Hakemuksessa on myös kuvattava ympäristöä mahdollisesti kuormittavat muut

1 MUISTUTUS 3.5.2006 Lounais-Suomen ympäristökeskus Itsenäisyydenaukio 2 PL 47 20 801 Turku Asia: Muistutus Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee kaukolämpölaitosta, joka sijaitsee Orikedon kaupunginosan 41 korttelin tontilla 3, osoitteessa Polttolaitoksenkatu 13, Turku. Haluamme käyttää ympäristösuojelulain 37 38 :ien suomaa mahdollisuutta tehdä muistutus ja lausua Turku Energian ympäristölupahakemuksesta seuraavaa. Ympäristölupahakemuksessa ei ole noudatettu niitä ympäristöministeriön ohjeita (Ohje 6010/2004), joissa kuvataan, miten ympäristölupahakemus tehdään. Hakemuksessa on kuvattava polttolaitos, sen ympärillä oleva viher- ja virkistysalue sekä muu ympäröivä alue. Myös polttolaitoksen tontista ja sen maaperästä pitää olla kuvaus. Laitoksen sijoittamista olisi pitänyt myös verrata maakuntakaavaan, yleiskaavaan ja asemakaavaan sekä kertoa miten ja milloin kaava on hyväksytty. Vain näin voidaan kokonaisvaltaisesti ymmärtää, millaisella alueella laitos toimii. Hakemuksessa on myös kuvattava ympäristöä mahdollisesti kuormittavat muut

2 toiminnot (jätteenpolttolaitos, kaikkien laitosten yhteenlaskettu liikenne, mahdollinen jätteenlajittelulaitos ja suunniteltu uusi jätteenpolttolaitos). Lisäksi tulee kuvata alueen vaikutuspiirissä mahdollisesti muut häiriintyvät kohteet kuten asuinalueet ja niiden asukasluku, virkistysalueet, päiväkodit, oppilaitokset. Virkistysalueesta tulee erityisesti muistaa se, että alue, jonka keskellä polttolaitokset sijaitsevat on osa maakuntakaavassa erikseen kuvattua Turun pääviherreittiä, joka yhdistää jokilaaksot. Laitoksen sijoittaminen Kyseessä oleva laitos on sijoitettu kaavan vastaisesti jätteenpolttolaitoksen tontista erotetulle tontin osalle. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa ainoastaan jätteenpolttolaitoksen, jossa poltetaan turkulaisten sekajätettä korkeintaan 50 000 tonnia vuodessa, koska polttolaitos on toiminnaltaan valmiiksi tutkittu kokonaisuus. Biopolttolaitosta ei kyseisen kaavan mukaan olisi ollut edes mahdollista rakentaa tälle tontille. Sijoittamisen laillisuus tulee varmistaa uudella kaavoituksella. (Liite 1) Laitos/tontti on rakennettu Turun kaupungin rakennusjärjestyksen 55 vastaisesti, koska tontista on käytetty rakentamiseen enemmän kuin 1/3. Koska näin on menetelty, pitää asemakaava uudistaa ennen kuin jatkolupa myönnetään. Vaihtoehtoisesti pitää rakennusjärjestyksen toteutua ja tontti pitää saattaa sellaiseen tilaan kuin rakennusjärjestys edellyttää. Tontilla sijaitsee biopolttolaitoksen lisäksi suuri jätteenpolttolaitos, ja näiden kahden laitoksen piippujen etäisyys toisistaan on 28 metriä. Tämä mainitaan hakemuksessa. Laitos ei ole sijoitettu keskelle Orikedon teollisuusaluetta, kuten hakemuksessa mainitaan, vaan se sijaitsee keskellä viher- ja virkistysaluetta, jota ympäröivät 15000 asukkaan asuinalueet sekä Orikedon palveluiden ja hallinnon alue.

3 Ensisijainen vaatimuksemme Vaadimme, että Turku Energian ympäristölupahakemus hylätään, laitoksen toiminta määrätään lopettavaksi ja laitos purettavaksi. Laitos on rakennettu moduleista, jotka on mahdollista siirtää toiseen paikkaan, joten vaadimme, että laitos siirretään kokonaisuudessaan pois tiheän asutuksen keskeltä. Perustelut vaatimuksellemme Kyseinen kaukolämpölaitos on rakennettu alueelle vaivihkaa, asukkaita kuulematta. Kaukolämpölaitoksen toiminta ei enää täytä ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimuksia. (Ympäristönsuojelulaki 1, 3, 4, 6, 7 ja 8, Jätelaki 4 ja 6 ). Ympäristönsuojelulain 1 :n mukaan ympäristönsuojelulain tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista, sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia vahinkoja sekä parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan sijoituspaikan valinnassa on otettava huomioon toiminnan sijoittaminen niin, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Orikedolla on voimassa vuodelta 1973 oleva asemakaava (17/1973), joka mahdollistaa polttolaitostoiminnan kiinteistöllä. Ympäristöministeriö on vahvistanut asemakaavan 3.6.1974. Tuo asemakaava on selkeästi vanhentunut. Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukaan kaavaa tulee pitää ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Se on kunnan velvollisuus. Näin ei ole kuluneiden 32 vuoden aikana menetelty, vaikka saman ajan sisällä ympäröivälle alueelle on kaavoitettu 15000 asukkaan asuinalue.

4 Aiomme käyttää maankäyttö- ja rakennuslain suomaa mahdollisuutta vaatia ympäristöministeriöltä määräystä asemakaavan laatimiseksi ajan tasalle. Maankäyttö- ja rakennuslain 177 :n mukaan, jollei kunta huolehdi rakennusjärjestyksen, tarpeellisten yleiskaavojen tai asemakaavojen laatimisesta tai pitämisestä ajan tasalla ja on ilmeistä, että se vaikeuttaa laissa alueiden käytön suunnittelulle tai rakentamisen ohjaukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista, asianomainen ministeriö voi asettaa määräajan, jonka kuluessa päätös on tehtävä. Kun ministeriö on antanut määräyksen asema- tai yleiskaavan laatimisesta tai muuttamisesta, on määräyksen tarkoittamalla alueella voimassa rakennuskielto ja 128 :ssä tarkoitettu toimenpiderajoitus. Ympäristönsuojelulain 3 :n nojalla sijoitus nykyiselle tontille on ollut alun perin ympäristönsuojelulain 6 :n pykälän vastainen. Kysymyksessä olevan asemakaavan mukaan korttelialueella saa rakennusten julkisivun korkeus olla korkeintaan 30 metriä. Muita rajoituksia rakentamiseen nähden ei ole katsottu tarpeelliseksi antaa. Polttolaitoksen etelä- ja länsipuolella on luonnontilassa säilytettävä puistoalue. Alueen etelä- ja länsipuolella on lähivirkistysalueita ja asuntoalueita. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin 200 metrin päässä polttolaitoksesta. Laitoksen itä- ja pohjoispuolella noin 50 metrin päässä on alueen ainoa kuntoreitti. (liite 2) Nykyiselle laitokselle on myönnetty ympäristölupa 24.5.2000. Tuolloin ympäristölupa on myönnetty 1 x 40 MW:n kattilalaitokselle. Nyt haetaan lupaa 2 x 40 MW:n tehoiselle kaukolämpölaitokselle eli kaksinkertaiselle toiminnalle. Turku Energian kaukolämpölaitos (biopolttolaitos) sijaitsee aivan kiinni Orikedon jätteenpolttolaitoksessa (liite 3) ja niitä yhdistää yhdystunneli, jossa biopolttolaitoksen rakennusluvassa ei ole edes edellytetty palomuuria, vaan laitokset on katsottu yhtenäiseksi tilaksi.

5 Nämä polttolaitokset sijaitsevat keskellä pientalo- ja kerrostaloasutusta ja alue on sen vuoksi erittäin herkkä, kuten muistutuksen liitteenä olevat kuvat ja muut liitteet osoittavat. (liitteet 2 ja 4). Polttolaitokset muodostavat erittäin massiivisen kokonaisuuden, jota tulee vielä lisäämään alueelle suunniteltu uusi jätteenpolttolaitos. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee seitsemän päiväkotia, peruskoulu, Turun kristillinen opisto ja sen oppilasasuntola, Diakonia- ammattikorkeakoulun Turun yksikkö, ylioppilaiden asuntoja, kehitysvammaisten asuntola ja vaikeavammaisten kuurojen asuntola. Kaupunki on koko ajan kaavoittanut laitoksen ympäristöä niin, että laitos on nyt yhdessä polttolaitoksen kanssa keskellä asutusta ja kaupunki kaavoittaa edelleen sen lähelle. Aivan laitosten välittömään läheisyyteen on kaavoitettu 20 uutta pientalotonttia, jotka ovat lähes luovutusvalmiita. Laitosten välittömässä läheisyydessä asuu 15.000 ihmistä eli 10 % Turun asukasluvusta, joita nyt kysymyksessä oleva ympäristölupa koskee. Alueen asukkaiden, oppilaitosten ja sosiaalisten toimintayksiköiden asiakkaiden etu on otettava ympäristölupahakemuksesta päätettäessä riittävästi huomioon. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Alueelle aivan vanhan polttolaitoksen ja biopolttolaitoksen viereen on suunniteltu uutta kolminkertaista määrää jätettä eli 150 000 tonnia polttavaa jätteenpolttolaitosta, joka polttaisi ainakin 25 ympäristökunnan jätteet. Mikäli uusi jätteenpolttolaitos sijoitetaan Orikedolle, tulevat kaikki kolme laitosta muodostamaan kiinteän toiminnallisen kokonaisuuden, joista aiheutuvia ympäristöhaittoja tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Myöskään päästöjen, jätteen käsittelyn ja -kuljetuksen osalta

6 niitä ei voida erottaa toisistaan. Uuden jätteenpolttolaitoksen ympäristölupa on vireillä Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Turku Energia hakee ympäristölupaa 2 x 40 MW:n tehoiselle kaukolämpölaitokselle, joka sijaitsee Orikedon kaupunginosan 41 korttelin tontilla 3. Laitoksessa on tällä hetkellä yksi kattila ORK2 ja toisen kattilan ORK4 rakentaminen on suunnitteilla. Uuden kattilan ominaispäästöt ovat samaa suuruusluokkaa kuin nykyisen kattilan mitatut päästöarvot. Hakija on hakemuksessaan esittänyt, että kokonaisuudessaan Turun seudun kaukolämpötuotannon hiukkaspäästöt pysyvät entisellään, typenoksidipäästöt vähenevät noin 45 t/a, rikkidioksidipäästöt 200 t/a ja hiilidioksidipäästöt 60 000 t/a. Laitoksen päästöissä on vedottu siihen, että Turun alueen päästökuormitus tulee pienenemään. Vertailukohdaksi on otettu Naantalin kivihiilivoimala, jota korvaamaan tämä laitos tulisi laajennettuna. Ympäristölupaa myönnettäessä pitää ottaa huomioon, että vertailu on täysin asiaton. Naantalin voimala on parinkymmenen kilometrin päässä ja toimii alueella, joka on kaukana asutuksesta ja nyt päästölähde ollaan tuomassa keskelle tiheää asutusta. Typen oksidit hajoavat maan pinnalla auringonvalon vaikutuksesta ja näin syntyy mm. otsonia. Alailmakehän otsoni vaarantaa ihmisten terveyden ja ympäristön tilan (vrt. EU/2003/507/EY). Valtioneuvoston asetus alailmakehän otsonista 1 asettaa tavoitteeksi, että ehkäistään ja vähennetään ympäristön pilaantumista, erityisesti terveyshaittoja ja kasvillisuusvaikutuksia. Kyseisen asetuksen tavoitteena on myös, että alueilla, joilla ilmanlaatu otsonin osalta on hyvä, on ilmanlaatu säilytettävä hyvänä ja alueilla, joilla se ei ole hyvä, on ilmanlaatu parannettava. (Liite 5) Katsomme, että tämän perusteella laitokselle ei voida myöntää ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän pilaamista, pohjaveden pilaamista, erityisten

7 luonnonolosuhteiden huonontumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Valtioneuvoston asetuksessa jätteenpolttamisesta nro 362/2003 mukaan asetetaan typpioksidipäästöjen normiksi enintään 200 mg/m3. Tämä on oleellista siksi, että jätteenpolttolaitoksen ja biopolttolaitoksen typpidioksidipäästöt on arvioitava yhdessä, koska laitokset ovat jo rakenteellisestikin käytännössä samaa kokonaisuutta ja niiden päästöjä aiheuttavat piiput sijaitsevat vain 28 metrin päässä toisistaan. Päästöt Hakijan hakemuksesta käy ilmi, että typpioksidipäästöt biopolttolaitoksesta ovat 140mg/m 3 yhdestä polttokattilasta. Ympäristöluvassa haetaan lupaa myös toiselle polttokattilalle, joka kaksinkertaistaisi päästöt biopolttolaitoksesta. Näin typen oksidien kokonaispäästöt nousisivat huomattavasti yhdessä jätteenpolttolaitoksen kanssa. Vaikka biopolttolaitoksen päästöt normimääräkuutiota kohden pysyisivätkin alle raja-arvojen, vastaa päästöjen lisääntyminen sitä, että yhdestä piipusta tulisi kaksinkertainen määrä päästöjä. Ja kun jätteenpolttolaitoksen päästöt lasketaan mukaan, kasvaa päästömäärä vielä suuremmaksi. Käytännössä kokonaispäästöjä tulisi selvästi yli määräyksissä mainitun 200 mg/m 3. Ilmanlaadusta valtioneuvoston antaman asetuksen 1 mukaan (711/2001) mukaan asetuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ympäristön pilaantumista vahvistamalla rajaviiva-arvot tuossa asetuksessa tarkoitetulle ilman epäpuhtauksille ja ajankohdat, jolloin epäpuhtauksien pitoisuuksien tulee viimeistään olla raja-arvoja pienemmät. Sanotun asetuksen 2 mukaan tuossa asetuksessa tarkoitetaan epäpuhtauksilla ihmisen suoraan tai välillisesti ilmaan päästämää ainetta, jolla voi olla haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia. Kyseistä asetusta on noudatettava siten, että sen mukaan nyt kysymyksessä olevien biopolttolaitoksen ja jätteenpolttolaitoksen päästöt ilmaan on käsiteltävä yhdessä ja niiden tulee pysyä niissä raja-arvoissa, mikä käy ilmi kyseisestä asetuksesta.

8 Lisäksi tulee huomioida kyseisen asetuksen 12 mukaiset terveydelle vaaralliset pienhiukkaset ja niiden mittaaminen. Vaadimme, että hakija esittää selvityksen kaikista yhteisistä päästöistä jätteenpolttolaitoksen kanssa. Laitoksen sosiaali- ja prosessivedet Laitoksesta lähtee ulos 300 m 3 vettä vuorokaudessa. Tästä vedestä ei ole otettu mitään näytteitä eikä tutkittu, mitä se sisältää. Lauhdeveden neutralointiin käytetään lipeää. Tämä vesi kulkee pintavetenä (Vähäojaa pitkin Vähäjokeen ja siitä Aurajokeen). Tutustumiskäynnillä biopolttolaitoksen edustaja kertoi, että kaikki vedet menevät jätevetenä jätevedenpuhdistamolle, ja jätevedenpuhdistamon kanssa on sovittu, että vedet ovat sellaisenaan sinne sopivia. Hakemuksessa ei kuitenkaan puhuta tästä, vaan sadevesiviemäristä. Tämän lauhdeveden koostumus tulee hakijan toimesta ja kustannuksella analysoida ja tulokset julkistaa. Laitoksen piipusta tulee kosteutta niin paljon, että se tiivistyy ja sataa ympäristöön. Poltettavan hakkeen kosteusprosentti on noin 50 % ja savukaasu on niin kosteaa, että se ulkolämpötilaan tulleessaan tiivistyy vielä, koska lämpötila laskee. Tämä kosteus sataa alas eikä sitä ole millään tavalla neutraloitu eikä hakemuksessa selvitetty, mitä se sisältää. Tämä tiivistynyt vesihöyry on erittäin hapanta ja sisältää savukaasun epäpuhtauksia. Käytännössä tämä vesi sataa lähistöllä liikkuvien ihmisten ja autojen päälle ja kulkeutuu tuulen mukana laajalle alueelle. Olemme erittäin huolissamme kaukolämpölaitoksen piipusta tulevista vesihöyry- ja pisarapäästöistä. Ranskassa kuvattiin hiljattain vakava keuhkokuume-epidemia, jossa legionellabakteeri levisi petrokemiallisen tehtaan jäähdytystornin höyryjen kautta kilometrien päähän. Sairastuneita oli 86, ja heistä peräti 21 kuoli. Tautitapauksia todettiin jopa 6 kilometrin päässä tornista. Perusteellisissa tutkimuksissa ulkoilmassa oleilun havaittiin olleen taudin riskitekijä. Epidemian ensi vaihe päättyi, kun tehtaan jäähdytystorni suljettiin. Toinen vaihe alkoi, kun tornia puhdistettiin painepesureilla, mikä tuotti valtaisan määrän aerosolia ilmaan. Legionellabakteeri on kosteissa olosuhteissa elävä maaperän bakteeri, ja siksi sen voidaan olettaa olevan suurella

9 todennäköisyydellä eristettävissä myös kaukolämpölaitoksen järjestelmissä. Tutkimus julkaistiin erittäin arvovaltaisella foorumilla (Nguyen TM ym, A community-wide outbreak of legionnaires disease linked to industrial cooling towers--how far can contaminated aerosols spread? J Infect Dis. 2006 Jan 1;193(1):102-11.). Samantyyppisiä epidemioita on havaittu muuallakin, muun muassa Norjassa. Tämän tutkimuksen perusteella edellytämme tiukan varovaisuusperiaatteen noudattamista ja sen mukaisesti kaukolämpölaitoksen voimakkaiden vesihöyry ja -pisarapäästöjen mikrobiologista ja kemiallista tutkimista. Tämä asia on niin vakava uhka, että ennen mahdollisen ympäristöluvan myöntämistä ympäristöön jatkuvasti satavan aerosolin ja veden terveysvaikutukset on perusteellisesti tutkittava. Mikäli laitokseen tulee toinen kattila, kaksinkertaistuvat edellä mainitut päästöt ja niiden aiheuttamat haitat. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ympäristönsuojelulain 43 edellyttää luvansaannin ehdoksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. (BAT). Hakija ei ole esittänyt minkäänlaista selvitystä parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta. Vaadimme, että hakija ennen ympäristöluvan myöntämistä esittää selvityksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta ja siitä, miten valtioneuvosteon asetuksen 711/2001 säännökset täyttyvät. Melu Laitos sijaitsee niin lähellä asutusta, että melutason pitää ehdottomasti olla pienin mahdollinen, ettei ole riskiä ympäristön häiriintymiselle. Ruotsissa Gävlessä on vastaavan laitoksen ympärillä 700 metrin suojavyöhyke. (Liite 6, s 36, kohta 10 buller). Melurajat tulee asettaa Gävlen vastaavan laitoksen lupaehtojen mukaisesti seuraavasti:

10 Melurajat Vuorokaudenaika 50 dba päivällä (07 18) 45 dba illalla (18 22) 45 dba pyhäpäivät (07 18) 40 dba yöllä (22 07) Nämä arvot ovat ankarampia kuin valtioneuvoston päätöksessä meluohjearvoista on asetettu, mutta vaadimme, että niitä tulee noudattaa, koska kyseinen laitos on tieten tahtoen sijoitettu keskelle tiheää asutusta ja virkistysaluetta. Tutustumiskäynnin yhteydessä ilmeni, että melua aiheuttaa erityisesti paloturpeen ja sahanpurun sekoittaminen hakkeeseen silloin, kun se on liian märkää. Sekoittaminen tehdään asfaltoidulla pihalla kauhakuormaajalla ja melu suuntautuu juuri asutukseen päin. Tätä sekoittamista ei tule lainkaan tehdä laitoksen ulkopuolella eikä etenkään asfaltoidulla kentällä, koska kauhakuormaajan käyttämisestä kovalla alustalla tulee huomattavia melupiikkejä. Meluaidan rakentaminen on kuulemma liian kallista. Laitoksen ympärillä tulee olla riittävän korkea maavalli, joka pitää maisemoida istutuksin. Koko käsittelyalueen pitää myös olla katettu ja äänieristetty. Myös melun aiheuttama haitta tulee ottaa huomioon sekä biopolttolaitoksen että jätteenpolttolaitoksen osalta yhdessä arvioituna ja laskettuna. Hakijan hakemuksen mukaan biopolttolaitoksen kiinteistä melulähteistä merkittävin on hakebunkkerissa toimiva kahmarinosturi. Kahmarinosturin toiminnasta aiheutuu iskumaista melua, kun kahmarinosturi iskeytyy hakebunkkerin seinään. Melu suuntautuu läheiselle asuntoalueelle vastaanottopaikan avoimista kaatoaukoista. Halli, jossa kahmarinosturi toimii, on täysin äänieristämätön ja peltihallin kaikupohja on erittäin suuri, minkä vuoksi kahmarinosturin käytöstä aiheutuu ulos kaikuvaa melua. Kahmarinosturi ja koko laitos toimivat miehittämättömänä yötä päivää. Muita melulähteitä ovat mm. ilmastointipuhaltimet, pumput ja avoimet oviaukot. Ympäristömelun kannalta merkittävää, jatkuvaa ja haittaavaa melua muodostuu myös

11 polttoainekuljetusten liikennemelusta sekä hakekuormien purkamisesta aiheutuvasta melusta, joka on luonteeltaan iskumaista. Hakijan hakemuksen mukaan kun tarkastellaan jätteenpolttolaitoksen ja Turku Energia Oy:n melupäästöjen yhteisvaikutuksia havaitaan, että laitosten yhteisvaikutukset ovat niin suuria, että yöajan keskiäänitaso ylittää myös vanhoille asuinalueille annetun yöohjearvon 50 db. Yöajan keskiäänitaso on melun iskumaisuus huomioon ottaen 57 db. Päiväajan keskiäänitaso on melun iskumaisuus huomioon ottaen 57 db ja ylittää päiväajan ohjearvon. Hakemuksessa olevassa melumittauksessa 3.2.1. (ajankohta 11.10.2005) ilmoitetaan, että mittauksen aikana on ollut etelätuulta 3 m/s. Hakemuksen liitteessä 6, 1/4 todetaan että mittauksen aikana vallitsi länsituuli 4 m/s. Liitteen karttaan on merkitty lounaistuuli. Hakemuksessa ilmenee käsittämätön ristiriita, joka asettaa kyseenalaiseksi mitä hakija tarkoittaa ja samalla asettaa kyseenalaiseksi kaikki mittaustulokset ja niiden merkityksen ympäristöluvan myöntämiselle. Hakemuksen liitteessä itse asiassa todetaan, että tuulen suunta ei täytä melun mittausoloja koskevia vaatimuksia, joten tuloksia ei voi käyttää keskiäänitasojen määritykseen. Etelän ja lännen välinen tuuli on kaikkein epäoleellisin melumittausten kannalta, koska lähin asutus sijaitsee juuri siinä suunnassa. Melumittauksissa arvioitiin kolahdusten häiritsevyyttä ja todetaan, että tuulen suunnalla ei ole niiden mittaamisessa niin suurta merkitystä. Kaikkein häiritsevin ja kauimmas kantautuva melu on kuitenkin jatkuva ulina, joka tulee tuloilmakoneen säleiköstä ja on hakemuksen liitteen 1 (Ympäristömeluselvitys) mukaan 96 dba ja tämä melu on jatkuvaa. Liikenne Liikenteen osalta on myös otettava huomioon molemmille laitoksille, sekä jätteenpolttolaitokselle että biopolttolaitokselle suuntautuva yhteenlaskettu liikenne ja siitä aiheutuvat haitat ja päästöt.

12 Vaikka vuonna 2000 myönnetyssä ympäristöluvassa kielletään yölliset kuljetukset, niin niitä on havaittu tapahtuvan jatkuvasti. Laitos on täysin miehittämätön ja tavarantoimittajat voivat tuoda ja ovat myös tuoneet laitokseen poltettavaa haketta mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Johtopäätös Edellä esitetyn perusteella katsomme, ettei hakijana oleva Turku Energia Oy (biopolttolaitos) täytä sille laeissa, asetuksissa ja EU-direktiiveissä asetettuja vaatimuksia, minkä vuoksi vaadimme, että hakijan ympäristölupahakemus hylätään, laitoksen toiminta määrätään lopettavaksi ja laitos purettavaksi ja laitoksen toiminta siirrettäväksi pois tiheän asutuksen keskeltä. Toissijaiset vaatimuksemme Mikäli ympäristölupa edellä esitetystä huolimatta aiotaan myöntää, on siinä otettava huomioon laissa säädetyt luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai eräistä naapuruussuhdelaista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. 1. Vaadimme, että ympäristölupahakemusta käsiteltäessä ja ympäristölupaa ratkaistaessa on otettava huomioon toisissaan kiinni olevien, tosiasiassa kompaktin kokonaisuuden muodostavien (liite 3), biopolttolaitoksen ja jätteenpolttolaitoksen yhteiset ympäristöön kohdistuvat vaikutukset, kuten melu, liikenne, kaikki ilmaan tulevat päästöt sekä näiden kaikkien terveysvaikutukset. Koska edellytämme laitosten päästöjen arviointia yhdessä, niin on oleellista huomioida myös valtioneuvoston asetuksen jätteenpolttamisesta

13 nro 362/2003, jonka mukaan voidaan vuoteen 2010 saakka myöntää erivapaus jätteenpolttolaitokselle, kun tunnissa poltetaan 6-16 tonnia jätettä, mikä koskee myös Turku Energian biopolttolaitosta. Typpidioksidipäästöt voivat tällöin olla 400 mg/ savukaasukuutio. Edellä mainitussa valtioneuvoston asetuksessa asetetaan typpidioksidipäästöjen normiksi enintään 200 mg/m3. Vaadimme, että tässä tapauksessa laitosten yhteispäästöjen määräksi on asetettava mainittu 200 mg/m3, koska laitokset sijaitsevat keskellä asuinaluetta. Vaatimusta tukee myös se, että hakijan Turku Energian omistama Orikedon lämpökeskus (biopolttolaitos) sijaitsee jätteenpolttolaitoksesta erotetulla siinä kiinni olevalla tontilla. Nämä kaksi laitosta ovat kuitenkin aivan kiinni toisissaan (liite 3) ja niitä yhdistää yhdystunneli. Biopolttolaitoksen rakennusluvassa ei ole edes edellytetty palomuuria, vaan laitokset on näin teknisesti katsottu yhtenäiseksi tilaksi. Hakijan Turku Energia Oy:n ympäristölupahakemuksesta käy ilmi, että typpidioksidipäästöt biopolttolaitoksesta ovat 140 mg/m3 yhdestä polttokattilasta. Tässä ympäristöluvassa haetaan lupaa myös toiselle polttokattilalle, joka kaksinkertaistaisi päästöt biopolttolaitoksesta. Savukaasujen puhdistusta tulee tehostaa ja laskea lupakäsittelyssä yhteen jätteenpolttolaitoksen ja biopolttolaitoksen päästöt, koska laitokset yhdessä muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Vaadimme, että päästörajaa arvioitaessa perusteena tulee olla kaikkien alueella toimivien päästölähteiden yhteenlasketut päästöt. 2. Vaadimme, että hakija omalla kustannuksellaan puolueettoman tahon toimesta selvittää näiden laitosten yhteistoiminnasta aiheutuvat kaikki ympäristöhaitat, liikenteen määrän, ajankohdan ja laadun; melun niin että mittaukset täyttävät lainsäädännön asettamat vaatimukset; ilmaan ja veteen joutuvat päästöt sekä niiden vaikutukset ympäröivään kasvustoon ja maaperään ja näiden kaikkien aiheuttamat terveyshaitat ennen mahdollisen ympäristöluvan myöntämistä.

14 3. Edelleen vaadimme, että hakija omalla kustannuksellaan järjestää biopolttolaitoksen ympäristössä ympärivuotisen ilmanlaadun ja melun mittauksen, joka tutkitaan kaikissa sää- ja tuuliolosuhteissa. Hakijan tulee myös vastata laitoksen aiheuttaman melun ja huminan poistosta. 4. Vaadimme, että hakija esittää selvityksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttämisestä laitoksessaan. 5. Laitokset sijaitsevat samalla tontilla ja ne on käsityksemme mukaan rakennettu vastoin Turun kaupungin rakennusjärjestystä. Koska näin on menetelty, pitää asemakaava uudistaa ennen kuin jatkolupa myönnetään. Vaihtoehtoisesti pitää rakennusjärjestyksen toteutua ja tontti pitää saattaa sellaiseen tilaan kuin rakennusjärjestys edellyttää. 6. Vaadimme, että biopolttolaitoksen ja jätteenpolttolaitoksen yhteenlasketut päästöt ovat pienemmät kuin mitä jätteenpolttoasetus (362/2003) edellyttää, koska laitokset on ympäristölain mukaan katsottava päästöjen suhteen samaksi laitokseksi. 7. Vaadimme, että biopolttolaitoksen vaikutuksia ilman laatuun ja maaperään on erikseen tarkkailtava jatkuvasti myös luvan myöntämisen jälkeen. 8. Vaadimme, että laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua ympäristölle meluhaittaa. Vaadimme, että laitoksesta aiheutuva meteli ja humina on poistettava. Vaadimme, että hakijan on esitettävä selvitys konkreettisista toimenpiteistä ja teknisistä ratkaisuista, joilla ehkäistään meluhaittojen syntyminen. Vaadimme, että hakija esittää ehdotuksen ja yksityiskohtaisen suunnitelman tarkkailun järjestämiseksi. Laitoksen aiheuttama melu on mitattava meluntorjuntatoimien jälkeen. Ympäristölupa tulee myöntää vasta, kun meluntorjuntatoimet on tehty ja mitattu.

15 Vaadimme jatkuvatoimisen melumittauksen joka on sijoitettava virkistysalueelle tontin rajalle lähimmän asutuksen puolelle (lounaaseen). Vaadimme, että lupaviranomaisen tulee reaaliaikaisesti valvoa lupaehtojen noudattamista niin melun, päästöjen, liikenteen kuin muunkin turvallisuuden kannalta. Liikenteelle lupaehdoissa asetettujen ajoaikojen noudattamista tulee valvoa jatkuvatoimisilla porttien kamera- ja ohjauslaitteilla. Hakijan tulee vähentää laitoksen toiminnasta lähiasutukselle aiheutuvia meluhaittoja siten, että uusille asuinalueille asetetut yöohjearvot 45 db ja päiväohjearvot 55 db alitetaan. 9. Vaadimme, että hakija vakuuttaa ja vastaa siitä, ettei biopolttolaitoksen toiminnasta yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa (Orikedon jätteenpolttolaitos) aiheudu terveyshaittaa, muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Koska laitos on tieten tahtoen sijoitettu keskelle tiheää asutusta ja toiminnan haitat kohdistuvat suureen asukasmäärään, pitää laitokselle asettaa erityisen tiukat toimintaohjeet ja turvallisuusvaatimukset. 10. Vaadimme, että biopolttolaitokselle suuntautuva ja sieltä pois kulkeva liikenne tulee kokonaisuudessaan ohjata Ohikulkutien kautta. Liikenteen ohjautuminen valtaväyliä pitkin tulee varmistaa katkaisemalla raskaalta liikenteeltä Maunu Tavastinkadun, Gregorius IX tien ja Vanhan Tampereentien yhteys Koroistenkaarelle ja Polttolaitoksenkadulle. 11. Vaadimme, että liikennettä biopolttolaitokselle saa tapahtua ainoastaan maanantaista perjantaihin ja ainoastaan arkipäivinä kello 7-19 välisenä aikana, koska biopolttolaitos sijaitsee keskellä tiivistä asutusta. Kaikenlainen raskas liikenne ja kuormien purku aiheuttaa senkaltaista häiriötä ympäristölle, ettei sitä voida sallia tapahtuvan kuin arkipäivisin mainittuina aikoina.

16 12. Vaadimme, että hakija selvittää, miten se aikoo vähentää tai ottaa huomioon liikenteestä aiheutuvia melu- tai terveyshaittoja sekä yleisen turvallisuuden heikkenemistä yhdessä jätteenpolttolaitoksen kanssa 13. Laitoksen päästöjä on tarkkailtava jatkuvatoimisella mittausjärjestelmällä, joka tarkastetaan, kalibroidaan ja huolletaan vähintään kerran kuukaudessa. Jatkuvatoimisten mittausten mittausjärjestelmän toimivuus on tarkastettava ulkopuolisen, ympäristöviranomaisten hyväksymän asiantuntijatahon toimesta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Nämä tarkastukset tulee järjestää ilman edeltävää ilmoitusta. Laitoksen piipun nuohouskäytäntöä tulee tarkastella kriittisesti ja selvittää sen vaikutus päästöihin ja sähkösuodattimen tehon riittävyys piippua nuohottaessa. 14. Liikennemelun mittaukset ja melun leviämislaskelmat on tehtävä yhteisesti viereisen polttolaitoksen kanssa. 15. Hakijan on perustettava laitoksen läheisyyteen mittausasema ilmanlaadun tarkkailemiseksi. Typen oksidien ja hiukkasten pitoisuuksia tulee mitata jatkuvatoimisesti. Näiden tulosten on oltava julkisesti nähtävillä reaaliajassa Internetissä. Mittaustuloksista tulee laatia vuosittain julkaistava yhteenvetoraportti, jossa tarkastellaan biopolttolaitoksen päästöjen vaikutusta ilman laatuun. 16. Hakijan on selvitettävä ulkopuolisen asiantuntijalaitoksen avulla biopolttolaitoksen mahdolliset vaikutukset ympäröivän alueen maaperään ja kasvillisuuteen. 17. Hakijan on osallistuttava Turun seudun ilman laadun yhteistarkkailuun. 18. Biopolttolaitoksen toiminnasta ja käytön valvonnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Laitoksella pitää olla jatkuva miehitys poikkeustilanteiden varalta

17 19. Savukaasujen laatu ja pienhiukkasten kokojakauma on määritettävä. Tässä viittaamme ympäristöviranomaisten antaman vieressä sijaitsevan jätteenpolttolaitoksen ympäristölupaan. Samoja kriteerejä on noudatettava molempien laitosten osalta. Muutoinhan jätteenpolttolaitoksen mittauksilla ei ole mitään merkitystä. Näiden mittausten tulosten on myös vaikutettava laitosten toimintaa siten, että ne yhdessä täyttävät annetut päästörajat. 20. Jäteveden epäpuhtaudet on selvitettävä. 21. Vaadimme, että ympäristöluvan tulee astua heti voimaan siitä huolimatta, että ympäristöluvasta mahdollisesti valitetaan. Lisäksi vaadimme, että mikäli lupa myönnetään, se myönnetään korkeintaan 30.6.2010 saakka. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava ympäristösuojelulain 28 :n nojalla lupa. Turussa, toukokuun 3. päivänä 2006 Laati: Marja Ulfstedt Käräjätuomari (sekä omasta puolesta asianosaisena että muiden valtakirjoista ilmenevien asianosaisten valtuuttamana) (Liite 7) Muistutus on tehty kahtena samansisältöisenä kappaleena, joista toinen on jätetty Turun ympäristöja kaavoituslautakunnalle ja toinen on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Alkuperäiset valtakirjat on liitetty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kappaleeseen. Pyydän ilmoittamaan päätöksestä alla olevaan osoitteeseen:

18 Liitteet: Liite 1 Kopio kaavaselostuksesta vuodelta 1973 Liite 2: Ilmakuva polttolaitoksista ympäristöineen. Liite 3: Valokuvia. Orikedon lämpökeskus (biopolttolaitos) ja Turun jätteenpolttolaitos muodostavat kompaktin kokonaisuuden. Liite 4: Valokuvia polttolaitoksista keskellä asutusta Liite 5: Valtioneuvoston asetus alailmakehän otsonista 783/2003 Liite 6: Miljökonsekvensbeskrivning, Utbyggnad av Johannes kraftvärmeanläggning i Gävle Liite 7: Valtakirjat