AJANKOHTAISTA RAY:N TOIMINNASSA. Omaistoiminnan neuvottelukuntien ja Omaistoiminnan kehittämispäivät

AJANKOHTAISTA RAY:N TOIMINNASSA Omaistoiminnan neuvottelukuntien ja Omaistoiminnan kehittämispäivät 19.-20.5.2016

SISÄLTÖ RAY:n avustustoiminta Avustusten hakeminen ja avustuslajit Tavoitealueet 2016-2019 RAY:n avustukset 2016 Avustusprosessi RAY:n avustusosasto siirtyy STM:n yhteyteen Omaistoiminnan avustaminen Erityistä huomioitavaa avustusta haettaessa AVUSTUSOSASTO MIRJA NYROOS-SEPPÄNEN 19.5.2016 2

KOLIKON MATKA PELAAJALTA AVUNSAAJALLE RAY:n ainutlaatuinen arvoketju tuo yhteen suuren joukon suomalaisia. Tehokkaasti ja vastuullisesti järjestettävästä pelitoiminnasta kertyvästä voitosta jaettavat järjestöavustukset ohjataan joustavasti vaikuttaviin kohteisiin. Pelitoiminnan voitto on käytettävä kokonaisuudessaan järjestöjen toiminnan tukemiseen. 3

SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN RAHOITTAJA RAY on terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävän järjestö- ja kansalaistoiminnan rahoittaja. Järjestöt auttavat ihmisiä lähellä heidän arkeaan. Järjestöt ovat kansalaisyhteiskunnan ydin, väylä kansalaisten osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Tukea toimintaansa saavat mm. monet sairaus- ja potilasjärjestöt, mielenterveysyhdistykset sekä lastensuojelu- ja vammaisjärjestöt. 4

YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAJA Avustuksilla vastataan ajankohtaisiin sosiaali- ja terveysongelmiin, joita ovat muun muassa Nuorten työllistyminen Ikärakennemuutos Maahanmuutto Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaisryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteiden käyttö ja muut riippuvuudet Mielen hyvinvointi Ylipaino Muistisairaudet 5

SÄÄDÖKSET LUOVAT PERUSTAN AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISELLE Arpajaislaissa säädetään, että RAY:n voitosta myönnettävillä avustuksilla edistetään terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja että avustukset myönnetään oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. Avustusta voidaan myöntää yleishyödylliselle järjestölle, joka on rekisteröity joko yhdistys- tai säätiörekisterissä. RAY-avustuksia ei ole tarkoitettu lakisääteisten julkisten palveluiden eikä liike- tai elinkeinotoiminnan rahoittamiseen. Avustuksia ei myönnetä järjestöillekään laajamittaiseen rahavälitteiseen, elinkeinotoimintaa lähellä olevaan toimintaan tai lakisääteisten julkisten palveluiden rahoittamiseen. Raha-automaattiavustuksista annettuun lakiin on koottu avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset, joiden puitteissa RAY tapauskohtaisesti harkitsee avustuksen myöntämistä valmistellessaan avustusesitystä sosiaali- ja terveysministeriölle. 6

Toimintaympäristö Markkinaehtoiset palvelut Järjestölähtöinen auttamistyö Kuntien järjestämisvastuulla olevat tehtävät (itse tuotetut ja ostopalvelut Valtiolle kuuluvat tehtävät 7

PELITUOTOT KOKO MAAN HYVÄKSI RAY jakaa avustuksia yli 300 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi yli 100 miljoonaa euroa ohjataan sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen. RAY:n toiminta kattaa koko Suomen. Avustuksia ohjataan vuosittain kaikkiin maakuntiin. Avustuksia yli 800 järjestölle Suomalaisista aikuisista yli 700 000 osallistuu säännöllisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. RAY on merkittävin kansalaisjärjestötyön tukija Suomessa. 8

AVUSTUKSILLA TURVATAAN JÄRJESTÖJEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tärkeä osa hyvinvointiyhteiskuntaa. RAY tukee mm. järjestöjen Tiedotusta, neuvontaa ja koulutusta Vapaaehtois- ja vertaistoimintaa Aluetyötä Osallistumismahdollisuuksien ja kohtaamispaikkojen tarjoamista Vaikuttamis- ja edunvalvontatyötä Toimitilojen hankintaa Kansainvälistä toimintaa 9

SUOMI ON TÄYNNÄ RAY:N TUKEMAA TOIMINTAA RAY:n tuen turvin vesillä liikkuu vapaaehtoisia meripelastajia, kaupungeista löytyy kohtuuhintaisia nuorisoasuntoja ja suomalaiset saavat apua lukuisista neuvovista puhelimista ja verkkopalveluista. RAY:n tukemissa järjestöissä tehdään työtä niin lasten, nuorten kuin aikuisten ja ikäihmistenkin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Miltei jokainen meistä kohtaa RAY:n tukemaa toimintaa jossain elämän vaiheessaan. 10

AVUSTUSLAJIT RAHOITUSMUOTOINA Avustus voidaan myöntää toiminta-avustuksena tai erityisavustuksena. Toiminta-avustus voidaan myöntää avustuksen saajan toimintaan yleisesti (yleisavustus) tai tiettyyn osaan sen toiminnasta (kohdennettu toimintaavustus). Erityisavustus voidaan myöntää: investointiavustuksena aineellisen tai aineettoman hyödykkeen hankintaan; tai projektiavustuksena kokeilu-, tutkimus- tai kehittämishankkeeseen tai muuhun tarkoitukseltaan rajattuun hankkeeseen. 3.2.2016 11

PROJEKTIAVUSTUS (C) Projekti on määräaikainen hanke, jolla esimerkiksi käynnistetään, kehitetään, luodaan uutta tai juurrutetaan. Projektin kesto on yleisimmin 3 vuotta, mutta tarve ja sisältö ratkaisevat. Luontevin avustuslaji uudelle hakijalle Yhteistyöprojektien ei tarvitse olla ns. jättihankkeita 3.2.2016 12

KOHDENNETTU TOIMINTA-AVUSTUS (AK) Kohdennettua toiminta-avustusta voi hakea tiettyyn rajattuun toimintaan. Kohdennettu toiminta-avustus ja projekti voivat olla hyvin samantyyppisiä. projekti on aina kestoltaan määräaikainen Kohdennettu toiminta-avustus on yleensä jo vakiintunutta toimintaa, jota on usein edeltänyt tuloksellinen projekti Toimintaa tulee kehittää esim. toimintaympäristön tarpeiden mukaan säännöllisesti Tyypillisiä esimerkkejä sisällöistä: vapaaehtoistyö, vertaistuki, erilaiset kohtaamispaikat 3.2.2016 13

YLEISAVUSTUS (AY) On toimintansa vakiinnuttaneen järjestön perusrahoitusmuoto yleisten kulujen (hallintokulut) kattamiseen Soveltuu yleensä isoille järjestöille, joilla on paljon avustuskohteita Tällöin yleisiä kuluja ei voi olla muilla kohteilla Voi sisältää myös toimintoja, joiden tuloksia tullaan seuraamaan erikseen, esimerkiksi asiantuntijatyötä, edunvalvontaa, viestintää Vaihtoehtona on yleisten kulujen kattaminen yleiskuluohjeen mukaisesti muilla kohteilla (Ak ja C) Yleiskulut voivat olla pääsääntöisesti enintään 15% kohteen kuluista Soveltuu hyvin pienille järjestöille 3.2.2016 14

YLEISAVUSTUS (AY) Hakemusvaiheessa huomioidaan seuraavia seikkoja: Toiminnan vakiintuneisuus Muu rahoitus Järjestön toiminnan rakenne Yleisavustuksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus (vrt. mm. yleiskuluohje ja varallisuuskriteerit) Hakijan suhde muuhun saman sektorin toimintaan Taloudenhoidon ja hallinnon järjestäminen Järjestön toiminnan on oltava tuloksellista ja laadukasta (saadut TVS- vastaukset sekä väli- ja loppuraportit ja vuosiselvitykset hakijalta) 3.2.2016 15

INVESTOINTIAVUSTUKSET/ ASUNNOT Erityisryhmien asuminen Asuntohankinnat erityisryhmille ja asunnottomuusohjelmissa järjestöjen asiantuntemus asiakasvalinnassa ja toimintojen kohdistamisessa on keskeisessä roolissa Asukasvalintaprosessia pystyttävä vaivattomasti seuraamaan Samasta taloyhtiöstä yleishyödylliseen tarkoitukseen hankittavien asuntojen määrä voi olla max. 10% /taloyhtiö Rakentamisen avustaminen vähenee linjauskauden kuluessa => Asumisen edistämiseen keskittyvien toiminnallisten avustusten painoarvoa lisätään linjauskauden aikana suhteessa investointiavustuksiin Ikä yksistään ei ole peruste erityisryhmään kuulumiselle. RAY ei myönnä jatkossa avustuksia ikäihmisten tai nuorten asumisen edistämiseen, ellei ole kyse erityisryhmien edustajista näissä ikäluokissa. 3.2.2016 16

INVESTOINTIAVUSTUKSET/ TOIMITILAT Toimitilojen osalta RAY suosittelee pääsääntöisesti vuokratiloja Olemassa olevien toimitilojen peruskorjaukset mahdollisia avustettaviksi (ei koske vuokratiloja) Esim. osuudet taloyhtiöiden isoista remonteista Sekä vuokra- että hankintatilanteissa RAY kannustaa järjestöjä hyödyntämään yhteisiä toimitiloja Avustusharkinnassa sovelletaan valtion toimitilastrategian periaatteita 3.2.2016 17

INVESTOINTIAVUSTUKSET/ KÄYTTÖOMAISUUS 1. Yleistä Hankintojen tulee liittyä kiinteästi järjestön toimintaan ja tarpeeseen. Kustannustaso tulee pitää maltillisena ja hinta-arvioita kannattaa kartoittaa jo ennen hakemuksen tekemistä. 2. Satunnaiset hankinnat toiminta-avustuksissa tai projektiavustuksissa Satunnaisiin hankintoihin voidaan käyttää enintään 10% vuosittaisesta toimintaavustuksesta tai projektiavustuksen ensimmäisen vuoden avustuksesta. Kulut tulee esittää talousarviossa. Avustusosuus on 100% kokonaiskustannuksista. Avustuksiin ei pääsääntöisesti esitetä korotusta hankintojen tekemistä varten. 3. Erillinen investointiavustus vähäistä suuremmille hankinnoille Avustushakemus pohjautuu investointisuunnitelmaan. Investointien avustusosuus on enimmillään 70% kokonaiskustannuksista. 3.2.2016 18

INVESTOINTIAVUSTUKSET/ TIETOJÄRJESTELMÄT Vuoden 2016-2019 RAY-avustuslinjausten yksi painopistealue on tietoverkoissa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva järjestötoiminta. Laajoihin verkkohankkeisiin tai järjestöjen yhteisiin tietojärjestelmähankkeisiin voidaan myöntää erillistä investointiavustusta. Jos ICT-ratkaisut hankitaan palveluna, hankkeen kustannukset jakautuvat palvelun koko elinkaaren ajalle. Investointiavustukset rajataan palvelun käyttöönottokustannuksiin. Käyttöönottokustannuksiin voidaan lukea mm. palvelun aloitusmaksut, käyttöönotto ja siihen liittyvä koulutus sekä ulkopuolinen konsultointi. Myös projektia varten mahdollisesti palkattavan henkilöstön kustannukset voidaan sisällyttää hankkeeseen. Hakijan toiminnan suhteen vähäiset hankinnat, tulee hankkia olemassa olevilla avustuksilla eikä avustuksiin tehdä näitä hankintoja varten erillisiä korotuksia. Yksinkertaisten verkkosivujen toteutus ja ylläpito, verkkosivustojen julkaisujärjestelmän uusiminen ja vastaavat tekniset ylläpitotehtävät sekä sisällöntuotanto ovat osa järjestön tiedotustoimintaa, jotka katetaan olemassa olevilla avustuksilla. 3.2.2016 19

TAVOITEALUEET 2016-2019 20

JÄRJESTÖJEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN JA PERUSRAHOITUKSEN TURVAAMINEN Tavoitteenamme on luoda kestävät edellytykset aktiiviselle kansalaisjärjestötoiminnalle. Järjestöjen toimintaedellytyksiä voidaan vahvistaa yleisavustuksella tai kohdennetulla toiminta-avustuksella. Yleisavustusta voidaan myöntää toimintansa jo vakiinnuttaneille järjestöille. Kohdennettua toiminta-avustusta voidaan myöntää tiettyyn osaan toiminnasta esimerkiksi järjestöjen neuvonta- ja koulutustoimintaan, tutkimus- ja kehittämistoimintaan, kansainväliseen toimintaan, yhteistoimintarakenteisiin tai paikallisyhdistysten vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseen. 3.2.2016 21

PAINOTUKSET (UUDET JA JATKOAVUSTUKSET) Kannustamme kehittämään uusia järjestötoiminnan muotoja ja tapoja tietoverkoissa ja sosiaalisessa mediassa. Painotamme järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyömahdollisuuksien kehittämistä. Kannustamme myös järjestöjä hakemaan pienimuotoisia jäsenjärjestöavustuksia, joilla voidaan tukea paikallistason yhdistystoimintaa. 3.2.2016 22

TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN Suuntaamme avustuksia toimintoihin ja kehittämishankkeisiin, joiden tavoitteena on terveyden edistäminen sekä ihmisten ja heidän lähiyhteisöjensä omaehtoisen suoriutumisen ja jaksamisen tukeminen. Terveyden edistämisessä korostuvat eri sairauksien ehkäisemiseen tähtäävät toiminnot ja terveydelle suotuisten elintapojen ja olosuhteiden vahvistaminen. Toimintakyvyn edistämisellä tavoitellaan mm. ihmisten ja lähiyhteisöjen omaehtoisen suoriutumisen vahvistamista ja itsenäisen selviytymisen turvaamista. Kuntouttavilla toiminnoilla taas tuetaan ihmisiä, joilla toimintakyky on alentunut. 3.2.2016 23

PAINOTUKSET (UUDET JA JATKOAVUSTUKSET) Painotamme toimintoja, joiden tavoitteena on arjessa suoriutumisen edistäminen ja omaishoitajaperheiden jaksamisen tukeminen. Kannustamme kehittämään lapsiperheiden arjen tukeen ja erityisesti eroauttamiseen liittyviä tukikeinoja. Korostamme toiminnan saavutettavuuden ja tavoitettavuuden merkitystä kohderyhmän kannalta, ja rohkaisemme yhteistyöhön eri järjestöjen kesken. Avustettavia teemoja voivat olla esimerkiksi: erilaiset vertaistuelliset toiminnat ihmisten pariin jalkautuva ja etsivä toiminta terveydelle suotuisten elintapojen vahvistaminen peliongelmien ehkäisy ja pelaamiseen liittyvien haittojen vähentäminen 3.2.2016 24

YHTEISÖLLISYYDEN JA OSALLISTUMISMAHDOLLISUUKSIEN EDISTÄMINEN Avustuksia myönnetään toimintoihin ja kehittämishankkeisiin, joilla edistetään ihmisten mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä osallistumismahdollisuuksia monipuolisesti kansalaisyhteiskunnan eri toimintoihin. Avustettavia teemoja ovat mm: erilaiset matalan kynnyksen osallistumispaikat ja -mahdollisuudet ylisukupolvinen työ ja sosiaalisten tukiverkostojen vahvistaminen vapaaehtoistoiminta sekä siihen liittyvä kehittäminen ja koordinointi eri väestöryhmien yhteiskuntaan integroituminen ja vähemmistöjen aseman vahvistaminen 3.2.2016 25

PAINOTUKSET (UUDET JA JATKOAVUSTUKSET) Painotamme toimintoja, joiden avulla vapaaehtoistoiminnan kysyntää ja tarjontaa saadaan kohtaamaan paremmin esimerkiksi sähköisten sovellusten avulla. Rohkaisemme myös löytämään vapaaehtoistoiminnan paikkoja myös erityisryhmiin kuuluville ihmisille. Kiinnitämme huomiota erityisesti nuorten osallisuuden edistämiseen. Peräänkuulutamme uusia keinoja ja kumppanuuksia nuorten tavoittamiseksi. Rohkaisemme myös nuorten oman asiantuntemuksen hyödyntämiseen toiminnan suunnittelussa. Haluamme kiinnittää huomioita toiminnan saavutettavuuteen: erilaisten jalkautuvien toimintojen tai pop up -tyyppisten ratkaisujen avulla voidaan tavoittaa myös ne, joiden on haasteellista tulla erilliseen kohtaamispaikkaan. On hyvä pohtia myös toiminnan integroimista sellaisiin ympäristöihin ja tiloihin, joissa ihmiset muutoinkin liikkuvat. Kannustamme järjestöjä keskinäiseen yhteistyöhön; sekä asiantuntijuuden vaihtoon että tilojen yhteiseen hyödyntämiseen. Näin voidaan ehkäistä toimintojen päällekkäisyyksiä ja saada kaikkien osaaminen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. 3.2.2016 26

ERITYISRYHMIEN ASUMISEN TUKEMINEN RAY:n tavoitteena on edistää avustustoiminnallaan erityisryhmien asumismahdollisuuksia ja - valmiuksia sekä vähentää asunnottomuutta. Kaikki asumiseen liittyvät avustukset kohdennetaan jatkossa erityisryhmien asumisen edistämiseen. Erityisryhmillä tarkoitetaan: asunnottomia ja pitkäaikaisasunnottomia henkilöitä, joilla on puutteelliset asumisvalmiudet kuten kehitysvammaisia vaikeasti vammaisia henkilöitä mielenterveyskuntoutujia päihdekuntoutujia erityistä tukea tarvitsevia nuoria (esim. luottotiedot menettäneitä, päihdeongelmaisia, nuoria, joiden jälkihoito-oikeus on päättynyt sekä käytöshäiriöistä kärsiviä nuoria) henkilöitä, jotka sairauden, vamman tai vian takia tarvitsevat esteettömän asunnon vapautuvia vankeja ja heidän perheitään ylivelkaantuneita. 3.2.2016 27

PAINOTUKSET (UUDET JA JATKOAVUSTUKSET) Priorisoimme toimintoja, joilla pyritään vahvistamaan kohderyhmien asumisvalmiuksia ja elämänhallintaa. Kannustamme järjestöjä pohtimaan konkreettisia keinoja ja toimintatapoja kohderyhmien elämänhallinnan vahvistamiseksi siten, että ihmisten elämäntilanne tulee kokonaisuutena huomioitua. Linjauskauden aikana suuntaamme avustuksia enemmän toiminnallisiin avustuksiin kuin investointiavustuksiin. Painotamme erilaisia etsivän toiminnan muotoja, joiden avulla järjestöt kykenevät ohjaamaan asumisen tukea tarvitsevat ihmiset sekä järjestötoiminnan että julkisten palveluiden piiriin. Olemme mukana myös käynnistyvässä valtakunnallisessa asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn keskittyvässä avustusohjelmassa. 3.2.2016 28

KRIISIAUTTAMINEN JA ARJEN TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Tuemme avustuksilla toimintoja ja kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on auttaa ja tukea ihmisiä elämän erilaisissa kriisitilanteissa ehkäistä arjen turvallisuutta uhkaavien ongelmien ja tapaturmien syntyä Tavoitealueeseen sisältyy myös vapaaehtoiseksi pelastuspalveluksi luettava järjestötoiminta sekä siihen liittyvä vapaaehtoisten koulutus. 3.2.2016 29

PAINOTUKSET (UUDET JA JATKOAVUSTUKSET) Priorisoimme hankkeita ja toimintoja, joissa: autetaan kiusaamisen kohteiksi joutuneita henkilöitä ja tarjotaan välineitä kiusaamisesta selviämiseen. Kiusaamista voi esiintyä eri ympäristöissä kuten esimerkiksi kouluissa, työpaikoilla tai verkossa. tuetaan väkivallan kohteeksi joutuneita henkilöitä ja heidän perheenjäseniään kokonaisvaltaisesti. Erityisesti toivomme uusia avauksia seksuaalisen ja lähisuhdeväkivallan kohteiksi joutuneiden henkilöiden auttamiseen. autetaan lapsia ja vanhempia erotilanteissa kehitetään uusia keinoja arjen turvallisuuden edistämiseksi siten, että niin yksilöiden kuin yhteisöjenkin tarpeet tulevat huomioiduiksi. 3.2.2016 30

TYÖELÄMÄOSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN Tuemme avustuksin toimintoja ja hankkeita, joiden tavoitteena on edistää tasavertaisesti ihmisten työelämävalmiuksia sekä mahdollisuuksia osallistua työelämään. Työllistäminen ja siihen liittyvät tukitoimenpiteet kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan vastuulle. RAY:n avustamassa toiminnassa pyritään tukemaan avustettavien kohderyhmien elämää mahdollisimman kokonaisvaltaisesti siten, että työllistyminen on ennen pitkää mahdollista. Tuki kohdistuu tällöin usein työllistymispolun alkupäähän. Työelämäosallisuuden vahvistamiseen liittyvissä hankkeissa ja toiminnoissa yhteistyö yritysten kanssa on usein merkittävässä asemassa. Toteutamme Paikka auki -nuoret työelämään -avustusohjelmaa vuoden 2017 loppuun asti. 3.2.2016 31

PAINOTUKSET (UUDET JA JATKOAVUSTUKSET) Priorisoimme hankkeita ja toimintoja, jotka: tukevat maahanmuuttajia heidän pyrkimyksissään kouluttautua ja työllistyä uudessa elinympäristössä. edistävät päihde- ja mielenterveyskuntoutujien koulutukseen pääsemistä tukemalla heitä mm. vapaaehtois- ja vertaistoiminnan avulla sekä samanaikaisesti levittämällä tietoa kohderyhmän erityispiirteistä sekä koulutustahoille että työelämään. pyrkivät vaikuttamaan ehkäisevästi ikääntyvien työntekijöiden nykyisin kokemaan ikäsyrjintään työmarkkinoilla. Tähän kohdealueeseen kuuluu myös yhteiskunnassa ja työantajien keskuudessa vallitsevien asenteiden muokkaaminen. pyrkivät löytämään uusia lähestymistapoja vaikeasti työllistyvien kohderyhmien työllistämisen edistämiseksi. 3.2.2016 32

AVUSTUKSET 2016 TAVOITEALUEITTAIN 17 % 9 % Erityisryhmien asuminen (30,1 milj. ) 6 % 23 % 37 % Järjestöjen toimintaedellytykset ja perusrahoitus (115,6 milj. ) Kriisiauttaminen ja arjen turvallisuus (24,5 milj. ) Terveys ja toimintakyky (72,5 milj. ) 8 % Työelämäosallisuus (17,7 milj. ) Yhteisöllisyys ja osallistumismahdollisuudet (54,9 milj. ) 3.2.2016 33

AVUSTUSOHJELMAT Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistävä Emma & Elias ohjelma (2012-17) Ikäihmisten hyvää arkea edistävää Eloisa ikä ohjelma (2012-17) Kumpaankaan ei valita enää uusia projekteja Vaikeasti työllistyvien nuorten itsenäistymistä ja työelämävalmiuksia edistävä Paikka auki -ohjelma myönnämme vuodelle 2017 avustuksia vähintään 100 nuoren palkkaamiseen sosiaalija terveysalan järjestöihin Järjestöihin palkattavien nuorten lukumäärää pyritään mahdollisuuksien mukaan kasvattamaan aiemmista vuosista Avustukset painottuvat edelleen erityisen vaikeasti työllistyvien nuorten palkkaamiseen Toukokuussa ohjelmaan voi hakea vain uusia palkkaushankkeita 3.2.2016 34

TEEMARAHOITUS 2017 YKSINÄISYYDEN KOKEMUSTEN VÄHENTÄMISEEN Avustustoiminnan linjauksissa 2016-2019 on viisi erillistä teemarahoituskokonaisuutta: vuonna 2017 kohdennamme teemarahoitusta hankkeisiin, joilla vähennetään yksinäisyyttä Hankkeissa voidaan luoda uusia toimintatapoja tai hyödyntää jo olemassa olevia käytäntöjä. Teemarahoituksen puitteissa hakemuksia käsitellään ja arvioidaan osana normaalia avustusvalmistelua yleisten arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi teemarahoitukseen osallistumisen edellytyksenä on halu oppia uutta, osallistua yhteisen hankeverkoston toimintaan ja jakaa omaa osaamista muille. RAY nostaa teemarahoituksen piiriin valittujen projektien toimintaa ja tuloksia esille omissa viestintäkanavissaan sekä järjestää pari kertaa vuodessa yhteisen verkostotapaamisen. Teemarahoituksen piiriin valitaan vuodelle 2017 yhteensä 15-20 projektia Projektien kesto lähtökohtaisesti kolme vuotta 3.2.2016 35

RAY-AVUSTUKSET ESR-HANKKEIDEN OMARAHOITUKSENA RAY-avustusta voi käyttää ESR-hankkeen omarahoituksessa ESR-hankkeen sisällön tulee olla riittävän yhdenmukainen RAY:ltä haettavan avustuskohteen sisällön kanssa. Omarahoitusosuutta tulee hakea RAY:ltä joko osana meneillään olevaa toimintaa /projektia tai erillisenä projektiavustuksena. RAY-avustusta voidaan kohdentaa vain RAY-avustuskelpoisten järjestöjen toteuttamien hankkeiden omarahoitusosuuteen. Hakemuksesta tulee käydä ilmi, että avustusta tai sen osaa haetaan ESR-hankkeen omarahoitukseksi mistä ESR-hanketta haetaan mikä on päätöksen odotettu aikataulu. ESR-hankkeen hankesuunnitelma tullaan pyytämään erikseen osana avustusvalmistelun etenemistä. Jos ESR-avustusta haetaan alueellisilta Ely-keskuksilta, kannattaa varmistaa rahoituksen yhteensopivuus 3.2.2016 36

OHJEITA AVUSTUSTEN HAKEMISEEN (WWW.RAY.FI/AVUSTUKSET Avustustoiminnan linjaukset 2016-2019 Toimeenpanosuunnitelma 2017 Hakuopas vuodelle 2017 Ohjeita verkkoasiointiin rekisteröitymiseen ja hakemusten täyttämiseen Tilaa RAY:n uutiskirje sähköpostiisi, tilauksen voi tehdä verkkosivulla www.ray.fi/avustukset -> RAY tukee -> Uutiskirje) 3.2.2016 37

HAKEMINEN VERKKOASIOINNISSA KÄYNNISTYY 21.3. Uudet hakemukset tulee jättää toukokuun loppuun mennessä Ei ole myönnetty avustusta aikaisemmin Jatkohakemukset syyskuun loppuun mennessä Avustuskohteella on ohjeellinen avustussuunnitelma Toimintaan on myönnetty avustusta 2015 ja/tai 2016 Uusien avustusten hakeminen alkaa verkkoasioinnin kautta 21.3. Ohjeet ja opasvideot julkaistaan maaliskuussa sivulla: www.ray.fi/avustukset Vuodelle 2016 avustusta hakeneiden sekä TVS- ja väliraporttitietoja lähettäneiden EI tarvitse rekisteröityä uudelleen Muista kuitenkin päivittää järjestösi yhteyshenkilöiden tiedot hakemisen yhteydessä! 3.2.2016 38

UUSIEN HAKIJOIDEN TULEE REKISTERÖITYÄ Järjestö, joka ei ole aiemmin hakenut RAY:lta avustusta, saa verkkoasioinnin käyttöön Ilmoita järjestö toiminnolla verkkosivulla asiointi.ray.fi. Katso ohjeet rekisteröitymiseen RAY:n verkkosivulta www.ray.fi/avustukset -> Hakeminen -> Verkkoasiointi. Kaikkien RAY:lta avustusta aiemmin hakeneiden järjestöjen perustiedot löytyvät jo verkkoasioinnista. Lisätietoja: p.050 308 9535 (arkisin klo 9-11 ja 12-15) ja avustus@ray.fi 3.2.2016 39

RAY:n avustukset 2016 Vuosi 2016 (2015) Haettuja avustuksia yhteensä 480,6 milj. euroa (503,6) milj. euroa Hakijoita 1164 kpl (1167) kpl Avustushakemuksia 2516 kpl (2472) kpl Uusia avustuksenhakijoita (1. kerta) 148 kpl (134) kpl Avustuksensaajia 824 kpl (789) kpl Avustuskohteita 1711 kpl (1621) kpl Uusia avustuksensaajia 35 kpl (29) kpl Uusia avustuksensaajia (1. kerta) 20 kpl (9) kpl Myönnettyjä avustuksia yhteensä 315,3 milj. euroa (309,3) milj. euroa Avustuslajit Yleisavustuksia (Ay) 63,7 milj. euroa (61,0) milj. euroa Kohdennettuja toiminta-avustuksia (Ak) 156,6 milj. euroa (146,0) milj. euroa Investointiavustuksia (B) 26,1 milj. euroa (31,8) milj. euroa Projektiavustuksia (C) 68,9 milj. euroa (70,5) milj. euroa Valtiokonttorille 111,5 milj. euroa (117,0) milj. euroa Vuosina 1993-2016 myönnetty yhteensä 2,3 miljardia euroa 18.11.2015 40

Suurimmat avustuksensaajat 2016 Y-säätiö 6.282.000 Suomen Mielenterveysseura ry 5.603.000 Ensi- ja turvakotien liitto ry 5.395.000 Maaseudun Terveys-ja Lomahuolto ry 5.114.000 Suomen Punainen Risti 4.464.250 Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry 4.437.200 Hyvinvointilomat ry 4.275.000 Näkövammaisten liitto ry 4.196.000 SOSTE Suomen Sosiaali- ja terveys ry 4.166.000 Kehitysvammaisten palvelusäätiö 3.969.000 41

AVUSTUSEHDOTUS: PROSESSI Ehdotukseen vaikuttavat: hakemus, seuranta- ja valvontatieto, avustustoiminnan linjaukset ja toimeenpanosuunnitelma sekä toimintaympäristötieto. Järjestö Järjestön tiedot Hakemus Avustusvalmistelija Kriteerit Seuranta - ja valvontatiedot Tavoitealuekäsittely Yhteenveto kaikista RAY:N hallitus STM:n päätös Tieto järjestöön Maksaminen Tieto 3.2.2016 42

UUTEEN RAHAPELIYHTIÖÖN TÄHTÄÄVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN VALMISTELU Sisäministeriö valmisteli viime hallituskaudella ehdotuksen suomalaisen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisista ratkaisumalleista. Virkamiestyöryhmän selvitys julkaistiin 13.3.2015. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 17.9.2015 linjaukset kaikkien kolmen rahapeliyhteisön rahapelitoimintojen yhdistämiseksi. Sisäministeriössä valmistellaan lainsäädäntöä nykyisten kolmen rahapeliyhteisön rahapelitoimintojen yhdistämiseksi yhteen uuteen rahapeliyhtiöön. Valtio omistaisi perustettavan uuden rahapeliyhtiön kokonaan. Käytännössä muutetaan arpajaislakia sekä säädetään tuotonjakoa koskevat asetukset. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2016. Nykyiset rahapeliyhteisöt Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus ja Fintoto sekä valtion ja tuottojen saajien edustajat ovat sopineet niin kutsutulla yhteisymmärryspöytäkirjalla yhdistämisen periaatteista. 3.2.2016 43

AIKATAULU Yhdistämisen käytännön järjestelyjä valmistelemaan on perustettu integrointiyhtiö (FRV), joka aloitti toimintansa syksyllä 2015. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto vastaa yhdistämisen käytännön toteuttamisesta yhteistyössä rahapeliyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on, että uusi yhtiö voisi aloittaa toimintansa 1.1.2017. Aikatauluun saattaa vaikuttaa EU:n komission käsittelyaika. Uusi järjestelmä tulee notifioida EU:ssa. Pelituotot ovat EU-maailmassa suotuisa sivuseuraamus. Monopolijärjestelmän oikeus pohjautuu siihen, että monopolissa rahapelihaittojen ehkäisy on katsottu tehokkaimmaksi malliksi verrattuna muihin vaihtoehtoisiin järjestelmiin. 3.2.2016 44

TUOTTOJENJAKO TULEVAISUUDESSA Suomalaisten rahapeliyhteisöjen tuotot käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Näin olisi myös jatkossa eikä uudistuksella ole tarkoitus muuttaa edunsaajien asemaa. Uuden yhtiön tuotonjako-osuuksista on jo sovittu yhteisymmärryspöytäkirjassa. Uuden yhtiön rahapelituotoista 53 prosenttia menisi Veikkauksen nykyisille edunsaajille, 43 prosenttia Raha-automaattiyhdistyksen edunsaajille ja 4 prosenttia Fintoton edunsaajille. Jatkossa on tarkoitus siirtyä soveltamanaan valtionavustuslakia. Muutokset nykyiseen raha-automaattiavustuksista annettuun lakiin ovat kuitenkin vähäisiä. Avustusten myöntämiseen liittyen on valmisteilla valtionavustuslakia täsmentävä valtioneuvoston asetus, jonka sosiaali- ja terveysministeriö esittelee. Lisäksi on valmisteilla valtioneuvoston asetus avustusasioiden neuvottelukunnasta. Laki- ja asetusluonnokset lausuntokierrokselle näillä näkymin maaliskuussa 2016. RAY:n avustusosastoa on ehdotettu siirrettäväksi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteyteen. Siirtoa valmistellaan STM:n ja RAY:n yhteistyönä. Tavoitteena on, että itsenäisenä viranomaisena toimiva uusi avustusyksikkö voisi aloittaa toimintansa STM:n yhteydessä 1.1.2017. Avustustoimintaa on tarkoitus jatkaa nykyisten linjausten pohjalta ja nykyistä sähköistä asianhallintajärjestelmää hyödyntäen. 3.2.2016 45

Omaistoiminnan avustaminen 2016 Vuosi 2016 (2015) Omaisjärjestöt Mielenterveystyön omaisjärjestöt 4,6 milj. euroa (4,1) milj. euroa Ikääntyneiden ja vammaisten omaisjärjestöt 7,0 milj. euroa (6,8) milj. euroa Muut omaisjärjestöt 0,3 milj. euroa (0,3) milj. euroa Yhteensä 11,9 milj. euroa (11,2) milj. euroa Mielenterveystyön omaisjärjestöt 4,6 milj. euroa - Yleisavustuksia (Ay) 2 kpl - Kohdennettuja toiminta-avustuksia (Ak) 16 kpl, painotus alueellisessa omaistyössä - Projektiavustuksia (C) 13 kpl, joista uusia projekteja 9 kpl, painotus nuorissa aikuisissa 18.11.2015 46

ERITYISTÄ HUOMIOITAVAA HAKEMUKSESSA Tarve: kohderyhmä, alue Tavoite: tavoiteltu tila/muutos Kohderyhmä: ketä, miksi ja kuinka paljon Yhteistyökumppanit: rooli ja tehtävä, sopimukset Sisältö ja toteutus: toimenpiteet, aikataulutus, riskit, viestintä Tuotos, tulos ja vaikutus: muutos kohderyhmän kannalta Omaisten jaksaminen arjessa Yksinäisyys-teema Toimintaympäristö Taustatieto/-kartoitus AVUSTUSOSASTO MIRJA NYROOS-SEPPÄNEN 19.5.2016 47