i SISÄLLYSLUETTELO MH, 28.10.2013 10:00, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat)... 1 177 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 178 Pöytäkirjan tarkastaminen... 4 179 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus... 5 180 Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle... 7 181 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014-2016... 8 Pykälän liite: TA2014mhlokakuu... 10 Pykälän liite: Kuntien esitykset talousarviosta... 41 182 Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön muuttaminen... 44 Pykälän liite: Hallintosääntö 2013... 46 183 Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä... 61 Pykälän liite: Siirtämispäätökset 2012... 62 184 Maakuntastrategian valmistelutilanne... 63 185 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan valmistelutilanne... 64 186 Keskustan valtuustoryhmän ponsi sosiaali- ja terveyspalveluista... 65 187 Vuoden 2014 kokousaikataulu... 68 188 Varsinais-Suomen liiton ja "Luoteis-Venäjän federaatiopiirin taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen strateginen kumppanuus" -järjestön välinen yhteis... 69 Pykälän liite: Luoteis-Venajan sopimus... 70 189 Oikaisuvaatimus kielteisestä rahoituspäätöksestä; EAKR-hankehakemus yhteiskuntatieteet Turussa - historia ja tulevaisuus... 74 190 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014... 75 Pykälän liite: Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014... 76 191 Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja... 91 Pykälän liite: Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä... 93 192 Lausunto "kestävää kasvua ja työllisyyttä 2014-2020"- Suomen rakennerahasto-ohjelmasta... 121 Pykälän liite: Suomen_rakennerahasto-ohjelma_2014-2020... 124 193 Lausunto Uusimaa-ohjelmasta ja sen ympäristöselostuksen luonnoksista... 214 194 Lausunto Häme-ohjelman luonnoksesta... 215 195 Vuoden 2013 Aurora-mitalin myöntäminen... 216 196 Lausunto korkeimmalle hallinto-oikeudelle Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavojen vahvistuspäätöksistä... 217 Pykälän liite: Ympäristöministeriön lausunto... 220 197 Viranhaltijapäätökset... 230 198 Tiedoksi annettavat asiat... 231
ii Pykälän liite: Matkaraportti_Bryssel... 233 Pykälän liite: Matkaraportti_Ranska_Saint Malo... 240 199 Kokouksen päättäminen... 259 9998 Oikaisuvaatimussivu... 260
-1, MH 28.10.2013 10:00 Sivu 2
-1, MH 28.10.2013 10:00 Sivu 3 %%%001 Pöytäkirja %%%005/2013 KOKOUSAIKA %%%003 klo %%%010 11.05 KOKOUSPAIKKA %%%006 PYKÄLÄT 177-199 Sivut 245- SAAPUVILLA Mika Maaskola, pj. Hamunen Ilkka Haijanen Pauliina Kiviranta Esko Koskinen Talvikki Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Lehtonen Aki Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Andersson Janina Sirèn Saara-Sofia Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan poistui klo 10.55 192 saapui klo 10.30 185 ESITTELIJÄ Savo Juho Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Arve Minna Nuotio Tarja Palmunen Lauri Saarento Heikki Ålgars-Åkerholm Jessica 177 178 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Edunvalvontajohtaja Suunnittelujohtaja Viestintävastaava Mika Maaskola puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto Nina Söderlund Anne-Mari Virolainen PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa 12.11.2013 Maakuntavirasto Hallintojohtaja
177, MH 28.10.2013 10:00 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Asia Kutsu maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 22.10.2013. Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Puheenjohtaja Mika Maaskola totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska läsnä oli 18 maakuntahallituksen jäsentä.
178, MH 28.10.2013 10:00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 10.6.1996 155, että maakuntahallituksen pöytäkirjat tarkastaa kaksi kutakin kokousta varten valittua pöytäkirjantarkastajaa siten, että sen jälkeen kun pöytäkirja on allekirjoitettu, se lähetetään postilähetyksenä toiselle valituista pöytäkirjantarkastajista, joka tarkastettuaan pöytäkirjan lähettää sen postilähetyksenä toiselle pöytäkirjantarkastajalle, joka tarkastettuaan lähettää sen postilähetyksenä takaisin virastoon. Maakuntahallitus (mh 23.1.2009 31) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireellisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytäkirjaan kyseisen pykälän kohdalle. Valmistelija JS/MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Nina Söderlund ja Anne-Mari Virolainen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
179, MH 28.10.2013 10:00 Sivu 6 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. JS/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja Juho Savo: 1. Kuntajakoselvittäjät maakunnan ulkopuolta Ministeri Henna Virkkunen väläytti viime viikolla kahta nimeä mahdollisina Turun seudun kuntajakoselvittäjinä. Toinen on Kuntaliiton entinen kuntatalousekspertti Oiva Myllyntaus ja toinen Jyväskylän muutosjohtaja Risto Kortelainen. On jossain määrin ymmärrettävää että valtion tarjoamat selvittäjät tulevat selvitysalueensa ulkopuolelta. Paikalliset asiantuntijat koetaan helposti asianosaisiksi. Varsinais-Suomen liitto on valmis antamaan haluttaessa tuleville selvittäjille asiantuntija-apua ja tarvittaessa toimitilat. Ulkopuolisille tällainen kartallepääsyapu saattaa olla erityisen hyödyllistä. 2. Onko Suomessa alueellistamista? Turun sanomien päätoimittaja kirjoitti eilen osuvasti alueellistamisesta kolumnissaan Hajasijoitusta Helsinkiin. Kesän korvalla luonnonvarakeskus alueellistettiin Viikkiin. Hallituksen periaatepäätöksessä paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskuksen muodostamisesta ei otettu kantaa alueellistamiseen. Kuitenkin valmistelu etenee Maanmittauslaitoksen suuntaan ja kovin Pasila-keskeisesti. Rajavartiolaitoksen ilma-aluskorjaamojen keskittäminen muuttuu kustannussäästöjen etsimisestä kehittämisinvestoinniksi Helsinki-Vantaalle, jos asiaa kysytään Vartiolentolaivueen johdolta. Kuin pisteenä iin päälle saimme sunnuntai-iltana uutisista kuulla VTT:n (Valtiontalouden tarkastusvirasto) tutkijalta, että maakunnat eivät ole hyötyneet mitään toteutetuista alueellistamisista. Parasta alueellistamista olisi hänen mukaansa kaikkien valtion toimintojen sijoittaminen Helsinkiin! Maakuntamme on erinomainen sijoituspaikka ja tarjoaa luontaisen toimintaympäristön useille alueellistamisen kohteena oleville toiminnoille. Liitteenä viimeisin kannanottomme valtion ICT - palvelukeskuksen päätoimipaikan sijoittamiseen. (Liite1. oheisena) Kuten tiedämme, alueellistaminen on viime aikoina tapahtunut lähes ainoastaan Kehä kolmosen sisäpuolella. Paikkatietokeskuksen, ilma-aluskorjaamon ja ICT -palvelukeskuksen sijoittamisesta ei ole tehty päätöstä. Päätökset näiden osalta tehdään lähikuukausina. Vielä ei ole liian myöhäistä tehdä päätöksiä, jotka vastaavat alueellistamisen tavoitteisiin. 3. Salon itäiselle ymmärtämystä nyt ÄRM perusteella Salon kaupunki on jo pitkään tarjonnut liikenneinvestointilistojen kärkeen ns. Itäistä ohitustietä. Viime viikolla myimme tätä tiehanketta liikenneviraston edustajille hyvällä menestyksellä. Ajatuksena on toteuttaa ohitustien ensimmäinen vaihe etelästä mt 110:lle eli vanhalle ykköstielle asti. Hintaarvio noin 10 milj. euroa. Salolaiset saivat työministeriltä 2-3 miljoonan euron ÄRM -rahoituslupauksen hankkeen toteuttamiseen. Samassa LVM:n Mikael Nyberg suhtautui asiaan aiemmasta poiketen myönteisesti. ÄRM luo toteuttamiselle tiukan aikataulun. Tiesuunnitelman laadinta käynnistyy välittömästi, sen kustannus on 300 000 euroa.
179, MH 28.10.2013 10:00 Sivu 7 4. Central Baltic -ohjelman vuosikonferenssissa katsottiin sekä menneeseen että tulevaan Varsinais-Suomen liiton hallinnoima Central Baltic -ohjelma järjesti 10.10. Tukholmassa vuosikonferenssinsa, johon osallistui yli 150 ihmistä ohjelma-alueen maista (Suomi ja Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro, Latvia). Päivä koostui monipuolisesta ohjelmasta, jossa tarkasteltiin ohjelman toteutusta kuluneella seitsenvuotiskaudella, annettiin rahoitetuille yhteistyöhankkeille mahdollisuus esitellä tuloksiaan ja kurkistettiin tulevan Central Baltic 2014-2020 -ohjelman valmisteilla oleviin sisältöihin. Yleisö osallistui aktiivisesti päivän eri osioihin ja on ilmeistä, että ohjelma-alueella on runsaasti intoa yhteistyöhön sekä korkeat odotukset uudelle Central Baltic -ohjelmalle. Uuden Central Baltic -ohjelman valmistelu etenee suunnitelmien mukaisesti. Ohjelma-asiakirjan ensimmäinen luonnos tulee ohjelmointityötä koordinoivan työryhmän käsittelyyn nyt marraskuussa. Kun kaikki menee suunnitellusti, niin ensimmäinen hakukierros voidaan järjestää syksyllä 2014. 5. Maakuntienkin EU-rahoitustoimia halutaan keskittää valtion malliin Esitin syyskuun maakuntahallitukselle HALKE:n päätöksen, jolla valtion ELY:jen rakennerahastotukien käsittely päätettiin keskittää neljään ns. rr-elyyn. Viimeisin tilannetieto tästä kertoo, että Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskusten valmistelemien hankkeiden käsittelijä olisi Keski- Suomen ELY-keskus Jyväskylässä. HALKE:n päätökseen oli kirjattu yksi lause, jossa suositeltiin, että myös maakunnan liitot harkitsisivat suuralueittain asioiden keskittämistä. Varsinais-Suomessa ei tähän ole nähty mitään asiallista syytä. Vaikka asiasta ei valtion (TEM) puolelta ole saatu yhtäkään kirjallista esitystä tms. on ilmennyt, että kaikki epävirallisen kiristyksen ja uhkailun keinot on otettu käyttöön. Itse asia ei EU-tukien pienentyessä ole meille kovin suuri, mutta periaatteellisesti hankala. Ohjelman ns. tekninen tuki pienenee joka tapauksessa tukisummien suhteessa (3 % EU-tuesta). Tuoko sen keskittäminen joihinkin liittoihin vallinnutta käytäntöä sujuvamman, taloudellisemman ja tehokkaamman hankebyrokratian? Tämä asia joudutaan ratkaisemaan lähipäivinä liittojen välillä. Ehdotus hyväksyttiin.
180, MH 28.10.2013 10:00 Sivu 8 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Asia Valmistelija Maakuntavaltuustossa on perinteisesti ollut ajankohtainen poliittinen katsaus. LP/lk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa 2.12.2013 ajankohtaisen poliittisen katsauksen pitää valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas. Rajakangas on peruspalveluministeri Susanna Huovisen (sdp) valtiosihteeri. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen p. 0400 864 604, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
181, MH 28.10.2013 10:00 HALL: 134/2013 Sivu 9 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Asia Talousarvio ja taloussuunnitelma on valmisteltu virastossa osaamisryhmittäin ja valmistelu on perustunut maakuntaohjelmassa ja maakuntasuunnitelmassa tehtyihin strategisiin valintoihin ja toiminnan linjauksiin. Maakuntahallitus käsitteli 26.8.2013 140 alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen ja varasi jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi 15.10.2013 mennessä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa 28.10.2013 ja viedään maakuntavaltuuston 2.12.2013 päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen 16.8.2013. Kuntajohdon neuvottelupäivillä 20.9.2013 selostettiin talousarvion ja -suunnitelman keskeinen sisältö. Talousarvioluonnoksessa jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2014 ovat 3 899 900 euroa, joka euromäärä on 3,0 % (113 589 euroa) suurempi kuin talousarvion 2013 maksuosuustuloarvio. Talousarvioluonnokseen on korvamerkitty 150 000 määräraha Varsinais-Suomen yhteismarkkinointihankkeen osarahoitukseen maakuntahallituksen (mh 17.6.2013 122) esityksen mukaisesti. Vuonna 2013 liitto osallistuu yhteismarkkinointihankkeeseen 50 000 määrärahalla. Määrärahan lisäyksen (100 000 euroa) vaikutus kuntien maksuosuuksiin 2,64 %. Tällöin liiton muusta varsinaisesta toiminnasta aiheutuva kustannusten kasvupaine kuntien maksuosuuksiin on 0,36 %. Yhteismarkkinointihankkeen osarahoituksen sisällyttäminen liiton talousarvioon merkitsee sitä, että jäsenkunnilta ei kerätä lisärahoitusta hankkeen toteuttamiseen. Liiton kautta tuleva rahoituksen lisäksi Turun kaupunki ja kaupunkikonserni osallistuvat hankkeeseen yhteensä 150 000 euron rahoitusosuudella. Vuosien 2002-2009 ja 2012 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2014 voidaan tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti (noin 90 000 euroa), joka on sama kuin vuoden 2013 budjetin alijäämä. Alijäämät suunnitellaan katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Talousarvion 2014 investointiosaan on varattu 20 000 euron määräraha, jota käytetään tietojärjestelmien kehittämiseen. Vastauksen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä on 17.10.2013 mennessä toimittanut 19 jäsenkuntaa. Jäsenkuntien esityksiin perustuen talousarvioluonnosta 2014 on syytä muuttaa siten, ettei Varsinais-Suomen yhteismarkkinointihankkeelle varata 100 000 euron lisärahoitusta, jolloin hanketta ei tulla toteuttamaan maakuntahallituksen (mh 17.6.2013 122) esityksen mukaisesti. Tämän muutoksen jälkeen liiton talousarvioon 2014 jää 50 000 euron määräraha käytettäväksi erillisiin maakunnan tunnettavuutta ja markkinointia tukeviin toimenpiteisiin. Lisärahoituksen poiston jälkeen jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2014 ovat 3 799 900, joka euromäärä on 0,36 % (13 589 euroa) suurempi kuin talousarvion 2013 maksuosuustuloarvio. Oheismateriaalit: 1. Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014-2016 2. Jäsenkuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että
181, MH 28.10.2013 10:00 HALL: 134/2013 Sivu 10 1. maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014 2016 siten, että talousarviossa 2014 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa. 2. talousarvion 2014 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden 3. maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2014 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
181, MH 28.10.2013 10:00 / Pykälän liite: TA2014mhlokakuu Sivu 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus 28.10.2013 Oheismateriaali ALUSTAVA TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMALUONNOS 2014-2016
181, MH 28.10.2013 10:00 / Pykälän liite: TA2014mhlokakuu Sivu 11 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2014-2016 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku Puh. (02) 210 0900 Fax. (02) 210 0901 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi
181, MH 28.10.2013 10:00 / Pykälän liite: TA2014mhlokakuu Sivu 12 SISÄLTÖ 3 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS... 5 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT... 8 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET... 9 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT... 9 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT... 10 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET... 12 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 14 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO... 14 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO... 15 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN... 17 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ... 19 3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT... 21 4. HENKILÖSTÖ... 22 5. TALOUDEN TUNNUSLUVUT... 24 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA... 24 5.2 TULOSLASKELMAOSA... 26 5.3 INVESTOINTIOSA... 27 5.4 RAHOITUSOSA... 27 LIITE 1. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 2007 2013... 28 LIITE 2. MAKSUOSUUKSIEN KEHITYS 1993 2013... 29 LIITE 3. MAKSUOSUUKSIEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2013... 30
181, MH 28.10.2013 10:00 / Pykälän liite: TA2014mhlokakuu Sivu 13 4
181, MH 28.10.2013 10:00 / Pykälän liite: TA2014mhlokakuu Sivu 14 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS 5 Maakuntahallinnon rooli Varsinais-Suomen liiton rooli maakunnan aluekehitysviranomaisena, aluesuunnitteluviranomaisena, edunvalvojana, yhteistyön kehittäjänä, maakunnan kulttuurin, hengen ja imagon nostajana ja maakunnan kansanvälisen yhteistyön vastuuviranomaisena on menneiden 20 vuoden varrella vakiintunut ja tunnustettu. Luottamus ja tunnettavuus alueen toimijana on aina kuitenkin hankittava johdonmukaisella työllä. Varsinais-Suomen liiton toiminnassa korostuu kansanvalta. Maakuntahallinto on luottamushenkilöiden varaan rakentuvaa päätöksentekoa, johon kuntavaalien tulos aina suoraan vaikuttaa. Maakuntahallinto on myös aina koko maakunnan yhteiseen etuun ja kehitykseen tähtäävää hallintoa. Maakunnan liitto on ennen kaikkea yhteistyöorganisaatio. Yhteistyö peruskuntien kanssa on itsestäänselvyys. Yhtä tärkeää on yhteistyö valtion paikallishallinnon, elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja kaikkien maakunnan keskeisten intressitahojen kanssa. Maakunnan liitto ei saa toiminnassaan jäädä yhdeksi viranomaiseksi vaan sen on oltava aktiivisesti mukana kaikessa alueen kehittämistoiminnassa. Se on osa julkishallintoa, mutta sen on onnistuakseen toiminnassaan otettava kasvavassa määrin huomioon myös perinteinen yksityinen sektori ja koottava kaikki tarvittavat voimavarat edistämään maakunnan asukkaiden hyvinvointia. Toiminnallisia haasteita 2014 1. Maakuntasuunnitelmasta ja maakuntaohjelmasta muodostuva maakuntastrategia on liiton tärkein ohjausväline. Uuden Strategian valmistelu on talven 2013-2014 keskeinen haaste. Strategialuonnos saadaan tammikuussa 2014 kuntien ja yhteistyötahojen ja viranomaisten lausuntokierrokselle. Kesäkuun maakuntavaltuusto hyväksyy valmiin Strategian. Maakuntastrategiassa esitetyt tavoitteet ja konkreettiset neljän seuraavan vuoden toimenpiteet ohjaavat kaikkien alueen viranomaisten ja muiden toimijoiden resurssien käyttöä ja painopisteitä. Sillä kuinka hyvin strategiassa pystytään löytämään maakunnan hyvinvoinnin kannalta oleelliset kehittämiskohteet on kauaskantoiset vaikutukset. 2. Liiton toiminnan tuloksia arvioidaan helpoimmin ns. perinteisen edunvalvonnan kentällä saavutetuilla voitoilla tai tappioilla. Erityisesti liikenneverkon kehittämisen tulevat ratkaisut pysyvät edelleen voimakkaasti esillä. Jyrki Kataisen hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon 2012 kirjattiin VT 8 Turku Pori yhteysvälin töihin 100 M euron varaus. Valtiovarainministeriön vuoden 2014 budjettiesitykseen on nyt esitetty 20 M euron määräraha töiden aloitukseen. Ko. kohteen töiden aloituksen jälkeen joudumme edelleen kamppailemaan Masku Nousiainen välin toteutuksesta ja sen jälkeen vielä koko yhteysvälin Turku Pori II vaiheen ratkaisuista. VT 9:n liikenneturvallisuusratkaisut ja KT 40:n perusparannus odottavat rahoitusratkaisuja. Maakunnan teollisuuden rakennemuutoksen edistämisestä on telakkateollisuuden ja matkapuhelinalan työpaikkojen vähenemisen seurauksena tullut keskeinen maakunnallinen haaste. Telakkateollisuuden kilpailukyky on jatkossakin avainkysymys vaikka tilauskirjoissa taas onkin rakennettavaa. Nokian 2012 tekemä päätös lopettaa matkapuhelinten valmistus Salon tehtaassa on voimakkain tuotantoa ja työpaikkoja vähentävä päätös mitä Suomessa on koettu. Rakennemuutostoimet ulottuvat koko maakuntaan ja edellyttävät hyvin monipuolista välineistöä uusien työpaikkojen luomisen edellytysten vahvistamiseksi. Laajavaikutteinen ja jo pitkään esillä ollut aihealue liittyy Saaristomeren kehityksen kääntämiseen paranevaan suuntaan. Itämeri on jatkuvien seminaarien aihe käytännön toimet asiassa ovat maakunnan tavoitteena myös jatkossa. Osaaminen on maakunnan keskeinen vahvuus. Siksi korkeakoulut, koulutuksen aloituspaikat ja tutkimukseen kohdistuvat rahoitusratkaisut pysyvät edunvalvonnassakin jatkuvasti esillä.
181, MH 28.10.2013 10:00 / Pykälän liite: TA2014mhlokakuu Sivu 15 6 Maakunnan edunvalvonta ei hyvin sujuessaan ole julkilausumia, vaatimuksia eikä lähetystöjä, vaan aktiivista mukanaoloa päätösten valmistelussa ja tuloksia, jotka tuntuvat kaikista muistakin oikeilta ratkaisuilta. Varsinaissuomalaisten erityisolosuhteiden hyväksikäyttökoko Suomen parhaaksi on parasta edunvalvontapolitiikkaa. 3. Maan hallituksen ohjelmassa on erittäin keskeisessä asemassa kuntarakenneuudistuksen toteuttaminen. Kuntarakenteen muuttaminen hallituskauden aikana sellaiseksi, että kunnat pääsääntöisesti muodostuisivat työssäkäyntialuepohjaisiksi ja muodostuisivat taloudellisesti niin vahvoiksi, että ne pystyisivät ilman kuntayhtymäjärjestelyjä tuottamaan kuntalaisille peruspalvelut, on jo teoriassakin kova haaste. Vielä kovempi se on käytännössä. Erityisesti suurempien kaupunkiseutujen osalta ratkaisuja on haasteellista löytää ainakaan vapaaehtoistietä. Eduskunta on nyt hyväksynyt asiaa edistämään ns. selvityslain, joilla kunnat velvoitetaan selvittämään mm. minimissään 20.000 asukkaan kokoisten kuntien toteuttamisedellytykset. Kuntarakenneuudistuksen rinnalla tapahtunut sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatioon tähtäävä valmistelu on osoittautunut ehkä kuntarakennettakin visaisemmaksi kysymykseksi. Viiden erityisvastuualueen ja isäntäkuntien varaan rakentuva hallintokokonaisuus on edelleen työryhmävalmistelussa, mutta tullee toimintavuoden aikana pysymään kuntapalvelukeskustelun ja päätöksenteon keskiössä. Kaupunkiseuduilla kysymys on ennen kaikkea työssäkäyntialuetta koskevista selvityksistä. Tämä selvitysvaihe päättyy 6 kuukautta sen jälkeen kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki on hyväksytty eduskunnassa. Sen jälkeen odotetaan tehtävän päätöksiä, jotka astuisivat voimaan 2016 alusta. Maakunnan liitolle uudistukset ovat valtion taholta liiton peruskunnille tuleva kehittämishaaste. Alueen kehittäminen yhteistyössä yli kuntarajojen on luonnollisesti jo sääntö- ja lakiperusteisesti maakunnan liittojen perustoimintoja. Myös palvelujen järjestäminen taloudellisesti ja tehokkaasti yli kuntarajojen on maakunnallisesti tuettava pyrkimys. Maakunnan liitolla on alueen yhteistyöviranomaisena hyvät edellytykset edistää näitä uudistuksen tavoitteita. Uudistuksen edetessä maakunnan liitto tuottaa asian valmistelussa tarvittavaa dokumenttiaineistoa kuntien ja valtion käyttöön. 4. Maakunnan liittojen asemaa on johdonmukaisesti vahvistettu kaikkien kahden viime vuosikymmenen hallitusten politiikassa. Hallitusohjelmassa ei nyt ole tällaisia merkintöjä. Kuntarakenneuudistuksen toteuttaminen ja kaupunkiseutujen roolin vahvistaminen vievät päähuomion. Onko aluehallinto siis tullut valmiiksi? Ei millään tavalla. Onnistuessaan kuntarakennemuutos muuttaa aluehallinnon kenttää niin paljon, että jatkosta voidaan päättää vasta sen jälkeen. Jos kuntarakenne muuttuu hallituksen kaavailemalla tavalla, on selvää, että myös aluehallinto muuttuu vastaavasti. Jos kunnat ovat suuria, on niitä paljon nykyistä vähemmän. Sama seikka merkitsee maakunnallisen aluehallinnon rajojen suurenemista. Maakuntien toimintaa yhdistetään uuden alueellisen jaon tarpeiden mukaisesti. Tämä on edessä ennemmin tai myöhemmin. Kuntien ja Valtion välissä on kaikissa eurooppalaisissa demokratioissa kunnan aluetta suuremmilla alueilla toteutettavaa yhteistyötä, koordinaatiota ja palvelutuotantoa varten oma vaaleilla valittu hallinto. Sitä ilman ei Suomikaan voi asioitaan järjestää. Pidemmän päälle siihen on yhdistettävissä nykyinen ministeriövetoinen valtion aluehallinto. Mitä nopeammin tähän päästään, sitä tehokkaampaa, taloudellisempaa ja kansanvaltaisempaa toiminta on. Kun seuraavan hallituksen ohjelmaa valmistellaan, niin tämä aluehallinnon integraatio tulisi ottaa vakavaan valmisteluun. 5. Varsinais-Suomen kansainvälisen aseman vahvistaminen erityisesti Itämeren alueella on maakunnan yhteinen visio. EU:n Itämeristrategia antaa painopisteitä myös Varsinais-Suomen omalle toiminnalle Itämeren piirissä. Varsinais-Suomen liiton on pystyttävä edelleen syventämään monilla tahoilla käynnistämiänsä kansainvälisiä yhteistyöhankkeita.
181, MH 28.10.2013 10:00 / Pykälän liite: TA2014mhlokakuu Sivu 16 Erityisen tärkeäksi on noussut liiton rooli EU:n ja Venäjän välisessä saumakohdassa. 7 Liiton omien resurssien rajallisuudesta johtuen erityisesti tässä korostuu laaja maakunnallinen julkisiin tahoihin ja elinkeinoelämään kohdistuva yhteistoiminta. Tiivis yhteistyö erityisesti Turun kaupungin kanssa on tässä toiminnassa tärkeää. Vuoden 2014 osalta olemme saaneet kaikki keskeisimmät Itämeren yhteistyökokoukset järjestettäväksi Turussa. Liiton rooli EU:n Central Baltic Interreg IV A ohjelman hallintoviranomaisena on osaltaan luonut erinomaiset edellytykset yhteyksien tiivistämiseen alueella. Ohjelma on antanut myös huomattavat resurssit yhteisiin hankkeisiin. Yli 100 miljoonan euron ohjelma on ollut liitolle erittäin vaativa, mutta myös erittäin haastava ja innostava kokonaisuus. Jäsenvaltiot ovatkin 2013 antaneet Varsinais-Suomen liitolle uuden ohjelmakauden Central Baltic V A ohjelman hallintoviranomaisvastuun. Toiminnan hallintoa keskitetään Riiasta, Tallinnasta, Tukholmasta ja Maarianhaminasta entistä voimakkaammin Turkuun. Varsinais-Suomen liitolle kansainvälinen toiminta ei ole mitään erillistä ulkopolitiikkaa, vaan maakunnan aluekehitysintresseistä lähtevää käytännön yhteistyön rakentamista niin Itämeren alueella kuin sen ulkopuolellakin. Toiminnan painopisteet ovat jatkuvan tarkastelun kohteena. 6. Maakunnan suunnittelun ja -kaavoituksen ajantasaisuus ja korkea taso on edelleen turvattava, jotta maakunnan kehitystä voidaan ohjata haluttuun suuntaan ja edistää uusien infra- ja rakennushankkeiden toteuttamista ja kestävää kehitystä. Maakuntakaavoitus jatkuu täydellä teholla ensimmäisen kokonaismaakuntakaavakierroksen jälkeenkin. Kesäkuussa 2013 maakuntavaltuustossa hyväksytyn tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistuspäätös on odotettavissa vuoden 2014 aikana. Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaluonnosta laaditaan v. 2011 muuttuneen maankäyttö- ja rakennuslain ja sen siirtymäsäännösten vauhdittamana. Liikennejärjestelmätyöllä edistetään seutukuntien työssäkäyntialueiden toiminnallista integroitumista vahvaksi, yhtenäiseksi maakunnalliseksi talousalueeksi. 7. Maakuntasuunnitelman tavoitteiden ja maakuntaohjelman konkreettisten toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavan yhteistyön ja rahoituksen kerääminen maakunnan liiton/eu-ohjelmien, kuntien ja valtion kehittämispanoksista on muodostunut entistäkin haastavammaksi valtion karsittua niin maakunnan kehittämisrahaa kuin EU-ohjelmien vastinrahaa. Hanketoiminnan radikaali väheneminen on tosiasia. Maakunnan kehittämisraha on ollut tärkein ja joustavin rahoitusmuoto käynnistettäessä alueellisia uusia kehittämishankkeita. 8. Uudet EU:n 2014+ ohjelmakauden ohjelmat koko Suomeen ovat olleet valtiojohtoisessa valmistelussa vuoden 2013 aikana. Ne saadaan toivottavasti ratifioitua ennen ohjelmakauden alkua. Varsinais- Suomea koskeva Etelä- ja Länsi-Suomen ohjelma painottuu PK-yritystoiminnan tukeen, innovaatioihin ja työllisyyteen. Tukien yhteissumman laskee koko 7-vuotiskaudella noin 30 % siitä mitä se edellisellä kaudella oli. Käytännössä hankerahoituksen seula tiukkenee tästä johtuen erittäin paljon. EU:n sisäiset rajat ylittävän Central Baltic V A -ohjelman lisäksi Varsinais-Suomi (Turun kaupunkiseutu) on pääsemässä myös Venäjän suuntaan toteutettavan EU:n ulkorajan ylittävän uuden ENI - ohjelman ohjelma-alueeseen. Mahdollisuus saada rahoitusta Pietarin kaupungin ja Leningradin Oblastin kanssa tehtäviin yhteistyöhankkeisiin antaa meille aivan uudet mahdollisuudet vahvistaa jo luotuja yhteyksiä. Vuodesta 2014 on tulossa kunta- ja aluehallinnon kehityksessä erittäin haastava. Vuosi on erittäin haasteellinen myös aluetaloudessa. Koko maailman taloutta heiluttavat kehityskulut ovat vaikuttaneet suoraan myös Varsinais-Suomen tuotantoon, talouteen ja kilpailukykyyn. Tämänhetkistä tilannetta voi
181, MH 28.10.2013 10:00 / Pykälän liite: TA2014mhlokakuu Sivu 17 luonnehtia erittäin haasteelliseksi. Maakunta ei kuitenkaan ole vain nappula suuressa pelissä, vaan omilla kehittämistoimillaan se myös itse vaikuttaa siihen mikä roolimme tulevina vuosina on. 8 Turussa 18.8.2013 Juho Savo maakuntajohtaja LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Täydentyy maakuntavaltuustoon
181, MH 28.10.2013 10:00 / Pykälän liite: TA2014mhlokakuu Sivu 18 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET 9 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT Toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 28 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttöja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislain mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968, aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa ja asetuksessa maakunnan liitolle määrätyistä tehtävistä. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaa laki alueiden kehittämisestä 1651/2009 sekä sitä koskeva valtioneuvoston asetus (1837/2009). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A - ohjelman hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen 2015. Varsinais-Suomen liitto tulee jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta hallinnoimaan myös uutta Central Baltic Interreg V A -ohjelmaa 2014-2020. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten kanssa; vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja hyväksyy sen; vastaa kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimisesta ja toteuttamisesta maakunnassa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; koordinoi mm. koulutustarpeiden ennakointia, liikennejärjestelmää, vesi ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadintaa sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislain mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh 23.11.2009 267) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä.