:n sotavakuutusmaksu... _ Pankeissa: takaus maksuja.' smk kertyneitä korkoja II 119,770: :09 /1 /1 /1 II II II 1,360,001: 79 22,036: 70 3,238,900: ,662: 78 24,675: - 120,499: 91 Smk 14,486,451: 63 Velat: Kaupungin kassa: pääomavelka Smk 8,883,589: 01 konttokuranttitili II 1,086,948: 81 nostama[!omat lainavarat..... /1 411,457: 44 Smk 10,381,995: 26 Siirrettyjä määrärahoja /1 104,196: 17 Rahatoimikamarin hyväksymiä veks~leitä ostettujen tavarain maksuksi Smk 229,127: 80 Velkaa eri henkilöille II 217,327: - /1 446,454: 80 Hallussa olevat takaussitoumukset... II 423,174: 83 Akkumulaattorien kunnossapitoon varatut varat /1 268,596: 59 AutomobjjJjn OS!9l!- varten varattu..... II 7,000: ~------~~-- Siirto Smk 11,631,417: 65 ( )

86 81 Siirto Smk 1'1,631,417: 65 Korko pääoma-arvolle tammikuun 1 p:nä 1919 eli. Smklle 8,968,878: Smk 508,236: 45 Kuoletus. pääoma-arvolle vahvistetun suunnitelmån mukaan II 463,414: ,650: 57 Nettovoitto....'... II 1,883,383: 41 Bruttoylijäämä.... II 2,855, 33 :...:.9..:,8_:: ,;2;;.:.,8.;..;5;.;;.5.:..;,0..:,3..;...;3:...;.9..:,8.. Smk 14,486,451: 63 Bruttoylijäämä on Smk 2,855,033: 98 eli % sähkölaitoksen tammikuun 1 p:nä 1919 olleelle kirjojen mukaiselle arvolle SmklIe 8,968,878: 50. Nettovoitto on Smk 1,883,383: 41 eli 21 % laitoksen arvolle tammikuun 1 p:nä YhdistettyJen menojen jakautuminen. Menoarvion mukaan Kirjanpäätöks. mukaan Penniä hyödyl!. Penniä.. annettua kwh kehitettyä kohti kwh kohti Hallinto ,970: - 253,636: Käyttö... 6,347,000: - 6,061,328: Virranjakelu ,100: - 468,589: Sekalaiset menot ,617:- 855,909: Rahasäännössä huomioonottamattomia menoja.. 729,079: Pääoman korko ,236: Kuoletus ,414: ,340,213: Yhteensä. on siis menoja ollut penniä kehitettyä- ja penniä kuluttajain luona luettua kwh kohti. Toimintatulos vuodelta Kirjanpäätöksen mukaan on vuoden 1919 toimintatulos sähkölaitoksen käytöstä ollut seuraava: Vastaava arvo edellisenä vuotena Laitoksen arvo (. Bruttotulot.... Menot (ilman korkoa ja kuolet.) Bruttovoitto (31.83 % laitoksen arvosta)... Korko ja kuoletus (IO.83 % laitoksen arvosta) Nettovoitto (21.0 % laitoksen arvosta).... 8,968,878: 50 11,342,205: 12 8,487,171: 14 2,855,033: ,650: 57 1,883,383: 41 9,043,681: 47 6,082,543: 59 4,937,191: 36 1,145,352: 23 ( /0) 891,856: 94 ( 9.37 olo) 253,495: 21 ( 2.80 olo) Helsingissä, maaliskuulla A. Marsio.

87 82, Pääoman käyttö eri vuosina. Liite N:o 1. Taulukko 1. Vuosi Kuoletus ja arvon- Laitoksen aleneminen arvo tammik. Brutto- Brutto- Laitoksen 1. p. tulot säästö arvon korko suunnitel-i Ylimääman muk. räisiä NeUovoitto , , Sisältyy laitok , sen arvoon ,479, , , , , , , ,191, ,141, , , , , ,. 5,510, ,613, ,029, , , , , ,371, ,254, ,429, , , , , ,354, ,222, ,282, , , , , ,046, ,971, ,693, , , , , ,829, ,340, , , , , ,187, ,727, ,634, ,644, , , , ,043, ,082, ,145, , , , ,. 8,968, ,342, ,855, :! , ,883, Taulukko II. V u 0 s i Uutistyöt ja laajennukset Lainavaroilla IVoittovaroilla Maksetut hyvitykset yksit. lakanneille Sähkölaitoksille Ennakkolainan Iy- hennystä kaupungin rahastoon Muita voittovarojen sijoituksia Valtuuston päätösten mukaan Kaupungin ra haston käytettävänä oleva voitto ,479, , , , , , , , , ,787, , , , , , , , ,000-23, , , , ,000-29, , ) 107, , ,200-10, , , , ,187, , , , , , , , , ,000-1,883, ) Tästä määrästä on Smk 30,141: 92 otettu huomioon vuoden 1914 vuosikertomuksessa, joten lisäys vuodelle 1915 on oikeastaan Smk 71,564: 67.

88 83 Liite N:o 2. Vertaileva yhdistelmä Helsingin kaupungin sähkölaitoksen tuloista ja menoista kirjan päätöksen mukaan sekä määrärahat ja arvioidut tulot rahasäännön mukaan vuodelle Menot. Hallinto. Palkat Konttorikulut y. m.... Määrärahat rahasäännön mukaan. 186,970: - 40,000: - Kustannukset kirjo päätöksen mukaan. 199;870: 40 53,785: 76 Ylitetty.. 12,900: 40 13,785: 76 Säästetty. Käyttö. Palkat Piirustus tarpeet.... Polttoaineet.... Polttoaineen kulj. kattilahuon... Lisävesi kattii..... Vesijohtovesi muihin tarp.... Voitelu- ja puhd. aineet.... Sekalaiset tarveaineet.... Akkumulaattori happo...,... Työnjohto Korjaus- ja kunnossapito.... Asemarakennusten kunnossapito Vuokrat käyttöhenkilökunnan huoneistoista.... Lämmityskust. samoista.... Valaistuskust. samoista.... Kunnossapitokust. samoista sekä 525,700: - 5,000: - 5,220,000: - 150,000: - 3,700: - 6,000: - 25,000: - 25,000: - 20,000: - 24,000: - 180,000: -- 50,000: - 6,100: - 10,000: - 700:- 429,544: 38 2,890: 41 5,032,505: ,000: - 2,428: 05 3,441: 15 3,308: 93 24,714: 45 12,396: 10 14,525: ,000: - 50,000: - 4,360: - 10,808: :- katuosuuksien puhtaanapito.. 4,000: - 4,900: 70 Vapaa lämpö... 12,000: - 12,000: - Vapaa valaistus... 2,800: - 1,408: - Asemien lämmitys... 12,000: -. 10,259: 48 valaistus...' ,000: - 20,000: - puhtaanapito ,000: - 28,453: 22 Puhelimet, raitiotieliput y. m... 5,000: - 7,623: 15 Painatuskulut y. m......_._._._. ~5...,0~0~0.;...: 10,000: - 40,000: - 808:37 900:70 96,155: 62 2,109: ,494: 28 1,271: 95 2,558: 85 21,691: :55 7,603: 90 9,474: 07 1,740: - 1,392: - 1,740: 52 6,546: 78 2,623: 15 ~5,-.;.0..;.0.;...0: Siirto 6,573,970: - 6,314,984: 20 81,018: ,004: 18

89 84 Siirto 6,573,970: - 6,314,984: 20 81,018: ,004: 18 johtoverkko, johtotyöt ja virran jakelu. Palkat.... Työnjohto.... Varastokustannukset.... Johtoverkon knnnossapito.... Päivystys kustannukset.... Työpajan Johtotöitten tarkastajat.... Kulut.... Palkat.... Työkalut.... Uusien mittakoneitten ja aparaattien hankinta.... Kulut.... Toimitsija ja apulaiset.... Mittarien asettaminen.... lukeminen.... Rahastus.... Kulut.... Näyttelyn kustannukset Akvisitioni y. m. kulut 11,000: - 22,000: - 16,000: - 60,000: - 5,000: - 1,000: - 18,000: - 4,000: - 76,100: - 20,000:- 5,000: - 1,000: - 16,000: - 60,000: - 50,000: - 60,000: - 1,000: -- 16,000: - 5,000: - 10,658: 33 17,859: - 16,000: - 99,336: :35 16,613: 90 6,000: - 46,936: 60 17,339: 88 1,137: 39 1,000: - 12,067: - 65,137: 56 59,495: 53 77,438: 70 3,500: - 16,000: - 1,863: 80 39,336: 47 2,000: - 5,137: 56 9,495: 53 17,438: 70 2,500: - 341: 67 4,141: - 5,000:- 794:65 1,386: 10 29,163: 40 2,660: 12 3,862: 61 3,933: - 3,136: 20 Katuvalaistas. Kulut ja kunnossapito ,000: - 113,467: 34 53,467: 34 Sekalaiset menot. Palovakuutusmaksut.... Tapaturmavakuutusmaksut.... Lääkärin palkkiot ja sairashoito Työläisten kesälomat.... Tonttivuokrat.... Laajennusten' suunnittelu.... Kaluston hankintaja kunnossapito Hallintorakennuksen kunnossapito.... Hallintorakennuksen lämmitys.. valaistus.. 6,000: - 16,000: - 3,000: - 30,000: - 12,117:- 5,000: - 10,000: - 10,000: -, 30,000:- 7,000:.- 3,502: 76 14,018: 25 3,000: - 29,837: 83 12,117: - 255:35 10,000: ~ 5,891:52 45,000: - 7,000: - 15,000: - 2,497: 24 1,981: : 17 4,744: 65 4,108: 48 Siirto 7,210,187: - 7,027,663: ,393: ,917: 22

90 85 Siirto 7,210,187: - 7,027,663: ,393: ,917: 22 Hallintorakennuksen puhtaanapito... '.'.... Poistot.... Hallituksen käyttö varat.... Kalliinajanlisäykset ,000: - 1,500: - 50,000: - 420,000: - 13,656: :60 49,422: ,343: ,343: 93 1,343: :40 : 577: 24 Uutistyöt voitfovaroil/a. Kaapeli- ja johtotyöt... _ Talojohtotyöt ,000: - 20,000: - 25,000: - 8,048: 54 11,951:46 Uutistyöt /ainavaroilla. Laajennustyöt....;...;..._...;;6..;;.3.;;.J3,~4..;;..00;;.;: -..,;6:...;:3;.;;3..:...;,4;.;;0..;;.0;...: Rahasäännössä huomwonotfamatfomia menoja. 8,375,087: - 8,419,398: ,737: ,426: 05 Korot...'.... 8,535: 34 Korot konttokuranttitililtä otetuille varoille... 31,160: 58 Kurssitappiot... 17,310: 65 Ylimääräiset kuoletukset : 50 /J poistot ,200: - AkkumulaaUorien korjauksiin.. 300,000: - Työläisten lahjapalkk;;.;io...;.t...;...;...;...;...;... ~---.;;8.;;;2.:.;;,5...;.9...;.6;...: 3;..;8~ Smk. 8,375,087: - 9,148,478: ,737: 91 4'22,426: 05 Tulot. Arvioidut tulot. Kirj. mukaiset Vajaus. Ylitys. tulol Korvaus katuvalaistuksesta 338,000: - 419,198: 89 81,198: 89 /J yksityiskulutuksesta.. 8,000,000: - 9,376,460: 79 1,376,460: 79 /J raitiotfenkulutuksesta. 960,000: - 1,190,109: ,109: 64 Voitto johtotöistä y. m ,000: - 313,091: ,091: 18 Vuokratulot... 29,200: - 29,200: - Korko konuokuranttitiiiltä.. 5,000:- 5,000: - Voittovarat uutistöihin... 45,000: - 33,048: 54 11,951: 46 Lainavarat /J 633,400: - 633,400: - Siirto 10,060,600: - 11,994,509: 04 16,951: 46 1,950,860: 50 12

91 86 Rahasäännössä huomioonotfamat/omia tuloja. Siirto 10,060,600: - 11,994,509: 04 16,951: 46 VQitto päivystyksestä : 57 myydystä tislatusta vedestä... _..., :28 Perimättömät palkat :40 Smk. 10,060,600: - 12,003,512: 29 16,951: 46 1,950,860: 50 1,950,860: 50 Kirjanpäätöksen yhdistelmä. Tulot: Rahasäännön mukaan.... Yli arvioitujen tulojen.... Säästöä määrärahoisja.... VoiHovaroja uutistöihin... 45,000: - Lainavaroja ,400: - 9,382,200:- 1,950,860: ,426: ,400: - Rahasäännössä huomioolloltamattomia ,003: ~--~ Smk. 12,442,889: 80 Menot: Rahasäännön mukaan... 8,375,0.87: - Ylitetty määrärahoja ,737:91 Vajausta arvioiduissa tuloissa... 16,951: 46 Rahasäännössä huomioonoltamaltomia ,079: ' 82 I, I3r.uHoylijäämä ,855,033: ~~--~ Smk. 12,442,889: 80

92 :87 Liite N:o 3. Kun sähkölaitos jo on toiminut yli 10 vuotta eikä tietääksemme missään ole yhtenäisesti tehty selkoa sähkökysymyksen kehityksestä eikä muistakaan tämän asian yhteydessä olevista seikoista kaupungissamme, julkaisemme tässä asiaa koskevan kertomuksen, jonka sähkölaitoksen rakennuspäällikkö ja ensimäinen toimitusjohtaja, päätirehtööri B. Vuolle hyväntahtoisesti on jättänyt käytettäväksemme. Kertomus Helsingin sähkökysymyksen kehityksestä. ~ Tämäntapaisessa kertomuksessa, jonka tarkoituksena on selostaa Helsingin kunnallisen sähkölaitoksen syntyä, on tietenkin mielenkiintoista aluksi luoda silmäys täkäläisen sähkökysymyksen ehkä tavallisuudesta poikkeavaan aikaisempaan kehitykseen. On paljon väitelty siitä onko vaiko ei kunnan otettava haltuunsa ja yksinoikeudella harjoitettava sellaista teknillistä liiketoimintaa, jonka tarkoituksena on yleisen tarpeen, kuten veden-, kaasun-, sähköntarpeen tyydyttäminen, raitiotieliikenteen harjoittaminen y. m., mutta lienevät mielipiteet nyttemmin tämän asian suhteen suurimmalta osaltaan vakiintuneet. Syy erimielisyyksiin aikaisemmin ja osittain vieläkin riippunee todennäköisesti pääasiallisesti niistä yksityiseduista, jotka ovat useimmiten olleet tämän tapaisten olemassa olevien yritysten yhteydessä, sillä nykyään on pidettävä sitä harvinaisuutena ja jokaisessa tällaisessa tapauksessa aivan erikoisista asianhaaroista riippuvaisena, jos kunnat, joilla ei tällaisia laitoksia ole, myöntävat yksinoikeuden jollekin yksityiselle yhtiölie. Se teoreettinen väite, että kunnat eivät voi hoitaa ja harjoittaa tälläisiä yrityksiä yhtä taloudellisesti ja menestyksellisesti kuin yksityiset henkilöt ja yhtiöt, joka väite useimmiten ja painavimpana on tuotu esiin, ei kylläkään itse asiassa ole suunnattu itse kunnallistuttamista kuin - ja osaksi aivan täydellä syyllä - nykyistä kunnallishallinnon.järjestelyä vastaan, joka valitettavasti ei ole pysynyt kehityksen tasalla. On sentakia väärin vastustaa yhteiskunnalle tärkeätä kehitystä sillä perusteella, ettei se mahdollisesti aina täysin sopisi vallitsevaan' järjestelmään, vaan on epäilemättä kaukonäköisempää koettaa muuttaa järjestt:imää I<ehityksen vaatimusten mukaan. Jos näin menetellään, on kieltämättä vain kunta se, joka voi tällaista toimintaa harjoittaa niin, että siitä syntyy suurin mahdollinen yleinen hyöty, koska määrätietoinen kunnallispolitiikka tällaisten yritysten avulla voi johtaa ja edistää yhteiskunnan kehitystä toivottuun ja suotuisaan suuntaan ja täten voi toimia epäitsekkäästi sekä tariffipolitiikan että kehityksen vaatimien laaiennusten suhteen, joihin ainoastaan kunta voi edullisiila ehdoilla hankkia tarvittavan pääoman. Syy siihen; että sähkövirran jakelu Helsingissä kuten muuallakin varhaisemman kehityksen aikana jätettiin yksityisen yritteliäisyyden varaan, selviää helposti, eik~ sitä

93 88 suinkaan ole pidettävä minään kunnallisasian pienen harrastuksen aiheuttamana. 80-luvun alussa, jolloin ensimäiset laitokset tänne ilmestyivät, oli aluksi kysymys, sähkötekniikan ja sähkövalaistuksen varhaisempien kehitysvuosien aikana, vain pienen yksityistarpeen tyydyttämisestä, koska keinot olivat laadultaan alkuperäiset eikä voitu aavistakaan sähkön tulevaa merldtystä. Ensimäinen täällä oleva sähkövalaistusliike oli viipurilaisen toiminimi Wahlin vuosina harjoittama, joka viimeksi mainittuna vuonna yhdistettiin silloin, perustettuun Centralbelysnings Aktiebolag'iin. Tämä liike siirtyi vuorostaan taas v oston kautta Helsingin Sähkö-Valaistus-Osakeyhtiölle, joka syyskuussa 1890 oli aloittanut toimintansa Kaupunginvaltuuston neljäksi vuodeksi myöntämällä toimiluvalla, joka lupa sittemmin erilaisin väliajoin ja erinäisillä ehtojen muutoksilla uudistettiin aina syyskuun 1 p:ään 1903, jonka jälkeen sitä ei enää uudistettu. Paitsi mainituita yhtiöitä on sähköteknikko Otto Blomqvist myöhempinä vuosina harjoittanut varsin huomattavaa sähkövalaistusliikettä, jonka hän alkoi v pienellä 50 hevosvoimaisella keskuksella Kansallispankin tontilla (Aleksanterinkatu 42), mutta sittemmin vuosien kuluessa yhåisti verkkoonsa 8 erisuurta.keskusta, yhteensä noin 1,000 hv., joista noin toin~n puoli oli vuokralla. Pitkänsillan takana X, XI ja XII kaupunginosissa on sen lisäksi ins. Oottfrid Strömberg jakanut sähkövirtaa valaistus- ja voimatarkoituksiin keskuksestaan, jonka konevoima viimeisinä toimintavuosina oli noin 300 hv. Siihen aikaan kytenyt ajatus siitä, että kaupungin tulisi alueellaan ottaa yksinoikeudekseen sähkövirran tuotanto, mikä ajatus ensi kerran virallisessa muodossa esiintyi kahdessa Rahatoimikamarin vuoden 1899 helmi- ja toukokuussa Valtuustolle antamissa, Helsingin Sähkö-Valaistus-Osakeyhtiön pylväsjohtoja ja toiiniluvan pidentämisanomusta koskevissa, lausunnoissa, sai uutta virikettä, kun kaasulaitos otettiin kaupungin haltuun v Saman vuoden kesäkuun 6 p:nä päätti Valtuusto nimittäin, että oli asetettava erityinen Hallitus, jonka tehtävänä oli ottaa huostaansa kaasulaitoksen hallinto sekä kaupunkia koskevat valaistuskysymykset, lähinnä sähkövalaistuskysyfl1.ys. Se valiokunta, jolle samalla annettiin tehtäväksi asian järjestely ja mainitun hallituksen ohjesäännön valmistus, lausuu hallituksen tehtäviä mainitussa asiassa koskevassa perustelussaan, että tätä koskevien kysymysten joukossa lienee oman kunnallisen sähkölaitoksen perustaminenensimäisenä päiväjäfjestyksessä. Valiokunta esittää edelleen mielipiteenään, että, IIvaik'ei tämä kysymys olekaan alustavia vaiheita pitemmällä, eikä valtuusto myöskään ole tehnyt mitään asiaa koskevaa päätöstä, ei valiokunta epäile, etteikö kaupunki verrattain lyhyen ajan kuluessa pidä itseään pakoitettuna ryhtymään viimeksimainittuun toimenpiteeseen, saadakseen siten loppumaan sen sekavuuden, joka kilpailevien laitosten ja niitten vastakkaisten etujen tähden nykyään vallitsee kysymyksessä olevalla alalla, ja jota tuskin millään tilapäiskeinolla voidaan peittää. Saman valiokunnan ehdotuksen mukaan antoi valtuusto saman vuoden marraskuun 28 p:nä kaupungin kaasulaitoksen hallitukselle tehtäväksi antaa valtuustolle lausunto siitä, kuinka ja minkä laajuisena kaupungin tulisi. laittaa ja ylläpitää sähkövalaistusta. Ennenkuin hallitus antoi pyydetyn lausunnon, jätti se muutamia kuukausia edellä mainitun päätöksen 'jälkeen valtuustolle esityksen siitä, että olisi saatava varmuus sopi vasta paikasta kaupungin uudelle kaasulaitokselle samoinkuin mahdollisesti perustettavalie kunnalliselle sähkölaitokselle. Sopivana paikkana esitettiin kirjelmässä tonttia N:o 178 Hernesaarenkadun varrella joka voidaan merkitä ensimäisenä niistä melkein luke-

94 89 mattomista osaksi valiokunnan. osaksi myöskin sanomalehdistön esittämistä paikoista sähkölaitosta varten. Tammikuussa 1901 antoi kaasulaitoksen hallitus valmistavan mietinnön asiassa, jossa lyhyesti kosketeltiin sähkölaitos oloja muutamissa suurissa ulkomaisissa kaupungeissa sekä lopuksi näissä vallitsevien olosuhteitten pohjalle rakentuvassa perustelussa esitettiin, että valtuusto periaatteessa kannattaisi kunnallisen sähkölaitoksen rakentamista; sekä antaisi tässä tarkoituksessa hallitukselle tehtäväksi ryhtyä valmistamaan täydellistä,ehdotusta hankkeen toteuttamiseksi. Helmikuun 12 p. käsitteli valtuusto mietintöä, hyväksyen jälkimäisen osan hallituksen ehdotuksesta, joten asian teknillinen puoli palautettiin hallitukselle antamalla sille tehtäväksi laatia ehdotus kaupungin nimissä rakennettavaa omaa sähkölaitosta varten, iotavastoin asian periaatteellisen puolen suhteen oltiin sitä mieltä, että tästä asiasta tulisi Iisätyn valtuuston päättää, joten tämä asia sillä kerralla jäi toistaiseksi avonaiseksi. Toukokuun 15 p jätti valaistushallitus yksityiskohtaisen ehdotuksen kolmena vaihtoehtona kaupungin sähkölaitosta varten. Näistä.puolsi hallitus sitä ehdotusta, jonka mukaan voima-asema korkeajännitys kolmivaihevirran synnyttämistä varten oli ehdotettu rakennettavak~i aikaisemmin mainitulla alueella Hernesaarenkadun varrella, sekä 2 X 220 voltin ala-asema kaasulaitoksen tontille Arkadiassa. Kustannukset sekä laitoksista että johtoverkosta arvioitiin 2,500,000: - markaksi. Samalla jätti hallitus siltä pyydetyn lausunnon yksityisten henkilöitten taikka yhtiöitten oikeudesta asettaa kaupungin kaduille johtojaan, jossa mietinnössä lähemmin esitettyjen syitten perusteella, esitettiin, ettei kaupungin,. jos kunnallinen sähkölaitos perustetaan, pitäisi myöntää mitään tämäntapaisia oikeuksia. Valtuusto ei vieläkään.pitänyt asiaa kyiliksi valmisteltuna, vaan päätti antaa erikoiselle valiokunnalle vielä selvitettäväksi kysymys oikeudesta asettaa kaapeleita kaupungin katuihin, sekä että, ennenkuin kysymys kaupungin oman sähkölaitoksen perustamisesta jätettäisiin lisätyn valtuuston ratkaistavaksi, olisi valaistushallitukselta saatava. lausunto, mikä olisi sopivin paikka laitosta varten. Mainitun valiokunnan ehdotuksen mukaan päätti valtuusto saman vuoden syyskuun 8 p:nä, koska komitean tehtävä oli suoranaisessa y~teydessä kaupungin sähkövalaistuksen järjestämistä koskevan kysymyksen kanssa, jättää kysymys koko laaju'udessaan komitean huostaan samalla kun komitea valtuutettiin asian kaikinpuolista valmistelua varten käyt.; tämään apunaan asiantuntijoita, kuten komitea sittemmin menettelikin.. Se selvittely, jonka komitean asiantuntijat senaattorit Lennart Gripenberg ja August Nybergh sekä tukholmalaiset insinöörit August Decker ja Torsten Holmgren laativat, oli erittäin sisältörikas ja tyhjentävä,ollen epäilemättä yksi tärkeimmistä asiakirjoista kunnallisen sähkölaitoksen esihistoriassa. Selvitys sisältää yksityiskohtaisen esityksen asian juriidisesta, yhteiskunnailisesta tai tekqillisestä puolesta. Selvän ja asiallisen perustelun nojalla vastaavat asiantuntijat myön-. teisesti kysymykseen joka koski kaupunkikutinan oikeutta, kieltämällä muita, jakaa taikka yksityiselle henkilölle tai yhtiölle myöntää yksinoikeus sähkö valaistuksen hankkimiseen sikäli kuin tarkoitusta varten tarvitaan katujen tai avonaisten paikkojen yli- tai alitse kulkevia. johtoja. Vielä käsitellään lausunnossa kysymystä siitä, olisiko kaupungin yksinoikeuden tai toimiluvari. myöntämisen asemesta perustettava oma sähkölaitos ja tulevat asiantuntijat. siihen lopputulokseen, ~ttä kunnan on sekä teknillisten että talou-

95 90 dellisten syitten tähden perustettava sähkölaitos yleisen tarpeen tyydyttämiseksi. - Kysymys nykyisten hankkijain oikeudesta saa erittäin selvän ja asiallisen juriidisen käsittelyn, joka päättyy varmaan selitykseen, että mainituilla hankkijoiila ei ole minkäänlaista oikeulta yli heille myönndyn ajan pitää johtojaan taikka saada korvausta niitten poistamisesta määräajan jälkeen. Paitsi seikkaperäistä lausuntoa toimilupa-asiassa, sisältää selvitys vielä teknillisten asiantuntijain laatiman ehdotuksen kunnalliseksi sähkölaitokseksi, samoinkuin ehdotuksen tilapäisiksi laitteiksi siksi kunnes kaupunki itse kykenisi ottamaan virranannon haltuunsa sekä vielä lisäyksen, joka sisälsi huomautuksia sähkövalaistuslaitoksista eräissä Skandinavian kaupungeissa. Tämän asiantuntijain lausunnon yhteydessä antoi valiokunta toukokuussa v~ltuustolle mietintönsä, jossa valiokunta yksimielisesti kannattaa asiantuntijain periaatteellista puolta koskevaa lausuntoa. Valiokunta oli kuitenkin sitä mieltä, että oman sähkölaitoksen rakentamista heti laaditun suunnitelman mukaan ei olisi puollettava vaan ehdotti valiokunta väliaikaisia toimenpiteitä asteettaiseen siirtymiseen kyseessä olevaa päämäärää kohti, siten että ensin laskettaisiin kaapeliverkko varsinaiseeri kaupunkiin, jota syötettäisiin Raitiotieyhtiön keskusasemalta siksi kunnes aika olisi sopiva oman sähkölaitoksen rakentamiseen. Tätä valiokunnan mietintöä käsitteli lisätty valtuusto jo saman vuoden kesäkuun 16 p:nä, mutta päätöstä ei tehty edes siitä periaatteeliisesta kysymyksestä, oliko kunnan rakennettava oma sähkölaitos vaiko ei. Sensijaan palautti valtuusto mietinnön valiokunnalie takaisin - omituista kylläkin - pyytämällä ulltta selvitystä m. m siitä, onko periaatteellisesti soveliasta,. että kunta ryhtyy sellaiseen ta.loudelliseen yritykseen, jommoinen oman sähkölaitoksen rakentaminen on, sekä millä ehdoilla silloiset sähkövirran hankkijat olisivat halukkaat ottamaan haltuunsa yksinoikeuden kyseessä olevalla alalla. Antamassaan mietinnössä,. joka on päivätty v 'syyskuun 18 p:nä, toteaa valiokunta aluksi, että asia, kuten sen kulusta uudistuvine lähetteineen samoista asioista käy ilmi, selvästikin on saatettu loppumattomaan kiertokulkuun, koska valtuusto ei ole voinut tehdä edes mitään periaatteellista päätöstä. Valiokunta huomauttaa aivan oikein, että u useimmat ja varsinaisesti tärkeimmät niistä kysymyksistä, joita valiokunta on saanut selvitelläkseen, ovat sellaisia, että niitä aikaisemmissa mietinnöissä ja asiantuntijain lausunnoissa, mitä itse periaatteeseen tulee, on jo niin paljon valaistu, että mitään muuta tuskin voidaan lisätä. Valiokunta esittää kuitenkin, Siemens & Schuckertwerken ja Allgemeine Elektrizitäts Oesellschaftin alkuperäisten tarjousiten perusteella uuden ehdotuksen kaupungin lukuun tehtävästä sähkölaitoksesta, jonka mukaan keskusasema oli ajateltu sijoitettavaksi n. k. Arkadian alueelle tonteille N:o 192 ja 198 satamaradan eteläpuolella. Laitoksen järjestelmä edellytti 2 X 220 voltin tasavirran jakamista ja piti laitoksen, valiokunnan arvelun mukaan, voida antaa sähkövirtaa sekä varsinaiseen kaupunkiin että Töölön uuteen kaupunginosaan ja Kallion alueelle. Mietintöön liittyi kahden valiokunnan jäs~nen vastalause, jotka jäsenet ehdottivat, että laitos olisi rakennettava Sörnäisten niemelle yksivaihevirtajärjestelmän mukaan 3,000 voltin primääri- ja 2 X 110 voltin sekundäärijännityksellä. Lokakuun 18 p:nä palautti lisätty valtuusto mietinnön kuitenkin uudelleen valiokunnalle kehoituksella, että valiokunta myöskin täyttäisi sille aikaisemmin annetun tehtehtävän, nimittäin hankkisi selvityksen siitä, millä ehdoilla kaupungissa toimivat (silloiset)

96 91 sähkövirran hankkijat olisivat halukkaat ottamaan haltuunsa yksinoikeuden sähkövirran antamiseen valaistus- ja voimatarkoituksiin, jota selvittelyä on pidetty tarpeellisena arvosteltaessa, mitenkä sähkökysymys edullisimmalla tavalla voitaisiin järjestää. Valiokunnan uusi mietintö erikoisesti monopoolikysymyksestä jätettiin valtuustolle tammikuussa 1906 ja käsiteltiin vaikean periaatteellisen kysymyksen yhteydessä lisätyn valtuuston kokouksessa seuraavan helmikuun 6 p:nä, jossa kokouksessa lopultakin periaatteellisesti päätettiin rakentaa kunnallinen sähkölaitos Helsinkiin. Näin oli tämä vaikea ratkaisuinen kysymys lopullisesti pantu alkuun ja heti tämän jälkeen valitsi vakinainen valtuusto uuden komitean, jolle annettiin tehtäväksi valmistaa ja valtuustolle jättää ehdotus järjestelmäksi sekä ohjelmaksi. Komitea käytti asiantuntijana järjestelmäkysymyksessä insinööri E. Wikanderia Göteborgista, antaen lausuntonsa oheila herra Wikanderin laajan selvittelyn. Ehdotus sisälsi 6 eri vaihtoehtoa erilaisten järjestelmien mukaan sekä tasaettä vaihtovirralle samoinkuin yhdistetyilekin järjestelmälle sekä sitäpaitsi eri vaihtoehfoja voima koneiston suhteen. Komitea kannatti sitä vaihtoehtoa, jonka mukaan oli rakennettava 2 yhteisesti työskentelevää Dieselmoottorikeskusasemaa ja joka edellytti antlettavaksi 2 X 120 voltin tasavirtaa. Kokouksessaan joulukuun 18 p:nä lisätty valtuusto vielä kerran palautti asian selvityksen hankkimiseksi siitä, olisiko sähkölaitokselle edullista vastaisuudessa käyttää vesivoimaa, samoinkuin vertailevien laskelmien tekemiseksi puolletun järjestelmän ja puhtaan kolmivaihejärjestelmän välillä, huomioonottaen vastaisten laajennusten kustannukset. Uuudistetussa mietinnössään, joka jätettiin valtuustolle toukokuussa 1907, luopui komitea osittain aikaisemmasta kannastaan sikäli, että se nyttemmin kahden Dieselmoottorikeskuksen asemesta puolsi sähkölaitoksen rakentamista yhdistetyn järjestelmän mukaan, siten että voima-asema, jossa kehitettäisiin korkeajännitys kolmivaihevirtaa, rakennettaisiin Sörnäisten niemeile ja kaupunkiin taas rakennettaisiin ala-asema, jossa koikeajännitysvaihtovirta muutettaisiin tasavirraksi 2 X 120 voltin jännityksellä, jota sitten jaettaisiin kuluttajille. Kesäkuun 6 p:nä käsitteli lisätty valtuusto tätä kysymystä, hyväksyen lopullisesti komitean tekemän ehdotuksen. Näin tuli järjestelmäkysymyskin ratkaistuksi ja nyt voitiin ryhtyä toimenpiteisiin laitoksen rakentamiseksi. B. Vuolle.

97 Helsingissä, Sanoma!.- ja Kirj!lpain.-Osakeyhtiön kirjapaino, 1920.