Kotiutusvaiheen tehostettu kuntoutus

Samankaltaiset tiedostot
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa

KOTIKUNTOUTUS. Jämsän Terveys Oy Kotihoito ja tavallinen palveluasuminen Kotihoidon palveluvastaava Riitta Pasanen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

KUNTOUTTAVA KOTIHOITO Fysioterapeutti Anne Kytölahti

TOIMINTAMALLIT ASIAKKAAN KUNTOUTUMISEN TUKENA Riskimittari & tehostettu kotikuntoutus Sparrauspäivä 2 Kuusa

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Kotikuntoutus Rovaniemen kaupungin kotihoidossa Merja Kuokkanen ett, TtM, Ikäihmisten kotikuntoutuksen palveluvastaava

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa

KUNTOUTTAVA ASIAKASTYÖ

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

KOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntoutus ja ennaltaehkäisy osa-alue Ohjausryhmä Eija Janhunen, KuKo kehittämiskoordinaattori, TtM, ft

Kotikuntoutus-malli ja kokeilujen hyödyntäminen Toimiva kotihoito Lappiin -hanke. Outi Sassali, kehittäjätyöntekijä

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Kotikuntoutusmallit Lahdessa

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Sisäinen hanke/suunnitelma

1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

Anne-Mari Hakala ja Eija Janhunen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Rai- vertailukehittämisen seminaari Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

Koti on POP "Kotihoito uudistuu - Miksi? Ketä varten? Satu Kangas ja Reetta Hjelm

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

ARVIOINTI- JA KUNTOUTUSJAKSOT, KOTIKUNTOUTUS ASIAKASLÄHTÖISESTI. Paneelikeskustelu Oulu, Kuusamo & Selänne

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle Tarja Viitikko

Kotikuntoutuksen kokeiluista käytäntöön

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Tiina Autio Meri Pekkanen

Tehostettu kotikuntoutus ja kuntoutumisen potentiaalin tunnistaminen

Valmentaja-toimintamalli Espoon sairaalassa

Kotikuntoutus. Kotikuntoutustyöryhmä. Marita Ylilahti pj

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

Esim Jyväskylä Esim Case Manager -toimintamalli Esim (1/2 vuotta) Esim. Maija Meikäläinen, palveluesimies

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Kotihoito. Mervi Lehikoinen Sairaanhoitaja HelppiSeniori Idän asiakasohjaus

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Akuutti arviointi- ja kotikuntoutusyksikkö (AAKU) Kesäkuu Järvenpää

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

Alueellinen kotikuntoutusmalli Uusimaa Gerometron seminaari kärkihankkeen puheenjohtaja Johanna Sinkkonen

EP Ikä-sote Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

Kotikuntoutustiimit Oivassa

Omaishoidon tuki asiakasohjausyksikössä

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Kuntoutus. Veli-Pekka Hakanen Tulosyksikköpäällikkö Avokuntoutus PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

Kotihoidon, kotihoidon tukipalvelujen ja asumispalvelujen myöntämisperusteet

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

KOTIKUNTOUTUS Vahva tuki kotihoidolle Ennaltaehkäisevä riskiryhmien kotikuntoutus Fysioterapeutti Maarit Kalmakoski, Rovaniemen kaupunki

Kotihoidon kriteerit alkaen

Transkriptio:

Tehostettu kotikuntoutus 12.11.2015 Kotiutusvaiheen tehostettu kuntoutus Toimintaterapeutit Merja Kuokkanen ja Outi Sassali-Riipi

Tietoa Tietoa ja ohjausta KOTIKUNTOUTUKSEN MALLI IKÄIHMINEN Vastuullinen toimija! Oman elämänsä paras asiantuntija! Tietoa, ohjausta ja tukea Tietoa, ohjausta ja apua Ohjausta ja apua Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Oma-apu, Riskiryhmiin kohdistuva kotikuntoutus Lähiosaaminen: Kuntouttava kotihoito Lähiosaaminen: (Kotiutus)vaiheen tehostettu kotikuntoutus Tehostettu asuminen ja laitoshoito Hyvät mahdollisuudet aktiiviseen ja hyvään elämään! Riskiryhmän tunnistaminen, arviointi, ohjaus ja seuranta! Konsultointi! Hyvä kuntouttava hoito, johon tarvittaessa konsultaation tuki. Yhdessä tekeminen! Moniammatillinen arviointi, suunnittelu ja tavoitteelli-nen toteutus Tuki kuntouttaval-le työotteelle suunnitelmallisesta koulutuksesta! Konsultointi! KUNTOUTUKSEN AMMATTILAISEN ROOLI MONITOIMIJUUS Erityisasiantuntijan pääasiallinen rooli on konsultointi; tehostetussa kk:ssa myös terapia

Kuntoutuminen, kun hidas toimintakyvyn menetys

Kuntoutuminen, kun äkillinen toimintakyvyn menetys

TEHOSTETTU KOTIKUNTOUTUS Havaittu asiakkaan toimintakyvyn muutos/ Osastot Kotihoito Huoli kotonaasumisen jatkumisesta Arviointitiimi KOTIU- TUSVAIHE -Kuntoutus -Orientoiva kotikäynti -Sovittu kotiutuminen Konsultoitu ja kokeiltu kotihoidon terapeuttien ohjeita. PERUSTEE T tehostetulle kotikuntoutukselle täyttyvät! - selkeä muutos aiempaan - odotettavissa kuntoutumista - asiakas on motivoitunut TEHOSTETTU KOTIKUNTOUTUS - Moniammatillinen alkuarviointi, jossa asiakas ja läheiset mukana - Suunnitelma ja tavoitteet vanhuslähtöisesti ja konkreettisesti, sovitaan tehtävien jaosta - Määräaikaista - Sovitusti väliarviointi - Moniammatillinen loppuarviointi, jossa mahdolliset jatkot sovitaan

MIKSI? Intensiivisellä, määräaikaisella jaksolla pyritään siihen, että pitkällä tähtäimellä asiakas ei tarvitse kotihoidon palveluja tai tarve on vähäisempi säästöt Tutkimustietoa ja kokemusta: Eksotesta, Norjasta, Ruotsista (esim.vardagsrehabilitering - kunskapsöversikt Pettersson; Iwarsson 2015) MUTTA: Vaatii tarpeeksi aikaa sekä henkilöstöresursseja! Muutosta työkulttuuriin henkilöstön ohjaus ja koulutus (kuntouttava työote, ajan antaminen, asiakkaan äänen kuuleminen)

TARKENNUSTA JA KÄSITTEITÄ Tässä malli tehostettuun kotikuntoutukseen Ei pelkästään muistisairaiden polkuun o muistisairas tukeutuu tuttuihin rutiineihin, tuttuun ympäristöön ja tuttuihin henkilöihin o muutokset on hyvä pitää riittävän hitaina ja pieninä; konkreettisiin asioihin sitoutuvina Kognitiiviset muutokset voivat johtua myös muista syistä kuin varsinaiseen muistisairauteen liittyvistä asioista.

MONIAMMATILLISUUDESTA JA MONIALAISUUDESTA Moniammatillisessa yhteistyössä asiaa pohditaan yhdessä, monesta eri näkökulmasta ja silloin tiimin työn tulos on enemmän kuin jokaisen sen jäsenen erillisen työn tulos (Payne 1982) Monialainen yhteistyö ottaa huomioon myös asiakkaan oman verkoston ja kiinnostuksen kohteet sekä kolmannen sektorin

ICF- kuvaukseen sovellettu tavoitevaikutus PERINTEINEN KUNTOUTUS / MONIALAINEN KUNTOUTUS / TAVOITTEENA YKSILÖN HYVINVOINTI Miten voit itse edistää omaa terveyttäsi, toimintakykyäsi, kuntoasi ja hyvinvointiasi Suunta omatoimisuutta ja omaa osallisuutta edistävään toimintaan Terveydentila Ruumiin rakenne ja toiminta Toiminta / Suoritus Osallistuminen Ympäristötekijät Henkilökohtaiset ominaisuudet Päätavoitteena on asiakkaan voimaantuminen, toimintakyvyn ja osallisuuden edistäminen Asiakkaan osallisuus haastaa myös työntekijöitä etsimään uutta näkökulmaa

TEHOSTETTUUN KOTIKUNTOUTUKSEEN SIIRTYMINEN Sairaalajaksolta o suuri muutos toimintakyvyssä Kotihoidosta o huoli toimintakyvystä: kaatumisia tms. o terapeuttien konsultaatiot eivät yksin enää riitä Arviointitiimistä o huoli ja aloite arviosta omaiselta tms. sovitaan suunnitellusti aloitettavaksi TEHOSTETUN KOTIKUNTOUTUKSEN JAKSO

KRITEERIT Toimintakyvyssä on tapahtunut äkillisesti suuri muutos Kuntoutumista on odotettavissa tapahtuvaksi Asiakas on itse motivoitunut ja pystyy määrittelemään oman tavoitteen Kuntoutus on oikea-aikaista Hyötyjiä ovat ne, joilla on monenlaisia syitä toimintakyvyn alenemiselle ja ne, joilla toimintakyvyn muutos entiseen on suuri ja on välttämätöntä opetella kokonaan uusia tapoja toimia kotona

MILLOIN TEHOSTETTU KOTIKUNTOUTUS EI OIKEA MUOTO Kaikki kotiutujat eivät tarvitse tehostettua kotikuntoutusta Jos on selkeä yksi ongelma, niin hyvä sosiaalinen tukiverkko (joka voi olla myös tuttu kotihoito) ja hyvä fyysinen ympäristö voivat tukea kotiutumista niin, että se voidaan tehdään tehostettua kotikuntoutusta kevyemmin toimin Asiakas on liian hyväkuntoinen Asiakas on liian huonokuntoinen o ei pysty osallistumaan tavoitteenasetteluun o esim. pitkälle edennyt muistisairaus

TEHOSTETTUUN KOTI-KUNTOUTUKSEEN SIIRTYMINEN OSASTOLTA 1/2 Suunnittelu alkaa jo osastolle tullessa, selvitetään kuntoutujan taustaa o Miten asuu? Yksin, yhdessä jonkun kanssa? o Missä asuu? Kerrostalo, omakotitalo? Hissit, raput, kynnykset? Pesutilat ym.? Keskustassa, kaukana keskustasta? o Kuntoutujan oma näkemys ja tavoite Ympäristöstä saatava apu ja läheisten osuus Elämänhistoriaa o Sairaudet ja vammat o Vahvuudet ja yksilölliset ominaisuudet o Vahvat kokemukset, esim. sota-aika, menetykset, onnistumiset

TEHOSTETTUUN KOTI-KUNTOUTUKSEEN SIIRTYMINEN OSASTOLTA 2/2 Osastokuntoutuksen aikana orientoiva kotikäynti tietoa kuntoutujalle itselleen ja työntekijöille motivaatio kotiutumiselle harjoittelu kotiloma Kotiutuminen suunnitellusti - päivä sovittuna etukäteen Saattaen vaihto tehostettuun kotikuntoutukseen

TEHOSTETUN KOTIKUNTOUTUKSEN PERUSTEITA Määräaikainen (nyt enintään 4 viikkoa) ja intensiivinen, jopa useita käyntejä päivässä Moniammatillinen tai alainen, sisältää yhteiskäyntejä Alkaa sopimuksesta, jossa asiakas ja läheinen ovat mukana Sovitaan konkreettiset tavoitteet: mitä asiakas haluaa saavuttaa o esim. käydä itse WC:ssä, pukeutua itse, keittää tai lämmittää ruoan itse, käydä kaupassa itse tai jonkun mukana, käydä kerhossa, konsertissa, teatterissa tms. o olla yhteydessä läheisiinsä tai omaisiinsa, hoitaa raha-asiansa tms. Tehdään suunnitelma arvioinnin mukaan (SPPB, COPM, GAS)

ARVIOINTI JA TAVOITTEENASETTELU Kokonaisvaltainen arviointi, jossa huomioidaan asiakkaan elämänkulku ja merkitykselliset toiminnot Väliarviointeja jakson aikana Arvioinnin perusteella asetetaan asiakkaan, omaisen, hoitajan, ft:n ja tt:n yhteisessä tapaamisessa konkreettinen tavoite, joka on mahdollista pilkkoa pienempiin osiin Tavoite on asiakkaan oma - ammattilaisten tehtävänä on huolehtia tavoitteen realistisuudesta sekä kirjaamisesta konkreettiseen ja mitattavaan muotoon (GAS) Väliarviointi Loppuarviointi jatkosuunnitelma

NÄKÖKULMIA KUNTOUTUMISEEN JA SEN TUKEMISEEN Kuntoutujan näkökulma: o Mitä tavoittelen? Miten haluan kotonani elää ja toimia? o Mikä on minun tehtäväni? Omaisen tai läheisen näkökulma: o Mitä toivoisin omaiseni voivan/kykenevän tehdä? o Miten omaisena /läheisenä tuen kuntoutujaa? o Mistä asioista voin omaisena huolehtia? Hoitajan näkökulma: o Miten voin tukea riittävän ravitsemuksen, oikean lääkityksen, hygienian ym. toteutumisessa? o Miten arvioin toimintakyvyn edistymistä, mitä asiakas voi tehdä itse? o Miten kannustan osallistumaan kodin ulkopuoliseen toimintaan?

Fysioterapeutin näkökulma: o Miten tuen kuntoutujan kykyä ja mahdollisuutta liikkua riittävästi? Voiman ja tasapainon turvallinen kehittäminen erilaisten toimintakykyä heikentävien tapahtumien jälkeen, jotta toiminnat olisivat jälleen mahdollisia. o Tieto esim. murtumien jälkeisestä toipumisen prosessista. Toimintaterapeutin näkökulma: o Miten mahdollistan kuntoutujalle hänelle tärkeiden tehtävien tekemisen? o Miten kognitiivisten asioiden, kuten hahmottamisen vaikeudesta huolimatta, voidaan löytää keinot toiminnalle? o Miten kuntoutuja voi osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan; käydä kaupassa, harrastuksissa, pitää yhteyttä omaisiin ym. ja toteuttaa omia roolejaan (isovanhempi, puoliso, liikkuja, harrastaja ) o Tieto AVH-potilaan kuntoutumisen prosessista

Sosiaalityöntekijän näkökulma: o Onko oikeat etuudet kohdallaan? Kuljetuspalvelu, hoitotuet, omaishoitajuus jne. Lääkärin näkökulma: o Onko terveydentilan hoidettavissa olevat asiat kunnossa; lääkitys ym.? o Päätös tehostetun kotikuntoutusjakson aloittamisesta??

KAIKKIEN NÄKÖKULMAA: Onko toimintaympäristö turvallinen? Tarvitaanko apuvälineitä? Mitä? Tarvitaanko asunnon muutoksia? Tarvitaanko kolmatta sektoria, ystäväpalvelua ym.? havaitsija konsultoi tarpeen mukaan apuvälineyksikköä, fysioterapeuttia, toimintaterapeuttia, sosiaalityöntekijää jne. Korvat ja silmät herkällä; mitä tämä kuntoutuja viestii! Mikä on hänelle tärkeää hänen omassa elämässään? Miten tuemme häntä?

GOAL ATTAINMENT SCALING GAS Yksilöllisesti asetettava tavoite o Mieluummin tavoiteltu muutos kuin ongelmaan keskittyminen Asiakkaalle merkityksellinen Selkeä mittari, joka on arvioitavissa Kelan ja kansainvälisen tutkimuksen mukaan GAS on hyvä ja luotettava muutoksen seurannan apuväline (Sukula 2013) Haasteena mittarin asteikon laadinta, joka kannattaa miettiä huolella http://www.kela.fi/gas-menetelma

SYLVI SUOMALAINEN, 84 Sylvi asuu nyt hissillisessä kerrostaloasunnossa yksin, puoliso on kuollut hiljattain. Sylvi on käynyt eläkeläisten kerhoissa ja sieltä hänellä on joitakin ystäviä. Hänen verenpaineensa on ollut korkea, samoin veren sokerit. Liikkuminen on ollut kulumien vuoksi vaikeaa, käytössä ollut ulkona rollaattori. Kotityöt hän on tehnyt itse. Sitten tuli aivoverenkierron häiriö; infarkti joka ehdittiin liuottaa LKS:ssä. Toipuminen lähti käyntiin K3:lla. Kuntoutus > alkuvaiheen hoitokokous, jossa poika mukana > kuntoutus> ystävät tukena > orientoiva kotikäynti p-tuolissa >kuntoutus osastolla jatkuu > kotiutus sovitusti ja tehostettu kotikuntoutus + kotiutustiimin tuki > vähitellen toimintakyky edistyy (puhe ja hahmotus kehittyvät, oppii pukemaan, käymään WC:ssä itse jne. Sylville tärkeä asia on aamukahvi tv:n aamusarjan ääressä.

SYLVIN GAS-ASTEIKKO -2 (nykytaso) Hoitaja keittää kahvin, ei osallistu toimintaan -1 Hoitajan avustamana kaataa veden keittimeen, laittaa suodatinpussin ja purut 0 (tavoitetaso) Saa keitetyksi kahvin keittimellä itse, kun hoitaja jättää vesiastian ja kahvinpuruastian pöytätasolle 1 Saa otettua itse vettä hanasta, kahvipurkki on vihjeenä keittimen vieressä 2 Saa keitetyksi kahvin täysin itsenäisesti silloin kun haluaa. (keittimessä automaattinen virran aikakatkaisu)

ETUKÄTEEN LÄHETETYT KYSYMYKSET Toteutetaanko teillä kotiutusvaiheessa tehostettua kotikuntoutusta, jos toteutetaan, niin millä tavoin? Millä perusteella kunnassanne pitäisi ottaa tehostetun kotikuntoutuksen piiriin? Teettekö moniammatillisia kotikäyntejä yhdessä? Teettekö suunnitelmat moniammatillisesti yhdessä? Millaisissa tilanteissa mahdollisesti tarvitsette mukaan asiantuntijan, jota kunnastanne ei löydy? Millaisen asiantuntijan?

JATKON OHJELMA Torstaina 26.11. klo 14-15:30 Kuntouttava kotihoito Etäyhteyksillä (Omaishoitajien viikko, joten tarjotkaa omaishoitajille mahdollisuutta osallistua) Tiistaina 15.12. klo 8:30 15:00 seminaari Rovaniemellä Moniammatillisuus vanhuspalveluissa tehtävälähtöisestä toiminnasta vanhuskeskeisempään työskentelyyn