Sukupuolten välisen tasa-arvon huomioiminen hankevalinnassa ja hankkeiden ohjaamisessa Rakennerahastohankkeiden rahoittajien työkokoukset Maaliskuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Strategia- ja ennakointiyksikkö Neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn ja hankeasiantuntija Mia Teräsaho Esityksen rakenne 1. Sukupuolten tasa-arvo, sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen (VAVI), sukupuolivaikutusten arviointi (SUVA) 2. Tasa-arvonäkökulma hankevalinnassa 3. Valtava-kehittämisohjelma
Mitä on naisten ja miesten tasa-arvo? Yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet perheessä, työssä, politiikassa ja yhteiskunnassa. Tasa-arvo ei ole samanlaisuutta. Naiset ja miehet erilaisina tasa-arvoisia. Ei rajoittavia kaavamaisia (stereotyyppisiä) odotuksia tytöille ja pojille/naisille ja miehille. Naisille ja miehille tyypillisten valintojen, asioiden, kokemusten ja taitojen yhtäläinen arvostus. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, VAVI Tasa-arvon edistämisen strategia, jolla sukupuolinäkökulma ja tasaarvon edistäminen sisällytetään kaikkeen toimintaan, valtavirtaan. Poliittisten ja hallintoprosessien uudelleen organisoimista, kehittämistä ja arvioimista siten, että pyrkimys sukupuolten tasaarvoon sisällytetään kaikkiin politiikka-alueisiin ja hallintotoimiin, kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa niiden toimijoiden toimesta, jotka normaalisti kyseisiä toimintoja harjoittavat. (EU:n neuvosto 1998) Naisten ja miesten erilaiset tarpeet, elämänalueet, yhteiskunnallinen asema, taidot ja osaaminen otetaan huomioon kaikessa toiminnassa (suunnittelu, päätöksenteko, käytännöt ja arviointi). Uusi tapa ajatella ja toimia, joka kyseenalaistaa vanhoja malleja ja tuo sukupuolinäkökulman aiemmin sukupuolineutraaleilta näyttäneisiin yhteyksiin.
Normitausta Tasa-arvolain 4 :n mukaan viranomaisen tulee edistää tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sukupuolten tasaarvoa luoda ja vakiinnuttaa sellaiset toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa edistää tasa-arvoa palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa valtavirtaistamisen periaatteella Hallitusohjelma ja hallituksen tasa-arvo-ohjelma (2008-2011) Rakennerahasto-ohjelmien asiakirjat EU:n perustamissopimus (Lissabonin sopimus); EU-lainsäädäntö CEDAW-sopimus (1979) ja YK:n Pekingin toimintaohjelma (1995) Käsitteitä Sukupuolinäkökulma = mitä asia merkitsee naisten ja miesten kannalta Sukupuolisensitiivinen vs. sukupuolineutraali Valtavirtaistaminen = tasa-arvo otetaan huomioon kaikessa toiminnassa (marginaalista valtavirtaan) Sukupuolivaikutukset = vaikutukset naisten ja miesten kannalta = vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon
Miksi sukupuolinäkökulman huomioimista tarvitaan? Sukupuolen mukaan eritellyt tilastot ja tutkimus antavat tarkempaa tietoa hankkeiden kohderyhmistä. Sukupuolivaikutusten selvittäminen auttaa kohdentamaan hankkeiden toiminnan vastaamaan entistä paremmin erilaisten kohderyhmien erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Toiminnan laatu ja vaikuttavuus paranevat. Myös kustannustehokkuus paranee. Auttaa tunnistamaan sukupuolenmukaista jakautumista koulutus- ja työelämässä sekä muita tasa-arvovajeita, jotka ovat esteitä esimerkiksi alueiden kehittymiselle. Tuo esiin uusia (alueellisen) kehittämisen kohteita. Elämänalueita, joilla voidaan olettaa olevan eroja naisten ja miesten välillä (STM) Taloudellinen asema Mahdollisuus toteuttaa vanhemmuutta sekä yhdistää työ- ja perheelämää Koulutus Työmahdollisuudet, työllisyys, ammatillinen ja urakehitys Yhteiskunnalliset vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet Terveys ja sairastavuus sekä niihin liittyvien palvelujen tarve Turvallisuus ja väkivallan uhka Yhteiskunnallinen osallisuus Ajankäyttö, harrastukset ja virkistystarve Muut alueet, joilla merkitystä tasa-arvon edistämisessä
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen menetelmiä 1) Tasa-arvosuunnittelu henkilöstöpoliittinen tasa-arvo > suunnitelma siitä, miten miesten ja naisten tasa-arvoa edistetään henkilöstöpolitiikassa toiminnallinen tasa-arvo > tasa-arvon edistäminen viranomaisten tai hankkeiden varsinaisessa toiminnassa, päätöksenteossa ja palveluissa (esim. työ- ja elinkeinopalvelut, kunnan palvelut) > kyse toiminnan sisällöstä, tuloksista ja vaikutuksista tasa-arvon kannalta > organisaation toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen menetelmiä 2) Sukupuolivaikutusten arviointi (SUVA) Selvitetään ja arvioidaan tavoitteiden, toiminnan ja päätösten vaikutuksia naisten ja miesten kannalta sekä sukupuolten tasa-arvon kannalta Välittömät ja välilliset vaikutukset Suunnittelu, toteutus ja arviointi -vaiheissa Milloin suvataan? Kun toiminta/ toimenpide kohdistuu ihmisten elämään tai alueille, joilla naisten ja miesten välillä on eroja Suvaopas (STM:n julkaisuja 2007:25)
Miksi suvausta tarvitaan? Päätökset ja toiminta voivat näyttää sukupuolineutraaleilta, mutta niiden vaikutukset voivat kuitenkin kohdistua eri tavalla eri sukupuoliin ja tuottaa tai vahvistaa eriarvoisuutta tai ohjata jäykkiin sukupuolirooleihin. Vaikutuksia eri sukupuoliin tulee selvittää, tehdä näkyviksi ja arvioida tasa-arvon kannalta. Suvauksen työvaiheet 1. Tiedon hankkiminen eri sukupuolista ja tasa-arvon toteutumisesta suvauksen kohteena olevassa toiminnassa tilastot, selvitykset, tutkimustieto havainnot, käyttäjäkyselyt omat kokemukset ja ajattelu 2. Analyysi mitä eroja sukupuolten välillä on tarkasteltavassa toiminnassa? mikä merkitys ja vaikutus sukupuolten välisillä eroilla on? 3. Tunnistetaan tasa-arvon kannalta relevantit kohdat, asiat ja kysymykset ko. toiminnassa 4. Suunnitellaan kehittämistoimenpiteet tasa-arvon toteuttamiseksi tai edistämiseksi tunnistetuilla alueilla, asioissa ja kysymyksissä
Tasa-arvon edistäminen rakennerahastoohjelmissa Tasa-arvo on yksi rakennerahastojen toimeenpanoa ohjaava periaate. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään EU:n kaksoisstrategian mukaisesti: 1) Erilliset tasa-arvohankkeet Päätavoitteena sukupuolten tasa-arvon edistäminen. 2) Muut hankkeet Tasa-arvon edistäminen sisällytettävä näihinkin hankkeisiin valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma hankkeiden tavoitteisiin, toimintoihin, tiedottamiseen, arviointiin ja raportointiin. Tasa-arvonäkökulma projektisuunnitelmassa (1/6) Hankkeen valmisteluvaihe Sukupuoli otetaan yhdeksi näkökulmaksi jo suunnitteluvaiheessa, ei vasta myöhemmin päälle liimattuna. Jos hanke merkitty sukupuolineutraaliksi, kysyttävä miksi? Sidos- ja kohderyhmiin kuuluvia naisia ja miehiä kannattaa konsultoida hankesuunnitelman tekovaiheessa hankkeen tasa-arvovaikutuksista. Avaintoimijat perehdytetään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Ulkopuolista tasa-arvoasiantuntemusta kannattaa hyödyntää hankkeen valmistelussa. Tähän on hyvä varata riittävät resurssit hankkeen budjetista. Sukupuolinäkökulma tulee mahdollisuuksien mukaan sisällyttää myös alahankkeisiin, hankeverkostoihin yms.
Tasa-arvonäkökulma projektisuunnitelmassa (2/6) Tarve, johon hankkeella pyritään vastaamaan ja ongelma, johon haetaan vastausta Onko arvioitu tarpeen ja ongelman eroa naisten ja miesten välillä? Jos on eroa naisten ja miesten välillä, minkälaisia vaikutuksia erolla on hankkeen näkökulmasta? Onko hankkeen toteuttamiseksi saatavilla sukupuolittain eroteltua taustatietoa (esimerkiksi tilastoja)? Jollei, voiko sitä hankkia jostain? Kuinka merkittävää tieto on hankkeen toteutuksen kannalta? Hankkeen tavoitteet Onko hankkeen tavoitteissa huomioitu sukupuolinäkökulma? Edistetäänkö hankkeessa naisten ja miesten tasa-arvoa? Miten tavoitteet näyttäytyvät naisten ja miesten näkökulmasta, onko eroa? Onko hankkeen erityiset tasa-arvotavoitteet kirjattu asiakirjoihin? Tasa-arvonäkökulma projektisuunnitelmassa (3/6) Hankkeen sidos- ja kohderyhmät Millainen on sidos- ja kohderyhmien sukupuolijakauma? Onko mukana molempien sukupuolten riittävä edustus? Ovatko naiset ja miehet tasapuolisesti edustettuna mm. johto-, ohjaus- ja työryhmissä sekä lausunnonantajissa? Millaisia organisaatioita on mukana, ovatko mies- tai naisvaltaisilta aloilta? Hankkeen toimenpiteet Tarvitaanko hankkeessa eri toimia naisille ja miehille? Millä tavoin valituissa toimenpiteissä huomioidaan tasaarvokysymykset ja jos ei, niin miten ne voitaisiin huomioida? Huomioidaanko sukupuoli esimerkiksi koulutusten sisällöissä, ohjausmenetelmissä yms.? Onko toimenpiteillä erilainen vaikutus naisiin ja miehiin? Onko sukupuolinäkökulma otettu huomioon hankkeen tapahtumissa yms.?
Tasa-arvonäkökulma projektisuunnitelmassa (4/6) Hankkeen etenemisen kokonaisarviointi: mahdolliset muutostarpeet ja ongelmakohdat sekä tarvittavat korjaavat toimenpiteet Onko sukupuolinäkökulma mukana hankkeesta tehdyissä arvioinneissa? Mitä ongelmia/esteitä on kohdattu sukupuolivaikutusten arvioinnissa ja tasaarvon edistämisessä? Mitä uusia ratkaisuja ja toimenpiteitä tarvitaan? Seurantatiedot (määrälliset) ja osallistujapalautteet (laadulliset) Onko seurannassa mukana tasa-arvoa seuraavia indikaattoreita? Onko seurantatiedot tehty sukupuolittain ja mitä ne kertovat? Onko osallistujien kokemuksissa eroa sukupuolen mukaan? Hankkeen toiminnan itsearvioinnin tulokset Onko toiminnoissa tehty sukupuolivaikutusten arviointia? Jos, niin miten? Onko projektihenkilöstöä sekä kohde- ja sidosryhmiä koulutettu tasaarvoasioissa? Tasa-arvonäkökulma projektisuunnitelmassa (5/6) Vaikuttavuus ja tuloksellisuus sekä tulosten hyödyntäminen Miten vaikutukset kohdistuvat naisiin ja miehiin? Mitkä ovat hankkeen tulosten pitkän aikavälin vaikutukset naisten ja miesten näkökulmasta? Ketkä hyötyvät/hyödyntävät tuloksia, onko eroa sukupuolten välillä? Hyvien käytäntöjen levittäminen Onko levittäminen tavoittanut tasapuolisesti molemmat sukupuolet? Onko levitetty myös tasa-arvoa edistäviä hyviä käytäntöjä?
Tasa-arvonäkökulma projektisuunnitelmassa (6/6) Tiedottaminen (tiedotussuunnitelma ja sen toteuttaminen) Miten tiedotus on tavoittanut ja huomioinut molemmat sukupuolet? Miten sukupuolinäkökulma huomioitu tiedotuksen sisällöissä? (sanallinen ja kuvallinen) Hankkeen tasa-arvovaikutukset Onko hankkeella vaikutusta ihmisten elämään ja arkeen? Onko toiminta-alueella merkittäviä eroja naisten ja miesten välillä? Mitä hankkeessa on tehty sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi? Vaikutusten arviointi tasa-arvon kannalta Muistilista tasa-arvon sisällyttämisestä hanketyöhön (Lähde: Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirja) Tavoitteet asetetaan ja toimenpiteet suunnitellaan siten, että hanke edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Kohderyhmän edustajia, sekä naisia että miehiä konsultoidaan hankesuunnitelmaa tehtäessä. Hanketta organisoitaessa pidetään huolta siitä, että tarpeellinen asiantuntemus tasa-arvokysymyksissä on käytettävissä, esim. ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttö ja projektihenkilöstön koulutus. Sukupuolten tasa-arvon edistämisen aiheuttamat mahdolliset lisäkustannukset otetaan huomioon hankkeen talousarviota laadittaessa. Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen otetaan osaksi hankkeen seuranta- ja itsearviointijärjestelmää (määrälliset ja laadulliset indikaattorit). Hankkeen vaikutuksia arvioidaan myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Hyviä käytäntöjä levitettäessä myös tasa-arvoa edistävät hyvät käytännöt otetaan levitykseen.
Entä jos muistaisimme, että ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia, ja että koulutus- ja työelämämme on voimakkaasti jakautunut sukupuolen mukaan nuoret naiset nuoret työttömät naiset maahanmuuttajanaiset naistyöntekijät ikääntyvät naistyöntekijät naisyrittäjät naisvaltaiset yritykset ja työpaikat naisvaltaiset työalat nuoret miehet nuoret työttömät miehet maahanmuuttajamiehet miestyöntekijät ikääntyvät miestyöntekijät miesyrittäjät miesvaltaiset yritykset ja työpaikat miesvaltaiset työalat TEHTÄVÄ Mieti vieruskaverin kanssa, onko sukupuolinäkökulma huomioitu alla kuvatuissa määrittelyissä: ESR-projektihakemuksen kohta 5.5.: Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu mies- ja naisnäkökulmat? Esimerkki 1: Kaikki toiminnot ovat avoimia, sekä miehille että naisille tullaan tarjoamaan kohdennettuja palveluja. Hanke hyödyntää valtakunnallisia mies- ja naisnäkökulmia palveluiden tuottamisessa. Esimerkki 2: Miehillä ja naisilla on tasaveroiset mahdollisuudet osallistua hankkeen kaikkiin toimenpiteisiin.
Valtava-kehittämisohjelma Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen, Valtava-kehittämisohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisen osion toimintalinja 2 Toimintakausi: 2008-2013 Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Budjetti: noin 14 milj. euroa KOORDINAATIOPROJEKTI -TUKIRAKENNE (TEM) -OHJAUSRYHMÄ RAHOITTAJAVIRANOMAISET ALUEELLISET/PAIKALLISET PROJEKTIT Valtava-kehittämisohjelman tavoitteet Tukea sukupuolten tasa-arvon edistämistä ja valtavirtaistamista työ- ja elinkeinohallinnon sekä aikuiskoulutuksen alalla. Purkaa sukupuolenmukaista työ- ja koulutusurien kahtiajakoa. Lisätä projektitoteuttajien ja rahoittajaviranomaisten tasaarvotietoisuutta ja -asiantuntemusta sekä edistää heidän kykyään muuntaa tavoitteet toiminnaksi ja kehittää tulosten arviointitaitoja. Tuottaa uusia menetelmiä, välineitä ja toimintatapoja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen ja sen arviointiin. Luoda rakenteita, jotka tukevat naisyrittäjyyttä ja naisten innovaatiopotentiaalia.
Valtava-kehittämisohjelman tuotokset Koulutusta ja konsultointia projektitoimijoille ja rahoittajaviranomaisille sekä tukea verkostoitumiseen Käsikirja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta työ- ja elinkeinohallinnon asiakastyöhön Aiempien tasa-arvohankkeiden hyvien käytäntöjen kooste Valtava-kehittämisohjelmaan kuuluvien projektien hyvien käytäntöjen kooste Rakennerahastopäätösten sukupuolivaikutusten arviointi Koulutuspaketti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta työja elinkeinohallinnon sekä aikuiskoulutuksen käyttöön Ohjausta ja arviointia Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn, p. 010 604 8028, hillevi.lonn@tem.fi hankeasiantuntija Mia Teräsaho, p. 010 604 7003, mia.terasaho@tem.fi www.tem.fi/valtava Kuvat: TEM:n kuvapankki/aleksi Malinen Kalvoissa on hyödynnetty WoM Oy:n, KoulutusAvain Oy:n ja STM:n kalvopohjia.