. HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAIT.OKSET.

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO. IV.. HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISET LAIT.OKSET VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS. HELSINGISSÄ SANOMALEHTI- JA KIRJAPAINO-OSAKEYHTIÖN KIRJAPAiNO.. 19~8

2 STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS. IV. SERVICES -TECHNIQUES MUNICIPAUX RAPPORTS ANNU~LS PUBLIES PAR L'ADMINISTRATION DES SERVICES TECHNIQUES MUNICIPAUX..HELSINGfORS, 1918.

3 SISÄLLYSLUETTELO. TABU DES MATIERES. Siv. Page. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hal- Administration des services techniques munilitus V cipaux.... _ V Vesijohtolaitos.... Service des eaux... _... _ Kaasulaitos Usine å gaz... _.. _ Sähkölaitos _... _... _ 81 Usine d'electricite. _.... _..._.. _ 81

4 Kertomus, Helsingin kaupungin Teknillisten laitosten Hallituksen julkaisema, vuodelta_1917. Sähkölaitoksen tciimeenpanevan johtajan toimeen, joka edellisen omistajan eroamisen kautta oli tullut vapaaksi, astui 1 p:nä tammikuuta insinööri Lars W. Åberg', jonka Kaupunginvaltuusto joulukuun 5 p:nä 1916 oli siihen valinnut. Vuonna ovat Hallituksen vakinaisina jäseninä olleet: professori K. Axel Ahlfors, Hallituksen puheenjohtaja, filosofian maisteri A. E. Alfthan, Hallituksen varapuheenjohtaja, jotka Kaupunginvaltuusto on valinnut, sekä pankinjohtaja Arthur Neovius, Rahatoimikamarin valitsemana, samalla kuin insinööri fredr. Rosberg ja vuorineuvos Adolf Engström sekä professori A. L. Hjelmman ovat toimineet varajäseninä. - 'Vuonna 1917 on Hallitus käsitellyt noin 380 asiaa. KaupunginvaltuustolIe on Hallitus m. m. tehnyt seuraavat esitykset: 17. p:nä tammikuuta sähkölaitoksen hallinnon uudistamisesta; 30 vesijohtolaitoksen vastaisesta laajentamises~a; 14,,-maaliskuuta, koskeva kaasuhinnan korottamista; 25,,' huhtikuuta sähkölaitoksen valtuuttamisesta tekemään sopimus virranantamis,esta Malmin sähkölaitokselle;, 2 toukokuuta osakeyhtiön Mankala fors Aktieholag kaikkien osakkeitten ostosta; 27 heinäkuuta ehdotuksen kaasuhi,nnan vieläkin korottamisesta; 19 syyskuuta asiassa, koskeva sähkölaitoksen yleisen virranhankintataksan korottamista; 18 lokakuuta kulutetun veden maksujen korottamisesta; 18 koskeva kaasu hinnan vieläkin korottamista; 25 ehdotuksen luoton myöntämisestä teknillisten laitosten palvelijakunnalle ja työmiehille elintarpeiden hankkimista varten; 29 l' marraskuuta viimeksimainittua ehdotusta koskevasta muutoksesta;. 20 joulukuuta' erinäisiä viemärijohtoja koskevasta ohjesäännöstä; samana päivänä tullivapaudesta vesijohtotarpeille ja suoritettuj,en maksujen takäisinannosta. Helsingissä elökuussa Helsingin kaupungin Tekniilisten laitosten Hallitus: K. Axel Alilfors. Aljr. Tuominen, v. ~.

5 Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna Kulunut vuosi on ollut laitokselle epäedullinen sen ta.kia että vuoden ensi kuukausina vallitsi pakkaskausi, joka aiheutti johtoverkon jäätymisen monessa paikassa, huolimatta yhtämittaisesta tarkastuksesta ja alituisista huuhteluista paloposteista vieläpä sunnuntaisin ja pyhäpäivinäkin ja vaikka jonakuna aikana vettä sai hitaasti juosta jopa 18 palopostista eri paikoissa kaupunkia. Kustannukset putki verkon ja siihen kuuluvien palopostien ja venttiilien hoidosta ja kunnossapidosta ovat sen vuoksi nousseet verraten paljon, jotapaitsi vedenpumppuaminen on noussut tavallista lisäystä suuremmaksi ja ero pumputun ja mittarien kautta kulutetun vesimäärien välillä on ollut suurempi kuin mitä viimeisinä vuosina on ollut tavallista. Koska on jonkunverran tärkeätä verrata tätä pakkaskautta muihin sellaisiin vesijohdon olemassaolon aikana ilmoitetaan tässä muutaman kylmemmän talven keskilämmönasteet neljältä talvikuukaudelta jouluk.-:-maalisk. Keskilämmönaste v jouluk.-.maalisk c Yleinen keskiarvo 78 vuodelta C c c c. Joulukuun 27 p:nä 1915 päivätyssä, KaupunginvaltuustolIe annetussa esityksessä professori Arthur af Forselles oli ehdottanut vesijohtolaitoksen täydentämistä pohjavettä tarjoavalla juomavesijohdolla, ja Kaupunginvaltuusto asetti seuraavan tammikuun 25 p:nä kysymyksen valmistelua varten komitean, joka vuoden 1917 alussa antoi Valtuustolle mietintönsä. Komitea ehdotti Kaupunginvaltuuston päätettäväksi: että kaupungin vesijohdon täydentämisehdotus, koskien pohjavettä tarjoavaa juomavesijohtoa, jätettäisiin tällä kertaa siksensä sekä että asetettaisiin komitea, joka selvittäisi kaupungin vastaisen vedentarjoilua koskevan kysymyksen. Vesijohtolaitoksen huolpautettua vält,1:ämättömyydestä ryhtyä lähimmässä vastaisuudessa toimenpiteisiin kaupungin nykyisien vedentarjoilulaitosten laajentamiseksi, jotka v~denkulutuksen jatkuvan suurenemisen takia pian olisivat riittämättömät, kaupungin Teknillisten laitosten Hallitus oli antanut KaupunginvaltuustolIe ehdotuksen komitea.n

6 2 asettamiseksi tämän kysymyksen valmistelua varten ja Rahatoimikamarikin kannatti tätä ehdotusta. Helmikuun 27 p:nä pitämässään kokouksessa Kaupunginvaltuusto päätti antaa juomavesijohdon ehdotuksen tällä kertaa raueta ja asetti ehdotetun komitean, joka valmistelisi tähän kuuluvia kysymyksiä. Toukokuun 11 p:nä päivätyssä Valtuustolle antamassaan mietinnössä tämä komitea ehdottaa -sittenkuin kaupungin Teknillisten laitosten Hallitus oli ottanut osaa asian käsittelyyn ja kaikin puolin komitean mielipidettä kannattanut - että vesijohtolaitos Vanhassakaupungissa laajennettaisiin ka,hdella pikasuodattimella ja kahdella saostusaltaalla sekä että tätä tarkoitusta varten määrättäisiin Smk 2,700,000:-. Sitten kuin Rahatoimikamarikin oli puoltanut täta ehdotusta.. Kaupunginvaltuusto myönsi lisätyin luvuin lokakuun 9 p:nä anotun rahamäärän. Mutta jo elokuun 9 p:nä Rahatoimi kamari oli päättänyt, että maa- ja louhimistyöt altaiden rakentamisessa olisi aloitettava työn hankkimiseksi kaupungin kirjoissa oleville työmiehille, ja nämät työt aloitettiin myös heti sen jälkeen. Paitsi tätä laajentamisehdotusta komitean kokouksessa pohdittiin vuoden ensi puoliskolla mahdollisuutta saada pohjavettä kaupunkiin riittävästi, kuitenkaan tekemättä mitään lopullista päätöstä. Laitoksen aikaisemmin tekemiä pohjavesitutkimuksia täydennettiin - sen mukaan kuin työvoimaa oli saatavana - mittaamalla talven kuluessa maan pinnalle juoksevat pohjavesimäärät useammassa paikassa, ja kun silloin vallitseva alhainen lämpömäärä oli tuollaisille mittauksiile erittäin sopiva, voidaan saavutettuja tuloksia pitää hyvin luotettavina. Vuoden kuluessa on Hallituksen eri päätöksen mukaan työmiesten palkkoja korotettu kuusi kertaa. Vuonna 1916 maksettuihin palkoihin on lisäyksiä myönnetty tammikuun 27 p:ltä, maaliskuun 1, huhtikuun 1, kesäkuun 1, syyskuun 1 ja marraskuun 1 p:ltä. Huhtikuun 22 p:ltä otettiin työmiesten vaatimuksesta Kaupunginvaltuuston myöntymyksellä käytäntöön kahdeksan tunijin työpäivä ll s. o. 47 tuntia viikossa, alentamatta viikkopalkkoja. Vuoden lopussa vaihtelivat palkat 2: 05 ja 2: 50 markan välillä tunnissa, jonka lisäksi maksettiin kalliinajanlisäyksiä jokaiselle työmiehelle 40 markkaa kuukaudelta ja sen lisäksi vielä 16 markkaa kuukaudelta jokaisen 15 vuotta nuoremman lapsen puolesta, kuitenkin korkeintaan 5 lapsen puolesta. Työmiehet, jotka työskentelivat tuntipalkalla jo elokuussa 1914, siis ennen sodan puhkeamista, nauttivat siten palkkoja jotka kalliinajan Iisäyksineen ovat tunnissa keskimäärin 358 Olo suuremmat kuin palkat mainittuna kuukautena v Virka- ja palvelusmiehille Kaupunginvaltuusto on myöntänyt suurennettuja kalliinajanlisäyksiä kaksi kertaa, nimittäin elokuun 1 p:ltä ja marraskuun 1 p:ltä. Nämät kalliinajanlisäykset nousivat viime vuonna yhteensä 65,063: 64 markkaan, mutta tämä summa on viimekin vuonna pantu erityisen määrärahan tiliin, josta syystä sitä ei ole laitoksen menoissa. Mainittava on myös, että laitoksen putki verkon mestari, J. Äijälä, joka vuodesta 1903 täydellisesti laitoksen mieliksi innolla ja harrastuksella on hoitanut tätä tointa, työmiesten pakotuksesta täytyi erota laitoksen palveluksesta ja lähti kesäkuun 30 p:nä; kaupunki myönsi hänelle eläkkeen 1). 1) Tätä kirjoittaessa on Äijälä muutiuneiden olosuhteiden takia palannut virkaansa huhtikuun 20 p:nä 1918.

7 3 Kuten edellämainitusta jo selviää, on osa menoja talvella vallitsevan pakkasen takia paljon lisääntynyt. Kuiva sää kesällä aiheutti vedenpumppuamisessa suuren kulutuksen kaupungin sähkölaitoksen sähköä ja kun tähän lisätään suuremmat palkat ja lisämaksut kaikenlaisista aineista, on luonnollista, etteivät arvioidut menot ole voineet riittää, vaan on niitä useammassa tapauksessa melkoisesti ylitetty. 1. Tulos käytöstä. Vantaan joen vesimäärä laitoksen perustamisesta saakka toimivan kahden turbiinipumpun ja helmikuussa v käyntiin pannun sähkögeneraattorilla varustetun 300 hv. turbiinin käyttöön on vuoden alkupuolella vallitsevan kovan pakkasen ja kuivan kesän takia ollut verraten niukka. Heinäkuun 17 ja 18 p:nä sekä elokuun 8, 9 ja 12 p:nä oli vesimäärä niin pieni ettei käyttövettä ylipäänsä ollut saatavana, vaan' oli koko vesimäärä pumputtava kaupungin sähkölaitoksen sähkönenergialla. Marras- ja joulukuussa ovat ]äänhäiriöt muutamana päivänä vaikeuttaneet käyttöä. Vedenkorkeus padonkynnykseen verrattuna selviää seuraavasta taulusta, jossa esi- ' tetään paitsi tietoja kaupungin sähkölaitoksen antamasta sähkön energia määrästä, myöskin sademäärä ja keskilämpömäärä Meteorologisen Keskusaseman antamien tietojen mukaan. Vedenkorkeus Vantaan joessa y. m. Vuosi ja kuukausi Sähkölaitok- Keskiarvo Suurin arvo Pienin arvo sen antama SaademlUlrä Keskilämpöm m m energia mm aste C kwt 1917 Tammikuu , Helmikuu... +' , Maaliskuu... ± , Huhtikuu , Toukokuu , Kesäkuu , Heinäkuu , Elokuu , Syyskuu , Lokakuu.: , Marraskuu , Joulukuu , Koko vuosi , , , : , , ' , , ' 255, ,

8 4 Jäänlähtö joessa alkoi. huhtikuun 23 p:nä m vedenkorkeudella padon kynnyksestä mitattuna. Vuodesta 1886 ovat jäänlähdöt tapahtuneet keskimäärin huhtikuun 21 p:nä. Aikåsin jäänlähtö, maaliskuun 29 p:nä, sattui vuonna 1890, myöhäisin toukokuun 1 p:nä, v Vedenpuhdistaminen. Veden kemiallinen puhdistaminen on viime vuonna toiminut hyvin tyydyttävästi. Paitsi tavallisella saostamisella rikkihappoisella savimaalla ja sitä seuraavalla selkeyttämisellä sekä pikasuodauamiseua on vantaan vettä huhtikuun 15 p:stä toukokuun 5 p:ään ja elokuun 30 p:stä marraskuun 30 p:ään sekä joulukuun 7 ja 27 p:n välillä myöskin käsitelty klorilla. Seuraava taulu sisältää yhdistelmän joki- ja johtovedessä löytyvästä bakteerimää. rästä eri vuosina, jolloin kemiallinen puhdistaminen on toiminnut, sekä saavutetusta puhdistuksen tehosta: Vu o n n a BakteeripeSäkkeiden luku cm3:ssä Vantaan joen vettä Vesijohtovettä 0 ~ ::r p. Ui' ;:0: ' (1) 9 9 CJl CJl :: ~(I) 1»' ~ ~(I) ~(I) ~~ 1»'(1) (1) ~' ~~ 1»'::3 ~' ~~ e;::3 ::r... ;:0:... ;:0: 1»='1'. ~S ~:5' 0 ~7' ~5' ~5' 0 ~ 2' ,841 91, , ,303 93, , , , ,531 76, , , , ,602 86, ) 50 1) ) , , ) 103 2) 2, ) , , Saavutettu puhdistuksen teho on siis varsin hyvä, /0, ja bakteeripesäkkeiden. luku vesijohtovedessä keskimäärin ainoastaan 7 pesäkettä kuutiosenttimetriä kohti, tai vähenimän kuin milloinkaan ennen. Yksityiskohtaiset tiedot puhdistamisesta selviävät jäljempänä olevasta liitteestä n:o 3 ja graafillisesta liitteestä n:o 2. Vedenpumppuaminen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä nousee 7,540,936' kuutiometriin. Seuraava taulu näyttää joka kuukaud~ssa pumputun vesimäärän ja sen jaon eri pumppulajeille: 1) Tammi-Iokakuulle. - 2) Helmi-joulukuulle.

9 5 Kuukausi Turbiini- Höyry- Keskipakols- Pumppuaminen pumput pumppu pumput vuorokaudessa en:,:;.;:,:;.;:,:;.;: Yhteensä,:;.;: t:: ::s1. 1»'. g. ~ 2~ 2'S - m 3 -en, t::~ 9 Co 9 S- 9 5' ~ - m 3 ~ -. ms ::te: m 3 c:~ c:g _. 1» 1» _. 1» _. 1» _. co9 '9 '9 :>; :>; :>; 1» 1»... 1»!!l' ;, Tammikuu... 1, , , ,130 19,101 21,177 13,956 Helmikuu... 1, , , ,717 20,668 23,449 15,927 Maaliskuu... 1, , , , ,416 23,433 27,718 17,703 Huhtikuu... 1, , i, , ,211 22,774 26,618 17,607 Toukokuu... 1, , , , ,553 21,760 23,800 16,449 Kesäkuu... 1, , , , ,918 21,331 23,668 13,734 Heinäkuu , , , ,378 19,238 21,348 13,819 Elokuu , ,788 1, , ,294 20,009 22,330 13,959 Syyskuu , , , ,801 19,560 21,195 11,373 Lokakuu... 1, , , ,948 19,998 21,924 14,777 Marraskuu... 1, , , ,219 19,774 21,606 14,189 Joulukuu 'j 1, , , , ,351 20,302 22,959 16,063 Koko vuosi 115,55912,765, ,788113,26114,773,927 7,540,936 20,660127,718111,373 Vanhimmilla turbiinipumpuilla on siis pumputlu 2,765,221 m3, eli 36.7 olo koko vesimäärästä, höyrypumpulla ainoastaan 1,788 m3 ja keskipakoispumpuilla 4,713,927 m3, eli 63.3 olo koko vesi määrästä. Vuorokautinen pumppuaminen selviää giaafillisesta.1iitleestä n:o 1. Veden mittarit. Käytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 51:11ä ja oli niitä vuoden lopussa 2,873 kpl. Läpimitat selviävät seuraavasta erittelystä: Aukon läpimitta mm Lukumäärä kpl. Syyt ovat olleet seu Vaihdettujen ja poisteuujen mittarien lukumäärä oli 1,591. raavat. Vaihdettu vuosittaisen säännöllisen vaihdon takia... '. ' kpl. eli 33.3 Olo Vaihdettu isompiin tahi pienempiin mittareihin virallisen kokeen takia epävarman käynnin takia pysähtymiselj takia kaikista taaksemenon takia mitlareista. vian takia osoittimessa tahi taulussa vuotamisen takia jäätymisen lakkautuneen käytön takia Yhteensä 1,591 kpl. eli 55.4 Olo koko lukumääräst

10 6 Asetetuista mittareista ovat 375 kpi. olleet levymittareita ja näistä on 42 vaihdettu, kun niitä on pidetty epävarmoina ja 55 kpi. pysähtymisen takia; viimemainitut kaksi lukua vastaa~at 11.2 ja 14.7 olo asetettujen mittarien koko luvusta. Uusia mittareita on asetettu 171 kpi., joista 107 kpi. ainoastaan kesäksi. Vedenkulutus. Mittarien mukaan kulutetut vesimäärät olivat: Yksityiskulutus. 1-9 kaupunginosassa... 3,757,741 m3, eli olo sekä muilla rautatien itäpuolella olevilla alueilla.... 1,206, Rautatien länsipuolella olevilla alueilla , Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaettu , ~~ ~----~~------~ Yksityiskulutus 5,868,706 m3, eli /0 Yleinen kulutus. Kaupungin maksama kulutus , Laitoksen oma kulutus ,731 II 0.27 Yhteensä mittarien mukaan 6,465,138 m 3, eli Olo Putkiverkon huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen sammutuksiin, Rakennuskonttorin vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessa, putki verkon vuotoihin sekä vajauksiin mittari en näy tässä.... 1,075, Yhteensä 7,540,936 m3, eli lo Vedenmittarien näyttämä vesimäärä oli siis: vuonna ,465,138 m3, eli Olo koko pumputusta vesimäärästä. Vuonna 1916 on kulutettu Vuonna 1917 on kulutettu. '.'... 6,827,277 m ,540, , lo 20,660 m3 27,718 13,734 Lisäys vuonna :{ Keskikulutus vuorokaudessa oli.... Suurin kulutus vuorokaudessa, 23 /3 oli.... Pienin kulutus vuorokaudessa, 24 /6 oli....

11 7 Kun kirkonkirjoihin merkitty väkiluku on kasvanut 183,074 henkilöstä 31h ,702:een 31/ , oli keskiväkiluku vuonna ,388. Keski, suurin ja pienin kulutus henkilöä kohti vuorokaudessa oli sentähden , ja 74.1 litraa... Suuri kulutus oli seuraus kovasta pa kkasesta, joka pakotti pitämään auki joukko paloposteja ja hanoja, sekä täällä oleskelevista henkilöistä: ja sotaväestä, joita ei ole kir ~ konkirjoihin merkitty. Seuraavassa taulussa esitetään joukko tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta. Keskikulutus henkilöä kohti vuorokaudessa, litraa v u 0 s i 3 <.' c 0 9 Yksi- Yleityislln siin tar- Yhtarpei- peisiin. teensä. siin ,478,567-2,012,904-2,595,017-4,255,940-4,501, ,012, ,475, ,748, ,382, ,827, ,540, ,051 5,515 7,110 11,660 12,333 13,695 15,002 15,849 17,486 18,654 20,66Ö ; ,173 1,286 1,452 1,670 1,743 1,936 2,071 2,120 2,106 2,119 1)2,133 II. Vesijohdon laitokset. Laajennukset ja arvonlisäykset. Kuten jo aikaisemmin on mainittu, Kaupunginvaltuusto myönsi lokakuun 9 p:nä Smk 2,700,000: - kahden pikasuodauimen ja kahden saostusaltaan rakentamiseen Vanhaankaupunkiin, ja aloitettiin töitä jo elokuun keskivaiheissa. Vuoden kuluessa on näistä töistä maksettu Smk 2/6,025: 81, jota summaa ei kuitenkaan ole viety pääoma-arvoon, kun ei laitosta ole otettu viime vuonna. käytäntöön. Muita uudistöitä, nimittäin putkijohtoja eri kaduilla, ei ole voitu tehdä siinä laajuudessa kuin on aijottu, kun laitoksen putkijohtovarastoa on menneinä sotavuosina niin paljon käytetty että vuoden lopussa oli tavallisia suuruuksia vain vähän jäljellä. Olisi myös tullut liian kalliiksi ostaa viime vuoden hintoihin uusia putkia, ja epäiltävää on. olisiko sellaisia edes onnistettu saada hankituksi. 1) Tästä on 159 kpl. kaupungin omia taloja, kaivoja y. m.

12 8 Viime vuonna on tehty jäljempänä mainitut työt, joista on koitunut seuraavat kustannukset, nimittäin: a) Aikaisemmilta vuosilta siirfyneitlä määrärahoilla: -Vesijohto Brändön, nyttemmin Verkkosaarenkadulla '.... Vesijohdon uusiminen Castreninkadulla l:sen ja 2:sen linjan välillä.... S:n s:n l:sellä linjalla Castrenin ja Vallininkatujen välillä... 5,158: 94 3,100: - 1,768: 15 1'0,027: 09 b) Vuoden menoarvion varoilla ja myönnefyillä lisämäärärahoilla: Työkalujen ja kalustojen osto... 6,844: 19 Vesijohto' Kangasalantiellä Karstulan ja Hattulanteiden välillä.. 12,502: 18 S:n Karstulan ja Rautalammenteillä Kangasalantieltä Lahdentielle 6,055: 02 S:n Sammatintiellä Someron ja Anjalanteiden 'välillä ,623: 63 S:n Kangasalantiellä Euran ja Keiteleenteiden välillä ,681: 12 S:n Espoonkadulla, Tavaststjernankadulla Espoon ja Vai hallankatujen välillä, VaI hallan kadulla sekä Rajasaarenkadulla Valhallan kadun ja Ulväsantien välillä... 52,266: 22 Vesijohdon uusiminen Castreninkadulla l:sen ja 2:sen - linjan välillä ,513: 96 97,486: 32 Smk 107,513: 41 Poistot. Kaupunginvaltuuston j~ulukuun on tehty seuraavat poistot, nimittäin: 10 p:nä 1912 vahvistaman järjestelmän mukaan Patorakennukset, tiilirakennukset ja paremmat asunnot kaupungin maalla, myyntiarvo 10 Olo alkuperäisestä arvosta, kuoletusaika 50 vuotta ,136: ~ Kemistinasunto, myllärinrakennus, hiilivaja ja erilaiset ulkohuonerakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 5 Olo, kuoletusaika 20 vuotta... '. 1,039: -- Tiiliset kone-, höyrykattila-, pesu- ja kylpyhuone- sekä myllyrakennukset kaupungin maalla, myyntiarvo 10 Olo, kuoletusaika 20 vuotta... 3,232: -- Pumput, turbiinit ja kaikenlaiset koneet, pikasuodatinrakennus, neliskulmaiset saostusaltaat, sekoitusrakennukset sekä laboratorirakennus, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 10 Olo, kuoletusaika 10 vuotta 73,073:- Ympyriäiset saostusaltaat, erilaiset ulkohuonerakennukset, vajat, varastorakennukset, kellarit, savupiippu, paja sekä pikasuodattimet, jotka eivät sijaitse kaupungin maalla, myyntiarvo 5 Olo, kuoletusaika 10 vuotta... 48,814:' - Vesipostit, kastelupostit, vapaakaivot, hevosten juottoaltaat y. m., kuoletusaika 10 vuotta '.. 4,386: - Siirto 131,680:-

13 9 Siirto 131,680:- Vesisäiliö, 1l1yyntiarvo 10 0/0, kuoletusa~ka 50 vuotta... 2,] 08: - Putki verkko, myyntiarvo 10 0/0, kuoletusaika 50 vuotta... 32,005: 22 Vedenmittarit, myyntiatvo 5 %, kuoletusaika 10 vuotta ,805: ~ Työkalut ja kalustot, myyntiarvo 10 0/0, kuoletusaika 10 vuotta... 12,064: 19 Ylimääräinen kuoletus myydyistä veden mittareista... 50:-----: ; Smk 206,712: 41 Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1916.~... 7,256,572:-'- Laajennukset ja atvonlisäykset vuonna ,513: 41 7,364,085:' 41 Poistot samana vuonna ,712: ~~~~ Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä Smk 7,157,373:- ====~==~~~== jaettuna Seuraavasti: Vanhassakaupungissa : 15/16 yanhankaupungin putouksesta sekä maa-alue.... Vanhempi patorakennus kivestä sekä vesiränni.... Uusi vesiränni Vanhempi pumppuhuone tiilestä kpl. pumppuja ynnä turbiinit hv, säätäjällä varustettu turbiini sekä sähköngeneraattori Kone- ja höyrykattilarakennus tiilestä... '.... Höyrypumppula:itos ynnä johdot, perustus ja 3 kpl. höyrykattiloita.... Savupiippu.. '... '.... Asuinrakennus tiilestä.... Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista.... Erilaiset ulkohuonerakennukset.... Hiilivaja ristikko hirsistä ja laudoista.... Hiilen purkaus paikka ja raide.... Ameriikkalaisten pikasuodattimien rakennus sekä vesisäiliöt, ja kaivot kpl. ameriikkalaisia pikasuodattimia ynnä johdot (232 m 2 suodatuspinta-ala).... Neliskulmaiset saostu~altaat Broholmalla.... Ympyriäiset. s:n s:n.... Sekoitusrakennus.... Kalkin sekoituskone...,.... Imukaasungeneraattorit, moottorit ja sähkömoottori pumput ;. Kaksi sähkönmuuntajaa.... Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat Siirto 94, 1 00: ---'-. 23,293: - 35,587: - 33,075: - 6,000:- 21,269: - 56,024: - 12,500: - 892:- 36,827: -'- 2,501: - 194: - 1,453:- 350:- 119,838: - 150,555: - 24,000: - 100,516: - 12,745: - 2,177: - 72,829:- 10,999: - 4,900: - 822,624:-

14 10 Antrasiittivaja ja laivalaituri 0 Kaksi kalkin ja kemikaalien varastorakennusta. 0 Öljykellari 0 Paja tiilestä 0 Kemistinasunto puusta 0 Koneenhoitajainasunto puusta 0 Laboratorirakennus puusta 0 Pesu-ja kylpyrakennus tiilestä, 0 Myllyrakennus tiilestä 0 Myllynkoneisto ja sisustus 0 Myllärinrakennus puusta 0 Vesisäiliö Eläintarhassa 0 0 o. 0 Vartijanasunto hirsistä 0 Vesijohdontyöpaja tiilestä korttelissa n:o Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista o. 0 Vesipostit satamissa 0 Vapaakaivot Hevosten juottoaltaat 0 Putkiverkko Vedenmittarit 0 Koneet ja työkalut 0 0 0, , 0 0, 0 0 0, 0, , , , , 0, 0 0 0, , , : , : , Siirto 822,624: ----,,- 1,653: - 6,824: - 729:- 1,523: - 9,309: - 39,500: ~ 5,626: - 6,823: - 18,284: - 12,237: - 2,274: - 392,245: - 2,414: - 29,117: - 3,730: ,996: 927,406: - 394,659: - 32,847: : ' ,471: ,259: ,619,144: ,498: ' , ,093: - --: ~------~----- Smk 7,157,373:- Viime vuonna laskettujen vesijohtoputkien pituus ja läpimitta sekä palopostien ja sulkuvenuiilien lukumäärät selviävät seuraavasta taulusta: t..:) CJ1 t-.j - 0 'Ul Vo:> t..:) -.J t..:),1 E. ;? :>; EI EI EI 9 e Ö EI EI EI EI < 'C ~ '0 ::l e e :S- e en -. g ~o ~ ~ :>;' ~ II> ii' ;. tt> ~. ~o ~. II> II> 1>1 '11>0 m m m m kpl. kpl. Vesijohto Verkkosaarenk~dulla S:n Castreninkadulla, , S:n Kangasalantiellä (2 palko) 0 S:n Karshilantiellä , : S:n SammatintielHt t S:n Espoonkadullao.. 0 S:n Tavaststjemankadulla ' , , ' 1 - S:n Rajasaarenkadulla... ' S:n Valhallankadulla. 0 0, 0... : Yhteensä I Poiskaivettuja tahi hylättyjä... '... - I Lisäys I I I 557 I - I 11 I - Vähennys ,1, i

15 11 EdeHämajnitiuien laajennusten jälkeen ovat putkiverkon pituus ja palopostien sekä sulkuventtiilien, luvut seuraavat: - - fn s:: 00 en W IV ~ *' *' < ;:: 1: :11 IV 0 ::r Ö s:: IV 0 -l en 1:11 w IV -l IV < - to 0 to to 0 ;:! :3 :3 :3 :3 :3 :3 3 :3 ;:! :3 :3 :3 :3 :3 :3 :3 :3 ' ' e: ~ ~ ::: ~. ~ m m m m m m m m m m kpl. kpl.. ~ Jouluk. 31 p:nä ,122 5,153 4,296/ 4,901 13,892 17,196 30,718 27,419 17, , ,039 lisäys vuonna , Vähennys v Jouluk. 31 p:nä ,1221 5,1531 4,2961 4,901113,892117,701131,139127,976117, , ,034 Putkiverkon keskiläpimitta on 269 mm ja tilavuus 7,109 m 3. Vesi'säiliö Eläintarhassa sisältää 10,000 m 3, ja korkeimman vedenpinnan korkeus on m yli kaupungin nollapisteen. Joulukuun 31 p:nä laitoksessa oleva varasto mittareita, jotka osaksi on asetettu taloihin, osaksi pidetään varalla, selviää seuraavasta yhdistelmästä, joka paitsi mittari en suuruutta myöskin näyttää valmisteen ja rakenteen: Valmiste Tuloaukon läpimitta mm ~ g ~ Rakenne ;Me!necke ,064 nopeusmiuad 1 S:n levymittari Siemens & Halske i 246 s:n ; S:n S:n nopeusmittari ~ Drey,eJ. Ros.enkraniz. & Droop s:n, n. k. Einstrahlmesser Sekalaisia valm.isteita eri lajia Yhteensä , Taloudellinen tulos. tlin.ta. Kulutetun veden yksikköhinta on viime vuonna ollut 30 penniä kuut.m:ltä, jolle hinnalle lasketaan alennusta 5, 10 ja 15 Olo niistä määristä jotka nousevat yli 100, 300 ja 600 m 3:n vuodenneljänneksessä.. Kaupungin omille virasteiue j~. laitoksille en myönnetty 10 Olo alennus yliämainituista hinnoista.

16 12 Satamaposteista annetun veden yksikköhinta on aina marraskuun 15 p:vään ollut Smk 0.75 ja mainitun päivän jälkeen vuoden- loppuun Smk 1.25 kuut.m:ltä.. Johtoihin sijoitettujen vedenmittarien vuokra on tuloaukon läpimitan suuruuden mukaan ollut: 13 mm, eli 3 m S antokyky, Smk 2: - neljännekseltä 20 5,,- 2: : : : : : : : Tulot. Tulot yksityiskulutuksesta... 1,465,145: 28 satamaposteista jaetusta vedestä ,574: 42 kaupungin kulutuksesta ,187: 05 vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä..._. 5,... 2_88_:_4_5 1,756,195: 20 Vedenmittarien vuokrat... 42,535: 50 Maksut ilman mittareita toimivista paloposteista ja lisä maksut isommista mittareista : 50 Voitto tehdyistä talonjohtotöistä ,920: 29 Maanvuokra suojelusalueesta : - Myydyistä veden mittareista :... 50: - Vuokrat myllärinasunnosta : - Tulo aikasemmin poistetusta saatavasta... 37: 31 Kurssivoitto... :... 40: 56 Vuodelta 1916 siirtyneet varat : 55 Tulot vesikuutiometriitä. Smk 1,928,208: 91 Yksityiskuluttajille myydystä vedestä... ' penniä Kaupungin kuluttamasta vedestä Tulot jokaiselta myydyltä kuutiometriltä ovat: vedestä penniä mittarinvuokrista tehdyistä talonjohtotöistä muut tulot Yhteensä penniä

17 13 lulot jokaiselta pumputulta kuutiometriltä ovat: vedestä penniä mittarin vuokrista tehdyistä talonjohtotöistä muut tulot Yhteensä penniä Tulot vedenmittareista, jaettuina kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mitta 'reille, olivat Smk 14: 80 kustakin mittarista vuodessa.. Menot. A. Hallinto. Osa hallituksen menosääntöä.... 4,781: 56 Palkkoja ja palkkioita...'... '. 44,200: Konttorinapulaiset.... Piirustaja-apulaiset.... Konttorinhuoneiston vuokra, lämpö, valo ja siistintä.....6,071:- 255:- 8,583: 49 Kulungit: kaava paperit ja pai.natuskustannukset... 5,608: 91 aikakauslehdet ja uudishankinnat kirjastoon : 25 muut kustannukset......, _5,_37_8,,;_6_1,--!.1!.!.~~5::.:. 11,. Smk 75,116: 82 B. Käyttö. 1) Laboratori. Kahden kemistin palkat... 17,080: - Vahtimestarin palkka, bensiiniä, kemikaaleja ja tarveaineita sekä muut menot 7,078: 03 Smk 24,158: 03 Mitä laboratorin toimintaan tulee viitataan johtajan erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 3. 2) Vedenpumppuaminen. a) Turbiinipumput. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa : - Koneenhoitajat ja apulaiset... 9,400: - Muut käyttö- ja hoitokustannukset... ' ,962: 77 Pumppujen korjaukset ja kunnossapito.....;...,;,.. ;...;...;....;....;...,;,.. ~~1,.;..9.;..72;;.;:...;;0...;.6 Smk 15,834: 83 Koska turbiinipumpuilla. on pumputtu kaupunkiin 2,765,221 m3 vettä, on tämä pumppuaminen maksanut penniä kuutiometriltä.

18 c 14 b) Höyrypumppu. Osa ylikoneenhoitajan palkkaa..,..., :- Koneenhoitaja ja apulaiset... '... :...,... : :- Lämmittäjät ja apurien päivät yöt...,....'...} I::fi~li~. höyry.kattiloita varten... ; :77 OIJyJa, trassla y. m... '.... Kattiloiden ja. koneiden korjaukset ja kunnossapito..._._._._._. 4_0_7:_ Smk 1,988: 77 Höyrypumpulla on pumputtu kaupunkiin ainoastaan 1,788 m3 vettä. c) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä; sähkövirta saadaan osaksi vesivoimalla käyvästä generaattorista, osaksi imukaasumoottoreista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta. Menot ovat olleet seuraavat: Osa ylikoneenhoitajan palkkaa ,95,0: - Koneenhoitajat ja apulaiset....'... 12,600: 0(> Lämmittäjät ja apurien päivät yöt ,970: - Öljyä, trassia ja multa aineita... -c : 71 Koneiden ja pumppujen korjaukset ja kunnossapito... 3,510: 32 Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 832,750 kilowattitunnista,...;...;...;...;...,..;;1..;;.8~4,:;;;2.;..70.;.;:...;;5..;;.0 Tästä vähennetään suodatinhiekan pesukustannukset.... S:n laitoksen valaistus.... S:n kemiallinen puhdistus.... S:n uudistyöt.... Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu virta.... Imukaasumoottorien kehittämä virta.... Vesivoimalla käyvän generaattori,n kehittämä virta.... ja jokainen kilowattitunti on siis maksanut keskimäärin penniä. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: 210,217: 59 5,089: 90 3,798: 17 3,726: : 90 13,278:- Smk 196,939: ,750 kw. tuntia 1,000 II II 866,250 II II _. Yhteensä 1,700,000 kw. tuntia Selkeytyneen veden pumppuamiseen suodattimiin ,000 kw. tuntia Veden pumppuamiseen kaupunkiin... 1,2,70,000 II, Suodatinhiekan pesuun ,000 II II Koko laitoksen valaistukseen... 17,163 II II Kemialliseen puhdistukseen... 16,837 II Uudistöihin...,..., ,000 /L ----~------,~--~.~.-. ~~ Yhteensä 1,700,000 kw. tuntia

19 15 Kun energiantarve suodatinhiekan pesuun, laitoksen valaistukseen, veden kemialliseen puhdistukseen ja uudistöihin sähkölaitoksen vuoden keski hinnan mukaan, eli pennin mukaan kwtunnilta, nöusevat menot keskipakoispumppujen eri pumppuamisista seuraaviin summiin: Pumppuaminen suodattimiin ,431: 50 kaupunkiin ,508: 09 Smk 196,939: 59, eli penniin kuutiometriitä näillä pumpuilla kaupunkiin pumpututtua 4,773,927 kuutiometriä vettä ja penniin kuutiometriitä suodattimiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määrälle, 7,540,936 kuutiometrille, joka viime vuonna ylipäänsä on pumpultu kaupul1kiin. Koko vedenpumppuamiselle oli keskik).lstannus penniä kuutiometriltä, jos vuosikustannukset, Smk 214,763: 19, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesimäärälie. 3) Suodattaminen. Osa yli koneen hoitajan palkkaa :...:...- Koneenhoitaja... ' ,300:- Päiväpalkat hiekan seulomisesta ja suodattimiin kuljettamisesta y. m ,557: 82 Suodatinhiekan pesuri käyttökustannukset... 5,089: 90 Smk 20,447: 72, eli jaettuna kaupunkiin pumputulle vesimäärälie, penniä kuutiometriitä. 4) Kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen. Tästä ovat vuoden kuluessa johtuneet seuraavat menot: Osa yhkoneenhoitajan palkkaa : - Apurintöitä, kuljetuksia ja sekalaista ,365: 75 Alumiinisulfaattia..., 518,216: 51 - Kalsinoitua soodaa, 32.5 tonnia... :... ~...' ,569: 50 Kalkkia, 3,327 hl... 9,527: 23 Klorikalkkia, 10.5 tonnia ,207: 44 NatriUl11isHlfiittia ja natriumitiosulfaattia... 2,850: 65 Veden lämmitystä kemikaalien liuentamista varten... :.. 10,594: 67 Sähkön energiaa ,726: 03 Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen korjaus ja kunnossapito... 1,103: ~----~~~ Smk 611,661: 58 Jos tämä kustan'nus jaetaan kaupunkiin pumputulle vedenpaljoudelle, nousevat. selkeyttämiskustannukset B.III penniin m 3 :ltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa. Vanhassakaupungissa olevien asuin- ja niihin kuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus... 6,403: ~---- Siirto 6,403: 27

20 16 Siirto 6,403: 27 Kone- ja muiden rakennusten kunnossapito ja k~jaus... 1,745: 27 Siltain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus... 1,041: 04 Vedenkorkeudenosottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus.. 1,053: 92 Kustannukset tasotuksista ja istutuksista..'..., : 83 S:n puhtaanapidosta ulkona ja sisällä... 4,795: 50 S:n asuinrakennusten polttoåineista... ::.:... 14,841: 69 S:n kone- ja muiden rakennusten polttoaineista ja lämmityksestä... 1,490: 23 S:n sähkövalaistuksesta ja' lampuista : 92 S:n sähkövirrasta...,... : ,798: 17 S:n yövartijasta ,212: 89 Sekalaiset kulut..., : 31 Kulungit ja painatuskustannukset...;.....;....;...;...;'...;....;.....;.....;;.47.;...0;;.;.:...;;0..;;.,5 Smk 44,538: 09, tehden pennin. menon jokaiselta pumputulta vesikuutiometriltä.. Menot käytöstä nousevat 915,568: 61 markkaan, eli penniin jokaiselta pumputulta vesikuutiometriltä.. C. Putki verkko ja vesisäiliö. 1 insinööri, samalla talonjohtojen katsastusmies, palkka putki mestaria, palkat..., säiliönvartija, palkkio...,.. 5,400:- 8,775:- 900:- Sulkujen ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu...,... 20,134: 13 Putkiverkon, palopostien ja sulkujen korjaukset ja kunnossapito... 40,878: 64 Satamapostien ynnä niihin kuuluvain johtojen ja letkujen korjaukset ja hoito 25,901: 35 Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito ,276: 61 Vesisäiliön alueen hoito ja kunnossapito : 61 Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys : 73 Menot katsastuksista ja sekalaiset kustannukset..., : 15 Kulungit ja painatuskustannukset.....;....;.....;...;...;....;.....;....;.....;;.40.;;..7;..;.:...;;8.::,5 Smk 104,859: 07 Vuoden kuluessa on korjattu 24 vuotoa, joista 11 Iiitosvuotoa. Jaettuna putkiverkon koko pituudelle sattui yksi vuoto jokaisella 5.2 kilometrillä. Viime vuonna on konttoriin jätetty tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi 53 piirustusta yksityisjohtojen uudisrakennuksista tahi vanhempien muuttamisesta. D. jakelu. KonttOl:inapulaiset ,032: 50 Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen jakelu ja saatavien periminen.. 17,379: 88 Mittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu... ' ,990: 32 Mittarien vaihto sopivamman kokoisiin... ' : 71 Kulungit ja painatuskustannukset...;.....;...,;,.. ;...;...;....;.....;... '...;;.1,:..;;.8..;;.89;..;: ;;.8 Smk 56,446: 09

21 17 E. Talonjohto-osasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri, samalla mittarintyöpajan johtaja, palkka ,100: - 1 työnjohtaja, palkka paitsi asuntoa ja läm pöä... 4,419: 99 2 putkimestaria ,400: - 1 varastonhoitaja, palkka ,000: - Konttorin- ja varastonapulaiset... 13,641: 14 Rakennusten ja aitain korjaus ja kunnossapito : 05 Tontin ja rakennusten puhtaanapito ,713: 19 Valaistus...' : 79 Lämmitys ja polttoaineet... 1,921: 01 Päivystys ja yövartija... 2,848: 76 Sekalaiset menot : 25 Kulungit ja painatuskustannukset... 2,405: ~~~ Smk 46,668: 64 Paitsi muita töitä on vuoden kuluessa tehty 21 liitosta putki verkkoon seuraavan erittelyn mukaan': Liitoksen läpimitta 25 Luku F. Sekalaiset menot mm 2 2 kpl. Verot Helsingin pitäjän kunnalle.... Palovakuutusmaksut.... Maanvuokramaksut.... Vahingonkorvausta työmiehille sattuneista ruumiinvammoista, tapaturma- 2,500: - 3,361: 07 3,550:- vakuutusmaksut sekä lääkärin maksut... 1,360: 30 Työmiesten loma ,712: 58 Puhelinmaksut... 1,786:- Korkoa konttokuranttitililtä kaupungin rahastossa... 35,331: 23 Mittaukset ja tutkimukset... 21: 84 Pohjavesitutkimukset... 7,282: 44 Maksamattomien ja epävarmojen saatavien vähentäminen : 66 Käräjän aiheuttamat menot : 15 Hautausavustusta työmiehille...' : - Palkkausta eroavalie putkimestarille ,130:- Avustusta työmiehille marraskuun lakkopäivistä... '.' ,276: 99 Kurssitappio englantilaisista.t: sta..._._.._._._._._. ---'6,'-8_25_:_ Smk 82,403: 26 G. Korko ja kuoletus. Menot korosta ja kuoletuksesta pääoma-arvolle Kaupunginvaltuuston joulukuun 10 p:nä 1912 tekemän päätöksen mukaan laskettuina ovat sellraavat: 3

22 18 5 olo korko Smk:lle 7,256,572: ,828: 60, eli p:iä kuutiometriltä Kuoletus, siv _._._.._._._._2_0_6.;...,7_1_2:_4_1..:,.'...;.._2_._74_1_,_, ---'-,_, Smk 569,541: 01; eli p:iä kuutiometriitä Jos yhdistellään edellä olevat menot 1) sekä myös kustannukset jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulu: Vuoden 1917 menot ja kustannus Jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. A. Hallinto.... B. Käyttö:. 1) laboratori....,..., ,158: 03 2) vedenpumppuaminen ,763: 19 3) suodattaminen ,447: 72 4) kemiallinen puhdistaminen ja selkeyttäminen ,661: 58 75,116: 82 5) muut menot Vanhassakaupungissa ,538: ,568: 61 C. Putkiverkko ja vesisäiliö ,859: 07 D. Jakelu... 56,446: 09 E. Talonjohto-osasto, työpaja ja varasto... 46,668: 64 f. Sekalaiset menot....' ,403: 26 Smk 1,281,062: Korko ja ku'oletus ,541: 01 Yhteensä Smk 1,850,603: 50 Penniä vesikuutiometriitä Mutta koska yleistä ja yksityistä kulutusta on vei otettu ainoastaan 6,465,138 kuutiometristä, ovat. samojen edellytysten mukaan kustannukset jokaiselta myydyltä vesikuutiometriltä penniä. Tulos talonjohto-osastosta. Maksettavaksi kirjoitetut tulot nousevat..., ,163: 90 Menot ovat olleet: Työkustannukset ,166: 49 Aineet ja muut kustannukset ,071: ,243: 61 Vuoden ylijäämä... Smk 127,920: 29 Talonjohto-osasto, työpaja ja varasto erittelyn mukaan siv ,668: 64 1) Siihen luettuna ec;leliiseltä vuodelta siirtyneet määrärahat. Siirto 46,668: 64

23 19 'Siirto 46,668: 64 Vähentyy arvioitu meno osasta työpajaa ja varastoa... 15,000: - 31,668: 64 Talonjohto-osaston bruttoylijäämä...,... : 96,251: 65 Smk 127,920: 29 Voitto' ja tappiotili. Tulot Vedenkulutuksen maksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 12 1,928,208: ' Smk 1,928,208: 91 Menot. Hallinto, käyttö y. m. erittelyn mukaan, siv ,281,062: 49 Korko ja, kuoletuksen aiheuttamat poistot pääbma-arvoile siv ~,541: 01. Vuoden netto voitto ,605: 41 Bruttoylijäämä ,146: ,146: 42 Smk 1,928,208: 91 Bilaossi joulukuun 31 p:nä Varat. Pääoma-arvo sivv. 9 ja 10 olevan erittelyn mukaan.... Vanhassakaupungissa lyönalaisena olevat uudet saostusaltaat.... Ainevarasto.... Konttorin rahastossa.... 7,157,373: - 216,025: ,781: 43 6,682: 98 Saatavat: veden maksuista ,720: 26 / talonjohtotöiden ja myytyjen aineiden laskuista ,779: ,499: 46 - Muut saatavat: ,383: 84 Maksettu haaksirikkoapu, joka saadaan takaisin ,897: - Kaupunginrahasto: nostamattomat määrärahat..., ,723: 72 Korko pankkitililtä... 21: Smk 9,149,388: 68

24 20 Velat Kaupunginrahasto, rriyönnetyt lainavarat: nostetut... 7,157,373: - nostamatlomat... ' ,723: 72 Kaupungin rahaston etukäteen antamat rahat.... Velkaa konttokut%ntliti1illä kaupungin rahastoon.... Siirretyt määrärahat....'.... Velkoja eri henkilöille... :...,.... Kurssinero ruots. kruunuille... ' olo korko pääoma-arvolle tammikuun 1 p:nä 1917, Smk:lle 7,256,572: '.. '... :.... Pääoma-arvon järjestelmänmukainen kuoletus ,828: ,712: 41 7,298,096: ,025: ,761: 75 2,500:- 54,277: ,580: ,541: 01 Nettovoitto ,605: 41 Bruttoylijäämä 647,146: ,146: 42 Smk 9,149,388: 68 Bruttoylijäämä, Smk 647,146: 42, tekee 9.04 olo pääoma-arvosta vuoden alussa ja nettovoitto, Smk 77,605: 41, 1.07 olo samasta pääomasta. Helsinki, toukokuun 4 p:nä AlbJn Sko/F.

25 Liite DlO 1. Otteita Vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. Vuosi Me n 0 t Pum- UudisrapuHkennuksia Pääomaarvo Kuoletus ja 5 olo vesi- vuoden Hallinto, käyttö ja Yhteensä 1/1 korko pääomamäärä kuluessa kunnossapito 1) menoja arvolle m3 Smk Smk Smk I p:niä p:niä p:niä Smk Smk m 8 :ltä m 3 :ltä m3:ltä ,501,509,5,880, , , , , ,.. 5,012,198 6,257,5$ , , , ,475,615 6,406, , , , , ,784,820 7,111, , , , , , 6,382,613 7,583, , , \ , ,027, ,.. 6,827,217 7,457,619-17, , /584, ,190, ,540,936 7,256, , ,280, i , f553 1,850, T u l 0 t Veden- Muut Yhteensä V u 0 s i. myynti : tulot tuloja NeHovoiHo.. Smk lo pääoma- arvosta p:niä p:niä p:niä Smk Smk m3:ltä m 3 :ltä m 3 :ltä... Smk , , ,017, , ,064, , ,167, , ,213, , ,307, , ,342, , ,433, , ,525, , , , ,616, ,650-2.lii3 1,762, , ,756, , ,928, , ) Edelliseltä vuodelta siirtyneitä määrärahoja ei ole tähän laskettu.

26 22 LIIte n:o 2. Vertaileva yhdistelmä Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen menoista ja tuloista kirjanpäätöksen mukaan sekä määrärahoista ja arvioituista tuloista vuoden 1917 meno- ja tulosäännön mukaan. Menot. A. Hallinto. Laitoksen osuus Hallituksen menosäännössä 1 toimeenpaneva johtaja.... apulaisjohtaja.... kamreeri.... kirjan pitäjä.... rahastonhoitajatar.... Konttorinapulaiset.... Piirustaja-apulaiset.... Konttorinhuoneiston vuokra sekä siistiminen ja valaistus.... Kulungit, painatuskustannukset ja ostot kirjastoon.... B. Käyttö. kemisti... :.... kemistin apulainen.... ylikoneenhoitaja ensimmäistä koneenhoitajaa toista koneenhoitajaa koneenhoitajan apulaista.... Laboratorin kustannukset.... Menot vedenpumppuamisesta.... suodattamisesta.... kemiallisesta puhdistamisesta ja sel- Määräraha menosäännössä. 5,000: - 16,900: - 13,800: - 6,600: - 3,600:- 3,300:.- 7,300: - 3,000: - 7,000: - 7,000: - 11,800: - 5,280: - 4,500: - 5,200: - 9,200:- 7,200:- 6,000: - 100,000: - 7,000: - Kustannukset kirjojen mukaan. 4,781: 56 16,900: - 13,800: ~ 6,600: - 3,600: - 3,300: - 6,071: - 255:- 8,583: 49 11,225: 77 11,800: - 5,280: - 4,950: - 5,980: 02 10,580: 04 8,640:- 6,000: - 182,023: 75 17,647: 72 Määrärahaa ylitetty. 1,583: 49 4,225: :- 780:02 1,380: 04 1,440: - 82,023: 75 10,647: 72 Määrärahaa säästetty. 218:44 1,229: - 2,745: - keyttämisestä ,000: - 610,057: ,057: 78 Vanhankaupungin laitoksen korjaus ja kunnossapito sekä puhtaanapito ,000: - 20,000: - S:n valaistus... 4,000: - 4,000: - S:n lämmitys... 12,000: - 12,000: - Yövartija sekä sekalaiset kustannukset.. 4,000: - 7,365: 20 3,365: 20 Kulungit ja painatuskustannukset 500: - 470: 05 29: ~~~ Siirto 630,180: - 981,911: ,953: 77 4,222: 39

27 23 l. C. Putki verkko ja vesisäiliö. Määräraha menosäännössä. Kustannukset kirjojen mukaan. Määrärahaa ylitetty. Määrärahaa säästetty. Siirto 630,180: - 981,911: ,953: 77 4,222: 39 insinööri, samalla talonjoht6jen katsastusmies putki mestari katujen putki verkkoa varten 1 apulaisputkimestari s:n s:n.... säiliönvartija sekä vapaa asunto ja puut Putkiverk6n, palopostien ja sulkuventtiilien korjaus ja kunnossapito sekä pakkaselta suojeleminen, satamapostien ynnä niihin kuuluvain letkujen korjaus ja hoito sekä vesisäiliön ja vartijanasunnon korjaus ja kunnossapito.... Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys.. Menottalonjohtojen katsastuksista sekä sekalaiset kustannukset..... Kulungit ja painatuskustannukset 5,400: - 4,800: - 3,000: - 900:- 35,000: - 700:- 1,000: - 1,000: - 5,40Q: - 5,325: - 3,450: - 900:- 88,404: :73 403: :85 525: - 450:- 53,404: : :85 592: 15 D. Jakelu. KonUorinapulaiset.... Vedenmittarien lukeminen sekä laskujen j~kelu ja saatavien periminen.... Mittarien vaihto, korjaaminen ja oikaisu sopivamman kokoisiin Kulungit ja painatuskustannukset.... 9,000: - 13,500: - 16,000: - 5,000: - 1,500: - 9,000: - 17,379: 88 25,990: :71 1,500: - 3,879:.88 9,990: 32 4,846: 29 E. Talonjohto-osasto, työpaja ja varasto. insinööri, samalla miuarityöpajan johtaja ,100: - 5!100: - työnjohtaja sekä vapaa asunto ja puut 4,000: - 4,419: 99 putki mestari yksityisiä töitä varten.... 4,500: - 4,950: - apulaisputkimestari s:n s:n : - 3,450: - varastonhoitaja... : ,000: - 3,000: - KonUorin- ja varastonapulaiset... ; 12,000: - 12,000: - 419:99 450:- 450: ~-- Siirto 758,580: - 1,173,714: ,523: 30 10,388: 95

28 24 Siirto Työpajarakennusten korjaus sekä kunnossa- ja puhtaanapito.... Valaistus... '.... Lämmitys.... Päivystys, yövartija ja sekalaiset kustannukset.... Kulungit ja painatuskustannukset.... f. Sekalaiset menot. Verot Helsingin pitäjän kunnalle Siirto vuodelle Palovakuutusmaksut.... Vantaanjoen varrella olevan suoje\usalueen vuokra.... Broholman vuokra sekä korvaus vesialueesta.... Maanalueiden vuokra Kaupungin rahastoon.... S:n s:n Kaasulaitokselle.... Vahingonkorvaukset työmiehilie sattuneista ruumiinvammoista, lääkärin palkkiot sekä tapaturmavakuutusmaksut.... Kustannukset laitoksen työmiesten kesälomasta'.... Puhelin maksut.... Korot konttokuranttitililtä kaupunginrahastossa.... Mittaukset ja tutkimukset.... Vapaakaivojen asettaminen.... Lyhennys ja takaisinmaksut vedenkulutusmaksuista y. m.... Hallituksen käytettävinä olevilia menosääntövaroiila suoritetut menot: Laboratorin kustannukset 1,078: 03 Vanhankaupungin laitoksen korjaus ja kunnossapito.... S:n valaistus.... S:n lämmitys... :.. Konttorinapulaisten palkkaus sekä jakelu.. 2,830: :09 4,331: 92 2,032: ,580: - Määräraha Kustannukset Määrärahaa menosään- kirjojen munössä. kaan. ylitetty. 3,500:- 400:- 800:- 2,000:- 2,000: - 2,500: - 2,800: - 350: - 650;- 1,200: - 1,350: - 1,500: - 2,300: - 1,800: - 10,000: - 2,000:- 1,400: - 1,000: - 1,173,714: ,523: 30 3,500: ---: 389:79 1,921: 01 3,483: 01 2,000: - 2,500:- 2,800: ---! 1,200: - 1,350: - 1,360: 30 2,300: - 1,786: - 1,121: 01 1,483: 01 35,331: 23 25,331: 23 21: :66 Siirto 10,806: ,130: - 1,235,217: ,458: ;- 650;- Määrärahaa säästetty.. 10,388: 95 10: :70 14: - 1,978: 16 1,400: - 440:34 14,371: 36

29 25, Määräraha menosltännössä. Kustannukset kirjojen mukaan. Määrärahaa ylitetty. Määrärahaa säästetty. _ Siirto 10,806:55796,130:- 1,235,217:19453,458:5514,371:36 Kulungit ja painatuskuslannukset : 68 KonUorin- ja varastonapulaisten palkkaus.. 1,641: 14 Työpaj'arakennusteri korjaus sekä kunnossaja puhtaanapito.. Talonjohto-osaston kulungit ja painatuskustannukset.... Palovakuutusmaksut... Oikeudenkäynnin kustannukset.... j. Koskinen, hautausapu.. j..äijälä, 2 kullkauden palkka : :46 561: 07 1,130: - 16,048: : :- 20,000:- 16,048: 29 3,951: 71 O. UudisrakennukSet. Työkalujen osto ,000: - Vesijohto Kangasalantiellä Karstulan- ja HaUulanteiden välillä... 15,300: - S:n Karstulan- ja Rautalammenteillä Kangasalantieltä Lahdentielle.. 14,800: - Siirto vuodelle S:n Sammatintiellä Someron- ja Anjalanteiden välillä.... S:n Kangasalantiellä Euran- ja Keite.leenteiden välillä sekä viimeksimainitulla tiellä Kangasalan- ja Hauhonteiden välillä.... S:n Espoonkadulla, Tavaststjernankadulla Espoon- ja Valhallankatujen välillä, Valhallankadulla sekä Raja-' saarenkadulla Valhallankadun ja Ulvåsantien välillä.. ';:':;''':''..;.'.:.,,;,.'':..;1:..;. 7,600: - 11,300: - 6,844: 19 _ 12,502: 18 6,055: 02 8,744: 98 6,623: 63 10,681: 12 1,844: 19 2,797: :37 618:88 4.;.;1;.L,:;.;50:;.;0;.:.: 4.:.;1;.L,5:;.;0:;.;0;.:.: Siirto 91.1,630: -. 1,344,216: ,302: 74 22,716: 14 4

30 \ 26 Kustannukset kirjojen mu- kaan. Määräraha m'enosäännössä. Määrä- rahaa säästetty. Määrärahaa ylitetty. Siirto 911,630: - 1,344;216: ,302: 74 22,716: 14 S:n KyIlikinkadulla Bölen- ja Hertankatujen välillä.... Siirto vuodelle Uusia johtoja Hallituksen määräyksestä.... (900:- 3,000: - 1,900: - 3,000: - Lisämäärärahat Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaan.- 2/5 16. }atkettavia pohjavesitutkimukset varten. 32,000: - 5/6 17. Kustannukset työmiesten kesälomasta 11,000: Vesijohto Espoonkadulla, Tavaststjernankadulla' Espoonja VaI hallan katujen välillä, VaIhallankadulla sekä Rajasaa-. renkadulla VaI hallankadun ja Ulväsanteiden välillä... 15,000: -, II Vesijohdon uusiminen Castreninkadulla I:sen ja- I1:sen linjan välillä... 2,500: - 60,500: - 7,119: 89 6,412: 58 10,766: 22 2,513: ,530: - 1,372,929: 25 24,880: 11 4,587: 42 4,233: 78 13:96 455,316: 70 59,417: 45 </! Ennakkovarat Kaupunginvaltuuston 9/10 17 tekemän päätöksen mukaan. Uudet saostusaltaat Vanhassakaupungissa.. 216,025: ,025: 81 Siirto 276,525: ,530; ~ 1,588,955: ,316:-70,59,417: 45

31 27 Määräraha menosäännössi!. Kustannukset kirjojen mukaan. Määrärahaa ylitetty. Määrärahaa säästetty. Siirto 276,525: ,530:'- 1,588,955: ,316: 70 59,417: 45 Menosäännössä puuttuvat kustannukset. Avustus työmiehille lakkopäiviltä marraskuulla, Kaupungin- valtuuston 19!t tekemän päätöksen mukaan ,276: 99 Kurssitappio englannin f::sta ,825: - 9,276: 99 6,825: - Yhteensä Smk 292,627: ,530: - 1,605,057: ,316: 70 59,417: 45 Tulot. Arvioidut tulot tulosäännön mukaan. Tulot kirjojen mukaan. Vajaus. Ylijäämä. Lainavarat vesijohdon laajentamiseksi 95,400: - 88,006: 93 7,393: 07 --~ ~ ~------~ ,864,300: - 2,015,925: 42 7,857: ,482: 99 Vedenmyynnistä, kaupungin oma kulutus lukuunotettuna... 1,700,000: - 1,750,906: 75 50,906: 75 Korvaus vapaakaivojen kulutuksesta y.m.... 5,000: - 5,288: :45 Vedenmittarien vuokrat ,000: - 42,535: : 50 Maksut ilman mittareita toimivista paloposteista :- 767:50 367:50 Maanalueen vuokrat : - 500:- Voitto taloissa tehdyistä johtotöistä.. 20,000: -:- 127,920: ,920: 29 ~~~~~----~~~~--~~~~~ ~~~~~ 1,768,900: - 1,927,918: : ,482: 99 I;i-lainavaroja vesijohdon laajentamista ja kaluston ostoja varten ,124: 37 Ennakkovarat kaupunginrahastosta uusia saostusaltaita varten ,025: 81 20,124: ,025: 81 Siirto 236,150: 181,864,300:- 2,252,075: 60 7,857: ,482: 99

32 28 Arvioidut tulot tulosäännön mukaan. Tulot kirjojen mukaan. Vajaus..Ylijään:tä. Siirto 236,150: 18 1,864,300: - 2,252,075: 60 7,857: ,482: 99 Tulosäännössä puuttuvat tulot: Myydyistä vedenmittareista Kurssivoitto ruotsin kruunuista :- _ 40: 56 50:- 40:56 Epä varmoista saatavista 37: 31 37: 31 Yhteensä Smk 236,278: 05 1,864,300: - 2,252,203: 47 7,857: ,482: 99 Supistelma klrjanpäätöksestå v. 19.\17.' Menot. Määrärahat kaikkiaan menosaannön mukaan...,. Lisämäärärahat Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan.... Määrärahoja ylitetty... _. _ ,530: -_. 60,500:- 455,316: 70 Uudet saostusaitaat Vanhassakaupungissa, ennakkovaroilla Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan.... Vajaus tulosäännössä arvioiduissa tuloissa.... Menos_äännössä puuttuvat menot ,.. 216,025: 81 7,857: 57 16,101: 99 1,672,332: 07 Brutto ylijäämä... '... ;... 6.;;..4;;..;7..:..;.1;..;;4..;;.;6:;...4;.;;;.2 Smk 2,319,478: 49. Tulot. Tulot tulosäännön mukaan _.... Lainavarat vesijohdon laajentamiseksi.... 1,768,900: - 95,400: - 1,864,300: - Ylijäämä tulosäännössä arvioiduissa tuloissa... :.... Säästö menosäännössä arvioiduissa menoissa ,482: 99 59,417: 45 Ei-lainavaroja vesijohdon laajentamista ja kaluston ostoa varten 20,124: 37 Ennakkovaroja kaupunginrahastosta uusia saostusaltaita varten. Vanhassakaupungissa ,025: ,150: 18 Tulosäännössä puuttuvat tulot... _....._ ;.127: 87 Smk 2,319,478: 49

33 Liite n:o 3. Kertomus vedenpuhdistamisesta Vanhankaupungin pikasuodatinlaitoksessa ja vesijohtolaitoksen laboratorin toiminnasta vuonna 191'7. Kirj. o. K. Bergman. Vedenpuhdistaminen. a) Saostaminen, selkeyt!äminen, neutralisoiminen, steriloiminen hypokloriitil/a. Vuonna 1917 on. vedenpuhdistamista varten kemiallisia aineita ohut runsaasti; jotenka keskeytyksiä veden kemiallisessa puhdistamisessa ei ole. tapahtunut Päinvastoin on puhdistamista muutamassa suhteessa voitu kehittää pitemmälle kuin tähän saakka ja saavuttaa parempia tuloksia kuin milloinkaan ennen.. Koko vuonna on tullut käytäntöön tavallinen puhdistaminen alumiinisulfaatilla, jota muutamina aikoina on al!tettu soodaa käyttämällä sekä' aina täydennetty kaikilla tapahtuvalla neutralisoimisella. Saostusaltaita on yhdistelty seuraavasti: vuoden alusta maaliskuun 25 p:ään oli 4 allasta käynnissä, joista kaksi ensimmäistä olivat sarja- ja jälkimmäiset rinnakkaiskytkyssä. Mainitusta päivästä vuoden loppuun käytettiin tavallisesti laitoksen kaikkia viittä allasta, jolloin' kaksi viimeistä allasta aina olivat rinna.kkaiskytkyssä. Ajoittain hyvin suuri veden kulutus on pakottanut käyttämään hyväksi kaikkia altaita. Niitä on viime vuonna tyhjennetty, puhdistettu ja täytetty kaikkiaan 31 eri kertaa, jaettuna seuraavasti: tammikuussa 1 kerta, helmikuussa 2, maaliskuussa 4, huhtikuussa 3, toukokuussa 2, kesäkuussa 1, heinäkuussa 6, elokuussa 2, syyskuussa 2, lokakuussa 2, marraskuussa 5 kertaa ja joulukuussa 1 kerta. -Altaiden tyhjennyksissä on laskettu hukkaan kaikkiaan 57,440 kuut.m kemiallisesti käsiteltyä. vettä, eli 0.73 %. viime vuonna käsitellystä vesimäärästä. Suodattimien antoisuuden mittauksiin ja saostusaltaiden vedenkorkeuksien- havaintoihin perustuvien laskelmien mukaan on viime vuonna puhdistettu 1,878,290 kuutm, eli keskimäärin 21,584 kuut.m vuorokaudessa (249.8 sek. lit). Suurin määrä, 30,520 kuut.m (= sek. Iit.), puhdistettiin maaliskuun 23 p:nä ja pienin, 14,140 kuut.m {= sek. Iit.), syyskuun 9 p:nä. Kokonaismäärä on lisääntynyt 735,980 kuut.m:llä, eli 10.3 /o:lla edellisen vuoden tuotannosta.

34 30 Viime vuonna on pu,hdistamiseen kulutettu 539,182 kiloa alumiinisulfaattia, paaasiallisesti ruotsalaista ainetta, sisältäen lo alumiinioksidia. Keskipanos kuutiometrille jokivettä nousi viime vuonna 68.4 grammaan. Soodan käyttö on ollut t~rpeen vaatima vuoden seuraavina aikoina: tammikuun 1-3 päivän välillä, huhtikuun 18 p:stä -toukokuun 26 p:ään sekä syyskuun 25 p:stä vuoden loppuun. Tällöin puhdistettiin 2,937,380 kuutm, eli 37.3 ~/o k()ko vesi määrästä, kalsjnoidun soodan kulutus nousi 29,713. kiloon. Keskipanos kuutiometriä kohti oli 10.1 g; keskipanos oli ainoastaan 3.8 g, jos soodamäärä ajatellaan jaetuksi viime vuonna puhdistetu1ie koko vesi määrälle. Saostuneen ja selkeytyne.en veden neutralisoimisessa on veteen syötetty 162,120 kiloa sammutettua kalkkia, jonka kalsiumioksidinpitoisuus voi vaihdella 40 ja 60 lo välillä..keskipanos tuollaista sammutettua kalkkia oli 20.7 g kuutiometriä kohti. Suotuisan tuloksen takia, jonka veden hypokloriittikäsittely antoi keväällä 1916, aloitettiin samanlainen puhdistaminen myös keväällä 1917, kun jokiveden bakteerinpitoisuus alkoi nousta ja puhdistusaineita oli olemassa. Käsittely aloitettiin huhtikuun 15 p:nä ja lopetettiin toukokuun 4 p:nä. Kun tarttuvia tautia rupesi elokuussa leviämään kaupungissa, otettiin varmuuden vuoksi vesijohtoveden infektion estämiseksi hypokloriittimenettely taas käytäntöön elokuun 30 p:nä; tätä puhdistamista jatkettiin joulukuun 1 p:ään; kovin leuto sää aiheutti sen käyttämistä uudelleen saman kuun 7 p:stä, 27 p:nä päätettiin se lopullisesti. Näinä jaksoina on puhdistettu yhteensä 2,836,870 kuutiometriä; klorikalkin kulutus oli 11,150 kiloa. Keskipanos oli siis 3.9 g kuutiometriä kohti; j<;ls tämän puhdistusaineen. panos lasketaan vaikuttavan klorimäärän mukaan, mikä on järkiperäisintä, oli se ensimmäisenä jaksona 0.91, toisena 1.11 ja kolmantena 0.97 g kuut.m kohti. Selkeyttämisen lopussa vedessä löytyvän vaikuttavan klorin vähäpätöisen ylijäämän redusoimiseksi kloriksi käytettiin natriumisulfiittiliuosta. Tuollaista liuosta, jonka S02 pitoisuus oli lo, kulutettiin 4,134 kiloa. Keskipanos S02:ta oli siis aina 0.35 g kuutiometriä kohti. Lähempiä puhdistamista koskevia yksityiskohtia ~aadaan tauluista; puhdistamise ssa saavutetut tulokset käsitellään jälempänä laboratorin toimintaa selostellessa. b) Suodtlftaminen. Viime vuonna pika.s.uodattimilla suodatettu vesimäärä, huuhteluvesi siihen luettuna,. oli 7,820,850 kuut.m jaettuna 2,547 suodattamisjaksolle. Suodatinyksikkö on siten jokaisessa työjaksossa suodattanut 3,071 kuut.m, vastaten 26 tunnin 7 minuutin työaikaa, joka on hyvin edullinen tulos. Tekijät, jotka tähän ovat vaikuttaneet, ovat jokiveden ylipäänsä erinomaisen edullinen laatu viime vuonna, äärimmäiseen pidennetty selkeyttämisaika ja varsinkin hypokloriitti-menettely, joka huomattavasti helpottaa selkeyttämistä ja suodatl;amista. Suodattimien pe~uun ja huuhteluihin on laskelman mukaan kulutettu 279,920 kuut.m; tästä määrästä on 174,366 kuut.m ollut suodatettua vettä, jota on kulutettu pesuihin ja joka jaettuna 2,547 pesu!le teki 68.5 kuut.m kutakin pesua kohti. Suodattimien huuhteluihin on käytetty 105,548 kuut.m selkeytynyttä vettä, huuhtelujen luku _oli 3,116, joten keskikulutus oli 33,9 kuut.m kutakin huuhtelua kohti. Käsitellyn vesimäärän ja kaupunkiin pumputun p~hdasvesimäärän suhde oli viime vuonna 1,045. Suodatti111iin pumputun selkeytyneen veden läpinäkyväisyys oli keskimäärin 124 cm.. Laitoksella käsitellyt vesi määrät jakautuvat seuraavalla tavalla:

35 31 Kaupunkiin pumputtu määrä suodateftua vettä... '. 7,540,936. kutit.m, eli olo Saostusaltaiden käytössä hukkaan m ennyt määrä ke-. miallisesh käsiteltyä vettä... 57, olo Suodattimien käyt-} s!.lodatettua vettäpesuihin; , olo töön tarvittu määrä selkeytynyttä vettä huuhteluihin 105, olo Käsiteltyä raakaa vettä yhteensä 7,878,290 kuut.m, eli Olo Laboratorin toiminta. i Laboratorin päivittäiset havainnot joki- ja johtoveden läpinäkyvä~syydestä, väristä: permanganaatinkulutuksesta, suolanpitoisuudesta ja alkaliniteetistä sekä vesikuutiosenttimet~ ristä 22 :ssa 48 tunnissa shelatiinilla kehittyneestä määrästä. bakteeripesäkkeitä on yhdis,;. telty taul~ssa IV sivv Analyyttinen yleiskatsaus, taulussa 111 sivv , sisältää osittain samoja havaintoja, mutta vertailukseksi teknilliseen yleiskatsaukseen v:iikkokeskiarvoiksi yhdisteltynä laboratorin ilmoitusten mukaan. Seuraava taulu sisältää -keskiarvot vuodelle 1917 ja aikaisemmille vuosille erinäisistä Vantaan- ja johtoveden fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista samoin kuin käytetty määrä aluminisulfaattia. Epllorgaanis- Läpinäky- Perrnanganaa- ten jonisoi- AlkalinUeetti 0 Alurniinisul- Väriaste' < Vuosi väisyys tin kulutus vien suolain ccrn n/lo Hei s:: s:: faatinpanos rng Pt/l rn cm rng/l KMnO,,- pitoisuus litraa kohti ' g/rn 3 ~ rng/i co Vantaan vesi , q 63.7' : '6 ' ' , Saode ,. > > ' 2.57' > > > > > >

36 32 Kuten vertailusta aikaisempien vuosien arvoihin selviää, jokiveden tunnusmerkkinä vuonna 1917 oli verraten suuri läpinäkyväisyys,' alhaineri väri aste ja permanganaatin kulutus, suurempi suolan pitoisuus ja alkaliniteetti, kaikki seurauksia melkoisesta kuivuu-. desta, joka vallitsi aikaiseen keväästä.syyksyyn saakka. Suoteessa on ollut tavallisesti hieno, silmillä tuskin havaittava väri, keskimäärin 4 astetta' asteikon mukaan. Suoteen ja jokiveden kokoumus on, kuten ennenkin, määrätty kahdella eri tavalla, osaksi päivittäisillä lyhyemmillä analyyseillä (taulut III ja IV), osaksi täydellisillä analyyseillä kahdesti kuukaudessa. Näillämenettelyill~ saadut keski arvot selviävät seur~avasta taulusta: Sidotl. ja Vapaata Alkaliniteetti cern n/lohci. puolisidott. hiilihap- hiilihappoa p.oa CO litraa kohti 2 CO 2 mgfl rngfl KMnO, rngfl. Suoloja rngfl vanta~n{ 24 täydell. anal vesi 365 Iyhyemp. 1/ l { 24 täydell. anal '. Suode. 4,559 lyhyemp. 1/ Vapaan hiilihapon pitoisuus suoteessa on keskimäärin (723 analyysistä) ollut 5.4 mg/l; veden reaktio on ollut melkein neutraalinen; reaktion tarkka ilmaisumuoto on PH = Vantaan veden reaktio on ollut aivan hieman hapan, PH = vantaan veden keskikovuus on ollut 1.82, johtoveden 2.80 astetta. Tärkeimmät kokeet, jotka viime vuonna on tehty, koskevat niitä aikoja jolloin alumiinisulfaatilla tapahtuvaan puhdistamiseen li.itettiin hypokloriittimenettely. Vuoden 1916 kertomuksessa on jo varsin yksityiskohtaisesti tehty selkoa niistä näkökohdista jotka ansaitsevat huomiota sillä tavalla puhdistettuun veteen nähden sekä fysikaalis-kemiallisessa että bakteeriologisessa suhteessa. Kaikki, mikä silloin tuotiin esiin, on yhä vaan varmistettu eikä siis olisi syytä tässä yhteydessä enää. syventyä tläihin kysymyksiin. Kun tarjolla. oleva aineisto nyt kuitenkin on paljon runsaampi, esitettäköön se valaisemaan saavutusta bakteeriologisessa suhteess.a. Vuonna 1916 oli olemassa todisteita hypokloriittimenettelyn tehoisuudesta ainoastaan lyhyeltä ajalta, kevättulvajaksolta, joka menettely seurasi erästä toista pakon vaatimaa puhdistustapaa. Nyt on saatu kokemuksia vielä yhdeltä keväältä. sekä k~sän matalavesiajalta, syksyn tulvavesiajalta ja' talvikaudelta; Seuraavat numerot tekevät tyhjäksi kaikki epäilykset meillä käytetyn menettelytavan täydellisestä tehoisuudesta..

37 33 Bakteeripesäkkeiden luku 1 cm3:ssä Puhdistuksen teho %:ssa Aika SelkeytynyUä Kemiallisesta Kokonai- Vantaan puhdistami- SuodattakloriteUua Suodetta suudesvettä sesta ja sel- misesta vettä saan keyuämisestä Huhtik. 15 p.-toukok 4 p... 47,390 1) Elok. 30-marrask , Jouluk , Keskiarvo! 18,355! 3.0! 1.0! I 66.67! Yllämainittuina aikoina tutkittiin 1,143 näytettä suodatettua vettä; niistä huomattiin 590, eli 51.6 olo olevan kehittämättä ainoatakaan pesäkettä. Mutta valvontaa on ulotettu pitemmällekin. Viljelyksiä on säilytetty 22 lämmössä ei ainoastaan 2, vaan 3 ja 4 vuorokautta ja vieläkin kauemmin. Suuremman bakteeriluvun tahi erikoisbakteerein ilmestymistä ei ole voitu havaita. Huhtikuun 15-toukokuun 4 päivän välisenä jaksona otetut näytteet, jotka 48 tunnissa kehittivät keskimäärin 0.8 pesäkettä, kehittivät 72 ja 96 tunnissa keskimäärin 1.5 ja 2.0 pesäkettä. Ero on siis hyvin pieni. Laboratori on myös säilyttänyt vesi näytteitä kaksi vuorokautta ja sitten taas kylvänyt viljelyksiä tarkoituksessa tutkia olivatko bakteerit mahdollisesti ainoastaan tilapäisesti vai lyhyemmäksi ajaksi steriloimisen takia menettäneet kasvukykynsä. Näissäkin tapauksissa saatiin samat alhaiset pesäkeluvut..... Näitä tutkimuksia: täydentää seuraava taulu, jossa on yhdistelmä laboratorin Bact. colin tutkimuksista niiltä jaksoilta jolloin vettä steriloitiin hypokloriitilla.... Kuutiosenttimetriä g~ '$ ~ (1) n> _. ::1 (1) <n ~: ~ Vantaan vesi... { Nä~~:~~~~Sil:kU Selkeytynyt vesi... { Nä~~::~~~s:~kU { Näytteiden luku Suode Positiivisia Yhteensä näytteitä! 46! 40! 20 I 20 I 20 I 20 I 20 I 20 I 20 I 20 I 240 Sadasta tutkitusta näytteestä kloritettua vettä ei ainoakaan ole antanut positiivisia tuloksia coliin nähden. Täten on esitetty täysin pätevät todisteet hypokloriittimenettelyn erinomaisesta tehoisuudesta ja sopivaisuudesta meillä kaikissa olosuhteissa ja kaikkina 1) Selkeytyneen ja suodatetun veden erittäin alhaiset bakteerinpitoisuuden luvut pakottavat käyttämään keskiarvoissa myöskin kymmenyksiä. 5

38 34 aikoina. Suoteen bakteeriologiseen laatuun nähden ei nyttemmin tätä menettelyä käyt~ täessä ole mitään toivomisen varaa. Puhdistamisen bakteeriologinen teho kuukausi kuukaudelta selviää taas seuraavasta taulusta: Bakteeripesäkkeide.n luku 1 cm 3 :ssä Puhdistuksen teho 0/o:ssa Kuukausi Saostuk~esta Kokonai- Vantaan Selkeyty- Johtoja selkeyty- suudes- Suodattavettä nywt vettä vettä,misestä misesta saan Tammikuu Helmikuu.....,..., Maaliskuu Huhtikuu... '...,,. 33, ' Toukokuu... 2, Kesäkuu Heinäkuu.,. '...,...,'. ' Elokuu...,..., Syyskuu Lokakuu... 5, Marraskuu... 2, Joulukuu... 3, Keskiarvo 4, Vuonna , )... 3, , , , , , Selkeytyneen ja johtoveden vuodenkeskiarvot vievät voiton kaikista aikasemmin saavutetuista tuloksita. sennenkuin hypokloriittimenettely meillä tuli käytäntöön voitiin säännöllisesti odottaa melkoista liisääntymistä johtoveden bakteerinpitoisuudessa sekä keväällä että syksyllä, jolloin jokiveden suurimmat pesäkeluvut sattuivat. Nyttemmin olemme tässä suhteessa, hypokloriittia käyttämällä, aivan riipumattomat jokiveden bakteerinpitoisudesta; vaikeutta voi ympäri vuoden pitää johtoveden bakteerinpitoisuutta niin pienenä kuin haluaa. Koko luvusta viime vuonna tarkastettuja suodenäytteitä; 3,145, on 726, eli 23.1 olo, oliutkehittäm~ttä pesäkkeitä ja ainoastaan 16 näy ttettä, eli 0.51 olo on kehi.ttänyt yli 100 pesäkkeen. 1) Ajalle tammikuu:-lokakuu.

39 35 Haet. colin tutkimuksia on tehty sliännöllisesti kerran vikossa 624 vesinäytteelle. Tulokset on yhdistelty tauluun I siv. 36. Viime vuonna on laboratorin johtaja otsakkeella. Rön gjorda vjd konstgjord infiltration af järn- och humus haltigt ytvatten julkaissut teoksessa: Hyllningsskrift tillägnad ]. Oust. Rickert, Tukholma 1917, yleiskatsauksen laboratorin tutkimuksista, jotka koskevat vesijohtolaitoksen vuosina Tikkurilassa järjestämiä luonnonsuodattamis Ikokeita; julkaisu käsittää 26 sivua 4:0 ja sisältää 6 kuvaa ja 7 taulua. Mitä taulun V täydellisiin vedenanalyyseiihin tulee, huomautettakoon, ettei vuodesta 1917 alkaen analyysien tuloksia enää esitetä vanhemman dualistisen katsantotavan mukaan emäksill'ä ja hapoilla oksideina ja anhydrideina ilmaistuna, vaan uudenaikaisemman Ikäsityksen mukaan positiivisillä ja negatiivisillä joneilla... Vuoden kuluessa laboratorissa kvantitatiivisesti analysoitujen näytteiden lukumäärä selviää seuraavasta Yhdistelmästä. '. Täydellisiä vedenanalyysejä (n. 23 eri määräystä): 'Vantaanvedelle näytettä Johtovedelle Osittaisia tutkimuksia: Alumiinisulfaatille Klorikalkille... 9 Klor.ikalkkiliuokselle Natriumisulfiifti:Jiuokselle AItaanlimalIe Puhdistamisenkulun tarkastusta varten: Veden kemiallisia analyysejä.... 9,545. bakteeriologisia analyysejä: a:) pesä;keluvlitn määräämisiä.... 4,627 b) Bac~. colin. s:n Yhteensä 14,957 näytettä Tämän. lisäksi on merkitty.. 2,102 kalkkimaidon analyysiä, 1,379 veden reaktion tarkastamista, 1,35'1 :vaikuttavan klorin tah'i al1tiklorin tarkastamista, yhteensä 4,832.

40 36 Yhdistelmä Bad. colin tutkimuksista v _Taulu / 50 / 40 Kuutiosenttimetriä / 0.25/ 0.10 / / / / / :::l0-< ;:r ~;;- tt> tt> _.:::l... ' Vantaanvesi } Näytteiden luku Positiivisia / Näytteiden luku Selkeyt~nyt } POSitiivisia vesi 0/ } Näytteiden luku Suode Positiivisia / Yhteensä näytteitäl Teknillinen yleiskatsaus v Taulu II. Viikko.Käsiteltyä raakavettä Pumputtu puhdasta vettä ]S' ;:r, S; , ,----1 ~ ~ ;:0:: tt>. ~ ~ :::l :::l c:o:- <' ,' 3 ~c < ' tt> ;:r. ~~.., :i tt> 0. :::l tt> Kemikaalinpanokset Tammik helmik. 3.. Helmik maalisk. 3. Maalisk Huhtik ,870 19, ,214 18, ,880 20, ,354 19, ,240 20, ,749 19, ,840 20, ,542 20, ,830 20, ,874 19, ,470 21, ,423 20, ,540 21, ,443 20, ,300 21, ,487 20, ,570 22, ,833 21, ,800 23, ,608 22, ,980 25, ,582 23, ,420 26, ,245 24, ,320 25, ,909 24, ,660 25, ,805 23, ,170 23, ,356 23, ,110 23, ,937 22, ,790 23, ,519 22,

41 37 Taulu II. en Käsiteltyä en et> PumpuUu puh- '):0 0:;;:.' ' Kemikaalinpanokset ' 0 et> raakavettä dasta vettä ;:r' p. :o;-'s... :0;- ' ~'< ' ' < ::::,,0 -et> Vi i k ko ~ ~ 9' ;::0:: ;::0:: 'et> et> et> <: (;j' en > ~o -< <~ -< :l 0 ;:r <en ' '> en CJ 2!. :l m< ':0;- :o;-gö. < en l1q E.;:: l1q 0 11Q~ - :0;- 3 rt.p 5 ä..,' 3 0 -' 3 rt -'0 ~' 3~. l1q 3~ S.,et> '0 g co et> et> ;:r 3 p. -S- 3~ l1q ~ ~ ' 0 :l Cl)O ~ c,o) en et> p. (Ii ::s ' ' ' _. en r~: en r~ g: ~. 3 < ' 3 '::l. ' ' '- S S ' ~~~ - ;:r :l et> ', ', ;. ' ' Huhtik. 29-toukok ,910 22, ,611 21, Toukok ,490 22, ,214 21,746 r ,600 22, ,693 21, ,680 24, ,250 22, kesäk ,360 22, ,433 21, Kesäk ,940 22, ,257 21, ,280 22, ,485 21, ~ , ,321 21, , ,710 19, ,801 19, l-heinäk ,890 20, ,171 19, Heinäk ,100 20, ,660 19, ,470 20, ,981 19, ,320 19, ,405 18, elok ,710 21, ,346 20, Elok ,640 21, ,219 20, ,880 20, ,427 19, ,580 21, ,845 20, , syysk ,050 20, ,307 19, (0.40) (0.09) Syysk ,750 19, ,761 19, ,760 20, ,768 19, ,070 20, ,628 19, ,330 20, ,402 19, okak ,730 20, ,330 19, Lokak ,850 20, ,714 19, ,830 19, ,263 19, , ,115 20, marrask ,450 20, ,863 20, Marrask ,160 21, ,566 19, ,170 20, ,206 19, ,930 20, ,897 19, l jouluk ,730 20, ,180 19, Jouluk ,120 21, ,739 20, ,980 21, ,545 21, ,480 21, ,321 21, l ,310 18, ,861 18, ,020 19,510 37,471 18, Yhteensä 7 1,878, r,540, ' 1 Keskiarvio - 21,584 _. 20, ~J

42 38 Analyyttinen yleiskatsaus v Taulu 1/1. Jokiveden laatu keskimäärin Suodatetun veden laatu keskimäärin Tutkimuksia puhdistustehon tarkastusta varten Viikko I 28-helmik ' : Helmik ! ' ' 25-maalisk.3 1 Maalisk ; Huhtik ~ ' toukok Toukok '20 27-kesäk ' Heinäk. 1~7, : elok Elok Syysk syysk ' ' q , ' ' ' ' ' ' '(J) o , 81.2' 0, o , 95.8 o , ' ' ' ' 8.8 o 87.4' ' ' 6.7 0, 94.0: o ~6' 5.2 O ' :94 1.'1 O. ' '.0 2 o o 44,9' ' Ol '5.56' 0, : 0 ' I O 87, , O , o 92.5 ' o 91.4 o :95 5:0 4.43' :61, '6.0 '6.03, ' , :92 '9.3 O. I O O M i ls ' ' ' :S :88 88, '

43 39 Taulu 111 Jokiveden laatu keski- Suodatetun veden laatu Tutkimuksia puhdistustehon määrin keskimäärin tarkastusta varten r r < -< > r ' a 2' r a i;:- 0 ' ta, _., '0 :;0: Vii kko < a R> ', < 5j;2l ' '0 R> c ' ~ ()Q ' ~ a,::l a- 5',::l a- ::l ::l. na :+ - :>; ::l. Ö,, c, ä~ c' ~::s[ 0' ' ~E!.~ < ::l. a, n:>; 0::+ n:>; 0::+ a... :s: =()Q a ---_. ::l ;:::!. a~ ö' ~og a'< ö' a _.,_0 ()Q ' ~ ::l c~ =0::+ CJl ' ~ 2- ', ;'~,, ;;1 ;::, ~.~,, ()Q= Q 0 Cii' Cii' 0'''' a ä' ::ea t..~. a ä' ::e' ::l 5j' ~ ';:sl... ;:::::: a _. ;:sl QEt -' en ()Q' Q-' '0 :;'... '< ()Q' a a ;::,:+ '0 S' 0 ' -C? ' er- ~ ~ ' Syysk. 3O-lokak (/) O Lokak c: IS 3.6 O c: O s s O. O.OS , 28-marrask O Marrask. (J) O S4 4.1 O S9 4.6 O C 25-jouluk s O Jouluk J ~ O c: s 4.s0 2.9 O _ O. 0.C , :::: Vuoden: Suurin s O. O.IS - Keskiarvo O. 0.06S Pienin O I 2.86 O. O CI) 0 9,5451 4,627 '-,...-' 14,172

44 40 Taulu IV. <... ;:0;-(1) Jokivesi SuodateUu vesi '< P- 3 ::1 (1) en ~ ::1::1 ~ ::1 Kuukausi '<;:0;- P- t- 0 en en n ;:0;-0 ;;t:e (1) ;:0;- ~ ja päivä (1) ~ n;p Bakteeri- ~ 9>- '... (1) 0 0 9_ ;:0;-3 S~ (1);:0;- ö> ';:0;- pesäkkeitä ö> 's:;: (1)' P>. ::I~' P>. E- ' t- ~ ~ ::I~ 0 c < ccm:ssä < 9 ::1 ~~ ~ ii); n;:o;- _::1 l1q _ (J9 <r;: ~11Q... ::1 P>. l1q ::1 9~ n :J.. 0 ~t 9 ~~ -..~ 0:::; :J. ~ : O;:::+: (1) ' 0 0. e, ~ ::1-8. (1) 90 ~~ 0' :I~ '''0 ' ~ ' ' :I2- Pin-I Poh- ' c:~: 9 ~ n~ ~ Tammlk. '< ~ ~ Oe; '< 5' O=: nalla jassa ~ ';:0;- ego ~: I 0 ::1 ~ ' ' ; ,156 1, ,810 2, ,800 2, ,770 1, ; ,010 1, ,036 1, , Keskiarvo I I 4.41 II 841 I I '

45 Jokivesi 41 Taulu IV.,. <: ;0;-' Suodatettu vesi 3 -- «Po ::1' ::1 ::1 en ' ::1 Kuukausi «;0;- r ' Po '0 en (J) ;O;-to ;0;-0 ;0;- ja päivä 3~ Bakteeri- 0 ' ' ' 3~!!!:.~ '... ' 0,;0;- 3 m 5' ' ;0;-3 ';0;- pesäkkeitä e. ';0;- -;0;- '.:..,.~ r 0> ::12:. ' ::12:. - ::10 ', <: 3::1 ' ' --_. --_. 1 cm 3 :ssä <:... 3::1 ei 0 n;o;- _::1... ' ' n3 '(/Q 3~ ~-g _::1 (/Q '9.... ::1 :1. <' 3 0 :1. O~ :1. -' ~o O~ -0 no ' ' ::1 3, =1 ' 0' (;j' 1n (;j',m '''' ::t~ ' Pin-I Poh- ::t~ ' 0 3 Helmikuu r.n ~: n' ~ == ' 0= nalla jassa 0==,;0;- ::1 3 0 ' ' '. ~: I :: , _ ,180 1, ; I Keskiarvo I 0.1 I 52 I 188 I 59.5 I 53.9 I 5.5~ II 596 I I 4.87 I

46 _.~ 42 Taulu IV. <... 9 :>;n> Jokivesi Suodatettu vesi '<P- :ln> Vl ~ ::1 :l ~ :l. Kuukausi '<:>; P- r '0 Vl n Vl ja päivä Bakteeri- å?:: ;;til :>;0 n> :>; ~, n> s:: 3>- s:: '... 3 n> n>:>;,- ::i' :>;3 :>; pesäkkeitä ':>; S:~ n>' :5: ' r ~ ;;; ~, :l '0' ~, s:: ~ < 3:l e...~ 1 cm3:ssä < 3::1 :l~ n>... p;; 0 n:>; -:l n> <~ 03 S::()Q ()Q 'E. _:l ~,... :l n... _. ~. ~-g 0 3 ~~ 3~ ~o o::+. ;:1. O~ 30 '''' ~ C> s:: :l ~~ -e. n> :-<0 :r:~ 3 0' '0> Ui' Pin-Ir,poh- :r:~ '~ Maallsk. ' ~ s:: 0= ' s::.. no> '< nalla jassa 0:::: ~:>; '< :i' s:: s:: p:i: I 3-0 :l ' ' ' ~ o : o o ' o o o o Hio o Keskiarvo I 0.1 I 62 I 161 I 50.1 I 58.6 I 6.05 II 457 I I 5.61 I

47 43 Taulu IV. <... ;.:-n> Jokivesi SuodateUu vesi '<Co ::In> 3 en 1» Kuukausi - ::1::1 1» ::1 '<;.:- t Co 0 ja päivä en n> Bakteerien ;':-0 å?:: Frt:l:l n> :>:' ~ C C ~ '... 3 n> 0 3.1» 2-.0 n>;.:- ~, r 5' :>:,3 ';':- pesäkkeitä ';':- s;-~ n>' ii> ' Dl ::l'o. ~, Co 1»' C Dl o~ n;.:- < 3.g ::Ie. 1 crn3:ssä < 3::1 ::Ie.... ~ ;, p;; -::1 --_. --_. 03 l1q _. <a; 3~ CI1Q... ::1 l1q ~ ~: S!.... :: '8,: g-~ ::+ ::::::.0-0::+ å'ö' n>, ~: n> n> =l~ 0 '1» Ui' ::t!l Pin- I Poh- Ui',a; '''0 en El Huhtik. C C 00 ~: n Dl '< ~ å '< C 0=1 nalla -jassa C 00;':- 3 ' (1 ~ en ::1 en 00, :: , , , , ,20 1,048 1, ,300 1, ,670 2, ,20 2,910 2, ,000 4, ,460 6, ,700 16, ,900 39, ,200 57, ,900 92, , , s , , ' , , ,100 78, s ,400 54, ' ,500 75, ', 23, ,300 59, ,100 45, ,000 26, ,800 22, ,600 14, ,700 10, ' ,600 7, ,600 4, Keskiarvo I I 207 I I ,086\ 33,2831 0\ 89.2 \ 5.12 I

48 44 Taulu IV. :><(11 <::... Jokivesi Suodatettu vesi,<po ä :l:l :l(ll Kuukausi Ul :l ' ' '<:>< Po r '0 Ul Ul :><0 (II :>< ja päivä (II ~ n> Bakteeri- ~ (II 5!.... å~ [~ ' (11:><... 3 en :><3 e. ~;;: pesäkkeitä e. ':>< ~~ r :l (II. Ö. ' ' ::so <:: ~ ' 3:l :l~ 1 cm3:ssä :l~ (II... <:: 3.g iii 0 n:><... :l --- _. --- _. l1q _. -(II ~11Q l1q <!;l 0,g 5!.... :l _:l 3 3~ n ::!. ::J. ~: (II' Et' ~o 0::+ ::::. : 0::;: 3~ =1' 3 '0 00 ~: fij. (II (II 'El.'0 00 :J:(II Pin-I Poh- :J:(II 3 ' ' co' Toukok. ~ ~ n' ~ ' 0== 08:.. =: ~ nalla jassa ~ :l ~~ 3 0 -' ' ' ' :l ,660 3, l ,340 3, a ,360 4,330 0 RO ,520 4, ,180 4, ,000 4, ,740 7, ,120 5, ,300 3, ,490 2, ,630 1, ,340 1, ,200 1, , , ,320 1, ,160 2, ,630 1, ,730 1, ,780 1, _ _ (5) , , Keskiarvo I I 289 I II 2,0661 1, I O.3d 7.2

49 Kuukausi ja päivä ', ~ 5' :>;3 Kesäkuu Jokivesi t' '0 en 0 45 :>;~ '<J:l. Taulu IV. <... n> Bakteeri- ':>; pesäkkeitä Suodatettu vesi o ~, en 00 ' ' 0 en '<:>; J:l. :>; n> ~til :>;0 ~ 0 ':>; S~ ~. ' Q: ~ ~ '''' 3 ~ _ 3., ~:>; t' iu iu... o~ < ~ ' 3::1 o!!!. 1 cm~:ssä 3. 0 o!!!. ~ 0... ~ 3 n:>; _0 --. _. --. < _. ~()Q ()Q -~ <~ 3~. ', 9.. _::1 ', ()Q 9. _0 n ;:J ;:J.... ' ::+ ;:l. ;::::-0-0::;: ~' 0 0' ~o ', -0 ~ ~ ', 3~ =1 ' 00 (;i' (;i' (;i' ::r:~ Pin-I Poh- ::r:~ 3 ' '''' 0 ~ ;:: en ~: n' 0... ~ 0:::: nalla jassa ~ 0:::: ':>; ~: I 3 0 ~ ' 5' ' ~ ; ,910 1, , : ! (292) (240) Keskiarvo II ' 0 3

50 46 Taulu IV., ;':-t't> < J,okive'si Suodatettu vesi '<0-3 - ::St't> Ul ~ ::s::s ::s! Kuukausi '<;.:- l' ' 0- i 0 Ul Ul ja päivä 3::: Bakteeri- 3> ;':-b:! ;':-0 t't> ;.:-, ~, t't> ~ ~ ~.Q) '... 3 t't> 0... t't>;.:- 0 i 5' ;.:-3 ';.:- pesäkkeitä ~ ';;;;: t't>. ~ S:~ ' ~ l' ii> ::s~' ~, < ~' 3::S ~~ 1 cm3:ssä ::se?. t't> 0 ocax n < 3. ;: ~ ~ --_. _t't> -~ <t't> (J3 3'< ~11tl 11tl5!. -'::s l1tl _. ~ -::s () ::t 3 ~ t't>~... ' o~ ':J. ;::::0 0;:+ 3~ ~.; 3 0 ~ ::s -0 t't> 0 Cii &'1.~: :r:~ Pinfij' 1 Poh- :r:;l 3 Heinäk. ~ '''' ~ '~I ~ Ui ~: '~ ~ O!:t nalla jassa ~ 0== ';.:- 1». ' 3 0 ' ' ' ::s, I 1 ~.O.o ' I j :ll i ' , , ' : , Jl , , I I ' I ~ ~ _ _ ' ' , Keskiaivo II I

51 47 Taulu IV. :0;- <:... Jokivesi Suodateltu vesi '< o rjj Kuukausi '<:0;- 0- t 0 rjj rjj n> Bakteeri- n> :O;-c;:l :0;-0... :0;- ja päivä..' J;:: J;:: en... -0!!: 0 3_ 0 3_... ':0; ::;~ en 5' :0;-3 s;' ':0;- pesäkkeitä s;' ':0;-... i5: ~ '0'... J;:: o~ o~ <: cm3:ssä <: 3 0 -~ ;, ~ 0 n:o;- _0 -_. --_. 0 < 3 3'<... J;::()Q ()Q '9. _0..' ()Q (')-0 '9. n ::!. gj 3 ;J.... 0::;: ;J. S::o ~ o:=: > en (;;' Pin-I Poh- ~~ :'-0 0> en en ::r:~ n.. 3 Elokuu.. s:: e: s:: 0 ~ 0::1: g. J;:: nalla jassa s:: en:o;- 3 ' 0 en en..., (JO ' Jlo o o > o o Keskiarvo II

52 48 Kuukausi ja päivä Syyskuu < Taulu IV. ;0;-' Jokivesi SuodateUu vesi '<0- ::3' (Jl ;:l::3 ' ::3 '<;0;- 0- t' 0 (Jl (Jl1 ' ;O;-tl:! Bakteeri- ;0;-0 ;0;- Ul... 0 s:: n> s:: n> '... ~.Q) ';0;- ' 3 CIl :i ' ;0;-3 pesäkkeitä... ;0;-,. t' ii>,;0;- ii> ::3~' '~ 0: s:: ' 3 ::3 ::3~ 1 cm - 3 :ssä 3 0 ::3 t;;: ;;;; 0 n;o;- < -:: ()3 3'< ()Q < S5- -' <' 3 S-'{g '9. _::3 ~~ n :J.,1ll 0 < :J. -.:::.0-0::+ :J. 0::;': ' il61... ' e! Ui' =-'''0 ::r:~ ' 3 0' Pin-I Poh- Ui' CIl ::r:~ '~ '< ~ s:: Oa s:: ~~ n' '< nalla jassa O~ S' s:: s:: 3 g- '- CIl CIl Q): I 0 CIl :: i /!, LI ' ,880 2, , ,920 4, ,330 4, ,060 4, ,420 2, ,430 1, o Keskiarvo ~ II

53 49 Taulu IV. <: :0;-1'> Jokivesi Suodatetlu vesi '<P- [ ;:ll'> ;:l;:l Ul Kuukausi ' ' ;:l '<:0;- P- t'' 0 Ul Ul ja päivä Bakteerl- :O;-ttl :0;-0 1'> :0;- 1'> s:: n> s:: n> a!.a:» ' '> d e. 3-1'>:0;- :;. :0;-3 0;.,,:0;- pesäkkeitä co; S;-~ 1'>. ;:lo ' ~ o~ s:: ' 3;:l ';:le!. 1 cm3:ssä 3~ -g... n:o;- <: -;:l --- <: e.s= tii ()3 s::aq aq 9. _;:l ~. aqe. <1'> 3':1 -~. S.g I'>~ 3 d ::1. =~. ;:::'0 0::0: ::1. ;::::' =1' 3 d 0- ~ 1'> 00 ', fii ::e::g Pin- Poh- fii ::ei'>.~~ d 3 Lokakuu ' s:: n' ::i ' O,a: s::.:: s:: nalla jassi! s:: 08: ''''' ':0;- 3 en ;:l -, ;:l 0 ' ' ,960 4, ,400 10, ,200 10, ,300 15, ,600 9, ,780 6, ,600 11, ,900 9, ,900 10, ,500 12, ,300 10, ,350 6, ,220 7, i ,430 3, ,940 4, ,140 1, ~.o ,620 2, ,160 2, ,960 2, ,470 1, l ,290 1, ,240 7, ,180 8, r ,540 7, ,300 3, Keskiarvo II 5,5001 5, ' 7

54 50 Taulu IV. ;.;on> Jokivesi Suodatetlu vesi '<0- ::ln> (Jl ::l ::l ~ Kuukausi ~ '<:0;- r 0 0- (Jl (Jl ;.;00 n >. Bakteerj- n> 1>: ja päivä n> ~tp en., = = 3;=: 3 n> 12. s_ 0 ;.;03 e. _.' n>:o;- en ~, ';.;0 pesäkkeitä ';.;0 S;~ n>' r ::l ~, 5i ~ ~ ::l'o' E..~ ::l~ ::l~ n> 0 n:>;- <: S::l --- _. 1 cm 3 :ssä <: 3::l ~ S>. ~5 -n> (J3 3'<. =I)'Q _::1 n., _. <~ ~~ 3 'C ::!. -' O~ ~: rrs..~ 0::+ n>en.;;1 ::: ~ 3 'C 0- en, =::l -0 n> -0 n> 3~ 0' Vi' Vi' ;:r:n> Pin-! Poh- Vi' 3 aå,en 'C '< ~i' = nalla jassa ~;.;o = 3 0 en en en ' ::l Marrask. '< ~ = Oa =.. n' (J <: [,, / ,110 2, ,840 3, ,920 2, ,890 2, ,310 2, '3.00 2,440 2,390 9 ilo : ' ,660 1, ,460 1, ' ,500 3, ,070 7, ' ,260 6, I,.94, ,570 3, ,310 2, ,110 1, ,610 1, , ,400 3, ,450 6, ~ ,800 4, ,240 3, ,210 2, ' ,080 2, ,820 3, ' , ,900 2, ,030 2, ,550 2, ,190 1, ,670 1, ,340 1, ,710 1, i Keskiarvol '1. 97.~ II 2,8761 2, II

55 51 TauJu IV. <: ;';-(0 Jokivesi Suodatettu vesi '<Q. -3 :;:l (0 en. :;:l:;:l Kuukausi ' ' :;:l '<;.;- Q. t' - C en ja päivä n> Bakteeri-. Ul ;';-0 (0.,. ;.;- (0 0: 0: ~t:o å~ '... ( _., (0;'; co;.;- 0 IlO' :i ;.;-.~ pesä k keitä co;.;- 5t::s; (0' :=. ' t'.,.,.,,., :;:le' 3 :;:le:. rt e;'.,. <: E.:;:l 3 :;:l :;:l:::: l' cm3:.ssä <: --- _..,. ;;;; <~ n3 n;.;-... (0 ---:;:l (7Q _. O:(7Q (7Q :;:l ~ :1.... ' ~. ;::::::0-0::;': n- '(0' 0 0: :;:l -0 (0 0 (0 3~ ::!' 00 m, ;n0 ;n0. 0 ::r:~ Pin-I poh- 3 0' ;n0 ::r:~ co, Jouluk; a 0: 0: (,)~ n' '< '< 5' 0: Oe: nalla jassa 0: 0= rn- ;.;- m Q.:I: ag- I rl ' ' ,460 1, ,070 1, ,140 8, : ,690 5, ~ ,160 4, ' ,690 2, ' ,320 3, ,900 14, ,500 21, P,900 5, , 3.7, ,500 11, '1.3 ' , ' ,000 9, ,680 6, ,680 6, , ,860 4, , ,940 1, ,220 1, ,,1.1 -' 7.? ,320 1, , , '1' , ~ 208 ' , ( : ' _.' 3.4', Keskiarvo ,013 3, , (.. S:n l ,330 4, S:n 191' , ,737 5, S:n ,662 4,541 c S:n ,858 6,642 ~O ' '6 L S:n ,569 4, ~ S:n ,112.7,022..,., S:n , ,313 4, :;:l

56 ~ _ 52 t' Vantaan- ja vesijohtoveden kemiallisia..::... _. t' 't' t'.:: ~ t' ::1> <: Piihappoa ja 0':: Ul -~ ::r: suolahappoon '0 j;' 0(1) ::r: ::r: ~.c: ::r ~~. ::r: :>;~ '0 5' liukenemattomia <: (1) _0 ~.(1) ;;>:: (1) :>;.:: '::l '0 :>c:>; (1);::1: oo::r ::r (1).::' ~3 n~ ' aineita.:: (1) 0.:: :>; 1» g ::r :l. ~o. = :: ~ S!. (1)...:: 0 OS- 3 ~ ~ '.:: ss' 3~ Päivä ()S' X~ ' '... 3.:: Ero '0 3 ~. Ze. ' ::r -< ~ o=: '.:: 11Q!ji 00 a::r C;g. Q:I~. ~[ '~.,?:9: 3 _. ;::: Cij' l1q ';::::_. ~ ~> ~ %::r (jj'3 ' ::r3 11Q= (1) - '< 'd c ~ c C(1) c4~ 3:.~ (1) 0 Ol~ -;;;,~ 0 '< ~:g c;::i: ~ ' ::1 11Q~ -..::r :l -s; '0 11Q::l ~~ : 33.,.., ()(1) ' '< '00 --;::'5 0 -~ '0 '0 ' 0 3~ ~ 00 II>' () (1) ~ 3 ~. C!3..3 '0 3 3' ~ 0 3 ' ' 3 ~oi>o 11Q(1) -9 ~ ~ ~ { { { { { { { { { { { { { { -00 -;;;'0 3/ II 0.1 > /1 I II 0.1 > ' /11 I II 0.1 > l , / II 0.1 > IIII I II 0.1 > /III I II P.I > /1V II 0.1 < /1V I ~ II 0.1 > /V I 3: II 2.9 > /V I II. 8.6 > ' NI I II 17.6 > ~ /VI II 21.0 > NII II 19.9 > ' IVII II 19.1 > /VIII { I II 20.6 > NIII { II 20.9 > IIX { 1; 17.0 > /IX { 1; 11.2 > ' /X { 1: > ~

57 analyysejä vuonna Taulu V. ;::0;; ~ en en 'rj ~ ~ :.;-, E. E. ~ n > Q. t::tl ~ 25 Kovuusaste a-. '!:. ' == 0 ' ~ 3 :s~ :t~ ' < saksa!. asteissa 2. ~. ~. z' z> a Ei: 7' ~ a '> :t 3 0'..!.. :l- :0;- p; ~. -S' '0' ' 5' e. '0' 11Q~ ' ~ '0' 0 '... ' /g 3 'ö'.~ e. :' '0 ' :l e. e. e. e. e. 0= O:l IJQ ~. 0 :l ;::0;; ' 3 2' 3 ~. '''' ::c 'rj ;::0;; 3!!J. en 3~ 0 Z :t::+ ' ;::0;; -2. en Z ' 3 :T-' 0 11Q3 0 OQ...!.. l1q ~. ' 0 ;jo : -- _ 'O~ :.; ,, OQ 7' 0 ' ~ 0!: ' ~ ~. ' -e ' '0 :l ~ -e. --~. ~ : ', ', 0-0 ~ :l 3 3 ~_. o' :l :TO :l :l e. 3 l1q 3 ' ~9~ ~ 3 3 ;::, 3 l1q ' Cf' '?- 0 ' ~ 5' l1q ~ ~ -;::. 9 ' ' eri!!. hien. jälkiä ' I ' ~ , ' I'l ~ O

58 ~ _. 54, l' -l' c _. fgf: ::r: ::l> Pilhappoa ja l' ::l C Ul S~ ::r: ::r: n> ;:;;. s: ;.;: suolahappoon 'E. ;::. ~, ::ln> ::r: 0 -'::l :;:0:: ::r... ~ n> ::r :.;-n> :o;-c '0 ::l liukenemattomia < n> ~ ~'n> 00-' :0;- l' 1» 05 ::I::l '0 :'! n>_ :0;- -':;. o::r ::r C c'' ~a ()~ ' aineita :o;-s. ::12' :.;- :0;- ~. n> 00. a 2' -a '< '<l C C- ;:;;: ::1 ' ::1.. C 'E. n> as. c' ::1 '0 n:::: < X~. '- ' [äs Z51. ' ::r...: Q- 'c ~~. :::r' 'Il 0' aq a' c::r ~ = ', ~, ~ ::r:e: a _. g (ji' ::::, f!? ~ o::r (ji'3 ~;::: 0 -~: ~g ' a;:;;; ::l. 3::1... aq:=: n> \) '<.~ C'O C 0 Jo C n> ::r.~ n> 0' aq~ 0 0'<> '< '0 ''0 :.;- C:::: 0- ' ~::I ::1 ::1 33 -~ ('Il ' CO> 0 n~ ' '< 0: ::l ~t:t '0 ~, -::1 '0 n 0-3 ::1 a 2. 'JtIa ' ~ a~ 0 :0;- 0- '0 3 a' '< 0, ~ 3 ' ' ~ 3 ~ aq ~ ~+ Päivä < a -~ 1917 ::::'00 '* aqn> ::::9 ::::'::l I -- O~, /X ~{ II 7.8 f> lixi : ' { II 5.0 > ' /XI { II 3:4 > : < l lxii { II 0.1 > : /XII -{ , II 0.d> Keski- {\ arvo II 7.8 < _ 1 ilmaisee vantaanvettä. II suodatettua vettä.

59 .0 55 Taulu V. ~ 2:: en en 'Il ~ 1>< ~ >... n ' ti:i ~ S Kovuusaste ' ei r:t n a- s: ::l,,' 0 ~ ' 3 :s:~ z> ::c~ ' ä ~ ä <: saksa\. asteissa. ~. 2. e; z' 7' :::: '2::... 0 :r: 3 na- ~. '5' o'...!.. ::II>< P....!.. 1lQi1Q,::1 '5' --,... 3 ~: S. 0 :: : ' S. S. S. '0::1 ::r llq.- S. S. 0-' S.... '0 tr... ~ ~ ~.... ::1 ::c... 0 ~ 'Il 3,,' ~ ~ 3!!? 39 en 3~ 0 Z :r:::::... ~ -S.... n O'Q...!.. 1lQ3 llq 0 en ~. 0 Z 0 n~ ' '... 3 ::r-' : =:::... OQ 7' 0, 0 0 1>< C ~,< ~ ' ~2. -S... ' -g; 0 0 2:: : o' ::::0' ~:g g ~ ~ 3 ',, ö' ::1 ::1 3 ::1 S. 3 ~ 3 ~ e!. ~9~ ~ !9.. 5' 'f I ' '0 CIl ~ ~ ~ ~ ~ 9 ' ' ~ : : : i \ I

60 Grafisk bilaga n,o 1. Graafill. esitys Oraafillinen esitys Orafisk framställning af kubiktn e ter 28,000 PUMPUTUSTA VEDESTÄ, SADEMÄÄRÄST Ä ja ilman KESKILÄMMÖSTÄ jokaiselle vuorokaudelle vuonna VATTENUPPfORDRINOEN, NEDERBÖRDEN och luftens MEDELTEMPERATUR för hvarje dygn år v etten huutiotnetri ä vet ä M x. u p pfordring SI).,' i n pujnp. m äi\r; = , rn 26,000 24,000 22,000 n 20 k 20, ,000...ei 14,000 CIlfll.:1:1.... u..c... CHI UU 12,000 10, JO ,000 oglcl s...,.a:lll '0:111.. eii Q) 'ti'ti +0' II 111 &::. 6,000 e e ,000 2,000 o ~~~ ~~~~~~~~~~~~~~~~.w~~ ~ ~~~~~~~~ ~ ~ ~~uw~~~~~~~~~~~~~~~uu~~~~~~~ Juni Kesäkuu Januarl Ta..nunikuu Juli H e inäkuu Augusti El.o kuu Sep-te:rnber Syysk uu Oktooer L okakuu u u us Vattenuppforrlringen per dygn i kubikmeter. Vuorokaudessa pnmputtu vesimäärä kuutiometreissä. Luftens medeltemperatur per dygn i Ilman vuorokautinen keskilämpö 0 C. 0 C. I O Nove:Inbe:r Deee:Inber Marraskuu Joulu.k uu N ederbörden per dygn i millimeter. V uorokautin en sademäärä mil li metreissä. C. HE RiZO Eft G

61 holonier i 1 cm 3 å vatte n Grafis k bilaga n:o 2. Graafill. esitys kolonicr i 1 cm3 filtr, vatlen 16,000 1,600 r ~----~~ ~ ~------~------~--~~--~ ~------~~~~ pesä k että 1 cm3~ johivettä pelsäkettä 1 cm a... ~ uod.. t. vettä Orafisk framställning o o o.f af 14,000 1,400 BA KT E RI E H ALTE N i å och i ledningsvattnet, VATTENS T ÅNDET i Vanda å och NEDERBÖRD EN för hvarje dygn å r t,300 Oraafillinen esitys 12,000 1,200 joki- ja johioveden BAKTEERI PITOISUUDESTA, Vantaan joen VEDENKORKEUDESTA sekä SADEMÄÄRÄSTÄ jokaiselle vuo rokaudelle vuo n na ,000 1, ~ >< e 11,000 1, ,000 1,000 9, , I 7, I I I I I 5, , I I I I I I I 3,000 I I 300 I ~-- o I 2, , ~--~r_~--~r-----~--~--~------~~--#_~--~~r_~_r--~--4t--_+--~~----~----4-~--~~--~ r-~~ ~ ~~r_--~----_f Januari TaIluni kuu ~~ebluari HelIllikull. Mars Maaliskuu. Bakteriehalten i åvattnet, koi. Jokiveden bakteeripitoisuus, peso M aj Juni S eptexnoer O ktober N ove Inber Toukokuu. Ke säkuu Syys k uu. L okaku.u. M..uoraskuu BakteriehaIten i filtrerad t vatten, koi. Suodatetun veden bakteeri pitoisuus, peso Vattenståndet i Vanda å i meter. Vantaan joen vedenkorkeus metreissä. OBS.! Skalan för bakteriehalten i det filtrerade vattnet är 10 ggr. så stor som motsvarande skala för livattnet. Huom.! Suodatetun veden bakteeripitoisuuden mittakaava on 10 kertaa niin suuri kuin vastaava mittakaava jokivedelle. ~ lilius &. HER1Z8ERGo. N ederbörden per dygn i millimeter. Vuorokautinen sademäärä millimetreissä.

62 Kertomus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna Vuonna 1917 on kaasulaitos vain töin tuskin kyennyt tyydyttämään kaupungin yhä kasvavan kaasun tarpeen. Kauan. odotettu ja puukaasunvalmistukseen aina liittyvä uunilaitteiden, johtojen, aparaattien ja koneiden syöpyminen sekä muut puu kaasun valmistuksesta aiheutuvat epäkohdat ovat useita kertoja aikaansaaneet laitoksen käytössä häiriöitä, jotka vakavasti ovat uhanneet säännöllistä kaasunhankintaa. Vaikeudet ovat muodostuneet sitäkin suuremmiksi, kun 'laitoks~n tuotantokyky on vuoden suurimpana osana ollut kokonaisuudessaan kysymyksessä ja kun korjausten tekeminen siten on ra-' joittunut muutamiin viikkoihin kesäkuukausina. Tällaisten olojen vallitessa on laitos myö!!kin suuremmassa määrässä kuin mitä rahasäännössä oli edellytetty ollut pakoitettu käyttämään sitä apua, jota tilapäinen vesi kaasun valmistus on voinut t<trjota. Puu kaasun valmistuksen ohella on vesikaasun lisäksi valmistettu myöskin jonkin verran kivihiilikaasua. Tämä valmistus, jota rahasäännössä ei oltu edellytetty, on käynyt mahdolliseksi sopimuksen kautta, jonka kaasulaitos onnistui tekemään Pietarissa toimineen mineraalipolttoaineen jakamiskomitean kanssa. Jo vuoden 1917 alussa oli tapahtunut melkoinen sekä tarveaineiden että työn hinnan nousu ja vuoden kuluessa on tämä nousu edelleen jatkunut. Kun laitoksen aikaisemmin kaasunvalmistukseen pääasiallisesti käyttämää rullapuuta oli saatavissa ainoastaan vuoden ensimäisinä kuukausina ja vähäisessä määrässä, on laitos halontarpeensa tyydyttämiseksi ollut pakoitettu käyttämään kaupungin halkokonttoria, joka asteettain on korottanut hanrkimainsa halkojen hintaa. Vielä joulukuussa 1916 osti kaasulaitos halkoja tilivuoden tarpeita varten kaupungin haloilleen määräämään hintaan Smk 55: - syleltä, mutta jo ennen ensimäisen puolivuoden loppua korotettiin halkojen hinta Smk:aan 108: -. Samanlaisia hinnannousuja on olemassa myöskin muiden tarveaineiden suhteen. Erityisesti ma,inittakoon että niiden pelkistysputkien hinta, joita käytetään etikkahapon haihduttamiseksi ja valmistuksessa tarkoitetun pelkistysprosessin aikaansaamiseksi, on noussut ennen sotaa säännöllisestä enemmän kuin kymmenkertaisesti. Nousseiden tarveaineiden hintojeri ohella ovat korotetut työpaikat, kahdeksantuntisen työpäivän käytäntöön' ottaminen ja työmiesten kesäloman pitentäminen vaikuttaneet, että laitoksen menot ovat nous~eet melkoisesti yli sen, mitä rahasääntölaskelmassa oli edellytetty. 8

63 58 Kuinka huomattavasti työkustannukset ovat v nousseet, selviää niiden kokonaissummain vertailusta, jotka kaasulaitoksessa on kolmena viime vuotena maksettu työpaikkoina. Työmiesten nostamat palkat ,. 270,033: ,205: ,094: 35 Mainittakoon että Sörnäisten kaasulaitoksella viikkotilitys, joka tammikuussa nousi n. Smk:aan 4,760: -, oli joulukuussa noussut kalliinajanlisineen n. Sink:aan 14,000: viikossa. Työmiesten tuntipalkkaa on asteettain korotettu 70 p:nin alimmasta tunti palkasta vuoden alussa S~k:aan 2: 25 alimpana tunti palkkana joulukuussa. Palkankorotuksensa ovat kunnan työläiset erinäisissä tilaisuuksissa ajaneet läpi lakolla uhkaamalla ja korotukset ovat usein olleet suuremmat kuin mitä teknillisten laitosten puolelta oli havaittu kohtuulliseksi. Opastuksen antamiseksi arvosteltaessa työmiesten useasti uusiintuvia palkan korotusvaatimuksia on kaasulaitoksessa laskettu elinkustannukset vuoden eri kuukausina ja merkitään tässä nämä kustannukset seuraavilla indeksiluvuilla, jotka ovat lasketut suhteessa elinkustannuksiin vuonna 1913, otaksuttu = 100. Tammikuu Helmikuu Maaliskuu..., Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Indeksiluvuista käy selville että elinkustannukset olivat vuoden alusta vuoden loppuun nousseet 145 0/o:11a, sekä joulukuussa 1917 nousseet 380 o/o:lla säännöllisistä ennen sotaa olleista kustannuksista. Kohonneet tuotantokustannukset aiheuttivat jo maaliskuussa laitoksen puolelta esityksen kaasunhinnan korottamisesta. Kaupunginvaltuusmiehet kuitenkin tämän esityksen hylkäsivät, ko ska eivät tahtoneet kallistaa yksityisten taloudelle niin tärkeän tarveaineen kuin kaasun hintaa. Kun kaupunki kesäkuussa sitten vielä korotti halkojensa hintaa ja kaasun kulutus siten uhkasi nousta yli laitoksen tuotantomahdollisuuksien, uudisti kaasulaitos kirjelmässä heinäk. 23 p:ltä esityksensä kaasunhinnan korottamisesta. Kysymyksen käsittely venyi kuitenkin niin pitkälle, että valtuusmiesten hyväksymä hinnankorotus 28:sta 40:een penniin voitiin ottaa käytäntöön vasta lokakuulla tapahtuneessa kaasumittarin lukemisessa. Vuoden 1918 rahasääntölaskelmia tehtäessä havaittiin käyvän välttärriättömäksi vielä vuoden 1918 alusta I korottaa kaasunhintaa. Tehdystä esityksestä valtuusmiehet päättivätkin korottaa hinnan 50 p:niin, mitä uutta hintaa alettiin käyttää mittarien lukemisessa joulukuun lopussa Edeltäpäin aavistamaton lisäys laitoksen tarveaine- ja työkustannuksissa sekä lisätty kaasutuotanto ja sekä vesikaasun että kivihiilikaasun valmistus suuremmassa määrässä

64 59 kuin rahasäännössä oli laskettu aiheutti, että laitos syyskuussa pyysi lisämäärärahaa, joka myöskin myönnettiin huomauttamalla että lisämenojen peittämiseen on käytettävä sitä voitonlisää, jonka laitos tulisi saamaan lukea hyväkseen lisääntyneestä kaasunmyynnistä ja korotetusta kaasunhinnasta johtuvana. On kuitenkin osoittautunut että monet menoerät ovat nousseet yli syyskuussakin arvioidun. Samalla ovat myöskin tulot nousseet hijomattavasti suurempiin määrin kuin oli laskettu. Joskin kaasu laitoksen vuositulos siten on muodostunut suotuisammaksi kuin mitä laskelmat syyskuussa antoivat aihetta olettaa, ei kokonaisylijäämä kaasu laitoksen käytöstä vuoden aikana ole noussut niin korkealle, että täyden kuoletussumman maksaminen kaugunginkassaan olisi mahdollinen.. Kaasulaitoksen käytön kokonaisylijäämä tekee vuodelta Smk 406,561: 77; rahasääntälaskelmissa se oli Smk 468,346:-. Käyttöylijäämästä merkitään kirjoihin Smk 251,829: 20 korkoina ja loppu Smk 154,732: 57 kuoletuksena.. Kun vuoden kuoletus vahvistetun kuoletussuunnitelman mukaan olisi Smk 199,530: 34, jää Smkn 44,791: 77 vajaus, mikä kaasulaitoksen on peitettävä jonkun tulevan vuoden voitolla. Hallitus. Vuoden kuluessa on kaasulaitos menettänyt kokeneen ja kykenevän ensirnaisen käyttöinsinöörinsä, toimeen panevan johtajan apulaisen, insinööri Alfred Häggblomin, joka elok. 3 p:nä kuoli umpisuolentulehdukseen. Insinööri Alfred Häggblom tuli toukokuussa 1906 toimeensa laitoksessa, otti osaa uuden kaasulaitoksen suunnitteluun, jonka rakennusta hän lähinnä valvoi, ja missä hän sitten vuodesta 1910 oli tarmokkaassa toimessa johtavana insinöörinä. Monta käytännöllistä toimenpidettä ja suunnitelmaa on syntynyt hänen alotteestaan ja kaupunki on hänell~ kiitoilisuudenvelassa monivuotisesta uhrautuvasta työstä kaasulaitoksen palveluksessa. Ensimäiseksi käyttöinsinööriksi insinööri A. Häggblomin jälkeen valittiin fil. maist., insinööri Hans Sahlberg. Kaasulaitoksen kemisti ja samalla toinen käyttöinsinööri Einar Florin, joka oli laitoksen palveluksessa vuodesta 1911, siirtyi syyskuussa toiseen toimeen ja hänen seuraajakseen tuli fil. maist. Erik Ehrnrooth. Kaasunvalmistus. Kaasulaitoksessa on vuonna 1917 valmistettu 7,893,750 m 3 kaasua. Tuotanto on kasittänyt puu kaasua, kivihiilikaasua ja öljyllä karburoitua vesi kaasua seuraavat määrät: Puukaasua ,202,200 m 3 Kivihiilikaasua ,420 Öljyllä karburqitua vesikaasua ,130 Yhteensä 7,893,750 m 3

65 60 Suurin kuukautinen valmistusmäärä on noussut 790,400 m3, pienin kuukautinen valmistusmäärä on ollut m 3 heinäkuussa. Keskimääräinen valmistus vuorokaudessa tekee 21,627 m 3. Suurin valmistusmäärä vuorokaudessa on ollut 30,440 m 3. Puukaasu. Yllämainitun 7,202,200 m3 puukasumäärän valmistukseen on mennyt koivupuuta... 11,926,741 kg rullapuuta ,... 4,252,295 havu puuta ,793,875 Yhteensä puuta 17, kg Oeneraattorien lämmitykseen on kuivatislauksessa saadun puuhiilen lisäksi mennyt: koivu puuta... '.'... : ,577 kg havupuuta ,907 rullapuuta ,213 Yhteensä puuta 1,274,697 kg Keskimäärin on 100 kg:sta kaasuksi tehtyä puuta saatu kaasua m 3. Kaasunvalmistukseen käytetty puuaine on keskimäärin maksanut n. Smk 63: tonnilta. Retorttipanosten korkein määrä on puukaasun valmistuksessa ollut 80, eli kaikki käytettävissä olevat. 135 vuoden päivänä ovat kaikki uunit olleet lämmitettyinä. Retorttipanosten määrä puukaasun valmistukseen käytetyissä uuneissa on yhteensä ollut 170,917. Kivihiilikaasu. Kivihiilikaasun valmistukseen on käytetty osittain ostettuja kivihiiliä, osittain sellaisia, joita on vastaanotettu koksin valmistamista vastaan. Kaasunvalmistukseen käytetyt hiilet ovat olleet: englantilaista hiiltä... :.... venäläistä hiiltä...,.... Yhteensä hiiliä 320,000 kg 1,283,045 1,603,145 kg Kaasua on 100 kg:sta kaasuksi tehtyjä hiiliä saatu m3. Retorttipanosten luku on noussut 3,163, hiilenpaino retorttipanosta kohti on ollut 500 kg ja retorttipanosten korkein määrä on ollut 10 kpl. Generaattorien lämmitykseen on koksin ohella käytetty 139,063 kg ostettuja puuhiiliä. Ö,ljyllä karburoitu vesikaasu. Vesi kaasua on valmistettu vain niissä tapauksissa, jolloin on ollut pakko ottaa vesi kaasun valmistus avuksi puukaasunvalmistuksen ollessa riittämätön ja käytönkeskeytyksen sattuessa. Yllämainitun 236,130 m3 vesikaasumäärän valmistukseen on mennyt 175,790 kg koksia ja 31,571 kg raakaa öljyä.

66 61 Lisätuotteet. Kivihiilikaasun valmistuksesta on myytäväksi jäänyt: Koksia ,290 kg Kivihiilitervaa... :... 55,248 II Puukaasun valmistuksesta on myytäväksi saatu: PuuhiiItä (kamiinihiiltä ja murskaa).... Sekatervaa (sisältäen lo vettä).... Vuoden kuluessa on myyty: Koksia...,.... KivihiiIitervaa.... T ervaa (sekatervaa).... Puuhiiltä.... Ammoniakkia (om. p. = 0.91).... Tuhkaa... :.... Sahanpuruja ,472 kg 482,900 II 720,900 kg 55,248 II 482,130 II 32,472 II 1,012 II hl Kaupungille hankitun kaasun lämpöarvo on keskimäärin ollut 3,077 kai. (0 lämpömäärässä ja 760 m/m ilmanpaineessa), vastaavan kalorim~ärän vuonna 1916 ollessa 3,021. Kaasunkulutus. Kaasunkulutus on vuoden kuluessa noussut 7,880,670 m 3 :iin, osoittaen /0 lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Enimmän käytettiin kaasua 22 päivänä joulukuuta, jolloin kulutus nousi 30,000 m3:iin. Vähimmän kului kaasua 24 päivänä kesäkuuta, jolloin kulutus teki 10,050 m 3. Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Kaupungin katuvalaistus olo 653,276 m3 II kulutus virastoissa, kouluissa, sairashuoneissa y. m II 112,777 II Yksityinen kulutus... '...,,..,, II - 6,838,445 II Kaasulaitoksen oma kulutus...,..,...,., ,045 Vuoto ja tiivistys... :...,..., II 95,127 II Yhteensä olo 7,880,670 m 3 Yksityinen kaasunkulutus. Kuluttajain lukumäärä on vuoden. kuluessa pysynyt melkein ennallaan. Kaupungissa - paikoi.lleen asetettuj~ri kaasu mittari en koko lukumäärä oli vuoden lopussa 18,845 kpi., niistä 3,535 automaattimittareita. MiUarien kautta on kaasua kaikkiaan myyty 6,951,222' m3.

67 62 /(atuvalaistus., Valaistus kaupungin kaduilla on ollut jatketun säännöstelyn alainen ja katuvalaistusta on sen vuoksi voitu ylläpitää ainoastaan rajoitetussa määrässä. Vuoden alussa pidettiin palamassa: 350 normaalisella auerpolttimella varustettua kokoyön Iyhtyä, 347 vahvavalolamppuista kokoyön Iyhtyä, 24 vahvavalolamppua aamuvalaistukseen Kauppatorilla. Vuoden lopussa käytettiin valaistukseen: 518 normaalisella auerpolttimella varustettua kokoyön Iyhtyä. 524 vahvavalolamppuista kokoyön Iyhtyä. Vuoto ja tiivistys. Keväällä, kesällä ja syksyllä on kaupungin johtoverkko tutkittu maakairalla ja on joukko kaas!lvuotoja löydetty sekä johtoverkossa olleet vahingot korjattu. Putkenmurtumia on ollut 24. lisäksi tulee 7 kaupungin kaduilla tehdyistä töistä aiheutunutta putkivikaa. Putkenvuotoja on saatu selville 80 ja korjattu. Kaasun menetys vuodon j~ tiivistyksen kautta on kuluneena vuotena ollut erittäin pieni, se nousee 95,127 m 3, tehden 1.23 Olo vuosi kulutuksesta. Teknillisten tulosten yhdistelmä.- /(aasunvalmistus: Kivihiilikaasua... m 3 445, ,000 1,612,220 5,619,080 7,248,540 Vesi kaasua ,130 24,910 1,166, ,710 26,250 Puukaasua... 7,202, ,190 3,260,350 Yhteensä kaasua m 3 7,893,750 6,919,100 6,039,190 6,284,790 7,274,790 Kaasuksi teht. hiiliä... kg 1,603, ,801 5,160,610-16,863,846 21,971,128 puita... : -II 17,972,911 17,412,209 11,154,586 Retorttipanoksia... :... kpl. 174, , ,619 35,383 45,480 Retorttivuorokausia... 22,472 16,937 17,717 22,577 Korkein määrä varatt. ret Alin Retorttipanosten keskip... kg Kaasu nsaanti 100 kg hiiliä.. m puuta II Koksinsaanti... kg 926, ,461 2,863,614 9,780,608 12,444, kg hiiliä !'?

68 63 Kivihiilitervaa... kg 55, , ,700 1,086,186 tonn. kivih , Amrnoniakinsaanti NHa... 1,012 12,306 40,761 55,012 tonn. hiiliä Kaasunkulutus : Kaasua katuvalaistukseen.. m3 653, , , , ,763 yksit. valaistuks , , , , ,906 lämmityks... 6,753,660 5,813,660 4,893,504 4,769,948 5,210,279 Kaasulaitoksen oma kulut , , , , ,907 Vuoto ja tiivitys... 95, , , , ,135 olo \ 7.56 Korkein kaasun kulutus vuorokaudessa m3 30,000 25,840 24,460 27,590 29,550 Alin kaasun kulutus vuorokaudessa... II 10,050 8,300 6,950 7,500 6,750 Laajennuksia ja arvonlisäyksiä. Suvilahden kaasulaitos. Vuoden kuluessa on käytetty kustannuksia uuden, sodan syttyessä rakenteilla olleen uuniryhmän saattamiseksi sellaiseen kuntoon, että uuneista voitaisiin kaksi ottaa käytäntöön kivihiiliä mahdollisesti saataessa. Työ on teetetty uusien uuni en määrärahalla ja kustannukset on merkitty rakennustiliin. Pädjohtoverkko sekä lyhdyt, pylväät ja lyhtytarpeet. Haapaniemenkadun alle on laskettu uusi 5 tuuman valurautajohto, jonka pituus on 205 m. ja samalta kadulta on poistettu 40 metriä 80 mm teräsputkea 42.6 II 75 mm II Pääjohtoverkon arvon lisäys tekee... Smk 4,727: 42. Vuoden 1917 lopussa oli kaupungin pääjohtojen yhteenlaskettu pituus 97,498 metriä, jakaantuen eri putkisuuruuksille seuraavasti: mm metriä , ,812 3,499 mm metriä 3,50.5 5,847 6,232 19,728 10,707 20,753 6,505 9, Pääjohtoverkon keskisuuruus on n mm ja sen koko kuutiosisältö... 2,195.8 m3

69 64 Yksityiset johtolaitokset. Vuoden kuluessa on asetettu 9 uutta liittymisjohtoa, joihin on käytetty: 75 mm teräsputkea m' Vuoden kuluessa asetettljien uusien liittymisjohtojen tuottama arvon lisäys on Smk 695: 24. Kalustot. Kaasulaitoksen kalustojen lisäykset tekevät Smk 2,480: 89. Kaasumittarit. Vuoden kuluessa on kaupunkiin asetettu uusia mittareita, joiden arvo on: Tavallisten mittarien... :... :... Smk 1,588: 75 Arvonlisäysten yhdistelmä. Pääjohtoverkko.~..,...' Smk 4,727: 42 Yksityiset Iiittymisjohdot : 24 Kalustot ,,2,480: 89. Kaasumittarit....,;...;';'.~...:...;,,..,;...;';'.~._--:;,,_~1,~58,;;,,8~:...,;,7...:.5 Yhteensä Smk 9,492: 30 Kaasulaitoksen pääoma-arvo. Kaasulaitoksen kirjanpidon mukaan oli sen pääoma-arvo 31 p:nä jquluk ,744,431: 47 'johon tulee lisäksi keskeneräisten uudisrakennusten arvo...'. 292,152: 62 5,036,584: 09 Lisäys v '... ' ,492: 30 Smk 5,046,076: 39 Poisto ,530: ~~~~ Saldo 31 / Smk 4,846,546: 05 Saldo jakautuu seuraavasti: Rakennukset, koneet ja johtoverkko... 4,540,651: 92 Kaasumittarit ,140: 06 Kalusto ,754: 07 Smk 4,846,546: 05

70 65. Taloudellinen tulos. Kaasunhinta on ~uluneena- Kaasunhintå.. vuotena ollut: vuoden alusta lokakuun alussa tapahtuneeseen mittarin lukemiseen. valo-. ja lämpökaasu... ' p:iä m3 rappu- ja piha valaistukseen lokakuussa toimitetusta mittarinlukemisesta ' valo- ja lämpökaasu...'.. 40 p:iä m3 rappu- ja piha valaistukseen... ' joulukuun.. lopussa toimitetusta mittarinlukemisesta valo- ja lämpökaasu.... rappu- ja piha valaistukseen p:iä m3 48, 1/ Valaistukseen käytetystä kaasusta ei ole annettu alennusta.. Niille lämpökaasun käyttäjille, joilla on ainoastaan kaasuhellejä ja joiden kuukausikulutus on noussut yli 70 m3 on myönnetty alennusta 15 ~/o. Tulot ja menot. Tulot. Katuvalaistukseen k~ytetty kaasu... : ,504: 89 Yksityisvalaistukseen... 2,159,016: 76 Poistetaan poistoja ja epävarmoja saatavia.... 1,439: 26 2,157,577: 50 Kaasumittarien vuokra ,826: 64 2,484,909: 03 Yksityisten johtolaitosten asettaminen... : ,526: 94 Tuloja koksista ja puuhiilestä ,113: 87 tervasta ,986: 49 ammoniakista ,605: 30 II muista lisätuotteista : ,614: 74 -Maksettuja vuokria...'.. 6,700: - Tilapäisiä maanvuokratuloja... '...,... ~... : ,350: - Voittoa myydystä raakaöljystä ,087: 75 Sekalaisia' tuloja,... ~....'. 975: -,Tappiota..._....;..._.._._._. 44--,-,7_9_7:_7_7 Smk 2,946,961: 23, Menot. Kivihiilet ja kivihiilityö...' ,254: 05 Puita kaasl:lnvalmistukseen sekä generaattorien lämmitykseen, hakkauksineen Ja kuljetuksineen ,212,723: 68 9

71 66 Erinäisiä aineksia ja ty.ökajuja.... Työpaikat retorttihuoneessa.... 3,073:,25 110,797: 97 Työ- ja ainekustannukset öljyllä karburoidun vesi kaasun valmistamisesta... ',... :... ' ,155:22 1,553,004: 17 Kustannukset lisätuotteista ,416: 15 Polttoaineet, öljyt sekä höyrypannu- ja konekäytön kustannukset..., ,795: 97 Kaasunpuhdistuksen aines- ja työkustannukset 8,312: 34 Sähkövoima ja -valo sekä hehkusukat y. m. kaasuvai. varten...,.... Vesimaksut.... Muut kustannukset ,884: 35 12,595: 60 61,342: ,347: 02 Käyttöinsinööri ja kemisti, palkat ,288: 32 Kone- ja kaasumestarien palkat... 21,053: 51 39,341: 83 ========~--~~~~ Vakuutusmaksut, lääkärinpalkkiot ja sairashoidon menot,... ' ,688: 85 3,239: 04 Korjaus- ja kunnossapito: Rakennusten... 9,123: 68 Uunien ja tarpeiden _. 64,071: 69 Aparaattien ja koneiden...,... 30,826: 18 Kaasukellojen : 17 Pääjohtoverkon... ~ ,986: 98 Kalustojen..., :...,4_2_2:_1_0 Hallinto ja konttori...,.... Katuvalaistus, kustannuksia Yksityiskulutus, jakamiskustannukset ,199: 80 63,430: 67 91,268: ,214: 88 Johtolaitososasto : Insinöörit, työnjohtajat ja yarastokirjurit..,.... Hallintokustannukset.... Myymälän kustannukset...,...,.... Työ- ja ainekustannukset, kaluston' kunnossapito sekä lääkärinpalkkio ja sairashoitokustannukset...,.. 21,000: - 9,370: 36 5,558: 23 55,731: 15 Konttorihuoneuston vuokra...,... 14,200: - Verstas-, varasto- ja myymälähuoneustojen vuokra ,640:- Tontinvuokra ,... Konttqkuranttihiinan korko kaupungin kassaan.... Sekalaisia korkoja...,.... Poistetaan. tasoitustyökustannuksia sekä lakkoviikolla suoritettuja työpaikkoja...,...'.... Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle 1/ ,829: 20 Kaasulaitoksen pääomavelan kuoletus... : ~ ,530: 34 91,659: 74 23,840:- 21,394:- 13,034: :23 3,992: ,359: 54 Smk 2,946,961: 23

72 61 Kaasunvalmistuksen keskimääräiset kustannukset: Mahdollisimman selvän kuvan saamiseksi keskimääräisistä valmistuskustannuksista ovat ylläolevat meno- ja tuloerät yhdistetyt sopivalla tavalla seuraavaan tauluun, jossa on eri sarekkeeseen merkitty se määrä, jolla kukin erä vaikuttaa kustannuksiin hyötyä tuottavasti käytetyn kaasun kuutiometriä kohti. Menot: Kivihiil~t ja kivihiilityö... ~.... Puita kaasunvalmistukseen ja generaattorien lämmitykseen... ~ '.'.... TyöpaIkat retorttihuoneessa.... Öljyllä karburoidun vesi kaasun valmistuskustannukset...,.... Kustannukset Ii.sätuotteista.... Poistetaan tuloja:. Koksista ja puuhiilistä... :.. Tervasta..'...'.... Ammoniakista..., : ,254: 05 1,212,723: ,797: 97) 41,155: 22 28,416: 15 1,578,347: Penniä kaasu,m8 kohti : ,986: 49 5,605: 30 Muista lisätuotteista :08 298',614: 74 '3.93 Jälellä 'menoja kivihiiliin ja, puihin sekä työkustannuksiin retorttihuoneessa ja vesikaasun valmistuksen aines- ja työkustannuksiin.... Muut kaasunvalmistuskustannukset... '.... Käyttöinsinööri ja mestarit.... Yhteensä varsinaisia valmistuskustannuksia Ylläpito ja korjaukset.... Tontinvuokra... '.... Vakuutusmaksut, lääkärinpalkkio ja sairashoitokustannukset.. Hallituksen ja toimeen panevan johtajan palkkiot.... Konttorikustannukset ja vuokra.... Kaupunginka~san konttokuranttilainan korko... Koko valmistuskustannukset Yksityisen kaasunkulutuksen osuus ylläolevista valmistuskustannuksista, 6,951,222 m3 a 24: Erinäisiä korkoja : 23 Tasoitustöiden kustannusten poisto ,692: 43 Lakon aikana maksettujen palkkojen poisto.. 2,300: 10 Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle i/l ,829: 20 Kiinteistöjen, kaasumittarien ja kaluston arvon poisto ,530: 34 ========~~~~~----~~ 1,279,732: ,004: 12 39,341: 83 1,620,078: ,199: 80 21,394: -1 3,239: 04 21,778: ~31 49,652: 44 13,034: ;376: 17 11,702,385: 90 4,627: ,359: 54 josta katuvalaistus maksaa..' ,246: ,113: 32 Valmistuskustannukset ynnä korko ja poistot 2,084,126: , '

73 68 Siirto 2,084,126: 98 Menoja jakamisesta ynnä konttorihuoneuston vuokraosa ,414: 88 Yksityistarpeisiin myydyn kaasun itsekust ,221,541: 86 Tätä vastaavia tuloja: Myydystä kaasusta... 2,157,577: 50 ~~:~~i~: ~~~t~:!::::::::::::::::::::::: :-:::::::: ~:~~~~ 64). Tontiri vuokra... 1,350:- Myydystä raakaöljystä y. m... :... 15,062: 75 2,182,516: 89 Tappio yksityisestä kaasunkulutuksesta Smk 39,024: Kuten tästä yhdistelmästä näkyy, ei vahvistettu kaasunhinta ole riittäqyt korvaamaan kaasun valmistuksen ja jakelun kokonaiskustannuksia. Sitäpaitsi on huomattava että vuoden kuluessa kaasulaitoksen virka- ja' palvelusmiehille suoritetut kalliinajanlisäykset on merkitty kaupungin tileihin, tehden Smk 89,964: 09: Ne tekevät hyötyä tuottavasti käytetyn kaasumäärän osalle jaett~ina 1.18 p:iä. Kaikkien kustannusten sekä korkojen ja poistojen peittämiseksi olisi keskimääräi. senä kaasun hintana pitänyt olla 33.6 p:iä, sen ollessa p:iä m 3. Voitto- ja tappiotili. An Poi$toja: Saanto. Pääjohtoverkosta :.... Lyhdyistä, pylväistä ja lyhtytarpeista.... Yksityisistä johtolaitoksista.... Rakennuksista.... Kaasukelloista... :.... Uuneista ja tarpeista... _ Aparaateista ja kon~ista... :... '.... Alueella löytyvä.stä rautatiestä ja vaunuvaa'asta.... Kivihiilien purkamislaitoksesta... :... _. Valaistus- ja vesijolldoista, kaivoista, purkamissillasta, puisesta makasiinirakennuksesta... :... :.... Kaasumittareista... _... ~.... Kaiustoista.... joht'olaitostöiden Tili: Tappiota johtolaitostöistä ,439: ,902: 81 3,644: 61 14,213: 26 14,152: 57 36,902: 85 31,892: :96 3,717: 08' 5,149: 75 38,091: 60 5,818: ,530: 34 5,772: 80 Korko- Tili : Korkoja...;....._.._._.._.._...;......;... 6;;..;;3;.;;.5.;..;:' 2:.:;.3 Siirto 205,938: 37

74 69 An Siirto 205,938: 37 Sekalaisten menojen Tili: Erinäisten maksettavaksi kirjoitettujen tulojen poistoja ja takaisinmaksuja.... 1,439: 26 Uudisrakennusten Tili; Kaasulaitoksen tontin tasoitustyöt.... 1,692: 43 Lakon aikana maksettu ja palkkoja: Poistoja '.' 2,300: 10 Kuoletus- jd Korko~ Tili: Korko kaasulaitoksen kirjoihin 1/ merkitystä perustamisarvosta 251,829: 20 Yhteensä Smk 463,199: 36 Anto. Per Yksityisen kaasunkulutuksen Tili: Kokonaisvoitio yksityisestä kaasunkulutuksesta...,.. : ,215: 98 Katuvalaistuksen Tili: Osuus kaasulaitoksen perustamisarvon koroista ja kuoletuksesta ,246: 22 Mittarivuokrien Tili: Vuokraa kaasumittareista... :.... 1,826: 64 Vuokrien Tili: Asuntojen vuokria 6,700:- Tilapäisten vuokratulojen Tili:.. Tonttivuokraa... :... :..,.... 1,350: - Sekalaisten tulojen Tili:' Myyty raaka-öljyä; romua y: m... '... : ,062: 75 Vajausten Tili: Puuttuva, maksamaton kaasulaitoksen pääomavelan kuoletus... 44,797: 77 Yhteensä Smk 463,199: 36 Tila 31 p:nä j.ouluk Varat. Kiinteistöjä: Pääjohtoverkko... '... '..., 1,105,588: 23. Lyhdyt pylväineen ja tarpeineen... '. 193,546: 14 Yksityiset johtolaitokset ,507: 08

75 Rakennukset /.... Kaasukellot...'... :.... Uunij: tarpeineen.... Aparaatit ja koneet.... Kivihiilien purkamislaitos, alueella löytyvä råutatie, putkijohdot, ammoniakki- ja tt'rvavesikaivot y. m ,355,454: ,545: ,060: ,543:09 50,254: 18 Tasotustöiden kautta lisääntynyt tontinarvo ,000: - 4,248,499: 30 Kaupunkiin asetettuiakaasumittareja...,.,..._... '.... Kalustoja... :..., ,140:06 62,754:07 Päättämättömiä uudisrakennuksia Sörnäisten kaasulaitoksella : Uusi 4 uunin uuniryhmä sekä kivihiilien kuljetuslaitos, kivihiilisäiliö ja koksinkuljettajat, ,589: 63 Ammoniakkitehtaan uusi koneisto,...,..,:,.,.,...,. 8,562: ,152: 62 Lisätaotteita : Koksia...,..,..,...,..,.,...,...,...,.... Tervaa...,...,... : ,480:- 21,375: - ' Ammoniakkia...,...,.... 3,475: 52 45,33'0: - Kaasua kelloissa 8,312: - Varastoja: Kivihiiliä ja puuhiiliä... 34,012:- Puita ja puujätteitä...,...: ,648: 45 Kalkkia, puhdistusmassaa... 5,880: 57 Raaka-öljyä......,... '.. 1,269: ,711: 06 Muita tarveaineita...' ,766: 27 Kaasumittareja ,215: - 594,692: 33. Perimättömiä saatavia: Kaasusta...' ,154:47, ]ohtolaitostöistä, koksista y. m ,791: ,946: 09 Sotavaaravakuutusmaksu.... Pankkiin talletettu ja vakuuksia... '.... Uuden uuniryhmän kuntoonpanokustannukset (joista hankkijaa tullaan velkomaan)...,.:.... Rahaa kassassa...,.... Kaupunginkassa : Nostamattomia määrärahoja 16,645: - 2,983: 32 2,305: 07 8,295: ,439: 46 Puuttuva, suorittamaton kuoletus... ' ,797: 77 Yhteensä Smk 6,349,292: 71

76 71 Velat.. /(aasulaitoksen. pääomflvelka 4,891,343: 82 Kaupunginkassa : Velkaa konttokurantin mukaan ,153: 92 kruunuista... '.. 36,856: ,009: 93 Nostamattomia, käyttämättömiä määrärahoja: Uusien Iyhtyjen asettamista varten.... Kaasumittarien ostoa varten.... Kaasulaitoksen uunilaitosta varten.... Erin. uudisrak. varten kaasulaitoksella.... Kiertojohtoa varten... :...'. 1,812: 76 47,061: ,499: 40 16,756: ,389: ,439: 46 Maksamattomia 'laskuja...,..,.... Talletuksia: Käyttämättömiä vakuuksia :... :... Tavaroita myytäväksi lähetettynä Kurssieroja...,...,...,...,.... Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle 1/1 1917, 5 0/0 Smk:lIe 5,036,584: J ,829: 20 Kaasulaitoksen velan kuoletus ,732: ,449: 39 90,723: 74 52,220: :- 20,633: 9.6 Kokonaisylijäämä ,561: ,561: 77 --~~==~~~~~ Yhteensä Smk 6,349,292: 71 Kaasulaitoksen suhde kaupunginkassaan 31 päivänä jouluk Kaasulaitoksenpääomavelan kuoletus 1/ '.... Korko kaasulaitoksen perustamisarvolle 1ft Puhdas voitto v:lta / 246,758: ,894: 98 21,900: 70 Konttokuranttitilillä kruunuja saldona per 1/ ,762: 35...,.... S:11 vuoden aikana nostettu.: ,500:- S:n Kr. 15;080: ,533: 86 14,204: 21 kasvaneine korkoineen... 22,651: ,151: 80 Rahatoimikamarin maksamia halkolaskuja... :... :... 1,215,107: 80 S:n Rakennuskonttorin lask ,221: 92 1,216,329: 72 Tontinvuokraa... ~...:... 21,394:- Konttokuranttitilillä vuoden aikana kasvanut korko : 40 Yhteensä Smk 2,238,352: 99

77 72 Saatava kaupunginkassastå konttokuranttitilin mukaan 1 tammik , ,326:59 Käte!smaksuja... ~... 1,124,000:- Vuoden kuluessa maksettuja kalliin,ajanlisiä... 89,964: 09 1,213,964: 09 Kaasua katuvalaistukseen sekä lyhtyjenhoitajien palkat ja ainekustannukset.... :...,.... Kaasua sisä valaistukseen.... Toimitettu ammoniakkia ja tehty töitä.... Kustannukset petrolivalaistuk?esta...: ,504: 89 35,652: 58 7,526: 45 37,876: 16 Uudisrakennuksia Velkaa kaupunginkassaan konttokur.-tilin mukaan ,153: 92 S:n II Kr. 24,843: ,856: ,'560: 08 9,492: ,009: 93 Yhteensä Smk 2,238,352: 99 Petrolivalaistus. Vuoden lopussa käsitti petrolivalaistus 84 kpl. kokoyön ja 10 kpl. puoliyön pumppu Iyhtyjä. - LyhdynsytyUäjäin ruku on ollut muuttumaton. Vuoden menot petrolivalaistuksesta, aineksien ja kaluston ostosta sekä työkalujen kunnossapidosta tekevät Smk 37,876: 16, jakaantuen seuraavasti: Petrolia 27,888 kg... l' Smk 13,647: 17 Sytyttäjien ja esimiesten palkat ,920: 37 Hoitokustannukset: palkkoja... 1,817: 68 II aineksia... 1,790: 49 3,608: 17 Kaasunkulut:;s :- Korjauspajan ja makasiinin vuokra sekä korjauspajan lämmitys :- Osuus konevoiman kustannuksiin :50 Osuus hallintokustannuksiin... : :- Sekalaisia menoja...:...' :45 Vähennetään vuoden kuluessa myydyistä ainei~ta (2 kpl. petroiilyhtyä a 45: -, y. m.).... Helsingissä, 8 päivänä heinäkuuta Smk 38,ll~66 236: YhteensäSmk 37,876: 16 Ed. Cedercreutz.

78 73 Yertaileva yhdistelmä kaasu laitoksen menoista ja tuloista kirjan päätöksen mukaan sekä määrärahoista ja lasketuista tuloista vuodelle vahvistetun menoja tulosäännön mukaan Menot. Hallinto. Määräraha menosäännössä. Kustannukset _ kirjojen mukaan. Määrärahaa ylitetty. Määrärahaa säästynyt. Laitoksen osa hallituksen menosäännössä.... Palkkoja menosäännön mukaan.... Lisämääräraha 9110:ttä.... Apulais. palkk. 1/9 _ (a 1,800: -) Konttoriapulaisten palkat.... Pääkonttorin vuokra.... Lisämääräraha 23/IO:ttä Konttorin tarverahat.... 5,000: - 35,170: -} 600:- 14,200: - 11,000: -} 3,200:- 7,000: - 4,878: 23 35,170: - 13,687: 50 14,200: - 6,430: : : - 512:50 569:17 Taotantokustannnkset. Palkkoja menosäännön mukaan _ 32,750: -J- Lisämääräraha 5/6:tta (mestareilie)... 4,815: - II 9110 (käyttöinsinöörille, 39,341: 83 1,110: 16 mieskoht. palkanlis. 1/9 _ 31 1t2) 666: 67 Konttoriapulaiset Sörnäisten kontt. 6,000: - 7,960: - 1,960: - Tehtaankonttorin tarverahat... 3,000: - Kaasunvalmistukseen valm. puuta.. 820,000: - 2,124: :29 Lisämääräraha 5/6:tta (mestareille).. 675: - 1,292,906: ,231: 37 II 23lto ,000: - Puita ja hiiliä generaattoreita vart. 60,000: - Lisämääräraha 231t0:ttä... 10,000:- 67,580: 07 2,419: 93 Puiden ja hiilien kuljetus ja pienenn. 15,000: - Lisämääräraha 23/tO:ttä... 8,000: - 37,491: 29 14,491: 29. Sekalaisia tarveaineita ,000: - Lisämääräraha 23/IO:ttä ,000: - 3,073: 25 73:25 Työkustannukset retorttihuoneessa.. 44,000:- 110,797: Lisämääräraha 23/to:ttä.:...:...,:...:...:....:....:,...:...:...:._--=5...:.9..:...:,0:...:0_0_:...J.: :...' Siirto 1,403,076: 67 _ 1,635,641: ,664: 04 5,099: 26 10

79 Työ- ja ainekustannukset öljyllä karbu~ roidun vesikaasun valmist... Lisämääräraha 231tO:ttä.... Palkat höyrypannunkåytöstä.... Lisämääräraha 23/1O:ttä.... Poltto- ja erin. tarveaineita höyrypannunkäyttöä varten. '.,.... Lisämääräraha 23/ 1O:ttä.... Palkat koneen käytöstä.... Lisämääräraha 5/ö:tta (mestareille).. 23/1O:ttä.... Öljyä ja tarveaineita koneenk. vart. Palkat kaasunpuhdistuksesta.... Lisämääräraha 23/1O:ttä.... Puhdistusainetta, kalkkia y. m.... Lisämääräraha 231tO:ttä.... Työkustannuksia koksista.... tervasta..... Lisämääräraha '23/1O:ttä.... Erinäisten lisätuotteiden työ- ja ainekustannukset.... Rakennusten, uunien, koneiden y. m. korjaus ja kunnossapito.... Lisämääräraha 231tO:ttä.... Lisämääräraha 23/1O:ttä.... Polttoaineet, hehkusukat ja lasit.. Sähkövoima ja -valo.... Lisämääräraha 23/1O:ttä.... Vesimaksut.... Lisämääräraha 231tO:ttä.... Palovakuutus.... Tapaturmavakuutus ja lääkärinhoito Puhtaanapito ja vartioiminen y. m. Lisämääräraha 23/1O:ttä... \ Insinöörin- ja työnjohtajan- asuntojen 74 Määräraha Kustannukset Määrärahaa rnenosään- kirjojen mu- ylitetty. nössä. kaan. ~irto 1,403,076: 67 1,635{641: ,664: 04.20,000: - 20,000: - 10,000: - 6,500:'- 70,000: - 40,000: - 10,000: - 1,350: - 15,000: -J 3,000: -'- -1 2,000: 1,500: - 2,500: - 1,500: - 5,000:- 3,000: -} 5,000: - 500:- 34,000: -} 31,000: - 10,000: - 1',000: - 12,000: -} 8,000: - 5,000: -} 4,000: - 4:,000: - 3,000: - 15,000: -} 10,000: - 41,155: 22 16,553: ,985: 18 24,795: 67 3,461: 15 5,515: 08 2,797: 26 11,810:75 14,675: 05 1,930: ,212: 82 1,017: 09 20,867: 26 12,595: 60 2,434: 93 3,239: 04 24,231: 61 kustannukset... 3,000: -} Lisämääräraha 23/ IO:ttä... 7,000: - 9,265: 97 Jakokellon kustannukset ,500: -} Lisämääräraha 23/ 1O:ttä... 3,000: _.11,917: 02 1,155:22 ~3:97 38,985: : 15 2,015: 08 6,810: 75 6,675:.05 1,430: 35 37,212: 82 17:09 867:26 3,595: :04 2,417:02 Määrärahaa säästynyt. 5,099: 26 1,554: 33 1,202: 74 1,565: :39 734:03 Laboratorion kustannukset 1,000: - 468: : 05 ~~~~--~~~ ~~~~ ~~~ Siirto 1,777,,426: 67 2,105,571: ,599: 62 11,454: 87

80 75 Öljyä ja erinäisiä aineksia korjauspajaa varten.... Työmiesten k~sälomakustannukset.. Lisämääräraha s/6:tta 'ja 9!tp:ttä.... Määräraha Kustannukset Määrärahaa menosään- kirjojen mu- ylitetty. nössä. kaan. Siirto 1,777,426: 67 2,105,571: ,599: 62 2,000:- 1,500: -} 8,871: 79 1,980: 53 11,043: :81 Määrärahaa säästynyt. 11,454: 87 19:47 Pää johto verkko. Putkimestari ulkotöitä varten. Lisämääräraha s/6:tta.... Pääjohtoverkon ylläpito ja korjaus Lisämääräraha 23/1O:ttä.... Liittymisjohtojen ylläpito ja korjaus Lisämääräraha 23/ 1O:ttä 4,000: -} 450:- 10,000: -) 7,000: -J 500:-} 200: - 4,350: - 15,754: :40 182:40 100:- 1,245: 42 Jakaminen. Konttoriapulaiset, palkkoja.... Kaasumittarien lukeminen ja rahojen periminen.... Konttorin tarverahat y. m.... Päivystys, väkiviina y. m.... Lisämääräraha 23/1O:ttä.... Erin. hankinta-, reklaami- y. m. menoja Kaasumittarien korjaus ja ylläpito.. Lisämääräraha 23/IO:ttä.... Työmiesten kesälomakustannukset.. Lisämääräraha s/6:tta ja 9/1O:ttä... 29,500: - 55,000: - 8,000: - 10,000: -} 17,000: - 2,000: - 4,000: -} 3,500: - 150:-} 646:38 25,575: - 49,946: 34 9,597: 49 28,186: : 61 9,620: :38 1,597: 49 1,186: 84 2,120: 22 3,925: - 5,053: 66 1,327: 39 Katuvalaistas. Lyhtyjen sytyttäjät ja lamppujen hoitajat.... Lisämääräraha s/6:tta !tO:ttä.... Muita kustannuksia katuvalaist..... Lisämääräraha s/6:tta ja 9/IO:ttä ,000: - 360:- 29,000: - 12,900: - 1,662: 67 71,852: 10 19,416: : 10 4,853: 63 Johtolaitosfyöt. Palkat menosäännön mukaan 19,450: -} Lisämääiäraha s/6:tta : - 14,400: - 5,950: - Konttoriapulaiset, palkko~ja;;...;...;...;...;....;....;.....;,..,;....;,.;7,~2;.;;,0..:;.0:=---..;,.:7,:.:;3..:;.5,;;,;0:=---_...,...-;1;..;5;..;0...;,.: Siirto 2,055,217: 51 2,376,995: ,854: 11 29,075: 81

81 76 Määräraha menosäännössä. Siirto 2,055,217: 51 Konttorin tarve rahat... 2,000: - Tarve- ja työkalujen sekä automobiilin ylläpito:.... 2,500: -} Lisämääräraha 23/tO:ttä :- Sekalaiset työpajan kustannukset.. 500:- Tapaturmavakuutus y. in :- Työmiesten kesälomakustannukset.. 480:-} Lisämääräraha 5/6:tta ja 9/1O:ttä : 73 Kustannukset kirjojen mukaan. 2,376,995: 81 2,020: 36 3,891: : :59 1,662: 73 Määrärahaa ylitetty. 350,854: 11 20:36 591: 50 Määrärahaa säästynyt. 29,075: :90 43<F. 41 Varasto ja näyttely. Palkat menosäännön mukaan Myyntikustannukset sekä myymälähenkilökunnan palkkaus.... Näytlely-, myymälä- ja varastohuoneustojen vuokra.... Palovakuutus ,600: - 6,900: - 10,000: - 260: -' 6,600: - 5,558: 23 9,640: - 114: 09 1,341: :- 145:91 Erinäisiä menoja. Konttokuranttitilin korko kaupunginkassaan..... Tontin vuokra.... Erinäisten maksettavaksi kirjoitettujen tuloje'n lyhennyksiä ja palautuksia 1,000: - 21,394: - 3,500: - 13,034: 38 21,394: - 1,439: 26 12,034: 38 2,060: 74 Uudistöitä. Pääjohtoverkon laajentaminen sekä lyhtyjen, pylväiden ja liittymisjoht. asettam. Hallituksen päätöksen mukaan ,000: - 7,903: 55 12,096: 45 Nostamattomia määrärahoja. Kaasumittarien asettamista varten.. 1,588: 75 Menosäännöstä puuttuvia menoja. Uunilaitteiden arvon poistoa liu. H 6 a c ja d.. ;...;...;....;.,...;,..,;,., ;...;...;....;.,. --.,;;.1,:.;;.6..;,.92;;;,;:...;.4;..;;3 Siirto 2,132,934: 24 2,453,831: ,500: 35 45,883: 99

82 77 Määräraha Kustannuksia Määrärahaa menosään- kirjojen mu- ylitetty. nössä. kaan. Siirto 2,132,934: 24 2,453,831: ,500: 35 Lakon aikana maksettuja työpaikkoja 2,300: 10 Korko~ppio :23 1) 2,132,934: 24 2,456,767: II 363,500: 35 J(okona~ylijäämä ,561: 77 Yhteensä Smk 2,132,934: 24 2,863,328: ,500: 35 Määrärahaa säästynyt. 45,883: 99 45,883: 99 45,883: Tulot. Katuvalaistus... _.. Yksityiskulutus... Mittarivuokrat... Tulot lisätuotteista... Voitto suoritetuista töistä... Vuokratuloja...,... Tilapäisiä vuokratuloja '...,... Menojen ja tulojen välinen ero menosäännön mukaan (mukaanluettuna lisäm.-raha Smk 584,380: 24)... - J(aupunginkassan konftokuranftitili. Vuoden kuluessa suoritetut uudisrakennukset Tuloja rahasäännän ulkopuol. (A IV. 4). Tulosäännössä lasketut tulot. 199,900: - 1,736,000: ,000: - 5,000: - 5,100: - 1,500: - 1,997,500: - 135,434: 24 Tulot kirjo- _ jen mukaan. 325,504: 89 2,159,016: 76 1,826: ,614: 74 45,760: 80 6,700: - 1,350: - 2,838,773: 83 9,492:,;30 Vajaus. 150:- 150:- Ylijäämä. 125,604: ,016: 76 1,826: ,614: 74 40,760: 80 1,600: - 841,423: 83 Erinäisiä tuloja : - Voitto myydystä raaka-ö~lj~ys:..;;tä;;....:....;.....;..;...;...;....;....:......;1;..;4;.:.;,0;;..;8;..;.7..:...:..:...75~_' Yhteensä Smk 2,132,934: 24 2,863,328: : - 841,423: 83 1) Varsinaiset määrärahat rahasäännön mukaan...,.,. 1,548,554: - 1,548,554:-- Kvm:n 5/6 17 myöntämiä lisämäärärahoja...,...,.. 8,550:- S:n osa (40,000) 5/ , ,363: 57 Kvm:ltä s:n 9/ ,... 1,266: 67 S:n s:n 23lto ,200: - S:n s:n 9/10...._._...._.._._._'.-=;;;;;;;;;7,,9',-000=:;;;;---...::::584~,3~8.::.:0:~2~4 Yhteensä määrärahoja Smk 2,132,934: 24

83 78 Vuoden 1917 kirjanpidon yhdistelmä. Menot. Määrärahoja yhteensä 1917 v:n menosäänn. mukaan.... 1,548,554: - Kvm:n myöntämiä lisämäärärahoja 5/ ,550: - Kaasulaitoksen osa niistä (40,000)... 12,363: 57 t<; vm:n myöiliämiä 9/10 J ,266: 67 S:n s:n ,000: - S:n s:n 23lto ,200: - 584,380: v:n määrärahoja ylitetty ,500: 35 Vajaus lasketuissa tuloissa : - Menosääntöön merkitsemättömiä menoja _ 7 4,627: 76 Nostamattomia määrärahoja (kaasumitt. asett. vart.).. ~ _. 1,588: 75 /(okonaisylijäämä ;..;...;..;,.. 4;;.,;0;..;6..:.;,5;..;6;..;1,;..:.;..;.77 Tulot. Smk 2,909: 362: 87 Tuloja 1917 vuoden rahasäännön mukaan... 1,997,500: - Tuloja yli 1917 vuoden rahasäännön ,423: 83 Säästö vuoden 1917 määrärahoista... 45,883: 99 Kaupunginrahastoa veloitetaan vuoden kuluessa suoritetuista uudisrakenn ,492: 30 Tuloja rahasäännön ulkopuolella... '.;..'_._.. 1.;..:5'.;..06_2_:_7_5 Poistoja. Smk 2,909,362: 87 Poistot. Kaasulaitoksen arvo. i Yhteensti Pääjohtoverkko.. 398,009: 75 30,439: ,449: ,809: - 1,105,588: 23 Lyhdyt, pylväät ja tarpeet ,456: 58 14,902: ,359: ,000: - 193,546: 14 Yksit. johtolaitokset 54,146: 21 3,644: 61 57,790: 82 20,090: - 49,507: 08 Rakennukset ,261: 88 14,213: ,475: ,000: - 1 J 355,454: 39 Kaasukellot... 84,852: 22 14,152: 57 99,004: 79 22,000: - 310,545: 59 Uunit ,866: 67 36,902: ,769: 52 90,000: - 460,060: 60 Aparaatit ja koneet 259,076: 27 31,892: ,968: 67 62,000: - 573,543: 09 Kivihiilenpurkamislaite... 15,544: 74 3,717: 08 19,261:82 21,375: 44 - Laitoksen alueella löytyvä rautatie, erin. valaistusjohdot, vesijohdot, kaivot, purkamissilta y. m... 30,871: 86 5,754: 71 36,626: 57 28,878: 74. Siirto 1,932,086: ,620: 14 2,087,706: 32 1,093,809: - 4,098,499: 30

84 , 79 Siirto 1,932,086: ,620: 14 2,087,706: 32 1,093,809: - 4,098,499: 30 Kalustot... 76,300: 79 5,818: 60 82,119: 39 6,191: - 62,754: 07 Kaasum itlarit ,002: 73 38,091: ,094: ,140: 06 Hernesaarenkadun öljykaasulaitos.. 104,512: ,512: 97 Itä-Heikinkadulla oleva tontti ,000: ,000: - 300,000: - Tasoitus- ja kanavoimiskustannukset Sörnäisissä... 57,081: 48 57,081: ,000: - Uudisrakennuksia (keskener.)... ~ ,152: 62 Yhteensä Smk 2,761,984: ,530: 34 2,961,514: 49 1,400,000: - 4,846,546: 05

85 Selostus Helsingin kaupungin sähkölaitoksen toiminnasta vuonna Teollisuuslaitoksissa vuoden kuluessa useasti uudistuvat työlakot ovat tietenkin vaikuttaneet haitallisesti sähkölaitoksenkin toimintaan, joka ei sentakia voinut muodostua niin edulliseksi kuin vuoden vaihteessa vallinneet olosuhteet edellyttivät. Teollisuuden virran kulutus ei saavuttanut sitä määrää, miksi se rahasääntöä laadittaessa arvioitiin; suuri osa kaupungissa työskentelevistä teollisuuslaitoksista oli vuoden kuluessa pakoiteuu joko lyhempään tai pitempään vastentahtoiseen seisaukseen toiminnassaan eikä useimmilla ole ollut yhtä runsaasti työtä kuin aikaisempina sotavuosina. Teollisuustarkoituksiin käytetty virtamäärä osoittaakin sentähden ~.6 olo vähennystä edelliseen vuoteen verraten. Valaistus- ja raitiotievirran kulutuksessa on sensijaan huomattavissa edellisessä 10.9 olo ja jälkimäisessä 11.1 olo lisäys. Vuoden kokonaiskulutus osoittaa 3.7 olo vähennystä edelliseen vuoteen verraten..., Että sähkölaitoksen taloudellinen tt.ilos edellä mainituista seikoista huolimatta ja vaikka polttoaine- ja työkustannuksetkin huomattavasti nousivat yli arvioitujen määrien, kuitenkin on muodostunut koko joukon edullisemmaksi kuin mitä rahasääntöä laadittaessa uskallettiin toivoa, johtuu ensi sijassa siitä seikasta, että joukko 'laitokselle epäedullisia. virlatariffeja asianomaisten suurkuluttajien suosiollisella suostumuksella on voitu muuttaa oikeudenmukaisempaan muotoon, siten että tariffit ovat muodostetut riippuvaisiksi laitoksen poluoainekustannuksista. Myöskin valaistusvirrankulutuksen suuri lisääntyminen on osaltaan vaikuttanut tulojen lisäykseen. Keskimääräinen tulo vuoden kuluessa käytetyltä kilowattitunnilta on niinmuodoin noussut 15 Olo yli lasketun maksun ja virrankulutuksen kokonaistulo 9 Olo yli rahasäännössä lasketun määr~n. Vuoden kuluessa yhä kallistuvat polttoaine.kustannukset samoinkuin elintarpeitten kallistumisesta johtuvat työpaikkojen koroitukset aiheuttivat sähkölaitoksen, Hallituksen kautta, KaupunginvaltuustolIe esittämään laitoksen yleisten tariffien koroitusta. Tähän 11

86 82 esitykseen suostui Kaupunginvaltuusfo kokouksessaan lokakuun 23 p päättäen, että sähkölaitoksen yleiset tariffit voima- ja valaistustarkoituksiin jaetusta ~irrasta ovat vuoden 1918 ensimäisestä lukemisesta alkaen koroitettavat 10 pennillä sekä edkoissopimukset samassa suhteessa. Tämän koroituksen kanssa, joka oli, toinen sodan aikana, on sähkölaitoksen tariffi valaistustarkoittiksiin annetusta sähköenergiasta noussut kaikkiaan 40 %:lia ja voimatarkoituksiin annetusta energiasta kaikkiaan. 80 %:lia ennen sotaa vallinneisiin hintoihin verraten. Sähkölaitoksen tarpeisiin hankittavaa vesivoimaa koskeva. kysymys on vuoden kuluessa tullut huomattavasti lähemmäksi lopullista ratkaisuaan. Kaupunginvaltuusto päätti nimittäin kokouksessaan kesäkuun 20 p:nä 1917 hyväksyä erään Rahatoimikamarille jätetyn myyntitarjouksen Mankala Fors Aktiebolagin kaikkien osakkeitten ostamisesta, jonka kautta kaupunki sai haltuunsa molemmat rannat sekä 3/5 Mankalan koskien vesivoimasta. Mainitun koskiryhmän rakentamista koskevasta teknillisestä. selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että rak'entaminen vasta noin 10 vuoden kuluttua voi tulla kysymykseen, joten sähkölaitoksellevielä jää löydettäväksi ne keinot, joitten avulla se lähimpinä vuosina kykenisi tyydyttämään energiantarpeensa,. joutumatta riippuvais~ksi niistä vaikeuksista, jotka varmasti vuosika.usia tulevat kohtaamaan polttoaineen hankintaa. Hallinto. Sähkölaitoksen hallinnossa on vuoden kuluessa tehty se muutos, että kaksi osastonpäällikön tointa, haltija,insa eroamisen jälkeen on lakkautettu. Tämän kautta on työt laitoksessa keskitetty kolmeen pääosastoon: johtoverkko ja jakeluosastoon, 'käyttöosastoon sekä konttori- ja kamreeriosastoon, kukin omine esimiehineen. Uutistyöt. Kuluneena toiminta vuotena on aikaisemmin päätetyistä laajennuksista valmistunut Sörnäisten voima-asemalle uusi turbogeneraattori, 6,300 kw eos. q; = 0.8 sekä 500 m 2 tulipintainen hpyrykattila. Edellisen on hankkinut Svenska Turbinaktiebolaget Ljungström, Finspongissa ja jälkimäisen Kone- ja Siltarakennusosakeyhtiö Helsingissä. Kasarmintorin asemaa varten tilatun 1,000 kw muuntajakoneen hankintaa ei hankkija ole voinut täyttää vaan tulee muuttaja asetettavaksi vasta ~esällä Käyttö. A. Höyryvoima-asema. Joulukuun 31 p:nä 1917 oli höyryvoima-asemalla seuraavat koneet ja aparaaht:

87 83 8 höyrykattilaa, joista 2 kp1. kullakin 200 m2 tuli pinta, ,, 3 500,, 5 höyryturpiinigeneraattoria, joista 1 kpl. teho 750 kw 1. 2, , moottorigeneraattoria, kukin 60 kw. 5,000 1 akkumulaattoripatteri, soluluku 66, virranvoima 216 A, varautumiskyky 648 Ah. 6 höyrykattilaa, yht. tulipinta 2,700 m2, on muutettu haloilla lämmitettäviksi. Hiilenkulutus oli 23.0 tonnia. Halkojenkulutus oli 135,304 m3 Kehitetty kwh = 18,428,810 - vähennys /0. Lauhdutukseen kului 527,770 kwh = lo. Hyödyllisesti a.nnettu kwh = 17,901,040 - vähennys 3.44 Olo. Tästä saivat: ala-asemat 12,826,900 kwh lo vaihtovirtaverkko 4,880,600 = laitos tarpeisiinsa ,540 = 1.08 Suurin kuormitus, 6,300 kw, sattui marrask. 27 ja suurin vuorokautinen kulutus, 79,330 kwh, jouluk. 20. Hyödyllinen keskikuormitus oli 2,040 kw. B. Ala-asemat. 1. Kasarmintorin asema. Kone- ja petteriteho joulukuun 31 p:nä 1917 oli: 2 kpl. moottorigeneraattoria, kukin 500 kw. 2 kaskadimuuttajaa, 1,000,, 2 yksiankkurimuuttajaa II. 500 (raitidtietä varten). 1 akkumulaattoripatteri, 150 solua, 1,556 A ja 5,000 Ah. 1 s:n 150 2,520 7,560 II Valaistusmuuftajat saivat vaihtovirtaa.... II antoivat tasavirtaa.... Patteri en lataaminen kulutti.... II purkautuessa saatiin...'.... Johtoverkko otti tasavirtaa.... II vaihtovirtaa.,..,.,.....,.... 7,504,250 kwh 6,719,940 II 3,301,060 Ah 2,273,190 II 6,526,220 kwh 1,078,590 '/

88 84 Suurin kuormitus.... sattui jouluk. 20 p:nä. Suurin vuoro kautinen kulutus.... sattui jouluk. J2 p:nä. Vuotuinen keski kuormitus oli 745 kw. Raitiotiemuuttajat saivat vaihtovirtaa II antoivat tasavirtaa 3,055 kw 37,160 kwh 2,036,230 kwh r,862,130 II Suurin kuormitus raitiotiekäytössä, 855 kw, sattui helmikuun 19 p:nä ja suurin vuorokautinen kulutus, 8,340 kwh, helmikuun 19 p:nä. Keskikuormitus oli 271 kw. 2. Kallion asema. Kone- ja patteriteho joulukuun 31 p:nä 1917 oli: 1 kpl. moottorigeneraattori, teho 350 kw. 1 II. kaskadimuuttaja, teho 350 kw. 2 II yksiankkurimuuttajaa, kunkin.teho 250 kw (raitioteitä varten). 1 II akkumulaattorpatteri, 144 solua, 1,004 A ja 3,012 Ah. Valaistusmuuttajat saivat vaihtovirtaa.... II antoivat tasavirtaa Patteri en lataaminen kulutti II purkautuessa saatiin.... Johtoverkko otti tasavirtaa.... II II vaihtovirtaa.... 1,439,620 kwh 1,269,760 II 621,340 Ah 515,900 II 1,246,230 kwh 26,723 II Suurtn vuorokautinen kulutus 6,320 kwh, valo- ja voimatarkoituksiin oli joulukuun 20 p:nä ja suurin kuormitus 459 kw joulukuun 20 p:nä. Vuotuinen keski kuormitus oli 142 kw. Raitiotiemuuttajat saivat vaihtovirtaa...,..,... II antoivat tasavirtaa..., ,850 kwh 832,290 II Raitioteitten suurin vuorokautinen kulutus 4,040 kwh, sattui helmikuun 19 p:nä ja niitten suurin kuormitus, 576 kw, tammikuun 5 p:nä. Keskikuormitus oli kw. 3. Töölön asema. Kone- ja patteriteho joulukuun 31. p:nä 1917 oli: 2 kpl. moottorigeneraattoria, kukin 250 kw. 1 akkumulaattoripatteri, 144 solua, 502 A ja 1,506 Ah. Muuttajat saivat vaihtovirtaa...,... :... II antoivat tasavirtaa ,000 kwh 616,560 II

89 Patteri en lataaminen kulutti purkautuessa saatiin.... Johtoverkko otti tasavirtaa.... vaihtovirtaa ,240 Ah 651, ,670 kwh 219,636 Suurin vuotuinen kuormitus, 291 kw, sattui jouluk. 20 p:nä ja suurin vuorokautiskulutus, 3,200 kwh, jouluk. 21 p:nä. Keskikuormitus oli 66.5 kw. Ala-asemat ovat yhteensä jakaneet tasavirtaa valaistus- ja voimatarkoituksiin 8,346,120 kwh ja r~itioteille 2,694,420 kwh. Pattereista on otettu valaistus- ja voimavirtana 536,400 kwh eli /0. Kun kuluttajilla luettiin 7,573,169 kwh, häviää johto-. verkossa kaikkiaan 772,951 kwh eli /0. Ala-asemilta jaettiin suoraan kolmivaihevirtaa 1,324,950 kwh. Höyryvoimalaitoksen höydyllisesti kehittämästä 17;901,040 kwh ovat kuluttajat käyttäneet 15,315,300 kwh, joten muuttamis-, transformaattori- ja jakoverkkohäviöt ovat yhteensä noin 2,585,740 kwh eli /0. Vertailevat tiedonannot asemien käyttösuhteista vuosina esitetään seuraavassa taulukossa: Kehitetty ja jaettu sähkövirtaa vuosina /9/3-/ I Lis. Ofo I Lis. Ofo I Lis. Ofo I Lis. 0/0 I Lis. Ofo Kehitetty vaihtovirtaa... kwh 8,838, ,045, ,244, ,103, ,428, s:n laud. -kulut. lukuunott. 8,462, ,617, ,751, ,538, ,901, Jaettu vaihtovirtaa , ,645, ,474, ,770, ,202, Ofo Ofo Ofo Ofo /0. Oma kulutus, vaihtovirtaa , , , , , Ofo / / Ofo 1.2 Ofo Jaettu tasllvirtaa 2 X 120 V... 6,197, , ,569, ,280, ,346, / / / Ofo 50.7 Ofo V. raitioteille...» ,830-2,049, ,436, ,694, / Ofo Ofo /0 Yhteensä jaettu sähkövirtaa... 7,177, ,466, ,317, ,648, ,436, Ofo 100 0/0 100% 100 Ofo 100 Ofo Muuttamis- ja transformaattorihäv. Ofo Pääasemalla vuorokaudessa kehi-,tetty suurin kwh määrä... 41,300 49,700-75,400-87,000, - 79,330 Suurin kuormitus pääasemalla kw 3,630-3,700-5,200 5,450-6,300 Keskikuormitus pääas1!malla... 1,045-1,140-1,625-2,l10-2,039 Kehitetty vaihtov. kwh X 100 Ofo Suurin kuormitus X 8,760 h , - -

90 86 kwh 500, ,000, R 1 ~ ~ fjj ~ 300,000 Fl 1-200,000 ~ ~ - 100,000 I II 111 IV V :~~\'IDI.. x, llu I II II IV VJ911~1IV111ll I II x, I II 111 YI;:~VIIYIJJ~ x AI I n UI IV,;;: VIII.: XIII I U ei V ;;I~ YlII I U Vuosina voima-asemalla kehitetyt kwh esitettynä viikottain. Johtoverkko. Vuoden 1917 kuluessa ei joktoverkkoon ole tehty mitään laajennuksia, joten sen laajuus joulukuun 31 p oli sama kuin joulukuun 31 p ja on se esitetty edellisen vuoden kertomuksessa. Talojohtojen luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 59:lIä ollen niiden luku vuoden lopussa kaikkiaan 1,835, jakaantuen eri kaupunginosille seuraavasti: kaupunki 1,184; Kallio 323; Töölö 172; Sörnäisten niemi, Hermanni, Toukola, Vanhakaupunki ja muut esiseudut, yhteensä 156. Uusia korkeajännitys kolmivaihe talojohtoja ei vuoden kuluessa ole asetettu, mutta kaksi korkeajännitysyhdistystä on kyllä tehty, nimittäin A. B. Oottfr. Strömberg O. Y:n tehtaat Sockenbackassa ja A. B. Malms elektricitetsverk, Malmilla ovat yhdistetyt sähkölaitoksen korkeajännitys johtoverkkoon. Edellinen on yhdistetty A. B. M. 0. Steniuksen muuttaja-asemaan Snellmanin kadulla, josta kuluttajan korkeajännitysjohto Sockenbackaan kulkee; jälkimäinen taas on yhdistetty Oulunkylän transformaattorihuoneeseen, jonne saakka Malmin sähkölaitos omalla kustannuksellaan on rakentanut korkeajännitysjohtonsa. Korkeajännitys liittymisten luku oli niinmuodoin vuoden lopulla 22. Liittymismäärän suuruus. Kutell Iiittymistoimintaa esittävästä taulusta 1 selviää on uusien liittymisten suuruus vuonna 1917 ollut huomattavasti suurempi kuin edellisenä vuotena. Asetettujen uusien mittari en luku nousi nimittäin 2,200, ollen 1,738 edellisenä vuotena. Toimitettujen tarkastusten lukumäärä on sitävastoin alentunut, mikä saa selityksensä siitä, että asukkaitten

91 ~ _. 87 muuttamisesta aiheutuvat tarkastukset ovat vähentyneet. Asunnon puute ja siitä johtuva asunnon vaihtamisen väheneminen on siis ollut huomattava. Lamppuluvun lisääntyminen on jotenkin sama kuin edellisenäkin vuotena, joten uutta virrankuluttajaa kohden tuleva lamppumäärä on vähentynyt, joka osoittaa, että etenkin pienkuluttajien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt. Syy tähän on tietenkin ohut vaikeus saada petroleumia valaistustarkoituksiin. Liitettyjen moottorien lukumäärän väheneminen on ollut varsin huomattava.' Liittymisarvo on 50 Olo pienempi kuin vuonna 1916, joka luonnollisesti johtuu teollisuusalalla vallitsevasta epävarmasta ajasta. Taulukko II osoittaa liittymisarvon todellisen lisääntymisen sen jälkeen kuin poiskytketyt laitteet ovat otetut huomioon. Se seikka, että tämä arvo Töölön aseman suhteen on tuuut :.negatiiviseksi johtuu siitä, että eräs v yhdistetty suurempi laite, joka lisäsi liittymisarvoa 17 0/o:lla, nyttemmin on eroitettu, josta vastaava vähennys liittymisarvossa on johtunut. Taulukot 111 ja IV esittävät tilaajaluvun muutoksia. Katuvalaistusta e i ole vuoden kuluessa muutettu,_ joten sen Iiittymisarvo on sama kuin vuoden 1916 kertomuksessa. Taulukko 1. Uusliittymisien yhdistelmä vuonna Kuukausi a-;;;l 3... c Q' ~ _., ä~ '''' ::;:C: Lamppuja Moottoreita Aparaatteja ><: '~ '-! ~.s: ::r :-0, :>;o~ :>;'''' :>;'0 :>;... :>;'8 ::E:''''' ::E:3= ::E:~o ::E:ä:::. ::E:~ '0 3!!t c~...,... c ~uä~~;/ ä rd IUkU-/ luku- '3,g 3ö kw kw kw määrä määrä 3 0 ~ ' ~ pr:: 0,' 0 I Tammikuu , Helmikuu Maaliskuu , Huhtikuu : Toukokuu ~ Kesäkuu , Heinäkuu lfi , Elokuu , Syyskuu , Lokakuu , ' Marraskuu , :75 Joulukuu , Yhteensä 2,69612,200115, , , Liittymisarvo Taulllkko II. Liittymisarvon lisääntyminen vuonna < Lamppuja Moottoreita Aparaatteja 8 ;:!.' ' ><: '-! '''' ::r;_. : ::r :>;0!(l :>;000 :>;~~ :>;... ::E:~o ::E:''''' ::E:3 _. 3ö. ::E:'o :>;< 003 ::E:~ l1\ku- / IUku-1 lu~u-i kw,g 0_. ~ _. 0 kw kw ' 0 00 määrä määrä mllär. 39 ~ ,64117, ,348 11, , ,043,661937,,1115, ,955, ,304 6, ,184 10, , , , , Lisäys v , ~1 lisäys 0/ '

92 88 Taulukko 111. Kuluttajille asetetut 'mittarit v~ Lukumäärä Lisäys 81h / lukumäärä '1 Olo Sisävalaistus ,884 I 21,788 1, Porrasva laistus... 1,048 1, Katuvalaistus Voima... 1,421 1, Valo ja voima...,... ', :2 Yhteensäl 25,508 I 24,322 I n 1.,186 I 4.9 Taulukko IV. Mittarittomien kuluttajien lukumäärä v Lukumäärä lisäys 31/ I 1/ luku- määrä Virranrajoittajia käyttävät kuluttajat liman rajoittajaa Katuvalaistussopimuksia Yhteensäl 1,160 I 633 I 527 I 83.5 I Olo I Virran kulutus vuonna Hyödyllinen, s. o. kuluttajilla luettu ja maksettavaksi kirjoitettu kilowauituritimäärä oli viime vuonna 15,315,300 vastaten 3.7 olo vähennystä edelliseen vuoteen verraten. Kulutettu virta jakautuu seuraavasti: sisävalaistukseen katu valaistukseen.... moottorikäyttöön.... kwh 4,472, olo 290, ,781, valo- ja voimatarkotuksiin yhteisen tariffin mukaan.... 3,815, raitioteille.... 2,694, laitoksen omiin tarpeisiin., , Yllämainitusta viitasta annettiin: Valaistus tasavirt. 2X 120 V.. kwh 4,688, V.. matalaj. vaihtov. 128,717 korkeaj. 45,000 1) 1) Oma kulutus. Voima Valaist. ja voima Yhteensä 2,628, ,591 1,131, ,558 2,694, ,311 3,431,318 7,573, olo 2,694,420-17':6 437, ,610,

93 89 Yksityiset, kaupunki ja itse laitos kuluttivat virtaa seuraavasti: Valaistus Voima Valaist. ja voima' Yhteensä, yksityiskulutus kwh 4,305,102 3,703,163 5,557,929 1) 13,566, olo kaupungin kulutus.. 458,090 78, ,678 1,487, ' laitoksen oma kulut. 98, , Yhteensä kwi1 4,862,155 3,943,538 6,509,607 15,315; olo Seuraava taulu esittää eri.tariffiset ja erilaiset kulutukset Nonn. tariffi. valaist.j V ~ima Erik. tiliiffi. Valaist. Voima Valaist. Raitlotie- Katu- ja voima virta valaistus' kulutus Oma VaI: jvoima Yhteensä 0/0 Tasavirta... kwh 4' ,350, , , ,558 2,694, ,979 53,749 13,825 10,267,589 '67.0,.' Matalaj. kiertov ;341 99,~98 6;575 82, ~311-49, , Korkeaj ,234 3,431, , ,540 4,610, Yhteensä kwh/4,296,7.'?4/2,449, ,872/1,331,52013,815,18712,694, ,566198,963/162,365 15,315, I RWh Virrankulutus vuosina 19/3-1917, ja sen jakautuminen Lis. 0/0 kwh' j Lis. 0/0 kwh' I Lis. % kwh 'j bis. 0/0 kwh j Lis. 0/0 I kaup.. Valaistus..... laitol(s; rty Y.hb kaup. Voima......('Iy laitbks: )%1: Raitiotievirta... Yhteensä Muuttaja, transformaattori- ja jakohäviöt 0/0 3,267,220-2,875,780-3,277, , , ,460 - : 90,940-89,430-89,720-3;793, ,263; ,655, ,57':8 0/ / /0-2,02:1,960-2,625;200-5,072, , , , ,1, , ; '3 3,642, ,752, ' Olo / Olo - -, 938,830-2,050, Olo (0-6,562, ,844, ,459, Olo Olo Olo - 22~ Voimaan' sisältyy valo- ja voimav: yhteisen' tariffin mukaan. 1) Raitiotievittil huomioonottaen. 4,020,595-4,305, , ,090-87,990-98,963-4,4'73, ,862, Olo Olo - 8,541,379-6,566, ,425-1,029, ; ,365-8,988; ,758, Olo Olo - 2,436,358-2,694, Olo /0-15,898, ,315, Olo /0 - I 14;

94 90 Jakoperust~na VirrankulutuS vuonna yksityis ja kunnallinen kulutus Yksityiskulutus kwh 5,289,180 6,439,810 10,400,230 14,998,332 13,566, / lo 90.7 olo lo olo Kaupungin kulutus ,300 1,092, , ,418 1,487, olo lo 6.7 olo 4.2 0lo 9.7 0lo Laitoksen oma kulutus 332, , , , , /0 4.0 / lo 1.5 olo 1.7 olo Yhteensä kwh 6,562,780.7,844,480 11,459,000 15,898,240 15,315, lo 100 0lo 100 0lo 100 /0 1000/0... id.kwh Valaistukseen I P~A~~~I_IJ_I_I_I_I_UI }.. 10 Voimaa: Matala]. virtaa I<orkeaj. virtaa O 1~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~} Lauhdutuspumpuille ~ Muuitamls ja jakohävlöt '9'2. '9'~,&,. Kehitetty 'ja erilaisiin tarpeisiin käytetty sähkövoimaa v Vuoden kokonaistaiot virranjaosta olivat: jaetusta viitasta j... Smk 5,427,121: 19 mittarinvuokria...' ,578: 55 oma kulutus ,035: 05 Yhteensä Smk 5,483,734: 79

95 91 Keskitulo myydyn virran kwh:sta (mittarivuokria ja omaa kulutusta huomioono$,matta) oli 36.0 penniä ja korkeaj. kiertovirran kwh:sta 29.4 penniä. Eri vuosien keskitulojen suhde käy selville seuraavasta: Keskitulo myydyn virran kwh:sta v = 37.3 penniä -' 1911 = ) 1912 = = = 28.0.II 1915 = ) 1916 = = ) Syksyllä 1912 alennettiin valaistustariffi 60 ja 50 pennistä 50 ja 40 penniin kwh:lta. - 2) Marraskuussa 1916 korotettiin kaikki yleiset tariffit 10 pennillä.

96 92 Taloudellinen tulos laitoksen toiminnasta vuonna I1J17. Vertaileva yhdistelmä. Menot. Hallinto. Hallituksen palkkio.... johtaja.... Apulaisjohtajan palkkio.... Kamreeri.... Kirjan pitäjä.... Kassanhoitajatar.... Konttoriapulaiset.. ','.... Konttorikulut.... Määrärahat rahasäännön, mukaan. 5,000: --:: 20,000:- 1,800:- 8,250:- 4,800:- 3,600:- 10,000:- 12,350:- Kustannukset kirjo päät. mukaan. 5,077:29 19,212:52 1,800:- 8,250:- 4,800:- 3,600;- 10,000:- 11,594:95 Yli määrärahan. 77:29 Alle määrärahan. 787:48 755:05 Käyttö. Käyttöinsinööri....'... 8,400:- Apulaiskäyttöinsinööri... 6,000:- Tilastonlaatija ,600: - l:n konemestari ' ,800: - 2:n s:n 4,200: - 4 koneenkäyttäjää.. ' ,000: - 4 mittakoneistovahtia... 12,000: - 1 ylikattilanhoitaja... 3,300:- 4 vak. lämmittäjää... 8,400:- 5 koneen käyttäjää ,500: - 4 apulaiskoneen~äyltäjää... 8,400: - l:n koneenkäyttäjä... 3,600: - 2 li:sta ,600: - 1 s:n s:n ,700:- 1 apulaiskoneenkäyttäjä... 1,200: - l:n koneen käyttäjä... 3,300:- 2 li:sta ,000: - 1 apu!. koneen käyttäjä ,200: - 8,400:- 5,238: 15 3,600:- 4,800:- 4,200:- 12,000:- 10,625:- 3,000:- 7,485:40 14,400: ---:- 6,300:- 3,335:- 6,025:- 2,700:- 576: 25 3,300:- 5,700:- 434:- Ylimonttööri akkumalaattoripat- tereja varten ,800: - 4,800: - Telineverstaan työnjohtaja... 4,800: - 4,800: - Vuokrarahoja ,600:,,- 8,703: 90 Lämmityspalkkiot ,200: - 1,244: 60 Ylim. apulaiset ,009: - 5,167: :85 623: 75 1,375:- 300:- 914:60 2,100:- 2,100:- 265:-. 575:- 300:- 766:- 896: 10 44:60 1,832: 14 Ylim. lämmiuäjät..;....;.....;...;...;....;.....;....;.....;...;...;....;... 6;;.;5;;..:.,0;;.;0:;..;0;.;..: -.;;.8,;.;5,~5.;;.58;;.;:...;.9..;;;.8_---=2:.::0:.z..::,5:..::5:..::8.:...: 9;:.:8::...- Siirto 270,400: - 276,728: 90 20,680: 87 14,351:97

97 Siirto Käyttöhenkilökunn. huono vuokria S:n lämmitys.... S:n valaistus... ;.... S:n kunnossapito.ja katuosien puhtaanapito.... Vapila lämpö.... valo.... Asemarak. lämmitys.... val~istus.... puhtaanapito.... Puhelimet, raitiotieliput y. Ol.. Piirustustarpeet ja kaavakkeet y.m.... Polttoaineet.... Polttoaineiden kuljetus kattilahuoneeseen.... Lisävesi kattiloilie.... Vesijohtovesi muihin tarkoituksiin.... Voitelu ja puhdistusaineet.... Sekalaiset tarpeet Akkum. happo ja tisl. vesi.... Koneiston kunnossapito ja kor- jaus.... Asemarak. kunnossapito johtoverkko. johtoverkon insinööri.... Kaapelimestari.... Piirustajat.... -johtoverkon kunnossapito Piirustustarpeet ja sekalaista... ~atuvalaistuksen kunnossapito ja kulungit.... Miftariosasto. Mittariosaston insinööri Mittarikonttorin esimies Konttoriapul., toimitsija, 2 tarkastajaa...,... ' Konttorikulut.... Mittarien lukeminen...,. Rahastus...,.... Konttoriapul. ja toimitsija Mittarien asettaminen.... Työnjohtaja, tarkistajat ja mekanikot.... Työkalut, aineet, varastot. '..... Laboratoriapulainen.... Uusien mittarien ja apparaattien ,728: ,40.0:- 6,.0.0.0:- 4,.0.0.0:- 25.0:- 1,5.0.0:- 6,.0.0.0:- 1,25.0: - 4,.0.0.0:-- 6,5.0.0:- 7,5.0.0:- 2,.0.0.0:- 6,1.0.0:- 7,443:39 335:9.0 1,475: 53 7,175:45 1,221: 23 4,679:41 18,862:65 2.0,585:2.0 3,.044:35 2,.0.0.0:- 4,142:97 2,7.0.0,.0.0.0:- 2,7.0.0,.0.0.0:- 65,.0.0.0:- 2,4.0.0:- 4,6.0.0: 9,00.0:- 8,.0.0.0:- 8,.0.0.0: ,.0.0.0: - 2.0,.0.0.0:- 8,4.0.0:- 4,8.0.0: - 9,.0.0.0:- 25,.0.0.0:-, 3,.0.0.0:- 25,.0.0.0:- 8,4.0.0:- 4,8.0.0:- 45,.0.0.0: 15,.0.0.0:- 18,.0.0.0:- 35,.o.o.o:~ 1.0,.0.0.0:- 25,.0.0.0:- 2.0,.0.0.0: '15,.0.0.0:- 3,6.0.0:- 2,146:42 4,873: 12 6,73.0: 97 9,713:83-89,3.05: 34 26,914:61 75,194:26 1,256:- 5,4.0.0:- 4,8.0.0:- 7,95.0:- 32,228:44 2,453:28 35,551: 86 3,2.o.o:~ 4,8.0.0:- 45,.0.0.0:- 15,739:83 19,522:.07 35,212: ,.033: 18 27,3.0.0:38 19,179:.08 5,451:44 3,6.0.0:':' 2.0,68.0: :- 3,443: 39 85:9.0 1.,175:45 679:41 12,362:65 13,.085: 2.0 1,.044:35 2,142:97 1.0,194: 26 1,713: 83 6,9t4:61 7,228:44 1.0,551: :83 1,522: :55 33:18 2;3.0.0:38 14,351: 97 24:47. 28:77 2,453:58 4,~26:88 1,2~9:.o3 W,694:66 3,a.o.o: - 546: 72 1,144:- 1,05.0:- 5,2.0.0:- 82.0:92 9,548:56. 'hankkimiseen ja_tu...;.tk..;..i_m...;.is;..;e..;..en..;...; ;4~,'O;..;'O..;.'O.;..: ~3..;.8.;..5:;..;1..; ;3;.:.,6.;..1;;..4;;.;.:..;;..;..85 Siirto 3,507,4.0.0:- 3,545,736:79 96,211:2.0 57,874:41

98 94 Siirto 3,507,400: - 3;545,736: ,211: 20 57,874:41 Sisäjohtojen osasto. Sisäjohtojen insinööri.... Tarkastusapulaiset.... Kulut, kaavakkeet y. m Akvisitioni ja reklaamikulut y. m. Työnjohtaja', varastonhoitaja, varaston.kirjanpitäjä, apulaiset.. Varastokustann. ja konttorikulut Työpajan kustannukset Päivystys ja pikkutarpeet.... Näyttelyn kulut.... 8,400:- 9,000:- 2,000:- 5,000:-- 20,500:- 6,500:- 1,000:- 5,000:- 10,000:- 8,400:- 8,513: 59 1,462:88. 2,432: 41 19,825: - 4,859: :98 3,888:07 10,454: :23 486:41 537: 12 2,567:59 675:- 1,640:87 839:02 1,111: 93 Sekalaiset menot. Palovakuutusmaksut.... Tapaturmavak.maksut ja korvaukset... '.... Lääkärinpalkkiot ja sair. hoito.. Työriliesten kesälomaa varten., Tonttivuokrat.... Laajennusten suunnittelu.... ( Kaluston hankinta ja kunnossapito Hallintorak. kunnossapito.... lämmitys.... valaistus _... puhtaanapito.... Eri debit. tulojen lyhennyksiä ja palauttamisia.... Hallituksen käytettävissä.... 3,500:- 1,500:- 1,500:- 3,000:- 12,164:- 5,000:- 10,000:- 7,000:- 10,000:- 4,000:- 7,336:- 1,500:-.5,709:58 989:38 524:--. 2,525: 10 3,000:- 12,117:- 13,440:28 6,956:71 10,000:- 4,000:- 7,285:35 5,580:75 1,025: 10 3,440:28 2,510: 62 43:29 50:65 976:- 47:- 5,000:- 1,500:- 128:83 Uatistyöt voitto varoilla. Kaapeli- ja johtotöihin.... Talojohto työt... _. Mittarien ja lab. appar. ostoon.. Vesimittarien hankinta höyryvoima-asemalle.... Avonaisen etulämmittäjän ja putkiston hankinta ,000:- 20,000:- 80,000:- 7,000:'- 8,000:- 25,000:- 12,197:89 80,000:- 7,000:- 8,424: :19 7,802: 11 Uatistyöt laina varoilla. Uusi höyrykattila ja kaskadimuuttaja ,000: - 380,000: ~----~~~----~~~~ Siirto 4,167,009: 58 4,184,713: ,555:- 83,790:85

99 95 Siirto 4,167,009: 58 4,184,713:'73 101,555:- 83,790:85 LisätnäiiTäraha ValtUUston påäiöksen mukaan 5/ Palkanlisäys konto.. 13,500:- 12,625: : - Lisämääräraha Vai tuf!,ston päätöksen mukaan 9/JO /917. Työmiesten kesäi... 20,100: --:- 3,411: 50 6/9~,~:5~. Lisämääräraha Valtuuston pliåtöksen mukaan 23/ Ylim. lämmittäjät.. 10,000:- 10,000:- Polttoaine ,000:- 158,962:93 116,037: 07 S:n asem. rako 0 3,000:- 3,000:- Joht.verk. kunnossap. 15,000:- 15,000:- Mittarien lukeminen 8,000:- 8,000:- Mittarien asettaminen 8,500:- 8,500:- ~ Llsämääräraha Valtauston päätöksen mukaan J3/ Polttoaine... 51,090:- 51,090:- Kunnossapito ja korj. Johloverkon kunnos- 3,000:- 3,000:- sapito ,500:- 2,500:- KatuvaI. kunnossap. 1,300:- 1,300:- Mittarien lukeminen 1,500:- 1,500:- Mittarien asettaminen 2,000:- 2,000:- Mittari työpaja... 2,000:- 416,490:- 2,000:~. 4,583,499: 58 4,423,573: ,555:- 261,481:~2 Hallituksen käyttövaroista Hallituksen päätöksen mukaan 27/ ja J6/J Asemarakennusten kunnossapito... 6,000:- 6,000:- S:n hallintoraken n... 12,549:36 12,549:36 S:n lämmitys ,911:26 15,911:26 S:n valaistus... 1,461:62 1,461:62 S:ri puhtaanapito.. 8,368: 18 44,290:42 8,368: 18 Rahasäännössä huomioonottamattomat menot. Korkoja..,..., ' 25,735:90 TyöpaIkkoja lakkoaikana... 8,566: 24 Kurssitappiota 940:75 4,627,790: -- 4,467,863: ,555: - 26'1,481:42 Smk 4,627,790:- 4,503, I 06: ,555: - 261,481:42

100 96 Tulot. Lasketut tulot Tulot kirjo mukaan Korvausta katuvalaistuksesta ,500:- 130,043: 35 S:n yksityiskulutuksesta... 4,500,000: - 4,691,981: 95 S:n raitiotie ,000:- 661,709:49 Vajaus' Voittoa johtotöistä,...,,,. 38,500:- 119,052: 68 Vuokratuloja... 18,000:- 23,600:- Kto Krnttitilin korko Kaup. kassan /. kanssa...,.., ,000:- 5,000:'- Ei lainavaroja uutistöihin, ,000:- 132,622:08 7,371:92 Lainavaroja s:n 380,000:- 380,000:- Rahasäännössä huomioonotlamattornia tuloja,... 8,526:90 Peri tt aikais. poistetl. virtalaskuja 54:93, Smk 5,5tf>0,000: - 6,147,591: 38 1!2,377:92 Ylijäämä 26,54'3:35 191,98,1: ,709:49 '80,552:68 5,600:- 8,526: 90 54:93 599;969:30 Tuloja. Kirjanpååtöksen supistelma. Rahasäännön mukaan,... '... '.,'..,.,'..,.... '..,...,.,.. Tuloja; yli arvioidun määrän...,.,...,.....,.,;,..,.,.,...,... Säästöä menoarvion määrärahoista..,,..,.,.,..,,...,,...,...,,.... Ei lainavaroja uutistöihin,,..,.,':..., ,000: 5,040,000: - 591,381: ',:481: 42 Lainavaroja uutistöihin..,..., (i),000: - 5,20,000: - TuIoarviossa huomaamatlomia...;...;.;...;...;...;....;.....;.. 8~,.;;.5.;;.8;;.;l:...;8;...;;.3 MenoJ.a.. Smk 6,421,45'0: 72 Rahasäännön mukaan... 4,211,300:- Valtuuston päätöksen mukaan 5/6, 9/10, 23/10 ja 13ft I ,490: - Menoja yli määrärahan ,555:- Vajaus lasketuissa tuloissa ,371: 92 Rahasäännössä huomioonottamattomia ,242: 89. 4,716,965:.81 Bru!totulo.., ,644,484: 9 t Smk 6,42'1,450: 72 Menot jakautuvat rahasäännön pääkohdille seuraavasti: Arvioitu määrä Kustannukset kirjanpäät. mukaan Penniä hyö-, dyllisesti ja-- Penniä kehit. ettua kwh kwh kohti kohti Hallinto... 65,800: - 64,334: Käyttö... 3,166,100: - 3,375,557: 70 22~04 1.8:29 1ohtoverkko ,200: - 107,183: :58 Mittariosasfo ,800: - 211,423: '.15 1ohtojen tarkastus... '...;.'_... ~6...;.7.:...;,4...;0...;.0... :...;5...;9..:.;,9...;9...;6...;.'.;;.29~ 0;;.;~..;..39;...,_...;,0...;.3.;;.2_ Siirto 3,818,496: 01

101 97 Siirto Sekalaiset menot Palkan lisäykset ja muita rahasäännässä huomaamattomia.... Kuoletus suunn. mukaan.... Rakennuspääoman. korko ,500: - 3,818,496: ,120: 49 37,867: ,484: ,370: 76 Smk 4,807,339: / Yhteenlasketut menot, korot ja kuoletus niihin luettuina, ovat siis kehitettyä kwh kohti p:iä ja hyödyllisesti jaettu kwh:ia kohti p:iä. Bnittoylijäämä on Smk 1,644,484: 91 eli D/o laitoksen rakentamisaryosta 1ft Nettovoitto on Smk 817,629: 31 eli 9.37 Olo rakentamisarvosta 1ft Sähkölaitoksen pääoma-arvo Ja pääoman käyttö. Sähkölaitoksen kirjanpidon mukaan oli laitoksen arvo joulukuun Smk 8,727,415: 18 Lisäys vuonna ;.._-.::..;.;..~;..;.;~ 706,751: 13 Smk 9,434,166: 31 Poistoja kuoletuksen perusteella... _...;;;...;.;.;~...;;...;...;;..:...;..;...;..._ Smk 390,484: 84 Saldo 31ft Smk 9,043,681: ~7 Saldo jakaantuu seuraavasti:. Rakennukset, koneet, johtoverkko y. m.... Kalusto.'.:...,... :...'... '.. Sähkömittarit...'... : '...'... Smk 8,453,145: 79 63,380: ,155: 41 Smk 9,043,681: 47 ~'-::~---;~L;;..;;.';;;';;;';' Pääomankäyttö käy selville seuraavista taulukoista 1 ja II: Taulukko 1. Kuoletus ja arvonlaitoksen Brutto- BruUoaleneminen laitoksen Vuosi arvo tammik. NeUovoitto tulot säästö arvon korko 1 p.. suunnitel-! Ylimääman muk. räisiä 1909, , , Slslllt)'Y perusta , nusarvoon ,479, , , , , , , ,191, ,141, , , , , ,510, ',613, ,029, , , , , ' ,377, ,254, ,429, , , , , ,354, ,222, ,282, , , , , ' ,046, ,977, ,693, , , , , ,829, ,340, ,988, , , , ,187, ,727, ,634, ,644, , , , ,043,

102 98 Taulukko II. V u 0 s i , ,. Multa voltto- Maksetut Ennakkovarojen 51- Kaupungin Uutistyöt ja laajennukset hyvitykset lainan Iyjoituksla rahaston käyyksit. lakan- hennysta Valtuuston tettävänä Lainavaroilla VoittovaroiIla neille sähkö- kaupungin. päätösten oleva 'Voitto laitoksille rahastoon mukaan 4,479, , , , , _ , , , , ,787, , , , , , , , ,000 23, , , , , , , ) 107, , ,200-10, , '51, , ,187, , , , = 1917 joulukuun 31. An. Voitto- ja tappiotili. Debet. Hallinnon tili ,334: 76 Käyttökustannusten tili... 3,375,557: 70 johtoverkon tili ,183: 58 Mittariosaston tili ,423: 68 johtotyöosaston tili... 59,996: 29 Sekalaisten menojen tili ,120: 49 Korko tili, Kto Krnttitilin korko Agio tili, kurssitappiota.... Korkotili, 5 Olo korko rakennuspääomalle Smk 8,727,415: Kuolet,s tili.... Palkanlisäys tili.... TyöpaIkkoja lakkoaikana, tili.... Balanssitili, nettovoitto ,370: ,484: 84 12,625: - 8,566: Kredit. joulukuun 31. Per Virrankulutus tili, korvausta kulutetusta virrasta.... Varastoti1i, varastovoitto ja voitto suoritetuista johtotöisfä.... Kaapelivaraston tili, varastovoitto.... Telinetyöpajan tili,.... Näyttelyn tili, tavaravoitto.... Käyltöaineiden tili, varastovoitto ,896: 34 11,978: 68 9,605: 40 35,ä26: 98 25,745: 28 3,942,616: 50 25,735: :75 826,855: 60 21,191: ,629:.31 Smk 5,634,969: 30. q,4~3, 734: 79 1) Tästä määrästä on Smk 30,141: 92 otettu huomioon vuoden 1914 vnosikertomuksessa, joten lisäys vuodelle 1915.on oikeastaan Smk 77,564: 67.

103 99' Men.ot ja tulot tammik. 1 p:n ja jouluk. 31 p:n välisenä aikan.a Menot: H P. : LJIl. }- 3 Hallinto ~=~~ ~~~eerkk~:.:::: :::::.:::.:.: ::::::::.: :::: :::: :: Mittariosasto'... :...' Sisäjohto-osasto Sekalaisia menoja Uutistöitä voittovaroilla... ' ,622: S:n lainavaroiila... ' ,124: 57 Palkanlisäystili.... Rahasäännössä huomioonottamattomia menoja Olo korko laitoksen arvolle Smk 8,727,415: 18 tammik. 1 p Kuoletus vahvistetun' suunnitelman mukaan.... Netlovoitto.... Bruttoylijäämä.... Tulot: 436,37.0: ,484: ,855: ,629: 31 1,644,484: ,334: 76 3,375,557: ,183: ,423: 68 59,996: ,12.0: ,746: 65 12,625: - 35,242: 89 1,644,484: 91 Smk 6,34.0,715: 95 70S Tuloja katuvalaistuksesta... '... '.. ' ,.043: 35 2 S:n yksityisvalaistuksesta... 4,691,981: 95 3 S:n raitiotievirrasta... ' ,7.09:49 4 Voittoa sisäjohtotöistä... :... ' ,.052: 68 5 Vuokratuloja...,...,... 23,6.0.0: ---: Rahasäännössä huomioonottamatlomia tuloja...,..,.,. 8,581: 83 Kontokuranttitili kaupungin rahastossa. Vuoden kuluessa teht. uutistöitä vqitlovaroiila ,622:.08 Lainavarojen tili kaupungin rahasto8sa. Vuoden' kuluessa teh~. uutistöitä lainavaroilla 685,124: ,746:65. Sntk 6,34.0,715: 95

104 100 Bilanssi joulukuun 31 p:nä Vastaavaa: Tontit ,580: 32 Hallintorakennus ,172: 24 Asemarakennukset... ;... :. 1,~26,211: 86 Höyrykatti1!llaitos !j,381: 10 Turbogeneraattorit., ,197: 17 Muuttajat ja muut!!iihkökoneet ,24Z: 77 Pääase'man mittakoneisto... ~ ,357: 39 Ala'asemien ' ,879: 29 AkkumulaaUorit ,472: 15 HiilenkuletuslaiUeet... ',.,... ' :... 56,939:'69 Sekalaiset apu koneet ' '...' ,174:.70 Kaapeliverkko...'..'..., ,225,950: 93 Ilmaverkko.. :,... : ,708: 19 Transformaattorit ,525: 56 Talojohdot... :...' ~31,477:- Katuvalaistusten laitteet ,810: 94 Sähkömittarit ,155: 41 Kalusto ,380: 27 Köysirata hiilenkuljetusta varten... '... '...' ,464: 49 R;tkennus tarveaineita... '. '1,695: 63 Varasto... _.... _.. 177,186: 45 Kaapelivarasto.. _... _ _. _ ,377: 09 Telinevarasto.... '... _ ,034: 27 Käyttötarveaineisto _.. 43,088: 15 Näyttely., _ _ 48,866: 69. Akkumulaattoritarpeitten _ varasto... :... ' 25,509: 45 Talojohtojen kustannukset. _... _... _. 2,643: 27 Kustannuksia lamppujen vaihtamisesta. _ ,556: 73 Perimättömiä virtalaskuja _... _.. '251: 31' Maks. kirjo virtalaskuja.. :... ',' ,180: 20 Kassatili... _.. Karttuneita korkoja.... Sekalaisten tili, perimättömiä laskuja johtotöistä ja myydyistä tarpeista.... Käyttötarveaineita, hiiliä varastossa ,579: 85 S:n halkoja... 1,672,576: 78 Sotavaku,utus maksut... '... _.... Juo~seva tili. '... _... _.... TaIletusten pankkitili, annettuja takuita... _ 9,043,681: ,757: ,200: - 989,431: 5.1, 52,254: :53 42,835: 47 1,682,156: 63, 24,675:'::: 20,500: - 65,146: - Kaupunginkassa: NostamaUomat. määrärahat '..;..',;,..;'...;,...;....;.49;..,;5;,.:.;,2;;.;1...;.9..;..: 3~3 SmJc 13,133,075: -

105 101 Vastattavaa: Sähkölaitoksen pääomavelka.... etuottoja kaupungin rahastosta.... Akkumulaattorien kunnossapitämiseksi varattuja varoja.... Maksamattomia palkkoja.... Sekalaisten tili, eri velkoja... :.... Talletusten tili, takuita... '.'.... Agio tili, kurssien ero ruotsin kruunuissa.../. Automobiili tili, automobiilin ostamiseksi varattuja varoja.... Kaupunginrahasto : Kontokurantti tili.... 9,043,681: ,200: - 72,453: : ,336: ,653: - 103,436: 83 7,OQO:- 998,701: 87 Siirrettyjä määrärahoja: Uuiistyöt voittovaroilla: Toisen telineen rakentaminen lähteviä kaapeleita varten ja kokoojakiskojen.pidentämiseen.... johtoverkon ulottaininen. Böhlen esikaupunkiin 20,500:- jätkäsaareen... 12,500: - Katuvalaistuksen laittaminen johannes kirkon puistoon..... S:n Böhlen esikaupunkiin.... S:n jätkä~reen k-aapeli- ja johtotöihin HaIlituksen päätöksen 2,124: 86 4,500: - 3,100: - 6,437: 12 mukaan ,765: 48 Katuvalaistuksen laittamiseen kaupunkiin... 6,880: 62 87,370: 96 Mittarien ostoon ,245: 33 Uuden vesimittarin hankkimiseen pääasemalle... 9,500: - Nostamattomia lainavaroja Olo korko rakennus pääomalle tammikuun 1 p 1917 Smk 8,727,415: Arvonkuoletusta vahvistetun suunnitelman mukaan ,370: ,484: ,855: 60 Nettovoitto ,629: ,553: ,411: 25 Bruttoylijäämä:,; ,644,484: 91 1,644,484: 91 ~==~==~~~---- Smk 13,133,075: 00 Helsingissä, heinäkuun 15 p;nä Lars W. Åberg.