HORISONTAALISTEN TAVOITTEIDEN TIETOISKUT

Transkriptio

1 Työversio marraskuu 2013 HORISONTAALISTEN TAVOITTEIDEN TIETOISKUT Sisältö Tavoite... 2 NAISTEN JA MIESTEN VÄLINEN TASA-ARVO... 3 Määritelmä... 3 Sukupuolten tasa-arvo rakennerahastohankkeissa... 3 Julkaisut, selvitykset, oppaat... 4 Hyvät käytännöt... 4 YHDENVERTAISUUS... 5 Määritelmä... 5 Yhdenvertaisuus rakennerahastohankkeissa... 5 Julkaisut, selvitykset, oppaat... 6 Hyvät käytännöt... 7 KESTÄVÄ KEHITYS... 8 Määritelmä... 8 Kestävä kehitys rakennerahastohankkeissa... 8 Julkaisut, selvitykset, oppaat... 8 Hyvät käytännöt... 8 VÄHÄHIILISYYS... 9 Määritelmä... 9 Vähähiilisyys rakennerahastohankkeissa... 9 Julkaisut, selvitykset, oppaat... 9 Hyvät käytännöt

2 Tavoite on tuottaa ensi vaiheessa erityisesti rahoittajaviranomaisten käyttöön tietopaketti, joka sisältää sisällöllistä tietoa ja/tai linkkejä tietolähteisiin aiheesta yleensä sekä erityisesti infoa siitä mitä aihe tarkoittaa rakennerahasto-ohjelmien yhteydessä. Siihen kuuluu tulevan ohjelman sisällön avaaminen, mahdollisten valintakriteerien ymmärtäminen, hakemuslomakkeiden täyttöohjeet jne. Asioiden esittämisessä tulee mennä yleisestä erityiseen ja pitää mielessä, että samaa aineistoa voidaan pitkälti käyttää sekä viranomaisten että hakijoiden infoamisessa. Tietoiskupaketit tuotetaan myöhemmin sähköisessä muodossa uudessa verkkopalvelussa ja ne voivat sisältää verkkopalveluun tuotettuna normiverkkotekstiä, liitetyyppisiä tiedostoja, videoklippejä, linkkejä taustatietoihin/tietolähteisiin jne. 2

3 NAISTEN JA MIESTEN VÄLINEN TASA-ARVO Määritelmä Sukupuolten välisellä tasa-arvolla tarkoitetaan sitä, että kaikilla ihmisillä on yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet yhteiskunnassa sukupuolesta riippumatta. Tasa-arvon tavoite tarkoittaa, että kaavamaiset käsitykset sukupuolirooleista eivät saa rajoittaa yksilöiden mahdollisuuksia. Tasa-arvon tavoite tarkoittaa myös, että arvostetaan yhtäläisesti eri sukupuolille tyypillisiä arvoja, valintoja ja elämänkokemuksia. Ihmisiä ei pyritä muuttamaan samanlaisiksi. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella tarkoitetaan, että kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa sukupuolten välinen tasa-arvo tulee ottaa huomioon. Eri sukupuolilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua palveluihin, jotka edistävät heidän työllistymistään, osaamistaan ja osallisuuttaan. Sukupuolen mukaan eritellyt tilastot ovat valtavirtaistamisen keskeinen työkalu. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen toteutuksessa sovelletaan muun muassa -verkkosivujen sekä Sukupuolisilmälasit käytössä -käsikirjan (STM:n julkaisuja 2009:13) ohjeita. Myönteisestä kehityksestä huolimatta sukupuolten välisen tasa-arvon haasteita ovat edelleen Suomessa: - sukupuolten välisten palkkaerojen pienentäminen - työelämän sekä vertikaalisen että horisontaalisen segregaation lieventäminen - perhevastuun entistä tasaisempi jako vanhempien välillä - työn ja perheen yhteensovittamisen helpottaminen lainsäädännön keinoin ja työpaikkatason käytännöin Tutustu sukupuolten väliseen tasa-arvoon tilastokeskuksen tietojen kautta osoitteessa Lisätietoa saat myös Euroopan komission sivuilta Sukupuolten tasa-arvo rakennerahastohankkeissa Ohjelmakaudella sukupuolten tasa-arvoa edistetään rakennerahastohankkeissa EU:n kaksoisstrategian mukaisesti. Erillisiä tasa-arvohankkeita edelleen tarvitaan, niitä voidaan toteuttaa ohjelman erityistavoitteen 8.1 Työja koulutusurien sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventäminen alla ja ne voivat kohdistua eri sukupuoliin. Toisaalta sukupuolten tasa-arvon edistäminen sisällytetään osaksi kaikkea toimintaa kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa. 3

4 Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen edellyttää aina hankkeen toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysia. Kaikki ihmiset voivat hyötyä sukupuolinäkökulman sisällyttämisestä kaikkiin rakennerahastohankkeisiin. Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi vuoden 2014 loppuun valtakunnallista kehittämisohjelma Valtavaa joka kouluttaa ja konsultoi viranomaisia tasa-arvo-osaamisen kehittämisessä sekä tekee selvityksiä ja ohjaa projektitoimijoita sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa. Valtava-kehittämisohjelma on osallistunut aktiivisesti kansainvälisen The European Community of Practice on Gender Mainstreaming (Gender-CoP) -verkoston toimintaan. Verkostossa on laadittu sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen strategia/standardi rakennerahastotoimintaan EU-maissa. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen strategiaan voi tutustua Julkaisut, selvitykset, oppaat Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön (12/2011): (lisäksi kieliversiot: ruotsi ja englanti sekä sähköinen koulutusmateriaali oppaan tueksi). Periaatteessa hyvä, mutta emme ajatelleet sukupuolen liittyvän omaan projektiimme Selvitys sukupuolinäkökulman sisältymisestä rakennerahastojen (ESR ja EAKR) ohjelma-asiakirjoihin ja projektisuunnitelmiin (8/2012): Hyvät käytännöt Sukupuolten tasa-arvon hyvät käytännöt Tasa-arvohankkeiden hyviä käytäntöjä seitsemästä teemasta (8/2012): Valtava-kehittämisohjelman projektien hyvien käytäntöjen koonti (10/2013): 4

5 YHDENVERTAISUUS Määritelmä Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Syrjinnän kielto on keskeinen osa suomalaista lainsäädäntöä. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. Yhdenvertaisuuslaki, rikoslaki, tasa-arvolaki ja työlainsäädäntö tarkentavat syrjinnän kieltoa eri elämänalueilla. Yhdenvertaisuuslain (21/2004) mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä muuttaa olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Tämän velvollisuuden täyttääkseen viranomaisten tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Yhdenvertaisuussuunnitelma on viranomaisen tai muun organisaation tekemä suunnitelma siitä, kuinka se työnantajana ja omassa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta ja 2) ehkäisee sekä puuttuu syrjintään. Yhdenvertaisuuslain 4 mukaan viranomaisten tulee laatia suunnitelma etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Vaikka lakiin perustuva suunnitteluvelvollisuus koskee vain etnistä alkuperää, on yhdenvertaisuussuunnitelma viranomaistoiminnan kannalta hyödyllisempi, jos se kattaa sen lisäksi myös muita kiellettyjä syrjintäperusteita, erityisesti uskonnon tai vakaumuksen, iän, vammaisuuden ja seksuaalisen suuntautumisen. Sisäasianministeriö ohjeistaa viranomaisia yhdenvertaisuussuunnittelussa. Katso lisää yhdenvertaisuudesta osoitteesta sekä Yhdenvertaisuus rakennerahastohankkeissa Yhdenvertaisuus ohjelmakaudella Syrjinnän tunnistaminen on perusedellytys yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Ohjelman suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa lähtökohtana on, että toiminnan laatu paranee, kun ihmisten erilaisuus otetaan huomioon. Ohjelman valmistelun aikana on tehty samanaikaisesti suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (sova), joka tarjoaa tietoa ohjelman vaikutuksista kohdentuen eri ryhmiin. 5

6 ESR-hankkeilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja yhdenvertaisuutta myös erityistoimilla, jotka tähtäävät syrjäytymisen ehkäisyyn, osallisuuden toteutumiseen myös heikoimmassa asemassa olevien ryhmien kohdalla ja palvelujen parempaan osuvuuteen. Erityistoimien tavoitteena on lisätä osallistumista työelämään ja koulutukseen, edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä vähentää epätasa-arvoa koulutuksessa ja työelämässä. ESR-rahastolla tuettavassa toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon. Rakennerahastoohjelmassa pyritään myös tunnistamaan ja ehkäisemään syrjintää työmarkkinoilla ja työpaikoilla esim. sukupuolen, etnisen taustan tai vamman perusteella. Työnantajia tuetaan moniarvoisuuden ja monimuotoisuuden edistämisessä työyhteisöissä osana työelämän laadun ja tuottavuuden parantamisesta. Suomalaisen yhteiskunnan eriarvoisuutta vähennetään kohdistamalla toimia heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin, jotka tarvitsevat erityistä tukea hyvinvointinsa ja osallisuutensa varmistamiseksi. Hyvinvoinnin tukeminen avaa tietä laajemmalle yhteiskunnalliselle osallisuudelle, mukaan lukien koulutukseen ja työelämään osallistuminen. Työllistyminen on myös varmin tapa päästä pois köyhyydestä, mutta köyhyyttä voidaan torjua myös tukemalla kokonaisvaltaisesti esim. palveluiden käytössä ja sosiaalietuuksien hakemisessa. Julkaisut, selvitykset, oppaat Hyviä käytäntöjä, oppaita ja muuta materiaalia: YES6-hanke: YES-hankkeen 6. toimintavuosi on käynnissä YES6-hankkeen tavoitteena on edistää yhdenvertaisuuden valtavirtaistamista, monimuotoisuutta julkisella ja yksityisellä sektorilla sekä romaniväestön asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Hanke saa rahoitusta EU-komission PROGRESS-ohjelman ( ) syrjimättömyys-toimintalinjasta sekä hankkeessa mukana olevilta ministeriöiltä ja puolustusvoimilta. Hanketta koordinoi sisäasiainministeriö, lisätietoja hankepäällikkö Sisäasianministeriön koordinoima syrjinnän seurantaryhmä ylläpitää sivustoa, josta on saatavissa tutkimus/selvitysja tilastotietoja syrjinnän määrästä, laadusta, syistä ja seurauksista Suomessa. Toimintaan osallistuu eri viranomaistahojen, tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen sekä yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja itsehallintoelinten edustajia. Syrjinnän seuranta on osa perusoikeuksien toteutumisen seurantaa ja sillä tuetaan kansainvälisten ihmisoikeussopimusten toimeenpanoon ja valvontaan liittyviä toimenpiteitä. Syrjintää koskevaa tietoa jaotellaan kolmeen eri luokkaan seuraavin perustein: 1. Subjektiiviset syrjintäkokemukset 2. Ilmoitetut syrjintätapaukset 3. Syrjintätuomiot OPPAITA ja MATERIAALIA yhdenvertaisuudesta: Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia Eurooppalaisen nuorisokampanjan internetsivuilta löytyy monenlaisia harjoitteita ja ideoita nuorten ja aikuisten parissa tapahtuvaan epämuodolliseen kulttuurien väliseen kasvatukseen. Kampanjan internetosoite: 6

7 Monimuotoisuus - työelämän mahdollisuus. Opas yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen työpaikalla YES-hankkeessa laadittu opas on suunnattu koko työyhteisölle: työnantajille, työntekijöille, luottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille henkilöstön edustajille. Opas tarjoaa tietoa siitä, miten työyhteisössä ja liiketoiminnassa voi hyödyntää monimuotoisuutta, edistää yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä ja poistaa syrjintää. Hyvät käytännöt Hyvät käytännöt sivuille on kerätty koulutusmateriaaleja ja toimintamalleja käytettäväksi eri aloilla. Lisäksi näiltä sivuilta löydät esteettömyyteen liittyvää ohjeistusta ja aineistoa. 7

8 KESTÄVÄ KEHITYS Määritelmä Kestävä kehitys on yksi keskeisistä rakennerahastotoimintaa ohjaavista periaatteista. Periaate edellyttää ympäristönäkökulman sisällyttämistä ohjelmatyöhön sen eri vaiheissa. Tavoitteena on varmistaa, että toiminta tukee yhteisön kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista ja että kokonaisvaikutukset ympäristöön, ilmastoon ja ihmisten hyvinvointiin ovat myönteisiä. Katso lisää kestävästä kehityksestä osoitteesta sekä Kestävä kehitys rakennerahastohankkeissa Julkaisut, selvitykset, oppaat Hyvät käytännöt Lisää tietoa sp (ei vielä päivitetty tilanteeseen; toimii edelleen kauden tukena). 8

9 VÄHÄHIILISYYS Määritelmä Suomi on sitoutunut EU:n päätöksen mukaisesti vähentämään merkittävästi hiilipäästöjään seuraavien vuosikymmenten aikana. Osana vähähiiliseen yhteiskuntaan pyrittäessä kehitetään tekniikoita ja tuotteita, jotka edesauttavat puhtaampiin tuotantotapoihin siirtymistä ja erityisesti luovat liiketoimintaa näistä uusista teknologioista. Kun erilaisessa kehittämisessä ja erityisesti investointitoiminnassa toimitaan siten, että toiminnasta aiheutuu aiempaa vähemmän hiilipäästöjä, voidaan siinäkin puhua vähähiilisyydestä. Näitä toimia tuetaan merkittävästi rakennerahoituksella. Lue lisää vähähiilisyydestä esimerkiksi täältä Vähähiilisyys rakennerahastohankkeissa Rakennerahastojen uuden ohjelmakauden uusi teema on 'Vähähiilinen talous'. Se avaa tarkasteluun keskeisinä ohjelma-alueina energiankäytön tehostamisen ja uusiutuvan energian edistämisen. Vähähiilisyys on pitkälti sidoksissa kestävään kehitykseen, mutta sen tarkoituksena on konkretisoida joskus varsin väljää kestävän kehityksen -käsitettä toiminnallisemmaksi ja täsmällisemmäksi. Rakennerahastohankkeet, jotka toteuttavat vähähiilisyyttä, ovat merkittävässä roolissa ohjelman toteuttamisessa. Ne sijoittuvat 1. ja 2. toimintalinjalle, jolloin teemaa täytyy tarkastella erityisesti yritystoimintaa tukevissa hankkeissa, olivat ne sitten yritysten itsensä toteuttamia kehittämishankkeita tai yritysten toimintaympäristöä ym. tukevia yleisempiä kehittämishankkeita. Ohjelmakaudella EAKR-rahoituksesta 25 % kohdistuu vähähiilisyyteen. Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan muutoksia rakenteissa, uusia toimintatapoja ja -malleja, tuotekehitystä, investointeja sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Varsinkin energia- ja materiaalitehokkuuden puolella on uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uudet ja laajenevat liiketoimintamahdollisuudet tarjoavat mahdollisuuden kehittää uusia työpaikkoja. Lue Kati Berningerin selvitys vähähiilisyydestä rakennerahastohankkeissa Julkaisut, selvitykset, oppaat Uusia julkaisuja ja oppaita tulee uuden ohjelmakauden käynnistymisen jälkeen. Samoin selvityksien aika koittaa, kun on kertynyt riittävä määrä kokemuksia vähähiilisiksi luettavista hankkeista. 9

10 Hyvät käytännöt Koska vähähiilisyys on uusi tavoite rakennerahasto-ohjelmassa, ei hyviä käytäntöjä ole kerätty siinä mielessä, kuin niitä on kerätty muilta aihealueilta. Hyviä vähähiilisyyteen liittyviä hankkeita on toteutettu mm. cleantechiin ja kestävään kehitykseen liittyen. 10