Kansanopistojen rooli, visio ja haasteet Juha Kaivola
Kansanopistojen rooli Kansanopistoissa opiskelevien maahanmuuttajien määrä on kasvanut viimeisen vajaan 10v. aikana merkittävästi ja kasvaa edelleen. Suuntaviivaohjaus 2004- Laki vapaasta sivistystyöstä, päivitys 2010 Uusi kotoutumislaki 2011 Vapaan sivistystyötyön kehittämisohjelma 2009-2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Kansanopistot järjestävät sekä työvoimapoliittista että omaehtoista maahanmuuttajakoulutusta (yleensä vapaan sivistystyön piirissä), joka selvästi määrällisesti merkittävin.
Kansanopistojen rooli Omaehtoisesti järjestettävän kotoutumiskoulutuksen osuus kaikesta kotoutumiskoulutuksesta on valtakunnallisesti noin puolet kansanopistojen rooli merkittävä. Maahanmuuttajakoulutusta on noin kolmasosalla kansanopistoista ja maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä on noin 15% kaikista kansanopistojen pitkäkestoisten koulutusten opiskelijoista Kansanopistojen rooli korostuu erityisesti kunnissa, joissa ei ole tarjolla työvoimapoliittista koulutusta tai joissa työhallinto ei pysty vastaamaan kysyntään.
Kansanopistojen rooli Alueelliset erot suuria: tarve, kysyntä, sisältö, toteuttamistapa
Neljä visiota kansanopistojen tehtävästä maahanmuuttajakoulutuksen järjestäjinä
Kansanopistojen visio 1. Kotoutumiskoulutukseen erinomaisesti soveltuva pedagogiikka ja oppimisympäristö Opetussuunnitelman perusteista: Kotoutumiskoulutuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijoiden oma-aloitteisuutta ja oppimaan oppimisen taitoja. Oppimaan oppimisen myötä opiskelijaa autetaan näkemään ja ymmärtämään oman toiminnan vaikutukset oppimiseen. Opiskelijalle tulee luoda edellytyksiä vastuunkantamiseen omasta oppimisestaan ja oppimis-tavoitteiden suuntaisesta toiminnasta. Koulutus kannustaa vuorovaikutukseen eri kulttuuriryhmien välillä ja kantaväestön kanssa. Oppimisympäristön tulee myös antaa tilaisuuksia kokeilla ja löytää omalle oppimistyylilleen sopivia työskentelymuotoja.
Kansanopistojen visio 2. Työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen täydentäminen alueellisesti ja määrällisesti ja myös tv-poliittisen koto-koulutuksen järjestäminen 3. Kansanopiston arvojen, yhteiskuntatakuun ja ops:n perusteiden mukaisten erityisten kohderyhmien kouluttaminen
Kansanopistojen visio Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen arvoperusta noudattaa suomalaisen koulutusjärjestelmän arvoperustaa. Suomi turvaa perustuslain nojalla maahanmuuttajien tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset oikeudet. Koulutuksen järjestämisen näkökulmasta tasa-arvo tarkoittaa alueellista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä koulutettavan taloudellisesta asemasta tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatonta tasa-arvoa. Tällaisia ryhmiä esim. Turvapaikanhakijat Muut, jotka eivät pääse tvp-koulutukseen Hitaasti oppivat Luku- ja kirjoitustaidottomat Kotiäidit Ikääntyneet
Kansanopistojen visio 4. Alueellisen koulutuspolun aukkojen paikkaaminen Esim. koto-koulutusten - valmistavien koulutusten nivelvaihe Vapaan sivistystyön joustavuus / suunnitelmallisuus / reagointinopeus Opistokampusten laaja-alainen osaaminen
Kansanopistojen haasteet Sijainti, kysyntä, volyymit vrt. koto-opsin eri polut Kahden ministeriön hallintomalli asenne oikea koto-koulutus omaehtoinen kotokoulutus täysin erilainen hankintamenettely / rekrytointi vapaa hakeutumisoikeus ei aina toteudu
Kansanopistojen haasteet Vapaan sivistystyön valtionosuusjärjestelmän soveltumattomuus kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen: Valtionosuus kattaa vain osan kustannuksista opintosetelien tai muun täydentävän rahoituksen määrä rajallinen Vst-externaattiviikon vos (57%) on n. 142 /opviikko=28,4 opiskelijatyöpäivä, tvp kotokoulutusten keskihinta Turussa on 29,4 /opiskelijatyöpäivä rapauttava vaikutus vstkustannuspohjaan ja yksikköhintaan!
Pitäisikö maahanmuuttajan kielitaito nähdä työllistymisen edellytyksen sijaan ihmisen perusoikeutena? Olisiko kotoutumiskoulutuksen oikea järjestämistapa työvoimakoulutuksen sijaan omaehtoinen valtionosuuskoulutus?