SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 7/2007 Marja-Leena Ikonen Pekka Pelvas 9.5.2007 ARA-vuokra-asuntomarkkinat 2006 Asukasvaihtuvuus (%) ARA-vuokra-asunnoissa kasvukeskusseuduilla 35 30 25 20 15 10 5 0 PKS PKS:n lähialue Turun seutu Tampereen seutu Jyväskylän seutu Kuopion seutu Oulun seutu Muu maa Manner- Suomi yht. 2005 12,5 22,8 20,5 23,1 25,9 21,9 29,4 25,1 21,3 2006 11,3 21,6 18,4 22,1 25,3 22,3 30,8 24,2 20,4 Sisällys: - Vuokra-asuntomarkkinoilla on nähtävissä kiristymisen merkkejä - Asukasvaihtuvuudessa on suuria eroja - Suurimmissa kaupungeissa vuokratalojen käyttöasteet ovat korkeat - Helsingissä kaupungin arava-asuntojen vuokrat yli kolmanneksen halvemmat kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat - Vanhassa aravakannassa tapahtuu paljon muutoksia ja aravakanta pienenee - Tyhjien aravavuokra-asuntojen määrä on edelleen vähentynyt, kun asuntoja on vapautettu rajoituksista - Omistajapolitiikalla määritellään keinot asuntomarkkinoiden tasapainottamiseen - Asumisoikeusasunnot kiinnostavat myös senioreita - Asunnottomuus vähenee hitaasti Liitetaulukot Osoite Puhelin Telefax E-mail Kotisivu PL 100 (Asemapäällikönkatu 14) 00521 Helsinki 020 490 101 020 490 3334 etunimi.sukunimi@ara.fi http://www.ara.fi/

ARA-vuokra-asuntomarkkinat 2006 Valtion asuntorahasto tekee kerran vuodessa asuntomarkkinakyselyn kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Kysely koskee paikallista vuokra-asuntotilannetta: hakijoita, asunnon saaneita, vapautuneita asuntoja, vuokratasoa, asuntojen käyttöastetta ja asukasvaihtuvuutta, tyhjiä asuntoja sekä asunnottomuutta. Kysely koskee paitsi ARA-vuokra-asuntoja myös asumisoikeusasuntoja. ARA-asunnoilla tarkoitetaan arava- ja korkotukilainalla lainoitettuja asuntoja. Vuoden 2006 lopussa rajoitusten piirissä oleva ARA-vuokra- ja asumisoikeusasuntokanta oli noin 464 000 asuntoa. Näistä vuokra-asuntoja oli noin 431 000, joista aravia 385 000 ja korkotuettuja asuntoja 46 000. Mukana luvuissa ovat normaalit vuokra-asunnot, opiskelija-asunnot ja erityisryhmien asunnot. Asumisoikeusasuntoja oli noin 33 000, joista aravia 28 000 ja korkotuettuja asuntoja 5 000. 1 ) Vuokra-asuntomarkkinoilla on nähtävissä kiristymisen merkkejä Korkotason noususta huolimatta asuntomarkkinat ovat edelleen omistusasuntovetoiset. Joillakin kaupunkiseuduilla kuitenkin myös vuokra-asuntojen hakijamäärät ovat nousseet, ja etenkin Helsingin ja Tampereen seuduilla on vuokra-asuntotilanteessa kiristymisen merkkejä. (Kuvio 1.) Kuvio 1. Hakijat ARA-vuokra-asuntoihin marraskuussa 2005 ja 2006 30000 25000 Hakijatalouksien lkm 20000 15000 10000 5000 0 PKS PKS:n lähialue Turun seutu Tampereen seutu Jyväskylän seutu Kuopion seutu Oulun seutu 2005 20870 8110 4460 8540 4590 3300 3340 2006 28660 10030 4170 10730 4850 3300 3270 Viimeaikaisesta ARA-tuotannosta valtaosa on ollut ns. erityisryhmille kuten vanhuksille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Tavallisia vuokra-asuntoja on rakennettu vähän. Vuonna 2005 aloitettiin noin 1500:n ja vuonna 2006 noin 900:n tavallisen ARA-vuokra-asunnon rakentaminen. 1 ) Lukumäärätiedot ARA-asuntokannasta perustuvat ARAn omiin tietojärjestelmiin. Ne poikkeavat jonkin verran Tilastokeskuksen julkaisemista ARA-asuntojen lukumäärätiedoista.

ARA-vuokra-asunnon sai vuoden 2006 aikana kaikkiaan noin 78 000 hakijaruokakuntaa, mikä on 4 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli puolet asunnon saaneista oli kasvukeskusseuduilla. (Liitetaulukot 1. ja 2.) Kaupunkiseuduilla on pulaa erityisesti pienasunnoista. Yksin asuntoa hakevilla pienituloisilla kohtuuhintainen vuokra-asunto on usein ainoa vaihtoehto tyydyttävään asumistasoon pääsemiseksi. Arava- ja korkotukivuokra-asuntoa hakevista reilusti yli puolet on yhden hengen talouksia, noin neljännes kahden hengen, noin kymmenesosa kolmen hengen ja alle kymmenesosa neljän hengen tai tätä isompia talouksia. Kaikista hakijoista kolmannes on nuoria, alle 25-vuotiaita. Erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa oli neljäsosa kaikista hakijoista. Pääkaupunkiseudulla erittäin kiireellisten osuus oli puolet kaikista hakijoista. Erittäin kiireellisen asunnontarpeen määrittelyssä voi olla paikkakuntakohtaisia eroja. Asuntorahaston kunnille tekemän asuntomarkkinakyselyn mukaan vuoden 2006 marraskuussa kuntien ja yleishyödyllisten asuntoyhteisöillä oli lähes 93 000 voimassa olevaa vuokraasuntohakemusta, mikä on 14 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakijoista kasvukeskusseuduilla oli 70 prosenttia, noin 65 000. (Liitetaulukot 1. ja 2.) Osin hakijamäärän kasvu selittyy internetin kautta tapahtuvan hakemisen helppoudella. Suurista kaupungeista Espoo otti käyttöön sähköisen hakumahdollisuuden vuonna 2006, mikä yli kaksinkertaisti hakijamäärän kaupungin vuokra-asuntoihin: alle 6 000 hakijasta yli 12 000 hakijaan. Vantaalla henkilötunnistukseen perustuva sähköinen haku on ollut jo aiemmin käytössä, mutta vuoden 2006 aikana kaupungissa otettiin käyttöön ns. liitteetön sähköinen haku, mikä ei edellytä henkilön tunnistamista. Hakijamäärä lisääntyi vuoden aikana yli 2 500 hakijalla, noin 4 100 hakijasta yli 7 500 hakijaan. Pienasuntoja haetaan edelleen eniten, mutta esimerkiksi Vantaalla on ollut nähtävissä velkaisten omistusasuntojen myyntiä, mikä on lisännyt jonkin verran isoihin kaksioihin hakeneiden määrää. Helsinki siirtyi kaupungin vuokra-asuntojen sähköiseen hakuun vuonna 2004. Hakijamäärät kaksinkertaistuivat ensimmäisen vuoden aikana, noin 11 000:sta 22 000:een. Vuonna 2006 Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin oli hakijoita vuoden aikana 36 000. Internethaun yleistyessä myös hakemusten päällekkäisyys eri vuokranantajille on lisääntynyt. Yhden hengen talouksien muita kireämpi asuntotilanne näkyy asunnon saaneiden osuudessa kaikissa kasvukeskuksissa. Vantaalla ja Jyväskylässä tilanne on tasapainoisin eli yhden hengen talouksien osuus asunnon saaneista on lähellä asuntoa hakevien yhden hengen talouksien osuutta. (Kuvio 2.) Nuorista hakijoista suurin osa on yhden hengen asuntokuntia, mutta he ovat kuitenkin saaneet asuntoja useilla kasvukeskuspaikkakunnilla samassa suhteessa kuin heitä on ollut hakijoina. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnissa nuoret hakijat, jotka vielä asuvat lapsuudenkodissaan, luokitellaan erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa oleviksi. (Kuvio 3.) 2

3 Kuvio 2. 1 hengen as.kuntien osuus (%) kaikista asuntokunnista 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Yhden hengen asuntokuntien osuus ARA-asuntoa hakevista ja asunnon saaneista 1 hengen hakijataloudet marrask.2006 Asunnon saaneet 1 hengen taloudet vuonna 2006 Kuvio3. nuorten as.kuntien osuus (%) kaikista asuntokunnista Nuorten asuntokuntien osuus ARA-vuokra-asuntoa hakevista ja asunnon saaneista 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Nuoret hakijat marrask.2006 Nuoret asunnon saaneet vuonna 2006

4 Asukasvaihtuvuudessa on suuria eroja Aikaisemmin ns. jonotietoa eli vuokra-asuntojen hakijamäärää tiettynä poikkileikkausajankohtana pidettiin asuntojen kysyntää kuvaavana indikaattorina (kuvio 1). Nykyään, kun tarjontaa on paljon ja asunnonhaku internetin kautta on helppoa, ei jonotieto enää yhtä hyvin mittaa asuntojen kysyntää. Niinpä jo vuoden 2005 kyselyssä kunnilta kysyttiin jonotietojen lisäksi myös vuokraasuntojen käyttöastetta ja asukasvaihtuvuutta, jotka ovat parempia asuntomarkkinaindikaattoreita. Asukasvaihtuvuudessa on suuria alueellisia eroja. Helsingissä kaupungin omistamissa aravavuokraasunnoissa vaihtuvuutta on vähiten, keskimäärin 12 prosenttia vuodessa. Espoossa ja Vantaalla kaupungin aravissa vaihtuvuus on runsaat 17 prosenttia, Tampereella 18, Kuopiossa 20, Jyväskylässä 23, Turussa 24, Jyväskylässä 29 ja Oulussa 32 prosenttia. Joissakin kunnissa aravavuokra-asuntojen asukasvaihtuvuus on yli 40, jopa yli 50 prosenttia, mikä on luonnollisesti ongelmallista niin asukkaiden kuin kiinteistöjen kannalta. Karttakuviossa 1 on esitetty koko ARA-vuokra-asuntokannan asukasvaihtuvuus eli mukana on sekä arava- että korkotukivuokra-asunnot. Kansilehden kuviossa koko ARA-vuokra-asuntokaan asukasvaihtuvuus vuosilta 2005 ja 2006 on esitetty kasvukeskusseuduittain. Vaihtuvuus on pienentynyt muilla seuduilla paitsi Kuopion ja Oulun seuduilla, missä se on jonkin verran lisääntynyt. Kuntien asuntomarkkinaselvityksiä täydentää yleishyödyllisille yhteisöille osoitettu asuntomarkkinakysely, joita on tehty vuodesta 2004 lähtien. Viimeisin kysely tehtiin marraskuussa 2006. Kysely koski neljän yleishyödyllisen yhteisön, VVO:n, SATO:n, YH:n ja TAyhtymän arava- ja korkotukivuokra-asuntoja 22 paikkakunnalla, mukana suurimmat kasvukeskuskunnat. Näillä paikkakunnilla keskimääräinen asukasvaihtuvuus oli edellä mainittujen omistajayhteisöjen asunnoissa pienimmillään alle 10 prosenttia ja suurimmillaan yli 60 prosenttia. Kunnittain ja omistajayhteisöittäin kerätyt asukasvaihtuvuusprosentit koskevat hyvin erikokoisia asuntokantoja: muutamasta asunnosta tuhansiin asuntoihin. Keskimääräinen vaihtuvuus oli aravavuokra-asunnoissa 23 prosenttia ja korkotukivuokra-asunnoissa 26 prosenttia. Edellisvuodesta asukasvaihtuvuus näyttää pienentyneen eli samat asukkaat asuvat asunnoissa aiempaa pidempään. Peräkkäisten vuosien asuntokannat eivät kuitenkaan ole täysin samat, sillä vuoden aikana on tapahtunut omistajavaihdoksia ja asuntoja on myös vapautunut rajoituksista. 2) Kaupunkien sisällä asukasvaihtuvuudessa voi olla suuria eroja. Keskusta-asumisessa on aina vetovoimaa. Toisaalta arvostetaan pientaloasumista rauhallisilla ja turvallisiksi koetuilla alueilla. Hyvät peruspalvelut ja hyvät julkisen liikenteen yhteydet lisäävät asukkaiden pysyvyyttä. Vuokraasuntojen suuri osuus alueella ja vuokratalojen suuri koko vähentävät asumisviihtyvyyttä. Uusien asuntojen kalliit vuokrat lisäävät vaihtuvuutta. Nuorilla asumisajat ovat lyhyitä elämäntilanteiden nopean muuttumisen vuoksi. 2) Yhteenveto kyselystä on asuntorahaston kotisivuilla www.ara.fi > Tilastot ja julkaisut > ARAn selvitykset > Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa. Kysely yleishyödyllisille yhteisöille, ARAn selvitys 2/2007)

Karttakuvio 1. 5

Karttakuvio 2. 6

7 Suurimmissa kaupungeissa vuokratalojen käyttöasteet ovat korkeat Keskimäärin ARA-vuokra-asuntojen käyttöasteet ovat pysyneet melko korkeina. Kunnan tai kunnan yhtiöiden omistamissa aravavuokrataloissa käyttöaste on vähintään 95 % yli puolessa kunnista ja vähintään 98 % 140 kunnassa. Kuntia, joissa kunnan aravien käyttöaste oli alle 90 %, on noin viisikymmentä (kaikista kunnista ei tietoa ole saatu). Nämä kunnat sijoittuvat ympäri maata, joskin vähiten alhaisen käyttöasteen kuntia on eteläisessä Suomessa. (Karttakuvio 2.) Suurimmille yleishyödyllisille yhteisöille tehdyn kyselyn mukaan aravavuokra-asuntojen käyttöasteet vuonna 2006 olivat 22 suurimmassa kaupungissa keskimäärin yli 98 % ja korkotukivuokra-asunnoissa yli 97 %. Jotta asunnot pysyisivät asuttuina ja asukasvaihtuvuus olisi kohtuullista, on omistajien kiinnitettävä jatkuvasti huomiota asuntojen kuntoon, varustetasoon ja yleensä asukkaiden viihtyvyyteen sekä vuokratasoon. Omistajat ovat muun muassa alkaneet kehittää asukkaita palkitsevia kantaasiakasohjelmia asukaspysyvyyden lisäämiseksi. Myös vuokra-asuntojen laatuluokituksia laatutakuineen on otettu käyttöön. Erilaisilla toimenpiteillä pyritään palvelemaan paremmin asiakkaita ja parantamaan vuokra-asumisen statusta. Helsingissä kaupungin arava-asuntojen vuokrat yli kolmanneksen halvemmat kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat Helsingissä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrataso on selvästi korkein, keskimäärin 11,82 euroa/m 2 /kk vuonna 2006. ARAn tekemän kuntakyselyn mukaan kaupungin omistamien aravavuokra-asuntojen vuokrat olivat Helsingissä keskimäärin 8,72 euroa/m 2 /kk marraskuussa 2006. Eroa on kunnan aravien eduksi 3,10 euroa eli yli 35 %. Vuosi sitten ero oli vielä suurempi, 40 %. Muilla kasvukeskuspaikkakunnilla kaupunkien arava-asuntojen vuokrat olivat vuonna 2006 noin 22 30 % vapaarahoitteisia halvemmat, paitsi Turussa, missä ero oli 16 %. (Kuvio 4.) Kasvukeskuksissa korkotukilainoitettujen asuntojen vuokrataso asettuu vapaarahoitteisten vuokraasuntojen ja aravavuokra-asuntojen välille. Kuviossa 3 tarkastelluista kaupungeista kahdessa, Kajaanissa ja Porissa, kunnan omistamien kokotukivuokra-asuntojen vuokrat ovat selvästi korkeammat kuin paikkakuntien keskimääräiset vaparahoitteisten asuntojen vuokrat. Tämä selittyy sillä, että kunnan korkotukiasuntoja on näissä kaupungeissa vain muutamia kymmeniä, asunnot ovat melko uusia ja ne sijaitsevat keskeisillä paikoilla. Kuvion 3 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokratieto perustuu Tilastokeskuksen vuokratilastoon 3), jonka lähteinä on käytetty työvoimatutkimuksen haastatteluaineistoa sekä Kelan asumistukirekisteriä. Kuntien arava- ja korkotukivuokra-asuntojen vuokratieto perustuu ARAn kuntakyselyyn marraskuussa 2006. Vuokratiedot on siis kerätty erilaisin menetelmin eivätkä ne näin ole täysin vertailukelpoisia keskenään. Suuruusluokan ne kuitenkin kertovat. 3) Vuokratilasto 2006, Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto, Asuminen 2007

8 Kuvio 4. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ja kunnnan arava- ja korkotukiasuntojen vuokrat eräissä kaupungeissa 2006 HELSINKI ESPOO VANTAA JYVÄSKYLÄ KUOPIO TAM PERE OULU TURKU LAPPEENRANTA LAHTI JOENSUU HÄM EENLINNA Vapaarahoitteiset vuokraasunnot (Tilastokeskus) Kunnan korkotukivuokraasunnot (ARAn kysely) Kunnan aravavuokra-asunnot (ARAn kysely) PORVOO ROVANIEMI KAJAANI VAASA KOUVOLA SEINÄJOKI M IKKELI KOTKA PORI RAUM A KOKKOLA 0,00 2,00 4,00 6,00 8,00 10,00 12,00 vuokra keskim. /m2/kk Kuvio 5. Eri huoneistotyyppien vuokrat vuonna 2006 erikokoisissa kunnissa 14 12 10 arava vapaarah. /m2/kk 8 6 4 2 0 1 h 2 h 3 h+ 1 h 2 h 3 h+ 1h 2 h 3 h+ 1 h 2 h 3 h+ yli 100 000 asukasta 60 000-100 000 asukasta 20 000-59 999 asukasta alle 20 000 asukasta Lähde: Tilastokeskus

9 Arava-asuntojen neliövuokrat poikkeavat hyvin vähän erikokoisissa asunnoissa. Vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokannassa vuokrien jyvitys on paljon jyrkempää niin että pienasuntojen neliövuokrat ovat selvästi korkeammat kuin suurempien asuntojen neliövuokrat. Suurilla ja keskisuurilla paikkakunnilla kaikenkokoisten asuntojen aravavuokrat ovat vapaarahoitteisia vuokria halvemmat. Sen sijaan pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa, kolmioiden ja tätä suurempien arava-asuntojen keskivuokrat ovat vapaarahoitteisia vuokria kalliimmat. Asuntorahasto on suositellut, että aravavuokrissa siirryttäisiin suurempia asuntoja suosivampaan jyvitykseen, koska se vastaisi paremmin sekä rakennuskustannuksia että asuntojen markkinatilannetta. (Kuvio 5.) Vanhassa aravakannassa tapahtuu paljon muutoksia ja aravakanta pienenee Vanhassa aravakannassa tapahtuu koko ajan muutoksia: Asunnot vaihtavat omistajaa, niitä vapautuu rajoituksista ja niitä myös vapautetaan rajoituksista. Lainaehtojen mukaisesti aravavuokraasuntoja on vapautunut tähän mennessä käyttö- ja luovutusrajoituksista yli 16 000. Lähivuosina vapautuvien määrä kasvaa nopeasti: vuoteen 2015 mennessä yli 63 000 aravavuokra-asuntoa vapautuu rajoituksista. Kuvio 6. Rajoituksista vapautetut aravavuokra-asunnot vuosina 1998-2006 6000 5000 asuntoja kpl 4000 3000 2000 1000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Purkuluvat 104 86 6 73 126 169 122 Alkuperäinen rajoitusaika 494 789 384 905 370 962 1693 1680 2134 Jatkorajoitusaika (10 v) 236 423 817 885 1193 716 2996 2440 1014 Asuntoja on myös hakemuksesta vapautettu rajoituksista sellaisilla alueilla ja sellaisissa kohteissa, missä asunnoilla ei normaaleina vuokra-asuntoina enää ole kysyntää. Kaikkiaan aravakannasta on erityissyistä vapautettu yli 25 000 asuntoa. Viimeisten kolmen vuoden aikana, vuosina 2004-2006, asuntorahasto on antanut vapautuksen yli 12 300 asunnolle, joista yli puolet on ollut 10 vuoden jatkorajoitusajalla olleita asuntoja. Aikaisempina vuosina vapautettujen asuntojen vuosittainen määrä on ollut huomattavasti pienempi. Rajoituksista vapautettuja asuntoja on muun muassa myyty omistusasunnoiksi, muutettu palveluasunnoiksi tai muutettu muuhun kuin asuntokäyttöön.

10 Huonokuntoisia vuokrataloja on myös purettu. Viimeisten kolmen vuoden aikana purkulupa on annettu noin 400 asunnolle. (Kuvio 6.) Aravavuokra-asuntokanta on siis jo pienentynyt ja pienenee edelleen myös siksi, että uustuotanto on ollut vähäistä ja loppuu tämän hallituskauden aikana kokonaan. Vuoden 2006 aravatuotanto oli vajaat 400 asuntoa, ja tämän vuoden lainanjaossa aravavaltuuksia annettiin noin 300 aravavuokraasunnolle. Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaan aravalainoitus lopetetaan kokonaan. Tyhjien aravavuokra-asuntojen määrä on edelleen vähentynyt, kun asuntoja on vapautettu rajoituksista Aravavuokra-asuntoja, jotka olivat olleet tyhjillään vähintään 2 kk, oli vuoden 2006 marraskuun puolivälissä noin 3 900, mikä on noin 400 asuntoa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aravavuokraasuntokannasta tyhjien osuus on 1,1 %. Tyhjien asuntojen määrä on vähentynyt erityisesti siksi, että asuntoja on vapautettu aravarajoituksista. (Kuvio 7.) Eniten tyhjiä aravavuokra-asuntoja oli vuoden 2006 marraskuussa Äänekoskella (202 asuntoa), Kemijärvellä (164), Forssassa (150), Kemissä (141), Raahessa (137) ja Vaasassa (103). Suurimmassa osassa näitä kuntia tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt edellisvuodesta, vain Raahessa tyhjät asunnot ovat vähentyneet. Suurin osa näistä kunnista osallistuu asuntorahaston vuonna 2005 käynnistämään Käyttöaste-projektiin, jossa on mukana 40 sellaista kuntaa, joissa aravavuokra-asuntojen vajaakäyttö on ollut pitkäaikaista. Kuntien ja muiden vuokra-asuntoja omistavien yhteisöjen kanssa etsitään ratkaisuja tyhjien asuntojen ongelmaan. Edellä mainituista kunnista projektissa ovat mukana Forssa, Äänekoski, Raahe ja Kemijärvi. Käyttöaste-projektista löytyy tietoja ARAn verkkosivuilta www.ara.fi > Projektit. Kuvio 7. Tyhjillään olleet ja rajoituksista vapautuneet ja vapautetut aravavuokra-asunnot vuosina 1992-2006 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Vähintään 2 kk tyhjillään Vähintään 6 kk tyhjillään Vapaut. Aravat 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

11 Karttakuvio 4. Lähde: Tilastokeskus

12 Omistajapolitiikalla määritellään keinot asuntomarkkinoiden tasapainottamiseen Vuokra-asuntojen omistajapolitiikalla pyritään vaikuttamaan muun muassa siihen, että vuokraasuntoja olisi kysyntää vastaavasti tarjolla ja että tarjonta olisi monipuolista. Huomiota kiinnitetään myös asuntokannan kunnon ylläpitoon ja yhtiöiden taloudenhoitoon. Väestötappiokunnissa omistajapolitiikalla voidaan määritellä keinot vuokra-asuntojen hallittuun vähentämiseen. Manner- Suomen kunnista suurimmassa osassa väestö vähenee (Karttakuvio 4.) Asuntomarkkinakyselyssä noin 100 kuntaa ilmoitti määritelleensä kunnan vuokrataloja ja vuokrataloyhtiöitä koskevan omistajapolitiikan ja kolmisenkymmentä kuntaa ilmoitti määritelleensä kaikkia alueen aravayhtiöitä koskevan omistajapolitiikan. Politiikkamäärittelyt on tehty valtaosaltaan 2000-luvulla. Noin 160 kuntaa on laatinut asunto-ohjelman tai asuntopoliittisen strategian. Vanhusten asuntoolojen kehittämisohjelma on noin 140 kunnalla. Asumisoikeusasunnot kiinnostavat myös senioreita Omistusasumisen ja vuokra-asumisen välille asettuva asumisoikeusasuminen on hallintamuotona vakiinnuttanut asemansa yhtenä asumisvaihtoehtona kaupunkiseuduilla. Asumisoikeusasuminen koetaan turvalliseksi ja riskittömäksi, joskin melko kalliiksi asumismuodoksi. Kiinnostuksesta järjestelmään kertoo muun muassa se, että parin viime vuoden aikana uusia järjestysnumeroita on haettu vuosittain 16 000 17 000. Myös asumisoikeusasunnoilla on paikoin menekkiongelmia, vaikka asumisoikeusasunnoista noin 90 prosenttia sijaitsee kasvukeskuksissa. Vuoden 2006 loppupuolella asumisoikeusasuntoja oli vuokra-asuntokäytössä noin 550 kappaletta ja tyhjillään noin 170 kappaletta. Sekä vuokraasuntokäyttö että tyhjillään olo on kuitenkin vähentynyt edellisvuosista, jolloin vuokrattuna ja tyhjillään on ollut yhteensä noin tuhat asumisoikeusasuntoa. Koko asumisoikeusasuntokannasta (n. 33 000 asuntoa) vuokrattujen ja tyhjien osuus on 2,2 %. Vuokrattuina tai tyhjillään on kaikenkokoisia asuntoja, vähiten kuitenkin pienasuntoja. (Liitetaulukko 1.) Asumisoikeusasuntoja on eniten vuokrakäytössä ja tyhjillään Turussa, 137 asuntoa (7,3 % kannasta) ja Oulussa, 107 asuntoa (8,4, % kannasta). Myös vuotta aikaisemmin Turussa oli eniten vuokrattuja tai tyhjiä (164 asuntoa). Tilanne on siellä kuitenkin hiukan parantunut. Sen sijaan Oulun vuokrattujen ja tyhjien asumisoikeusasuntojen määrä on lisääntynyt edellisvuodesta yli 20 asunnolla. Parina viime vuotena uusia asumisoikeusasuntoja on rakennettu vuosittain muutamia satoja, kun vuosituotanto vielä 2000-luvun vaihteessa oli keskimäärin noin 3 000 asuntoa. Vanhasta kannasta asumisoikeusasuntoja vapautuu vuosittain noin 5 000 asuntoa eli asukasvaihtuvuus on runsaat 15 % koko kannasta. Asumisoikeusjärjestelmää on kehitetty toimintaympäristön muuttuessa. Viimeisimmät uudistukset tulivat voimaan vuoden 2006 alussa. Silloin muun muassa poistettiin 55 vuotta täyttäneiltä varallisuusrajat. Tähän ikäryhmään kuuluvien asumisoikeusasunnon hakijoiden määrä onkin useilla paikkakunnilla lisääntynyt uudistuksen jälkeen.

13 Vapaarahoitteisia asumisoikeusasuntoja on ollut mahdollista tuottaa jo muutaman vuoden ajan, mutta kiinnostusta on ollut vähäistä. Kuopioon on rakennettu senioreille tarkoitettu vapaarahoitteinen asumisoikeuskohde. Asunnottomuus vähenee hitaasti 4) Asunnottomien kokonaismäärä on hiukan vähentynyt, mutta on myös paikkakuntia, joilla asunnottomia oli nyt enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suurimmista kaupungeista Espoossa, Vantaalla ja Tampereella asunnottomuus on lisääntynyt. Marraskuun puolivälissä 2006 vailla asuntoa oli kuntien ilmoitusten mukaan noin 7 400 yhden hengen taloutta ja lähes 300 perhettä tai pariskuntaa. Yksinäisten asunnottomien määrä on vähentynyt noin 30:llä ja asunnottomien perheiden määrä 60:llä. (Kuvio 8.) Asunnottomuus keskittyy suurimpiin kaupunkeihin. Helsingissä on yli 40 prosenttia kaikista asunnottomista, vajaat 3 100 yksinäistä asunnotonta ja noin 140 asunnotonta perhettä. Kasvukeskusseuduilla on yli 80 prosenttia koko maan asunnottomista. Naisia on asunnottomista noin viidennes, samoin nuoria. Maahanmuuttajia on yksinäisistä asunnottomista neljä prosenttia, perheellisistä 14 prosenttia. Asunnottomien nuorten sekä asunnottomien yksinäisten maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt. Kuvio 8. 20 000 Asunnottomat 1987-2006 18 000 16 000 14 000 Asunnottomat perheet Tilap. tuttavien ja sukul. luona Laitoksissa Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 000 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 4) Asunnottomista on ilmestynyt erillinen raportti: 6/2007 Asunnottomat 2006. Selvitys löytyy ARAn verkkopalvelusta www.ara.fi > Tilastot ja julkaisut > ARAn selvitykset

Vuoden 2006 aikana kunnat ilmoittivat asuttaneensa vajaat 3000 yksinäistä asunnotonta ja noin 600 asuntoa vailla olevaa perhettä. Uusia asunnottomia tulee kuitenkin tilalle eivätkä kaikkien asutettujen asumisratkaisut onnistu. Asunnottomuutta ennaltaehkäistään muun muassa asumisneuvonnan ja sosiaalisen isännöinnin avulla. Yhteistyö asunnottomuuden vähentämiseksi jatkuu kunnissa asuntotoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen kesken. Pääkaupunkiseudun kunnilla on ollut vuoden 2005 syksystä lähtien yhteishanke asunnottomien palvelujen kehittämiseksi. Hankkeelle pyritään saamaan jatkorahoitusta niin, että voitaisiin perustaa pysyvä kehittämisyksikkö, jonka tavoitteena olisi erityisesti heikoimmassa asemassa olevien moniongelmaisten asunnottomien palvelujen parantaminen. Vanhasen II hallituksen ohjelmassa mainitaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen yhtenä asuntopoliittisena tavoitteena. 14

VALTION ASUNTORAHASTO Suunnittelu- ja viestintäyksikkö 29.3.2007 Liitetaulukko 1 VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2006 KASVUKESKUSSEUDUITTAIN Arvioitu Väestömuutos/vuosi Hakijat as.jonossa 15.11.2006 ARA-vuokra-as. saanee Asukas- Tyhjät aravavuokra-asunnot AsumisoikeusasunnoAsunnottomat väkiluku Ennuste Kaikki Ruoka- Näistä vaihtu- 15.11.2006 Tyhjien Vuokratut ja tyhjät 15.11.2006 31.12.2006 2005-06 2005- taloudet Näistä kuntia erittäin kii- vuus 2006 vähint. Muutos osuus as.oik.asunnot Muutos 2020 yhteensä erittäin kiir. 1 henk. yht. reellinen (Kaikki ARA- 2 kk tyh- 2005-06 kannasta - osuus 2005-06 as. tarve taloudet as.tarve vuokra-as.) jillään kannasta lkm lkm % % lkm % % % % lkm lkm % lkm % lkm lkm Pääkaupunkiseutu 998236 9889 1,0 0,5 28657 52,8 57,6 12568 56,5 11,3 99-70 0,1 148 1,0 4006 46 Pääkaupunkiseudun lähialue 402743 5708 1,4 0,9 10034 10,4 58,0 5380 12,4 21,6 66-3 0,3 116 3,0 488 58 Turun seutu 287564 2011 0,7 0,5 4165 14,5 51,5 3928 9,1 18,4 25-83 0,1 163 5,6 390-23 Tampereen seutu 324849 4569 1,4 0,8 10729 19,2 57,9 5474 14,0 22,1 10-21 0,1 42 1,1 642 11 Jyväskylän seutu 166352 1501 0,9 0,6 4849 5,5 52,6 4017 12,1 25,3 27-35 0,2 29 1,5 129-4 Kuopion seutu 118972 671 0,6 0,1 3298 25,7 57,2 2466 15,1 22,3 7 2 0,1 1 0,1 172-32 Oulun seutu 209767 3218 1,6 1,0 3267 8,7 56,4 5376 8,7 30,8 48-15 0,4 120 8,7 132-10 Seudut yhteensä 2508483 27567 1,1 0,6 64999 31,1 56,9 39209 26,1 17,4 282-225 0,2 619 2,1 5959 46 Muu maa 2741912-5986 -0,2-0,2 27887 7,3 61,7 38961 7,1 24,5 3601-169 2,2 98 2,5 1440-77 Manner-Suomi yht. 5250395 21581 0,4 0,2 92886 24,0 58,3 78170 16,6 20,5 3883-394 1,1 717 2,2 7399-31 Asuntomarkkinatiedot puuttuvat 39 kunnasta. Väestötiedot ovat Tilastokeskuksen tietoja.

VALTION ASUNTORAHASTO Suunnittelu- ja viestintäyksikkö 29.3.2007 Liitetaulukko 2 VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2006 MAAKUNNITTAIN Arvioitu Väestömuutos/vuosi Hakijat as.jonossa 15.11.2006 ARA-vuokra-as.saaneet Asukas- Tyhjät aravavuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Asunnottomat väkiluku Ennuste Kaikki Ruokakun- Näistä vaihtu- 15.11.2006 Tyhjien Vuokratut ja tyhjät 31.12.2006 2005-06 2005- taloudet Näistä tia yht. erittäin kii- vuus 2006 vähint. Muutos osuus as.oik.asunnot 15.11. Muutos 2020 yhteensä erittäin kiir. 1 henk. reellinen (Kaikki ARA- 2 kk tyh- 2005-06 kannasta - osuus 2006 2005-06 as. tarve taloudet as.tarve vuokra-as.) jillään kannasta lkm lkm % % lkm % % % % lkm lkm % lkm % lkm lkm Pääkaupunkiseutu 998236 9889 1,0 0,5 28657 52,8 57,6 12568 56,5 11,3 99-70 0,1 148 1,0 4006 46 Muu Uusimaa 375776 4973 1,3 0,8 8309 11,0 57,6 4745 13,4 21,1 75-13 0,3 96 2,9 358 50 Uusimaa yhteensä 1374012 14862 1,1 0,6 36966 43,4 57,6 17313 44,7 13,0 174-83 0,2 244 1,4 4364 96 Itä-Uusimaa 93810 877 0,9 0,6 1317 5,2 62,3 830 7,2 17,8 8-8 0,2 12 2,2 102-7 Varsinais-Suomi 457881 2297 0,5 0,4 5363 12,8 52,5 5633 8,6 19,1 187-176 0,7 167 5,6 463-39 Satakunta 229347-619 -0,3-0,2 2110 5,5 65,9 2802 3,4 27,5 134-133 1,2 0 0,0 38-19 Kanta-Häme 169924 1543 0,9 0,3 2427 4,3 54,6 2440 8,6 26,7 202 23 2,2 21 5,0 152-10 Pirkanmaa 473369 4383 0,9 0,5 11677 17,9 58,0 7141 12,6 22,7 184-23 0,7 42 1,1 689 10 Päijät-Häme 199243 268 0,1 0,2 4223 14,7 61,0 3174 14,4 20,3 96 44 0,7 11 0,9 289 8 Kymenlaakso 184226-970 -0,5-0,1 2233 7,1 65,4 2745 10,4 23,0 183 37 1,6 9 1,5 110 13 Etelä-Karjala 135279-325 -0,2 0,0 2350 4,3 61,9 2529 3,2 25,8 69-17 0,7 14 2,2 105-6 Etelä-Savo 159396-1111 -0,7-0,5 1443 3,7 63,7 2938 4,9 24,6 283-11 2,3 2 0,9 104 16 Pohjois-Savo 249424-640 -0,3-0,3 4332 20,5 58,4 4437 12,4 23,0 159 32 0,9 1 0,1 226-50 Pohjois-Karjala 167593-729 -0,4-0,4 2598 15,0 60,0 2594 9,6 22,0 190-144 1,6 3 1,0 193-20 Keski-Suomi 268648 746 0,3 0,2 5294 5,1 54,1 5278 10,7 24,5 339-44 1,8 29 1,5 137-17 Etelä-Pohjanmaa 193568-244 -0,1-0,2 941 5,6 67,5 2862 4,2 28,6 165-34 1,7 0 0,0 62 12 Pohjanmaa 174284 657 0,4 0,0 1311 13,2 64,9 1794 14,8 26,2 232 34 3,0 24 8,5 81-12 Keski-Pohjanmaa 70632-64 -0,1-0,2 445 2,2 55,7 1024 1,2 24,8 16-3 0,5 0 0,0 15 4 Pohjois-Pohjanmaa 380590 2584 0,7 0,4 4137 8,5 57,3 7743 7,4 29,3 441-17 2,0 120 8,7 202 5 Kainuu 84340-963 -1,1-0,8 635 6,3 65,8 1531 2,5 26,3 193 109 3,1 0 0,0 3-7 Lappi 184829-971 -0,5-0,5 3084 1,2 61,1 3362 3,7 27,1 628 20 4,6 18 6,4 64-8 Manner-Suomi yht. 5250395 21581 0,4 0,2 92886 24,0 58,3 78170 16,6 20,5 3883-394 1,1 717 2,2 7399-31 Seuraavien 39 kunnan asuntomarkkinatiedot puuttuvat: Hailuoto, Haukivuori, Honkajoki, Houtskari, Inkoo, Jurva, Jämijärvi, Kaarina, Karijoki, Karvia, Kinnula, Kodisjoki, Korppoo, Kortesjärvi, Kuivaniemi, Lohtaja, Längelmäki, Maksamaa, Mietoinen, Mouhijärvi, Nauvo, Nummi-Pusula, Outokumpu, Parainen, Piippola, Pyhäjärvi, Rääkkylä, Sumiainen, Suolahti, Tervola, Tohmajärvi, Toivakka, Utajärvi, Utsjoki, Viljakkala, Vilppula, Vimpeli, Vöyri ja Yli-Ii Väestötiedot ovat Tilastokeskuksen tietoja.

Vuonna 2007 ilmestyneet selvitykset: 1 Asuntolainahakemusten kehitys 2001-2007 5.2.2007 2 Vuokra-asuntotilanne marraskuussa 2006 eräissä kaupungeissa 8.2.2007 -Kysely yleishyödyllisille yhteisöille 3 ARA-tuotanto vuonna 2006 15.2.2007 4 Omistusasuntojen korkotukilainojen korkomarginaalit vuonna 2006 23.2.2007 5 Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 2006 5.4.2007 6 Asunnottomat 2006 10.4.2007 7 ARA-vuokra-asuntomarkkinat 2006 9.5.2007 Tilastoja ja julkaisuja verkossa: www.ara.fi > Tilastot ja julkaisut