VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTIONAVUSTUKSISTA YLEISHYÖDYLLISILLE YHTEISÖILLE JA SÄÄTIÖILLE TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Hallinto- ja suunnitteluosasto Neuvotteleva virkamies Matti Pulkkinen VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTIONAVUSTUKSISTA YLEISHYÖDYLLISILLE YHTEISÖILLE JA SÄÄTIÖILLE TERVEYDEN JA SOSIAALISEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN Yleisperustelut Asian valmistelu Suomen kolme rahapeliyhteisöä Veikkaus Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto Oy yhdistetään vuoden 2017 alusta lukien muuttamalla arpajaislakia (1047/2001). Samassa yhteydessä kumotaan laki raha-automaattiavustuksista ja siirrytään soveltamaan näihin sosiaali- ja terveysalan järjestöille myönnettäviin avustuksiin valtionavustuslakia. Perustetta erilliselle avustuslaille ei enää ole sen jälkeen kun Rahaautomaattiyhdistyksen erityinen asema avustusprosessissa poistuu. Valtionavustuslain 8 :n (2001/688) nojalla voidaan valtioneuvoston asetuksella antaa tarkempia säännöksiä lain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Arpajaislakiehdotuksen 20 :n 2 momentin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii avustustehtäviä varten Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus. Avustuskeskuksen tehtäviin kuuluu avustusten valmistelu, maksatus, seuranta ja valvonta. Ministeriö päättää avustusten myöntämisestä ja takaisinperinnästä. Avustuskeskus voi päättää avustuspäätösten vähäisistä ja teknisluonteisista muutoksista, käyttöajan pidentämisestä ja siirrosta toiselle yleishyödylliselle oikeuskelpoiselle yhteisölle tai säätiölle. Avustuskeskus myös päättää avustuksen maksatuksen keskeytyksestä ja vastaa ministeriön tekemien päätösten toimeenpanosta. Avustuskeskuksen tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Raha-automaattiyhdistyksen pelitoiminnan siirtyessä uuteen peliyhtiöön avustuskeskus jatkaa käytännössä alkaen niitä tehtäviä, joista Raha-automaattiyhdistyksen avustusosasto on tähän saakka vastannut. Tarkoituksena on, että avustuksiin sovellettaisiin valtionavustuslakia, jonka säännökset jo tähänkin saakka ovat vastanneet raha-automaattiavustuksista annetun lain säännöksiä. Tällä valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä avustuksista. Muutokset nykyiseen avustuskäytäntöön ja avustusehtoihin olisivat pääosin vähäisiä ja teknisluonteisia. Asia on valmisteltu osana arpajaislainsäädännön valmistelua. Asetus on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen kanssa. Asetusluonnos oli lausuntokierroksella Lausuntoja annettiin yhteensä 44 kpl. Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota mm. omarahoitusosuuden vaatimukseen. Lausuntokierroksen perusteella asetusta muutettiin siten, että poikkeamismahdollisuudesta valtionavustuslain edellyttämästä omarahoitusosuuden vaatimuksesta säädetään asetuksen sijasta arpajaislaissa. Tällöin jatkossakin olisi tiettyjen edellytysten

2 2 Vaikutukset Voimaantulo Laintarkastus täyttyessä mahdollista, että avustus kattaa toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän. Lausuntokierroksen perusteella muutettiin myös asetusluonnoksen 9 :ää (avustuksen käyttö) siltä osin, että siitä poistettiin viittaus avustushakemukseen, jos avustuksen käyttötarkoitusta ei ole kuvattu avustuspäätöksessä. Käytännössä avustushakemus olisi kuitenkin jatkossakin tärkeä asiakirja mm. tulkittaessa avustuspäätöksessä kuvattua avustuksen käyttötarkoitusta. Avustuksen myöntämisen erityisissä edellytyksissä (4 ) oli lausuntokierrokselle lähetetyssä versiossa lisäksi kohta, jonka mukaan avustus ei voisi kohdistua menoihin, joista kunnat tai valtio ovat lakisääteisesti vastuussa. Tämä periaate on tähän saakka todettu Raha-automaattiyhdistyksen hyväksymissä avustuslinjauksissa. Useampi järjestö kiinnitti lausunnoissaan huomiota siihen, että rajaus on epäselvä ja voi johtaa tulkinnanvaraisuuksiin. Rajauksen nostaminen Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen tekemistä avustuslinjauksista säädöstasolle merkitsisi käytännössä vahvennusta voimassaolevaan oikeustilaan verrattuna. Lausuntopalautteen ja asiasta käydyn jatkokeskustelun perusteella päädyttiin siihen, ettei rajausta nosteta asetustasolle vaan että se säilytetään avustuslinjauksissa. Esityksellä ei ole merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia. Avustuksen saajien näkökulmasta muutokset nykytilanteeseen verrattuna olisivat vähäisiä. Olennaisin muutos olisi, että tilintarkastajan raporttia ei enää vaadittaisi, ellei avustusta ole käytetty vähintään euroa avustuskohtaisesti. Toimitettavien raporttien määrä vähentyisi selvästi nykytilanteeseen nähden. Avustuksen saajien hallinnollinen taakka vähentyisi. Yleisavustuksia voitaisiin maksaa avustuksen saajille jo tammikuussa nykyisen helmikuun sijasta. Avustusten käyttöä koskevien selvitysten toimittamisen ajankohtaa pidennettäisiin nykyisestä huhtikuusta toukokuun loppuun. Asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti uuden arpajaislain kanssa eli Asetusluonnos on ollut tarkastettavana oikeusministeriön laintarkastusyksikössä. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Soveltamisala Asetusta sovellettaisiin valtion talousarvion momenttiin (avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen) otetusta mää-

3 3 rärahasta oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille myönnettäviin avustuksiin. Kyse on avustuksista, joista tähän saakka on käytetty rahaautomaattiavustusten nimikettä. Asetusta sovellettaisiin myönnettävien valtionavustusten myöntämiseen, maksamiseen ja käyttöön. Avustuksiin sovelletaan lisäksi valtionavustuslakia. 2 Valtionapuviranomainen Valtionapuviranomaisena olisi sosiaali- ja terveysministeriö ja sen yhteydessä oleva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus siten kuin arpajaislain 20 :n 2 momentissa säädetään. Avustuskeskus olisi tehtävässään itsenäinen ja riippumaton. Se koostuisi alkaen Raha-automaattiyhdistyksen entisestä avustusosaston henkilöstöstä. 3 Avustuslajit Avustuslajeista on nyt säädetty raha-automaattiavustuksista annetun lain 3 :ssä. Valtionavustuslain 5 :n mukaan valtionavustus voidaan myöntää yleisavustuksena tai erityisavustuksena. Yleisavustus voidaan myöntää valtionavustuksen saajan toimintaan yleisesti tai tiettyyn osaan sen toiminnasta. Raha-automaattiavustuksia on vakiintuneesti myönnetty yleisavustuksina siten, että ne on jaettu yleisavustuksiin ja kohdennettuihin toiminta-avustuksiin. Yleisavustuksilla on tarkoitettu valtionavustuslain 5 :n mukaisia avustuksia, jotka on myönnetty avustuksen saajan toimintaan yleisesti ja kohdennetuilla toiminta-avustuksilla niitä avustuksia, jotka on myönnetty tiettyyn osaan avustuksen saajan toiminnasta. Nämä käsitteet eli yleisavustukset ja kohdennetut toiminta-avustukset ehdotetaan otettavaksi asetukseen. Vastaavasti asetuksen 11 ja 12 :ssä määriteltäisiin näiltä osin hyväksyttävät kustannukset. 4 Avustuksen myöntämisen erityiset edellytykset Avustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä säädetään valtionavustuslain 7 :ssä. Raha-automaattiavustuksista annetun lain 4 :n säännöksiä vastaavalla tavalla säädettäisiin avustusten myöntämistä koskevista erityisistä edellytyksistä. Edellytykset koskevat avustuksen hakijan omia varoja, hakijan määräysvallassa olevien taikka hakijaan taloudellisesti tai toiminnallisesti kiinteässä yhteydessä olevien

4 4 yhteisöjen tai säätiöiden käytettävissä olevia varoja ja avustettavasta toiminnasta saatavia tuottoja. Lisäksi otettaisiin huomioon avustuksen hakijan muun kuin avustettavan toiminnan laatu ja tuloksellisuus. Erityisavustusta haettaessa on lisäksi esitettävä riittävä selvitys hankkeen toiminnallisesta tai teknisestä suunnitelmasta sekä avustuksen saajan edellytyksistä rahoittaa hankkeen omarahoitusosuus ja käyttökulut. Raha-automaattiyhdistys on vuosittain ilmoittanut avustuksenhakijoille avustustoimintaa koskevassa hakuoppaassa, että toiminnan on tuettava yhdistyksen hyväksymien avustuslinjausten tavoitteita. Jatkossa kyse on avustuskeskuksen valmistelemista avustuslinjauksista, jotka hyväksyy sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunta antaa avustuslinjauksista lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle. Lausunnon antamisesta säädetään arpajaislain uudessa 20 a :ssä, joka koskee sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukuntaa. Uutena erityisedellytyksenä todettaisiin pykälän 4. kohdassa, että avustuksen tulee kohdistua avustustoiminnan linjausten mukaisiin tavoitealueisiin. 5 Valtionavustuksen määrä Valtionavustuslain 6 :ssä on asetettu kaikki kustannukset täysimääräisesti kattavan valtionavustuksen kielto eli saajalta edellytetään yleensä jotain omarahoitusosuutta. Täysimääräinen avustaminen on mahdollista valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä, jolloin valtioapuviranomaisen on pystyttävä esittämään ja perustelemaan syyt selkeästi ja järkevästi. Omarahoitusosuudesta ei ole säädetty raha-automaattiavustuksista annetussa laissa. Avustuskäytännössä ja avustuspäätöksissä omavastuuosuutta on kuitenkin edellytetty ainakin investointiavustuksissa. Myös muissa avustuslajeissa avustuksenhakijoilla on yleensä ollut jotain omarahoitusosuutta. Avustetun toiminnan tai hankkeiden luonne on kuitenkin usein sellainen, että avustuksen myöntäminen ilman omarahoitusosuutta on ollut perusteltua. Tilanne on usein sellainen, että toiminta tai hanke jäisi toteutumatta, jos omarahoitusosuutta edellytettäisiin. Avustuksen enimmäismäärä voisi edelleen olla 100 prosenttia. Asiaa arvioitaessa otetaan huomioon avustuksen myöntämisen tavoitteet ja saatavilla oleva muu rahoitus. Arpajaislain osittaisuudistukseen liittyvässä hallituksen esityksessä on 17 b :n 3 momentissa on tältä osin säädetty poikkeuksesta valtioavustuslain (688/2001) 6 :n 1 momenttiin. Avustus voi siten kattaa toiminnasta ja hankkeesta aiheutuvien kokonaiskustannusten täyden määrän, jos muuta rahoitusta ei ole saatavilla. 6 Valtionavustuksen hakeminen Avustusten hakemisen ajankohdista on nyt säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.

5 5 Pääsäännön mukaiset hakuajat säilytettäisiin nykyisellään. Avustusta haetaan vuosittain avustuksen myöntämisvuotta edeltävän syyskuun loppuun mennessä. Uuteen avustuskohteeseen haetaan avustusta kuitenkin avustuksen myöntämisvuotta edeltävän toukokuun loppuun mennessä. Uutena menettelynä todettaisiin, että haettaessa avustuksia vuosittaisen avustustenjaon lisäksi erityisiin tarkoituksiin kuten avustusohjelmiin olisi avustusta haettava sosiaali- ja terveysministeriön ilmoittamaan päivään mennessä. Määräaikojen jälkeen saapunut hakemus voitaisiin ottaa käsiteltäväksi vain erityisen painavasta syystä. 7 Avustuspäätös Avustuspäätöksestä on säädetty raha-automaattiavustuksista annetun lain 7 :ssä. Vastaavasti on valtionavustuksia koskevasta avustuspäätöksestä säädetty valtionavustuslain 13 :ssä. Sen lisäksi, mitä valtionavustuslain 13 :ssä säädetään, tulee avustuspäätökseen tarvittaessa liittää avustussuunnitelma. Avustussuunnitelma on tehty kahdelle vuodelle. Suunnitelma ei ole sitova. 8 Avustuksen maksaminen Raha-automaattiavustusten maksamisesta on nyt säädetty raha-automaattiavustuksista annetun lain 8 :ssä. Yleisavustukset on maksettu kultakin vuosineljännekseltä neljänä yhtä suurena eränä aikaisintaan helmikuussa, toukokuussa, elokuussa ja marraskuussa, jollei kustannusten tai toiminnan ajoittumisen olennaisten vaihtelujen taikka toiminnan muutosten johdosta ole yksittäistapauksessa perusteltua tästä poiketa. Periaatetta ehdotetaan muutettavaksi niin, että edellä todettuja kuukausia ei mainittaisi. Tarvittaessa olisi silloin mahdollista maksaa ensimmäinen erä jo tammikuussa, jolloin käytännössä sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt vuotuisen avustuspäätöksen. Erityisavustusten maksatus säilyisi nykyisellään. Säännökseen tehtäisiin eräitä vähäisiä teknisiä tarkistuksia. 9 Avustuksen käyttö Raha-automaattiavustusten maksamisesta on nyt säädetty raha-automaattiavustuksista annetun lain 9 :ssä. Vastaavasti on valtionavustuslain 13 :ssä säädetty avustuksen käyttämisestä ja määräajoista palautusvelvoitteen kestolle.

6 6 Raha-automaattiavustuksissa on avustuksen käyttövelvoite ollut 20 vuotta avustuksen myöntämisestä, kun avustus on myönnetty kiinteän omaisuuden, rakennuksen tai rakennuksessa olevan huoneiston hankintaan tai perusparannukseen. Valtionavustuslain 13 :ssä on vastaavasti pääsääntönä 30 vuotta, mutta määräaika voi olla lyhyempikin, jos se on perusteltua valtionavustuksen käyttötarkoituksen kannalta. Nykyinen 20 vuoden määräaika näissä investointiavustuksissa ehdotetaan säilytettäväksi pykälän 1 momentissa. Muissa investointiavustuksissa määräaika olisi valtionavustuslain mukainen 10 vuotta tai se voisi olla myös tätä lyhyempi valtionavustuspäätöksessä määritelty aika, esimerkiksi kolmesta viiteen vuotta kaluste- tai IT-hankinnoissa. Lisäksi pykälän 2 momentissa todettaisiin nykyinen raha-automaattiavustuksista annetun lain 9 :n 5 momentin periaate siitä, että investointiavustuksen saaja voi määräaikojen estämättä antaa avustetuissa tiloissa harjoitettavan toiminnan muun kuin saajan järjestettäväksi tai vuokrata tilat, jos toiminta edelleen on avustuspäätöksen mukaisen käyttötarkoituksen mukaista. 10 Hyväksyttävät kustannukset Raha-automaattiavustusten hyväksyttävistä kustannuksista on nyt säädetty rahaautomaattiavustuksista annetun lain :ssä. Asetukseen esitettävät vastaavat pykälät ovat saman sisältöisiä eräin teknisin tarkistuksin. Hyväksyttävien kustannusten pääsääntö vastaa nykyistä säännöstä. Hyväksyttäviksi kustannuksiksi katsotaan avustuspäätöksen mukaisesta toiminnasta tai hankkeesta johtuvat tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kulut. Hyväksyttävistä kuluista vähennetään samaan tarkoitukseen myönnetyt muut julkiset avustukset. 11 Yleisavustus Yleisavustuksia koskeva pykälä vastaa nykyistä säännöstä. Yleisavustusta saadaan käyttää avustettavasta toiminnasta aiheutuviin kuluihin ja avustettavaan toimintaan liittyvän irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin. Nykyisen säännöksen mukaan tarvikkeiden ja julkaisujen myynnistä tai siihen verrattavasta välitystoiminnasta otetaan hyväksyttävänä kustannuksena huomioon vain toiminnan alijäämä. Säännöstä on aiheellista selventää, koska myynti ei ole käsitteellisesti välitystoimintaa. Rajauksella on käytännössä pyritty rajaamaan pois esimerkiksi vuokraus- ja koulutustoiminnan kustannuksia ottaen huomioon, että niistä saadaan myös tuottoja.

7 7 12 Kohdennettu toiminta-avustus Kohdennettuja toiminta-avustuksia saisi edelleen käyttää vain avustettavasta toiminnasta aiheutuviin kuluihin vähennettynä toiminnan tuotoilla. Nykyistä poikkeusta kurssi-, loma- tai muuhun vastaavaan toimintaan myönnettyjen avustusten käytöstä ei sisällytettäisi asetukseen. Majoituksen, täysihoidon tai vastaavan ylläpidon kuluina on voitu hyväksyä enintään asianomaisen toimintayksikön tavanomaista vuorokausiveloitusta vastaava määrä. Periaatetta ei kuitenkaan ole enää sovellettu avustuskäytännössä. 13 Erityisavustus Erityisavustuksia saisi edelleen käyttää vain avustettavasta investoinnista tai hankkeesta aiheutuviin kuluihin vähennettynä hankkeen tuotoilla. Perustamismenoihin myönnetyn erityisavustuksen hyväksyttäviä kuluja olisivat käyttöomaisuuden hankinta-, rakennus- ja perusparannusmenot, rakennusaikaiset korko- ja muut rahoituskulut vähennettyinä vastaavilla korko- ja rahoitustuotoilla sekä perustamiseen liittyvät irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot. 14 Asiakkaiden valinta Raha-automaattiavustuksista annetun lain 15 :ssä säädetyt säännöt asiakkaiden valinnasta otettaisiin eräin teknisin tarkistuksin sellaisinaan asetukseen. Asiakkailla tarkoitetaan tässä esimerkiksi kuntoutujia ja sosiaaliseen lomatoimintaan osallistuvia. 15 Avustusten käyttöaika Raha-automaattiavustusten käyttöajasta on nyt säädetty raha-automaattiavustuksista annetun lain 16 :ssä. Lain periaatteet kirjattaisiin sellaisinaan asetukseen eräin vähäisin teknisin tarkistuksin. Pääsäännön mukaan avustusten käyttöaika on myöntämisvuosi ja sitä seuraava vuosi. 16 Kirjanpito Raha-automaattiavustuksiin liittyvästä kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta on nyt säädetty raha-automaattiavustuksista annetun lain 18 :ssä. Pykälässä säädettäisiin siitä, että avustuksen saajan on järjestettävä kirjanpitonsa siten, että avustuksen käyttöä voidaan luotettavasti seurata.

8 8 Tilintarkastuksesta ei tässä yhteydessä enää säädettäisi, koska tilintarkastuslakia sovelletaan avustuksen saajiin tilintarkastusta koskevien säädösten mukaisesti. 17 Selvitys avustuksen käytöstä Raha-automaattiavustusten käyttöselvityksistä on nyt säädetty raha-automaattiavustuksista annetun lain 19 :ssä. Lain periaatteet kirjattaisiin sellaisinaan asetukseen eräin vähäisin muutoksin. Avustuksen saajan on seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä tehtävä kultakin vuodelta selvitys avustuksen käytöstä. Tähän saakka määräaika on ollut huhtikuun loppu. Konsernitilinpäätöksen osalta viitattaisiin kirjanpitolain 6 luvun 1 ja 2 :ssä edellytettävään konsernitilinpäätökseen. Säännöksen 3 ja 4 momentissa säädettäisiin selvitykseen liittyvän tilintarkastajan raportin toimittamisesta. Nyt asiasta on säädetty raha-automaattiavustuksista annetun lain 18 :ssä. Tähän saakka noudatettu euron raja ehdotetaan nostettavaksi euroon. Lisäksi euroa koskisi yksittäistä avustusta eikä enää kaikkien avustusten yhteismäärää. Muutos vähentäisi toimitettavien tilintarkastusraporttien määrää. Raha-automaattiyhdistyksen avustusosasto on pitänyt nykyistä velvoitetta tarpeettoman tiukkana ja epätarkoituksenmukaisena. Tällä hetkellä raportin toimittamisvelvoite koskee yli 90 prosenttia avustuksensaajista, mutta muutoksen jälkeen jatkossa noin 70 prosenttia. Raportit kattaisivat kuitenkin edelleen noin 95 prosenttia myönnetyistä avustuksista. Tilintarkastajan raportin muodosta on tähän saakka säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Pykälän 4 momentissa todettaisiin tilintarkastajan raportilta edellytetty sisältö, joka vastaisi nykyisen sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen säännöstä. 18 Voimaantulo Asetus tulisi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017 eli samanaikaisesti uuden arpajaislain kanssa.