STEA. Haku päällä -koulutuspäivä

Transkriptio

1 STEA Haku päällä -koulutuspäivä 2017

2 Päivän ohjelma Yleistä STEA-avustuksista (välissä pieni tauko) lounas jakaudumme kahteen ryhmään: 1) Avustushakemuksen ABC, 2) Suomi 100 -avustusohjelmat kahvitauko Toinen kierros pienemmissä ryhmissä (jos olet ilmoittautunut molempiin osioihin, vaihda ryhmää) 2

3 STEA Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaalija terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen, joka hallinnoi Veikkaus Oy:n pelituotoista sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin kohdistuvia avustuksia.

4 STEA aloitti toimintansa Vuoden 2017 alusta toimintansa aloittaneen Veikkaus Oy:n tuotoista käytetään 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. STEAn vastuulla ovat käytännössä samat tehtävät kuin entisellä Raha-automaattiyhdistyksen avustusosastolla. Myöskään avustustoiminnan linjauksiin ei ole tehty oleellisia muutoksia. Sosiaali- ja terveysministeriön jakamiin avustuksiin sovelletaan vuoden 2017 alusta lähtien valtionavustuslakia, eikä avustusmenettely muutu aikaisemmasta olennaisesti. Lisäksi erillisiin valtioneuvoston asetuksiin on koottu säännökset avustustoimintaan liittyvistä menettelyistä sekä avustusasioiden neuvottelukunnasta ja arviointi- ja avustusjaostosta.

5 Avustusasioiden neuvottelukunta sekä arviointi- ja avustusjaosto Valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan neuvottelukunnan sekä sen arviointi- ja avustusjaoston Neuvottelukunta: Enintään 14 järjestöjen ja yhteisöjen ehdottamaa jäsentä. Antaa STM:lle lausuntoja avustustoiminnan linjauksista ja strategisista suuntaviivoista. Kehittää ja arvioi avustuspolitiikkaa ja järjestötoimintaa. Arviointi- ja avustusjaosto: Enintään 7 jäsentä järjestöjen, yhteisöjä sekä toimialan ehdottamaa jäsentä Jäsenet eivät saa olla esteellisiä, esimerkiksi työsuhteessa tai muussa sidossuhteessa avustuksensaajiin. Antaa STM:lle lausuntoja avustusten jaosta (itsenäisesti suhteessa neuvottelukuntaan). Tekee arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta. 5

6 Valtionavustuslaki määrittelee perustehtävämme Valtionavustuslaissa ja sitä tarkentavassa valtioneuvoston asetuksessa määritellään STEAn perustehtävät: avustusvalmistelu, avustusten maksatus, myönnettyjen avustusten valvonta ja vaikutusten arviointi. Valtionavustuslaissa on myös avustuksen hakijoita ja saajia koskien tärkeimmät ehdot, joiden puitteissa avustuksia myönnetään ja käytetään. 6

7 Säädökset luovat perustan avustusten myöntämiselle Avustusta voidaan myöntää oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. Avustuksia ei ole tarkoitettu lakisääteisten julkisten palveluiden eikä liike- tai elinkeinotoiminnan rahoittamiseen. Avustuksia ei myönnetä järjestöillekään laajamittaiseen rahavälitteiseen, elinkeinotoimintaa lähellä olevaan toimintaan tai lakisääteisten julkisten palveluiden rahoittamiseen. Valtionavustuksista annettuun lakiin on koottu avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset, joiden puitteissa STEA tapauskohtaisesti harkitsee avustuksen myöntämistä valmistellessaan avustusehdotusta sosiaali- ja terveysministeriölle. 7

8 Avustuslajit rahoitusmuotoina Toiminta-avustus voidaan myöntää avustuksen saajan toimintaan yleisesti (yleisavustus) tai tiettyyn osaan sen toiminnasta (kohdennettu toiminta-avustus). Erityisavustus voidaan myöntää: 1) investointiavustuksena aineellisen tai aineettoman hyödykkeen hankintaan; tai 2) hankeavustuksena kokeilu-, käynnistämis-, tutkimus- tai kehittämishankkeeseen taikka muuhun tarkoitukseltaan rajattuun hankkeeseen. 8

9 STEA tukee tavoitteellista ja vaikuttavaa toimintaa 9

10 Tavoitteena aktiivinen ja monipuolinen järjestötoimijoiden kenttä Avustustoiminnan pitkän tähtäimen tavoitteena on, että Suomessa on tulevaisuudessakin monipuolinen ja aktiivinen järjestötoimijoiden kenttä, jossa aikaansa seuraavilla ja yhteistyökykyisillä järjestöillä on hyvät mahdollisuudet edistää kansalaisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Avustuksilla luodaan kestävät edellytykset vireälle kansalaistoiminnalle jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja toimintaympäristössä. STEA on merkittävin yksittäinen sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminnan rahoittaja Suomessa. 10

11 Toimintaympäristö STEA seuraa aktiivisesti toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Hyödynnämme seuranta- ja toimintaympäristötietoja avustusten suuntaamisessa sekä avustetun toiminnan kehittämisessä. Arvioidessamme avustushakemuksia kiinnitämme erityistä huomiota toiminnan tarvelähtöisyyteen. 11

12 Avustusten valvonta ja arviointi STEAlla on lakisääteinen tehtävä valvoa avustusten asianmukaista käyttöä ja arvioida avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia. Avustuksensaajilla on velvollisuus raportoida avustuksen käytöstä STEAlle vuosittain. STEAn valvontatiimin ja arviointi- ja kehittämistiimin asiantuntijat ohjaavat ja opastavat järjestöjä tarvittaessa avustusten käyttöön ja raportointiin liittyvissä asioissa. 12

13 Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (TVS) Pyydetään tänä vuonna Ak-kohteista. Pyyntö tulee verkkoasiointiin helmikuun aikana. Palautettava mennessä verkkoasiointiin. Ei pääsääntöisesti pyydetä kohteilta, joiden avustus on vuonna 2016 ollut alle Ohjeistusta on parannettu saamamme palautteen perusteella. Ohjeet löytyvät STEAn verkkosivuilta ja verkkoasioinnista. Seurantavastaavat analysoivat saadut TVS:t ja lähettävät verkkoasioinnin kautta jokaisesta selvityksestä erillisen palautteen avustuksen saajalle. Sisällölliset muutokset Määrälliset tiedot pyydetään kahdelta edelliseltä vuodelta (mikäli tietoja ei esimerkiksi ole vuodelta 2015, riittää myös arvio). Toiminnan sisältö ja aikaansaadut tulokset kuvataan mahdollisimman selkeästi vuoden 2016 osalta. Kerro kuitenkin myös muutokset suhteessa edellisvuoteen (esim. Toiminta piti sisällään vertaisryhmätoimintaa ikäihmisille. Ryhmät kokoontuivat kerran viikossa. Uusia ryhmiä perustettiin vuonna 2016 kolme kappaletta jne.) Kohderyhmävalikko on korvattu kysymyksellä kohderyhmän tavoittamisesta. Yleisavustusten seuranta alkaa 2018

14 Väliraportti Pyyntö tulee verkkoasiointiin helmikuun aikana. Palautettava mennessä verkkoasiointiin. Pyydetään kaikilta C-kohteilta, joilla on kolmas toimintavuosi meneillään Voidaan lisäksi pyytää esim. pitkään jatkuneista hankkeista. Ohjelmilla oma raportointisykli, pyydetään joka vuosi. Seurantavastaavat analysoivat saadut väliraportit ja lähettävät verkkoasioinnin kautta jokaisesta raportista erillisen palautteen avustuksen saajalle. Sisällölliset muutokset Olemme yhtenäistäneet raportointilomakkeita. Hankkeiden väliraporttilomake muistuttaa jatkossa hyvin paljon TVS-lomaketta. Jos oikein tarkkaan katsoo, ne ovat täysin samanlaisia. Tiedot raportoidaan kahdelta vuodelta (2016 ja 2015) sekä toiminnan sisällön että volyymin (osallistujamäärät, indikaattoritiedot, vapaaehtoisten määrät, työntekijöiden määrä ja htv) osalta. 14

15 Mihin kerättyä seurantatietoa käytetään? Arvioimme avustuksen tarkoituksenmukaisuutta suhteessa aikaansaatuihin tuloksiin ja vaikutuksiin sekä laatuun ja laajuuteen. Hyödynnämme tietoa nostamalla esiin järjestöjen toimintaa viestinnässä. Laadimme yhteenvetoja avustetusta toiminnasta ja aikaansaaduista tuloksista. Edistämme omalta osaltamme hyvien käytäntöjen leviämistä järjestökentällä. 15

16 16

17 STEAn avustusten hakeminen ja myöntäminen

18 STEAn toimintaa säätelevät uudet säädökset Arpajaislaki (1047/2001) Valtionavustuksen myöntämisessä, käytössä ja valvonnassa noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001). Tarkempia säännöksiä valtionavustuslain soveltamisesta on annettu valtioneuvoston asetuksella valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (1552/2016) (Avustusasetus tai AvA). HUOM! Ennen vuotta 2017 myönnettyihin avustuksiin sovelletaan myöntämisajankohdan säännöksiä (joiltain osin säännöksiä myös takautuvasti voimaan) Haku päällä

19 Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset (valtionavustuslaki 688/2001) Avustusta voidaan myöntää, jos: 1. tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä; 2. valtionavustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta; 3. valtionavustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena valtionavustuksen hakijan saama muu julkinen tuki sekä valtionavustuksen kohteena olevan hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen; sekä 4. valtionavustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Haku päällä

20 STEA-avustuksen myöntämisen erityiset edellytykset (avustusasetus 1552/2016) 1. avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan omat varat, hakijan määräysvallassa olevien taikka hakijaan taloudellisesti tai toiminnallisesti kiinteässä yhteydessä olevien yhteisöjen tai säätiöiden käytettävissä olevat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot huomioon ottaen; 2. avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan muun kuin avustettavan toiminnan laatu ja tuloksellisuus huomioon ottaen; 3. haettaessa investointiavustusta tai hankeavustusta on esitetty riittävä selvitys hankkeen toiminnallisesta tai teknisestä suunnitelmasta sekä avustuksen saajan edellytyksistä rahoittaa hankkeen omarahoitusosuus ja käyttökulut; ja 4. avustus kohdistuu avustustoiminnan linjausten mukaisiin tavoitealueisiin. Haku päällä

21 Valtionavustuksen määrä Avustus saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän, jos muuta rahoitusta ei ole saatavilla (AvA 5 ). Valtionavustuslain 6 :ssä on asetettu kaikki kustannukset täysimääräisesti kattavan valtionavustuksen kielto eli saajalta edellytetään yleensä jotain omarahoitusosuutta. Täysimääräinen avustaminen on mahdollista, mutta valtioapuviranomaisen on pystyttävä esittämään ja perustelemaan syyt selkeästi ja järkevästi. Arpajaislain osittaisuudistukseen liittyvässä hallituksen esityksessä on kuitenkin säädetty seuraava poikkeus valtioavustuslakiin: Avustus voi kattaa toiminnasta ja hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän, jos muuta rahoitusta ei ole saatavilla Tulee perustella hakemuksessa. Varakkailta järjestöiltä edellytetään omarahoitusosuutta kaikkien avustuslajien osalta (yleisavustuksen osalta vaikuttaa tason arviointiin) Haku päällä

22 Valtionavustuksen hakeminen (AvA 6 ) Avustusta haetaan vuosittain avustuksen myöntämisvuotta edeltävän vuoden syyskuun loppuun mennessä. Uuteen avustuskohteeseen haetaan avustusta kuitenkin avustuksen myöntämisvuotta edeltävän vuoden toukokuun loppuun mennessä. Haettaessa avustuksia vuosittaisen avustustenjaon lisäksi erityisiin tarkoituksiin kuten avustusohjelmiin on avustusta haettava sosiaali- ja terveysministeriön ilmoittamaan päivään mennessä. Tällä pyritään vastaamaan entistä joustavammin ajankohtaisiin rahoitustarpeisiin. Haku päällä

23 Avustetun omaisuuden käyttörajoitusehdot Jos avustus on myönnetty kiinteän omaisuuden, rakennuksen ja rakennuksessa olevan huoneiston hankintaan, rakentamiseen tai perusparannukseen, omaisuutta ei saa käyttää pysyvästi muussa kuin avustuspäätöksessä määrätyssä tarkoituksessa 20 vuotena avustuksen myöntämisestä eikä omaisuuden omistus- tai hallintaoikeutta saa luovuttaa tänä aikana toiselle (AvA 9.1 ) Muissa investointiavustuksissa valtionavustuslain mukaan määräaika saa olla enintään 10 vuotta. STEA on asettanut tietojärjestelmä- ja käyttöomaisuushankintojen osalta käyttörajoitusehdoksi 5 vuotta. Haku päällä

24 Selvitys avustuksen käytöstä (Ava 17 ) Avustuksen saajan on avustuksen käyttövuotta seuraavan toukokuun loppuun mennessä tehtävä kultakin kalenterivuodelta selvitys avustuksen käytöstä. Aikaisemmin määräaika on ollut huhtikuun loppu. Jos avustuksia on käytetty yksittäiseen avustuskohteeseen tilikauden aikana vähintään euroa, on avustuksen saajan lisäksi toimitettava tilintarkastajan raportti avustusten käytöstä tilikauden aikana, ellei avustuspäätöksestä muuta johdu Tähän saakka noudatettu euron raja ehdotettiin nostettavaksi euroon. Lisäksi euroa koskisi yksittäistä avustusta eikä enää kaikkien avustusten yhteismäärää. Aikaisempaa velvoitetta pidettiin tarpeettoman tiukkana ja epätarkoituksenmukaisena. Raportin muoto ei muutu. Haku päällä

25 Avustuspäätöksen yleisehdot ja rajoitukset Valtionavustuspäätöksestä, jolla valtionavustus myönnetään, tulee käydä ilmi valtionavustuksen asianmukaisen käyttämisen sekä valtionavustuksen saajan oikeuksien ja velvollisuuksien selkeyden edellyttämällä tavalla: valtionavustuksen kohteena olevan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävät kustannukset (valtionavustuslaki 11 ) Korostetaan avustuksen saajan oikeusturvaa. Avustuspäätöksessä annetaan avustuslajikohtaiset yleisehdot ja rajoitukset. Ehtoja on noudatettava ehdottomana. Yleisehdoissa ja rajoituksissa määrätään: Avustuksen hyväksyttävästä käytöstä Avustuksen käyttöajasta ja vanhenemisesta Hyväksyttävistä kustannuksista Kustannuksista, joita ei hyväksytä Avustuksensaajan velvollisuuksista (mm. kilpailutusvelvollisuus, työajankäytön seuranta, toimitettavat selvitykset STEAlle ja asiakasvalinnan periaatteet) Haku päällä

26 Avustushakemus avustuksen myöntämisen ja käytön perustana Hakijan tulee antaa STEAlle oikeat ja riittävät tiedot valtionavustuksen käyttötarkoituksesta sekä niistä muista seikoista, joita valtionapuviranomainen tarvitsee hakemuksen ratkaisemiseksi (valtionavustuslaki 10 ). Avustettavaksi haettava toiminta tulee kuvata riittävän selkeästi avustushakemuksessa. Viranomainen ei voi myöntää avustusta toimintaan, jota hakija ei ole avustushakemuksessaan esittänyt. Avustusvalmistelijan on pystyttävä tiivistämään olennaiset tiedot hakemuksesta avustuspäätökseen. Avustushakemus ja sen perusteella tehty avustuspäätös asettavat ehdot ja rajoitukset avustuksen hyväksyttävälle käytölle. Haku päällä

27 Avustuslinjausten toimeenpanosuunnitelma

28 Avustuslinjausten toimeenpanosuunnitelman vuodet Vuosi 2017 lisäjako kolmeen Suomi100-avustusohjelmaan uusien ohjelmahankkeiden hakuaika mennessä avustukset maksuun kesän 2017 jälkeen Vuosi 2018 uusien hankkeiden hakuaika mennessä jatkorahoitusta olemassa oleville avustuskohteille haetaan mennessä avustukset maksuun vuoden 2018 puolella 28

29 Ihminen on tärkein On syytä pitää kirkkaana mielessä peruslähtökohta, että järjestötoiminnan keskipisteenä ovat ne ihmiset, joiden hyvinvoinnin edistämistä toiminnalla tavoitellaan. Ennaltaehkäisevä toiminta ja avun ja tuen tarjoaminen sitä tarvitseville ovat järjestötoiminnan keskeisiä elementtejä. Tarjottava apu ja tuki tulee kohdentaa sitä tarvitseville. 29

30 STEA vastaa ajankohtaisiin haasteisiin Avustustoimintaa kehitetään siten, että se pystyy varmistamaan järjestöjen rahoituksen pitkäjänteisyyden. Avustusjärjestelmän joustavuutta lisätään ja sen valmiuksia tukea innovatiivisuutta vahvistetaan, jotta avustuksia voidaan aiempaa joustavammin suunnata ajankohtaisiin haasteisiin ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin. Myönnettävien avustusten lisäksi STEA tukee järjestötoiminnan kehittämistä myös koulutuksen, neuvonnan ja ohjauksen sekä viestinnän keinoin Esimerkiksi seurantaklinikat ja päivystyspuhelimet 30

31 STEA kannustaa järjestöjä uudistumaan STEA haluaa tukea ja kannustaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjä kehittämään aktiivisesti toimintojaan vastaamaan yhteiskunnan jatkuviin muutoksiin ja yksilöiden muuttuviin tarpeisiin. Tämä koskee kaikkia STEAn avustamia toimintoja. STEA toimii järjestöjen kehittämiskumppanina. Jotta avustuksen myöntämisen yleiset ehdot toteutuvat, tulee avustuksen hakijoiden panostaa omalta osaltaan: toimintaympäristön seuraamiseen sekä aktiiviseen muutostarpeiden ja - mahdollisuuksien tunnistamiseen, kohderyhmän osallistamiseen toiminnan sisältöjen suunnitteluun ja kehittämiseen, toiminnan tavoitteellisuuteen ja konkreettisten tavoitteiden asettamiseen hakemuksen kohteena olevalle toiminnalle, arvioivaan ja kehittävään työotteeseen ja yhteistyöhakuisuuteen sekä muiden kolmannen sektorin toimijoiden, julkisen sektorin että yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. 31

32 Taloudellisuus ja muiden rahoituslähteiden hyödyntäminen Varojen taloudellinen käyttö ja toiminnan läpinäkyvyys ovat perusedellytyksiä avustusten myöntämiselle. STEA kannustaa avustuksen hakijoita hyödyntämään myös muita kuin julkisia rahoituslähteitä sekä kehittämään omaa varainhankintaansa. 32

33 Järjestö-kunta -yhteistyöllä pysyviä tuloksia STEA korostaa järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön merkitystä. Yhteistyöllä varmistetaan, että järjestötyö nivoutuu luontevalla tavalla julkisrahoitteiseen palvelujärjestelmään. Suunnitelmallinen yhteistyö luo edellytykset kehittämistyön tulosten hyödyntämiselle ja toimivien käytäntöjen juurruttamiselle. 33

34 34

35 Järjestöjen toimintaedellytysten ja perusrahoituksen turvaaminen STEA suuntaa avustuksia toimintoihin, joilla edistetään aktiivista kansalaistoimintaa. Uusia avustuksia myönnettäessä STEA painottaa toimintoja, joissa kehitetään toimintaa ja kokeillaan uutta. Myös perustoiminnan osana voi tehdä kehittämistyötä. kehitetään ja luodaan uudenlaista järjestötoimintaa käyttäen hyväksi digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. STEA kannustaa keskusjärjestöjä ja liittoja hakemaan pienimuotoisia avustuksia, joiden tavoitteena on turvata vapaaehtoisuuden varassa toimivien pienten jäsenyhdistysten järjestötoimintaa. 35

36 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen STEA suuntaa avustuksia toimintoihin ja projekteihin, jotka edistävät terveyttä, toimintakykyä ja ihmisten itsenäistä suoriutumista. Toiminnassa on huomioitava erityisesti: ihmiset, joiden on vaikea saada tukea toimintakyvyn vajeisiin tai jotka eivät osaa itse ohjautua avun piiriin. riittävän varhaisen tuen avulla voidaan välttää myös ongelmien kasautumista. Uusia avustuksia myönnettäessä STEA painottaa toimintoja, joissa: hyödynnetään erilaista teknologiaa toimintakyvyn edistämisessä. kehitetään uusia varhaisen tuen tapoja, joilla estetään lääkkeiden ja alkoholin liiallista käyttöä tuetaan perheitä monimuotoisissa tilanteissa, esimerkiksi erotilanteissa 36

37 Erityisryhmien asumisen tukeminen STEA suuntaa avustuksia toimintoihin, joissa edistetään erityisryhmien asumismahdollisuuksia ja -valmiuksia sekä vähennetään asunnottomuutta. STEA on sitoutunut valtakunnallisen asunnottomuusohjelman toteuttamiseen järjestöjen rahoittamisen osalta erityisryhmien asumisen edistämiseksi. Uusia avustuksia myönnettäessä STEA painottaa toimintoja, joissa kehitetään erilaisia etsivän toiminnan muotoja, joiden avulla järjestöt kykenevät ohjaamaan asumisen tukea tarvitsevat ihmiset sekä järjestötoiminnan että julkisten palveluiden piiriin. Linjauskauden aikana toiminnallisten avustusten painopistettä vahvistetaan investointien sijaan. 37

38 Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen STEA suuntaa avustuksia toimintoihin ja kehittämishankkeisiin, joilla luodaan mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiseen, vahvempaan osallisuuteen ja sosiaalisten taitojen vahvistumiseen. Uusia avustuksia myönnettäessä STEA painottaa toimintoja, joissa kiinnitetään huomiota toiminnan saavutettavuuteen. Esim. erilaiset ympäristöt ja tilat, joissa ihmiset liikkuvat myös toiminnot voivat olla liikkuvia järjestötoiminta voidaan integroida muiden palveluiden kanssa samoihin tiloihin järjestetään toimintaa muulloinkin kuin virka-aikaan: esimerkiksi illalla, yöllä tai viikonloppuisin. lisätään eri kohderyhmien välistä yhteisöllisyyttä. 38

39 Työelämäosallisuuden vahvistaminen STEA suuntaa avustuksia toimintoihin, joiden tavoitteena on vahvistaa ihmisten työelämävalmiuksia kohderyhmänä ovat avoimille työmarkkinoille vaikeasti työllistyvät STEAn avustuksista ei ole mahdollista: maksaa työtoiminta-, työosuus- tai ahkeruusrahaa järjestötoimintaan osallistuville rahoittaa toimintaa osana työllisyyspoliittisia toimenpiteitä. STEAn rahoittamia hankkeita voidaan toteuttaa työllisyyspoliittisten hankkeiden rinnalla, ja asiakkaita voidaan ohjata niiden välillä. Uusia avustuksia myönnettäessä STEA painottaa toimintoja, joissa: tuetaan maahanmuuttajia heidän pyrkimyksissään kouluttautua ja työllistyä uudessa elinympäristössä. kiinnitetään huomiota yhteistyöhön julkisen järjestelmän kanssa ja toimenpideketjujen nivelkohtiin pyritään vaikuttamaan ikääntyvien työntekijöiden kokemaan ikäsyrjintään työmarkkinoilla. 39

40 Kriisiauttaminen ja arjen turvallisuuden edistäminen STEA suuntaa avustuksia toimintoihin, joissa tavoitteena on auttaa ja tukea ihmisiä elämän erilaisissa kriisitilanteissa sekä ehkäistä arjen turvallisuutta uhkaavien ongelmien ja tapaturmien syntyä järjestetään ja koordinoidaan vapaaehtoistyötä pelastuspalvelutyöhön liittyen Uusia avustuksia myönnettäessä STEA painottaa toimintoja, joissa: autetaan kiusaamisen kohteiksi joutuneita henkilöitä ja tarjotaan välineitä kiusaamisesta selviämiseen. tuetaan väkivallan kohteeksi joutuneita henkilöitä ja heidän perheenjäseniään kokonaisvaltaisesti ja nivotaan järjestölähtöistä auttamistyötä muihin palveluihin kehitetään järjestölähtöistä työtä seksuaalisen väkivallan uhrien auttamiseksi ja väkivallan ja ahdistelun ennaltaehkäisemiseksi. kehitetään uudenlaisia, järjestölähtöisen auttamisen muotoja kriisitilanteessa oleville turvapaikanhakijoille ja kotouttamisvaiheessa oleville sekä heidän lähiyhteisöilleen. Avustuksia haettaessa on kiinnitettävä huomio asiakaspolun toimivuuteen ja rahoittajatyönjakoon. 40

41 Suomi 100 -avustusohjelmat Kaikille eväät elämään -avustusohjelma eriarvoisuuden vähentämiseksi Toimintakyky kuntoon - avustusohjelma työikäisten toimintakyvyn parantamiseksi Järjestö 2.0: mukana muutoksessa - avustusohjelma yhdenvertaisuuteen digitalisoituvassa toimintaympäristössä Hakuaika on Hankkeet käynnistyvät kesällä

42 Teemarahoitus: huono-osaisuus Uusien hankkeiden hakuaika toukokuussa. Teemarahoituksen piiriin valitaan vuodelle 2018 yhteensä n. 20 hanketta. Hankkeen kohderyhmänä kaikkein huono-osaisimmat Huono-osaisilla on usein useampia ongelmia ja he kuuluvat marginaalin marginaaliin Hankkeen tavoitteet voivat olla esim.: elämänhallinnan ja arjen taitojen parantuminen, huonoosaisuuden syvenemisen estäminen ja päätösvastuun lisääminen omasta elämästä Hankkeissa voidaan luoda uusia toimintatapoja tai hyödyntää jo olemassa olevia käytäntöjä. Verkotamme teemarahoituksen piiriin valittujen projektien toimijoita ja nostamme hankkeiden toimintaa ja tuloksia esille omissa viestintäkanavissamme. 42

43 STEA-tuki osana ESRhankkeen rahoitusta 1/2 Lähtökohtia Tarkoituksena on helpottaa järjestöjen mahdollisuutta saada ESRrahoitusta Valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää (valtionavustuslaki 688/2001, 6 ) STEAn avustusta voidaan myöntää ESR-hankkeen omarahoitusosuudeksi, mikäli ESR-hanke täyttää STEA-avustusten myöntämisen kriteerit haettavan avustuskohteen sisältö on riittävän yhdenmukainen ESR-hankkeen kanssa. Kyseeseen tulevat pääsääntöisesti ESRtoimintalinja 5:n hankkeet (Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta) Hakijan on selvitettävä rahoituksen yhteensopivuus ESR-hankkeen myöntäjätaholta 43

44 STEA-tuki osana ESR-hankkeen rahoitusta 2/2 Mikäli ESR-rahoituksen myöntäjä hyväksyy STEA-avustuksen omarahoitusosuutena: omarahoitusosuutta voidaan hakea STEAlta joko erillisenä hankeavustuksena tai osana jotakin muuta toimintoa tai hanketta, mikäli tämä on sisällön puolesta perusteltua haku STEAn normaaleina hakuaikoina: uutena avustuskohteena mennessä omarahoitusosuus osana jo olemassa olevaa STEAavustuskohdetta mennessä hakemuksesta tulee käydä selkeästi ilmi, että avustusta tai sen osaa haetaan ESR-hankkeen omarahoitukseksi mistä ESR-hanketta haetaan /on haettu mikä on ESR-hankkeen päätöksen oletettu aikataulu 44

45 Seuraa STEAn viestintää: Facebook: STEA Sähköinen uutiskirje noin kerran kuussa -> tilaa kirje sähköpostiisi STEAn verkkosivuilta. 45

46 Yhteystiedot: p (Valtioneuvoston vaihde) STEA, Kirkkokatu 14, Helsinki STEA, PL 33, VALTIONEUVOSTO 46

47 KIITOS! 47