1(7) IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1986-2014 1 Yleistä Imatran Immalanjärvi on Vuoksen kautta Laatokkaan laskevan Unterniskan vesistön latvajärvi sekä vesistön ainoa järvi. Immalanjärven pinta-ala on 20,2 km 2, valuma-alueen pinta-ala 71 km 2 ja järvisyysprosentti 28,5. Järvessä on vain yksi suurempi saari. Immalanjärven keskisyvyydeksi on arvioitu 8 metriä. Järvi muodostuu pohjoisosan selkäalueesta sekä kahdesta pitkästä luode-kaakkkois - suuntaisesta lahdesta, Varpaanlahti ja Laitilanlahti, jotka jäävät syvälle järveen työntyvän Jäppilänniemen molemmille puolille. Lahtialueet ovat selkävesialuetta huomattavasti matalampia. Järven syvin kohta (40 m) sijaitsee Jäppilänniemen ja Huuhtasenkylän välissä. Immalanjärvi on perustyypiltään karu ja kirkasvetinen. Maantiepenkereen eristämäksi vesialueeksi tien ja Suurisuon suunnalta laskevan ojan väliin jäänyt Laitilanlahden pohjukka poikkeaa täysin järven karusta perustyypistä. Imatran kaupunki ottaa osan raakavedestään Immalanjärvestä. Lisäksi järvi on tärkeä virkistyspaikka. Immalanjärvi ei ole pistekuormitettu, joten sillä ei ole varsinaista velvoitetarkkailua. Immalanjärven veden laadun seurantaa tehdään Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n 1.8.2011 tekemän tarkkailuohjelman (No 1326/11/ps) mukaisesti. Veden fysikaalis-kemiallisen tarkkailun lisäksi tehdään biologista tarkkailua, johon kuuluu kasviplankton- ja pohjaeläintutkimus. Kasviplanktontutkimusta tehdään joka kolmas vuosi (viimeisin vuonna 2012, No 2889/14) ja pohjaeläintutkimusta tehdään joka viides vuosi (viimeisin vuonna 2012, No 1467/13). Biologiset tarkkailut tehdään järven näytepisteeltä B. 2 Vuoden 2014 sää- ja hydrologiset olosuhteet Vuoden 2014 tammikuu oli vuosien 1981-2010 keskiarvoon verrattuna kylmempi ja vähäsateisempi (Taulukko 1). Jakso helmi-huhtikuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi. Helmikuu oli poikkeuksellisen lämmin. Touko- ja kesäkuun keskilämpötilat olivat lähellä pidemmän aikavälin keskiarvoa ja kuukausien sademäärät olivat huomattavasti normaalia korkeampia. Heinäkuu oli keskiarvoa hieman lämpimämpi ja vähäsateisempi. Elokuu oli keskiarvoa hieman lämpimämpi ja runsassateisempi. Syys- ja lokakuun lämpötilat olivat lähellä pitkäaikaista keskiarvoa ja kuukaudet olivat huomattavasti vähäsateisempia. Vuoden 2014 tammi-lokakuu oli keskimääräistä hieman lämpimämpi ja vähäsateisempi.
2(7) Taulukko 1. Kouvolan Anjalan havaintoaseman tammi-lokakuun ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2014 ja vuosien 1981 2010 keskiarvot sekä Lappeenrannan Lepolan havaintoaseman tammi-lokakuun ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2014 (lähde: Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset 2014) Keskilämpötila ( C) Sademäärä (mm) Anjala Lepola Anjala Lepola 2014 1981-2010 2014 2014 1981-2010 2014 Tammikuu -8,7-6,3-9,2 37 52 15 Helmikuu -0,6-7,0-1,4 26 40 16 Maaliskuu 1,2-2,6 0,9 27 43 19 Huhtikuu 5,4 3,6 5,1 10 29 8 Toukokuu 10,8 10,3 10,6 102 35 174 Kesäkuu 13,4 14,7 13,4 98 59 97 Heinäkuu 19,9 17,5 20,1 42 65 40 Elokuu 17,1 15,5 17,0 98 78 106 Syyskuu 11,6 10,2 11,9 31 65 57 Lokakuu 4,9 5,1 4,0 23 73 18 Keskiarvo 7,5 6,1 7,3 49 54 55 Vuoden 2014 tammikuu oli vähäluminen ja vettä virtasi vesistöissä lauhan vuodenvaihteen myötä ajankohtaan nähden runsaasti. Tammikuun puolivälissä lauha alkutalvi muuttui koviin pakkasiin, jonka seurauksena muodistui routaa ja teräsjäätä. Kuun lopussa jäät olivat kuitenkin keskiarvoa ohuempia. Helmikuun alussa lunta satoi lisää, mutta loppukuun erittäin lauha sää sulatti lumet. Maaliskuu oli poikkeuksellisen vähäluminen. Jäät sulivat etelän järvistä huhtikuun alkupuolella ja maan keskiosasta kuun puolivälin jälkeen, noin 2-4 viikkoa tavallista aiemmin. Huhtikuussa maan etelä- ja keskiosissa routa oli sulanut pinnasta, mutta sitä esiintyi syvemmällä. Toukokuussa Itä-Suomen runsaat sateet nostivat alueen vedenkorkeuksia ja virtaamia. Pintavesien lämpötilat kävivät kuun puolivälissä ajankohtaan nähden korkeissa lukemissa, mutta sään äkillisen viilenemisen ja tuulten myötä vedet jäähtyivät lähelle ajankohdan keskiarvoa. Kesäkuu alkoi lämpimänä, mutta sää viileni kuun puolivälissä ja vedet olivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen kylmiä. Heinäkuun helteet alensivat vesistöjen ja pohjaveden pinnankorkeuksia sekä nostivat vesistöjen pintalämpötiloja kesälle tavanomaiseen tapaan. Elokuun alkupuolella vedet olivat ajankohtaan nähden harvinaisen lämpimiä, mutta kuun puolivälissä alkanut sadejakso jäähdytti pintavesiä yleisesti 6-9 asteella lähelle ajankohdan keskimääräistä lämpötilaa. Järvivesien jäähtyminen pysähtyi syyskuun alkupuolella, mutta kuun lopulla viilentynyt sää jäähdytti vesiä taas huomattavasti. Sateiden vähäisyyden vuoksi vedenkorkeudet olivat syyskuussa pääasiassa laskussa. Kuukauden lopussa vedenpinnat kääntyivät kuitenkin monella järvellä nousuun erityisesti Itä-Suomessa, mutta lokakuu oli jälleen vähäsateinen. Marraskuussa lunta oli keskimääräistä vähemmän. Esitetyt säätiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen Kouvolan Anjalan ja Lappeenrannan Lepolan havaintoasemien tietoihin sekä Suomen ympäristökeskuksen hydrologisiin kuukausitiedotteisiin ja vesitilannekatsauksiin.
3(7) 3 Vesistötarkkailu 2014 Immalanjärven vedenlaatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 1973 alkaen. Näytteenotto tehdään neljä kertaa vuodessa: lopputalvesta, kevätkierron aikaan, loppukesällä sekä syyskierron aikaan. Vuonna 2014 Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy otti ja analysoi näytteet ohjelman mukaisesti 18.3., 2.6., 25.8. ja 21.10 (Liite 1). Nykyisin säännöllisiä näytepisteitä on enää kolme aiemman kuuden sijaan (Taulukko 2, Liite 3). Lisäksi näytteenottopistettä F seurataan satunnaisesti, viimeisin näytteenotto on tehty vuonna 2013 (Liite 2). Taulukko 2. Vesistötarkkailun näytteenottopisteet TUNNUS PISTE KOORDINAATIT A Immalanjärven länsiosa 6791200 4439140 B Immalanjärven keskiosa 6790300 4441700 C Immalanjärvi, Huvikumpu 6791450 4442680 F Immalanjärvi 438 6786400 4444400 3.1 Vesistötarkkailutulokset 2014 Immalanjärven talvinäytteenottokierroksella (18.3.) veden laatu oli erinomaista kaikilla näytepisteillä (Liite 1). Näytteenottopisteen C syvänteessä (39 m) oli havaittavissa happivajausta, vesi oli tässä syvyydessä sameampaa ja ravinnepitoisuudet lievästi koholla. Keväällä (2.6.) veden laatu oli erinomaista näytepisteellä A, tosin veden sameus oli hieman koholla. Näytepisteillä B ja C veden laatu oli hyvä, mutta vesi oli lievästi hygieenisesti likaantunutta ja veden sameus oli lievästi koholla. Vesimassa oli keväisessä täyskierrossa ja hyvin hapettunutta. Kesäkerrostuneisuuden aikaan (25.8.) veden laatu oli erinomaista kaikilla näytepisteillä. Näytepisteen A pintavesi oli lievästi hygieenisesti likaantunutta. Happivaje alkoi noin 15 metrin syvyydellä. Veden sameus ja kokonaistyppipitoisuus olivat lievästi koholla näytepisteen C pohjavedessä (39 m). Syysnäytteenotossa (21.10.) veden laatu oli erinomaista kaikilla näytepisteillä. Vesimassa oli hyvin hapettunutta. 3.2 Yhteenveto vuoden 2014 tuloksista Immalanjärven havaintopaikkojen A, B ja C vedet olivat vuonna 2014 keskimäärin kirkkaita ja värittömiä (Taulukko 3). Vedet olivat tutkituilta osin hygieeniseltä laadultaan hyvää sekä keskimääräisiltä ravinnepitoisuuksiltaan (typpi ja fosfori) ja a-klorofyllipitoisuuksiltaan karua. Syvänteen havaintopaikan C fosforipitoisuus oli kuitenkin lievästi rehevälle vesialueelle ominainen kerrostuneisuuskauden lopun alusveden korkeiden fosforipitoisuuksien perusteella. Happivajausta oli havaittavissa lopputalvella syvänteessä ja loppukesällä havaintopisteillä B ja C. Immalanjärven veden laatuluokitus oli vuonna 2014 keskimäärin 1,83 (hyvä).
4(7) Taulukko 3. Immalanjärven havaintopisteiden A, B ja C vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvot vuodelta 2014 ja syvänteen havaintopaikan C alusveden (39 m) loppukesän (25.8.) havaintoarvot. A B C syvänne Lämpötila C 10 9,4 8,1 O 2 mg/l 11 11 10 O 2 % % 95 91 84 49 Sameus FTU 1,1 1 1 1,9 Kiintoaine mg/l 1,2 1,2 1,1 Sähkönjohtavuus ms/m 6,2 6,2 6,2 ph 7,4 7,3 7,2 Väri mg/l Pt 16 17 16 20 COD Mn mg /l 3,3 3,3 3,1 Kok.N µg/l 240 238 256 Kok-P µg/l 8,8 8,6 9 19 a-chl µg/l 3 3,1 2,7 Enterkokki.al pmy/100ml 7 14 4,6 EnterokokkiVar pmy/100ml 0,75 2,4 2,3 4 Vedenlaadun kehitys vuosina 1986-2014 Yhteenvedossa käytettiin tarkkailukertojen vesimassan keskiarvoja. A-klorofyllinäytteitä otettiin vain yksi näyte näytepistettä kohti kesänäytteenottokierroksella. Veden laatuluokituksen määrittämiseen käytettiin matemaattista laatuluokitusmallia (Saukkonen, Vesitalous 6/91 ja 3/92). Immalanjärven osalta mallissa erinomaista (indeksiluku 1) veden laatua vastaavat seuraavat vedenlaatuarvot: kokonaisfosfori 8 µg/l, kokonaistyppi 300 µg/l, väriluku 10 mg/l Pt, COD Mn 2,6 mg/l, sähkönjohtavuus 7,2 ms/m, sameus 0,5 FTU, kiintoaine 0,6 mg/l, hapen kyllästysaste-% 90 % ja bakteerit 0 kpl/100 ml. A-klorofyllipitoisuutta ei mallissa ole mukana. Vedenlaatuluokitus määritettiin havaintopaikkojen A-E vuosien 1986-2007 ja A-C 2008-2014 analyysituloksista. Hapen kyllästysaste laskettiin näytepisteiltä B ja C kahden alimman syvyyden hapen keskiarvon perusteella. Immalanjärven vedenlaatu parani selkeästi 1980-luvun lopun ja 1990-luvun puolivälin välisenä aikana (Kuva 1, Liite 4A). Paraneminen johtui alentuneista kokonaisfosfori-, kokonaistyppi-, kiintoaine-, rauta- ja mangaanipitoisuuksista sekä sameusarvosta. Kiintoaine- ja rautapitoisuuksien sekä sameusarvon osalta aleneminen tapahtui nopeasti; kiintoaineen ja raudan osalta 1980-ja -90-lukujen vaihteessa ja sameuden osalta 1990-luvun alussa. Kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet olivat laskusuunnassa 1980- ja -90-lukujen vaihteesta 1990-luvun loppupuolelle saakka. Enterokokkien määrät olivat koholla vuosina 2004, 2011 ja 2014. Nykyiseen vedenlaatuun verrattuna vedenlaadussa oli havaittavissa selkeitä häiriöitä 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa. 1990-luvun loppupuolen jälkeen keskimääräinen vedenlaatu on ollut aiempaa tarkkailujaksoa vakaampi ja pysynyt aiempaa parempana aina 2010-luvun alkuun asti. Vedenlaatuindeksi on pysynyt koko ajan hyvänä. Sameusarvon osalta on kuitenkin tapahtunut kohoamista ja nykyiset arvot vastaavat 1990-luvun alun korkeita arvoja. Viime vuosikymmenen aikana veden väriluku ja humuspitoisuus (COD Mn ) ovat kohonneet. Syvimmän näytepisteen C alusveden (39 m) happipitoisuudet ovat kesäkerrostuneisuuskausien lopuilla selvästi alentuneita (liite 4B). Happipitoisuuden laskut ovat aiheuttaneet fosfori- ja rautayhdisteiden vapautumista pohjasedimentistä, mikä on ilmennyt kohonneina kesäkerrostuneisuuskauden aikaisina alusveden fosfori- ja rautapitoisuuksina sekä väri- ja sameusarvoina. Tarkastelujakson
5(7) aikana havaittiin kolme erityisesti huonompaa happivuotta (2000, 2007 ja 2012), jolloin myös fosfori- ja rautapitoisuudet sekä sameus- ja väriarvot olivat selvästi koholla. Tarkastelujakson aikana happitilanne on hieman heikentynyt sekä sameusarvo, väriluku, fosfori- ja rautapitoisuudet ovat kohonneet. Vedenlaatumuuttujien arvoissa on ollut kuitenkin jonkin verran vaihtelua ja tarkastelujakson viimeisen kahden vuoden arvot ovat huomattavasti paremmat verrattuna 2012 huonoon happivuoteen. Laitilanlahden pohjukan vedenlaadulle on ollut ominaista voimakas ilmeisesti pääasiassa valuntatilanteesta johtuva vuosienvälinen vaihtelu (liite 4C). Fosforipitoisuudet ovat olleet poikkeuksetta ja typpipitoisuudet pääsääntöisesti rehevälle vesialueelle ominaisia. 1995-2007 vesi oli pääsääntöisesti lievästi sameaa, mutta viimeisimmissä näytteenotoissa 2009 ja 2013 sameusarvo on laskenut. Veden laatuluokitus on vaihdellut Immalanjärvellä vuosina 1986-2014 erinomaisen ja hyvän välillä (Kuva 1). Indeksin perusteella veden laadussa ei ole tapahtunut selviä muutoksia. 6 = erittäin huono 5 = huono 4 = välttävä 3 = tyydyttävä 2 = hyvä 1 = erinomainen Kuva 1. Veden laatuluokitus Immalanjärven havaintopaikoilla A-E vuosina 1986-2007 ja A-C vuosina 2008-2014. 5 Yhteenveto Immalanjärven vedenlaatua on seurattu säännöllisesti vuodesta 1973 alkaen. Näytteenotto tehdään Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n tekemän tarkkailuohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa (lopputalvesta, kevätkierron aikaan, loppukesällä sekä syyskierron aikaan) nykyisin kolmelta havaintopaikalta A, B ja C. Immalanjärven havaintopaikkojen A, B ja C vedet olivat vuonna 2014 keskimäärin kirkkaita ja värittömiä. Vedet olivat tutkituilta osin hygieeniseltä laadultaan hyvää sekä keskimääräisiltä ravinnepitoisuuksiltaan ja a-klorofyllipitoisuuksiltaan karua. Happivajausta oli havaittavissa lopputalvella syvänteessä ja loppukesällä havaintopisteillä B ja C. Immalanjärven veden laatuluokitus oli vuonna 2014 keskimäärin 1,83 (hyvä).
6(7) Vuosien 1986-2014 havaintopaikkojen keskimääräisten tarkkailutulosten perusteella ravinnepitoisuudet ovat laskeneet havaintojakson alkuun verrattuna, mutta sameusarvot ovat nousseet takaisin havaintojakson alun pitoisuuksiin. Lisäksi veden väriluku ja humuspitoisuus (COD Mn ) ovat kohonneet viime vuosikymmenen aikana. Järven syvimmän havaintopaikan C alusveden (39 m) happipitoisuuden laskut ovat aiheuttaneet fosfori- ja rautayhdisteiden vapautumista pohjasedimentistä, mikä on ilmennyt kohonneina kesäkerrostuneisuuskauden aikaisina alusveden fosforipitoisuuksina sekä väri- ja sameusarvoina. Laitilanlahden pohjukan havaintopaikan F fosforipitoisuudet ovat olleet poikkeuksetta ja typpipitoisuudet pääsääntöisesti rehevälle vesialueelle ominaisia. Veden laatuluokitus on vaihdellut Immalanjärvellä vuosina 1986-2014 erinomaisen ja hyvän välillä. Indeksin perusteella veden laadussa ei ole tapahtunut selviä muutoksia. LIITTEET Tutkimustulokset havaintopaikoilta A-C vuodelta 2014 1-3/3 Tutkimustulokset havaintopaikalta F vuodelta 2013 1-2/2 Havaintopaikkakartta Vedenlaatumuuttujien kuvaajat vuosilta 1986-2014 1-8/8 JAKELU Imatran kaupunki, Imatran Vesi TIEDOKSI Imatran seudun ympäristötoimi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Immalanjärven osakaskunta
IMMALANJÄRVEN TARKKAILU C A B E F
Liite 4A. Immalanjärven havaintopaikkojen A-E vuosien 1986-2007 ja A-C vuosien 2008-2014 vedenlaatumuttujien vuosikeskiarvot. LIITE 4
Liite 4A. Immalanjärven havaintopaikkojen A-E vuosien 1986-2007 ja A-C vuosien 2008-2014 vedenlaatumuttujien vuosikeskiarvot. LIITE 4
Liite 4A. Immalanjärven havaintopaikkojen A-E vuosien 1986-2007 ja A-C vuosien 2008-2014 vedenlaatumuttujien vuosikeskiarvot. LIITE 4
Liite 4A. Immalanjärven havaintopaikkojen A-E vuosien 1986-2007 ja A-C vuosien 2008-2014 vedenlaatumuttujien vuosikeskiarvot. LIITE 4
LIITE 4 Liite 4B. Immalanjärven syvänteen havaintopaikan C alusveden (39 m) vedenlaatumuuttujien loppukesän havaintoarvot vuosina 1986-2014.
LIITE 4 Liite 4B. Immalanjärven syvänteen havaintopaikan C alusveden (39 m) vedenlaatumuuttujien loppukesän havaintoarvot vuosina 1986-2014.
Liite 4C. Immalanjärven Laitilanlahden pohjukan havaintopisteen F vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 1989-2013. LIITE 4
LIITE 4 Liite 4C. Immalanjärven Laitilanlahden pohjukan havaintopisteen F vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvot vuosina 1989-2013.