Niina Pajari RAY. Avustusosasto, N.Pajari,

Transkriptio

1 Niina Pajari RAY Avustusosasto, N.Pajari,

2 Tänään käydään läpi: Yleistietoa RAY:stä Avustusten suuntaaminen ja painotukset Avustuslajit Hakuajat Rekisteröinti käytännössä Hakujärjestelmään tutus Avustusosasto, N.Pajari,

3 Mikä on RAY? Raha-automaattiyhdistyksellä (RAY) on Suomessa yksinoikeus rahaautomaatti- ja kasinopelitoimintaan Vuosittain jaetaan noin 300 miljoonaa euroa avustuksina oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Raha-automaattiavustuksilla tuetaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa, projekteja ja investointeja Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja ne myönnetään vuosittain hakemusten perusteella RAY arvioi hakemuksessa esitettyjen toimintojen tai hankkeiden tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä kustannusten kohtuullisuutta Avustusosasto, N.Pajari,

4 Säädökset luovat perustan avustusten myöntämiselle Arpajaislaissa säädetään, että RAY:n voitosta myönnettävillä avustuksilla edistetään terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja että avustukset myönnetään oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. Avustusta voidaan myöntää yleishyödylliselle järjestölle, joka on rekisteröity joko yhdistys- tai säätiörekisterissä. RAY-avustuksia ei ole tarkoitettu lakisääteisten julkisten palveluiden eikä liike- tai elinkeinotoiminnan rahoittamiseen. Avustuksia ei myönnetä järjestöillekään laajamittaiseen rahavälitteiseen, elinkeinotoimintaa lähellä olevaan toimintaan tai lakisääteisten julkisten palveluiden rahoittamiseen. Raha-automaattiavustuksista annettuun lakiin on koottu avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset, joiden puitteissa RAY tapauskohtaisesti harkitsee avustuksen myöntämistä valmistellessaan avustusesitystä sosiaali- ja terveysministeriölle. Avustusosasto, N.Pajari,

5 RAY tukee tavoitteellista ja vaikuttavaa toimintaa Avustusosasto, N.Pajari,

6 Tärkeintä on ihmisten auttaminen Peruslähtökohta: Järjestötoiminnan keskipisteenä ovat ne ihmiset, joiden hyvinvoinnin edistämistä toiminnalla tavoitellaan. Ennalta ehkäisevä toiminta ja avun ja tuen tarjoaminen sitä tarvitseville ovat järjestötoiminnan keskeisiä elementtejä. Tarjottava apu ja tuki tulee kohdentaa sitä eniten tarvitseville. Avustusosasto, N.Pajari,

7 Kannustamme järjestöjä uudistumaan Haluamme tukea ja kannustaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjä kehittämään aktiivisesti toimintojaan vastaamaan yhteiskunnan jatkuviin muutoksiin ja yksilöiden muuttuviin tarpeisiin. Toimimme järjestöjen kehittämiskumppanina. Jotta avustuksen myöntämisen yleiset ehdot toteutuvat tulee avustuksen hakijoiden panostaa omalta osaltaan: toimintaympäristön seuraaminen on tärkeää (mitä muut järjestöt tekevät, mitä kaupunki tekee, mistä puhutaan, mitä tarvitaan) kohderyhmän mukaan suunnittelemaan haettavaa toimintaa Mahdollisimman konkreettiset tavoitteet, selkeästi kuvattu toiminta ja saavutettavissa olevat tulokset Yhteistyö muiden järjestöjen, kaupungin ja eri yritysten kanssa. Avustusosasto, N.Pajari,

8 Taloudellisuus ja muiden rahoituslähteiden hyödyntäminen Varojen taloudellinen käyttö ja toiminnan läpinäkyvyys ovat perusedellytyksiä avustusten myöntämiselle. RAY kannustaa avustuksen hakijoita hyödyntämään myös muita kuin julkisia rahoituslähteitä sekä kehittämään omaa varainhankintaansa (eli muualtakin voi hakea ja saada avustuksia) Avustusosasto, N.Pajari,

9 Järjestö-kunta -yhteistyöllä pysyviä tuloksia Korostamme järjestöjen ja kuntien välisen yhteistyön merkitystä. Yhteistyöllä varmistetaan, että raha-automaattiavusteinen järjestötyö nivoutuu luontevalla tavalla julkisrahoitteiseen palvelujärjestelmään. Suunnitelmallinen yhteistyö luo edellytykset kehittämistyön tulosten hyödyntämiselle ja toimivien käytäntöjen juurruttamiselle. Tarkoittaa käytännössä, että jo projektin suunnitteluvaiheessa ottakaa yhteyttä kaupungin ihmisiin, keskustelkaa projekti-ideasta (mitä ideoita kaupungin työntekijöillä on, voisiko kaupunki olla jollain tavalla mukana projektissanne esim. rahallisesti, antamalla esim. sosiaalityöntekijän työaikaa käyttöönne yms.) Avustusosasto, N.Pajari,

10 Toimintaympäristötieto tukee avustusten kohdentamista RAY seuraa myös itse aktiivisesti toimintaympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Hyödynnämme seuranta- ja toimintaympäristötietoja kun teemme seuraavien vuosien avustusesityksiä Arvioidessamme avustushakemuksia kiinnitämme erityistä huomiota toiminnan tarvelähtöisyyteen (miksi jotain asiaa halutaan tehdä, kuka sitä tarvitsee) Avustusosasto, N.Pajari,

11 AVUSTUSTEN SUUNTAAMINEN JA PAINOTUKSET Avustusosasto, N.Pajari,

12 Avustusosasto, N.Pajari,

13 Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen Avustuksia myönnetään toimintoihin ja kehittämishankkeisiin, joilla edistetään ihmisten mahdollisuuksia sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä osallistumismahdollisuuksia monipuolisesti kansalaisyhteiskunnan eri toimintoihin. Avustettavia teemoja ovat mm: erilaiset matalan kynnyksen osallistumispaikat ja -mahdollisuudet ylisukupolvinen työ ja sosiaalisten tukiverkostojen vahvistaminen vapaaehtoistoiminta sekä siihen liittyvä kehittäminen ja koordinointi eri väestöryhmien yhteiskuntaan integroituminen ja vähemmistöjen aseman vahvistaminen Avustusosasto, N.Pajari,

14 Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen - esimerkkejä avustettavista toiminnoista 1(2) Erilaiset matalan kynnyksen osallistumispaikat ja -mahdollisuudet matalan kynnyksen kohtaamispaikat, perheentalot päiväkeskukset ja -toiminnot, toiminta- ja harrastepajat mielenterveyskuntoutujien päivä- ja toimintakeskukset Tyttöjen ja poikien talot, Nuorten talot perhekeskukset, perhekahvilat vapaaehtoistoiminnan talot ja keskukset kansalaistalot ja -keskukset muut paikat, "joihin on helppo tulla ja joissa on helppo olla" Ylisukupolvinen työ ja sosiaalisten tukiverkostojen vahvistaminen eri ikäpolvia yhdistävä toiminta eri muodoissaan eri toiminnot, joihin vanhemmat ja lapset voivat osallistua ja tehdä yhdessä kansalaisjärjestöissä Vapaaehtoistoiminta sekä siihen liittyvä kehittäminen ja koordinointi toimintamahdollisuuksien tarjoaminen vapaaehtoisille, vapaaehtoistoiminnan koordinoinnit ja vapaaehtoistoimintaan liittyvä kehittämistoiminta uudet vapaaehtoistoiminnan muodot Avustusosasto, N.Pajari,

15 Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen - esimerkkejä avustettavista toiminnoista 2(2) Eri väestöryhmien yhteiskuntaan integroituminen ja vähemmistöjen aseman vahvistaminen maahanmuuttajien kotouttamiseen ja sen edistämiseen tähtäävät toiminnot vammaisten henkilöiden osallisuutta omaa elämää koskevissa päätöksissä edistävät toiminnot eri vähemmistöjen ja kantaväestön yhteistyön lisääminen, suvaitsevuuden vahvistaminen Yleisesti syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet ja toiminnot ja siihen liittyvä osallisuuden vahvistaminen sukupuolisensitiiviset poika- ja tyttötyöt yms., kulttuurisensitiiviset sosiaaliset tukitoiminnot vapautuvien vankien tai syrjäytymisriskissä olevien nuorten tuki, jos kyse "syrjäytymisen ehkäisystä" eri keinoin Maahanmuuttajaäitien ja suomenkielisten naisten välinen ystävätoiminta elämähallinnan parantamiseen tähtäävät toiminnot ihmiskaupan, rasismin, etnisen syrjinnän, ylipäätään syrjinnän ehkäisy kiusaamisen ehkäisy, myös kiusaaminen väkivaltana Avustusosasto, N.Pajari,

16 Yhteisöllisyyden ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen - uusien avustusten painotukset yksinäisyyden kokemusten ehkäisy ja vähentäminen uusien toimintamallien kehittäminen kansalaisjärjestötoimintaan ja erityisesti vapaaehtoistoimintaan osallistumisen edistämiseksi Avustusosasto, N.Pajari,

17 Työelämäosallisuuden vahvistaminen RAY tukee toimintoja ja kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on edistää ihmisten työelämävalmiuksia sekä mahdollisuuksia osallistua työelämään. Avustettavia teemoja ovat mm: työllistymistä edistävien toimintamallien ja polkujen kehittäminen sekä työnhaussa tukeminen työelämävalmiuksien vahvistaminen vaikuttaminen yhteiskunnan ja työnantajien asenteisiin sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen yhteistyökäytäntöjen kehittäminen kolmannen sektorin sekä yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden välillä Toteutamme Paikka auki -nuoret työelämään -avustusohjelmaa vuoden 2017 loppuun asti. Ohjelman tavoitteina on löytää uusia toimintamalleja nuorten työelämävalmiuksien vahvistamiseksi sekä mahdollistaa työelämän ulkopuolella olevien nuorten palkkaamisen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien järjestöjen yleishyödyllisiin toimintoihin. Avustusosasto, N.Pajari,

18 Työelämäosallisuuden vahvistaminen - Esimerkkejä avustettavista toiminnoista työelämävalmiuksia elämänhallinnan näkökulmasta edistävät toiminnot mielenterveyskuntoutujien klubitalot Paikka auki -avustusohjelman kohteet työurien pidentämiseen tähtäävät toiminnot - RAY ei avusta: työvoimahallinnon tai kuntien työvoimapoliittisten toimenpiteisiin kuuluvia toimintoja kuten palkkatukea, työkokeiluja, työnhaku- tai uravalmennusta tai kuntouttavaa työtoimintaa Avustusosasto, N.Pajari,

19 Työelämäosallisuuden vahvistaminen - Uusien avustusten painotukset osatyökykyisten, vailla työkokemusta olevien nuorten ja maahanmuuttajien työelämävalmiuksien ja työelämään osallistumismahdollisuuksien edistäminen työllistymistä edistävien toimintamallien ja polkujen kehittäminen erityisryhmille Avustusosasto, N.Pajari,

20 Avustusohjelmat RAY:llä on käynnissä kolme omaa avustusohjelmaa, jotka päättyvät vuonna 2017: 1. Emma & Elias -avustusohjelma ( ) edistää lasten ja perheiden hyvinvointia 2. Eloisa ikä -avustusohjelma ( ) luo edellytyksiä ikäihmisten hyvälle arjelle 3. Paikka auki - nuoret työelämään -ohjelma ( ) keskittyy vaikeasti työllistyvien nuorten itsenäistymiseen ja mahdollisuuteen päästä kiinni työelämään. Vain Paikka auki - nuoret työelämään -ohjelmaan myönnetään uusia avustuksia myös vuosille 2016 ja Tämä koskee kehittämishankkeita ja erityisesti työttömien nuorten palkkaamista järjestöihin. RAY käynnistää linjauskauden aikana uusia avustusohjelmia, joiden teemat päätetään linjauskauden alussa. Uudet avustusohjelmat lanseerataan vuosina 2017, jolloin itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta, ja vuonna 2018, jolloin tulee kuluneeksi 80 vuotta RAY:n perustamisesta. Avustusosasto 20

21 Maahanmuuttajatyön avustaminen/linjaukset Avustusosasto, N.Pajari,

22 RAY-rahoitteinen maahanmuuttajatyö - Avustamisen periaatteita Järjestölähtöinen auttamistyö keskiössä maahanmuuttajatyössä RAY-avustuksilla ei voi tehdä työtä joka kuuluu lainsäädännön nojalla kunnille tai valtiolle (kotoutumislain mukaiset kotoutumistoimenpiteet) Esim. kielen opetus ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetus kuuluu kuntien vastuulle Oman kielen, kulttuurin ja identiteetin vaaliminen ei ole RAY:n rahoittamaa toimintaa RAY-avusteinen työ kohdentuu pääosin kotouttamislain ulkopuolelle jääviin maahanmuuttajiin ja eniten syrjäytymisvaarassa oleviin: mm. lapset, nuoret ja useissa tapauksissa naiset, toisaalta maahanmuuttajamiehetkin tärkeä ryhmä, ikääntyneet maahanmuuttajat Maahanmuuttajien ja kantaväestön yhteinen tekeminen Kansalaisjärjestötoiminnan tukeminen kotoutumistyön tukena on myös olennaista (esim. yhdistystoiminta ja vapaaehtois- ja vertaistyö) maahanmuuttajien ja maahanmuuttajajärjestöjen aktivointi Maahanmuuttajien osallistaminen kansalaisjärjestötoimintaan Avustusosasto, N.Pajari,

23 RAY-rahoitteinen maahanmuuttajatyö - Avustamisen periaatteita Valmistelussa huomioidaan kielellinen haaste, mutta heikkoihin hakemuksiin (esim. sisällöllisesti kehittymättömiä tai ei kuulu RAY:n rahoitettavaan toimintaan) ei rahoitusta esitetä. Haasteena myös toiminnallinen ja taloushallinnollinen näyttö Osa maahanmuuttajille kohdistuvista avustuksista kohdentuu maahanmuuttajien omien yhdistysten kautta, osa monialaisempien järjestöjen kautta RAY rahoittaa useita maahanmuuttajajärjestöjen kattojärjestöjä, joiden rahoittamisen ideana on tarjota tukea pienille etnisille yhdistyksille aina ei ole fiksua hakea yksin omalle yhdistykselle! RAY ei rahoita harrastustoimintaa (esim. lasten liikunta-, kulttuuri-, teatteri- yms. kerhoja) Toiminnan tavoitteena pitää olla terveyden ja/tai sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistaminen Avustusosasto, N.Pajari,

24 MAAHANMUUTTAJATYÖN RAHOITTAMINEN RAY maahanmuuttajien voimaannuttaminen (mm. yhdistystoiminnan tukeminen, vertaistuki, neuvonta, arkitaidot, kielen oppimisen tukeminen) viranomaistoimintaa täydentävän toiminnan tukeminen esim. palveluohjaus Syrjäytyneet ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevat esim. kriisiauttaminen TYÖ- JA ELINKEINO- MINISTERIÖ kotouttamisen kokonaisuus pakolaisten kuntaan sijoittaminen etninen yhdenvertaisuus maahanmuuttajien työnteko kielen opetus työikäisten osalta OPETUS- JA KULTTUURI- MINISTERIÖ valistus ja tiedotus (mm. rasismin vastaiset kampanjat, oppilaitokset) oman kulttuurin vaaliminen kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö maahanmuuttajatyön välineenä KUNNAT paikallinen kotouttamisohjelma kotouttamissuunnitelma kielen opetus (kotiäidit, eläkeläiset) vastuu kuntalaisista maahanmuuttajien paikallisen toiminnan tukeminen Avustusosasto, N.Pajari,

25 Avustuslajit Avustusosasto, N.Pajari,

26 Ohjeita avustusten hakemiseen ( ->Aineistopankki) Avustustoiminnan linjaukset Toimeenpanosuunnitelma 2016 Hakuopas vuodelle 2016 (julkaistaan maaliskuussa) Avustamisen periaatteita, kriteerejä ja ohjeita Verkkohakemuksen kysymykset täyttöohjeineen julkaistaan verkkosivuilla huhtikuun alussa Ohjeita verkkoasiointiin rekisteröitymiseen (Ensimmäistä kertaa avustusta hakevien järjestöjen rekisteröinti 14.4.) Avustusosasto, N.Pajari,

27 Avustuslajit rahoitusmuotoina Avustus voidaan myöntää toiminta-avustuksena, projektiavustuksena tai investointiavustuksena Toiminta-avustus voidaan myöntää avustuksen saajan toimintaan yleisesti (yleisavustus) tai tiettyyn osaan sen toiminnasta (kohdennettu toiminta-avustus). Projektiavustus voidaan myöntää kokeilu-, käynnistämis-, tutkimus- tai kehittämishankkeeseen taikka muuhun tarkoitukseltaan rajattuun hankkeeseen. Investointiavustus voidaan myöntää aineellisen tai aineettoman hyödykkeen hankintaan 27

28 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak) Kohdennettua toiminta-avustusta voi hakea tiettyyn rajattuun toimintaan. Kohdennettu toiminta-avustus ja projekti voivat olla hyvin samantyyppisiä. projekti on aina kestoltaan määräaikainen Kohdennettu toiminta-avustus on yleensä jo vakiintunutta toimintaa, jota on usein edeltänyt tuloksellinen projekti Toiminta tulee kehittää esim. toimintaympäristön tarpeiden mukaan säännöllisesti Tyypillisiä esimerkkejä sisällöistä: vapaaehtoistyö, vertaistuki, erilaiset kohtaamispaikat Avustusosasto, N.Pajari,

29 Yleisavustus (Ay) On toimintansa vakiinnuttaneen järjestön perusrahoitusmuoto yleisten kulujen (hallintokulut) kattamiseen Soveltuu yleensä isoille järjestöille, joilla on paljon avustuskohteita Yleisiä kuluja ei voi olla muilla kohteilla Voi sisältää myös toimintoja, joiden tuloksia tullaan seuraamaan erikseen, esimerkiksi asiantuntijatyötä, edunvalvontaa, viestintää Avustusosasto, N.Pajari,

30 Yleisavustus (Ay) Hakemusvaiheessa huomioidaan seuraavia seikkoja: Toiminnan vakiintuneisuus Muu rahoitus Järjestön toiminnan rakenne Yleisavustuksen tarve ja tarkoituksenmukaisuus (vrt. mm. yleiskuluohje ja varallisuuskriteerit) Hakijan suhde muuhun saman sektorin toimintaan Taloudenhoidon ja hallinnon järjestäminen Järjestön toiminnan on oltava tuloksellista ja laadukasta (saadut TVS vastaukset sekä väli- ja loppuraportit ja vuosiselvitykset hakijalta) Avustusosasto, N.Pajari,

31 Investointiavustukset/ Toimitilat Toimitilojen osalta RAY suosittelee pääsääntöisesti vuokratiloja Olemassa olevien toimitilojen peruskorjaukset mahdollisia avustettaviksi (ei koske vuokratiloja) Sekä vuokra- että hankintatilanteissa RAY kannustaa järjestöjä hyödyntämään yhteisiä toimitiloja Avustusharkinnassa sovelletaan valtion toimitilastrategian periaatteita Avustusosasto, N.Pajari,

32 Käyttöomaisuushankintojen (toimistokalusteet, tietokoneet, tietojärjestelmät) kattaminen RAY-avustuksilla 1. Yleistä Hankintojen tulee liittyä kiinteästi järjestön toimintaan ja tarpeeseen. Kustannustaso tulee pitää maltillisena ja hinta-arvioita kannattaa kartoittaa jo ennen hakemuksen tekemistä. 2. Satunnaiset hankinnat Satunnaisiin hankintoihin voidaan käyttää enintään 10% vuosittaisesta toimintaavustuksesta tai projektiavustuksen ensimmäisen vuoden avustuksesta. Kulut tulee esittää talousarviossa. Avustusosuus on 100% kokonaiskustannuksista. Avustuksiin ei pääsääntöisesti esitetä korotusta hankintojen tekemistä varten. 3. Investoinnit Investointien avustusosuus on enimmillään 70% kokonaiskustannuksista (eli järjestön pitää maksaa itse 30 % Avustushakemus pohjautuu hankesuunnitelmaan. Avustusosasto, N.Pajari,

33 ICT-menojen kattaminen RAY-avustuksilla Vuoden RAY-avustuslinjausten yksi painopistealue on tietoverkoissa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva järjestötoiminta. ICT-kulut tulee budjetoida etukäteen ja esittää ne talousarviossa. Hakijan toiminnan suhteen vähäiset hankinnat, tulee hankkia olemassa olevilla avustuksella eikä avustuksiin tehdä näitä hankintoja varten erillisiä korotuksia. Yksinkertaisten verkkosivujen toteutus ja ylläpito, verkkosivustojen julkaisujärjestelmän uusiminen ja vastaavat tekniset ylläpitotehtävät sekä sisällöntuotanto ovat osa järjestön tiedotustoimintaa, jotka katetaan olemassa olevilla avustuksilla. Monipuolisten, uusien verkkopalvelujen toteutukseen sekä useampia järjestöjä palvelevien tietojärjestelmien kehittämiseen voidaan myöntää investointiavustusta. Kehityshankkeissa oleellista on pyrkiä käyttämään mahdollisimman pitkälle olemassa olevia ratkaisuja. Esimerkiksi portaaleissa tulee harkita toimeksi.fi-palvelun kaltaisia toteutuksia. Sosiaalisen median toteutuksissa tulee käyttää hyväksi olemassa olevia palveluja, jolloin varmistetaan kohderyhmien tavoittaminen ja kustannustehokas toiminta. RAY-rahoituksella tehtävän kehitystyön tulosten tulee olla vapaasti muiden järjestöjen käytössä. Avustusosasto, N.Pajari,

34 ICT-menojen kattaminen RAY-avustuksilla 1. Jatkuvaluontoiset ICT-kulut: Kulut tulee suunnitella etukäteen ja budjetoida ne talousarvioon. Satunnaisiin hankintoihin voidaan käyttää enintään 10% vuosittaisesta toimintaavustuksesta tai projektiavustuksen ensimmäisen vuoden avustuksesta. Myös nämä kulut tulee esittää talousarviossa. 2. ICT-investoinnit: Laajoihin verkkohankkeisiin tai järjestöjen yhteisiin ICT-hankkeisiin voidaan myöntää erillistä investointiavustusta, jolla voidaan kattaa 70% kuluista. Jos ICT-ratkaisut hankitaan palveluna, hankkeen kustannukset jakautuvat palvelun koko elinkaaren ajalle. Investointiavustukset rajataan palvelun käyttöönottokustannuksiin. Käyttöönottokustannuksiin voidaan lukea mm. palvelun aloitusmaksut, käyttöönotto ja siihen liittyvä koulutus sekä ulkopuolinen konsultointi. Myös projektia varten mahdollisesti palkattavan henkilöstön kustannukset voidaan sisällyttää hankkeeseen. Jatkuvan käytön kustannukset tulee kattaa esim. toiminnallisella avustuksella. Avustusosasto, N.Pajari,

35 Projektiavustus (C) Projekti on määräaikainen hanke, jolla esimerkiksi käynnistetään, kehitetään, luodaan uutta tai juurrutetaan. Projekteja ei jaeta enää erikseen innovatiivisiin ja muihin projekteihin. Projektin kesto on yleisimmin 3 vuotta, mutta tarve ja sisältö ratkaisevat. Yhteistyöprojektien ei tarvitse olla ns. jättihankkeita Avustusosasto, N.Pajari,

36 Tiivistys projektin/ toiminnan suunnitteluun TARVE Ei liian yleinen/ suhde alueen muihin toimijoihin ja meneillään olevaan toimintaan/ tarvekartoitus?/ tutkimustieto? TAVOITTEET KOHDERYHMÄ TOTEUTUS/ SISÄLTÖ TULOKSET RISKIT YHTEISTYÖ VIESTINTÄ Hyvä tavoite on sellainen, että sen saavuttaminen on mahdollista määrätyn aikataulun puitteissa sekä suunniteltujen toimenpiteiden avulla. Saadaanko haluttu muutos aikaiseksi? Kohderyhmän selkeys/ Kuinka laaja kohderyhmä on? Paljonko tavoitamme? Millä tavoilla tavoitteet saavutetaan? Mitä eri toimenpiteitä tehdään? Tiivis suhde tavoitteisiin ja talousarvioon! Tulos on toiminnalla aikaansaatu muutos tai asiaintila/ ovatko tulokset linjassa tavoitteiden kanssa? Aikataulu myös tuloksille. Varmistus siitä, etteivät ennalta odottamattomat asiat hankaloita toimintaa. Mitkä ovat keskeiset kumppanit ja heidän roolinsa projektissa/ työn- ja vastuunjako Mille eri tahoille tulee viestiä?/ Mitä asioita ja missä vaiheissa viestitään? Avustusosasto, N.Pajari,

37 Tarve Tarve kannattaa muotoilla konkreettisesti. Se tulee pystyä yksilöimään kohteena olevan ryhmän ja alueen kannalta. Kannattaa myös selvittää onko jokin muu taho jo kehittänyt hyviä ratkaisuja havaittuun tarpeeseen. Tässä kohtaa voi esimerkiksi viitata tehtyyn tutkimukseen ja tuoda sen tulokset tiivistetysti esiin. Tavoite: Tavoite kuvaa sitä asiantilaa tai muutosta, joka halutaan saada aikaiseksi eikä toimintaa. Tavoitteena ei esimerkiksi kannata kertoa että tavoitteena on järjestää ryhmätoimintaa vaan kertoa mitä suunnitellulla ryhmätoiminnalla aiotaan saavuttaa. Esimerkiksi Itä-Helsingissä asuvien ikääntyvien maahanmuuttajien yksinäisyyden vähentäminen. Kohderyhmä: Kohderyhmä-kohdassa kerrotaan mikä on kohderyhmä ja kuinka monta ihmistä siihen kuuluu. Tähän voi kuvata myös kohderyhmän ikä- ja sukupuolijakaumaa. Esimerkiksi Itä-Helsingissä on yli 60 vuotiaita maahanmuuttajia XX henkilöä, joista tavoitamme XX henkilöä. He ovat pääosin XX-vuotiaita ja naisia. Avustusosasto, N.Pajari,

38 Toteutus ja sisältö Toteutus ja sisältö kuvataan konkreettisesti. Kuvataan miten asetetut tavoitteet aiotaan saavuttaa ja toiminta kannattaa aikatauluttaa. Mikäli haetaan uutta projektia, kuvataan toiminta koko projektiajalta. Kannattaa myös kertoa miten kohderyhmä on osallistunut toiminnan suunnitteluun. Tulokset: Tulos on toiminnalla saatu muutos tai asiantila. Tulos on esimerkiksi ikääntyvien maahanmuuttajien yksinäisyyden tunteen väheneminen, heidän aktiivisuuden lisääntyminen (ovat esim. viikottain mukana järjestön toiminnassa, ovat tutustuneet toisiin ihmisiin, uskaltavat lähteä kotoa asioimaan yms.) Riskit: Toimintaa liittyviä riskejä kannattaa pohtia ja kertoa miten niihin on varauduttu. Riskit voivat liittyä esimerkiksi hallintoon, henkilöstöön, kohderyhmään, toimintaympäristöön, kiinteistöihin jne. Avustusosasto, N.Pajari,

39 Yhteistyö Yhteistyökumppanit on hyvä ottaa mukaan suunnitteluun jo mahdollisimman varhain. Olennaiset yhteistyökumppanit kuvataan ja heidän roolinsa toiminnassa. Yhteistyö todennetaan liittämällä kumppaneiden kanssa tehdyt aie- tai yhteistyösopimukset. Sopimukset kannattaa liittää etenkin silloin kun haetaan uuteen toimintaan avustusta. Viestintä: Viestinnän osalta kannattaa kuvat mistä asioista toiminnassa viestitään ja miten. On hyvä huomioida eri kohderyhmät kun viestintää suunnitellaan. Tässä kannattaa kuvata sekä ulkoista että sisäistä viestintää, niiden sisältöjä, keinoja, aikataulutusta ja vastuita. Avustusosasto, N.Pajari,

40 Avustusten hakeminen vuodelle 2016 verkkoasioinnin kautta Avustusosasto, N.Pajari,

41 Hakeminen verkkoasioinnissa käynnistyy Uudet hakemukset tulee jättää toukokuun loppuun mennessä Ei ole myönnetty avustusta aikaisemmin Ei ole ohjeellista avustussuunnitelmaa Jatkohakemukset syyskuun loppuun mennessä Avustuskohteella on ohjeellinen avustussuunnitelma Hakeminen alkaa verkkoasioinnin kautta Ohjeet julkaistaan huhtikuun alussa sivulla: TVS ja väliraporttitietoja lähettäneiden EI tarvitse rekisteröityä uudelleen Avustusosasto, N.Pajari,

42 Hakeminen verkkoasioinnissa käynnistyy Järjestö, joka EI OLE AIEMMIN HAKENUT RAY:lta avustusta, avaa verkkoasioinnin käyttöön verkkoasiointiin tulevalla Ilmoita järjestö toiminnolla. Kaikkien RAY:lta avustusta aiemmin hakeneiden järjestöjen perustiedot löytyvät jo verkkoasioinnista. Verkkoasioinnin käyttöön avaaminen tapahtuu tällöin erillisen RAY:n toimittaman linkin kautta. Järjestöille on lähetetty maili asiaan liittyen. Mikäli RAY:n rekisteristä ei ole löytynyt toiminnanjohtajan yhteystietoa, on viesti toimitettu meille ilmoitettuun hallituksen puheenjohtajan tai muun yhteyshenkilön sähköpostiosoitteeseen. Mikäli ko. maili on kadonnut, tilaa rekisteröintiin tarvittava aktivointilinkki järjestöllesi osoitteesta Verkkoasioinnin voi avata järjestön käyttöön järjestön nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö, josta tulee samalla verkkoasioinnin pääkäyttäjä. Tämä henkilö myös hyväksyy jatkossa järjestön muut pääkäyttäjät verkkoasioinnin käyttäjiksi. Järjestö, joka on jo avannut verkkoasioinnin käyttöönsä esim. TVS-raportointia varten, saa avustusten haku toiminnon käyttöönsä suoraan verkkoasiointiin ilman erityistoimenpiteitä. Avustusosasto, N.Pajari,

43 Hakeminen verkkoasioinnissa käynnistyy Järjestöllä tulee aina olla rekisteröitynyt pääkäyttäjä, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Kun ensimmäinen pääkäyttäjä on aktivoinut järjestön verkkoasioinnin käyttöön, voivat muut järjestön työntekijät rekisteröityä pääkäyttäjiksi suoraan verkkoasioinnin etusivulta asiointi.ray.fi. Pääkäyttäjien määrä kannattaa rajata vain muutamaan järjestön avainhenkilöön. Järjestöllä voi olla verkkoasioinnissa kahden tyyppisiä käyttäjiä: pääkäyttäjiä ja peruskäyttäjiä. Pääkäyttäjänä voit kutsua järjestösi työntekijöitä järjestelmän peruskäyttäjiksi. Vain nimenkirjoitusoikeudellinen pääkäyttäjä voi lähettää raportteja ja hakemuksia RAY:lle. Pääkäyttäjäksi rekisteröityminen edellyttää henkilökohtaisten pankkitunnusten käyttöä. Peruskäyttäjät voivat täyttää raportteja ja hakemuksia, mutta eivät lähettää niitä. Peruskäyttäjät eivät myöskään voi nähdä järjestelmään syötettyjä järjestön työntekijöiden palkkatietoja. Peruskäyttäjät voivat rekisteröityä järjestelmään vain pääkäyttäjän kutsusta. Avustusosasto, N.Pajari,

44 Talousarvion laadinta Avustusosasto, N.Pajari,

45 Miksi talousarvio laaditaan Talousarviossa toimintasuunnitelma sekä hakemuksessa esitetty toiminta muutetaan rahamääräiseksi Talousarvio toimii avustuksen mitoituksen perustana avustuksen myöntövaiheessa. Tulkintaa avustuksella katettavista hyväksyttävistä kuluista ohjaavat laki raha-automaattiavustuksista (avustuslaki), avustuspäätöksen käyttötarkoitusteksti mahdollisine rajauksineen, avustushakemus ja hakemuksen liitteenä toimitetut toimintasuunnitelma ja talousarvio HUOM! Avustusta ei voi kuitenkaan käyttää sellaisiin kuluihin, joita avustuslain mukaan sillä ei voi kattaa, vaikka ne olisi budjetoitu hakuvaiheessa erikseen (vrt. avustuslain :t) Avustusosasto, N.Pajari,

46 Hakemuksien osana olevat talousarviopohjat Ak- ja C-avustuksille käytetään samaa talousarviopohjaa, joka on osana hakemuslomaketta Talousarviopohja on Ay- ja Ak/C-avustuksilla lähes samansisältöinen Yleisavustetusta toiminnasta esitetään oma talousarvionsa, joka kattaa ainoastaan yleisavustetun toiminnan kulut ja tuotot Talousarviopohjat sisältävät myös tyhjiä rivejä, joihin voidaan lisätä toiminnan sisältöä paremmin kuvaavia kulu-/tuottoryhmiä Avustusosasto, N.Pajari,

47 Talousarviomalli (tuotot) Kuluva vuosi sarakkeessa tulee esittää kuluvan vuoden talousarvio. Jos avustusta on myönnetty vähemmän kuin on haettu, niin silloin tarkennettu talousarvio. Avustusosasto, N.Pajari,

48 Toiminnan tuotot Toiminnan tuotot Edelliseltä vuodelta käyttämättä jäävästä RAY-avustuksesta on voitava jo hakuvaiheessa esittää järjestön paras arvio eli haettaessa avustusta vuodelle 2016, tulee arvioida jääkö avustusta käyttämättä vuodelta Uusilla hankkeilla ei ole edelliseltä vuodelta käyttämättä jääneitä avustuksia. Muut julkiset avustukset käsittävät esim. valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön tai julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen varoista annettavaa tukea. Myös seurakunnilta saatu tuki on julkista avustusta. Muut avustukset käsittävät esim. säätiöiltä, yhdistyksiltä yms. saadut avustukset Asiakas- ja osallistumismaksut käsittävät esim. asiakkailta perityt osallistumismaksut (mm. koulutus- ja retkituotot) ja kuntien maksamat maksusitoumusmaksut Avustusosasto, N.Pajari,

49 Henkilöstö- ja toimintakulut Kulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Lakisääteiset henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Toimintakulut Materiaaliostot Ulkopuoliset palvelut Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muut toimintakulut Toimintakulut Avustusosasto, N.Pajari,

50 Henkilöstökulut ja toimintakulut Henkilöstökulut Työntekijöille maksetut palkat ja palkkiot sisältäen lomapalkan- ja rahan. Lakisääteiset eläkekulut (Huom! Vain työnantajan osuus noin 18 %) Sosiaaliturvamaksut, työttömyysvakuutusmaksut sekä tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut (yhteensä noin 5 %) HUOM! Ainoastaan lakisääteiset henkilösivukulut ovat hyväksyttäviä. Toimintakulut Materiaaliostoilla tarkoitetaan muun muassa opetus-, kurssi- ja koulutusmateriaaleja. Ulkopuolisilla palveluilla tarkoitetaan muun muassa vuokrattua työvoimaa, muilta järjestöiltä ostettavaa työtä, ulkopuolelta ostettua arviointia, kouluttajien tai esiintyjien palkkioita, muille kuin työntekijöille maksettuja palkkioita, mainos- tai viestintätoimistoilta ostettavia palveluita, painatuskuluja tai ostettuja asiantuntijapalveluita Muilla toimintakuluilla tarkoitetaan muun muassa toimintaan osallistuvien ruoka- tai tarjoilukuluja sekä toimintaan osallistuvien virkistystoimintakuluja. Avustusosasto, N.Pajari,

51 Muut kulut Muut kulut Vapaaehtoiset henkilösivukulut Toimitilavuokrat Yhtiövastikkeet toimitiloista Muut toimitilakulut Ohjelmistokulut Kone- ja laitevuokrat / leasing-maksut Puhelin- ja ICT-laitehankinnat Kalustohankinnat Matkakulut Eteenpäin siirretyt avustukset Puhelin- ja toimistokulut Kokous- ja neuvottelukulut Markkinointi- ja ilmoituskulut Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muu kulutili, mikä? Muut kulut Ositetut yleiskulut Muut kulut yhteensä Kulut yhteensä Avustusosasto, N.Pajari,