Katsaus verkkojulkaisuihin Pasi Kivioja 25.11.2014 ProComin lehtikatsaus
Käytettävyys Käytettävyys eli: - navigoitavuus - sivuston rakenteen selkeys - intuitiivisuus, asioiden löydettävyys - yhteystietojen sijainti - arkisto ja arkistohaku - mobiilioptimointi
Käytettävyys: plussat Sivustot ovat yleisesti ottaen simppeleitä ja selkeitä. Sivuilla on helppo liikkua ja löytää etsimänsä, koska aineiston määrä on hallittavissa. Yhteystiedot löytyvät helpommin kuin verkkolehdillä keskimäärin eli joko etusivulta tai yhden klikkauksen takaa. Arkistot: - Arkisto-toiminto löytyy jokaiselta lehdeltä. - Yleisin tapa arkistoida on tallentaa vanhat jutut numerokohtaisesti html-tekstinä. Yhdellä lehdellä on vanhat lehdet vain pdf:nä, jolloin haettavuus heikkenee merkittävästi. - Hakutoiminto toimii kaikilla muilla paitsi pdf-lehdellä. - Yhdellä lehdellä on jutut sekä html- että pdf-muodossa. Hyvää lukijan palvelua!
Käytettävyys: miinukset Pitkät printtitekstit on laitettu verkkoon sellaisenaan eikä ole hyödynnetty hypertekstiominaisuuksia (linkitykset tekstistä muualle verkkoon, ääni, grafiikka, liikkuva kuva). Tämä tekee kokonaisuudesta staattisen ja passiivisen.
Kokonaisuuden hahmottamista vaikeuttavat hierarkian puute ja samankokoiset otsikot, kuvat ja laatikot sivulla. Vaakasuuntainen navigointi on suomalaislukijalle vieras.
Miltä se näyttää kännykällä?
Mobiilioptimointi Enstotoday.com, Yhteenveto.fi ja Kauppapolitiikka.fi ovat mobiilioptimoituja. Kaksi ensin mainittua järjestää kaikki jutut pitkään pötköön allekkain. Enston mobiilisivulla pysyy navigointikuvake koko ajan yläreunassa (lukijan palvelua), Yhteenveto.fi:ssä ei navigointikuvaketta (hankala liikkua). Kauppapolitiikka.fi:ssä on juttujen kohdalla myös horisontaalivieritys pyyhkäisemällä.
Sisältö Verkkolehtien sisältö on pääosin samaa kuin printissäkin. Concrete Issues on katsauksen ainoa lehti, jossa ajattelutapa on käännetty niin päin, että painettu lehti toimii teaserina ja verkossa on varsinainen sisältö. Tämä on nykyaikaa ja tulevaisuutta. Toteutus pitäisi kuitenkin viedä pidemmälle verkon ehdoilla. Kuvien laatu on verkkolehdissä pääosin kelvollinen, mutta kuvakokoihin ja kokovaihteluihin kannattaa kiinnittää huomiota. Yksittäisten kuvien merkitys on suurempi kuin printissä. Älkää käyttäkö esitteistä kuvateksteineen skannattuja kuvia verkossa. Enemmän kaipaisi myös eläväisiä henkilökuvia ja dynaamista kuvasisältöä. Videoita oli vain yhdellä lehdellä. Tosin osa näistä videoista ei toimi. Videot ovat juuri sitä sisältöä, mitä verkossa kannattaa hyödyntää, koska printti ei sitä tarjoa! Printtiotsikot on yleensä laitettu verkkoon sellaisenaan. Tämä ei toimi verkossa, jossa lukija saattaa kohdata pelkän otsikon ilman kontekstia.
Vuorovaikutteisuus Lukijoiden osallistaminen eli: - kommentointimahdollisuus, kommenttien ja keskustelun määrä - keskustelun ohjaaminen sosiaaliseen mediaan - RSS-syötteen tarjoaminen
Lukijan aktivointia
Silta eri kanavien välillä jää usein vajaaksi tai olemattomaksi. Sisäänheitto printistä verkkoon, verkosta printtiin, printistä ja verkosta someen, somesta printtiin.
RSS-syötteen tarjoaminen RSS-syötteen pystyy tilaamaan: - Kauppapolitiikka.fi - Sic.fimea.fi - Concreteissues.com
Concrete Issues: RSS-syöte selkeästi esillä
Kaivamalla sai RSS-syötteen esiin: Ensto Today
RSS-syötettä ei löytynyt: - Yhteenveto.fi - Duodecimlehti.fi
RSS-syöte on lukijan palvelua Älä odota, että lukijat tulisivat www-sivullesi tarkistamaan, onko siellä uutta sisältöä, vaan toimita juttusi suoraan heidän syötelukijaansa.
Sanojen jälkeen jää hiljaisuus
Juttujen kommentointimahdollisuus on verkossa vain yhdellä lehdellä. Yhdessä lehdessä pystyy arvioimaan artikkeleita tähtiluokituksella. Kommentointimahdollisuudesta aiheutuu tietysti vaivaa ja vastuuta. Vaikka kommentointimahdollisuus olisi, jutut eivät kerää kommentteja. Sisällön pitää olla sellaista, että se herättelee vuorovaikutukseen ja lukijoita kannustetaan kommentoimaan ja jakamaan juttuja somessa. Myönteistä on se, että some-jakokuvakkeet löytyvät jo jokaisesta verkkolehdestä. Seuraavaksi pitää ymmärtää, miksi ne ovat siellä.
Miten synnytetään keskustelua verkossa?
Lukijan pitää löytää teksti Mitä enemmän näkijöitä, sitä enemmän reaktioita. Www-sivu ei välttämättä yksinään kerää kovin paljon trafiikkia. Yleisökeskustelu on siirtynyt ja siirtymässä www-sivustoilta, keskustelupalstoilta ja blogeista muille sosiaalisen median alustoille. Ohjaa keskustelu suosittuihin some-kanaviisi, jossa tavoitat enemmän ihmisiä. Viritä keskustelua ja osallistu muiden keskusteluihin Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa, LinkedInissä, YouTubessa. Verkkojutun tavoittavuuden kannalta on olennaista, että se jaetaan ainakin Facebookissa, Twitterissä ja muissa kohderyhmien kannalta keskeisissä some-välineissä. Kuka jakaa? Kirjoittaja itse, toimitus, lukijat, jos juttu on hyvä.
Lukijan pitää samastua Jos www-juttusi kerää 0 kommenttia, se voi johtua paitsi vähäisestä tavoittavuudesta, mutta myös siitä, ettei juttu tarjoa lukijalle riittävästi tarttumapintaa mielipiteen muodostukseen.
Kysy itseltäsi kirjoittajana / julkaisijana - Onko juttu otsikoitu kiinnostavasti ja ymmärrettävästi? - Toimiiko otsikko verkossa pelkkänä otsikkona? - Jos kyse on asiantuntijakirjoituksesta, mitä uutta tietoa tai näkökulmaa se tarjoaa ja käykö tämä riittävän selkeästi tekstistä ensivilkaisulla ilmi? - Jos kyse on journalistisesta jutusta, tarjoaako se lukijalle samastumisen aiheita tai kirvoittaako se hänestä vastakkaisia mielipiteitä? - Onko lukijoilla riittävästi tietoa, jotta he voisivat ottaa kantaa artikkelin sisältöön? - Haastaako juttu pohtimaan artikkelin aihetta pidemmälle tai esittääkö se suoria kysymyksiä? Provosoiko se? - Näkyykö kirjoittajan persoona jutussa tai onko kirjoittaja tunnettu henkilö? - Onko jutulla ja sivustolla houkutteleva ulkoasu? Onko jutussa kuva? - Syntyykö sivustosta responsiivinen vaikutelma eli tuleeko lukijalle tunne, että täällä käydään keskustelua? - Millainen feedback-kanava on tarjottu lukijoille?
Päätelmiä Mukana 6 verkkojulkaisua, joilla kaikilla myös printtilehti. Yleisvaikutelma kaikista arvioiduista sivustoista on passiivinen, staattinen ja yksisuuntainen. Ei riitä se, että printtiaineisto vain tuupataan nettiin ja odotetaan, että alkaa tapahtua. Aktiivinen vuorovaikutus ja tekijöidensä näköinen ote puuttuu täysin. Verkkojulkaisuissa ei ole myöskään aktiviteettia printtilehden ilmestymiskertojen välillä. Verkon mahdollisuuksia ja ominaisuuksia on hyödynnetty hyvin suppeasti. Näin ollen lukijaltakaan ei voi odottaa minkäänlaista sitoutumista sivustoihin tai niiden some-jatkeisiin. Tarkasteltujen verkkosivustojen keskeisimmät ongelmakohdat ovat otsikoinnissa, vuorovaikutteisuuden puutteessa ja verkon/somen ominaisuuksien hyödyntämättömyydessä. Silta printin ja verkon välillä on usein heikko tai olematon.
Entä jos ei verkko ei olisikaan printti?
Pelkkää keskustelua www.kaksplus.fi
Visuaalisuutta verkon ehdoilla www.raymond.fi
Yli 2 miljoonaa tykkääjää ihan hyvin tylsältä rahtifirmalta.