KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO IV KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS HELSINKI 1934

2 STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGFORS IV SERVICES TECHNIQUES MUNICIPAUX RAPPORTS ANNUELS PUBLIES PAR L'I\DMINISTBI\TION DES SERVICES TECHNIQUES MUNICIPI\UX HELSINKI 1934, TYÖVÄEN KIRJAPAINO

3 SISÄLLYSLUETTELO Siv. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus... V Vesijohtolaitos... ' Kaasulaitos Sähkölaitos TABLE DES MA TIERES Administration des services techniques municipaux V Service des eaux...,... l Usine a gaz... : Usine d'electricit:e Page

4 He'singln kaupungin teknillisten laitosten hallituksen kertomus vuodelta Hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemina kuuluneet: puheenjohtajana professori B. Wuolle, varapuheenjohtajana toimitsija Lauri Mikkonen, jäseninä: insinööri Erik von Schantz, insinööri Erik Schröder ja peltiseppä August Nuotio, minkä ohessa teknillinen kaupunginjohtaja Einar Moring on edustanut kaupunginhallitusta teknillisten laitosten hallituksen kokouksissa. Hallitus on kertomus vuonna kokoontunut 28 kertaa ja on käsitellyt kaikkiaan 228 asiaa. Teknillisten laitosten toiminnan suhteen kuluneena vuonna viitataan kunkin eri laitoksen jälempänä olevaan kertomukseen. Helsingissä, huhtikuulla B. Wuolle. A. Marsio. v. t.

5 Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna Vuonna 1933 tehdyt uudistyöt ovat supistuneet putkiverkon laajennuksiin uusissa kaduissa ja näitäkin töitä on ollut vain vähän. 1. Käyttö. Vedenkorkeus joessa, padonkynnyksestä mitattuna, sekä muutamat muut tiedot selviävät seuraavasta taulukosta: V u 0 s i ja kuukausi Veden korkeus Vantaassa, ml) Laitoksen kos- Sähkölaitoksen kivoimaila kehi antama energia tetty energia Keskiarvo arvo kwh kwh I Suurin arvo I Pienin.., Sademäärä mm Keskilämpö aste CO 1933 Tammikuu & +O.u Helmikuu Maaliskuu O.u Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu l Heinäkuu ,0. Oli Elokuu l!8 Syyskuu Lokakuu Marrasku " Joulukuu Koko vuosil ±O.oo I I -,-0.1'1 110, , O.!I& , , , , , , , , O.lll , , S18 11, , , ! , , , I 769,000 I 2,248,350 I I Vuoden alussa joki oli vapaa jäästä ja vasta tammikuun 9 p:nä muodostui jääpeite. Tällöin haittasi myöskin suppo, mutta johtamalla höyryä vedenottamoon klo voitiin käyttöä helposti ylläpitää. Luonnollinen jäänlähtö keväällä voidaan pitää tapahtuneena huhtik p:nä. Syystalvella joki jäätyi jo marraskuun p:nä tuottamatta mitään häiriötä vedenottamolla. Vuodesta 1886 lukien jäänlähdöt ovat tapahtuneet kesdmäärln huhtikuun 18 p:nä. Aikaisin jäänlähtö sattui maaliskuun 29 p:nä vuonna 1890 ja myöhäisin keväällä toukokuun ~5 p:nä vuonna VedenpuhdlstU8. Vedenpuhdistus ja suodatus ovat viime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on stcrilisoitu kloorilla koko vuoden ajan. Yksityiskohtaiset tiedot saadaan liitteestä n:o 2. Vedenpumppuamlnen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä oli 12,660,948 m a. Eri pumpuilla pumputut vesimäärät kuin myös keski-, suurin- ja pienin pumppuaminen vuorokaudessa kuukausittain olivat seuraavat: 1) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat kuitenkin turbiinien käytön vuoksi säädön alaisia.

6 2 Kuukausi Turb'iini- Keskipakois- Yhteensä pumput pumput Pumppuaminen vuorokaudessa m" m" m" Keskimäärä Isuurin määrälpi~nin määrä ml ml ml Tammikuu Helmikuu :{02 Maaliskuu ' ,022 Huhtikuu Toukokuu ,183 Kesäkuu Heinäkuu , , Elokuu , Syyskuu r , , ,748 Lokakuu , Marraskuu , ,643 39, Joulukuu , ,611 24,252 Koko vuosi[ I I 12, I 34,688 I 44,019 I 18,080 Vesi mittarit. Kä.ytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 36:lla ja. oli niitä vuoden lopussa kpl. lystä: Läpimitat selviävät seuraavasta eritte- Aukon läpimitta mm Lukumäärä kpl. Näistä on 12 kpl. 50 mm, 26 kpl. 75 mm ja 1 kpl. 100 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli ja syyt vaihtoon ovat olleet seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon tai liian su uren näytön takia kpl.. eli % Vaihdettu isompiin tai pienempiin mittareihin » Vaihdettu halutun kokeen takia... 5» 0.1 Vaihdettu epävarman käynnin takia » Vaihdettu pysähtymisen takia » Vaihdettu taaksemenon takia.... 2» 0.1» kaikista asetetuista mittareista Vaihdettu vian takia osoittimessa tahi taulussa Vaihdettu vuodon takia Vaihdettu jäätymisen takia., ». Poistettu lakkautetun käytön takia »5.8» Yhteensä kpl.. eli 47.9 %. kaikista asetetuista mittareista. Uusia mittareita on asetettu 246 kpl.. joista 136 ainoastaan kesäksi. Vedenkulutus. KaJ.kki vesi jaetaan mittarien kautta. ja näiden mukaan kulutetut vesi määrät ovat olleet seuraavat: Yksityiskulutus. 1-9 kaupunginosassa..., m 8, eli 45.6& % kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella. mutta Käpylän ja Toukolan lounaispuolella, olevilla a1ueilla »»22.02» Toukolassa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla » » Siirto m 8, eli 69."'0 %

7 .. 3 Siirto ja 20 kaupunginosassa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla.... Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaettu... :..... Suomenlinnassa... :... ;... ;. Kaupungin ulkopuolella (Kulosaarella).... Yleinen kulutus. 8,786,768 m a, 1,994,316» 51,917 34,942 & 53,997» eli %» 15.76» 0.4.1»» 0.118» Yksityiskulutus 10,921,940 m a, eli ' % Kaupungin maksama kulutus ,471 m a, eli 7.19 % Laitoksen oma kulutus... 73,441» 0.68» ~ Mittarien mukaan 11,905,852 m a, eli 94.0' % Putkiverkon.huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen'sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessaan, putkiverkon vuotoihin sekä vafauksiin mittarien näytössä ,196 m a, eli 5.96 % Vesimittarien näyttämä vesimäärä oli siis: Yhteensä 12,660,948 m a, eli % Vuonna ,905,852 ma, eli % koko pumputusta määrästä. Vuonna 1932 kulutettiin...; ,647,250 m a Vuonna 1933 on kulutettu... 12,660,948» Lisäys vuonna ,698» Keskikulutus vuorokaudessa oli... 34,688 t Suurin kulutus vuorokaudessa, kesäkuun 7 p:nä (säiliön pesu) ,019» Pienin kulutus vuorokaude~sa, kesäkuun 24 p:nä... 18,080» Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: Vuosi a ls: Vedenkulutus, m' t;: ~ Keskikulutus henkeä ~J S- Maksavat kuluttajat.. ::2. kohti vuorokaudessa, I ~g Mittarien mittaama kulutus ls: ~!!. >< " a- "";;,.. o.,... ~ "";:> ~ &:~~ Kaupungin.. " 0 ~~.g veloittama " t:., " 0 " ~ ". ~" oma kulutus rl,... ~ " ~ e.;:i kulutus ;jl ~.. ~... 'l'.. '" 'l' ;rl ~. '" ~ ~ ä Yksityis Laitoksen " " a a -"" ~ =t. ;;- kulutus ;:; ".. " ~. " , ,101 1,478, , ,311, ,348 2,012, , ,786, ,665 2,595, , ,831, ,423,943 4,255, , ,963, ,703 19, ,956 6,382, , ,361, ,717 40, , , , ,898, ,307 49, ,737 8,338, , ,372, ,748 50, ,649 9,034, , ,956, ,908 53, ,786 9,442, , ,161, ,724 46,910 1,144,616 10,954, , ,994, ,261 55,084 1,361,122 12,355, , ,587, ,542 74, ,053 12,250, , ,562, ,934 63, ,222 12,367, , ,801, ,413 87, ,065 12,647, lI 2, ,921, ,471 73, ,196 12,660, '4.. 3,

8 4 II. Vesijohdon laitokset. Laajennukset ja arvo.. Usäykset. Vuonna 1933 on tehtyallamainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat kustannukset, nimittäin: a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Työkalujen osto..... Vesimittarien osto... ;.... Vesijohto Tursontiehen 1).... Vesijohto Runeberginkadulta vesijohtolaitoksen työpaja-alueelle (67 m 6 6 johtoa).... Vesijohdon uusiminen Kristianinkadussa Oikokadulta Välikadulle (156 m 6" johtoa).... Vesijohto Tavaststjernankatuun Topeliuksenkadulta Minna Canth'inkadulle (84 m 6' johtoa) Vesijohto Messeniuksenkatuun Turuntieltä Topeliuksenkadulle (219 m 12" ja 21 m 56 johtoa) Vesijohto Karstulantiehen Kangasalantieltä Sammatintielle (maatöitä).... Vesijohto Kulosaarenkatuun Verkkosaarenkadulta koilliseen suuntaan (62 m.8' johtoa).... Varapääjohto Runeberginkadun ja satamaradan risteykseen (erinäisiä valmistuksia).... Vesijohdon uusiminen korttelien n:o 274 ja 282 luoteisrajaa pitkin 1 )..... Satamaposteja Laivarantaan ja Rahapajanrantaan.... Vesiposti Töölöön korttelin n:o 519 pohjoispuolelle.... Vesijohto Mechelininkatuun Rajasaarenkadulta Linnankoskenkadulle (198 m 5'" johtoa) 44,766: 95 99,538: 85 40,816: 90 43,652: 80 64,018: 20 44,900: ,355: ,000: - 70,266: :85 145,992: 45 16,982: 65 10,123: 80 29,504: ,265: 15 b) Edelliseltä vuodelta siirretyillä määrärahoilla: Vesijohto Majakkakatuun Saukonkadulta Saukonrantaan (102 m 6" ja 1 m 5" johtoa)... 68,964: 45 Vesijohto Melkönkatuun Saukonkadulta Saukonrantaan (54 m 6' johtoa)... 21,010: 15 Vesijohto ja 3 vesipostia Saukonrantaan ,991: 75 Vesijohto Karstulan- ja Sammatinteihin Kangasalantieltä Kuusamontielle (96 m 6' johtoa) 30,002: 15 Vesijohto Kammionkatuun Topeliuksenkadulta Mechelininkadulle (44 m 8" johtoa)... 36,132: 35 Vesijohto korttelin 354a länsisivua pitkin Helsinginkadulta Sturenkadulle sekä viimeksimainittuun katuun Vaasanrinteelle saakka (28 m 8" ja 117 m 6# johtoa)... 29,386: ,487:- c) Kaupunginllaltuuston etuantina myöntämillä määrärahoilla: 1) Slnk. 1,149,752: 15 Vesijohto Kaarlonkadun jatkeeseen Helsinginkadulta pitkin korttelin n:o 350 pohjoissivua (30 m 5" ja 2 m'4" jolltoa)... Smk. 8,948: 50 ~====== Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä ,337,500:- Uudisrakennuksia viety pääoma-arvoon tammik. 1 p:nä ,809: 35 Pääoma-arvo tammikuun 1 p:nä ,524,309: 35 Uudisrakennukset vuonna ,942: ,487,252: 15 Poistot kuoletuksen vuoksi... 4,406,140: - Ylimääräiset poistot... 11,612: 15 4,417,752: 15 ========~~~~ Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä ,069,500:- jaettuna seuraavasti: 1) Tehty v ) Ei ole viety pä!l0ma-arvoon.

9 5 Vanhassakaupungissa: Arvo "'/u 1932 Lisäys vuonna 1933 Poistot Arvo "'/'" 1933 Vanhankaupungin putous sekä padot... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa...,.... Vanha pumppuhuone tiilistä... 2 kpl pumppuja ynnä turbiinit..., 300 hv. säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu... Turbogeneraattori instrumenteerauksineen ja kattiloineen... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamoon... Hiilivaja y.m.... Konehuone ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ym~ä johdot (746 m B suodatuspinta-alaa)... Moottorit ja sähkömoottori pumput... Sähkömuuntajat, sähkökaapelit ja instrumenteeraus Uusi suodatinrakeimus puhdasvesialtaineen.... Ympyriäiset altaat Vanhankaup. Siltasaarella... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella... Kloorikaasukoje... Kivisilta Vantaan joen yli... Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat,... Varastorakennuksia Siltasaarella... Myllyrakennus... Kemistin asunto hirsistä... Kemistin apulaisen asunto hirsistä... Asuinrakennus tiilistä... Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen...: Asuinrakennus hirsistä (myllärinrakennus).... Pesu tupa ja sauna tiilistä... Vesisäiliö Eläintarhassa... Vartijanasunto hirsistä.... Vartijanasunto tiilistä... Vesijohtotyiipaja tiilistä korttelissa n:o Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista... V esipostit satamissa... Vapaakaivot... Hevosten juomakaukalot... Putkiverkko... Vesimittarit..."... Kalustot, työkalut ja automobiilit... 1,000,000: - 860,300: - 100,000: - 5,000: - 15,000: - 1,289,700: - 1,645,300: - 528,700: - 20,300: - 1,050,300: - 3,020,200: - 941,400: - 420,800: ,000: - 45,000: - 12,277,100: - 101,50Q: - 380,700: - 3,361,900: - 75,400: - 46,400: - 116,300: -. 29,600:- 171,100: - 205,500: - 20,400:- 33,200:- 10,864,500: - 3,200: - 398,900: - 30,000: - 2,700: - 145,700: - 81,000: - 6,400: - 66,526,800: - 968,800:- 1,490,400: - 45,974: 40 10,123: ,348: 15 99,538: 85 44,766: 95 1,000,000: - 860,300: - 100,000: - 5,000: - 15,000: - 38,700: - 1,251,000: - 172,600: ,700: - 26,300: - 502,400:- 3,900: -. 16,400: - 39,500: - 1,010,800: - 412,300: - 2,607,900:--': 145,900: - 795,500: - 64,900: - 355,900: - 133,500: - 3,924,500: - 45,000: - 461,500: - 11,815,600: - 11,400: - 90,100: - 8,300: - 372,400: - 201,600: - 3,160,300: - 4,300: - 71,100: - 3,400:- 43,000: - 7,700:- 108,600: - 7,200: - 22,400: - 11,300: - 159,800: - 13,500: - 192,000: - 1,400: - 19,000: - 2,400: - 30,800:- 248,000:- 10,616,500: - 900:- 2,300:- 8,000: - 390,900: - 30,000:- 2,700: - 38,274: ,400: - 15,523: 80 75,600:- 1,700: - 4,700:- 1,967,448: 15 65,508,700: - 153,838: ,500: - 212,466: 95 1,322,700: Smk. 112,337,500:- 1,149,752: 15 4,417,752: ,069,500:- Viime vuonna laskettujen ja hyljättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olevien vesijohtojen pituudet ja läpimitat sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät selviävät seuraavasta taulukosta 1) : 1) Tilastoon on otettu myöskin 40 m 8' johtoa ja 1 paloposti E. Hesperiankadu8sa Meche1ininkadulta länteen päin, mitä johtoa varten on myönnetty määräraha v menoarvioon. Johto asennettiin v

10 6 2!' IA... 0 '" 0 " 0.:;: ;; 'll II> Ö ~ ö Ö en... E. 5~ '" 0. ta '" ".. '" ".. ;-..., l!. ~ l' ~ a a a 11>'" a R a R a a ~,.!!. II>!? m m m m m m m m m m kpl. kpl I Jouluk. 31 p:nä ,... 5,140 5,609 4,152 5,409 16,562/27,010 42,398 49,618 15, ,328 1,363 1,508 Lisäys v , Vähennys v Joulnk. 31 p:nä ,14015,60914, 15215,409116,781127,184143,074149,799115, ,4251 1, ,524 Putkiverkon keskiläpimitta on 262 mm ja tilavuus 9,332 ma. Eläintarhan vesisäiliöön mahtuu n. 12,500 ma, ja korkeimman vedenpinnan korkeus on 56.8 m yli NN. Tulot yksityiskulutuksesta... satamaposteista jaetusta vedestä kaupungin kulutuksesta...,... & vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä... Vesimittarien vuokrat.... Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista... :. Voitto tehdyistä asennustöistä: 111. Taloudellinen tulos. Hinta. Siirto 25,753,928:- Tulot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta 109,853: 65 Kulutetun veden yksikköhinta on ollut Smk. 2: 40, jolle hinnalle on IClllkettu alennusta 5, 10 ja 15 % niistä määristä jotka nousevat yli 100, 300 ja 600 m a Menot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta... 61,354: 65 vuosinel j änneksessä. 48,499:- Kaupunginvaltuuston maaliskuun 10 p:nä 1914 vahvistaman taksan mukaisille mittarivuokrille ja muille Maa-alueiden vuokrat... 3,000:- Tulot viemärijohtojen katsastuksista ja maksuille on laskettu 700 % korotus. niiden ehdotusten tarkastuksista... 15,018: - Satamaposteista, jotka satamakonttori vuonna 1922 Luontoisedut ,111: - on ottanut haltuunsa, on annettu vettä satamalautakunnan määräämällä hinnalla, 12 markalla kuutiomet Korkoja konttokuranttitilistä ,955: 75 Myydyistä vesimittareista... 1,350: - riltä. Myydyistä puhelinosuuskirjoista ja -koneista ,550: - Sekalaiset tulot... 1,126: 20 Tulot. 22,971,858: ,742: 60 1,848,768: 65 52,288: 80 24,977,658: ,332:- 6,920: - Tulot... 1,185,950: 90 Menot ,351: ,599: 60 Tulot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta ,090: 75 M\'lnot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta... 84,672: 75 23,418:- Siirto 25,753,928: - Tulot vesikuutiometriltä mggdgstä vedestä, p:nlll Vedestä Mittarien vuokrista Tehdyistä asimnustöistä Muut tulot Yhteensä Smk. 26,082,537: 95 pumputusta vedestä, p:nill Jos tulot vesimittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareille, on vuokra Smk. 125: 31 vuodessa kustakin mittarista. Menot: A. Hallinto. Osuus hallituksen menoista... :... 16,947: 65 Luokitellut palkat ,220: Smk. 296,167: 65

11 7 B. Kassa- ja tilivirasto. Luokitellut palkat...:.... Tilapäinen työvoima... Konttorihuoneiston vuokra, valaistus ja '",/ Sllvoammen..... Smk. 535,500: 50 68,897: ,760: ,158: 45 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu virta 2,248,350 kwh Laitoksen vesivoimalla käyvän generaat-. torin kehittämä virta ,000 Yhteensä 3,017,350 kwh 1) Laboratorio. C. K äyttä-. Kahden kemistin sekä vahtimestarin palkat 158,640: - Bensiini, kernikaliat, tarve aineet ja muut menot... 19,963: 25 Smk. 178,603: 25 Mitä laboratorion tutkimuksiin tulee viitataan johtajan erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. 2) Vedenpumppuaminen. a) Turbiinipumput. Osa konemestarien palkoista ,000: -- Koneenhoitajat ja apulaiset ,195:- Muut käyttö- ja hoitokustannukset... 6,393: 60 Pumppulaitoksen korjalls ja kunnossapito 7,310: ~------~--- Smk. 184,899: 45 Kun turbiinipumpuilla on pumputtu 2,404,741 m B vettä, on tämä pumppuaminen maksanut penniä kuutio metriltä. b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi vesivoiman käyttämästä generaattorista tai uudesta turbogeneraattorista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta: Menot ovat olleet seuraavat: Osa konemestarien palkoista.... Koneenhoitajat ja apulaiset..... Öljyä, trassia, muita aineita sekä päivätyöt Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito... Kivihiiltä 24.3 tonnia sekä höyryturbiinilaitoksen käyttökustannukset... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 59,760: - 199,811: - 24,777: 65 76,048: 50 4,857: 20 2,248,350 kwh:sta... ;.. 1,030,806:- 1,396,060: 35 Tästä vähennetään suodatinhiekan pesukustannukset... 6,098:- S:n menot laitoksen valaistuks. 15,510: 05 S:n s:n kemiallisesta puhdistuks. 5,309: ~~~--~~,~:~ Smk. 1,369,143: 30 Jokainen kwh on siis keskimäärin maksanut penniä. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Veden pumppuamiseen' saostusaltaisiin 540,000 kwh Veden pumppuamiseen kaupunkiin... 2,418,600 Suodatinhiekan pesuun ,300 Koko laitoksen valaistukseen... 33,870 Kemialliseen puhdistukseen , ~ Yhteensä 3,017,350 kwh Kun energiantarve suodatinhiekan pesuun ja \ eden kemialliseen puhdistukseen on. laskettu sähkölaitoksen keskihinnan, penniä k Wh:lta, mukaan viime vuonna sekä laitoksen valaistus pennin mukaan kwh:lta, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuarnisista nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen saostusaltaisiin ,894: 30 Pumppuaminen kaupunkiin... 1,119,249: ~~~---- Smk. 1,369,143: 30 eli penniin kuutiometriitä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 10,256,207 m 8 vettä ja 1.97 penniin kuutiometriitä saostusaltaisiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määräue, 12,660;948 m B, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta oli penniä kuutiometriitä, kun vuosikustannukset, Smk. 1,554,042: 75, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesimäärälle. 3) Suodatus. Osa konemestarien palkoista... Suodattimien hoitaja... Suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset... Suodattirnien ja konehuoneessa olevien put- 7,000: - 21,695: - 39,116: 75 kijohtojen korjaus ja kunnossapito... 27,965: 05 ~ Smk. 95,776: 80 eli jaettuna kaupunkiin pumputulle vesimäärälie, penniä kuutiometriitä.

12 8 4) Kemiallinen puhdistus ja selkeytys: Tästä ovat vuoden kuluessa, johtuneet seuraavat menot: Osa konemestarien palkoista... Koneenhoitajat ja apulaiset... Apuritöitä, kuljetuksia ja sekalaista.:... Aluminiumisulfaattia... Sammuttamatonta kalkkia, 1,614.6 hl.... Klooria, 3.75 tonnia.... Sähköenergiaa... Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen kor- 7,000: - 165,046: ,972: - 827,409: 35 78,352: 85 21,960: - 5,809: Smk. 1,337,281: 95 jaus ja kunnossapito... 40,232: 10 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle veden paljoudelle, niin selkeytyskustannukset nousevat penniin kuutio metriltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa: Vanhassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus... Konehuone-ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... Siltain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus... Vedenkorkeuden osottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Kustannukset tasoituksista ja istutuksista Kustannukset puhtaanapidosta ulkona ja sisällä... Kustannukset asuinrakennusten polttoaineista... Kustannukset selkeytyslaitoksen poittoaineista ja lämmityksestä... Kustannukset Siltasaaren laitoksen poittoaineista ja lämmityksestä... Kustannukset vesi- ja höyryturbiinilaitoksen j a muitten rakennusten polttoaineista 16,520: 90 10,878: 10 14,867: 65 22,307: 95 57,120: 15 76,417: 20 34,353: 70 20,757: 45 24,308: 85 ja lämmityksestä... 14,043: 40 Kustannukset sähkövalaistuslaitteista... 1,589: 70 Kustannukset sähkövalovirrasta... 15,510: 05 Kustannukset yövartijasta... 21,804:- Sekalaiset kustannukset... 6,501: ,;...-- Smk. 336,980: 25 tehden pbnnin menon jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. Käyttömenot nousevat Smk. 3,502,685: - ja jokaiselta pumputuita vesikuutiometriitä penniin. D. Putkiverkko ja vesisäiliö. putkiverkkoinsinööri, palkka... 1 tarkastusinsinööri asennusten katsastusta varten, palkka... :... Työnjohto... Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaus ja kunnossapito... Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun s:n... 73,920:- 54,060: - 138,456: 65 89,941: - 246,457: 10 18,165: 20 85,338: 85. Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys ja valaistus ,937: 05 Sekalaiset ku stannukset ,839: Smk. 721,115: 40 Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 13 vuotoa, joista 2 oli liitosvuotoa. Kaikki vuodot korjattiin. Tarkastettavaksi on laitokseen tuotu 65 piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistustöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja, palkka... Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset sekä inventtaus... Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu... Työpajarakennusten ja aitain korjaus ja kunnossapito.... Tontin ja rakennusten puhtaanapito... Valaistus... Lämmitys ja polttoaineet... Yövartija ja sekalaiset menot... 61,860: - 249,261: ,575: 20 30,630: 50 19,364: 30 3,428: 05 7,859: 65 14,927: Smk : 25 Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 47 liittymistä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymisten läpimitat mm Lukumäärä kpl.

13 9 F. Sekalaiset menot. Vuokramaksut Konttorikaluston kunnossapito... Painatus ja sidonta... Kulungit: Verot Helsingin pitäjälle ,666: 65 Puhelinmaksut... 13,146: 60 Autokulut... 13,850: 85 83,560: - 1,860: 05 18,686: 50 Muut menot... 35,170: ,834: 75 Poistot ja peruutukset : 60 Palovakuutusmaksut... 47,658: 70 Tapaturmavakuutukset ja lääkärinpalkkiot 25,185:- Kustannukset työmiesten lomasta... 82,286: 15 'Työmiesten vapaapäiväpalkat... 6,641: 30 Mittaukset ja tutkimukset ,075: 85 Ansiomerkkejä eräille viranpitäjille.ja työmiehille...,... 5,813: 95 Smk. 483,052: 85 G. Poistot ja korko. Poistot sekä korko pääoma-arvolle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 1927 ja tammik. 28 p:nä 1931 tekemien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat:. Poistot, siv ,4t'7,752: 15 7 % korko pääoma-arvolle tammik. 1 p:nä 1933, Smk:lle 112,524,309: ,876,701: Smk. 12,294,453: 80 Jos yhdistellään edellä olevat menot sekä myös kustannus, jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulukko: Vuoden 1933 menot ja kustannus jokaiselta pumputulta vesikuutiometriltä. A. Hallinto B. Kassa- ja tilivirasto.... C. Käyttö: 1) laboratorio ,603: 25 2) vedenpumppuaminen... 1,554,042: 75 3) suodatus... 95,776: 80 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys... 1,337,281: 95 5) muut menot Vanhassakaupungissa ,980: 25 D. Putkiverkko ja vesisäiliö.... E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja varasto..... F. Sekalaiset menot.... Smk. 6,481,085: 60 G. Poistot ja korko... 12,294,453: 80 Penniä vesikuutiometriltä 296,167: ,158: ,502,685: l ,115: ,906: ,052: Yhteensä Smk. 18,775,539: Kun yleistä ja yksityistä kulutusta. on veloitettu ainoastaan 11,832,411 m 8 :stä, niin samojen edellytysten mukaan kusta.nnukset jokaiselta myydyltä vesikuutiometriltä ovat penniä.. Voitto- ja tappiotili. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv Smk. 26,082,537: 95 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv : ,481,085: 60 Poistot ja korko pääoma-arvolle s:n siv ,294,453: 80 Vuoaen nettovoitto... 7,306,998: 55 Bruttoylijäämä... 19,601,452: 35 19,601,452: 35 Smk. 26,082,537: 95

14 10 Tila joulukuun 31 p:nä Varat. Pääoma-arvo edellä olevan erittelyn mukaan ,069,500: - Uudistyöt kaupunginvaltuuston myöntämillä etuai).tivaroilla...:... 8,984: 50 Kaupunginrahasto: nostamatta jääneet määrärahat ja konttokuranttitili... 9,882,870: 75 Tarvikevarasto... 3,081,520: 70 Kassa...:... 23,007: 75 Saatavat... 6,987,047: 85 Pankkitilillä olevat vakuusmaksut... 1,095,667: 40 Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka.... Velkoja eri henkilöille.... Talletettuja vakuuksia % korko pääoma-arvolle 1/1 1933, Smk. 112,524,309: ,876,701: 65 Pääoma-arvon kuoletukset... 4,406,140:- Ylimääräinen kuoletus ,672: 15 Smk. 130,148,598: ,305,139: ,139: 55 1,106,867: 40 4,407,812: 15 Ylimääräinen kuoletus myydyn bensiinim'oottorin sekä myytyjen ja rikkijäätyneiden vesimittarien vuoksi...:... 9,940: - 4, : 15 12,294,453: 80 Nettovoitto ,306,998: 55 B1'uttoylijäämä... 19,601,452: 35 19,601,452: 35 Smk. 130,148,598: 95 Menot ja tulot ei ainoastaan kirjanpäätöksessä vuonna vaan myöskin muutamina aikaisempina vuosina, on yhdistelty liitteeseen 1. Helsingissä. maaliskuussa Albin Skog.

15 11 Liite n:o 1. Otteita vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. - Utdrag ur vattenlednlngsverkets årsberittelser. Vuosi Ar Pumputtu vesimäärä Uppfordrad vatten mängd m' Laitoksen pää. U udisraken oma.arvo '/1 nukset vuoden kuluessa Verkets kapital..., värde den '/1 Nyanlaggnmga, under året Hallinto, käyttö y.m. Förvaltning, drift ete.. I p:iä Menot - Utgifter Poistot ja korko pääoma arvolle ') Avskrivningar och ränta på kapitalvärdet ') Yhteensä menoja Summa utgifter p:iä p:iä Smk. - Fmk Smk. - Fmk Smk. - Fmk m':ltä Smk. _ Fmk miltä Smk. _ Fm~ m ' :ltä p:i per ml p:i perm' p:i per m' ,501,509 5,880, , , ,382,613 7,583, , , ,663,349 7,405,705-1,295, ,600, ,577,935 8,740, ,370, ,539, ,700,134 9,936, ,186, ,208, ,937,947 10,674,350-1,107, ,886, ,693,304 11,555,420-1,007, ,188, ,... 8,338,022 12,845, ,194, ,267, ,034,688 16,198, ,961, ,960, )... 9,034,688 59,405, ,961, ,960, ~442,445 61,158, ,114, ,335, ,954,629 78,668, ,796, ,410, ,355,826 86,416, ,461, ,111, ,250, ,715,000-9,057, ,877, ,367,7'02112,358, ,011, ,030, ,647, ,075, ,623, ,225, ,660, ,524, , ,481, I 402, , , , , , , , ,273, ,488, ,707, ,560, ,211, ,373, ,888, ,416, ,294,45380, H ' I 774, ,027, ,151, ,196, ,887, ,632, ,021, ,245, ,234, ,449, ,042, ,970, ,323, ,251, ,918, ,642, ,775, u , ) & T u I 0 t - Inkomster Nettovoitto Vedenmyynti Muut tulot Yhteensä tuloja Nettovinst Vuosi Vattenförsälj ningen övriga tnkomster Summa inkomster Ar p:iä p:iä p:iä % pääoma- Smk. Fmk m':ltä Smk. Fmk m :ltä ' Smk. Fmk m":ltä arvosta Smk. - Fmk % pa anl. p:i per m' p:i per m' p:i per m' kapitalet , , ,017, , ,525, , ,608, , ,198, , ,551, , ' ,534, , ,166, , ,184, , ,744, ,856, ,697, , ,488, ,856, ,273, '6 677, ,951, ,929, :... 9,952, , ,773, ,528, ,847, , ,823, ,588, )... 14,847, , ,823, l4.8 4,374, ,912, , ,887, ,844, ,058, ,239, ,298, ,327, ,172, ,122, ,294, ,971, ,811, ,111, ,923, ,671, ' ,911, ,069, ,981, ,062, ,884, ,070, ,955, ,313, ,977, ,104, ,082, ,306, ) Vuoden 1926 toisesta kirjanpäätöksestä alkaen poistot on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. - F.o.m. andra bokslutet år 1926 äro avskrivningama beräknade på det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7 %: därförinnan endast 5 % rinta.

16 12 Liite n:o 2. Selostus vedenpuhdistuksesta Vanhankaupungin vesijohtolaitoksella vuonna Saostus, selkeytys, neutrallsolntl ja steriiisointi. Vuonna 1933 on saostusaltaita tyhjennetty ja puhdistettu 12 kertaa. Tällöin on 70,000 m a kemiallisesti käsiteltyä vettä mennyt hukkaan. Viime vuonna on puhdistettu 12,958,400 m a vettä, eli keskimäärin 35,502 m a vuorokaudessa, eli sekuntilitraa. Suurin määrä, 47,400 m a (= sekuntilitraa), puhdistettiin kesäkuun 13 p:nä ja pienin, 19,800 m a (= sekuntilitraa), kesäkuun 5 p:nä. Vuonna 1932 puhdistettiin 12,957,900 m a vettä; lisäys oli siis ainoastaan 500 m a. Veden puhdistukseen on viime vuonna kulutettu: Grammaa m B kohti Keskimäärin Suurin Pienin. Aluminiumisulfaattia 679;747kg Kalsiumioksiidia 181,617 kg Klooria 4,245 kg...: ll Aluminiumisulfaatissa on keskimäärin ollut 17.6 % aluminiumioksiidia. Kloorikaasua on käytetty 3,838 kg. Muu kloorimäärä, 407 kg, johtuu kloorikalkkin käytöstä, minkä kulutus on ollut 1,147 kg.. Suodatus. Vuonna 1933 on, kuten edellisenäkin vuonna, käytetty ainoastaan laitoksen isompia suodattimia. Jokaisen suodattimen pinta-ala on ml ja suodattimien luku 14. Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaskettuna suodatettiin viime vuonna 12,~8,400 m a vettä. Muutamat suodatusta koskevat tiedot saadaan seuraavasta yhdistelmästä: Aika minkä suodattimet ovat olleet käynnissä.... Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluettuna).... S:n s:n suodatinta kohti tunnissa.... Suodatinpesujen luku.... Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä.... Kahden pesun välillä on suodatettu mb:iä kohti suodatinpinta-alaa.... Käyntiaika kahden pesun välillä.... Pesuaika kerrallaan, keskimäärin.... Pesuvesimäärä.... Pesuvettä pesua kohti.... Pesu vesimäärä prosenteissa suodatetusta määrästä.... Suodattimien huuhtelujen luku.... Huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin... Otaksuttu huuhteluvesimäärä.... S:n s:n huuhtelua kohti ,855 h 12,826,590 m a m 3 1,286 kpl. 9,974 m m 3 59 h 46' 9' 59" 165,640 m m 3 1.ll9 % 1,617 kpl. 11' 36" 61,810 m 8 38.ll m 8 Laitoksessa kemiallisesti käsitelty vesimäärä jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin... 12,660,950 m a, eli % Saostusaltaiden käyttöön kemiallisesti käsiteltyä, niistä tyhjennettyä vettä 70,000. O. u % Suodattimien käyttöön, pesu- ja huuhteluvettä ,450 ~ 1.76 % Yhteensä 12,954,400 m a, eli % Laboratoriotyöskentely Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 1933 ja edellisinä vuosina ilmenevät seuraavasta taulukosta:

17 13 Valon läpäi Permanga sykyky 100 Värillisyys. naatin kulu Liuenneita Alkaliteetti Vapaata hii. Vetyioni. Tehokasta Kovuusaste Vuosi mm kerroksen aste tus auoloja Iihappoa eksponentti klooria (saksalainen) läpi % mgfl Pt mg/ikmno. mgfl em"/i, n/lohci mgfl COI ph mgfl CI Vantaan v e s i : ' Suurin Pienin '6." " > > > > > >90 0.,, Suurin " I Pienin > Suodatettu v e s i Vantaan veden vapaan hiilihapon sekä kumpaisenkin veden vetyionieksponentin ja kovnuden arvot ovat keskiarvoja 24 analyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäin suoritetuista määräyksistä. Vuosikeskiarvot 24:stä täydellisestä jokiveden ja vesijohtoveden analyysistä saadaan seuraavasta yhdistelmästä: veal Lämpöaste, C Valon läpäiseväisyys %:ssa 100 mm kerroksen läpi Värillisyysaste, mg/l Pt Liuennutta happea, 0., mg Sähkönjohtokyky, Huo X Edellisestä laskettu määrä liuenneita suoloja, mg/l Haihdutusjäännös 180 o :ssa, mg/l Hehkutusjäännös, mg/l Hehkutushäviö, mg/l Permanganaatinkulutus, KMn 4, mg/ Albuminoidiammoniakkia, NH,', mg/l Tehokasta klooria, Cl, mg Piihappoa, SiO., mg/l Aluminiumia, Al, mg Rautaa, Fe, mg/l Kalsiumi-ioneja, Ca", mg/l Vantaan Suodatettu vesi 7.40 >90 o Magnesiumi-ioneja, Mg", mg Ammoniumi-ioneja, NH 4 ', mg Sulfaatti-ioneja, SO/, mg/l..... Kloori-ioneja, CI', mg : Nitraatti-ioneja, NOs', mg/l.... Nitriitti-ioneja, N0a', mg/ Bikarbonaatti-ioneja, HCOs', mg/l..... Metyylioranssialkaliteetti, ems/l, n/1o'.... Vapaata hiilihappoa, CO., mg/l.... Vetyionieksponetti, ph..... Kokonaiskovnus, saksal. asteissa.... Karbonaattikovuus, saksal. asteiss~.... Mineraalihappokovuus, ~ Vantaan Suodatettu vesi vesi Kuiva kesä ja syksy ovat vaikuttaneet jokiveden ko-' koomukseen. Sen väri ja permanganaatin kulutus olivat alhaisempia kuin tavallisesti. Sitävastoin sen läpäisevyys, suolapitoisuus ja kovuus olivat korkeampia. Korkein suolapitoisuus oli 86.0 mg/l, määrä jota ei milloinkaan aikaisemmin ole tavattu. Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot ilmenevät seuraayasta taulukosta:

18 14 Bakteeripesäkkeiden luku cml:ssä Vuosi ja kuukausi Vantaan vesi Suodatettu vesi Keskim. Suurin Pienin Keskim. Suurin Pienin 1933 Tammikuu... 1,445 2, , 2 0 Helmikuu... 2,522 6, Maaliskuu... 15,689 46, Huhtikuu... 11,835 56,000 1, Toukokuu... 3,242 10,000 1, Kesäkuu , Heinäkuu , Elokuu , , 4 0 Syyskuu... 1,176 11, Lokakuu... 3,761 37, Marraskuu... 9,222 50, Joulukuu...:... 9,876 41,000 1, Koko vuonna 5,048 56, , , , , ,158 98, ,300 95, , , Selkeytyneessä, mutta kloreeramattomassa vedessä bakteeripesäkkeiden luku oli keskimäärin 98 em 3 :iäkohti. Suurin bakteeri pitoisuus oli 2,200 ja pienin 0 em 8 :iä kohti. Baeterium eolin tutkimukset vuonna 1933 ja edellisinä vuosina selviävät seuraavasta yhdistelmästä: Myönteisiä tuloksia %:ssa. KuutIosenttImetriä Vuosi I I 0.06 I 0.Oll Vantaan v e s i i , , 7l.z , Selkeytynyt, kloreeramaton vesi l s Suodatettu vesi

19 15 Jokiveden sekä bakteeripitoisuus että B. colin paljous ovat vuonna 1933 olleet tavallista pienemmät, riippuen siitä, että korkeavesiajat ovat olleet erittäin lyhyet. Koska veden kyvyllä liuottaa lyijyä on suuri terveydellinen merkitys, on siitä suoritettu tutkimuksia laitoksen laboratoriossa. Tätä tarkoitusta varten on asennettu 12 m pituinen lyijyputki, jonka läpimitta on 25 mm. Tässä putkessa vesi sai seisoa 12 tuntia; minkä jälkeen lyijypitoisuus vedessä määrättiin. Tutkimukset aloitettiin huhtikuussa, mutta niitä ei ole vielä saatu loppuun suoritetuksi, vaan jatketaan niitä v Kokeen alussa vesi liuotti 0.9 mg/l lyijyä, kuukauden ja kahden kuukauden kuluttua 0.7 mg/l, 3 ja 6 kuukauden kuluttua 0.4 mg/l, 8 kuukauden kuluttua 0.8 ja 9 kuukauden kuluttua ainoastaan 0.2 mg/l. Kuten tästä näkyy, on veden liuottamiskyky vähentynyt vähentymistään ja oli se vuoden lopussa mitätön. Saksas,sa ja Englannissa pidetään yleisesti 0.8 mg/l korkeimpana sallittuna liuottamismääränä. Kupariputkista vesi taasen voi liuottaa kuparia, mutta niillä määrillä, jotka tässä tulevat kysymykseen, ei ole mitään terveydellistä merkitystä. Koska kuitenkin on mielenkiintoista todeta, paljonko kuparia voi liu eta kupariputkista, suoritettiin kokeita myöskin näillä putkiila samalla tavalla kuin lyijyputkilla. Tällöin todet- tiin, että liuennut kuparlmäärä vaihteli, riippumatta putken iästä, 0.8:sta O.e:aan mg:aan litraa kohti vettä. Vielä on teknillisistä syistä määrätty sinkkipitoisuus kahdesta vesinäytteestä, jotka olivat seisoneet 18 tuntia 5 vuoden vanhoissa galvanisoiduissa rautaputkissa. Näytteiden sinkkipitoisuudet olivat 1 ja 1. 6 mg/i. Näillä määrillä ei ole mitään terveydellistä merkitystä. Laboratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden luku selviää seuraavasta yhdistelmästä: Täydellisiä vesianalyysejä.... Käyttötarkkailun vuoksi.... Veden lyijy-, kupari- ja sinkkipitoisuuden määräyksiä.... Bakteriologisia vesianalyysejä: 48 näytteestä 11, a) bakteeripesäkkeiden luvun maaräyksiä... 4,322 näytteestä b) Bacterium colin määräyksiä Analyysejä k~mikalioista Yhteensä 16,629 näytteestä Knut Allthan.

20 Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna Kaasunkulutus v oli 22,992,000 m a, s. o. 658,700 m a eli 2.94 % edellisen vuoden kulutusta suurempi. Helsingin kaupungin rakennuskonttorin Kyläsaarella sijaitsevassa vedenpuhdistuslaitoksessa kehittynyttä metaanikaasua on kaasulaitos tilivuonna ostanut 75,050 m a Kaasulaitoksen ei ole tarvinnut tilivuonna suorittaa huomattavan suuria uudistöitä, sillä uunit y.m. laitteet ovat riittävät nykyistä suurempaankin kaasunvalmistukseen. Sitä vastoin on laitoksen pitänyt ankaran kilpailun pakottamana a j anmukaistaa v rakennettu koksinla j ittelulaitoksensa. Marraskuussa käyttöön otettu uusi lajittelulaitos on n.s. resonanssi-tasoseula, joka lajittelee koksin 6:een eri suuruuteen samalla karistaen pois kaiken murskatessa syntyneen poron. Tämän uuden lajittelulaitoksen ansiosta kykenee kaasulaitos nyttemmin toimittamaan hyvinlajiteltua ja porotonta koksia, joka on täydellisesti ulkomailta tuodun koksin veroista. Resonanssi-tasoseulan on rakentanut Kone- ja Siltarakennus-Osakeyhtiö täällä Bamag-Meguin Aktiengesellschaft nimisen berliiniläisen toiminimen patentoidun rakennetavan mukaisesti. Opetus- ja neuvontatoimintaa kaasunkäytön tehostamiseksi kotitaloudessa on menestyksellisesti jatkettu entiseen tapaan järjestämällä kaasunkäyttökursseja ja julkisia esitelmätilaisuuksia. Kursseja pidettiin laitoksen omassa opetuskeittiössä kaikkiaan 22, esitelmätilaisuuksia oli 29. Koteihin tehtyjen neuvontakäyntien lukumäärä oli n.600. Bruttoylijäämä v:lta 1933 oli Smk. 16,626,375: 39, laitoksen pääoma-anron korko ja kuoletus Smk. 12,156,923: 13 ja nettovoitto Smk. 4,469,452: 26. Kaasunhinta on ollut Smk. 1: 30 m s:ltä, alennusperusteet sa.moin kuin mittarinvuokrajpn samat kuin edellisenäkin vuonna. Kaasunvalmistus. Kaasulaitos on v valmistanut 22,926,750 Dl S kivihiilikaasua, johon on käytetty: Kivihiiliä... :... 63,427,000 kg. Kaasunvalmistukseen käytetty kivihiili on keskimäärin maksanut Smk. 177: 79 metritonnilta. 100 kg:sta kaasutettuja hiiliä on kaasunsaanti ollut 36. H m S. Suplstelma sivutuotteiden valmistuksesta Ja myynnistä v Varasto vuoden alussa... :... kg Valmistus... " kg I Myyty... kg Omiin tarpeisiin käytetty... " 1 kg I Varasto vuoden lopussa... kg I Koksia I 17,984,000 48,653, ,637,170 I 37,909, ,890,320 52,800,170 I 13,837,000 I Tervaa I Ammoniakkia I 25 0/0 396,200 10, ,567, ,457 1 ) 1 2,964,075 I I 2,396, ,607 1 )1 2,397,275 I 122,607 I 566,800 I 17,400 I Bensolia 23, , , , , ,598 39,900 Tulo myydyistä sivutuotteista... Keskimyyntihinta... Smk. Smk. 11,929,351: : 12 tonnilta 1,655,936: ,598'30 -: :41 kilolta kilolta 944,553:85 3:75 kilolta 1) Määrään sisältyy: 3,407 kg. ammon.-sulf. 1) Määrään slsältyy: 3,407 kg. ammon.-sulf.

21 18 Kaasunkulutus. Kaasunkulutus on vuoden kuluessa noussut 22,992,000 m 8:iin, osoittaen lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 658,700 m 8 eli %. Suurin kaasunkulutus merkittiin jouluk. 23 p:nä., jolloin se nousi 86,400 m 3:iin. Vähin määrä kaasua, nimittäin 23,400 m 8, kulutettiin kesäk. 24 p:nä. Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Kaupunginkatuvalaistus... :... 8.'7 % Yksityinen kulutus Ii ~ Kaasulaitoksen oma kulutus ~ Vuoto ja tiivistyminen » Yksityinen kaasunkulutus. Yh teensä %.1,946,022 m 8 19,256, ) 161,448 ~ 1,628,026» 22,992,000 m 8 Vuoden 1933 kuluessa on uusia mittareita tullut lisää 1,216 kpl. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasumittarien koko lukumäärä oli vuoden lopussa 51,771 kpl., joista 25,684 kpl. tavallisia ja 26,087 kpl. automaattimittareita. Mittarien kautta on kaasua kaikkiaan myyty 19,256,504 m 8, mistä määrästä 13,311,187 m 8 tavallisilla ja 5,945,317 m 3 automaattikaasumittareilla. Kaasunhinta on kuluneena vuonna ollut Smk. 1: 30 m 8 :ltä. Kuluttajille, joiden kuukausikäyttö on noussut yli 300 m 8:n, on myönnetty kulutusalennusta kaupunginvaltuuston lokak. 31 p:nä 1923 määräämän tariffin mukaan. Koko kaasunhinnalle myönnetty alennussumma nousee vuonna 1933 Smk:aän 568,002: 35. Kaasumittarien vuokra. Kaasumittarinvuokraa on veloitettu kaupunginvaltuuston huhtikuun ]6 p:nä 1924 antaman taksan mukaan. Kaasumittarien vuokratulot olivat vuonna 1933 Smk 95,138: 35. Katuvalaistus. Kaupungin kaduille asetettujen valaistusliekkien lukumäärä oli vuoden lopussa 7,667 ja lamppujen lukumäärä 1,983. Vastaavat luvut edellisenä vuonna olivat 7,720 ja 1,999. Lamppujen järjestely ja valovoima näkyy allaolevasta taulukosta: Vuonna 1933 Kokoyön. Koko- ja puoliyön Puoliyön.!oi,!d,!d,!d.~ '7 C'I - ]+,!dc'l,!d('),!dco,!den,!d,!d 11)11) -~ -.!oi.,;.!d;:::;-.!oi~.!oi~.!oi~.!oi~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ :.1l+.2l, + :.1l+ ~+,(') ~+ ~ <D ~~,- '.,(') (')~ en co ~ en ~ ~~.!oi ~ ~.!oi ~ 4l ;:: ~ ~.2l.2l -, (')~,..!, '7 '7 ~. (') co en 1/ ] / I Kaupunkiin asetetuista lampuista on 1,732 kpl. riippuvia inverttilamppuja ja 251 kpl. seisovia inverttilamppuja. Puolenyön lamppujen palamisaika oli vuoden aikana 1,626 tuntia ja kokoyön lamppujen 3,397 tuntia lamppua kohti. Vuoden kuluessa asetettiin eri osiin kaupunkia 4 kpl. uusia lamppuja ja poistettiin niilta kaduilta, joilla on otettu käyntäntöön sähkövalaistus, 20 kpl. lamppuja. 1) Josta kaupungin koulut, sairaalat ja muut laitokset 515,415 m3.

22 19 Vuoto ja tiivistyminen. Ilmoitusten ja tutkimusten perusteella havaittuja kaasuvuotoja on vuoden kuluessa korjattu 96 kpl., joista 5 kpl. on ollut putkimurtumien ja 91 kpl. liitoskohdissa ilmenneiden epätiiveyksien aiheuttamia. Tiivistymisen ja vuotojen aiheuttama kaasutappio kuluneelta vuodelta oli 1,628,026 m 3 Laajennuksia ja arvonlisäyksiä. Vuoden kuluessa asetettuja uusia johtoja: Pääjohtoverkko. Punkaharjuntiehen, Sammatintiehen ja Karstulantiehen, Punkaharjuntie 6--8 kohdalta Kangasalantielle... " m. 100 mm. M.M.-ptk. Sturenkatuun, Helsinginkadulta Kirstinkadulle » 100». Tavaststjernankatuun, Topeliuksenkadulta Minna Canthinkadulle » 80. Munkkiniemenkatuun, Huopalahdenkadulta ValpurintielIe » 100» 436.0» 300 vlr-ptk. Topeliuksenkatuun, Huopalahdenkadulta Munkkiniemenkadulle » 300» 41.1» 300 M.M.-ptk. Messeniuksenkatuun, tontilta N:o 9 Nordenskiöldinkadulle., » » 80 Teollisuuskatuun ja Teollisuuskujaan, Kuortaneenkadulta Elimäenkadulle » 150 Alueeseen Kallion urheilukentän pohj. puol. 1. ja L. Brahenkatujen välille » 150» 63.6» 100 Näkinkujaan, Hakaniemen torilta Sörnäisten rantatielie » 80 P. Esplanadinkatuun, Fabianinkadulta Päävartiotorille » » 200 Kalastajatoriin ja Munkkisaareen » 80 Mechelininkatuun, Topeliuksenkadulta Rajasaarenkadulle » 100 E. Hesperiankatuun, tontilta N:o 40 Mechelininkadulle..., » 100 Myllytiehen, tontilta N:o 3 Etelärantatielle » 80» Magdaleenankatuun, tontilta N:o 2 Pasilankadulle » 80 Kaarlenkatuun, Helsiginkadulta pohjoiseen » Yhteensä 3,436.6 m. Vuoden 1933 lopussa oli kaupungin pääjohtojen yhteenlaskettu pituus 149,029.6 metriä ja niiden keskimääräinen läpimitta 171. \1 mm. Pääjohtoverkon arvonlisäys on Smk. 671,386: 21. Liiftymisjohdot. Vuoden kuluessa. on asetettu 40 uutta liittymisjohtoa arvoltaan Smk. 41,532: 78. Vuoden kuluessa on asetettu uusia lamppuja: Katulamput ja pylväät. Tunturikadulle... 2 kpl. l-liekk. lamp. (aufs) B pylv. Myllytielle ». ~

23 20 Vuoden kuluessa muutettujen lamppujen lukumäärä eri osissa kaupunkia on: 1 kpl. 1-liekk. muutettu 9-liekkiseksi. 4 ~ lamppuja A-pylväistä seinäkaariin. ~. raitiotiepylvääseen. Vuoden kuluessa on seuraavat lamput poistettu sähkövalaistuksen käytäntöönottamisen tähden: E. Hesperiankadulta... 3 kpl. 1-liekk. lamp. (aufs) B-pylv ~ 2-» Siltavuorenrannasta... ~... 2 & 2-» A-pylv.»... 5» 9-»» A-pylv. Mikonkadulta... 1» 2-» A-pylv. Teatteri-Esplanadilta... 1» 1-» seinäkaa resta Toiselta linjalta... 6» 1» B-pylv. Vuoden kuluessa lisättyjen ja muutettujen lyhtyjen arvonlisäys on... Smk. 18,749: 81 K aasumittar-it. Kaasumittarien arvonlisäys on... Smk. 999,894: 25. Kalusto. Kaasulaitoksen kaluston arvonlisäys on... Smk. 34,922: 50 Arvonllsäysten yhdistelmä. Pääjohtoverkko... SmIt. Lyhdyt, pylväät ja liittymisjohdot.... Liittymisjohdot.... Kaasumittarit... :.... Kalusto ,386: 21 18,749: 81 41,532: ,894: 25 34,922: Smk. 1,766,485: 55 Kaasulaftoksen pääoma-arvo. Pääoma arvo Uudistyöt v / Poistot v Pääoma-arvo "'/ Asuinrakennukset... 1,808,448: - 56,711: - 1,751,737:- Tehdasrakennukset... 11,093,327: ,629: - 10,404,698: 93 Terva- ja ammoniakkikaivot ,537: 37 90,129: - 514,408: 37 Uunit varusteineen... 21,810,470: 18 1,989,063: - 19,821,407: 18 Kaasukellot... 7,299,034: ,799: - 6,784,235: 72 Koneet ja kojeet... 7,684,530: ,659: - 6,825,871: 57 Kuljetuslaitteet... 1,380,333: ,135: - 1,101,198: 84 S:n, siirrettävät ,400: 25 91,516: - 415,884: 25 Putkijohdot...: ,920: - 71,440: - 180,480:- Pääputkiverkko... 11;471,852: ,386: ,655: - 11,587,583: 38 Liittymisjohdot ,520: 52 41,532: 78 62,842: - 665,211: 30 Katuvalaistuslaitteet ,374: 22 18,749: ,983: - 566,141: 03 Kaasumittarit... 9,267,556: ,894: 25 1,256,390: - 9,011,060: 91 Kalusto..., ,909: 68 34,922: ,837: - 674,995: ~ ~ Smk. 75,416,216: 11 1,766,485: 55 6,877,788: - 70,304,913: 66

24 21 Taloudellinen tulos. Tulot ja menot vuonna Tulot: Katuvalaistukseen käytetty kaasu... 1,556,817: 60 Korvaus katuvalaistuksen hoidosta ja kunnossapidosta.... 1,066,413: 79 2,623,231: 39 Yksityistarpeeseen käytetty kaasu ,362,158: 25 Vähennetään poistot... 34,952: 95 24,327,205: 30 Kaasurnittarinvuokrat ,138: 35 Yksityisten johtojen asettaminen... 1,931,325: 55 Vähennetään poistot... 6,078: 15 1,925,247: 40 Tulot sivutuotteista: Koksista... 11,929,351: 10 Tervasta... 1,655,936: 55 Ammoniakista ,598: 30 Bensolista ,553: 85 Muista sivutuotteista... 15,529: 35 14,855,969: 15 Vähennetään poistot..."!... 15;375: - 14,840,594: 15 Asunnonvuokrat ,610: - Luontoisedut ,9i6: - Korkotulot, myydystä romusta y.m ,291: _...:...-_- Smk. 44,035,234: 49 Menot: Metaanikaasu ,039: 60 Hiilet ja hiilityöt... 11,407,918: 63 Kustannukset retorttihuoneessa ,132: 51 Koksi generaattorien lämmitykseen... 2,696,760:- Kustannukset sivutuotteista... 1,283,703: 46 Polttoaineet, öljyt sekä höyrykattila- ja konekustannukset ,717: 63 Kaasunpuhdistuksen työ- ja ainekustannukset ,679: 29 Kaasuvalaistus laitoksessa, sähkövoima ja -valo, y.m ,423: 73 Vesimaksut ,500: - Muut kustannukset ,218: 65 Käyttöinsinööri ja kemisti, palkat ,780:- Käyttömestarit, palkat ,999: 55 Korjaukset ja ylläpito: Rakennusten.... Uunien ja niiden tarpeiden.... Kojei tten, koneiden ja kaasukellojen..... Kaluston.... Hallintokustann uksia: Pääkonttori: Palkkoja ja konttorikuluja...:... Konttorivuokra... Tehtaankonttoli: 109,866: ,313: 50 1,106,539: 05 48,592: ,913: ,000: - 14,919,850: 74 3,048,242: ,779: 55 1,499,311: 18 Palkkoja ja konttorikuluja... ".,' ,403: ,317: 43 Erilaisia menoja: Konttokuranttitilin korko kaupunginkassaan ,171: 50 Tontinvuokra ,000: ~ Siirto 498,171: 50 20,869,501: 66

25 Siirto Palo- ja tapaturmavakuutusmaksut sekä sairashoitomenot ja hautausavustukset Menoja hallituksen käyttövaroista.... Konttorikaluston kunnossapito y.m.... Katuvalaistus: Lampunhoitajain palkat, kustannuksia hehkuverkoista y. m. sekä lyhdyistä, pylväistä ja jakelujohdoista.... Tapaturmava~uutusmaksut sekä sairashoitomenot 'ja hautausavustukset ,171: 50 20,869,501: ,553: 84 4,500:- 7,524: ,749: ,104: 59 4,608; - 772,712: 59 Yksityinen kaasunkulutus:. Jakelukustannukset... :.... 2,237,715: 53 Johtotyöosasto: Johtoinsinööri, työnjohtaja, varastokirjuri ja kauppa-apulainen, palkat.... Konttoriapulaiset ja konttorikuluja... ~.... Myymälän ja varastohuoneitten kustannukset: Myymälä- ja näyttelyhuoneiston, johtotyöpajan sekä varastohuoneitten vuokrat... ; ,000:- Sekalaisia menoja ,107: 89 Työ- ja tarveainekustannukset sekä työkalujen ja tarpeiden kunnossapito y. m.... Korko kaasulaitoksen perustamisårvolle Pääo~avelan kuoletus ,346: ,988: ,107: 89 2,113,737: 24 2,854,179: 73 5,279,135: 13 6,877,788: - 4,469,452: 26 Nettoylijäämä v ,626,375: 39 --========~~~~ Smk. 44,035,234: 49 Kaasunvalmistuksen keskimääräiset kustannukset. Mahdollisimman selvän kuvan saamiseksi keskimääräisistä valmistuskustannuksista on ylläolevat meno- ja tuloerät yhdistetty seuraavaan taulukkopn, jossa on' eri sarakkeeseen merkitty se määrä, jolla kukin erä vaikuttaa kustannuksiin 'hyötyä tuottavasti käytetyn kaasun kuutiometriä kohti. (Kokonaiskulutus 21,202,526 m d ). Menot: Metaanikaasu.... Kivihiilet ja kivihiilityö... ;.... Työkustannukset retorttihuoneessa.... Koksi generaattorien lämmitykseen.... Kustannukset sivutuotteista... :.... Käyttöinsinööri, kemisti ja käytönmestarit 66,039: 60 11,407,918: ,132: 51 2,696,760: - 1,283,703: ,779: 55 p:iä m':llä ,738,333: Poistetaan tulot: Koksista ,351: Tervasta... 1,655,936: Ammoniakista...; ,598: Bensolista ,553: Muista sivutuotteista...;... 15,529: 35 14,855,969: ======~~~~~-===~~ Jäljellä menoja kivihiilistä ja työkustannuksista retorttihuoneessa.... 1,882,364: 60. 8'.88 Muut kaasunvalmistuskustannukset... 1,618,466: Yhteensä varsinaisia valmistuskustannuksia... ~.... 3,500,830: Korjaukset ja ylläpito... 1,499,311: Hallintokust. konttorinvuokrineen ,317: ~ Siirto 2,366,628: 61 3,500,830:

26 23 Siirto 2,366,628: 61 3,500,830: Konttokur. tilin korko kaup. kassaan ,171: '4 Tontinvuokra ,000: - };51 Palo- ja tapaturmavakuutusmaksut, sairashoito ja hautausavustukset 164,553: 84\ Sekalaisia kustannuksia... 12,024: 25f 3,041,378: ======~~~~~~~--~ 6,542,209: Tätä vastaavia tuloja: Asunnonvuokrat lämpöineen ja kaasuineen... Sekalaisia tuloja., ,610: - 156,207: ,817: ~======~~==~~----~~ Koko valmistuskustannus 6,318,391: Tämän johdosta lasketaan yksityisen kaasunkulutuksen ja katuvalaistuksen kustannukset seuraavasti: Yksityinen kaasunkulutus. (19,256,504 m 8 kaasua.) p:iä m 8 :ltä Tätä vastaavia tuloja: Myydystä kaasusta ja mittari en vuokraamisesta Voitto... Smk. 11,858,613: 93 17,597,087: 03.2,237,715: 53 19,834,802: 56 24,165,757: 30 4,330,954: r ~9 Katuvalaistus. (1,946,022 m S kaasua.) Kaasukustannus : 1,946,022 m 9 kaasua a Korko ja kuoletus... ~... Kustannukset sytyttämisestä, sammuttamisesta ja kunnossapidosta y. m.... p:iä m 8 :1tä ,918: ,309: ~~ ,227: ,712: ,650,939: Tätä vastaavia tuloja: M yydystä kaasusta,...:... 1,556,817: 60. Korvaus kustannuksista... 1,066,413: 79 2,623,231: Voitto Smk. 972,291: Voltto- ja tappiotllf joulukuun 30 p :nä Tulot: Katuvalaistus ,556,817: 60 Yksityiskulutus... 24,457,296: 60 Siviltuotteet.'... :... 14,855,969: 15 Voitto suoritetuista töistä ,112: 38 Asuntojen vuokrat... 67,610:- Luontoisedut... :... :... 56,916:- Katuvalaistuksen hoito ja kunnossapito... 1,066,413: 79 Tuloarvioon merkitsemättöm~ä tuloja... :... 99,291: Smk. 42,540,427: 42

27 Hallinto : Menot: Palkkaukset y. m ,367: 65 Kassa- ja tilivirasto: Palkkaukset, vuokra, y. m... 1,957,527: '. Käyttö: Kivihiiliä, työpaikkoja y. m ,035,140: 63 johtoverkko ja jakelu ,841: 53 johtotyöosasto... 1,115,035: 91 Korko kaupunginkassaan ,171: 50 Katuvalaistus ,104: 59 Sekalaisia menoja ,862: 69 25,914,052: 03 Korko pääoma-arvolle 1/ % Smk:lle 75,416,216: ,279,135: 13 Kuoletus suunnitelman mukaan... 6,877,788:- Nettovoitto... 4,469,452: 26 Bruttoylijäämä... 16,626,375: 39 16,626,375: Smk. 42,540,427: 42 Tila joulukuun 30 p :nä t 933. Varat: Pääoma-arvo: Kiinteistöt.... Kaasumittarit... Kalusto.... Päättämättömät uudistyöt: 60,618,857: 57 9,0.11,060: ,995: 18 70,304,913: 66 Pääputkiverkon laajennus erin. katuihin... 4,043: 36 T a'yvikevarasto: Kaasuhiiliä... 5,784,759: - johtoverkon ja johtotyöosaston tarvikkeet, kaasumittarit y. m... 2,253,203: 74 8,037,962: 74 Sivutuotteita: Koksia, tervaa, ammoniakkia, bensolia y. m.... Kaasua: Kaasu kelloissa... Päättämättömiä johtotöitä... Saatavat: Veloitetut kaasumaksut...:... 1,765,623: 80 4,256,169: - 50,300:- 8,646: - Sivutuotteet, suoritettuja töitä sekä ennakkomaksuja hankkijoille ,343,031: 20 3,108,655: - Pankkiin talletetut takuumaksut ,952: 40 Kaupunginkassa: Nostamattomat määrärahat ,000: - Konttokuranttitili.... 3,014,171: 19 Kassa.... 3,154,171: 19 2,744: 60 Smk. 89,130,557: 95 Velat: Kaupunginkassa: Pääomavelka... 70,304,913: 66 Siinettyjä määrärahoja: Pääputkiverkon laajennus erin. katuihin ,000: - Maksamattomia laskuja ,880: 60 Takuumaksuja ,820: 45 Kaupintamyyntiin otettuta tavaroita,...,..,...,...,...,...,.,...,... 41,204: 65 ~ Siirto 71,071,819: 36

28 Kaasupoletteja: MyYtyjä kaasupoletteja, joilla ei ole kaasua käytetty Korko ja kuoletus: Korko pääoma-arvolle 1/11933,7 % Smk:lle75,416,216: Kuoletus suunnitelman mukaan.... Nettovoitto Siirto 5,279,135: 13 6,877,788: - 12,156,923: 13 4,469,452: 26 71,071,819: 36 1,432,363: 20 Bruttoylijäämä... 16,626,375: 39 16,626,375: 39 Smk. 89,130,557: 95 KaasulaItoksen suhde kaupunginkassaan jouluk. 30 p:nä Kaasulaitoksen brutto-ylijäämä v ,283,309: 22 Vuoden kuluessa nostettu... 15,206,415: 45 Rahatoimiston kautta maksettuja laskuja ,638: 64 Tontinvuokra ,000:- Konttokuranttitilillä'kasvanut korko... : ,171: 50 Saatava kaupunginkassasta jouluk. 30 p:nä ,014,171: Smk. 37,313,706:- Saatava kaupunginkassasta tammik. 1 p:nä Käteismaksuja...:... Korvaus katuvalaistuksesta... Samoin kaasunkäytöstä kaupungin virastoissa ja laitoksissa sekä toimitetuista sivutuotteista ja töistä y. m... Uudistöitä ja arvonlisäyksiä v ,581,876: 96 26,845,000: - 2,623,231: 39 2,497,112: 10 1,766,485: Smk. 37,313,706:- Helsingissä maaliskuussa Ragnar Brandt. Teknillisten tulosten vertailu - ks. liitettä!

29 Liite. Teknillisten tulosten vertailu. - Sammanstillning av tekniska resultat. Kaasunvalmistus. - Gastillverkning. Kivihiilikaasua - Stenkolsgas m a Vesikaasua- Vattengas... ~ Yhteensä kaasua - Summa tillverkad gas m a ,926,750 22,289,600 22,354,800 22,926,750 22,289,600 22,354,800 Ostettu metaanikaasua - 1 nköpt methangas... m a Kaasutettuja hiiliä ~ Förgasade koi... kg Kamarivuorokausia - Kammardygn... kpl.-st. Korkein määrä täyt. kamareja-högsta antalladdade kamrar perdygn Alin määrä täyt. kamareja - Lägsta antalladdade kamrar per dygn... Kaasunsaanti 100 kg hiiliä - Gasutbyte per 100 kg koi... m a Keskim. kaloriluku, 0 Cels. 760 mm L.Y.-Medelkalorital, 0 Cels. 760 mm bar. stånd W. E.... Koksinsaanti - Koksutbyte kg Koksinsaanti 100 kg hiiliä - Koksutbyteper 100 kg koi......» Kivihiilitervaa - Stenkolstjär-utbyte.... Kivihiilitervaa 100 kg kivih. - Stenkolstjär-utbyte per 100 kg koi... Ammoniakinsaanti NH a - Ammoniakutbyte NH a...» Ammoniakinsaanti 100 kg hiiliä - Ammoniakutbyte per 100 kg koi Bensolinsaanti - Benzolutbyte......» Bensolinsaanti 1,000 m a kaasua - Benzolutbyte per 1,000 m 8 gas...,5,050 33,200 63,427,000 65,897,000 62,022,140 9, , ,692 4,723 4,660 48,653,170 51,816,205 52,049, ,567,875 1,914,910 2,239, l 31, ,629 29, , , , Kaasunkulutus. - Gasjörbrukning. Kaasua katuvalaistukseen - Gas för gatubelysning... Kaasua yksityisten tarpeisiin - Gas för privat förbrukning... Kaasulaitoksen kulutus - Gasverkets förbrukning... Vuoto ja tiivistyminen - Läekage oeh kondensation... Kaasunkulutus - Gasförbrukning Kaasua generaattorien lämmitykseen - Gas för generatoreldning... m S.» m a Koko kaasunkulutus - Total gasförbrukning m a Kaasulaitoksen kulutus - Gasverkets förbrukning... % Samoin, siihen laskettuna generaattorien lämmityskaasu - Gasverkets förbrukning inel. gas för generatoreldning... Vuoto ja tiivistyminen - Läekage oeh kondensatioii... Suurin kaasunkulutus vuorokaudessa 28/ 12 - Högsta gasförbrukning per dygn 23/12...,... m a Pienin kaasunkulutus vuorokaudessa 24/ 8 - Lägsta gasförbrukning per dygn 24/ 8... :... Kaasunkulutus asukasta kohden - Gasförbrukning per invånare.... Asetettujen kaasumittarien luku - Antal gasmätare, uppsatta i staden kpl.-st. Kaasunkulutus kaasumittaria 'kohti - Gasförbrukning per gasmätare m S 1,946,022 1,987,141 1,994,464 19,256,504 19,720,991 18,596, , , ,393 1,628, ,488 1 ) 1,569,228 22,992,000 22,333,300 22,346,500 22,992,000 22,333,300 22,346, ) ,400 86,900 87,600 23,400 20,700 24, ,771 50,555 48, ) Alhainen vuoto- ja tiivistysmääcä johtui asema-kaasumittarissa olleesta viasta, joka havaittiin vasta sen jälkeen kuin mainittu luku tilinpäätöksen yhteydessä oli laskettu. - Den Iåga Iäckage- och kondensationsmängden var beroende av ett fei i stationsgasmätaren. Felet kunde konstateras först efter det nämnda tai vid bokslutet uträknats.

30 Selostus sähkölaitoksen toiminnasta v Vuosi 1933 on sähkölaitoksen osalta kulunut varsin suotuisalla tavalla. Niinpä on virranmenekki taas osoittanut jonkun verran nousua, ollen 3.1 % suurempi kuin edellisenä vuotena. Kun muistetaan, että vuosi 1932 osoitti virranmenekissä noin 1 %:n vähennystä, näyttää kuluneen vuoden kasvu ikäänkuin vilkastuvan. ajan oireelta. Muuten on käyttö jatkunut entiseen tapaan ilman mitään suurehkoja häiriöitä. Sitävastoin on poikkeuksellisen kuiva vuosi huomattavasti vaikuttanut sähkölaitoksen vesivoimasaantiin. Kyminjoen vesimäärän vähentymisen takia on suuri voiman puute Kymenlaakson teollisuuslaitoksilla ollut seurauksena. Vähentyneen veden takia ja voidakseen auttaa erinäisiä teollisuuslaitoksia, ei Etelä-Suomen Voima O.Y:ltä itseltään ole vuoden loppupuolella riittänyt sopimuksen m~kaista tehomäärää sähkölaitokselle, vaan on yhtiö sopinut Imatran Voima O.Y:n kanssa siitä, että tämä toistaiseksi täyttää senkin hankinnan. Näinollen on sähkölaitos siis koko vuoden saanut täyden 'sopimuksenmukaisen teho määrän vesivoimaa. Imatralta saadusta vesivoimasta on öisin huomattava osa aimettu vielä takaisinpäin E.-S. V. Oy:n johtoon. Onpa päivisinkin annettu jonkunverran tehoa takaisinpäin ja on tämä luettu höyryvoimaksi. Näiden seikkain takia on kauko- ja höyryvoiman kehitys, anto ja otto muodostunut seuraavaksi: Imatralta saatu kaukovoimaa... 56,358,373 kwh E.-S. V. Oy:ltä saatu kaukovoimaa ,040,420 höyryvoimalla kehitetty... 6,100,200 76,498,993 kwh Tästä määrästä on käytetty: sähkölaitoksen tarpeisiin kaukovoimaa... 64,459,873 kwh höyryvoimaa... 5,335,200 ~ ,795,073 kwh ja E.-S. V. Oy:n tarpeisiin kaukovoimaa 5,938,920 kwh höyryvoimaa.., , ,703,920 ~Wh Vuoden varrella voimaan tulleista taloudellista elämää koskevista määräyksistä, mainitaan tässä vain hiilenostoa koskevat rajoitukset, koska nämä läheisesti vaikuttavat sähkölaitoksenkin toimintaan ja talouteen. Paitsi sitä, että sähkölaitoksenkin on täytynyt hiilenostoissaan ryhtyä noudattamaan säännöstel~ääräyksiä, jotka - koska englantilaiset hiilet yleensä ovat kalliimpia kuin puolalaiset vastaavat merkit - aiheuttavat itse hiilenostossa melkoisen lisämenon, tulee säännöstelyn vaikutus vieläkin tuntuvammaksi sen kautta, ettei myöskään kaukovoiman hintalaskelmissa voida seurata vapaita markkinoita, vaan on näissäkin noudatettava säännöstelystä johtuvia hintasuhteita. Kuluneen vuoden tuloksiin ei hiilenostosäännöstely vielä kuitenkaan vaikuttanut kuin aivan mitättömästi. Muusta toiminnasta on mainittava, että määrärahojen niukkuuden takia on ollut pakko laajassa määrin sovelluttaa joko lyhennettyä työpäivää tai työviikkoa vieläpä pakkolomiakin käytäntöön, varsinkin korjaus- ja kunnossapitotöissä. Uudis- ja eräissä muissa töissä on työaika ollut normaalinen. Taloudellinen tulos on, kuten edempänä näkyy, erittäin hyvä. Nettovoitto on noin 35.8 milj. markkaa, eli noin milj. markkaa arviota suurempi. Suotuisaan tulokseen ovat vaikuttaneet - huolimatta siitä, että tulot eivät nousseet arvioituun määrään - huomattavat palkkasäästöt sekä suotuisista polttoainekustannuksista johtuvat säästöt käyttökustannuksissa. Halllnto. Hallinnossa ei kertomusvuonna ole sattunut mitään muutoksia. Käyttö. A. Uudlstyöt Ja laajennukset. llöyryvoir.na-aser.na. Höyryvoima-aseman uudistyöt ovat kertomusvuonna olleet varsin vähäiset. Edellisenä vuonna aloitettu 35 kv:n ohjauslaiterakennus valmistui vuoden alkupuolella, jonka jälkeen ryhdyttiin ohjauslaitteiden asennustöihin. Nämä asennustyöt, joita laitos itse suorittaa, ovat vielä keskeneräiset. Ala-aser.nat. Ala-asemien uudistöistä on huomattavin Töölön aseman 35 ja 5 kv:n ohjauslaiterakennuksen valmistuminen kesäkuuhun mennessä, niin että asennustyöt on voitu asemalla aloittaa. Rakennustyön suoritti kaupungin. rakennustoimisto. Ohjauslaitteiden asennuksen suorittaa laitos itse. Kasarmintorin asemalla on 35 kv:n ohjauslaite- samoinkuin muuntaja-aseman asennustyöt jatkuneet. Sensijaan on suunniteltu 5 kv:n ohjauslaitteen asennustyö siirtynyt kuluvaan vuoteen. Tasavirtapuolella valmistui ja otettiin käytäntöön uusi kaupungin läntisiin ja eteläisiin osiin lähtevien

31 30 syöttökaapelien jakoteline. Tasavirtajakelulaitteita ei kuitenkaan saada lopulliseen kuntoon ennenkuin kokoojakiskostossa voidaan tehdä tarpeelliset muutokset, joihin voidaan ryhtyä vasta sitten, k~n päästään raivaamaan tieltä pois osa vanhoista 5 kv:n ohjauslaitteista. B. Voima-asemat. 1. Höyryvoima-asema. Vuoden lopulla oli asemalla käytettävänä seuraavat koneet ja laitteet: 7 Myrykattilaa, yhteensä 4,000 ml tulipintaa. Näistä oli 5 kattilaa yhteensä 2,750 m B tulipintaa B & W-rakennetta ja 2 kattilaa yhteensä 1,250 ml tulipintaa ja 70 t/h höyrytyksellä Yarrow-rakennetta. Kattiloista on kolme 550 mb:n ja kaksi 625 ml:n tulipintaista kattilaa hiilillä lämmitettävää ketjuarinalla. Yksi 550 ml:n kattila on hiilipölyllä ja yksi 550 ml:n kattila puillalämmitettävä. 4 höyryturpiinigeneraattoria, yhteensä 29,500 kw, joista yksi 4,500 kw:n, yksi 5,000 kw:n ja kaksi 10,000 kw:n. 6 muuntaiaa, yhteensä 39,500 kva, joista kaksi muuntajaa kumpikin 14,000 kva 35/5.1! kv ja yksi muuntaja (E.-S. V. Oy.) 10,000 kva 70/5.'}. kv ovat vesivoimaenergian vastaanottoa varten, sekä kolme muuntajaa kukin 500 kva 5,200/220/127 V ovat aseman käyttöä varten. 2 moottorigeneraattoria kumpikin 60 kw. 1 akkumulaattoriparisto, soluluku 66, varautumiskyky 648 Ah/3h Polttoaineiden kulutus, virrankehitys ja kuormitukset olivat seuraavat: Hiilien ja koksimurskan kulutus oli ,082.7 tonnia Höyryvoimalla kehitettiin... 6,100,200 kwh Vesivoimaa E.-S.V. Oy:ltä... 14,040,420 Vesivoimaa Imatralta... 56,358, Yhteensä 76,498,993kWh Tästä on käytetty: Vaihesiirron säätöön...: ,400 kwh Lauhdutustyöhön... 27,500 Höyryvaravoimana E.-S. V. Oy:lle ,000 & Vesivaravoimana E.-S. V. Oy:lle... 5,938,920 7,374,820 kwh Hyödyllisesti annettu... 69,124,173 kwh - lisäys 3.1 % Tästä määrästä kuluttivat: ala-asemain muuttajakoneistot... 38,852,280 kwh vaihtovirtaverkko ja suurkuluttajat... 29,487,118 0 pääaseman oma käyttö ,775 t Suurin kuormitus, 22,000 kw sattui jou1uk. 12 päiväksi ja suurin vuorokautinen kehitys, 304,200 kwh oli jou1uk. 15 p:nä. Vuoden hyödyllinen keskikuormitus oli 7,900 k W. Vuoden aikana on hyödyllisesti kehitetty 69,124,173 kwh, kun taas mittarilukemien mukaan kuluttajat ovat käyttäneet 61,036,000 kwh, joten edellisten aikaeroavaisuuksia huomioonottamatta muuttamis-, muuntamis- ja johtoverkkohäviöt y. m. ovat yhteensä 8,088,173 kwh eli 11.7 %.

32 1 a. Ala-asemat. Ala-asemain tärkeimmät käyttötiedot selviävät seuraavasta: Kasarmin- Kallion Töölön Kampin Kruununtorin asema asema asema. asema, haan asema Meilahden asema Vallilan asema Yhteensä Valaistusmuuttajat kuluttivat vaihtovirtaa... kwh 11,884,980. 3,378,850 4,099,800 3,805,030 3,274, ,422,850 ]ohtoverkko otti tasavirtaa, 11,035,610 2,881,000 3,609,420 3,291,210 3,094,090 Paristoista otettu tasavirtaa 88,790 42,250 40, Suurin valaistuskuormitus kw 6,37()-l8/ 18 1, / 1 1, 73()-l& /18 1, / /~ Suurin vuorokautinen kulutus... kwh 81, / 11 15,000-'1/ 11 18, /11 13, / 12 13,280-'/ ,911, , ~ Raitiotiemuuttajat kuluttivat vaihtovirtaa... D 3,843,450 3,417,650 3,145, , ,310 1,084,370 12,462,280 Raitiotiemuuttajat antoivat tasavirtaa... 3,555,810 3,297,700 3,001, ,680 - Suurin raitiotiekuormitus... kw 1, / 11 1,625- l fi 1, / 18 39~/; - 440,070 1,033, '/, / 11 11,756,820 - I Suurin vuorokautinen kulutus... kwh 14, / 11 15, /1 12, / 11 2,78()-l'/1-1, / 18 5,880-8 / 11 -

33 32 1 b. Ala Koneistot ja akkumu. Muuntajat Muu1 Asema Voima- ja valaistusmuuntajat Muuttajamuuntajat Moottorigeneraattorit Kaskadi ~ Jännite V Teho kw Teho kw teho Teho kw Jännite kw Jännite ~ V ~ V å I Yht. a. I Yht. ~~ ~ Jännite '" Kasarmintori 1 5,200/220/ ,200/ ± 965/ V ,200/ ,200/ ,200/2 X 210 2,550 2, ,500 1, ,200/ ,200 l 5,200/2 X 250 1,500 1, " Yhteensä ,0221 5,072 II , V Kallio ,200/220/ ,200/ ± 770/ V ,200/ ,200/ ,200/2 X 210 1,090 1, ,200/2 X 250 1,800 1, ,200/420 1,250 1, ,200/12 X 550 3,000 3,000 Yhteensä ,4741 5,524 II , Töölö ,200/220/ ,200/ ± 925/ V ,200/ ,200/ ,200/2 X 210 1,090 1, ,200/2 X 250 2,000 2, " ,200/ ,200/12 X 550 3,000 3,000 Yhteensä ,, ,5451 4,702." II , Kamppi ,200/220/ I 5,200/6 X ,200/ " " Yhteensä II , I Meilahti ,200/ ,200/ Yhteensä II Vallila ,200/220/ ,200/12 X 550 1,000 1, Yhteensä ,0001 1,505 II I Kokon.- Kruununhaka ,200/12 X 275 1,650 1,650 Yhteensä ,6501 1,650 II 1 1 I I 1 KOk.summal ,004, , J! ,550 I 8 I

34 33.semat. ~ttoriparistot. ajat Tasaajat Akkumulaattoriparistot Iluuttajat Yksiankkurimuuttajat Elohopeatasasuunt~jat Teho kw Kok. Teho kw Teho kw teho 75.. Jännite 75.. Jännite kw ~ ~ ~ V V 11. / Yht. 11. /Yht Yht. Teho TehokW Varautumis- Jännite kw/3 t. kyky 75.. purk. V ~ Ah/3t. purk Yht Yh; 1,000 4, /250 1, / , I 14, , , , , , , ,086,000 1, / , X 550/600 2,200 2, /600 1,000 1, , t, ,0001 J ,2001 7, , / , X 550/600 2,200 2,200 1,000 1, / , , ,2001 7,20~ , I , X 550/ II , I / II X 550/600 1,000 1, ,0001 1, I X 275;250 1,200 1, ,2001 1, II /6,850/13/ 1 17, I 17,140130, I ,354 I /2,504

35 34 Johtoverkko. A. Uudlstyöt ja laajennukset. 35 k V-verkkoa ei lisätty. 5 kv-kaapeliverkko. Tärkein työ oli uuden kaapelin 3 X 95 mm l vieminen Suomen Kaapelitehtaan jakoasemalle. Pienempiä töitä suoritettiin muiden töiden yhteydessä E. Hesperian- ja Vaasankaduilla sekä Kunnalliskodin luona. Viimeiset kolme maanalaista kaapelikaivoa poistettiin verkosta. Rakennettiin uudet muuntoasemat: N:o 6 Vaasankatu, N:o 15 Hesperiankatu ja N:o 59 Agroksen alue. Poistettiin verkosta: N:o 63 Vanhakaupunki H.K.R. ja N:o 68 Herttoniemi. 5 k V -ilmaverkko. Poistettiin Taivallahteen pitkin Hietaniemenkatua mennyt ilmalinja ja vietiin uutta tietä, pitkin E. Hesperiankatua. Vahvistettiin ilmalinja välillä Vanhakaupunki-Kunnalliskoti 3 X 3~ mm 3 yahvuiseksi (ennen 3 X 10 mm i ). Pieni ännite-kolmivaihemaakaapeliverkkoa laajennettiin eninten alueella Fredrikinkadusta länteen ja lisäksi Töölössä Väinämöisenkadulla ja Töölön torin ympäristössä sekä Kalliossa Vaasankadun muuntaja-asemaa varten. Pieniännite-kolmivaiheilmajohtoverkkoa lisättiin Itämerenkadulla, sekä pienehköillä määrillä Käpylässä, Vallilassa y.m. Tasavirtamaakaapeliverkkoa lisättiin jatkamalla syöttökaapeli N:o 1 katolisen kirkon luota Itäisen Puistotien ja Kalliolinnantien kulmaan. Samoin siirrettiin ja jatkettiin syöttökaapeli N:o 39 Kankurln- ja PurSimiehenkadun kulmasta Kapteeninkulmaan. Tasavirtailmajohtoverkko pienentyi 2,458 kg:lla. B. Johtoverkon laajuus. 31 p:nä joulukuuta ja Tehtaankadun Sivuilla 6 ja 7 olevista taulukoista käyvät ilmi johtoverkkoa koskevat seikat. J ohtoverkon- yhteenlaskettu kuparipaino oli vuoden lopussa 1,310,585 kg vastaten 30,010 kg lisäystä v Talojohtojen kokonaislukumäärä oli vuoden vaihteessa 3,958 kpl. jakaantuen eri alueisiin ja virtalajiin nähden sivulla 8 olevan taulukon mukaisesti. Vaihtovirralle muutettiin tasavirtataloja yhteensä 41 kpl., joista Kasarmintorin ala-aseman alueella 23 kpl., Kalliossa 15 kpl. ja Töölössä 3 kpl. J. Suurjänniteverkko. /SX1OO /8X9~ / SXw /SXS5/SX25/SXI6/SX10 / 8X6 1 mm' mm' mm' mm' mm' mm' mm' mm' YhleeoBll / Kuparlpaioo m kg V Jouluk. 31 p:nä ,700116, , ,330 kaapelia Asetettu =1 =1 =1 =1 =1 =1 - Yhteensä 1 2,700116, , , V ]ouluk. 31 p:nä ,7921 2, ,165 ilmajohtimia Asetettu =1 =1 =1 =1 =1 =1 =/ - Yhteensäl 2, , , V ]ouluk. 31 p:nä ,433134, , , ,783 kaapelia Asetettu , ,624 6,501 Yhteensäl - 173,973134,2911 5,182110,2931 2, , V louluk. 31 p:nä / / ilmajohtimia Asetettu =1 = !! = I Yhteensä , , ,460 Poistettu Jäännösl , ,1081 1, ,7981

36 11. Pienjännite-kolmivaihekaapeliverkko ja puhelinjohtimet. a~l50 1 3XI20 1 3X951 3X60 1 3X36 1 8)(25 1 3X16 1 'XI0 ISXI0lSXI0 1 Lyl~k.IYhteensBIKUParlpaln01 PuheUnjohtimet IVleStikaaPeUt + 0 mm" + 70 mm" +'50 mm" + 26 mm" + 16 mm" + 10 mm" + 10 mm" mm" mm" mm" 4. ~ m kg Maa-.I Ilma- IYhteensul Kuparl- m 1 kg mm kaapeli kaapeli m paino kg 2.5~ I ,80013,558 jouluk. 31 p:nä ,228 6,974 7,910 2,672 2,839 2,525-69, , Asetettu , ,8; ,847 22, , Yhteensä 1 10, , , , , , , ,6231 6, , , , , , Pienjännite-kolmivaiheilmajohdinverkko ja tasavirtaverkko. 1M I Kuparimm' mm' mm' mm' mm' mm' 1 mm' 1 mm' 95 1 mm' 10 1 mm' 50 1 mm' 35 1 mm' 25 1 mm' 16 I mm' 10 I mm' 6 I sur::n YhL a 1 paino kg -- 3 X 220/127 V jouluk. 31 p:nä ,412 7,594 45,625 35, ,190 I / 224,005I 63, ,489 il maj ohtimia Asetettu , ,9341 1,045 Yhteensä ' '973\37'394125'~63137' / Poistettu =1 =1 = ,110 1, ,760 2,511 Jäännösl ,3021 6,659144, , , ,466 t.;) <:II I kaapelia jouluk. 31 p:nä ,591 54,144 27,915 5,785 28,767 76,236 89, ,550\2,000 2X V Asetettu , ,210 3,255 Yhteensä 1 9,893148,817154, ,785128, ,4711 4, j ohdinkaa pelia jouluk. 31 p:nä , / - - 2, ,98 657,894 [ X 125 V Asetettu , \ - 26,209 21,871 68,957 1,123I ,193 Yhteensä ! 2, ,1451 1, =\ I23.~O ,713[5, ,758 =,/ 2x 125 V Jouluk. 31 P:~ä / ilmajohtimia Asetettu Yhteensä I Poistettu =1 =1 =1 =\ , , Jäännösl , ,4881 4, , ~ '250116'05418' \ 23,834 Taulukkoon 111 sisältyvät kaikki raitiotiekaapelit: 300 mm 2 3,040 m = 8,128 kg; 240 mm m = kg; 210 mm 2 3,880 m = 7,250 k~; m = kg. sekä raitiotie-ilmalinjat: 2 x 70 mm l m = 1,595 kg. yhtp.ensä

37 Alue Tasavirtatalojohtoja Maakaapeli 1 IV. Talojohdot. Vaihtovirtatalojohtoja Ilmajohto Maakaapeli Ilmajohto 1 Lyijykaapeli Kasarmintori Töölö Kallio Vaihtovirtapienj. alueet Yhteensäl I 287 I 359 I I 255 Kokonaissumma kpl. Liittyminen. Liitettyjen laitteiden lukumäärä on lisääntynyt 2.152:lla (edellisenä vuonna 2.944) ja liittymisarvo on noussut kw:lla (ed. v kw). Yksityistä tarvetta koskeva liitäntä osoittaa kw lisäystä (ed. v. 194 kw vähennys). Tasavirtaliitäntä on Kasarmintorin aseman verkossa lisääntynyt 388 kw:lla. Töölön aseman verkossa 153 kw:lla. mutta Kallion aseman verkossa se on vähentynyt 120 kw:lla. I. LiittymisanJoien muutokset v Yksityiset tarpeet. Teollisuus. Kultittajia Ö tl >... Yleiset tar 0.oi ~ peet. r:: co e. '60 :i... :i 1 "'il "'il " r:: - Ul -"... co.; -".... 'co '2. UI Ei Yhl. Lamppuja. Moottoreita. Kojeita. Lamppuja. Moottoreita. Kojeita. 'E' ::i.'5 ~ :::::i kw. ~::i -"~.=.:r: >-".~~... ~-" co c;.; Yht. Yht. <i..co 0 c co.;....~."!:: f-< ".. UI " kw. kw. > '" iö -" 'C;S Ei s Oii:! c.....c;.; ~::i > S.. oi ~ 'li >....~..!:i " 'co.t:... en :0 ~ Kpl. kw. Kpl. kw. KpI. kw. KpI. kw. Kpl. kw. Kpl. kw..>l :l ;;... co.t:....c ;:: 'co 'li!! ~ ~ " en.~ Uusia liittymisiä , , ,49116, ,052 Vähennys v ,15111, , , , ,309 LisäY8 v \ , \ , ,743 Liittymisarvo , ,920150,623119,241151,606149,19912,17815, , ,270150, , Liittymisarvo , , ,452150, , , , ,447 Lisäys % \ u : 'J Ia

38 37 II. Kuluttajille asetetut mittarit v Lukumäärä Lisäys 81/ lukumäärä I % Sisävalaistusta varten (A)... 65,526 63,554 1, Porrasvalaistusta 0 (B)... 2,075 2, Voimaa varten (e)...:... 5,114 5, Kotitaloustariffia varten (E & F) Katuvalaistusta varten (G) TehotariHia varten (H) Yötariffia varten (N) Radiokojeita varten (R) Pienjännite-erik6istariffia varten (S) Suurjännite-erikoistariffia varten (S.K.)..._.._.._.._.._._.._.._.._....:.! I-----I------!-----I Yhteensäl 74,377 72,085 2; II J. Mittarittomat kuluttajat v Lukumäärä Lisäys 81/ I 1/ lukumäärä I % Vuositilaajat, joilla on' virranrajoittaja _ Vuositilaajat, joilla ei ole virranrajoittajaa Yhteensäl Katuvalaistus. Vuoden 1933 kuluessa on katuvalaistuslamppujen lukumäärä lisääntynyt 232 kp:lla (ed. vuonna 140) vastaten 24.-' kw (ed. v kw). Tästä määrästä liitettiin tasavirtaverkkoon 17 kpl. ja vaihtovirtaverkkoon 215 kpl. Katuvalaistus asennettiin seuraaville kaduille: E. Hesperiankadulle (osalle), P. Hesperiankadulle (osalle), Arkadiankadulle (os.), Huopalahdenkadulle, Topeliuksenkadulle (os.), Mechelininkadulle (os.), Tavaststjemankadulle (os.), Messeniuksenkadulle, Reijolankadulle, Välskärlnkadulle, Väinämöisenkadulle (os.), Ruusulankadulle, Tilkan sairaalan tielle,. Rajasaaren tielle, Kaisaniemen rantatielle (os.), Siltavuorenrannalle, Kaivohuoneen edustalle, Kaisaniemenkadulle (os.), Hämeen.tielle (os.), II:llto linjalle (os.),. Vilhovuorenpuistoon, Paavalinkirkon ympäristölle, Lautatarhankadulle (os.) ja Intiankadulle (os.).. Katuvalaistus joulukuun 31 p:na Alue Tasavirtaverkko Vaihtovirtaverkko Yhteensä Lukumäärä I Liittymisarvo Liittymisarvo Liittymisarvo Lukumäärä Lukumäärä kw kw kw I I Keskikiupunki (+ 30) 222,200 (- 3,650) 380 (+ 28) 60,125 (+ 4,275) ],216 (+ 58) 282,325 (+ 625) Töölö (-15) 77,275(+ 700) 488 (+ 120) 66,425( + 13,900) 860 (+ 105) 143,700 (+ 14,600) Kallio (+ 2) 116,500(+ 1,100) 1,440 (+ 67) 178,975 (+ 8,075) 1,993 (+ 69) 295,475 (+ 9,175) Yhteensä 1 1,761 (+ 17) 1415,975 (- 1,850)1 2,308 (+ 215) 1305,525\ + 26,250) 4,069 (+ 232) 1721,500 ( ) Sulkumerkeissä olevat luvut ilmaisevat muutokset vuoden 1933 aikana.

39 38 Propaganda ja valfstustoimlnta v Sähkölaitoksen neuvonta- ja propagandatoiminta on jatkunut entiseen tapaan. Keväällä otti sähkölaitos omalla osastolla osaa messuihin:»äiti, lapsi ja kotb Sähkönkäytön merkitystä ja hyödyllisyyttä on juurrutettu yleisön tietoisuuteen eri ammattipiireissä pidettyjen esiteimien sekä sanomalehtikirjoitusten avulla. Kuluttajille on jaettu 2 uutta numeroa yhteistyössä Sähkölaitosyhdistyksen Valotaloustoimiston kanssa toimitettua kuluttajainlehteä»sähkön käyttö». Sitäpaitsi on yleisölle edelleenkin jaettu aikaisemmin painettua Sähkönkuluttajain käsikirjaa. Sähkövoiman monipuolisia käyttömahdollisuuksia on koetettu havainnollistuttaa järjestämällä sähkölaitoksen hallintorakennuksen näyteakkunoihin mitä erilaisimpien sähkönkulutuskojeiden näyttelyjä. Virrankulutus v Hyödyllinen, s.o. kuluttajilla olevista mittareista luettu ja maksettavaksi kirjoitettu kilowattituntimäärä oli koko vuonna 61,036,000 vastaten 6.4. %:n lisäystä edelliseen veloitu!1vuoteen verraten. -Kulutettu virta jakaantuu seurnavasti: Sisävalaistukseen.... Katuvalaistukseen... ;.... Moottorikäyttöön Valo- ja voimatarkoituksiin, yhteisen tariffin mukaan..... Raitioteille.... Laitoksen omiin tarpeisiin ,489,859 kwh eli 22.1 % 1,802, » 25,830,868» 42.3» 6,925,328» 11.4.» 11,756,820» 19.8» 1,231, » Yllämainitusta virrasta annettiin: Valaistusla Tasavirtaa 2x 125 V... kwh 13,217,462 Tasavirtaa 550 V...» Pienjännitevaihtovirtaa... 2,074,522 Suurjännitevaihtovirtaa,...» Voimaa 6,261,386_ 11,756,820 1,009,760 18,559,72~ Valaislusla ja voimaa 4,395, ,778 3,319,489 Yhteensä 23,873,909 kwh eli 39.0 % 11,756,820»»19.3» 3,526, B» 21,879,211» 35.9» Yksityiset, kaupunki ja itse laitos kuluttivat virtaa seuraavasti: V plaistusta Voimaa') Valaistusta Ja Yhteensll voimaa Yksityiskulutus... kwh 12,822,121 35,907,938 4,415,439 53,145,498 kwh eli 87.1 % Kaupungin kulutus... ~... 2,469,863 1,679,750 2,509,889 6,659,502» 10.9» Laitoksen oma kulutus...,... 1,231,000 1,231, » ~~~ Yhteensä kwh 15,291,984 37,587,688-8,156,328 61,036,000 Vuoden kokonaistulot virranjaosta olivat: Jaetusta virrasta... 73,096,374: 90 Omasta kulutuksesta... ~ ,224: 10 1) R3.itiotievirta huomioonottaen. Yhteensä Smk. 73,395,599:-

40 39 Yleiset tariffit. Kertomusvuonna on ollut voimassa seuraavat yleiset tariffit: ValaistustariffIt. A. 250 penniä kwh:lta (kilowattitunnilta) valaistukseen kulutetusta sähkövirrasta. joka m~tataan kwhmittarilla; B. 220 penniä kwh:lta porras- ja pihavalaistukseen lmlutetusta virrasta; samaa hintaa sovelletaan myöskin sellaisten pienten huoneustojen valaisemiseen kulutetusta virrasta. joissa koko talon kulutus mitataan yhteisellä talonomistajan nimissä olevalla mittarilla; P. 100: - Smk. vuodessa 25 watin lampulta taikka vastaavalta liittymisarvolta, kuitenkin enintäin 5:lle keskimäärin 25 watin lampulle. Maksu peritään kolmasti vuodessa etukäteen, ollen osamaksu ajalta joulu-helmikuu 40: - Smk~, maalis-elokuulta 25: - Smk. ja syysmarraskuulta 35: - Smk. Uusia vuosisopimuskuluttajia liitetään ainoastaan poikk~ustapauksissa. Tarvittavasta mittarista ei veloiteta vuokraa. jos vuotuinen kulutus tämän mittarin kautta ylittää 100: - Smk:aa; muussa tapauksessa on kuluttaja velvollinen maksamaan mittarivuokraa Smk. 50: - vuodessa. joka määrä kuitenkin vähenee 50 pennillä jokaiselta vuoden kuluessa velotetulta Smk:lta. Kulutusvuosi lasketaan toukokuun veloituksesta seuraavan vuoden vastaavaan veloitukseeri ja peritään ~ttarivuokra kerran vuodessa, toukokuun veloituksen yhteydessä. VoimatariffI. C. 160 penniä kwh:lta moottorin käyttöön tai ammatillisiin tarkoituksiin, kuten elokuvakoneisiin, näyttämötarpeisiin, valokuvaukseen, kopioimiseen, valohoitoon, silitykseen, lämmittämiseen y.m.s., ei kuitenkaan varsinaiseen valaistukseen kulutetusta virrasta. Erikoistapauksissa, kuten mankelihuoneissa ja hisseissä y.m.s. voi sähkölaitos sallia liitettäväksi voimamittarin yhteyteen rajoitetun määrän lamppuja. Mittarivuokraa veloitetaan samoin kuin valaistustariffissa mainitussa tapauksessa mittarin suuruuden mukaan. KotitaloustariHi. E & F. Virranhinta veloitetaan sekä perusmaksun (E) että kulutusmaksun (F) muodossa. Pemsmaksu määrätään huoneiston suuruuden perusteella seuraavasti:. 1 huone tai keittiö.... 1» ja keittiö tai 2 huono... 2 huonetta ja keittiö.... 3» : - Smk. vuod. 300:-» 410:- 545:~ 685:- 830:-» Jokaisesta seuraavasta huoneesta suoritetaan 150: Smk. vuodessa. Huonelukuun sisältyy varsinaiset asuinhuoneet ja keittiöt sekä edellisiin verrattavat hallit. Huoneeksi ei lueta tavallisia eteisiä, käytäviä, kylpyhuoneita y.m.s., eikä 8 m i pienempiä palvelijanhuoneita. Epämääräisissä tapauksissa määrää sähkölaitos.. Per!lsmaksu peritään erinä, kulutusmaksujen yhteydessä. Kulutusmaksu: 60 penniä kilowattitunn.hta kaikkiin kotitaloustarkoituksiin kuten valaistukseen, keittämiseen, silitykseen, pienmoottorien käyttöön, veden kuumentamiseen y.m.s. käytetystä virrasta. Tämä tariffi on tarkoitettu kotitalouskuluttajia varten, mutta sallitaan ~en soveltamista myöskin sellaisiin asuntoihin, joissa ammatilliseen tarkoitukseen käytetään pienmoottoreita tai muita kojeita, kuten hammas- Y:m. lääkärien kojeita, räätälien, ompelijain, suutarien koneita ja silitysrautoja y.m. TehotariffI. H. Smk. 140: - vuodessa tehomaksuna kultakin tilatulta tai allamainitulla tavalla mitatulta 100:lta watilta sekä sen lisäksikulutusmaksuna 60 penniä kultakin käytetyltä kwh:lta.. Tarvittavan teho määrän suuruudesta ja virran laadusta riippuen asetetaan kuluttajalle: a) tavallinen mittari sekä virranrajoittaja, joka estää kuluttajaa ylittämästä tilattua tehoa, tai b) erikoismittari, joka, paitsi kokonaiskulutusta, vielä erikseen mittaa tilatun tehorajan yläpuolella kulutetun virran, josta veloitetaan lisämaksuna Smk. 3: - kwh:lta tai c) maksimimittari, jonka mukaan tehomaksu veloitetaan talvikuukausina (loka-maaliskuu) esiintyneiden 2:n suurimman 15 minuutin kuormituskeskiarvon perusteella. Erikoismittarilaitteista veloitetaan vuokra, joka riippuu mittarin laadusta ja suuruudesta sekä peritään virtalaskujen yhteydessä. yötariffi. N. 60 penniä kwh:lta k:lo välillä kulutetusta virrasta. Kuitenkin veloitetaan syys--toukokuun ajalta vähintäin 80 kwh:sta kuukaudessa vaikka kulutus olisikin tätä määrää pienempi.

41 40 Laitoksen arvonmuutokset. Vuoden 1933 kuluessa on eri laitteiden arvossa tapahtunut seuraavat muutokset: Ennen olleet laitteet: Uudis- ja laa- jennustyöl Pääoma-arvo tammik. 1 p Poistot Pääoma-arvo jouluk. 31 p Tontit Rakennukset.... Koneet.... ]ohtoverkko.... Katuvalaistuslaitteet.... Sähkömittarit.... Kalusto... :.... 2,145,000: - 10,573,828: - 3,510,800: - 14,664,531: - 517,338: - 250,000: - 59,935: - 1,321,666: - 1,833,067: - 64,666: - 20,000: - 2,145,000: - 9,252,162: - 3,510,800: - 12,831,464: - 452,672: - 250,000: - 39,935: jälkeen tulleet laitteet: Tontit... Hallintorakennus ,]86,352: ,867: 80 7,972,485:- Asemarakennukset... 2,603,645: 65 1,038,139: 90 95,550: 65 3,546,234: 90 Höyrykattilalaitos... 9,879,406: 44 1,134,814: 90 8,744,591: 54 Turbogeneraattorit...;... 3,060,547: ,560: - 2,663,987: 15 Muuttajat ja muut sähkökoneet... 6,641,189: ,197: 20 5,830,992: 47 Pääaseman ohjauslaitteet... 2,636,388: ,378: ,880: - 2,609,887: 13 Ala-asemain ohjauslaitteet... 3,439,039: ,099: ,776: 35 3,772,361: 92 Akkumulaattorit... 3,484,173: ,804: 25 2,771,368: 95 Hiilenkuljetuslaitteet... 1,810: : - 1,625: 79 Erilaiset apukoneet... 1,110,706: - 46,260: - 1,064,446:- Kaapeliverkko... 26,062,800: 87 2,458,429: 50 1,357,670: 80 27,163,559: 57 Ilmajohtoverkko...:... 2,043,168: 48 15,819: ,494: 45 1,851,493: 63 Transformaattorit ,319,511: ,590: ,066: 90 7,870,034: 75 Talojohdot... 1,108,210: 38 51,240: 95 58,435: 25 1,101,016: 08 Katuvalaistuslaitteet ,998,891: ,777: ,431: 85 6,013,237: 34 Sä.hkömittarit ,261,870: ,827: ,631: 10 5,290,066: 22 Kalusto... 1,286,216: 53 24,267: ,857: 60 1,195,626: ~--~------~ ~------~~---- Yhteensä Smk. 122,845,360: 82 6,169,569: 80 11,069,883: ,945,047: 52 Voltto- ja tappiotili. Tulot: Korvausta annetusta sähköenergiasta... 73,395,599:-- Voittoa suoritetuista johtotöistä ,649: 95 Voittoa myydyistä kaapelitarpeista ,302: 55 Voittoa myydyistä käyttötarpeista ,898: 20 Voittoa myydyistä akkumulaattoritarpeista... :... 7,637: 25 Voittoa näyttelyn myynnistä... 48,355: ,843: 35 Korvausta vuokratuista huoneistoista ,400: - Korvausta luontaiseduista ,989:- Kaasulaitoksen osuus rahasto ja mittariluv ,941: 25 Korvaus katuvalaistuksen hoidosta ja kunnossapidosta ,761,015: 40 Korkotuloja... 1,207,650: 70 Saatu aikaisemmin poistetuista laskuista ,023: 18 Smk. 77,797,461: 88

42 41 Menot: Hallinto... Kassa- ja tilivirasto... Käyttö... Jakelu (sisältää katuvalaistuskustannukset)... Sekalaiset menot... Kuoletus... Pääomavelan korko 7 % mukaan Smk:lle 122,845,360: ,167: 70 3,125,799: - 13,920,844: 75 3,227,563: 15 1,881,132: 85 22,288,507: 45 11,069,883: 10 8,599,175: 25 19,669,058: 35 Nettoylijäämä...'.. 35,839,896: 08 Bruttoylijäämä...;... 55,508,954: 43 55,508,954: 43 Smk. 77,797,461: 88 Tila joulukuun 31 p:nä Varat: Pääoma-arvo sivulla 12 olevan erittelyn mukaan.... Kaupungin kassa, nostamattomia määrärahoja.... Tarveainevarastot ,343,395: 55 Hiiliä varastossa... 1,864,812: 89 Koksia varastossa ,890: 95 1,867,703: 84 Kassa.... Saatavat: 117,945,047: 52 4,417,428: 15 7,211,099: 39 13,358: 56 Konttokuranttitilillä kaupungin kassassa... 40,860,028: 75 Veloitetut virtamaksut.... 9,064,723: 20 Suoritettuja töitä sekä ennakkomaksuja hankkijoille ,255: 05 50,865,007:- Pankeissa: Takuumaksuja (pankkitalletuksia)... 1,267,565: 95 Smk. 181,719,506: 57 Velat: Kaupunginkassa: Pääomavelka..., ,945,047: 52 Siirrettyj ä määrärahoj a : Sähkölaitoksen'laajennukset... 4,312,524: 60 Katuvalaistus... 54,903: 55 Tulevaisuussuunnitelmat... 50,000: - 4,417,428: ,362,475: 67 Sekalaisia velkoja... 1,636,313: 60 Takuumaksuja... 2,211,762: 87 Korko 7 %:n mukaan pääomavelalie Smk:lle 122,845,360: ,599,175: 25 Kuoletus...:... 11,069,883: 10 19,669,058: 35 Nettoylijäämä... "... 35,839,896: 08 Bruttoylijäämä... 55,508,954: 43 55,508,954: 43 Smk. 181,719,506: 57

43 42 Vuoden 1933 toimintatulos. Laitoksen arvo tammik. 1 p :.... Bruttotulot.... Menot (ilman korkoa ja kuoletusta).... Bruttoylijäämä... :.... Ylimääräinen kuoletus..... Korko ja kuoletus.... Nettoylijäämä... :.... Klrjanpiitöksen mukaan Vastaava luku edellisenä vuonna 122,845,360: ,915,235: 77 77,797,461: 88 72,776,807: 52 22,288,507: 45 22,481,009: 20 55,508,954: 43 50,195,798: ,000:- 19,669,058: 35 23,748,700: 25 35,839,896: 08 26,447,098: 07 Helsingissä, maaliskuussa A. Marsio. Liite. Vuoden 1933 kameraalisen kirjanpäätöksen suplstelma. Tulot: Rahasäännön mukaan.... Yli arvioitujen tulojen.... Säästöä määrärahoista... '.... U udistöihin.... Rahasäännössä huomioonottamattomia Smk. 80,886,200: - 971,398: 05 3,842,169: 58 5,566,579: 07 1,023: 18 91,267,369: 88 Menot: Rahasäännön mukaan 31,671,060: - Vajausta arvioiduissa tuloissa ,061,159: 35 Ylitettyjämäärärahoja...:... 26,196: 10 Bruttoylijäämä...:... 55,508,954: ;...;...-- Smk. 91,267,369: 88

44 43 PIIrros virrankehityksestä ja suurimmasta kuormltuksesta eri vuosina. MWh kw MWh kw 70;000 60,000 II~ 70,000 60,000 50,000 II 50,000 40,000 40,000 30,000 '" 30,000 20,000 20,000 10,000 10,000 ld o Harmaa = höyryvoimaa MWb Valkonen = vesivoimaa Musta = suurin kuormitus kw o