2014 Toimintaympäristön tilastot Rovaniemen kaupunki
Sisältö 1. Avainluvut... 4 2. Rovaniemen väestökehitys ja työelämä... 5 2.1. Väestönkehitys... 5 2.2. Väestön sijoittuminen 2012... 7 2.2.1. Rovaniemen kaupunki-maaseutu-luokitus... 8 2.3. Väestöennuste 2013-2030... 12 2.4. Demografinen muutos... 13 2.5. Työelämä ja elinkeinorakenne... 15 2.5.1. Taloudellinen huoltosuhde... 15 2.5.2. Elinkeinot ja työpaikat... 16 2.5.3. Työttömät... 19 3. Rovaniemen yhdyskuntarakentaminen... 21 3.1. Toteutunut asuntotuotanto... 21 3.1.1. Pientalot... 21 3.1.2. Kerrostalot... 24 3.1.3. Rivitalot... 25 3.1.4. Vuosien 2006-2012 asuntotuotanto... 26 3.2. Tulevaisuuden asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä... 28 3.2.1. Väestö- ja asuntorakenteen muutosten vaikutus asuntotuotantotarpeeseen... 29 3.2.2. Asuntojen hallintaperusteet... 33 3.2.3. Rakennuskannan ikä ja asuntovarauma... 33 4. Tuleva yhdyskuntarakenne... 35 4.1. Yhdyskuntarakentamisen tarve... 35 4.1.1. Teollisuus- ja liiketonttien tarve... 35 4.1.2. Asuntotuotanto... 36 4.2. Väestön sijoittuminen alueittain... 37 Liitteet... 40
Tiivistelmä Toimintaympäristön tilastoissa käsitellään väestökehitystä, asuntotuotantoa, kaavavarantoa ja työelämää vuoteen 2030 saakka. Viimeisen 30 vuoden aikana Rovaniemen väestömäärä on kasvanut yli 12 000 hengellä, ja vuonna 2030 tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestöä tulee olemaan noin 67 500 henkeä. Väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuodesta 2012 lähes 7 000 hengellä. Väestön lisääntyessä myös huoltosuhde heikkenee ikäihmisten määrän lisääntyessä. Toimintaympäristön tilastot sisältää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen perustellun väestökehitysarvion Rovaniemen kaupungin alueelle (MRL 22 ). Työllisyys on heikentynyt Rovaniemellä viime vuosina. Tavoitteena on 12 % työttömyysaste vuonna 2016, jonka saavuttaminen näyttää erittäin haastavalta tämänhetkisen, yli 14 % työttömyysasteen näkökulmasta. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden jatkuva kasvu. Väestömäärän kasvu ja väestörakenteen muutokset, erityisesti väestön ikääntyminen luo tarpeen uusille asunnoille. Asuntotuotannon määrään vaikuttavat lisäksi asuntokuntarakenteessa tapahtuvat muutokset ja asuntopoistuman korvaaminen uudistuotannolla. Asuntokuntien keskikoko on pienentynyt ja samalla asumisväljyys on kasvanut. Asuminen ja rakentamisen uudistuotanto on keskittynyt kysynnän mukaisesti keskustan läheisyyteen. Väestöstä noin 86 % asuu Rovaniemen keskuksen suuralueella. Vastaavasti keskustan ulkopuolisilla alueilla väestömäärä on pääosin vähentynyt. Edellä esitettyjen tekijöiden perusteella on arvioitu tulevaisuuden asuntotuotantotarve ja väestömäärän kehitys alueittain kappaleessa Tuleva yhdyskuntarakenne. Väestömäärän lisääntyminen aiheuttaa noin 3500 uuden asunnon lisätarpeen vuoteen 2030 mennessä. 1
Käsitteitä: Asumisväljyys Asumisväljyys kertoo asuntoväestön asuntojen pinta-alan henkilöä kohden. Asumisväljyys saadaan laskemalla käytössä olevien asuntojen pinta-ala asuntoväestöllä. Asunnon pinta-ala (tilastokeskus) / Huoneistopinta-ala Asunnon pinta-ala lasketaan sitä rajoittavien seinien sisäpinnoista. Pinta-alaan ei lasketa mukaan autotallia, kellaria, kylmää varastotilaa, parveketta, kuistia eikä ullakon muita kuin asuintiloja. Asunto Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden asuinhuoneen tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta, jonka huoneistoala on vähintään 7 neliömetriä. Jokaisella asunnolla on oltava oma välitön sisäänkäyntinsä. Ympäristöministeriön asetuksen mukaan asuinhuoneiston vähimmäiskoko on 20 m². Asuntokanta Asuntokanta sisältää kaikki asuinhuoneistot, sekä vakituisesti asutut että ei-vakituisesti asutut. Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntokunnan keskikoko Asuntokunnan keskikoko kertoo kuinka monta ihmistä keskimäärin muodostaa asuntokunnan. Asuntokunnan keskikoko saadaan jakamalla asuntoväestö asuntokuntien lukumäärällä. Asuntopoistuma Asuntojen poistumalla tarkoitetaan asuntojen tuhoutumista, purkamista, käyttötarkoituksenmuutosta (asunnosta tulee esimerkiksi toimisto), asunnon ränsistymistä käyttökelvottomaksi huonon sijainnin, kunnon tai varustepuutteiden takia. Asuntovarauma Asuntovarauma kuvaa asuntoja, joissa ei ole vakituisia asukkaita. Varaumaan ovat asunnot, jotka ovat käyttämättä lyhyitä aikoja esimerkiksi muuton takia, joita käytetään asuntokunnan kakkosasuntona tai joissa asutaan väliaikaisesti. Hallintaperuste: Asunnot ryhmitellään hallintaperusteen mukaan seuraavasti: Omistusasunto: Asunnon haltija omistaa talon tai asunto-osakkeet Vuokra-asunto: Aravavuokra-asunto, korkotukivuokra-asunto, muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunto Asumisoikeusasunto on asuntomuoto, josta asunnosta maksetaan asumisoikeusmaksu. Asukas omistaa asumisoikeuden rakennuttajayhtiön omistamaan asuntoon 2
Muu hallintaperuste: Esim. syytinki, sukulaisuus Hallintaperuste tuntematon Asuntokantatilastossa hallintaperuste on määritelty pääasiassa vain vakinaisesti asutuille asunnoille. Kaavavaranto Lainvoimaisissa kaavoissa olevien tonttien ja/tai asuntojen lukumäärä. Kerrosala Kerrosala on rakennusten kerrosten yhteenlaskettu pinta-ala. Kerrosalaan lasketaan kunkin kerroksen pinta-ala ulkoseinien ulkopintaan asti. Rakennusvuosi Rakennusvuodella tarkoitetaan vuotta, jona rakennus valmistui käyttökuntoon. Mikäli rakennusvuosi on aikaisempi kuin 1980, on rakennusvuodeksi voitu ilmoittaa peruskorjausvuosi Suunnittelu käyttökäyttöikä Suunniteltu käyttöikä tarkoittaa rakennushankkeeseen ryhtyvän, rakennuttajan tai suunnittelijan määrittelemää käyttövaatimusta. Talotyyppi: Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: Erilliset pientalot: 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot) Rivi- ja ketjutalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa Asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin Muu rakennus: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon. Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde mittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Työllisyysaste Työllisyysaste tarkoittaa työllisten prosenttiosuutta väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64- vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän sataa 15-64-vuotiaista (työikäistä) kohden. Tonttivaranto (jaettavat asunnot ja tontit / rakennuspaikat) Kaavoitetut tontit, joiden kunnallistekniikka on rakennettu ja jotka voidaan jakaa. 3
1. Avainluvut Rovaniemi Koko maa Maapinta-ala, km2 1.1.2012 7582 303891 Taajama-aste, % 1.1.2012 89 84,6 Väestö Väkiluku 31.12.2012 60877 5426674 Väkiluvun muutos, % 2011-2012 0,4 0,5 0-14-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2012 16,9 16,4 15-64-vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2012 67 64,8 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2012 16,1 18,8 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2012 0,1 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2012 2,3 3,6 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2012-182 0 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2012 182 7786 Perheiden lukumäärä 31.12.2012 16048 1465733 Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2011 24556 26555 Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2012 29320 2579781 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2011 34,9 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2012 52,7 54,2 Kesämökkien lukumäärä 31.12.2012 4159 496208 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2011 72,7 67,7 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2011 29,8 28,2 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2011 25479 2354422 Työllisten osuus 18-74-vuotiaista, % 31.12.2011 58,2 60,7 Työttömyysaste, % 31.12.2012 (Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto) 13,0 9,4 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä 31.12.2011 25529 2354422 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % 31.12.2011 91,2 67,0 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2011 2,5 3,5 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2011 14,3 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2011 82,0 73,1 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2011 1,2 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 1,38 1,29 31.12.2011 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2011 21,8 24 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2011 3266 352211 4
1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2. Rovaniemen väestökehitys ja työelämä 2.1. Väestönkehitys Rovaniemen väestömäärä oli 31.12.2012 lopussa 60 877 henkeä. Vuosien 1980-2012 välissä Rovaniemen väkiluku on kasvanut tasaisesti yhteensä 12 821 asukkaalla. Ennen vuotta 2006 tilastoissa on yhdistetty Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan väestötiedot. Keskimääräinen väestönkasvu on ollut vuosien 2001-2012 välissä 302 asukasta / vuosi. Vuosien 1998-2002 välissä väestö vähentyi, mutta vuoden 2003 jälkeen kasvu on ollut tasaista. Kuva 1: Rovaniemen väkiluvun kehitys 1980-2012. (Tilastokeskus) 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 Rovaniemen väkiluvun kehitys vuosina 1980-2012 0 Sukupuolet yhteensä - 14 15-64 65-30 vuodessa väestömäärä on lisääntynyt yli 12 000 asukkaalla. Vuosien 1998-2003 välissä kuntien välinen nettomuutto on ollut negatiivista, joka osittain selittää väestömäärän vähentymistä Rovaniemellä. Luonnollinen väestönlisäys on vuosittain ollut noin 280 henkilöä. Nettomaahanmuutto on kasvanut erityisesti 2000-luvulta lähtien. Nettomaahanmuutosta johtuva väestömäärän kasvu on ollut vuodesta 2000 lähtien noin 150 henkeä / vuosi. Luonnollinen väestönlisäys on ollut vuosien 2000-2012 välillä noin 230 henkeä / vuosi. 5
Kuva 2: Rovaniemen luonnollinen väestölisäys, kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto 1990-2012 (Tilastokeskus) 600 400 200 0-200 -400-600 -800 Rovaniemen luonnollinen väestölisäys, kuntien välinen nettomuutto ja nettomaahanmuutto 1990-2012 Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Ikäkausittain tarkasteltuna vuosien 1990-2012 välillä alle 14-vuotiaiden määrä on vähentynyt yhteensä noin 1300 asukkaalla. Väestönkasvu on ollut suurinta työikäisten eli 15-64-vuotiaiden ikäluokassa. Työikäisten määrä kasvoi yhteensä noin 3700 hengellä. 65-74-vuotiaiden määrä on myös kasvanut lähes 2000 asukkaalla tarkastelujakson aikana. Suhteellisesti kasvu on ollut suurinta yli 75-vuotiaiden osalta. Yli 75- vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut vuosien 1990-2012 välillä. Kuva 3: Väestökehitys ikäkausittain 1990-2012 (Tilastokeskus) 70000 Väestönkehitys ikäkausittain 1990-2012 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 0-6 7-15 16-19 20-64 65-74 75-84 85-6
2.2. Väestön sijoittuminen 2012 Rovaniemellä väestö on keskittynyt keskustan alueelle. Väestöstä 86,1 % (52 393 asukasta) asui vuoden 2012 lopussa keskuksen suuralueella. Suuralueista vähiten väestöä oli vuonna 2012 Ranuantiellä, 1,0 % (612 asukasta). Liitteenä tarkemmat väestötiedot pien-, tilasto- ja suuralueittain. Kuva 4: Rovaniemen väestön sijoittuminen 31.12.2012 (Rovaniemen kaupunki ja Syke/YKR) suuralueiden väestömäärät 31.12.2012 (Tilastokeskus) Taulukko 1: Rovaniemen Yhteensä 0-6 7 14 15 64 65 74 75 84 85- (% kunnan väestöstä) Rovaniemi 60877 5114 5182 40776 5381 3338 1086 Rovaniemen keskus 52393 (86,1) 4523 4445 35455 4370 2670 930 Sodankyläntie 711 (1,2) 35 36 444 102 82 12 Ounasjoki 2227 (3,7) 142 187 1315 345 197 41 Alakemijoki 2914 (4,8) 267 298 1814 276 193 66 7
Ranuantie 612 (1,0) 50 56 402 60 37 7 Yläkemijoki 1491 (2,4) 69 122 898 217 157 28 Tuntematon 529 (0,9) 28 38 448 11 2 2 2.2.1. Rovaniemen kaupunki-maaseutu-luokitus Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopisto ovat yhteistyössä kehitelleet uuden valtakunnallisen alueluokituksen kaupungin ja maaseudun suhteesta. Luokituksen tavoitteena on kuntarajoista riippumaton rajaus, jossa alueluokituksen avulla pystytään erottamaan kaupunkialueet ja maaseutualueet. Tarkastelun pohjana on toiminut 250*250 metrin paikkatietopohjainen ruudukko, joista jokainen ruutu on luokiteltu johonkin seitsemästä luokasta. (Suomen ympäristökeskus 2013) Kaupunkialueita ovat sisempi kaupunkialue, ulompi kaupunkialue ja kaupungin kehysalue. Näihin rajataan ydinkaupunkialue, joka jakautuu ulompaan ja sisempään kaupunkialueeseen. Näiden ulkopuolella on kaupungin kehysalue. Maaseutualueet sijaitsevat kaupunkien kehysalueen ulkopuolella. Raja ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja luokituksessa on otettu huomioon näiden välivyöhykkeet. Maaseutualueita ovat maaseudun paikalliskeskukset, kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Sisempi kaupunkialue Sisempi kaupunkialue kuvaa kaupunkien tiivistä ja yhtenäisesti tehokkaasti rakennettua aluetta. Aluetehokkuus sisemmän kaupunkialueen lähiympäristössä on vähintään 0,1. Aluetehokkuusluku ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Jokaisella keskustaajamalla voi olla vain yksi sisempi kaupunkialue. Irrallaan olevat korkean aluetehokkuuden alueet sisällytetään uloimpaan kaupunkialueeseen. Rovaniemen sisemmällä kaupunkialueella asuu 15768 henkeä (26,1 %). Maapinta-ala on vastaavasti 0,1 % kaupungin maapinta-alasta. Ulompi kaupunkialue Ulommalla kaupunkialueella on erillisiä lähiöitä, kaupan, teollisuuden ja toimistojen keskittymiä. Alueella on myös kaupungin viheralueita ja alemman tehokkuuden asuinalueita, jotka on kuitenkin selvästi osa yhtenäistä kaupunkialuetta. Uloimman kaupunkialueen ulkoraja vastaa yleensä kunnan asemakaavoituksen ulkoreunaa. Rovaniemen ulommalla kaupunkialueella on 32134 henkeä (53,2 %) ja maapinta-alaa on vastaavasti vain 0,6 %. Kaupungin kehysalue Kehysalue on kaupunkiin välittömästi kytkeytyvä osa kaupungin ja maaseudun välivyöhykkeestä. Kehysalueilla on kaupungin viherrakennetta tukevia alueita, mutta myös kaupungin tulevat kasvualueet. Rajaus perustuu ydinkaupunkialueen ulkorajalta ja lähitaajamien ytimistä laskettuihin aika- ja matkaetäisyyksiin. Rovaniemen kaupungin kehysalueella asui 7,2 % eli 4372 henkeä. Rovaniemen maapinta-alasta kaupungin kehysalue kattaa 3,8 %. Kaupungin läheinen maaseutu Maaseutumainen alue, joka on toiminnollisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita. Alue kuvaa hyvin kaupunkien laajempaa toiminnallista työssäkäyntialuetta. Aluerajaus pohjautuukin potentiaaliseen saavutettavuuteen ja ydinkaupunkialueelle suuntautuvaan työssäkäyntiin. Alueella on erityyppisiä maaseutualueita: 8
taajamia, ydinmaaseudun kaltaisia maaseutualueita sekä harvaan asuttuja alueita. Rovaniemellä kaupungin läheisellä maaseudulla asui 6046 henkeä (10,0 %) ja maapinta-alasta se kattaa 22,3 %. Harvaan asuttu maaseutu Harvaan asuttua aluetta, jossa ei ole toiminnoiltaan monipuolisia keskittymiä tai ne ovat pieniä ja sijaitsevat etäällä toisistaan. Rovaniemellä 2027 henkeä (3,4 % koko väestöstä) asui harvaan asutulla maaseudulla. Rovaniemen maapinta-alasta 73,3 % on harvaan asuttua maaseutua. Rovaniemellä suurin osa maapinta-alasta kuuluu harvaan asuttuun maaseutuun (73,3 %) ja kaupungin läheiseen maaseutuun (22,3 %). Väestöstä kuitenkin vain 13,4 % asuu näillä maaseutumaisilla alueilla. Sen sijaan sisempi ja ulompi kaupunkialue kattaa yhteensä vain 0,7 % maapinta-alasta, mutta 79,3 % väestöstä asuu kyseisillä alueilla. Taulukko 2: Rovaniemen kaupunki-maaseutu luokitus, väestö ja maa-alan osuudet. (Suomen ympäristökeskus) Kaupunki-maaseutu-luokitus Henkeä Henkeä (%) Maa-ala (ha) Maa-alue osuus (%) Rovaniemi Sisempi kaupunkialue 15768 26,1 638 0,1 Ulompi kaupunkialue 32134 53,2 4442 0,6 Maaseudun paikalliskeskus 0,0 0,0 Kaupungin kehysalue 4372 7,2 28587 3,8 Kaupungin läheinen maaseutu 6046 10,0 169277 22,3 Ydinmaaseutu 1 0,0 66 0,0 Harvaan asuttu maaseutu 2027 3,4 556122 73,3 Yhteensä 60348 100,0 759131 100 9
Kuva 5: Kaupunki-maaseutu luokitus.(suomen ympäristökeskus) 10
Kuva 6: Kaupunki-maaseutu luokitus, keskustan läheinen alue. (Suomen ympäristökeskus) 79,3 prosenttia väestöstä asuu alle prosentin osuudella kaupungin maapinta-alasta. 11
Henkilöä 2.3. Väestöennuste 2013-2030 Rovaniemen kaupungin väestöennuste pohjautuu Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteeseen. Tilastokeskuksen ennusteet pohjautuvat syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen menneeseen kehitykseen. Väestöennusteet muuttuvat sitä epävarmemmaksi mitä pitemmälle tulevaisuuteen niitä arvioidaan. Seuraavan viiden vuoden aikana Rovaniemen väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 63 308 henkilöön. Tilastokeskuksen viimeisimmässä väestöennusteessa vuodelle 2030 on arvioitu Rovaniemelle 67 659 asukasta. Kaupunkistrategiassa väestötavoitteeksi on vuodelle 2016 asetettu 62 000 asukasta. Kuva 7: Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2017. (Tilastokeskus) 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2017 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 E 2013 E 2014 E 2015 E 2016 E 2017 Väkiluku 57 835 58 099 58 825 59 353 59 848 60 090 60 637 60 877 61 584 62 035 62 471 62 896 63 308 Kuva 8: Rovaniemen väestöennuste 2012-2030. (Tilastokeskus) Väestöennuste 2012-2030 80000 75000 70000 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 62471 67659 60877 64458 66203 2012 2015 2020 2025 2030 Tilastokeskuksen väestöennuste 12
2.4. Demografinen muutos Väestön ikärakenteessa tapahtuvat rakenteelliset muutokset heijastuvat koko kaupungin toimintaan. Tilastokeskuksen ennusteet pohjautuvat syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen menneeseen kehitykseen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan erityisesti 65-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan voimakkaasti tulevaisuudessa. Yli 75-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Samalla työikäisten määrä pysyy lähes samalla tasolla kuin vuonna 2012, noin 40 000 henkilöä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 20-29-vuotiaiden määrä pysyy lähes nykyisellä tasolla ja alle 14-vuotiaiden määrä kasvaa hieman. Taulukko 3: Väestörakenne ikäluokittain 1980-2030 (%). (Tilastokeskus) 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 0-6 10 % 10 % 10 % 10 % 8 % 8 % 8 % 9 % 8 % 8 % 8 % 7-15 14 % 12 % 13 % 12 % 12 % 12 % 10 % 10 % 10 % 11 % 10 % 16-19 8 % 6 % 5 % 6 % 6 % 6 % 6 % 5 % 4 % 5 % 5 % 20-64 61 % 63 % 63 % 61 % 61 % 61 % 61 % 59 % 57 % 54 % 53 % 65-74 5 % 6 % 6 % 7 % 8 % 8 % 8 % 10 % 12 % 12 % 12 % 75-84 2 % 2 % 3 % 3 % 4 % 5 % 5 % 6 % 6 % 8 % 9 % 85-0 % 0 % 1 % 1 % 1 % 1 % 2 % 2 % 2 % 3 % 3 % 15-64 71 % 71 % 69 % 68 % 68 % 68 % 68 % 65 % 62 % 60 % 59 % Kuva 9: Väestökehitys ikäluokittain 2012-2030 (henkeä). (Tilastokeskus) 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Rovaniemen väestökehitys ikäluokittain vuosina 2011-2030 2012 E2013 E2014 E2015 E2016 E2017 E2020 E2025 E2030 85-1 086 1 144 1 227 1 278 1 370 1 398 1 533 1 845 2 083 75-84 3 338 3 509 3 588 3 599 3 726 3 726 3 880 5 041 6 224 65-74 5 381 5 583 5 821 6 136 6 249 6 607 7 501 7 878 7 940 20-64 37 024 37 107 37 147 37 099 37 070 36 967 36 542 35 804 35 713 16-19 3 156 3 051 2 933 2 882 2 890 2 858 2 803 3 174 3 284 7-15 5 882 5 914 5 972 6 125 6 220 6 345 6 730 7 030 7 102 0-6 5 114 5 276 5 347 5 352 5 371 5 407 5 469 5 431 5 313 13
Kuva 10: Väestörakenne ikäluokittain vuosina 2012 ja 2030. (Tilastokeskus) Väestörakenne ikäluokittain vuosina 2012 ja 2030 85-80 - 84 75-79 70-74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 - 4 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 2030 2012 Suurin väestöllinen muutos tapahtuu iäkkäämmän väestömäärän kasvaessa, työikäisen määrän pysyessä lähes samana. Tällöin väestöllinen huoltosuhde kasvaa ja työikäistä kohden on nykyistä enemmän huolehdittavia eli alle 15-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita. Tällöin on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa työikäistä on työllisiä, jotta kestävyysvaje pysyy hallinnassa. Ilman työpaikkojen määrän kasvua tämä ei tule toteutumaan. Esimerkiksi 30-44-vuotiaiden ikäluokat tuskin toteutuvat ennustetun mukaisesti ellei työllisyystilanne ole riittävän hyvä. 14
Indeksiluku Indeksiluku Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden määrän sataa 15-64-vuotiaista (työikäistä) kohti. Rovaniemellä väestöllinen huoltosuhde on ollut koko maata pienempi. Vuoteen 2030 mennessä ero kuitenkin kaventuu. Vuonna 2011 väestöllinen huoltosuhde oli 48,4 alle 15-vuotiasta tai yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohden. Vuonna 2030 huoltosuhde on ennusteen mukaan 70,0 alle 15- vuotiasta tai yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohden. Ero on merkittävä. Kuva 10: Väestöllinen huoltosuhde koko maassa ja Rovaniemellä 2011-2030. (Tilastokeskus) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Väestöllinen huoltosuhde koko maassa ja Rovaniemellä 2011-2030 2011 2015 2020 2025 2030 KOKO MAA 52,9 58,6 64,4 68,2 71,2 Rovaniemi 48,4 53,6 61,1 66,6 70 2.5. Työelämä ja elinkeinorakenne 2.5.1. Taloudellinen huoltosuhde Tavoitteena on että, taloudellinen huoltosuhde olisi alle 140 vuonna 2016. Taloudellinen huoltosuhde mittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Luku saadaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla luku sadalla (Findikaattori). Rovaniemellä on vuosien 2006-2011 välissä taloudellinen huoltosuhde pysynyt tasaisena. Tavoitteena on, että Rovaniemen taloudellinen huoltosuhde on alle 140 vuonna 2016. Eläkeläisten määrän kasvaessa tulisi myös työllisten määrän nousta, jotta tavoite saavutetaan. Kuva 11: Taloudellinen huoltosuhde koko maassa ja Rovaniemellä 2006-2011. (Tilastokeskus) Taloudellinen huoltosuhde koko maassa ja Rovaniemellä 2006-2011 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Rovaniemi 144 137 138 145 140 138 Koko maa 128 124 124 134 131 129 15
2.5.2. Elinkeinot ja työpaikat Rovaniemen väestöstä 42 prosenttia on työllisiä. Osuus on hieman pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Vastaavasti eläkeläisten osuus väestöstä on Rovaniemellä hieman koko maata pienempi. Opiskelijoita ja koululaisia on Rovaniemellä noin kolme prosenttia maan keskitasoa Kaupunkistrategian tavoitteena on, että työllisten määrä kasvaa tuhannella vuoden 2016 loppuun mennessä. Työllisten määrä vuonna 2011 oli 25 529 työllistä. enemmän. Muut ryhmät ovat prosentin sisällä koko maan tasosta. Tulevaisuudessa eläkeläisten osuus tulee kasvamaan huomattavasti. Tämä tulee huomioida myös palvelutarvetta arvioitaessa. Kuva 12: Rovaniemen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2011. (Tilastokeskus) Rovaniemen väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2011 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 0 % Eläkeläiset 22 % Opiskelijat, koululaiset 10 % 0-14 -vuotiaat 17 % Muut työvoiman ulkopuolella olevat 3 % Työttömät 6 % Työlliset 42 % Työvoiman (työlliset ja työttömät) ja työvoiman ulkopuolella olevien 15-vuotta täyttäneiden (muut ryhmät paitsi 0-14-vuotiaat) suhdetta tarkasteltaessa on havaittavissa selvä ero Rovaniemen keskuksen ja muiden suuralueiden välillä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että keskustan ulkopuolisilla maaseutualueilla asuu suhteessa enemmän eläkeläisiä kuin lähellä keskustaa. Kuva 13: Työvoiman ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde Rovaniemen suuralueittain 2011 (Tilastokeskus) Työvoiman ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde Rovaniemen suuralueilla vuonna 2011 (15 vuotta täyttäneet) Työvoima Työvoiman ulkopuolella olevat 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Rovaniemi Suuralue Rovaniemen keskus Sodankyläntien suuralue Ounasjoen suuralue Alakemijoen suuralue Ranuantien suuralue Yläkemijoen suuralue Tuntematon 29018 25346 330 938 1248 290 636 230 21348 17810 337 998 1101 221 664 217 16
lkm Työllisyysaste on kasvanut vuosien 2006-2011 välillä kaikilla muilla paitsi Sodankyläntien suuralueella. Koko kaupungin alueella työllisyysaste oli 62,1 % vuonna 2011. Korkein työllisyysaste 63,1 % oli Rovaniemen keskuksen alueella ja matalin 55,5 % Sodankyläntien suuralueella. Kuva 14: Työllisyysaste Rovaniemen suuralueilla vuosittain 2005-2011 (Tilastokeskus) Työllisyysaste Rovaniemellä vuosina 2005-2011 60,2 % Rovaniemi 62,1 % 61,3 % Rovaniemen keskus 63,1 % 57,3 % Sodankyläntien suuralue 55,5 % 55,5 % Ounasjoen suuralue 58,0 % 56,4 % Alakemijoen suuralue 58,3 % 49,1 % Ranuantien suuralue 57,5 % 53,5 % Yläkemijoen suuralue 57,6 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % 100,0 % 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 15: Rovaniemen työllisten ja työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2007-2011 (Tilastokeskus) Rovaniemen työllisten ja työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2007-2011 28000 26000 24000 22000 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2007 2008 2009 2010 2011 Työlliset 24803 24928 24447 25004 25529 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 24915 24848 24479 25264 25479 17
Vuonna 2011 Rovaniemellä oli työpaikkoja yhteensä 25 479. Kasvua edelliseen vuoteen oli 215 työpaikkaa. Huomionarvoista on, että vuonna 2011 Rovaniemellä asui enemmän työllisiä kuin kaupungissa oli alueella työssäkäyviä eli työpaikkoja. Tilastokeskuksen julkaiseman työssäkäyntitilaston mukaan Rovaniemen työpaikkaomavaraisuus (99,8 %) oli kolmanneksi matalin yli 50 000 asukkaan kaupungeista vuonna 2011. Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee tietyllä alueella työssäkäyvien (työpaikkojen) ja alueella asuvien työllisten määrän välisen suhteen (Tilastokeskus). Yrityskanta ylitti Rovaniemellä 3 000 yrityksen rajan vuonna 2008. Vuonna 2012 yrityksiä oli 3 362. Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,6 %. (Lähde: Tilastokeskus) Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen mukaan Rovaniemen nettoyrityskanta kasvoi 212 yrityksellä vuonna 2012. Rovaniemen kaupungin tavoitteena on, että yrityskanta kasvaa keskimäärin 4 % vuodessa. Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi Rovaniemellä vuonna 2012 kolme prosenttia. Kasvu oli vahvaa vuoden alkupuoliskon, mutta hidastui vuoden loppupuolella. Myös yritysten henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta kääntyi laskuun vuoden toisella puoliskolla. (Lähde: Tilastokeskus, suhdannepalvelu) Kuva 16: Työpaikat Rovaniemellä vuonna 2011 12 167 48 % Työpaikat Rovaniemellä vuonna 2011 2 178 9 % 3 195 12 % 953 4 % 6 982 27 % Valtio Kunta Valtioenemmistöinen Oy Yksityinen sektori Yrittäjät Kuva 17: Työpaikat toimialoittain Rovaniemellä vuosina 2007-2011 Kaupunkistrategian tavoitteena on, että yrityskanta kasvaa keskimäärin 4 % vuodessa. 26 000 25 000 24 000 23 000 22 000 21 000 20 000 19 000 18 000 17 000 16 000 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Työpaikat toimialoittain Rovaniemellä vuosina 2007-2011 269 214 296 307 297 1 138 1 194 1 129 1 130 1 183 9 586 9 491 9 615 9 905 9 925 9 472 9 663 9 408 9 709 9 842 3 819 3 667 3 366 3 588 3 648 631 619 610 637 627 2007 2008 2009 2010 2011 Alkutuotanto Jalostus Yksityiset palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Muut palvelut Toimiala tuntematon 18
Prosenttia Henkilöä 2.5.3. Työttömät Kaupunginstrategian tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 12 % vuonna 2016. Työttömien määrä on ollut viime vuosina kasvussa Rovaniemellä. Vuoden 2013 kuuden kuukauden keskiarvo ylitti jo vuoden 2009 taloudellisen taantuman aikaisen liki neljän tuhannen työttömän keskiarvon. Työttömyysasteella mitattuna vuoden 2013 puolen vuoden keskiarvo on 14,5 prosenttia. Jos sitä vertaa vuoden 2012 vastaavaan tilanteeseen (12,9 %), on nousu huomattava. Vuodelle 2016 kaupunkistrategian tavoitteena on, että työttömyysaste on enintään 12 %. Negatiivinen kehitys tulisi saada pysäytettyä myös ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta, sillä työttömyyden kasvulla on seurannaisvaikutusta ihmisten pahoinvoinnin lisääntymiseen. Kuva 18: Työttömien työnhakijoiden määrä 2006-2012 (Toimiala Online) Työttömiä työnhakijoita Rovaniemellä vuosina 2006-2012 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 (6 kk) Työttömiä työnhakijoita (ka) 3 889 3 384 3 403 3 967 3 796 3 507 3 725 4 212 Kuva 19: Rovaniemen työllisyystietoja vuosilta 2006-2012(Toimiala Online ja SOTKAnet ) Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Nuorisotyöttömät, % 18-24- vuotiaasta työvoimasta 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 24,4 21,7 18,5 16,6 20,7 24,0 24,8 19,7 18,7 17,5 21,1 21,0 17,6 Työttömyyysaste, % 14,2 12,4 12,3 14,0 13,3 12,3 13,0 Vaikeasti työllistyvät, % 15-64-vuotiaista Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta Rovaniemen työllisyystietoja vuosilta 2006-2012 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 5,4 4,6 4,3 5,3 4,9 4,9 5,1 3,5 2,7 2,3 2,3 2,7 2,9 3,2 19
2006 Tammikuu 2006 Huhtikuu 2006 Heinäkuu 2006 Lokakuu 2007 Tammikuu 2007 Huhtikuu 2007 Heinäkuu 2007 Lokakuu 2008 Tammikuu 2008 Huhtikuu 2008 Heinäkuu 2008 Lokakuu 2009 Tammikuu 2009 Huhtikuu 2009 Heinäkuu 2009 Lokakuu 2010 Tammikuu 2010 Huhtikuu 2010 Heinäkuu 2010 Lokakuu 2011 Tammikuu 2011 Huhtikuu 2011 Heinäkuu 2011 Lokakuu 2012 Tammikuu 2012 Huhtikuu 2012 Heinäkuu 2012 Lokakuu 2013 Tammikuu 2013 Huhtikuu Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt vuonna 2008 alkaneen taloudellisen taantuman jälkeen huomattavasti; määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen neljän vuoden aikana. Tuhannen pitkäaikaistyöttömän raja meni rikki joulukuussa 2012. Puoli vuotta myöhemmin pitkäaikaistyöttömiä oli jo yli sata enemmän. Rovaniemen kaupungissa käynnistyneellä Monethankkeella pyritään löytämään ratkaisua tähän ongelmaan. Monet-hanke on Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan yhteinen pitkäaikaistyöttömyyden työllisyyden hoitoon liittyvä kehittämishanke. Nuorisotyöttömyydelle on ominaista kasvu kesäkuukausina. Jos tarkastelee nuorisotyöttömyyden kehitystrendiä, voi sen huomata olevan lievässä kasvussa. Vuoden 2013 aikana on lähennelty jo vuosien 2009 ja 2010 kohdalla näkyvän taloudellisen taantuman vaikutuksesta nousseita lukemia. Kuvan tiedot ovat ajalta Tammikuu 2006 - Kesäkuu 2013. Kaupunkistrategian tavoitteena on alentaa sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömyyttä. Kuva 20: Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys 2006 2013 (Toimiala Online) 1400 Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrän kehitys vuosina 2006-2013 1200 1000 800 600 400 200 0 Alle 25-v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät 20
Asuntoa 3. Rovaniemen yhdyskuntarakentaminen 3.1. Toteutunut asuntotuotanto 3.1.1. Pientalot Rovaniemellä oli 12 642 pientaloa 31.12.2012. Näistä lähes 40 % on rakennettu 1980-1999. Alueellisesti tarkasteltuna suurin osa vuoden 2000 jälkeen rakennetuista pientaloista sijaitsee keskuksen suuralueella, noin 85 %. Kokonaisuudessaan 22,8 % keskuksen suuralueen pientaloista on rakennettu vuoden 2000 jälkeen. Suhteellisesti eniten keskuksen suuralueella on 1980-1999 rakennettuja pientaloja, noin 42,3 %. Muilla suuralueilla pientalojen rakennuskanta on keskuksen suuraluetta vanhempaa. Esimerkiksi Ranuantien suuralueella noin 40 % pientaloista on rakennettu vuosina 1960-1979. Kuva 21: Pientalojen sijoittuminen rakennusvuoden mukaan Rovaniemen suuralueilla (Tilastokeskus) Pientalojen sijoittuminen rakennusvuoden mukaan Rovaniemen suuralueilla 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1939 tai ennen 1940-1959 1960-1979 1980-1999 2000-2012 tuntematon Yläkemijoen suuralue 11 251 226 227 87 9 Ranuantien suuralue 17 49 105 69 19 3 Alakemijoen suuralue 44 195 250 318 115 7 Ounasjoen suuralue 39 272 287 334 113 11 Sodankyläntien suuralue 24 97 121 103 45 6 Suuralue Rovaniemen keskus 52 1214 1896 3885 2095 43 21
Pientalojen sijainti valmistumisajankohdan mukaan on hyvin nähtävillä kartasta. Erityisesti 1940-1960 valmistuneet pientalot sijaitsevat jokien varsilla keskuksen suuralueen ulkopuolella. Vuoden 1980 jälkeen valmistuneiden pientalojen määrä on suurin keskuksen suuralueella. Kuva 22: Rovaniemellä valmistuneet pientalot valmistumisajankohdan mukaan (Rovaniemen kaupunki) 22
Rovaniemen keskustan pientalojen sijaintia tarkastellessa näkyy selvästi eri asuinalueiden valmistumisajankohta. Vuoden 2000 jälkeen ovat valmistuneet muun muassa Vennivaaran, Ounasrinteen, Pöykkölän, Länsikankaan uudet asuinalueet. Suurin osa Pöykkölän, Karinrakan, Nivavaaran ja Syväsenvaaran pientaloista on valmistunut vuosien 1980-1999 välillä. Vanhimmat pientaloalueet sijaitsevat lähimpänä keskustaa 3. kaupunginosassa, Rantaviirin ja Ounasmetsän tilastoalueilla. Kuva 23: Rovaniemen keskustan alueella valmistuneet pientalot valmistumisvuoden mukaan (Rovaniemen kaupunki) 23
3.1.2. Kerrostalot Rovaniemellä kerrostalorakentaminen on keskittynyt keskustan tilastoalueelle. Eniten kerrostaloasuntoja sijaitsee Keskustassa, Rantaviirin ja Ratantauksen tilastoalueilla. Vanhimmat kerrostaloasunnot sijaitsevat Ratantauksen ja Keskustatoimintojen tilastoalueilla. Korkalovaaran kerrostaloalue on rakennettu pääsääntöisesti vuosien 1960-1979 välillä. Ounasrinteen kerrostalot ovat rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Rantavitikalla kerrostalorakentaminen on alkanut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 1980-luvun jälkeen. 2000-luvun jälkeen uudet kerrostaloasunnot sijaitsevat pääsääntöisesti keskustassa, Ratantauksen ja Rantaviirin tilastoalueilla. Kuva 24: Kerrostaloasunnot keskustatoimintojen suuralueella rakennusvuoden mukaan (Tilastokeskus) Kerrostaloasunnot keskustatoimintojen suuralueella rakennusvuoden mukaan 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000-2012 1980-1999 1960-1979 1940-1959 1939 tai ennen Kuva 25: Rovaniemellä keskustan alueella valmistuneet kerros- ja luhtitalot valmistumisvuoden mukaan (Rovaniemen kaupunki) 24
3.1.3. Rivitalot Rivitaloasuminen on keskittynyt keskuksen suuralueelle. Hirvaan tilastoalue on keskustan suuralueen lisäksi ainoa alue, johon on rakennettu rivitaloja vuoden 2000 jälkeen. Muurolan tilastoalueelta löytyy keskustan ulkopuolelta eniten rivitaloasuntoja, lähes 120 kappaletta. Nämä on rakennettu pääasiassa vuosien 1960-1979 välillä. Kuva 26: Rivitalot keskustan ulkopuolisilla tilastoalueilla rakennusvuoden mukaan (Tilastokeskus) Rivitaloasunnot keskustan ulkopuolisilla tilastoalueilla rakennusvuoden mukaan 1939 tai ennen 1940-1959 1960-1979 1980-1999 2000-2012 Tuntematon 140 120 100 80 60 40 20 0 Keskustan suuralueella rivitaloasunnoista suurin osa sijaitsee Saarenkylässä. Suurin osa vuoden 2000 jälkeen rakennetuista rivitaloasunnoista sijaitsee Saarenkylässä ja Rantaviirin alueella. Karinrakan tilastoalueella rivitaloantoja on valmistunut erityisesti vuosien 1960-1999 välissä. Kuva 27: Rivitaloasunnot keskustatoimintojen suuralueella rakennusvuoden mukaan (Tilastokeskus) Rivitaloasunnot keskustatoimintojen suuralueella rakennusvuoden mukaan 1939 tai ennen 1940-1959 1960-1979 1980-1999 2000-2012 Tuntematon 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 25
Kuva 28: Rivitalot valmistumisvuoden mukaan keskustan alueella (Rovaniemen kaupunki) 3.1.4. Vuosien 2006-2012 asuntotuotanto Vuosina 2006-2012 valmistuneiden asuntojen määrä vaihtelee paljon yleisen taloustilanteen mukaan. Vuosi 2009 olisi erityisesti kerrostaloasuntojen rakentamisessa heikko vuosi. Sen jälkeen varsinkin kerrostaloasuntojen rakentaminen on vilkastunut. Vuosien 2006-2012 välillä erillispientaloasuntoja on valmistunut keskimäärin noin 185 asuntoa, rivitaloasuntoja 40 ja kerrostaloasuntoja 230 kappaletta. Vuosittain uusia asuntoja onkin valmistunut keskimäärin noin 450 kappaletta. Vuosittain asuntoja on valmistunut keskimäärin 450 kappaletta. 26
Asuntoa Kuva 29: Rovaniemelle valmistuneet asunnot 2006 2012 (Tilastokeskus) 600 500 Rovaniemelle valmistuneet asunnot 2006-2012 400 300 200 100 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kerrostalot 214 286 254 76 128 325 311 Rivi- ja ketjutalot 31 52 29 46 35 36 48 Erilliset pientalot 153 232 210 147 192 162 183 Alueellisesti tarkasteltuna kerrostaloja on valmistunut vuoden 2006 jälkeen erityisesti Keskustaan, Rantaviirin tilastoalueelle ja Ratantauksen tilastoalueelle. Yhden asunnon taloista suurin osa on valmistunut keskustan läheisyyteen. Kahdeksan kilometrin säteellä keskustasta sijaitsee uusista omakotitaloista noin 80 %. Kokonaisuudessa yhden asunnon taloja on valmistunut 1140 kappaletta. Kuva 30: Rovaniemen keskustaan valmistuneet kerrostalot 1.1.2006-30.7.2013 (Rovaniemen kaupunki) 1.1.2006 30.07.2013 valmistuneet kerrostalot 2006: 9 valmistunutta 2007: 10 valmistunutta 2008: 9 valmistunutta 2009: 5 valmistunutta 2010: 3 valmistunutta 2011: 9 valmistunutta 2012: 11 valmistunutta 2013: 3 valmistunutta Yhteensä 63 valmistunutta kerrostaloa. 27
Kuva 31: Rovaniemelle valmistuneet yhden asunnon talot 1.1.2006-30.7.2013 (Rovaniemen kaupunki) Yhden asunnon talot 1.1.2006 30.7.2013 Yhteensä 1425 kappaletta, 8 km säteellä keskustasta n. 80 % (1140 kpl) 3.2. Tulevaisuuden asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä Uusien asuntojen tarpeeseen vaikuttavat väestörakenteessa ja väestömäärässä tapahtuvat muutokset. Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttaa erityisesti asuntokuntien keskikoon pieneneminen ja asumisväljyyden kasvu. Perherakenteiden muutoksien seurauksena asuntoja on tarvittu entistä enemmän suhteessa väestömäärään. Positiivinen muuttoliike tuo tarvetta myös uusille asunnoille. Näiden lisäksi asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavat asuntojen poistuma ja asuntovarauma. 28
3.2.1. Väestö- ja asuntorakenteen muutosten vaikutus asuntotuotantotarpeeseen Väestökehitys vaikuttaa asuntotuotantotarpeeseen. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Rovaniemen väkiluku on vuonna 2025 yhteensä 66 203 henkilöä ja vuoteen 2030 mennessä asukkaita on arvioitu olevan 67 659 henkeä. Vuodesta 2012 vuoteen 2030 Rovaniemen väkiluku kasvaa noin 6 700 asukkaalla. Keskustan suuralueelle tästä väestöstä tulee arviolta 87 % eli 5 900 asukasta. Asuntotuotanto 2030 raportin mukaan asukasluvun kasvun lisäksi myös asuntojen keskikoon pienentyminen ja asumisväljyyden kasvu vaikuttavat uusien asuntojen tarpeeseen. Asuntojen keskikoon pienentyminen johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä. Ikääntyvän väestön osuus on kasvussa ja yksin asuvien vanhusten määrä kasvaa eliniänodotteen kasvaessa. Muissakin ikäryhmissä on havaittavissa asuntokuntien pienentymistä. Perhekoot ovat pienentyneet muun muassa avio- ja avoerojen seurauksena. Nuoret myös muuttavat kotoa entistä aikaisemmin pois. (Asuntotuotanto 2030). Lapsia saadaan entistä vanhempina, jonka seurauksena perhekoko kasvaa myöhemmin. Ensisynnyttäjien keski-ikä oli vuonna 2012 Suomessa 28,4 vuotta. Vuonna 1987 ensisynnyttäjien keski-ikä oli 26,5 vuotta. (Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos) Rovaniemellä asuntokuntien määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1990 vuoteen 2012. Vuonna 1990 asuntokuntia oli 21 370 kappaletta, kun vuonna 2012 niitä oli jo 29 320. Kasvua on lähes 8 000 asuntokuntaa. Väestömäärä on kasvanut aikavälillä suhteessa vähemmän. Vuonna 1990 väkiluku oli 54 014 asukasta ja 2012 vastaavasti 60 877. Väkiluku on kasvanut tällöin noin 7 000 hengellä. Vuonna 1990 Rovaniemellä asuntokunnan keskikoko oli 2,53 henkilöä / asunto (väestömäärästä laskettuna, vakituisesti asutuissa asunnoissa). Vuonna 2012 asuntokuntien keskikoko laski 2,08 henkilöön /asunto. Rovaniemen asuntokunnan keskikoko oli vuonna 2012 maan keskitason mukainen. Asuntokunnan keskikoko on pienentynyt keskimäärin 0,02 / vuosi vuosien 1990-2012 välillä. Tähän kehitykseen pohjautuen vuonna 2030 Rovaniemellä on asuntokuntien keskikoko arviolta noin 1,74 henkilöä / asunto. Asumisväljyys oli vuonna 2012 Rovaniemellä asunnon pinta-alana laskettuna 39,6 m² / henkilö ja kerrosalana 51,6 k-m² / henkilö. Vuosien 1990-2012 aikana asunnon pinta-ala henkilöä kohden on kasvanut 8,4 m², vuonna 1990 asunnon pinta-ala oli 30,1 m²/henkilöä. Vuosittain kasvu on ollut keskimäärin noin 0,38 m². Vuonna 2030 asuntopinta-ala henkeä kohden on 45,8 m² kehityksen jatkuessa entisellään. Asuntojen pinta-ala asuntokuntaa kohden on kasvanut vuosien 1990-2012 välillä. Vuonna 1990 asuntojen keskimääräinen pinta-ala oli 75,7 m², vastaavasti vuonna 2012 se oli 78,8 m². Koko maassa asuntojen keskimääräinen pinta-ala vuonna 2012 oli 81,5 m², joten Rovaniemellä asutaan keskimäärin pienemmissä asunnoissa. Vuonna 2030 asuntokuntien keskimääräinen pinta-ala on arviolta 80,9 m², mikäli menneiden vuosien asunto pinta-alan kasvu jatkuu entisellään. Vuonna 2030: Asuntokuntien keskikoko on arviolta noin 1,74. Asuntopinta-ala henkeä kohden on arviolta 45,8 m². Asuntopinta-ala asuntokuntaa kohden on arviolta 80,9 m². Asukkaita on arvioitu olevan 67 659 henkeä, väkiluku kasvaa noin 6 700 asukkaalla. 29
1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 32: Asuntojen pinta-alan muutos ja ennuste vuodelle 2030 (Tilastokeskus) 85 Asuntojen pinta-alan muutos 1989-2012 ja ennuste 2013-2030 75 65 55 45 35 Toteutunut Ennuste 25 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m² Asunnon pinta-ala/henkilö, m² Asuntokunnan henkilömäärät ovat pienentyneet vuosien 1985-2012 välissä. Vuonna 1985 yhden hengen asuntokuntia oli 23,5 % kaikista asuntokunnista, kun vuonna 2012 yhden hengen asuntokuntia oli jo 43,1 %. Myös kahden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut tarkastelujaksolla. Vuonna 1985 yleisin asuntokunnan koko oli kaksi henkeä ja kahden hengen asuntokuntia oli 25,8 %. Vuonna 2012 kahden hengen asuntokuntia oli vastaavasti 32,2 %. Sen sijaan kolmen hengen ja sitä suurempien asuntokuntien määrä on vähentynyt tarkastelujaksolla. Koko maahan verrattuna Rovaniemellä oli suhteessa hieman keskivertoa enemmän yhden ja kahden hengen talouksia, yhteensä 75,3 % asuntokunnista. Koko maassa näitä asuntokuntia oli 41,5 % ja 33,2 % asuntokunnista (74,7 %). Kuva 33: Asuntokuntien määrä asuntokuntien henkilöluvun mukaan 1985 2012 (Tilastokeskus) 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Asuntokuntien määrä asuntokuntien henkilöluvun mukaan 1985-2012 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6+ henkilöä Rovaniemellä yhden ja kahden hengen asuntokuntia on 75 % kaikista asuntokunnista. 30
1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Pienien asuntokuntien määrä vaikuttaa myös talotyyppijakaumaan. Erillisissä pientaloissa asuvien asuntokuntien suhteellinen määrä on laskenut vuodesta 1985 vuoteen 2012 noin -1,9 %. Rivi- ja ketjutaloissa asuvien suhteellinen määrä on sen sijaan kasvanut eniten, +3,7 %. Kerrostaloasunnoissa asuvien asuntokuntien määrä on kasvanut 1,1 %, lisäystä 4 890 asuntokuntaa. Määrällisesti Rovaniemellä oli vuonna 2012 eniten kerrostaloasunnoissa asuvia asuntokuntia, lähes 13 000 kappaletta. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista rovaniemeläisistä lapsiasuntokunnista on kasvanut tarkastelujaksolla vuodesta 2008 alkaen hyvin lievästi. Vuonna 2011 arvo laski ensimmäisen kerran. Arvot ovat samalla tasolla koko maan kanssa. Kuva 34: Asuntokuntien määrä talotyypeittäin 1985 2012 (Tilastokeskus) 30000 Asuntokuntien määrä talotyypeittäin 1985-2012 25000 20000 15000 10000 5000 0 Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Kerrostaloissa asui vuonna 2012 lähes 5000 asuntokuntaa enemmän kuin vuonna 1985. 31
Talotyypeittäin tarkasteltuna yhden hengen talouksille tyypillisin asumismuoto vuonna 2012 oli kerrostalo, 64,6 % talouksista. Vastaavasti erillinen pientaloasunto oli yleisin asumismuoto asuntokunnille, joissa asui kaksi tai useampi henkilö. Kuva 35: Asuntojen jakautuminen asuntokunnan koon mukaan 2012 (Tilastokeskus) 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Asuntojen jakautuminen asuntokunnan koon mukaan 2012 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5 henkilöä 6 + henkilöä Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus Asuntokunnan vanhimman henkilön iän mukaan tarkasteltuna erityisesti alle 24-vuotiaiden asuntokunnat asuvat kerrostaloissa. Myös vanhimman henkilön ollessa 25-34-vuotta kerrostaloasunnoissa asuminen on vielä yleistä. Asuntokunnan vanhimman henkilön ollessa 35-74-vuotias pientaloasunnoissa asuminen on yleistä. Vanhimman henkilön ollessa yli 75-vuotias, yleisin asumismuoto on kerrostalo. Kuva 36: Asuntokunnat talotyypeittäin asuntokunnan vanhimman iän mukaan 2012 (Tilastokeskus) Asuntokunnat talotyypeittäin asuntokunnan vanhimman henkilön iän mukaan 2012 75-65 - 74 55-64 45-54 35-44 25-34 Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus - 24 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 32
3.2.2. Asuntojen hallintaperusteet 31.12.2011 Rovaniemellä oli asuntoja yhteensä 32 710 kappaletta. Näistä vuokra-asuntoja (vapaarahoitteiset) oli 6 326 kpl, arava- ja korkotukiasuntoja oli 5 112 kpl:ta, omistusasuntoja (omistaa talon / osakkeet) 17 744 kpl, asumisoikeusasuntoja 386 ja muita 3 142 kpl. Aravavuokra-asunnoista oli tyhjien osuus 10,2 prosenttia 31.12.2012. Nämä asunnot ovat paikkakunnalla toimivien yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden (Kunta-asunnot OY, Domus Arctica- säätiö, VVO- yhtymä Oyj, Sato Oyj jne.) omistuksessa. Vuonna 2011 Rovaniemellä oli 28 994 asuntokuntaa. Asuntokunnista 34,9 % asui vuokralla. Omistusasunnoissa asui 61,2 % asuntokunnista. Omistusasunnoissa asuvien asuntokuntien määrä kasvoi n. 1400 asuntokunnalla, ja vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien 144 asuntokunnalla vuosien 2006-2011 aikana. Vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista korkotuetuissa ja aravavuokra-asunnoissa asui 41,6 % ja muissa vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asui 58,4 % asuntokunnista. Taulukko 4: Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 2005 2011 (Tilastokeskus) Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Omistusasunto 58,6 % 59,8 % 59,8 % 60,2 % 60,5 % 60,7 % 61,2 % Vuokra-asunto 37,0 % 36,5 % 36,4 % 35,9 % 35,6 % 35,4 % 34,9 % Asumisoikeusasunto 1,0 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 0,9 % 1,0 % 1,2 % Muu tai tuntematon hallintaperuste 3,4 % 2,7 % 2,9 % 3,0 % 3,0 % 2,9 % 2,7 % 3.2.3. Rakennuskannan ikä ja asuntovarauma Rakennusten suunniteltu käyttöikä on keskimäärin 50-100 vuotta rakennustyypistä riippuen. Asunto poistumalla tarkoitetaan, että asuntoja puretaan, käyttötarkoitusta muutetaan ja asunnot poistuvat asumiskäytöstä esimerkiksi asunnon sijainnin tai ränsistymisen kautta. Asuntokannan vanhentuminen lisää asuntojen poistumaa. Kokonaisuudessaan Suomen asuntokanta on nuorta. Rovaniemellä on suhteellisesti eniten 1980-luvulla rakennettuja asuinrakennuksia. Arvioiden mukaan kuitenkin vuonna 2050 yli puolet rakennuskannasta on rakennettu vuoden 2012 jälkeen (Ympäristöministeriön raportteja 4 / 2012). Arvion mukaan vuonna 2050 yli puolet rakennuskannasta on rakennettu vuoden 2012 jälkeen 33
Asuntoa rakennusta Kuva 37: Rovaniemen asuinrakennukset talotyypin ja rakennusvuoden mukaan (Tilastokeskus) Rovaniemen asuinrakennukset talotyypin ja rakennusvuoden mukaan 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0-1920 1921-1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2012 Asuinkerrostalot 0 1 100 107 151 149 148 70 26 0 Rivi- ja ketjutalot 3 0 17 53 108 331 206 101 24 3 Erilliset pientalot 86 104 2002 1232 1580 3082 1637 1744 561 78 Tunte maton Asuntovaraumalla tarkoitetaan ei-vakituisesti asuttujen asuntojen osuutta koko asuntokannasta. Asuntovarauma voi olla joko pitkäaikaista tai lyhytaikaista varaumaa. Lyhyt aikaista varaumaa syntyy muun muassa muuton tai asunnon myynnin seurauksena. Pitkäaikaista asuntovaraumaa ovat asunnot, jotka ovat pitkään tyhjillään ja ovat vaarassa jäädä käyttämättä kokonaan vakituiseen asumiseen. Tällöin asunnot ovat lähellä joutua asuntopoistumaksi. Rovaniemellä oli 31.12.2012 ei-vakituisesti asuttuja asuntoja noin 12 % asuntokannassa. Rovaniemellä eivakituisesti asuttuja asuntoja on erityisesti asuinkerrostaloissa, joista 16 % oli ei-vakituisesti asuttuja. Erityisesti 1970-luvulla rakennetuissa kerrostaloasunnoissa on tyhjillään asuntoja. Kuva 38: Ei-vakituisesti asutut asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan (Tilastokeskus) Rovaniemellä ei-vakituisesti asuttuja asuntoja on noin 12 % asuntokannasta. Ei-vakituisesti asutut asunnot talotyypin ja rakennusvuoden mukaan 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0-1920 1921-1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010 - Muu rakennus 0 0 8 13 37 45 8 0 2 3 Asuinkerrostalo 0 3 262 460 548 515 352 237 154 0 Rivi- tai ketjutalo 1 0 13 40 65 129 126 44 9 0 Erillinen pientalo 10 20 319 138 85 157 90 118 44 7 Tunte maton 34
4. Tuleva yhdyskuntarakenne 4.1. Yhdyskuntarakentamisen tarve Rovaniemen tuleva yhdyskuntarakenne pohjautuu maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman 2013-2016 mukaisiin alustaviin kaavahankkeisiin. Kartassa on nähtävillä maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaiset asumiseen varatut kaava-alueet. Kuva 39: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman kaavat pääkäyttötarkoituksen mukaan (Rovaniemen kaupunki) 4.1.1. Teollisuus- ja liiketonttien tarve Elinkeinoelämän kehittyminen edellyttää riittävää työpaikkarakentamisen tonttivarantoa. Kaupungin tavoitteena on jakaa vuosittain viisi liiketonttia ja 36 teollisuustonttia elinkeinoelämän tarpeisiin. Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmasta 2013-2016 löytyvät tarkemmat tiedot vuosittain jaettavista ja kaavoitettavista elinkeinoelämän toiminnalle varatuista tonteista. 35
4.1.2. Asuntotuotanto Vuoteen 2016 mennessä asuntokuntien keskikoon pienentymisen ja väestönlisäyksestä johtuvan kasvun myötä uusia asuntoja tarvitaan vuosittain lisää arviolta 400 kappaletta. Vuoteen 2016 saakka asuntotuotanto on riittävä MAATO:n mukaan. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestönlisäyksestä johtuva asuntotuotantotarve on vuosien 2013-2030 aikana yhteensä noin 3 500 asuntoa. Laskelmassa on otettu huomioon asuntokuntien keskikoon pienentyminen 2,1->1,7 henkilöä/asunto vuosien 2013-2030 välillä. Laskelma perustuu menneeseen kehitykseen. Laskelmassa ei oteta huomioon nykyisen väestön asumisessa tapahtuvia muutoksia. Kuva 40: Väestölisäyksestä johtuva asuntotuotanto tarpeen lisäys vuosittain (Tilastokeskus, Rovaniemen kaupunki) Väestönlisäyksestä johtuva asuntotuotantotarve vuosittain 400 350 300 250 Asuntoa 200 150 100 50 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Uutta asuntoa / vuosi 337 217 212 209 205 198 196 190 190 186 187 182 180 177 169 163 157 151 Väestönlisäyksestä johtuva asuntotuotantotarve on noin 3 500 asuntoa vuosien 2013-2030 aikana. Asuntokuntien keskikoko pienenee myös olemassa olevissa asuntokunnissa. Asuntokuntia on vuonna 2013 yhteensä noin 29 370 kappaletta, kun väestönlisäyksestä ja asuntokuntien keskikoon pienentymisestä johtuen niitä on vuonna 2025 arviolta jo 35 898 kappaletta. Taulukko 5: Ennuste asuntokuntien, väestön ja asuntokunnan keskikoon muutokset 2013-2030 (arvio) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Asuntokuntia 29320 29370 29885 30404 30928 31456 31986 32524 33065 33615 Väestömäärä 60877 61584 62035 62471 62896 63308 63702 64088 64458 64824 Asuntokunnan 2,08 2,097 2,076 2,055 2,034 2,013 1,992 1,971 1,949 1,928 keskikoko 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Asuntokuntia 34172 34740 35315 35898 36489 37084 37685 38293 38908 Väestömäärä 65179 65531 65871 66203 66525 66830 67120 67396 67659 Asuntokunnan 1,907 1,886 1,865 1,844 1,823 1,802 1,781 1,760 1,739 keskikoko 36
4.2. Väestön sijoittuminen alueittain Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) 1km *1 km ruuduittain tarkasteltuna vuosien 2005-2012 välissä on autioitunut ruutuja erityisesti Meltauksesta (Kartta). Näissä ruuduissa on ollut asutusta vuonna 2005, mutta ei enää 2012. Kuntatasolla tarkasteltuna erityisesti keskustan suuralueen ulkopuolella sijaitsee ruutuja, jotka ovat autioituneet. Vastaavasti mustissa ruuduissa on alle viisi henkilöä, ja nuorin henkilö on yli 65 vuotta. Tulevaisuudessa väestön ikääntyessä nämä ruudut ovat vaarasta autioitua. Vihreissä ruuduissa asuu alle viisi henkilöä ja nuorin on yli 50 vuotta. Kuva 41: Rovaniemen autioituneet ruudut 2005-2012 ja ruudut, joissa alle 5 asukasta ja ikä (Rovaniemen kaupunki) Autioitumista tapahtuu eteenkin harvaanasutulla maaseudulla, keskustan läheisten tilastoalueiden ulkopuolella. Rovaniemen kaupungin väestöarvio tilastoalueittain pohjautuu nykyiseen asuntokantaan ja sen muutokseen, sekä erillisen maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman 2013-2016 (MAATO) mukaisiin alustaviin kaavahankkeisiin. Tarkemmat tiedot löytyvät MAATO:sta. Laskelmissa on otettu huomioon myös osayleiskaavoilla ja yleiskaavoilla tuotettavien rakennuspaikkojen tuottama asuntotuotanto ja niiden väestöarvio. Näiden seurauksena keskustan läheiset tilastoalueet kuten Sinettä, Rautiosaari ja Hirvas kasvattavat hieman väestömääräänsä nykyisestä. Sen sijaan useat muuttotappiosta kärsivät tilastoalueet eivät yleiskaavasta huolimatta pysty pitemmällä aikavälillä kasvattamaan väestömääräänsä. Väestökasvua on mahdollisesti pian yleiskaavojen valmistumisen jälkeen, jonka jälkeen ra- 37
kentaminen on muutaman vuoden vilkkaampaa. Tämän jälkeen rakentaminen hidastuu ja väestökasvua ei juuri tapahdu. Nykyisten asuntojen väestöarvion muutos perustuu asumisväljyyden kasvuun. Oletuksena on, että tulevina vuosina asumisväljyys kasvaa vuosittain + 0,2 k-m²/ henkilö. Viime vuosina asumisväljyys on kasvanut 0,38 k-m² / henkilö, mutta laskelman oletuksena on, että asumisväljyyden kasvu hidastuu vuoteen 2030 mennessä. Kuva 40: Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman yleiskaavat (Rovaniemen kaupunki) Yleiskaavat: Ylikylä-Nivankylän oyk (1) Rautiosaaren oyk (2) Norvajärven oyk (3) Ounasvaaran oyk (4) Valionrannan oyk (5) Paavalniemen oyk (6) Virkistysalueiden oyk (7) Niskanperän oyk (8) Vitikanpään oyk (9) Oikaraisen oyk (10) Kivitaipaleen oyk (11) Meltauksen yk (12) Vanttauskosken oyk (13) Yliopistonkatu 23, yk:n muutos (14) Tilastoalueittain tarkasteltuna vuoteen 2016 asti maankäytön toteutumisesta aiheutuva väestökasvu vastaa hyvin Tilastokeskuksen väestöennustetta. Pientaloalueista erityisesti Ylikylä ja Pöykkölä kasvattavat väestömäärää nykyisestä. Suurin osa uusista pientaloista sijaitsee 8 km säteellä keskustasta. Valtakunnallisesti 60 % uusiin asuntoihin muuttaneista asuntokunnista (asuntokunnan vanhimman iän mukaan) on 25-49- vuotiaita. Kehityksen suunta on kuitenkin, että 25-49-vuotiaiden määrä uusiin asuntoihin muuttaneista on laskussa. Vastaavasti 15-24-vuotiaiden ja yli 80-vuotiaiden osuus uusiin asuntoihin muuttaneista on kasvussa. (Asuntotuotanto 2030). Kuva 41: Uusiin asuntoihin muuttaneet ikäluokittain vuosina 2005 ja 2010 koko Suomessa. (asuntotuotanto 2030) 38
Alla olevan väestöarviotaulukon luvut on laskettu huomioiden: - asumisväljyyden kasvu 0,2 k-m²/ henkilöä vuodessa nykyisessä asuntokannassa (asumisväljyyslaskelma sisältää sekä asuttujen ja tyhjien asuntojen kerrosalan suhteessa alueiden väestömäärään) - uusien asuntojen väestömäärä maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaisilla yleiskaava ja asemakaava-alueilla. Laskelma ei huomioi hedelmällisyys- ja kuolleisuuskertoimia eikä alueellisia vetovoimatekijöitä, kuten väestön keskittymistä. Taulukko 4: Väestöarvio tilastoalueittain maankäytön toteutumisen ja asumisväljyyden muutoksen seurauksena tilastoalueittain. Taulukko sisältää maankäytön toteutumisen niiltä osin kuin se on mahdollista ennakoida MAATON mukaan. (Tilastokeskus, Rovaniemen kaupunki) Tilastoalueet 2010 2016 698 Rovaniemi 60090 62995 698101 Keskustatoimintojen tilastoalue 4262 5833* 698102 Rantaviirin tilastoalue 6292 6384 698103 Ratantaus tilastoalue 7651 8841 698104 Pullinpuolen tilastoalue 2115 2022 698105 Ounasrinteen tilastoalue 3191 3006 698106 Pöykkölän tilastoalue 2501 2771 698107 Lapinrinteen tilastoalue 1503 1450 698108 Karinrakan tilastoalue 6202 6136 698109 Ounasmetsän tilastoalue 2009 2070 698110 Koskenkylän tilastoalue 850 818 698111 Saarenkylän tilastoalue 9854 9904 698112 Ylikylän tilastoalue 3633 4348 698113 Alakorkalon tilastoalue 835 801 698114 Kaukon tilastoalue 615 557 698215 Niesin tilastoalue 263 251 698216 Olkkajärven tilastoalue 468 460 698317 Lohinivan tilastoalue 141 136 698318 Meltauksen tilastoalue 538 515 698319 Sinetän tilastoalue 1068 1044 698320 Songan tilastoalue 517 510 698421 Hirvaan tilastoalue 716 694 698422 Rautiosaaren tilastoalue 638 622 698423 Muurolan tilastoalue 1143 1062 698424 Jaatilan tilastoalue 443 410 698525 Ranuantien tilastoalue 630 599 698626 Auttin tilastoalue 286 266 698627 Vanttauskosken tilastoalue 745 736 698628 Oikaraisen tilastoalue 460 451 698999999 Tuntematon 521 298 Alueittainen ennuste, yhteensä 60090 62995 Tilastokeskuksen ennuste 62896 * Keskustan väestöarvio vuodelle 2016 ei sisällä Lapinaukean korttelia 3256, Kiela korttelin 34 tonttien 11 ja 12 ja eikä Erottajan alueen väestöä, koska näiden alueiden rakentaminen alkaa arviolta vuonna 2016, ja asuminen alueella voi toteutua valtuustokaudella 2017-2020. Erotus / Lisäys + 99 39
Liitteet Väestö 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 Muutos Muutos 2011-2009- 2012 2012 Rovaniemi 59 848 60 090 60 637 60877 240 1029 Väestö, suuralueet Rovaniemen keskus 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos 2005-2012 0-6 3 839 3 887 3 966 4 107 4 261 4 361 4 475 4 523 684 7-15 5 630 5 477 5 433 5 304 5 208 5 076 5 049 5 030-600 16-19 2 772 2 893 3 020 3 072 3 072 3 036 2 953 2 852 80 20-29 7 866 7 971 8 203 8 364 8 476 8 585 8 778 8 792 926 30-64 22 379 22 342 22 673 22 885 23 048 23 161 23 155 23 226 847 65-74 3 659 3 802 3 799 3 896 3 953 3 961 4 208 4 370 711 75-84 2 199 2 352 2 402 2 447 2 509 2 566 2 642 2 670 471 85-522 596 636 659 712 767 853 930 408 48 866 49 320 50 132 50 734 51 239 51 513 52 113 52 393 3 527 Sodankyläntien suuralue 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 Muutos 2005-2012 0-6 29 28 28 28 21 35 35 35 6 7-15 76 78 72 56 48 40 42 39-37 16-19 24 23 30 23 27 22 27 20-4 20-29 41 41 35 35 38 45 46 43 2 30-64 422 419 419 400 392 386 386 378-44 65-74 123 122 119 127 123 120 119 102-21 75-84 57 62 67 62 65 69 70 82 25 85-11 10 9 9 10 14 13 12 1 783 783 779 740 724 731 738 711-72 Ounasjoen suuralue 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 Muutos 2005-2012 0-6 157 145 122 120 123 123 147 142-15 7-15 279 288 275 262 248 232 229 214-65 16-19 108 95 94 85 86 81 82 92-16 20-29 146 127 114 126 149 131 129 106-40 30-64 1 250 1 197 1 203 1 187 1 157 1 159 1 119 1 090-160 65-74 304 320 320 311 309 308 336 345 41 75-84 170 184 184 178 186 195 199 197 27 85-21 23 27 35 37 35 37 41 20 2 435 2 379 2 339 2 304 2 295 2 264 2 278 2 227-208 Alakemijoen suuralue 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 Muutos 2005-2012 0-6 218 225 235 254 255 260 265 267 49 7-15 368 367 361 360 361 353 330 331-37 16-19 165 163 169 155 159 150 133 142-23 20-29 238 246 242 250 233 235 236 211-27 30-64 1 366 1 366 1 401 1 391 1 395 1 441 1 421 1 428 62 65-74 276 268 274 268 258 251 256 276 0 75-84 202 196 195 191 183 180 189 193-9 85-52 45 49 55 64 70 70 66 14 2 885 2 876 2 926 2 924 2 908 2 940 2 900 2 914 29 40
Ranuantien suuralue 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 Muutos 2005-2012 0-6 48 46 45 52 56 54 54 50 2 7-15 113 102 91 86 77 59 63 60-53 16-19 42 42 38 35 46 44 38 35-7 20-29 42 48 46 48 47 47 41 35-7 30-64 354 348 341 338 326 326 323 328-26 65-74 63 57 59 62 67 63 60 60-3 75-84 32 37 32 32 30 33 32 37 5 85-3 5 7 5 3 4 7 7 4 697 685 659 658 652 630 618 612-85 Yläkemijoen suuralue 2 005 2 006 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 2 012 Muutos 2005-2012 0-6 99 91 87 81 74 69 68 69-30 7-15 176 162 157 161 150 142 141 138-38 16-19 79 75 58 50 58 54 55 55-24 20-29 98 98 86 88 87 82 97 86-12 30-64 821 802 772 770 764 746 736 741-80 65-74 254 239 231 228 224 206 213 217-37 75-84 158 166 161 154 159 159 157 157-1 85-24 23 27 32 30 33 24 28 4 1 709 1 656 1 579 1 564 1 546 1 491 1 491 1 491-218 Väestö, tilastoalueet 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 Muutos 2011 2012 41 Muutos 2009 2012 Keskustatoimintojen tilastoalue* 4 124 4 101 4 332 4333 1 209 Rantaviirin tilastoalue 6 195 6 292 6 335 6471 136 276 Ratantaus tilastoalue 7 574 7 651 7 760 7811 51 237 Pullinpuolen tilastoalue 2 148 2 115 2 089 2078-11 -70 Ounasrinteen tilastoalue 3 219 3 191 3 090 3004-86 -215 Pöykkölän tilastoalue 2 518 2 501 2 490 2689 199 171 Lapinrinteen tilastoalue 1 526 1 503 1 496 1553 57 27 Karinrakan tilastoalue 6 334 6 202 6 309 6200-109 -134 Ounasmetsän tilastoalue 1 965 2 009 2 105 2111 6 146 Koskenkylän tilastoalue 821 850 839 848 9 27 Saarenkylän tilastoalue* 9 921 10 015 10 025 9998-27 77 Ylikylän tilastoalue 3 447 3 633 3 800 3936 136 489 Alakorkalon tilastoalue 826 835 834 825-9 -1 Kaukon tilastoalue 621 615 609 536-73 -85 Niesin tilastoalue 253 263 259 247-12 -6 Olkkajärven tilastoalue 471 468 479 464-15 -7 Lohinivan tilastoalue 148 141 139 137-2 -11 Meltauksen tilastoalue 562 538 530 508-22 -54 Sinetän tilastoalue 1 080 1 068 1 079 1067-12 -13 Songan tilastoalue 505 517 530 515-15 10 Hirvaan tilastoalue 688 716 746 744-2 56 Rautiosaaren tilastoalue 636 638 643 621-22 -15 Muurolan tilastoalue 1 160 1 143 1 093 1123 30-37 Jaatilan tilastoalue 424 443 418 426 8 2 Ranuantien tilastoalue 652 630 618 612-6 -40 Auttin tilastoalue 300 286 272 276 4-24 Vanttauskosken tilastoalue 772 745 742 733-9 -39 Oikaraisen tilastoalue 474 460 477 482 5 8 Tuntematon 484 521 499 529 30 45
Väestö, pienalueet 31.12.2009 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 Muutos 2011 2012 Muutos 2009 2012 698101001 Kaupunkikeskus 4 032 4 014 4 234 4234 0 202 698101002 Eteläkeskus 92 87 98 99 1 7 698102006 Kirkkolampi 439 455 448 429-19 -10 698102007 Veitikanharju 613 605 618 599-19 -14 698102052 Teollisuuskylä 88 92 94 92-2 4 698102053 Marttiini 20 20 26 26 0 6 698102054 Niemelänkangas 1 019 1 025 1 010 996-14 -23 698102055 Niemelä 347 346 342 348 6 1 698102056 Koivikkotie 130 146 141 140-1 10 698102057 Ahkiomaa 939 939 975 1056 81 117 698102058 Viirinkangas 1 377 1 385 1 405 1392-13 15 698102059 Yliopisto 643 659 629 712 83 69 698102060 Korvanniemi 580 620 647 681 34 101 698103008 Arktikum 1 486 1 443 1 433 1355-78 -131 698103009 Kivalonpuisto 373 361 371 401 30 28 698103010 Pirttitie 217 230 223 224 1 7 698103011 Tervasrinne 377 365 361 351-10 -26 698103012 Sahanperä 347 322 334 333-1 -14 698103013 Asemarinne 667 657 683 689 6 22 698103014 Uimahalli 109 113 102 104 2-5 698103015 Piisivalkea 435 488 528 508-20 73 698103016 Paloasema 65 131 178 215 37 150 698103017 Karhunkaatajantie 1 255 1 258 1 233 1262 29 7 698103018 Rovala 646 646 649 632-17 -14 698103019 Ruokolampi 90 98 96 90-6 0 698103020 Santamäki 68 45 78 75-3 7 698103021 Kuokosaukea 265 277 264 267 3 2 698103022 Jokkakallio 247 265 265 309 44 62 698103023 Tapiola 249 248 244 251 7 2 698103024 Pulkkatie 145 149 141 141 0-4 698103025 Miehentie 180 183 177 174-3 -6 698103026 Aseveliaukea 210 231 254 290 36 80 698103033 Lanssitie 143 141 146 140-6 -3 698104061 Ounaskosken uimaranta 152 147 152 152 0 0 698104062 Pullinpuoli 601 590 564 581 17-20 698104063 Hiihtostadion 348 335 323 330 7-18 698104064 Ounasvaara 13 14 17 18 1 5 698104065 Lähteentie 402 404 389 384-5 -18 698104066 Kiiruna 247 248 253 246-7 -1 698104067 Katajaranta 385 377 391 367-24 -18 698105073 Vaaranlaita 1 269 1 248 1 198 1108-90 -161 698105074 Suopunki 1 950 1 943 1 892 1896 4-54 698106075 Taimela 502 490 498 523 25 21 698106076 Metsämuseo 594 580 582 543-39 -51 698106077 Vonkamies 288 296 285 537 252 249 698106078 Pokasaha 824 818 810 784-26 -40 698106079 Salmijärvi 310 317 315 302-13 -8 698107027 Näretie 168 152 160 163 3-5 42
698107028 Oppilaitos 97 93 100 116 16 19 698107029 Ahokangas 286 288 278 290 12 4 698107034 Leppätie 207 205 195 196 1-11 698107035 Latvatie 295 301 287 320 33 25 698107036 Karsikkotie 151 150 158 146-12 -5 698107037 Lapinrinne 322 314 318 322 4 0 698108030 Santarinne 299 258 284 293 9-6 698108031 Rinteenkenttä 100 96 96 105 9 5 698108032 Louhikkotie 931 896 924 870-54 -61 698108038 Varikko 259 251 241 240-1 -19 698108039 Puolapolku 230 224 228 227-1 -3 698108040 Vaaranlampi 649 639 633 637 4-12 698108041 Hirvipolku 185 178 182 176-6 -9 698108042 Mustikkapolku 387 348 352 344-8 -43 698108043 Vaaranlaki 441 422 437 430-7 -11 698108044 Mäntyvaara 188 297 387 423 36 235 698108045 Ahokorkalo 429 408 399 396-3 -33 698108046 Sudentie 1 002 943 924 906-18 -96 698108047 Karinrakka 280 297 301 295-6 15 698108048 Länsikangas 660 655 633 574-59 -86 698108049 Vuomatie 273 269 263 260-3 -13 698108050 Jääkeläinen 21 21 25 24-1 3 698109068 Vuopaja 299 300 300 298-2 -1 698109069 Keskussairaala 380 396 440 449 9 69 698109070 Ounasmetsä 868 857 863 844-19 -24 698109071 Kolpeneenharju 166 179 186 192 6 26 698109072 Kolpene 252 277 316 328 12 76 698110080 Koskenkylä 821 850 839 848 9 27 698111081 Norvajärvi 203 220 218 226 8 23 698111082 Napapiiri 588 623 617 645 28 57 698111083 Someroharju 108 110 125 124-1 16 698111084 Syväsevaara 863 843 836 839 3-24 698111085 Aapatie 1 171 1 179 1 175 1174-1 3 698111086 Tikanperä 802 781 746 773 27-29 698111087 Nivavaara 1 199 1 191 1 178 1186 8-13 698111088 Koulurinne 1 164 1 165 1 182 1177-5 13 698111089 Häkinvaara 879 883 854 838-16 -41 698111090 Saarenkylä 1 340 1 400 1 445 1418-27 78 698111091 Ylipää 802 812 843 824-19 22 698111092 Vaarala 367 372 372 362-10 -5 698111093 Vitikanpää 276 275 282 271-11 -5 698111094 Pohjoiskeskus* 159 161 152 141-11 -18 698112094 Nivankylä 511 521 533 531-2 20 698112095 Ylikylä 1 620 1 623 1 620 1588-32 -32 698112096 Vennivaara 975 1 147 1 320 1503 183 528 698112097 Kylväjäntie 341 342 327 314-13 -27 698113098 Alakorkalo 826 835 834 825-9 -1 698114099 Kauko 621 615 609 536-73 -85 698215100 Niesi 24 24 26 21-5 -3 698215101 Tiainen 71 68 72 67-5 -4 698215102 Ylinampa 91 102 99 95-4 4 698215103 Alanampa 67 69 62 64 2-3 698216104 Perunkajärvi 65 68 68 68 0 3 698216105 Misi 84 75 71 72 1-12 43
698216106 Vikajärvi 178 177 187 183-4 5 698216107 Vika 26 24 24 22-2 -4 698216108 Olkkajärvi 118 124 129 119-10 1 698317109 Lohiniva 76 70 71 68-3 -8 698317110 Porokari 51 49 48 49 1-2 698317111 Jääskö 21 22 20 20 0-1 698318112 Perttaus 47 41 42 42 0-5 698318113 Tolonen 78 75 75 71-4 -7 698318114 Meltaus 176 185 175 166-9 -10 698318115 Marrasjärvi 90 84 79 70-9 -20 698318116 Patokoski 171 153 159 159 0-12 698319117 Marraskoski 166 158 168 164-4 -2 698319118 Tapionkylä 274 281 280 264-16 -10 698319119 Sinettä 640 629 631 639 8-1 698320120 Mäntyjärvi 33 33 32 31-1 -2 698320121 Sonka 202 212 218 207-11 5 698320122 Lehtojärvi 270 272 280 277-3 7 698421123 Hirvas 688 716 746 744-2 56 698422124 Rautiosaari 636 638 643 621-22 -15 698423125 Pisa 55 54 54 54 0-1 698423126 Muurola 1 105 1 089 1 039 1069 30-36 698424127 Leipee 55 65 62 71 9 16 698424128 Petäjäskoski 186 191 185 192 7 6 698424129 Jaatila 183 187 171 163-8 -20 698525130 Taipale 303 285 271 274 3-29 698525131 Välijoki 141 128 137 133-4 -8 698525132 Narkaus 171 177 168 160-8 -11 698525133 Siikakämä 37 40 42 45 3 8 698626134 Pajulampi 54 53 54 52-2 -2 698626135 Pirttikoski 130 124 107 116 9-14 698626136 Autti 116 109 111 108-3 -8 698627137 Juotasniemi 137 136 136 142 6 5 698627138 Pekkala 106 94 97 97 0-9 698627139 Vanttauskoski 242 244 220 216-4 -26 698627140 Vanttausjärvi 73 74 87 83-4 10 698627141 Viirinkylä 106 98 99 98-1 -8 698627142 Tennilä 108 99 103 97-6 -11 698628143 Oikarainen 474 460 477 482 5 8 698999999 Tuntematon 484 521 499 529 30 45 44
Aluelautakuntamallin kylät ja niiden väestö. Lähde: Tilastokeskus Sodankyläntien suunta 2011 2012 Alakemijoki 2011 2012 Niesi 26 21 Hirvas 746 744 Tiainen 72 67 Rautiosaari 643 621 Ylinampa 99 95 Pisa 54 54 Alanampa 62 64 Muurola 1039 1069 Perunkajärvi 68 68 Leive 62 71 Misi 71 72 Petäjäskoski 185 192 Vikajärvi 187 183 Jaatila 171 163 Vika 24 22 Yhteensä 2900 2914 Olkkajärvi 129 119 Yhteensä 738 711 Ranuantien suunta 2011 2012 Taipale 271 274 Yläounasjoki 2011 2012 Välijoki 137 133 Lohiniva 71 68 Narkaus 168 160 Porokari 48 49 Siika-Kämä 42 45 Jääskö 20 20 Saari-Kämä väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Perttaus 42 42 Haukitaipale väestö sisältyy yllä oleviin alueisiin Tolonen 75 71 Yhteensä 618 612 Meltaus 175 166 Marrasjärvi 79 70 Yläkemijoki 2011 2012 Patokoski 159 159 Pajulampi 54 52 Yhteensä 669 645 Pirttikoski 107 116 Autti 111 108 Alaounasjoki 2011 2012 Juotasniemi 136 142 Marraskoski 168 164 Pekkala 97 97 Tapionkylä 280 264 Vanttauskoski 220 216 Sinettä 631 639 Vanttausjärvi 87 83 Mäntyjärvi 32 31 Viirinkylä 99 98 Sonka 218 207 Tennilä 103 97 Lehtojärvi 280 277 Yhteensä 1014 1009 Yhteensä 1609 1582 Palvelukyläalueiden väestö yhteensä 7 548, 12,4 % 7 473, 12,3 % 45
Kartat Rovaniemen kaupunki 46
Kaavoitustilannekartta 4.6.2013 47
Rovaniemen päiväkodit ja koulut 48
Keskustan alueen päiväkodit ja koulut 49
Rovaniemen suuralueet 50
Rovaniemen aluelautakunnat 51
Rovaniemen tilastoalueet 52
Rovaniemen keskusta-alueen tilastoalueet 53
Kaupunginosat 54
Rovaniemen pienalueet 55
Rovaniemen keskusta-alueen pienalueet 56