Suunnittelijan ja asentajan opas 0.0.00 edition.0
Muistiinpanoja varten
Sisällysluettelo 0.0.00 edition.0 Korvaa aikaisemman oppaan. Päivitettyjä asioita tässä oppaassa: -valonsäätimet -kauko-ohjaus -komponenttiluettelo Johdanto Johdanto Järjestelmän periaate Suunnitteluohjeita Kokonaisuuden suunnittelu Useamman kontrollerin järjestelmä 9 -yksiköiden sijoittelu 0 Painikkeiden määrä ja sijoittelu Liiketunnistimien käyttö Yksiköt Lähtöyksiköt Tuloyksiköt Valonsäätimet Lämmityksen ohjaus Suora sähkölämmitys Varaava sähkölämmitys Muut ohjaukset Muut ohjaukset Kauko-ohjaus ja -valvonta IR-kauko-ohjaus, Artic 9 IR-kauko-ohjaus, Senso 9 Kauko-ohjaus tietoverkon kautta 0 Puhelintuki: Support Center 00 Keskukset Keskuksen laatutekijät Keskuksen testaus Johdotus Ryhmäjohdot valopisteille Painikkeiden kaapelointi Ohjelmointi Firmware Olio-ohjelmointi ja kirjastot Käyttöönotto toimintolohkojen avulla Ohjelman testaus Muutama käytännön vinkki Dokumentointi Tarvittavat piirustukset Komponenttiluettelo Komponenttiluettelo
Johdanto Johdanto Tässä oppaassa tutustutaan älykkääseen sähkönohjausjärjestelmään Strömfors josta oppaassa käytetään myös lyhyesti nimeä. Viimeisimmän päivityksen oppaasta voi hakea internetistä osoitteesta www.schneider-electric.fi. Opas antaa yleiskuvan aiheesta. Se on tarkoitettu yhtä hyvin asentajalle kuin suunnittelijallekin, mutta myös sähköalan opiskelijalle tästä on varmasti paljon hyötyä. Tämän oppaan lisäksi jokaisesta -komponentista on saatavissa data-lehti ja erilaisia tilanteita varten on olemassa muutamia esimerkkikytkentöjä. Lisäksi kannattaa tutustua myös mallisuunnitelmaan. Se on pienen omakotitalon koko sähkösuunnitelma tekniikalla varustettuna. -tekniikan kursseilla saa kätevästi yleiskuvan järjestelmästä sekä käytännön neuvoja. Vakiokeskukset -tekniikkaa on saatavana myös valmiina testattuina vakiokeskuksina, jotka soveltuvat erinomaisen hyvin pientaloihin. Vakiokeskusten soveltamisesta järjestetään kursseja. Keskusten mukana toimitetaan pitkälle kehitetty ohjelmisto, joka kattaa keskeiset pientalon tarpeet. Ohjelmiston tapauskohtainen linkitys on mahdollista joko tehdä itse tai ostaa pakettihintaisena palveluna. (Intelliget House Control) on sähkönohjausjärjestelmä, jonka avulla on mahdollista toteuttaa nykyaikainen älykäs kiinteistö ja vastata näin asiakkaiden antamiin vaatimuksiin paremmista sähköistysratkaisuista. kytkee yhteen talon toimintoja, tuo joustavuutta, käytön helppoutta, lisää turvallisuutta, nostaa kiinteistön arvoa ja statusta sekä antaa lähes rajattomat muuntelumahdollisuudet aina käyttäjien tarpeiden muuttuessa. -järjestelmä on avoin ulospäin eli se voi ohjata on/off -toimintoja relekärkien avulla ja vastaavasti se ottaa vastaan on/off -ohjauksia. Ohjelmointia varten järjestelmässä on runsaasti yksinkertaisia perustoimintoja, joita yhdistelemällä voi tehdä hyvinkin monimutkaisia ohjausrakenteita. Ohjelmointi ei kuitenkaan vaadi minkään ohjelmointikielen osaamista eikä ohjelmalisenssien hankintaa.
Järjestelmän periaate -järjestelmä on periaatteeltaan keskukyksikön (kontrollerin) ympärille rakentuva tähtiverkko. Tulosignaaleja varten on olemassa erilaisia tuloyksiköitä. Vastaavasti lähtöjä varten on useita eri tyyppisiä lähtöyksiköitä. Tulo- ja lähtöyksiköt kytketään tähtimäisesti kontrolleriin tulo- ja lähtöportteihin..0.0.0.0.....0.0.0.0.....0.0.0.0... Kontrolleri 9 0 Tuloportin numero.0.0.0.0.0.0.0.0.0.0.0.0 Lähtöportin numero Lähtöyksikön numero.0.0.0.0 Johdanto. Tulo-osoitteen numero Tuloyksikön numero Lähtö-osoitteen numero Tulo- ja lähtöosoitteet määräytyvät sen mukaan, mihin porttiin kyseinen yksikkö on kytketty. Tuloyksiköitä on sekä V:n että 0V:n sensoreita varten. Ensinmainitussa on aina tulo-osoitetta. Osoitteiden muoto on p.nn, jossa p on portin numero ja nn on liittimen numero. Liitinnumerot menevät 0... muuten juoksevasti, mutta numerot 09 ja 0 puuttuvat välistä. 0 V tuloyksikössä on vain tulo-osoitetta, mutta näitä yksiköitä voi kytkeä kaksi samaan porttiin ketjuttamalla. Tarkempi kytkentäohje on esitetty datalehdellä. Lähtöjen osoitteet muodostuvat vastaavalla tavalla kuin tulo-osoitteetkin. Lähtöyksiköissä on aina lähtöä. Lähtöportteja on kontrollerissa kpl. Kuten yllä olevasta periaatekaaviosta voi havaita, on -järjestelmän kapasiteetti tulo-osoitetta ja saman verran lähtöosoitteita.
Suunnitteluohjeita Kokonaisuuden suunnittelu Omakotitaloissa ja vastaavan kokoisissa muissa kohteissa usein riittää hyvin yhden kontrollerin järjestelmä. Sähköistystä suunnitellessa kannattaa pyrkiä sovittamaan tulojen ja lähtöjen määrä yhdelle kontrollerille sopivaksi. Näin koko projekti on helpommin hallittavissa. Jos kohde on kuitenkin niin suuri, että yhdellä kontrollerilla ei selvitä, niin silloin kontrollereita pitää kytkeä yhteen ja jokainen kontrolleri ohjelmoidaan erikseen. Tällaisesta yhteenkytkennästä on ohjeita jäljempänä. Osoiteresurssien jakaminen Yksi hyvä tapa on laatia kokonaisuudesta ensin ns. järjestelmäkaavio. Sen avulla on helpompi hahmottaa, mihin kaikkiin asioihin tuloja ja lähtöjä tullaan käyttämään. Piirustustekniikalla ei niinkään ole merkitystä. Eri suunnitteluohjelmistot antavat erilaisia mahdollisuuksia. Pääasia on, että suunnittelijalla on selkeä käsitys järjestelmän osoitekapasiteetin riittävyydestä. Osoitteita tarvitaan seuraaviin asioihin. Tulopuolella -ohjauspainikkeet -erilaiset sensorit (ovikytkimet, liikekytkimet, hämäräkytkimet jne) -IR kauko-ohjaus -vastaanotin ( eri tekniikkaa, katso kohdasta IR kauko-ohjaus) Lähtöpuolella -valopisteet -ohjattavat pistorasiat -mahdolliset välireleet tai muut laiteohjaukset -merkkivalot -valonsäätimien ohjaukset Kun osoitteet jaetaan sopivasti eri tarkoituksiin, niin niiden määrä riittää hyvin. Merkkivalojen käyttö Merkkivaloja voi suositella ja ne tulisikin laittaa aina sellaisiin painikkeisiin, joilla ohjataan esimerkiksi laitteita ja pistorasioita, varsinkin kauempana olevia kuten auton lämmitys yms. Tällöin merkkivalot ovat erittäin hyödyllisiä ja niiden avulla voi antaa paljonkin informaatiota. Esimerkiksi vilkkuva merkkivalo voi ilmaista, että autonlämmitys on käynnissä ja automatiikka ohjaa sitä. Tai kotona/poissa -painikkeesta on painettu talo poissa -tilaan ja poistumisviive on menossa eli kohta sammuvat talon kaikki valot. Toisaalta ison tilan valaistusohjauksessa merkkivaloilla on selkeä tarve, jos tilassa on useita erikseen ohjattavia valopisteitä tai ryhmiä. Valaistusohjauksessa voi käyttää kahta periaatetta, joissa kummassakin on merkkivalojen käyttö perusteltua. a) Erillisohjaus, jolloin kullakin painikkeella on oma valopiste tai syttymisryhmä. Merkkivaloista näkee, mikä valo tai ryhmä on päällä. b) Tilanneohjaus, jolloin kunkin painikkeen taakse on ohjelmoitu tilanteeseen sopiva valaistusyhdistelmä ja merkkivaloista näkee, mikä tilanne on viimeksi valittuna. Merkkivaloa voi käyttää yhtä hyvin säädettävien kuin myös on/off -valojen kanssa. Merkkivaloilla voi antaa käyttäjälle lisäinformaatiota myös huonetilojen valaistuksessa. Esimerkiksi liiketunnistimen ohjaama automaattinen valaistus ei sytytä merkkivaloa ennenkuin käyttäjä painaa valopainikkeesta valot kiinteästi päälle.
Talon yleiset ohjaukset Suunnitteluohjeita Kiinteistössä on muutamia koko kiinteistöä koskevia toimintoja, joiden ohjaamisen voi koota kätevästi yhteen keskeiseen paikkaan. Omakotitalossa tällainen paikka voi olla esimerkiksi pääeteisessä. Siihen voi suunnitella yhden tai jopa kaksi -osaista painikekojetta, joilla ohjataan ulkopistorasiat ja pihavalaistus. Yleensä nämä ohjataan myös kellon ja sensorien avulla, mutta painikkeilla voi sitten ohittaa automatiikan. Tällaista Talon ohjauspanelia varten järjestelmään kannattaa varata muutama tuloja lähtöosoite, esim. + kpl. Laiteohjaukset Yhden lähtöyksikön voi varata vaikka kokonaan erilaisia laiteohjauksia varten. Tällaisia ohjauksia voivat olla esimerkiksi: -sähkölukot -vesiliittymän mg-kytkin -ilmanvaihtokoneen kauko-ohjaus -keskuspölynimurin käynnistys jne Näitä varten kätevin on potentiaalivapailla kosketinkärjillä varustettu 00V:n lähtöyksikkö. Se voi ohjata niin heikkovirtapiirejä kuin vahvavirtaakin. Lisäksi erilaisia isompia kuormia tai pistorasioita voi ohjata myös välireleiden kautta. Yksi lähtöosoite voi olla sellainen, joka ohjataan pois päältä aina talon ollessa tyhjillään tai turvatilassa. Siihen lähtöön voi kytkeä sitten kaikkien mahdollisten koneiden kontaktorit. Valopisteet On/off -tyyppiset syttymisryhmät vaativat kukin oman lähtöosoitteen. Varmuudella samanaikaisesti käytettäviä valopisteitä voi toki kytkeä samaan lähtöosoitteeseen. Huomioitava seikka on, että yleensä kannattaa kytkeä kaikki talon tilat mukaan ohjaukseen. Jos lähtöosoitteet alkavat loppua kesken, niin esim vaatehuoneissa voi -ohjauksen korvata myös kojerasiaan asennettavalla itsenäisellä 0V:n PIRliiketunnistimella. Ota kiinteistön kaikki valopisteet -järjestelmän piiriin! Tekniseen tilaan kannattaa kuitenkin suunnitella manuaalisesti ohjattava eli kiinteä valo, jos tila on vain talon konehuone. Jos teknisessä tilassa on myös varastotilaa, niin sen valo voi olla vaihtokytkimellä valittavissa joko manuaaliseksi tai automaattiseksi Manuaalinen valo on tarpeen talon rakennusvaiheessa, käyttöönottotilanteessa ja mahdollisissa muutos- / pävitystilanteissa myöhemmin.
Suunnitteluohjeita Järjestelmän numerointi Käytä systemaattisesti kaikissa dokumenteissa ja merkinnöissä -järjestelmän omaa numerointia! Kaikissa dokumenteissa ja keskuksen merkinnöissä yms kannattaa käyttää järjestelmän valmistajan käyttämää numerointia. Sen periaate näkyy aiemmin esitetyssä kaaviossa. Huomaa, että osoitteissa ei ole 9 ja 0 käytössä, vaan numerointi jatkuu :n jälkeen,,... Yksikön numero määräytyy sen mukaan, mihin porttiin se kytketään. Käytä tätä numeroa systemaattisesti kaikissa paikoissa. Myös keskukseen asennetuissa yksiköissä tulee olla tarra, joka kertoo yksikön järjestelmänumeron. Riviliittimien käyttö Käytä kenttäkaapeleiden kytkentään keskuksessa riviliittimiä! Asentamista helpottaa todella paljon se, jos kaikki kenttäkaapelit kytketään keskuksessa riviliittimille ja kojeistovalmistaja kytkee johdot etukäteen riviliittimien ja yksiköiden välille. Painikkeiden ym sensorien kaapelit kytketään näin myös riviliittimille. Jos joku painike halutaan kytkeä toisen kanssa samaan tulo-osoitteeseen, on yhteenkytkentä viisainta tehdä riviliittimellä. Panikekojeita ei saa koskaan ketjuttaa kojerasialta kojerasialle vaan kaapelointi on tehtävä tähtimäisesti. Älä ketjuta painikekojeita! Ratkaisujen vakiointi Suunnittelua voi hieman helpottaa siten, että käyttää aina samantyyppisiä ratkaisuja eli vakioi omaa suunnitteluaan. Käytännössä tämä tarkoittaa :n kohdalla sitä, että esimerkiksi omakotitaloja varten voi olla laadittuna muutama valmis järjestelmäkaavio, josta sitten voi lähteä muokaamaan aina tapauskohtaisia ratkaisuja. Tutustu vakiokeskuksiin Suurin osa pientaloista on kätevintä ja kustannustehokkainta toteuttaa vakiokeskuksilla, jonka soveltaminen perustuu edellä esitettyihin periaateisiin. Aiheesta järjestetään erillisiä kursseja.
Suunnitteluohjeita Useamman kontrollerin järjestelmä Jos kohtuullisella optimoinnilla ei onnistuta rajoittamaan tulojen tai lähtöjen määrää niin, että yksi kontrolleri riittäisi, niin silloin on siirryttävä kahden tai jopa useamman kontrollerin järjestelmään. Tässä tapauksessa on syytä muistaa se, että tällöin koko projekti muuttuu kaikilta osin selvästi isommaksi ja vaativammaksi. Jaa kokonaisuus selkeisiin osiin ja hoida kukin osa omalla kontrollerilla 9 0 9 0 9 0 9 0 Cntr-link Cntr-link Kontrollerit voi kytkeä yhteen suoraan niiden tulo- ja lähtöporteista, kuten yllä oleva kuva esittää. Pariton lähtöportti antaa ulos myös seuraavan parillisen portin ositteet, joten näin on mahdollista välittää yhdestä lähtöportista on/off -tietoa yhteen tuloporttiin. Kaikki tuloportit ja kaikki parittomat lähtöportit ovat tässä mielessä samanarvoisia. Linkkejä voi olla myös useita samanaikaisesti, mutta käytännössä se syö varsinaisilta tulo- ja lähtöyksiköiltä osoitteita. Kun kontrollerit on suunniteltu hoitamaan kumpikin omaa selkeää tehtäväänsä, ei yhteenkytkennän kautta silloin tarvitse välittää muuta kuin joitakin yksittäisiä yhteisiä ohjauksia esim. kaikkien valojen sammutus koko talosta tai perusvalaistuksen sytyttäminen. osoitetta riittää hyvin tähän tarkoitukseen. Jos kontrollereita tarvitaan enemmän, niin ne voi ketjuttaa edellä kuvatulla tavalla. Viimeisestä kontrollerista kytketään Cntr-linkki takaisin ensimmäiseen. Useista kontrollereista voi muodostaa myös tähtiverkon, jossa yksi kontrolleri toimii keskipisteenä. 9
Suunnitteluohjeita -yksiköiden sijoittelu Omakotitaloissa -yksiköt sijoitetaan tavallisesti yhteen ja samaan keskukseen eli pääkeskukseen, joka puolestaan sijaitsee teknisessä tilassa, varastossa tai tuulikaapissa. Win -järjestelmän ohjelmointia ajatellen moduulien sijoituksella ei ole merkitystä, edes kontrollerin sijainti ei ole tässä mielessä kriittinen. Ohjelma laaditaan ns offline -työnä eli etukäteen ilman kontrolleria. Jos kontrollerille halutaan ohjelmointiyhteys jostain talon huoneesta käsin, niin sen voi kätevimmin hoitaa normaalin avoimen paikallisverkon (esim LexCom tai LexComHome) kautta. Moniin pientaloihin tällainen verkko rakennetaan joka tapauksessa. Mikäli -järjestelmä varustetaan lähiverkkoyksiköllä eli järjestelmää halutaan käyttää tietokoneelta käsin selainohjelmalla, niin paikallisverkko on silloin oltava. Isommissa rakennuksissa on varsin tavallista, että -yksiköitä hajasijoitetaan eri puolille rakennusta ryhmäkeskuksiin. Tämä on ihan oikea periaate, kunhan dokumentointi on selkeä ja merkinnät keskuksissa kunnossa. :n sisäinen väylä sallii 00 m pitkän yhteyden kontrollerin ja tulo- tai lähtöyksikön välille. RK Pienessäkin kohteessa voi joissakin tapauksissa säästää kaapelointyössä, jos jonkun rakennuksen osan kaikki heikkovirtaohjaukset kootaan yhteen pieneen alakeskukseen. Vastaavasti voidaan lähtöpuolella yksi ryhmäjohto jakaa alakeskuksella useille valopisteille. PK RK Hyvä esimerkki hajauttamisesta on puutarhan sähköistys, jota varten talon ulkopuolelle voi esim piharakennukseen asentaa oman pienen alakeskuksen. Toimistorakennuksissa voi olla kätevää jakaa toimintoja siten, että eri kerroksilla on omat alakeskuksensa. Isoissa rakennuksisa voi tulla kyseeseen myös useiden kontrollerien järjestelmä, jolloin on järkevää rajata kukin kontrolleri hoitamaan jotain selkeää kokonaisuutta, esim. kerrosta tai osastoa. PK RK RK RK RK RK 0
Suunnitteluohjeita Painikkeiden määrä ja sijoittelu Älykkäässä talossa ei tarvitse olla mitenkään erityisen paljon painikkeita. Toteutus on oikeastaan sen parempi, mitä vähemmillä painikkeilla selvitään. Yleispätevää ohjetta on mahdoton antaa, koska kohteet ovat niin kovin yksilöllisiä. Jonkinlainen perussääntö voisi olla yksi painike aina jokaista ohjattavaa valopistettä kohti, kun syttymisryhmiä on vähän. Muutamalla painikkeella on kuitenkin ihan kätevää ohjata suurtakin syttymisryhmien määrää ns tilanneohjausperiaatteella.ir-kaukosäädin antaa mahdollisuuksia lisää. Säätimien muisteja voi mainiosti ohjata kauko-ohjaimen vähemmän käytetyillä painikkeilla. Yleensä ei kannata ohjelmoida samalle painikkeelle useita toimintoja erikseen lyhyille ja erikseen pitemmille painalluksille, koska niitä voi olla vaikea oppia. Käytännössä on kuitenkin käteväksi osoittautunut esimerkiksi varastotilojen ohjaus yhdellä painikkeella. Tilassa voi olla - syttymisryhmää ja painikkeen peräkkäiset painallukset sytyttävät ryhmät peräjälkeen päälle. Viimeinen painallus sammuttaa valot, samoin pitkä painallus missä välissä tahansa. Käyttö on kuin entisaikojen kiertokytkimellä, mutta kehittyneempi versio siitä. Tässäkin kohdassa pätee ohje, että valmiiksi etukäteen mietityistä vaihtoehdoista on helpompi lähteä tekemään toimivaa kokonaisuutta. Eli erilaisiin tilanteisiin ja erilaisiin huoneisiin voi tehdä muutamia valmiita ratkaisuja, joissa on jo mietittynä valopisteiden ja painikkeiden määrät ja käyttöperiaatteet. Tutustu vakiokeskusten ratkaisuihin. Jokainen painikekoje on syytä kaapeloida keskukselle -parisella UTP-kaapelilla. Jos halutaan jättää pelivaraa tulevaisuuteen, on kaapeli hyvä olla siamilainen eli x P. A A A B B Pinta-asennuspainikkeessa ja Sensossa on tangentin molemmissa päissä oma mikrokytkin. Nämä voi mainiosti kytkeä yhteen ja tarvittaessa jakaa myöhemmin kahdelle eri osoitteelle. Liiketunnistimien käyttö Läpikulkutiloissa on miellyttävää, jos valot syttyvät automaattisesti ja sammuvat ajan myötä itse. Näissä tiloissa painikkeita ei silloin juuri tarvita. Myös vaatehuone, kellari ja WC ovat tyypillsesti tällaisia tiloja. Kätevää on wc- /kylpyhuoneissa myös liiketunnistimen ja painikkeen yhteiskäyttö, jolloin automaattisesti syttyy himmeämpi yleisvalo ja painikkeella saa tarvittaessa lisävaloa. Näyttävimmän toiminnon saa aikaan käyttämällä valonsäätimen ja liiketunnistimen yhdistelmää, jolloin yöllä tähän tilaan mennessä valo syttyy himmeälle tasolle. Aamulla valo voi alkaa vähitellen kirkastua automaattisesti. Päivällä valo syttyy jo suoraan kirkkaammalle tasolle. B Ulkotiloissa liikekytkin on suorastaan välttämätön turvallisuustekijä. Ulos voi laittaa myös 0 V jännitteellä toimivia kytkimiä, joiden sektori, ulottuvuus ja suunnattavuus on suunniteltu juuri ulkokäyttöön sopiviksi.
Yksiköt Lähtöyksiköt -järjestelmän lähtöyksiköitä on muutamaa eri tyyppiä. Niiden valinta tehdään tarvittavan jännitteen ja virran mukaan. x V 00mA Tämä lähtöyksikkö on merkkivaloja ja muita heikkovirtalaitteita varten. Tyypillisin käyttö on juuri merkkivaloina toimivat LED:t painikkeissa. On erittäin suositeltavaa käyttää -talossa merkkivaloilla varustettuja painikkeita, koska ne mahdollistavat selvän nähtävissä olevan viestin toiminnoista ja tuovat näin esiin älykkään sähköistyksen. Yksiköt -V OUT xv Vaikka taloon ei tulisikaan merkkivaloja tai niitä ei oteta käyttöön, on keskukseen hyvä varata hieman tilaa myöhemmin asennettavia V:n lähtöyksiköitä varten. Toinen käyttö tälle lähtöyksikölle on valonsäätimien ohjaus. Tästä on esimerkki jäljempänä. x 0V 0A tai A Valaistuskuormat ohjataan näillä 0V:n lähtöyksiköillä. Yleisimmin käytetään 0A:n yksiköitä. Jos kohteessa tarvitaan vain yksi tai kasi A:n ohjattavaa -vaihe lähtöä, voi ne toteuttaa erillisillä välireleillä, joita 0A:n lähtöyksikkö ohjaa. Samoin voi toteuttaa muutaman -vaihekuorman ohjauksen. - OUT x0a 0V - Yksikössä on kaksi toisistaan eristettyä releryhmää. Kummallekin ryhmälle on lupa kytkeä jännite omalta vaiheelta. Myös heikkovirtaohjaukset on mahdollista hoitaa toisella ryhmällä käyttäen samanaikaisesti toista ryhmää vahvavirtaohjauksiin.
Yksiköt x 00V 0A tai A Tämä lähtöyksikkö on tarkoitettu erityisesti -vaihekuormien ohjaukseen. Se soveltuu myös yksittäisten eri vaiheilta otettavien -vaihekuormien ohjaukseen tai esim. tilanteeseen, jossa käytetään muuntajaa moottorin kierrosluvun säätöön. Potentiaalivapaiden kärkien avulla voi muuntajalta kytkeä eri jännitteitä moottorille :n ohjaamana. Tällä yksiköllä on helppo myös ohjata muiden järjestelmien toimintoja, jos niille käy potentiaalivapaa relekärki. A:n versiossa on lisäksi bistabiili ominaisuus eli sitä voi käyttää itsenäisenä sysäysreleenä. Tästä on erillisiä ohjeita datalehdissä ja mallikytkennöissä. Tuloyksiköt OUT x0a 00V Yleisin tuloyksikkö on V:n tyyppiä ja sen avulla kytketään kaikki heikkovirtapainikkeet tai muut heikkovirtasensorit järjestelmään. Ohjaavaksi komponentiksi kelpaa mikä tahansa potentiaalivapaa kosketin, joka kytkee toimiessaan tuloliittimen 0V -tasoon. Sensori tai panike voi olla jopa 00 m:n päässä tuloyksiköstä. Pitkillä etäisyyksillä on hyvä käyttää paksumpaa johdinta. Turvasensoreita varten on V/ ma:n tyyppinen tuloyksikkö, joka kuluttaa vähemmän virtaa. Siihen kytketään kaikki turvasensorit ja koodinäppäimistö. IN xv IN x0v N 0 V:n tuloyksikköön kytketään esimerkiksi talon ulkopuolella olevat liikekytkimet ja vaikkapa LVIhälytys, jos se on 0 V:n tasoa. Näitä tuloyksiköitä voi kytkeä kaksi kappaletta samaan tuloporttiin. Ohjeet löytyvät datalehdiltä tai asennusohjeesta. L 0 V:n tuloyksikkö toimii toisin päin kuin V:n yksikkö eli tähän on tuotava 0 V:n jännite N-liitintä vastaan, ei siis kytketä tuloliitintä nollaan.
Yksiköt Valonsäätimet -valonsäätimet ovat keskukseen din-kiskolle asennettavaa tyyppiä. Säätimet ovat ns universaaleja tyyppejä (UNI) eli ne on suunniteltu käytettäväksi kaikenlaisten kuormatyyppien kanssa. Säädin osaa itse tunnistaa kuormatyypin ja se alkaa automaattisesti toimia kuorman vaatimalla tavalla. On huomattava, että säädin tarvitsee nollajohdon (N). Valinta kuorman tehon mukaan UNI-säätimiä on 00, 00 ja 000 W tehoille. Pienin säädin on kahden moduulin levyinen ja isommat kuuden moduulin levyisiä. Säädin valitaan niin, että kuorman teho ei ylitä säätimen nimellistehoa. On viisasta jättää myös jonkin verran pelivaraa. Jos valaisinkuormana on V:n halogeenilamppujen muuntajia, on muuntajien nimellisteho oltava säätimen nimellistehoa pienempi lampputehosta riippumatta. Toimintamoodin valinta UNI-säädin voi toimia joko -nappiohjauksessa tai -nappiohjauksessa. Eli säätö ylös ja alas on joko samassa tai eri painikkeissa. Valinta näiden kahden toimintamoodin välillä tehdään siten, että muistiohjausliittimiin kytketään jännite samanaikaisesti noin 0 sekunin ajaksi. Säädin vilkuttaa kuormana olevaa valoa, kun moodin vaihto on tehty. Muistitasojen käyttö Säätimen muisteihin ( kpl) voi tallettaa säätimen senhetkisen valotason antamalla muistin ohjausliittimeen pitkä pulssi (yli sekuntia). Vastaavasti lyhyellä pulssilla (alle 00ms) haetaan muistista valotaso säätimeen. Muisteissa olevat valotasot säilyvät niissä myös ilman käyttöjännitettä eli sähkökatkojen yli. Loistevalot Loistevalon säätö on mahdollista, jos valaisin varustettu elektronisella liitäntälaitteella, jota voi ohjata -0 V säätöjännitteellä. Tällaisia liitäntälaitteita varten -tuotteissa on lähtöyksikkö -0 V. Tämä lähtöyksikkö kytketään suoraan -kontrollerin lähtöporttiin samalla tavalla kuin muutkin lähtöyksiköt. Toisin sanoen se käyttää osoitetta yhden syttymisryhmän ohjaukseen, joka on huomioitava kontrollerin lähtökapasiteettia mitoitettaessa. -0V lähtöyksikkö ei ota kantaa kuorman tehoon eikä tyyppiin, koska se ohjaa erillistä säädintä tai elektronista liitäntälaitetta. Näitä liitäntälaitteita puolestaan voi yhden lähtöyksikön ohjauksessa olla noin 0 kpl.
Yksiköt UNI -säätimen kytkentä Tätä säädintä voi käyttää sekä -painike- että -painikeohjauksessa. Se siis tarvitsee joko yhden tai kaksi ohjauspainiketta. Muistitoimintoja voi käyttää ohjelmallisesti hyväksi tai niillekin voi järjestää painikkeet. UNI-säädin on tarkoitettu kytkettäväksi suoraan johdonsuojan perään eli se ei tarvitse eturelettä. Ohjausjännitteeksi käy 0-0 Vac/dc tai 0Vac. Tyypillisesti säätimiä ohjataan alla ollevan kaavion mukaisesti V lähtöyksiköllä. L UNI säädin N -V OUT xv ylös/alas alas/samm. Muisti Muisti N Tasomuistia käytetään niin, että säädin ensin säädetään halutulle tasolle. Sen jälkeen annetaan muistin ohjausnastaan pitkä pulssi, jolloin säätimessä sillä hetkellä oleva taso asettuu muistiin. Tämän jälkeen muistissa oleva taso voidaan hakea koska tahansa antamalla lyhyt pulssi samaan muistin ohjausnastaan. Automaattinen yövalo UNI-säätimen tasomuistien avulla on mahdollista tehdä PIR-liikekytkimen kanssa automaattinen yövalo esimerkiksi kylpyhuoneeseen. Ohjelma pitää suunnitella niin, että liikekytkin reagoidessaan liikkeeseen, antaa tasomuistille lyhyen pulssin. Silloin säädin menee päälle tasoon, joka muistiin on tallennettu. Valotaso voi myös alkaa hitaasti säätyä kirkkaammaksi. Ohjelman tulee antaa sopivan mittaisia säätöpulsseja riittävän harvakseltaan. Kylpyhuoneessa tarvitaan toki myös painike, jolla käyttäjä voi säätää valoa tarpeen mukaan. Sen vuoksi ohjelmassa tarvitaan osoitin, joka asettuu päälle heti, kun käyttäjä on koskenut säätöpainikkeeseen. Osoitin puolestaan estää enemmät ohjauspulssit eli liikekytkin ei pääse säätämisen jälkeen muuttamaan valotasoa. Sitten on makuasia, annetaanko ajastimen tehdä valojen automaattinen sammutus vai pitääkö käyttäjän itse sammuttaa valot ko tilasta. Tilannevalot UNI-säädin soveltuu myös tilannevalaistusratkaisuihin. Huonetilassa voi olla useita säätimiä ja painikkeilla ohjataan esiohjelmoidut valotasot kaikkiin säätimiin samanaikaisesti. Käyttäjiä varten voi olla painikkeita, joista on mahdollista ainoastaan hakea valotasoja muistista. Erikseen voivat olla sitten painikkeet, joilla tallennetaan valotasoja muistiin. Valotasot voi myös tallettaa käyttöönoton yhteydessä ja niihin ei tarvitse käyttäjien vaikuttaa millään tavalla. Nämä ratkaisut riippuvat tilan käyttötarkoituksesta ja toiminnot on helppo ohjelmallisesti asettaa halutuiksi.
-0 V lähtöyksikkö Yksiköt -0 V:n lähtöyksikkö kytketään kontrollerin lähtöporttiin kuten muutkin lähtöyksiköt ja se käyttää siten kaikki ko portin osoitetta. Säätö tapahtuu nyt näihin kahdeksaan osoitteeseen lähetettyjen pulssien mukaan. Lyhyillä ja pitkillä pulsseilla on lisäksi erilainen toiminta. Painikkeita käytetään sen mukaan, mitä toimintoja halutaan ottaa mukaan. Jäljempänä on taulukko, josta käy ilmi erilaiset toiminnot lyhyillä ja pitkillä pulsseilla. Yksi esimerkki painikkeiden käytöstä voisi olla: Sytytys / säätö ylös Sammutus / säätö alas Muistiin / muistista Muistiin / muistista L El.liitäntä -laite N ylös/alas -0V Os. LYHYT PAIN. Sytytä vakiovaloohjaimen tasolle, sulje relekärki PITKÄ PAIN. Säädä vakiovaloohjaimen tasolle ilman relekärkeä Kontrolleri Sytytä vakiovaloohjaimen tasolle min. (porrasvalo) Sytytä / sammuta vakiovalo-ohjaimen tasolle (:n ohjaamana) Sytytä 00% :iin min. (porrasvalo) Sytytä / sammuta (:n ohjaamana) Sytytä edelliselle tasolle / sammuta Säädä ylös / alas Sytytä tasoon Sytytä tasoon Tallenna taso Tallenna taso Sammuta 0%:iin Säädä alaspäin Sytytä 00%:iin Säädä ylöspäin Lähtöyksikkö asettaa sähkökatkon jälkeen muisteihin oletustasot % muistiin ja % muistiin. -0 V:n lähtöyksikköön on mahdollista kytkeä myös vakiovaloanturi. Lähempiä tietoja on saatavissa asennusohjeesta tai datalehdiltä.
Lämmityksen ohjaus Suora sähkölämmitys Lämmityksen ohjaus on tarkoitettu ensisijaisesti ON/OFF -tyyppisiin ohjauksiin ja valonsäätöön eli se ei pysty säätämään esimerkiksi lämmitystä analogisen anturin mukaan. Rakennusten lämmittämisessä onkin kätevintä käyttää sitä varten suunniteltuja termostaatteja ja muita säätimiä. voi kuitenkin olla hyödyksi siten, että käytetään sen kello- ja kalenteriominaisuuksia hyväksi, kun halutaan pudottaa lämpötilaa esimerkiksi poissa ollessa tai yöaikana. Tällöin -lähtö yksinkertaisesti kytketään termostaatin pudotusohjaukseen ja ohjelmoidaan halutulla tavalla. :n avulla pudotusohjaus on helposti yhdistettävissä myös kotona/poissa -toimintoihin muutenkin. L - OUT x0a 0V - pudotusohjaus L T N Jos lämmityskuormia on tarpeen esimerkiksi suuren huippukuorman takia vuorotella jonkun muun kuorman kanssa, niin myös tähän on mahdollista :n avulla tehdä melko yksinkertaisia ratkaisuja. Tällöin lämmityskuorma kytketään :n lähtöosoitteisiin joko suoraan tai välireleiden avulla. L L OUT x0a 00V T pudotusohjaus N Varaava sähkölämmitys Varaava sähkölämmitys on selkeintä toteuttaa täysin Sähkölaitosyhdistyksen suosituskytkennän mukaan. -järjestelmää voi käyttää hyväksi joihinkin vuorottelukytkentöihin, mikäli tehon rajoittaminen on tarpeen. Rajoitus voi olla laadittu niin, että tuloihin viedään tieto yökuormien päälläolosta ja niiden perusteella estää joidenkin muiden isojen kuormien käytön. Jos vuorotteluista halutaan tehdä monipuolinen, on silloin yökuormienkin ohjaus tultava :n kautta, jolloin käyttäjällä on mahdollisuus painikkeilla vaihtaa kuormia.
Muut ohjaukset Laitteet ja pistorasiat :n avulla on mahdollista ohjata mitä tahansa laitetta, jonka voi kytkeä päälle tai pois. Asuinkiinteistöissä tällaisia ohjattavia ovat valopisteiden ja lämmittimien lisäksi osa pistorasioista. Kaikkia pistorasioita ei ole järkevää ohjata, koska on paljon laitteita, joiden pitää saada sähköä koko ajan. Esimerkiksi kylmälaitteet on jätettävä toimimaan pidemmänkin poissaolon ajaksi. Samoin monet viihde-elektroniikan laitteet pitää jättää päälle erilaisten kellotoimintojen vuoksi. Ohjattavia pistorasioita voi olla esimerkiksi yksi jokaisessa huoneessa. Niiden on syytä olla jokaisen erikseen ohjattavissa, jolloin niitä voi käyttää vaikkapa irtovalaisimen ohjaukseen. Samoin kaikki pihan ja ulkoseinän pistorasiat voivat kuulua ohjauksen piiriin yksittäisinä tai yhtenä ryhmänä. Kiukaan ohjaaminen onnistuu :n välityksellä, jos kiukaassa on kauko-ohjausta varten valmius. Ilmanvaihtojärjestelmissä saattaa myös olla tehonvalinta kaukoohjatusti, jolloin on mahdollista yhdistää esim. kiukaan ja ilmanvaihdon toiminnat :n kautta. Turvallisuuteen liittyviä asuinkiinteistön ohjauksia ovat vesiliittymän pääventtiili, jonka sulkeminen poissaolon ajaksi ennaltaehkäisee vesivahinkoja. Liesi ja muut vastaavat laitteet voidaan varustaa kontaktoreilla. Kauko-ohjaus ja valvonta Voice Modem / robottipuhelin Kun -kontrolleriin kytketään modeemi/robottipuhelin, voi sen kautta ohjata minkä tahansa järjestelmään kytketyn laitteen päälle ja pois puhelinta käyttäen. Modeemi sisältää puheviestejä ja sen käyttö puhelimen välityksellä perustuu puhevalikoihin. -modeemi/robottipuhelin on nimensä mukaisesti kaksisuuntainen eli se voidaan ohjelmoida myös tekemään hälytyssoitto koohteesta ulos halutuilla ehdoilla. Modeemi/robottipuhelin kytketään -kontrollerin RS- -väylään, jolle on ruuviliittimet. On hyvä muistaa, että tämä väylä ei voi toimia samanaikaisesti RS- -liittännän kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että modeemin toimintaa kokeillessa on PC oltava irrotettuna kontrollerista. Win -järjestelmässä on käytössä tuloille ja lähdöille osoitteet ja kun puhelimen kautta halutaan ohjata laitteita päälle ja pois, näppäillään komennot puhelimen näppäimillä. Modeemin käyttöohjeessa on tähän tarkat ohjeet ja muuntotaulukko, jonka avulla järjestelmäosoite muunnetaan näppäimistölle sopivaan muotoon. Modeemin ohjaus edellyttää salasanan käyttöä, joten ulkopuolinen ei voi päästä ohjaamaan talon toimintoja. Yleensä ohjattavia asioita ei ole kovin monia, joten ohjauskomennot on kohtuullisen helppo oppia. Hyvin usein kaivattu saunan kiukaan kauko-ohjaus ei kuitenkaan todellisuudessa ole läheskään niin tarpeellinen ja se on jopa iso turvallisuusriski, joten sitä ei voi suositella. Ennemminkin voisi käyttää vapaa-ajan asunnon lämmityksen ohjausta ja ehkä joitakin valaistukseen liittyviä ohjauksia. Valvonta ja hälytys puolestaan tulee ääniviestinä ja viestejä voi tallettaa itse robottipuhelimen äänimuistiin. Hälytyssoitto kuitataan näppäinkomennoilla ja sen jälkeen voi soittaa takaisin päin ja ohjata haluttuja toimintoja. Muut ohjaukset
IR kauko-ohjaus Kauko-ohjaus voi olla myös paikallista eli langattomalla kaukosäätimellä voi ohjata kaikkia -järjestelmään kytkettyjä talon sähköpisteitä. Kauko-ohjaimella voi siten ohjata esimerkiksi kaikki olohuoneen valot ja sen lisäksi puutarhan valaistuksen. Artic ja Renova -sarjan IR kauko-ohjaimella IR-lähettimessä on painiketta ja shift-painike, jolla saadaan käyttöön toiset painiketta. IR-vastaanotin kytketään suoraan kontrollerin tuloporttiin, eli se korvaa siten tavallisen V:n tuloyksikön. Kauko-ohjaimen painikkeet ovatkin käyttäjän ja ohjelmoijan kannalta aivan tavallisten painikkeiden kaltaisia. Ainoa ero on se, että IR-painikkeilta ei voi antaa kahden tai useamman painikkeen tilaa kontrollerille samanaikaisesti. Ei siis ole mahdollista painaa kahta kauko-ohjaimen paniketta yhtaikaa ja saada siten joku erittyinen toiminto aikaan. Lähetin kantaa jopa m ja riippuu hieman tilan seinien heijastuskyvystä, miten kaukaa ja miten monen mutkan takaa vastaanotin vielä reagoi. Toiminnan varmistamiseksi isossa tilassa IR-vastaanottimia voi kytkeä ketjuun enintään kpl. Vastaanottimien ketjuttamista voi käyttää myös asuntokäytössä esimerkiksi niin, että alakerran ja yläkerran vastaanottimet ketjutetaan samaan tuloporttiin. Jos kuitenkin tuloportteja on vapaana, niin vastaanottimet tulee kytkeä omiin portteihinsa. Vain sillä tavalla saadaan kaukosäätimistä yksilöllisiä. Muut ohjaukset Vdc virtalähteeltä IR Data/0V 0V V 0V V Vastaanottimien ketjuttaminen /9 /0 9 0 / / / / / / shift 9
Senso -sarjan IR kauko-ohjaimella Senso -sarjan IR-ohjausperiaate poikkeaa edellä esitetystä Artic-sarjasta oleellisesti. Suurin ero on siinä, että Senson IR-vastaanotin on kuin -osainen painikekoje. Se siis kytketään -tuloyksikön tuloliittimiin. Se voidaan kytkeä vapaisiin tuloosoitteisiin tai jo kytkettyjen painikkeiden rinnalle. Senson IR-lähettimessä puolestaan on painiketta mutta ei shift-painiketta. Myöskään Senso IR-painikkeilta ei voi antaa kahden tai useamman painikkeen tilaa kontrollerille samanaikaisesti. Ei siis ole mahdollista painaa kahta kauko-ohjaimen paniketta yhtaikaa ja saada siten joku erittyinen toiminto aikaan. Lähetin kantaa jopa m ja riippuu hieman tilan seinien heijastuskyvystä, miten kaukaa ja miten monen mutkan takaa vastaanotin vielä reagoi. Lähetinyksikkö on sama laite, jota käytetään LON-järjestelmässä. Senson lähetinyksikkö voidaan opettaa tietylle vastaanottimelle eli estetään ristiinohjaus. Esimerkiksi makuuhuoneen IR vastaanotin ei reagoi heijastumien kautta olohuoneessa tapahtuviin ohjauksiin. Muut ohjaukset Kauko-ohjaus tietoverkon kautta Lähiverkkoyksikkö -kontrolleriin voi kytkeä lähiverkkoyksikön (Sstl 0 0) samaan tapaan kuin modeeminkin eli RS -väylään. Lähiverkkoyksikkö liitetään talon lähiverkkoon liitäntäjohdolla. Lähiverkon kautta voi tietokoneella ottaa yhteyden -järjestelmään tavallisella selainohjelmalla. Samalla tavalla yhteyden voi ottaa myös internetistä käsin, kunhan talon laajakaistaliittymässä on kiinteä IP-osoite käytössä. Käyttöliittymän laatiminen Lähiverkkoyksikön mukana toimitetaan ohjelmisto, jolla käyttöliittymä selainta varten laaditaan. Talosta tarvitaan ensin joku sopiva pohjakuva tai useita pohjakuvia. Nämä talletetaan esim jpg-muodossa tiedostoksi ja haetaan käyttöliitymän pohjaksi. Pohjakuvan päälle aletaan sitten rakentaa varsinaista käyttöliittymää. Sitä varten työkaluohjelmassa on runsaasti erialaisia symboleita, joita voi hiirellä raahata haluttuihin paikkohin. Sen jälkeen haetaan kontrollerista projektitiedosto ja linkitetään sen muuttujia em symboleihin. Lopuksi työ talletetaan lähiverkkoyksikköön. 0
Keskukset -järjestelmä koostuu komponenteista, jotka suurimmaksi osaksi asennetaan keskukseen DIN-kiskolle. Jokaisessa kiinteistössä tarvitaan hyvin erilaisia määriä näitä komponentteja, joten keskus suunnitellaan usein tapauskohtaisesti. Asuintokäyttöön eli kuluttajille tarkoitetut keskukset on määräysten mukaan aina oltava tyyppitestattuja. Tämän takia tulee kiinnittää huomiota siihen, että keskuksen valmistajalla on tarvittava osaaminen ja kokemus tyyppitestauksesta. Juuri asuntokäyttöä varten on nykyisin saatavilla eri kokoisia valmiiksi koottuja ja testattuja vakiokeskuksia Strömfors ELIT-keskustuotteissa. Vakiokeskuksia kannattaa käyttää niiden kustannustehokkuuden ja turvallisuuden vuoksi aina kun se vain on mahdollista. -yksiköiden sijoittelussa on sellainen pääperiaate, että lämpöä tuottavat osat tulee asentaa ylimmäs ja muut alapuolelle. Käytännössä virtalähde, releyksiköt ja valonsäätimet ovat eniten lämpöä tuottavia. Muutenkin asentamisen kannalta on parempi, jos vahvavirtakytkennät ovat keskuksen yläosassa ja kaikki heikkovirtakytkennät alaosassa. Suurin osa -yksiköistä voi olla kokonaan keskuksen kannen alla. Näkyviin on jätettävä vain kontrolleri, virtalähde, modeemi, lämmönsäätimet ja lähiverkkoyksikkö. Näille on siis DIN-kisko oltava lähempänä kantta kuin tulo- ja lähtöyksiköillä. Mikään ei toki estä asentamasta kaikkia moduuleita kannen läpi. Keskuksen laatutekijät Keskus tulee aina varustaa riviliittimillä niin tulo- kuin lähtöpuolenkin kaapeleille. Toinen keskuksen hyvän laadun tae on oikein ja selkeästi tehdyt merkinnät. yksiköiden merkinnät pitää olla niin piirustuksissa kuin itse komponenteissakin järjestelmän mukaisia. Riviliittimien merkinnöissä voi olla pakko käyttää jotain muuta numerointia kuin -osoitteita, mutta siinäkin tapauksessa ainakin piirustuksissa tulee olla järjestelmäosoite yhdistettävissä liittimen tunnukseen ilman etsimistä. Aina parempi, jos myös itse liittimen yhteydessä on myös osoite näkyvissä. -virtalähteelle pitää olla oma johdonsuoja tai jos siitä syötetään myös muita laitteita, on keskukseen asennettava kytkimet eri kuormille. Käyttöönottovaiheessa on nimittäin syytä saada -järjestelmä myös yksinään jännitteiseksi. Keskuksen lähelle on hyvä asentaa pistorasia, josta saa esimerkiksi käyttöönottotilanteessa sähköä tietokoneelle. Järjestelmän testaus Keskus tyyppitestataan valmistusvaiheessa ja siihen liittyy myös toimintatestaus. Toimintatestaus tulee vaatia jo keskusta tilattaessa keskusvalmistajalta. Asennuspaikalla testataan kenttäkaapelointi joko erityistä testiohjelmaa ( service) tai yksinkertaisesti Win -ohjelmaa simulointitilassa käyttäen. Näin varmistetaan, että jokainen painike, merkkivalo ja kuorma on halutussa osoitteessa. Mahdolliset korjaukset voi tehdä joko kytkentöihin tai piirustuksiin, kunhan ne lopulta vastaavat täysin toisiaan. Keskukset
Johdotus -järjestelmän kaapelointi on periaatteeltaan yksinkertaisempaa kuin perinteisen sähköistyksen. Aluksi saattaa kuitenkin hämätä kaapelien suurempi määrä. Ensiksikin valinta putkettoman asennuksen ja putkellisen välillä ei ole kiinni ratkaisusta. Kumpikin käy mainiosti. On enemmän makuasia, kumpaa tapaa haluaa noudattaa. Asennetaanpa sitten -järjestelmää tai perinteistä, niin putkittamalla saadaan tietyllä tavalla laadukkaampi lopputulos. Toisaalta esim. hirsirakenteissa putketon ratkaisu voi olla ainoa tapa, jolla vältetään pinta-asennus. Paras lopputulos saattaa löytyä näiden asennustapojen yhdistelmästä kohteesta riippuen. Muut painikkeet asennetaan kojerasioihin paitsi pinta-asennettavat painikkeet, jotka on tarkoitettu suoraan rakennuslevyyn tms kiinnitettäviksi. Hirsirakenteissa pintaasennettavat painikkeet saattavat olla siistein ratkaisu. Myös uppoasennukseen tarkoitetut painikkeet on mahdollista asentaa pintaan erillisten asennuskoteloiden avulla. Kaapelointi on hyvä tehdä aina samoja periaatteita noudattaen, niin siitä tulee silloin helpompi ja nopeampi työvaihe. Tässä on eräitä esimerkkejä. Ryhmäjohdot valopisteille Yhdeltä lähtöyksiköltä lähtee aina kahdeksalle ohjattavalle kulutuspisteelle johdin. Varsinkin valopisteille riittä usein yksi 0A:n varoke syöttämään kaikkia näitä kahdeksaa pistettä. Näin ollen keskukselta voi lähteä joko yksi 0-johtiminen tai kaksi -johtimista kaapelia ensimmäiselle jakorasialle. Koska valoryhmässä tarvitaan usein myös kiinteä vaihe, on lankoja syytä olla yksi enemmän. Käytännössä putkettomalla asennustavalla on kätevintä käyttää MMO x. -kaapelia tai jossain tilanteessa myös MMO x. -kaapeli voi tulla kyseeseen. Putkellisessa asennuksessa on viisainta jakaa johtimet kahteen M0 -putkeen. Nykyisin on mahdollista tilata myös valmista langoitettua putkea myös x. S -tyyppisenä. Johdotus L - OUT x0a 0V - N PE 9 0 MMO x.
L - OUT x0a 0V - Painikkeiden kaapelointi PE N N PE MMO x. MMO x. Painikkeiden kaapeloinnissa käyttökelpoinen kaapelityyppi on siamilainen UTP x-parinen dataverkkojen rakentamisessa yleisesti käytetty kaapeli. Tällaisessa kaapelissa on johdinta eli juuri riittävästi /-osaista Senso painikekojetta ja samassa kojeryhmässä olevaa liikekytkintä varten. Alla on yksi esimerkki UTP-kaapelin käytöstä. Muitakin kaapelityyppejä voi käyttää. Poikkipinta tulee olla vähintään 0. mm jännitehäviön vuoksi. Parikierrolle ei ole erityisiä vaatimuksia. Johdotus kaapeli B oranssi-valk oranssi oranssi-valk oranssi H H H H H H H H S S S S S S S S ruskea-valk ruskea vihreä-valk vihreä kaapeli A 0 sininen oranssi-valk oranssi H H H H S S S S vihreä-valk vihreä 0 sininen oranssi H H S S vihreä 0 sininen
Ohjelmointi ( Win) Win-järjestelmän ohjelmointi tapahtuu aina Win -ohjelmiston avulla. Tämä ohjelmisto toimitetaan CD:llä kontrollerin mukana. Ohjelma on myös vapaasti jakelussa ilman kontrolleria. Ohjelman asennus tietokoneelle on varsin helppoa CD:llä olevalla asennusohjelmalla, joka neuvoo käyttäjää. Vapaata muistia kiintolevyllä tarvitaan 00 Mb. Alustaksi käy Windows 9, Windows 9 SE, Windows ME, Windows NT with Service Pack tai uudempi, Windows 000, Windows XP, MacOS0. +VirtualPC. Asennuksen jälkeen kannattaa tutustua ohjelman mukana olevaan monipuoliseen ohjeistukseen, joka opastaa pienten esimerkkien avulla alkuun. Firmware -kontrollerissa on sisäänrakennettuna sen käyttöjärjestelmä eli firmware, joka määrittelee kontrollerin ominaisuudet. Eli käyttöjärjestelmää vaihtamalla vaihtuvat myös ominaisuudet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmistaja kehittää kontrolleriin uusia ominaisuuksia ja asiakas saa ne käyttöönsä päivittämällä käyttöjärjestelmän. Toisaalta kontrollerista on mahdollista tehdä jo vuosia käytössä ollu Term-versio yksinkertaisesti vaihtamalla Win -käyttöjärjestelmän tilalle Term -käyttöjärjestelmä. Sen jälkeen kontrollerin ohjelmointi on tehtävä pääteohjelmalla. Tästä aiheesta on saatavissa tietoa vanhoista -dokumenteista. On syytä huomata, että vanhaa Term-kontrolleria ei voi muuttaa Win-kontrolleriksi. Olio-ohjelmointi ja kirjastot Yksi tärkeimmistä ominaisuuksista Win -järjestelmässä ovat ohjelmakirjastot, joihin on tallennettu lukuisa määrä valmiita ohjelmaolioita, joita kutsutaan nimellä toimintolinkki tai toimintolohko. Aloittelevan -ohjelmoijan ei siten tarvitse opetella varsinaisesti ohjelmointia, vaan hän voi käyttää hyväksi näitä kirjastoista löytyviä valmiita ohjelmia. Ohjelmointi Tulomuuttuja Lähtömuuttuja Toimintolinkin ja -lohkon sisäinen ohjelmakoodi määrittelee sen, miten olio toimii eli mitä tapahtuu lähtömuuttujille missäkin tilanteessa. Toimintolinkki Tulomuuttuja Lähtömuuttuja Tulomuuttuja Toimintolohko Lähtömuuttuja Lähtömuuttuja Lähtömuuttuja Toimintolinkki on ohjelma, jolla on yksi tulo- ja yksi lähtömuuttuja. Se soveltuu siten esimerkiksi suoraan jonkun tulo-osoitteen ja lähtöosoitteen väliin.tyypillisesti sitä kuitenkin käytetään tulo-/lähtöosoitteen ja toimintolohkon välissä. Toimintolohkossa puolestaan voi olla useita tulomuuttujia ja useita lähtömuuttujia ja siksi toimintolohkon avulla on mahdollista hoitaa kerralla vaikka kokonaisen huonetilan kaikki toiminnot.
Käyttöönotto toimintolohkojen avulla Vaihe : Yksiköiden asennus Win -ohjelma antaa kuvaruudulle kaksi ikkunaa. Vasemmassa eli asennusikkunassa ohjelmalle kerrotaan, mitkä kaikki tulo- ja lähtöyksiköt keskukseen asennetaan. Myös tulo-ja lähtöosoitteiden tekstitykset tehdään tähän asennusikkunaan. Vaihe : Toimintolohkojen haku ja ryhmittely Toiseen ikkunaan (toimintoikkunaan) haetaan ohjelmakirjastosta sopivia toimintolohkoja. Tähän ikkunaa voi laatia myös tapauskohtaisen ryhmittelyn näille lohkoille. Tyypillinen tapa ryhmittelyyn on varata kutakin huonetilaa varten oma ryhmä. Muunkinlainen ryhmittely on mahdollista. Ohjelmointi Vaihe : Fyysisten osoitteiden linkittäminen virtuaalisiin muuttujiin Sen jälkeen asennusikkunassa näkyvät tulo- ja lähtöyksiköiden todelliset eli fyysiset osoitteet linkitetään toimintoikkunassa olevien toimintolohkojen tulo- ja lähtömuuttujiin. Tätä voisi havainnollistaa seuraavalla kuvalla:.0.0.0.0.0.0.0.....0.0.0.0.0.0.0.0.0.... Tulomuuttuja Tulomuuttuja Lähtömuuttuja Lähtömuuttuja Lähtömuuttuja.0.0.0.0 Lähtömuuttuja.0.0.0.0....0.0.0.0. Toimintolinkki Vaihe : Ohjelman lähettäminen kontrolleriin Lopuksi valmis ohjelma lähetetään PC:ltä kontrolleriin. Tässä vaiheessa PC on kytkettävä RS -kaapelilla kontrollerin etupanelissa olevaan liittimeen. Kun ohjelma on siirretty, niin järjestelmä on valmis käyttöön. Ohjelma säilyy kontrollerissa myös sähkökatkon aikana eli erillistä akkuvarmennusta ei ohjelmaa varten tarvita.
Ohjelman testaus Edellä esitetty nelivaiheinen käyttöönottoprosessi ei aina suju aivan teorian mukaisesti. Monesti on ensin testattava kytkentöjä ja korjattava mahdolliset kytkentävirheet. Sen jälkeen joudutaan vielä etsimään ohjelmointivirheitä. Simulointi off-line -tilassa Win -ohjelmalla on mahdollista simuloida ohjelman toimintaa ennen sen lähettämistä kontrolleriin eli kun kontrolleria ei ole edes vielä kytketty PC:n sarjaliikenneporttiin. Tällöin toimitaan ns. off-line -tilassa eri irrallaan kontrollerista. Ohjelmassa yksinkertaisesti käynnistetään simulointi ja sen jälkeen kuvaruudulla eri värit kertovat tulojen ja lähtöjen tiloja. Välilyöntinäppäin toimii aina yhtenä painikkeena kerrallaan. Simulointi on-line -tilassa Kun sovellus on saatu toimimaan PC:ssa halutulla tavalla, on kokonaan toinen asia testata käytännön fyysinen kytkentä. Kytkentävirheitä on voinut tapahtua kenttäkojeita kytkettäessä. Kaikkien painikkeiden, liikekytkimien ja muiden sensorien toiminta on hyvä tarkistaa ennen varsinaisen ohjelman lataamista. Tätä tarkoitusta varten on olemassa erityinen huolto-ohjelma, jolla näkee yksittäiset tulot ja lähdöt yhdellä silmäyksellä kuvaruudulta. Lisäksi sillä on mahdollista ohjata suoraan lähtöjä ja näin voi todeta esimerkiksi valaisimien ja merkkivalojen toiminta. Toinen mahdollisuus on käyttää Win ohjelman simulointiominaisuutta silloin, kun PC on kytettynä RS -kaapelilla kontrolleriin. Heti, kun asennussimulointi käynnistetään, alkaa kontrolleri suorittaa PC:ssä olevaa ohjelmaa ja kuvaruudulla näkyvät fyysisten tulojen ja lähtöjen tilat. Siksi pelkästään kytkentöjä tarkistettaessa olisi hyvä keino simuloida tyhjällä projektilla. Se tarkoittaa ohjelmaa, johon on tehty vasta vaihe eli asennettu yksiköt paikalleen asennusikkunaan. Jos simulointi tehdään valmiilla projektilla, niin painikkeita ja sensoreita testattaessa alkaa ohjelma ohjata myös lähtöjä. Muutama käytännön vinkki Simulointi ei ole aivan tarkka kopio kontrollerista, koska se perustuu PC:n suorituskykyyn. Kontrolleri taas on ns. sulautettu tietokone, jonka nopeus riittää helposti tekemään kaikki sille asetetut toiminnot. Niinpä simuloitaessa voi esiintyä toimintavirheitä lyhyiden ajastimien (satoja millisekunteja) kanssa. Myös joitain muita virheilmoituksia saattaa tulla aikakriittisistä toiminnoista mm jos on useita kymmeniä linkkejä samasta pisteestä. Näissä tilanteissa kannattaa lopettaa simulointi ja lähettää projekti kontrolleriin. Jos ongelma johtui pelkästään tästä, niin ohjelma toimii moitteettomasti kontrollerissa. Kontrollerin voi tyhjentää aivan aluksi kun sitä otetaan ensikertaa käyttöön. Myöhemmin tyhjentäminen ei ole tarpeen ennen uuden ohjelmaversion sisäänajoa, ellei kontrollerin muistiin ole tullut jonkun häiriön takia virheitä tms, joka on aiheuttanut ohjelman pysähtymisen ja virheilmoituksen. Kontrollerin sisäinen kello ja kalenteri laitetaan aikaan PC:sta käsin valikosta Kontrollerin asetukset. Tämä toimenpide on tehtävä käsin eli kontrolleri ei ota automaattisesti PC:n järjestelmäaikaa itselleen. Ohjelmointi
Dokumentointi -talon dokumentointi on hieman laajempi tehtävä kuin perinteisen sähköistyksen aikana on totuttu. Sähköpiirustuksista on oltava ainakin asemakuva, tasokuvat ja pääkaavio. Keskustoimitukseen sisältyy aina standardien mukaiset keskusdokumentit. Win -ohjelmassa on raporttigeneraattori,joka käynnistää selainohjelman. Siitä käsin voi tulostaa erilaisia listauksia paperille. Eniten raporttigeneraattorista on hyötyä ohjelmalohkojen ammattimaisille kehittäjille. Käytännön asiakasprojekteissa sitä ei juuri käytetä. Talon käyttäjää varten on hyvä olla käyttöopasteita. Painikkeiden toiminnat on hyvä laittaa ainakin soveltuvin osin painikkeiden etiketti-ikkunaan ja monimutkaisempia toimintoja on selostettava laajemmin erillisellä ohjeella. Joskin kovin monimutkaisia toimintoja on syytä välttää ainakin tavallisissa asuinkiinteistöissä. Varsinkin Senso -kalusteet antavat nyt erinomaisia mahdollisuuksia luoda selkeitä käyttöperiaatteita ja lisäksi painikkeet voidaan varustaa kuvaavilla symboleilla. Älytalo -ammattitaitoa on ottaa järjestelmän antamista mahdollisuuksista mahdollisimman paljon hyötyä irti, mutta toisaalta tehdä se käyttäjälle mahdollisimman helpoksi ja ymmärrettäväksi. Ja hyvää palvelua on se, että annetaan käyttäjälle opastusta myös käytännössä. Dokumentointi Tarvittavat piirustukset -talon sähködokumentit: Tasopiirustus (eri tasoille); -sensorit -ohjattavat sähköpisteet -muut sähköryhmät -tele- ja turvatekniikka (-sähkölämmitys) Asemapiirustus Pääkaaviot Keskus lay-out (sisältyy keskustoimitukseen) Johdotuskaaviot (tarvittaessa) Käyttöohjeita (tarvittaessa) Ohjelman varmuuskopio levykkeellä Dokumentointi ELIT -vakiokeskusta käytettäessä Strömfors ELIT vakiokeskusta käytettäessä dokumentoinnissa pääsee paljon vähemmällä. Pääkaavio on jo esivalmisteltu. Tasokuva tulee piirtää ja täydentää pääkaavioon huonetilojen numerot ja valopisteiden nimet. Vakiokeskuksen asennusohjeet ovat täysin valmiit, joten johdotus- tai piirikaavioita ei tarvitse laatia. Ohjelman osalta projektitiedosto on pitkälle valmiiksi tekstitetty. Vain valopisteiden nimet tulee kirjoittaa relelähtöjen kohdalle näkyviin helpottamaan linkittämistä. Myöskään erillistä käyttöohjetta loppukäyttäjille ei tarvitse laatia.
Tuote Sähkönumero YKSIKÖT KESKUKSEEN: Win kontrolleri 0 0 RS ohjelmointikaapeli 0 USB/RS-sovitin 0 9 Robottipuhelin (Voice modem) 0 0 Lähiverkkoyksikkö 0 0 Virtalähde V / W 0 Virtalähde V / W 0 Akkuvarmennin V / V 0 Tuloyksikkö V / ma 0 Tuloyksikkö V / 0 ma 0 Tuloyksikkö 0 V 0 Lähtöyksikkö V 0 Lähtöreleyksikkö 0V / 0A 0 0 Lähtöreleyksikkö 0V / A 0 Lähtöreleyksikkö 00V / 0A 0 Lähtöreleyksikkö 00V / A 0 Valonsäädin UNI 00W 0 9 Valonsäädin UNI 00W 0 Valonsäädin UNI 000W 0 Lähtöyksikkö -0V 0 Lämmönsäädin A huoneanturilla 0 Lämmönsäädin A lattia-anturilla 0 ANTURIT JA HÄLYTINLAITTEET Vakiovaloanturi 0 9 Hämäräkytkin 0 Hämäräkytkin aurinkoanturilla 0 Vesivuotoanturi 0 Liiketunnistin ulkokäyttöön IP 0 Artic PIR-liiketunnistin 0 Senso PIR-liiketunnistin, valkoinen 90 Senso PIR-liiketunnistin, vaaleanharmaa 9 Senso PIR-liiketunnistin, antrasiitti 9 Senso PIR-liiketunnistin, alumiininharmaa 9 Liiketunnistin murtohälytinkäyttöön 0 0 Palovaroitin, ei sis. sireeniä 0 9 Magneettikytkin 0 Koodinäppäimistö 0 9 Sireeni IP 0 Komponenttiluettelo IR-KAUKO-OHJAIMET Artic / Renova IR-kaukosäädin lähetin 0 9 Artic IR-vastaanotin 0 Artic IR-vastaanotin B&O 0 Renova IR-vastaanotin, valkoinen 0 0 Renova IR-vastaanotin, musta 0 0 Senso IR-kaukosäädin lähetin 9 09 Senso IR-vastaanotin, valkoinen 9 0 Senso IR-vastaanotin, vaaleanharmaa 9 Senso IR-vastaanotin, antrasiitti 9 Senso IR-vastaanotin, alumiininharmaa 9
Tuote Sähkönumero PAINIKKEET: Artic -osainen; painike, merkkivalo, valkoinen 0 0 -osainen; painike, merkkivalo, harmaa 0 -osainen; painike, merkkivalo, musta 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, harmaa 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, musta 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, harmaa 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, musta 0 Artic Decor -osainen; painike, merkkivalo, valkoinen 0 -osainen; painike, merkkivalo, antrasiitti 0 -osainen; painike, merkkivalo, metalli 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, antrasiitti 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, metalli 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, antrasiitti 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, metalli 0 Senso -osainen; painike, merkkivalo, valkoinen 0 0 -osainen; painike, merkkivalo, vaaleanharmaa 0 -osainen; painike, merkkivalo, antrasiitti 0 -osainen; painike, merkkivalo, alum.harmaa 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 90 -osainen; painiketta, merkkivaloa, vaaleanharmaa 0 9 -osainen; painiketta, merkkivaloa, antrasiitti 0 9 -osainen; painiketta, merkkivaloa, alum.harmaa 0 9 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 9 90 -osainen; painiketta, merkkivaloa, vaaleanharmaa 9 9 -osainen; painiketta, merkkivaloa, antrasiitti 9 9 -osainen; painiketta, merkkivaloa, alum.harmaa 9 9 Renova -osainen; painike, merkkivalo, valkoinen 0 -osainen; painike, merkkivalo, musta 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, musta 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, musta 0 Pintapainikkeet -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 -osainen; painiketta, merkkivaloa, valkoinen 0 Komponenttiluettelo 9
Schneider Electric Finland Oy PL 0 (Kalkkipellontie ) 00 ESPOO Puh. 00 0 Fax 00 sähköposti; etunimi.sukunimi@fi.schneider-electric.com www.schneider-electric.fi