RAY:N AVUSTUSTOIMINTA RAHAPELIYHTEISÖJEN YHDISTYMISEN JÄLKEEN RAY:N TILANNEKATSAUS KESÄKUU 2016

Transkriptio

1 RAY:N AVUSTUSTOIMINTA RAHAPELIYHTEISÖJEN YHDISTYMISEN JÄLKEEN RAY:N TILANNEKATSAUS KESÄKUU 2016

2 UUTEEN RAHAPELIYHTIÖÖN TÄHTÄÄVÄN LAINSÄÄDÄNNÖN VALMISTELU Sisäministeriö valmisteli viime hallituskaudella ehdotuksen suomalaisen rahapelijärjestelmän vaihtoehtoisista ratkaisumalleista. Virkamiestyöryhmän selvitys julkaistiin Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi linjaukset kaikkien kolmen rahapeliyhteisön rahapelitoimintojen yhdistämiseksi. Sisäministeriössä on valmisteltu lainsäädäntöä nykyisten kolmen rahapeliyhteisön rahapelitoimintojen yhdistämiseksi yhteen uuteen rahapeliyhtiöön. Valtio omistaa perustettavan uuden rahapeliyhtiön kokonaan. Käytännössä muutetaan arpajaislakia sekä säädetään tuotonjakoa koskevat asetukset. Arpajaislakiluonnos ja asetukset ovat olleet lausuntokierroksella tänä keväänä. Hallituksen esitys uudeksi arpajaislaiksi tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2016.

3 TUOTTOJEN JAKO TULEVAISUUDESSA (1/2) Suomalaisten rahapeliyhteisöjen tuotot käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Näin olisi myös jatkossa eikä uudistuksella ole tarkoitus muuttaa edunsaajien asemaa. Uuden yhtiön rahapelituotoista 53 prosenttia menisi Veikkauksen nykyisille edunsaajille, 43 prosenttia Raha-automaattiyhdistyksen edunsaajille ja 4 prosenttia Fintoton edunsaajille. Jaettavien avustusten yhteismäärän arvioidaan pysyvän aiempia vuosia vastaavalla tasolla Arpajaislakiesityksessä ehdotetaan, että jatkossa valtion talousarvioon otettaisiin määrärahat, jotka vastaisivat rahapeliyhtiön talousarviovuoden arvioitua tuottoa ja uudelleen jaettavaksi palautuvia varoja. muutos tarkoittaa sosiaali- ja terveysministeriön osalta sitä, että sen tulee uuden rahapeliyhtiön tuoton lisäksi kymmenen vuoden siirtymäkauden aikana jakaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen RAY:n osalta jakamatta jääneet varat.

4 TUOTTOJEN JAKO TULEVAISUUDESSA (2/2) Rahapeliyhtiön tuoton jakamista koskevat menettelyt eri ministeriöissä poikkeaisivat esitettyjen lainmuutosten johdosta edelleen jossain määrin toisistaan johtuen muun muassa avustusten käyttötarkoitusten sekä saajien erilaisuudesta. Tavoitteena olisi jatkossa tehostaa, selkeyttää ja yhdenmukaistaa avustusten valmisteluprosessia sekä sähköisten järjestelmien käyttöä valmistelussa, ohjauksessa ja valvonnassa. Mahdollinen kehittämis- ja yhtenäistämistarve koskee yleisesti valtionavustusmenettelyitä eikä pelkästään rahapelituotosta jaettavia avustuksia. Jatkossa on tarkoitus siirtyä soveltamanaan valtionavustuslakia. Muutokset nykyiseen raha-automaattiavustuksista annettuun lakiin ovat kuitenkin vähäisiä. Avustusten myöntämiseen liittyen on valmisteltu valtionavustuslakia täsmentävä valtioneuvoston asetus, jonka sosiaali- ja terveysministeriö esittelee. Lisäksi on valmisteltu valtioneuvoston asetus avustusasioiden neuvottelukunnasta. Laki- ja asetusluonnokset ovat olleet lausuntokierroksella keväällä 2016

5 SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖJEN AVUSTUSKESKUS - STEA RAY:n avustusosasto siirretään sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteyteen. Siirtoa on valmisteltu STM:n ja RAY:n yhteistyönä. Tavoitteena on, että itsenäisenä viranomaisena toimiva uusi avustusyksikkö voisi aloittaa toimintansa STM:n yhteydessä Avustustoimintaa on tarkoitus jatkaa nykyisten linjausten pohjalta ja nykyistä sähköistä asianhallintajärjestelmää hyödyntäen. Toimintatavat Avustuskeskus olisi tehtävässään itsenäinen ja riippumaton. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus vastaisi samoista tehtävistä kuin nykyinen RAY:n avustusosasto. Valmistelee, valvoo, arvioi ja seuraa, maksaa sekä viestii Valtionapuviranomaisena olisi sosiaali- ja terveysministeriö ja sen yhteydessä oleva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus siten, että sosiaali- ja terveysministeriö päättää avustusten myöntämisestä ja takaisinperimisestä ja sen yhteydessä oleva avustuskeskus vastaa muista valtionapuviranomaiselle kuuluvista tehtävistä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus voi avustuksen saajan hakemuksesta erityisestä syystä tehdä avustuspäätökseen vähäisiä ja teknisluonteisia muutoksia sekä siirtää avustuksen toiselle yleishyödylliselle oikeuskelpoiselle yhteisölle tai säätiölle käytettäväksi samaan tarkoitukseen edellyttäen, että avustuksen vastaanottaja on sitoutunut vastaamaan alkuperäisistä avustusehdoista. Toimitilat Kirkkokatu 14:ssa.

6 AVUSTUSLAJIT JA VALTIONAVUSTUKSEN MÄÄRÄ Avustuslajit säilyisivät käytännössä nykyisellään vähäisin teknisin tarkistuksin. Avustuslajeista on nyt säädetty raha-automaattiavustuksista annetun lain 3 :ssä. Yleisavustukset myönnettäisiin valtionavustuksen saajan toimintaan yleisesti (Ay- yleisavustus) tai tiettyyn osaan sen toiminnasta (Ak - kohdennettu toiminta-avustus). Erityisavustuksia voitaisiin myöntää investointiavustuksena (B- avustus) tai hanke-avustuksena (Cavustus). Valtionavustuksen määrä Valtionavustuslain 6 :ssä on asetettu kaikki kustannukset täysimääräisesti kattavan valtionavustuksen kielto eli saajalta edellytetään yleensä jotain omarahoitusosuutta. Täysimääräinen avustaminen on mahdollista valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämättömistä ja perustelluista syistä, jolloin valtioapuviranomaisen on pystyttävä esittämään ja perustelemaan syyt selkeästi ja järkevästi. Pykälässä ehdotetaan todettavaksi nykyinen avustuskäytäntö, jossa ainoastaan tietyille investoinneille on määritetty enimmäisosuudet kuten tukiasuntojen hankinta erityisryhmille ja pitkäaikaisasunnottomille sekä toimitilahankkeet, käyttöomaisuushankinnat ja ICT-investoinnit. Jos avustuksensaajalla on merkittävää varallisuutta, voi kohdennetun yleisavustuksen enimmäismäärä olla enintään 90 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Muissa avustuslajeissa avustuksen enimmäismäärä voisi edelleen erityisestä syystä olla 100 prosenttia. Asiaa arvioitaessa otetaan huomioon avustuksen myöntämisen tavoitteet ja saatavilla oleva muu rahoitus.

7 VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMINEN Pääsäännön mukaiset hakuajat säilytettäisiin nykyisellään. Avustusta haetaan vuosittain avustuksen myöntämisvuotta edeltävän syyskuun loppuun mennessä. Uuteen avustuskohteeseen haetaan avustusta kuitenkin avustuksen myöntämisvuotta edeltävän toukokuun loppuun mennessä. Uutena menettelynä todettaisiin, että haettaessa avustuksia vuosittaisen avustustenjaon lisäksi erityisiin tarkoituksiin kuten avustusohjelmiin olisi avustusta haettava sosiaali- ja terveysministeriön ilmoittamaan päivään mennessä.

8 AVUSTUKSEN MAKSAMINEN Raha-automaattiavustusten maksamisesta on nyt säädetty rahaautomaattiavustuksista annetun lain 8 :ssä. Yleisavustukset on maksettu kultakin vuosineljännekseltä vuosittain neljänä yhtä suurena eränä aikaisintaan helmikuussa, toukokuussa, elokuussa ja marraskuussa, jollei kustannusten tai toiminnan ajoittumisen olennaisten vaihtelujen taikka toiminnan muutosten johdosta ole yksittäistapauksessa perusteltua tästä poiketa. Periaatetta ehdotetaan muutettavaksi niin, että edellä todettuja kuukausia ei mainittaisi. Tarvittaessa olisi silloin mahdollista maksaa ensimmäinen erä jo tammikuussa, jolloin käytännössä sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt vuotuisen avustuspäätöksen. Erityisavustusten maksatus säilyisi nykyisellään.

9 KIRJANPITO JA TILINTARKASTUS Raha-automaattiavustuksiin liittyvästä kirjanpidosta ja tilintarkastuksesta on nyt säädetty raha-automaattiavustuksista annetun lain 18 :ssä. Lain periaatteet kirjattaisiin sellaisinaan asetukseen lukuun ottamatta avustuksen saajan velvoitetta toimittaa tilintarkastajan raportti avustusten käytöstä tilikauden aikana. Tähän saakka noudatettu euron raja ehdotetaan nostettavaksi euroon. Lisäksi euroa koskisi yksittäistä avustusta eikä enää kaikkien avustusten yhteismäärää. Muutos vähentäisi toimitettavien tilintarkastusraporttien määrää. RAY:n avustusosasto on pitänyt nykyistä velvoitetta tarpeettoman tiukkana ja epätarkoituksenmukaisena. Tällä hetkellä raportin toimittamisvelvoite koskee yli 90 prosenttia avustuksensaajista, mutta muutoksen jälkeen jatkossa noin 70 prosenttia. Raportit kattaisivat kuitenkin edelleen noin 95 prosenttia myönnetyistä avustuksista.

10 SELVITYS AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ Raha-automaattiavustusten käyttöselvityksistä on nyt säädetty rahaautomaattiavustuksista annetun lain 19 :ssä. Lain periaatteet kirjattaisiin sellaisinaan asetukseen eräin vähäisin muutoksin. Avustuksen saajan on seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä tehtävä kultakin vuodelta selvitys avustuksen käytöstä. Tähän saakka määräaika on ollut huhtikuun loppu. Konsernitilinpäätöstä vastaavan laskelman vaatimisesta luovuttaisiin, koska vaatimusta on ollut käytännössä mahdoton toteuttaa.

11 AVUSTUSASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTA Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan avustusasioiden neuvottelukunta, josta säädetään tässä valtioneuvoston asetuksessa. Neuvottelukunnan tehtäviin ei kuuluisi julkisen vallan käyttöä, joten siitä ei säädettäisi lain nojalla. Neuvottelukunnan tehtävänä on 1. antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoja terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen kohdistuvan avustustoiminnan linjauksista, strategisista suuntaviivoista ja vuotuisesta toimeenpanosuunnitelmasta, 2. antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoja avustustoiminnan linjausten toteutumisesta vuosittaisessa avustusehdotuksessa ja 3. kehittää ja arvioida avustuspolitiikkaa ja järjestötoimintaa sekä välittää tietoa järjestökentältä. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään 12 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan jäsenten tulee olla terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin toimialaa edustavien järjestöjen ehdottamia henkilöitä.

12 ARVIOINTI- JA AVUSTUSJAOSTO Avustusasioiden neuvottelukunnalla on arviointi- ja avustusjaosto, jonka tehtävänä on 1. antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausunto ehdotuksesta terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille myönnettävien avustusten jaoksi 2. tehdä sosiaali- ja terveysministeriön tai avustusasioiden neuvottelukunnan pyynnöstä arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta. Valtioneuvosto asettaa arviointi- ja avustusjaoston neljäksi vuodeksi kerrallaan. Arviointi- ja avustusjaostossa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään viisi muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Valtioneuvosto asettaa arviointi- ja avustusjaoston kuultuaan terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin toimialaa edustavia järjestöjä ja yhteisöjä sekä toimialan merkittäviä yhteistyötahoja.