PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA
|
|
- Jaakko Karjalainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 2(11) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi kilometriä Puumalan kirkonkylästä koilliseen Puumalanniemen itärannalla ja Saimaan Osmonaskeleenselän länsirannalla niin, että laitoksen kasvatusaltaiden rakenteet ovat rannan ja Vehkotaipaleensaarten rajaamalla alueella. Vesialue Osmonaskeleenselällä kuuluu Katosselkä-Tolvanselkä Natura 2000-alueeseen. Laitoksen ohi virtaavan Vuoksen vesistön keskivirtaama on Puumalan salmessa 596 m 3 /s. Vesi on suuresta virtauksesta johtuen myös lämpimän veden aikana tasalämpöistä pinnalta pohjaan. Vesi hapettuu siten koko ajan eikä happipitoisuuden alentumista ole päässyt syntymään. Laitos kasvattaa vuosittain noin kg kirjolohta. Ruokintaan on käytetty vuosittain kg kuivarehua. Kalat perataan laitosalueella olevassa perkaamossa, jonka jätevedet käsitellään omassa jätevedenpuhdistamossa, joka käsittelee myös kasvatusaltaiden pohjasta imuroitavan lietteen. Puhdistamo on käytössä touko-lokakuun ajan. Muuna aikana kertyvä jätevesi varastoidaan. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Puumalan Lohi Oy:lle ympäristöluvan ((Dnro ISY-2004-Y-60) Puumalan kirkonkylässä sijaitsevan kalankasvatuslaitoksen toimintaan. Lupapäätöksen mukainen vuotuinen rehun sisältämän fosforin enimmäismäärä (990 kg vuodessa) mahdollistaa noin kalakilon kasvatuksen, kun käytetään 0,9 % fosforia sisältävää rehua ja rehukerroin on 1. Mikäli laitoksen käyttämän rehun fosforipitoisuus on esitettyä alhaisempi ja rehukerroin parempi, se mahdollistaa suuremman lisäkasvun. Vastaavasti pienempi rehukerroin ja rehun suurempi fosforipitoisuus aiheuttavat kasvatusmäärän pienentämisen. Vesistöön joutuva ominaiskuormitus saa olla enintään 6 g fosforia ja 44 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti laskettuna vuodesta 2006 alkaen. Puumalan Lohi Oy:n velvoitetarkkailuun kuuluu fysikaalis-kemiallinen tarkkailu kolmelta näytepisteeltä kolme kertaa vuodessa sekä perifytonseuranta joka toinen vuosi. Perifytonseurantaa tehdään kolmena kolmen viikon jaksona viideltä seurantapisteeltä, joista yksi on kalankasvatuslaitoksen yläpuolella ja neljä laitoksen alapuolella. 2 Vuoden 2014 sää- ja hydrologiset olosuhteet Vuoden 2014 tammikuu oli vuosien keskiarvoon verrattuna kylmempi ja vähäsateisempi (taulukko 1). Jakso helmi-huhtikuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja vähäsateisempi. Helmikuu oli poikkeuksellisen lämmin. Touko- ja kesäkuun keskilämpötilat olivat lähellä pidemmän aikavälin keskiarvoa ja kuukausien sademäärät olivat huomattavasti normaalia korkeampia. Heinäkuu oli keskiarvoa lämpimämpi ja vähäsateisempi. Elokuu oli keskiarvoa hieman lämpimämpi ja runsassateisempi. Syys- ja lokakuun lämpötilat olivat lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Marraskuu oli keskiar-
3 3(11) voa lämpimämpi ja huomattavasti vähäsateisempi. Joulukuu oli keskimääräistä lämpimämpi ja hieman vähäsateisempi. Vuosi 2014 oli keskimääräistä hieman lämpimämpi ja vähäsateisempi. Taulukko 1. Punkaharjun havaintoaseman tammi-syyskuun ilmanlämpötilat ja sademäärät vuonna 2014 sekä vuosien keskiarvot (lähde: Ilmatieteen laitoksen ilmastokatsaukset 2012) Keskilämpötila ( C) Sademäärä (mm) Tammikuu -10,0-8, Helmikuu -1,2-8, Maaliskuu 0,7-3, Huhtikuu 3,8 2, Toukokuu 10,0 9, Kesäkuu 13,4 14, Heinäkuu 19,3 17, Elokuu 16,8 15, Syyskuu 11,2 10, Lokakuu 3,3 4, Marraskuu 0,4-1, Joulukuu -3,2-6, Keskiarvo 5,4 3, Vuoden 2014 tammikuu oli vähäluminen ja vettä virtasi vesistöissä lauhan vuodenvaihteen myötä ajankohtaan nähden runsaasti. Tammikuun puolivälissä lauha alkutalvi muuttui koviin pakkasiin, jonka seurauksena muodostui routaa ja teräsjäätä. Kuun lopussa jäät olivat kuitenkin keskiarvoa ohuempia. Helmikuun alussa lunta satoi lisää, mutta loppukuun erittäin lauha sää sulatti lumet. Maaliskuu oli poikkeuksellisen vähäluminen. Jäät sulivat etelän järvistä huhtikuun alkupuolella ja maan keskiosasta kuun puolivälin jälkeen, noin 2-4 viikkoa tavallista aiemmin. Huhtikuussa maan etelä- ja keskiosissa routa oli sulanut pinnasta, mutta sitä esiintyi syvemmällä. Toukokuussa Itä-Suomen runsaat sateet nostivat alueen vedenkorkeuksia ja virtaamia. Pintavesien lämpötilat kävivät kuun puolivälissä ajankohtaan nähden korkeissa lukemissa, mutta sään äkillisen viilenemisen ja tuulten myötä vedet jäähtyivät lähelle ajankohdan keskiarvoa. Kesäkuu alkoi lämpimänä, mutta sää viileni kuun puolivälissä ja vedet olivat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen kylmiä. Heinäkuun helteet alensivat vesistöjen ja pohjaveden pinnankorkeuksia sekä nostivat vesistöjen pintalämpötiloja kesälle tavanomaiseen tapaan. Elokuun alkupuolella vedet olivat ajankohtaan nähden harvinaisen lämpimiä, mutta kuun puolivälissä alkanut sadejakso jäähdytti pintavesiä yleisesti 6-9 asteella lähelle ajankohdan keskimääräistä lämpötilaa. Järvivesien jäähtyminen pysähtyi syyskuun alkupuolella, mutta kuun lopulla viilentynyt sää jäähdytti vesiä taas huomattavasti. Sateiden vähäisyyden vuoksi vedenkorkeudet olivat syyskuussa pääasiassa laskussa. Kuukauden lopussa vedenpinnat kääntyivät kuitenkin monella järvellä nousuun erityisesti Itä-Suomessa, mutta lokakuu oli jälleen vähäsateinen. Marraskuussa lunta oli keskimää-
4 4(11) räistä vähemmän. Järvet olivat vielä pääosin avoimina ja veden lämpötila vaihteli nollan ja neljän asteen välillä. Esitetyt säätiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen Punkaharjun havaintoaseman tietoihin sekä Suomen ympäristökeskuksen hydrologisiin kuukausitiedotteisiin ja vesitilannekatsauksiin. 3 Vesistötarkkailu vuonna 2014 (SVYT) haki ja analysoi vesistötarkkailunäytteet kolmelta näytepisteeltä kolme kertaa vuonna 2014: kesä-elokuussa. Näytteet otettiin Saimaan Kukkeistenselältä: kalankasvattamon yläpuolelta (1), heti kalankasvattamon alapuolelta (2) sekä kalankasvattamon alapuolelta (alin piste 3) (taulukko 2 ja kartta liitteenä). Näytteet otettiin kolmesta eri syvyydestä (1, 5 ja 10 m). Kokonaistyppi ja fosfori analysoitiin vain 1 ja 10 m näytteistä. Lisäksi otettiin pintavedestä kokoomanäyte (0-2 m), josta analysoidaan levämäärää ilmaiseva a-klorofylli. Analyysitulokset ovat liitteenä 1. Taulukko 2. Vesistötarkkailun havaintopaikat ja koordinaatit (KKJ) Tunnus Havaintopaikka Koordinaatit 1 Kalankasvattamon yläpuoli, Kukkeistenselkä Kalankasvattamon alapuoli, Kukkeistenselkä Kalankasvattamon alapuoli, Kukkeistenselkä Vesistötarkkailutulokset vuonna 2014 Puumalan salmessa vesi on virtaavaa ja käytännössä tasalämpöistä pinnalta pohjaan saakka kesähelteelläkin. Tämän vuoksi vesi hapettuu koko ajan, eikä minkäänlaista happivajetta ole päässyt syntymään. Pyörivä vesimassa aiheuttaa lisäksi sen, että eri näytesyvyyksien veden laadulla ei juuri ole ollut eroja. Vuoden 2014 vesistötarkkailunäytteet otettiin 24.6., ja otettiin myös vesistötarkkailunäytteet perifytontarkkailun yhteydessä, näitä ns. ylimääräisiä näytteitä ei ole huomioitu tässä vuosiyhteenvedossa. Tarkkailutuloksista laskettujen vesipatsaan vuosikeskiarvojen perusteella kalalaitoksen yläpuolella (1) vedessä oli lievä humusleima (taulukko 3). Vesi oli kokonaisfosforipitoisuuden perusteella karua. Veden kokonaistyppipitoisuus ja levämäärää ilmaisevan a- klorofyllipitoisuus olivat lievästi rehevälle vedelle ominaisella tasolla. Vesi oli tutkituilta osin hygieeniseltä laadultaan hyvää. Kalalaitoksen yläpuolisen näytepisteen (1) veden happitilanne oli vuonna 2014 keskimäärin erinomainen. Heti kalankasvattamon alapuolella (2) kokonaistyppi-, ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet sekä veden väriluku olivat hieman korkeampia kuin kasvattamon yläpuolella (1). Kalankasvattamon alapuolisen näytepisteen (2) veden happitilanne oli keskimäärin erinomainen vuonna Alimmalla näytepisteellä (3) veden bakteerien määrä ja kokonaistyppipitoisuus olivat hieman alhaisempia kuin kalankasvattamon yläpuolisella näytepisteellä (1). Alimman näytepisteen (3) veden happitilanne oli vuonna 2014 keskimäärin erinomainen. Vedessä oli lievä humusleima. Vesi oli typpi-, fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella karua. Veden hygieeninen laatu oli tutkituilta osin hyvä.
5 5(11) Taulukko 3. Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamon vesistötarkkailun havaintopaikkojen vedenlaatumuuttujien vuosikeskiarvot vuodelta 2014 havaintopisteittäin Näytekerta kpl/100ml O 2 mg/l 9,3 9,4 9,4 O 2 % % ph 7,1 7,1 7,1 Väri mg/l Pt COD Mn mg /l 8,6 8,6 8,3 Kok.N µg/l Kok-P µg/l 7,8 8,5 8,3 NH 4 -N µg/l 7,3 11 8,8 a-chl µg/l 3,2 3,5 3,0 Enter.al kpl/100ml 2,2 1,7 0, Kalankasvatuslaitoksen vaikutus veden laatuun vuosina Puumalan edustan keskimääräinen veden laatu kalanlaitoksen yläpuolella, veden laatumuutos välittömästi kalalaitoksen jälkeen sekä kauempana laitoksen alapuolella vuosina ilmenee taulukosta 4. Taulukoiden 3 ja 4 tulosten perusteella vuonna 2014 laitoksen yläpuolella veden laatu oli samanlainen kuin vuosina keskimäärin. Vuosina laitoksen alapuolella bakteerien määrä on ollut keskimäärin korkeampi kuin laitoksen yläpuolella. Taulukko 4. Kalalaitoksen yläpuolisen näytepisteen (1) keskimääräinen veden laatu sekä kalankasvatuksen vaikutus veden laatuun keskimäärin vuosina O 2 mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l NH 4 -N µg/l COD Mn mg/l a-chl µg/l Enterokokit kpl/100 ml 1 9,6 6, ,6 2, ,6 +1, , ,6 +0, ,9-0,1-0,1 +1 Kokonaisuutena tulosten perusteella kalalaitoksen vaikutukset veden fysikaalis-kemialliseen veden laatuun ovat olleet vähäiset. Puumalan Lohen kalalaitoksen vähäiseen veden fysikaaliskemialliseen laatuun vaikuttavat ennen kaikkea erittäin hyvät laimenemisolosuhteet. 4 Perifytontutkimus Kalankasvatuslaitoksen aiheuttamien vesistövaikutuksien tutkiminen ei aina onnistu perinteisten fysikaalis-kemiallisten mittausten avulla. Etenkin alueilla, jossa kuormitus laimenee nopeasti suureen vesimäärään, ei esimerkiksi ravinneanalyyseillä kuormituksen vaikutusta mahdollisesti havaita ollenkaan. Kuitenkin lähiseutujen ihmiset saattavat valittaa pyydysten ja rantojen limoittumisesta, jota he eivät ennen kalankasvatusta ole havainneet. Tämän vuoksi kalankasvatuslaitosten kuormituksen tarkkailuun on alettu käyttää muitakin kuin perinteisiä fysikaalis-kemiallisia menetelmiä.
6 6(11) Käsite perifyton tarkoittaa erilaisille vedenalaisille alustoille, kuten makrofyytit, kivet, poijut, kehittyviä eliöyhteisöjä. Suomessa perifytonin synonyymina on käytetty päällyslevästöä ja päällyskasvustoa. Useimmat näistä eliöyhteisöistä ovat mikroskooppisia rihmamaisia leviä, suurimmat tosin paljaalla silmälläkin nähtäviä. Perifytonyhdyskunta koostuu usein muutamasta dominoivasta lajista sekä lukuisista harvakseltaan yhdyskunnassa esiintyvistä lajeista. Yleensä lajistossa on mukana varsinaisesti pinnoilla kasvavia kiinnittyviä leviä tai kiinnittyviä leviä, jotka ajoittain irtaantuvat kasvualustastaan esim. olosuhteiden huonontuessa, kulkeutuvat veden virtausten mukana planktisina ja kiinnittyvät sopivan kasvualustan osuessa kohdalle. Perifytonyhdyskunnassa saattaa olla paljon myös planktisia leviä, jotka ovat usein rihmamaisia. Perifyton on erittäin herkkä indikaattori veden laadulle ja vedessä tapahtuville muutoksille. Pienetkin ravinnelisäykset, joita ei normaalein fysikaalis-kemiallisten tarkkailumenetelmien avulla voi havaita, vaikuttavat perifytonin kasvuun. Perifytonin kasvua edistävät lisäksi myös normaalin tarkkailun ulkopuolella olevat mikroravinteet ja muut kasvua edistävät aineet, joita kalankasvatus saattaa tuottaa. Lisäksi kuormituksen tuottama kiintoaine ja lima ovat sopivia juurtumisalustoja mikroskooppisille leville. Perifytonia tutkitaan keinotekoisten kasvualustojen eli perifytonlevyjen avulla, jotka ankkuroidaan tutkittavalle alueelle inkuboitavaksi. Tässä tutkimuksessa perifytonlevyjä (pleksimuovi 10 * 15 cm, paksuus 2 mm) oli kussakin pisteessä neljä kappaletta ja ne oli laitettu kasvatustelineisiin rinnakkain. Telineet olivat yhden metrin syvyydessä välikohon avulla ja ankkuroituna. Inkubointiaika oli noin kolme viikkoa. Inkuboinnin jälkeen levyt laitettiin pakastepusseihin ja kuljetettiin valolta suojattuna pakastimeen säilytykseen. Määrityksessä perifyton irrotettiin alustastaan muovilastalla, laimennettiin tislattuun veteen ja määritettiin kiintoaine- sekä klorofylli a-pitoisuus normaalien vesianalyysien mukaan. Perifytonmenetelmän varjopuolia ovat tulosten suuri hajonta ja suurempi sattumanvaraisuus, virtausten ennalta arvaamaton vaikutus sekä telineiden katoaminen vilkkailla venereiteillä. teki perifytontutkimuksen viideltä näytepisteeltä (Liite 1) kolmena ajankohtana vuonna 2014: , ja Näytteet otettiin Kukkeistenselältä kolmelta vesistötarkkailun näytepisteeltä (kalalaitoksen yläpuoli 1 sekä laitoksen alapuoliset 2 ja 3) ja Osmonaskeleenselältä kahdelta vesistötarkkailun näytepisteeltä (laitoksen alapuoliset 4 ja 5, Taulukko 1). Taulukko 5. Perifytontutkimuksen havaintopaikat ja koodinaatit (kartta liitteenä) Tunnus havaintopaikka Koordinaatit m kalalaitoksen yläpuolella (tausta) m kalalaitoksen alapuolella m kalalaitoksen alapuolella m kalalaitoksen alapuolella m kalalaitoksen alapuolella
7 7(11) 4.1 Perifytontulokset Vuoden 2014 inkubointiajat olivat: , ja Kesän 2014 keskimääräiset tulokset havaintopaikoittain ovat kuvassa 1. Kesän ensimmäisellä inkubointijaksolla ( ) alhaisimmat a-klorofylli- ja kiintoainemäärät (g/m 2 /3 vk) olivat Osmonaskeleenselällä 1600 m (5) laitoksen alapuolella. Havaintopaikalta 4 ei saatu näytteitä. Ensimmäisen jakson selvästi korkeimmat a-klorofylli- ja kiintoainemäärät olivat Kukkeistenselällä 400 m (2) laitoksen alapuolella. Kesän toisella inkubointijaksolla ( ) alhaisimmat a-klorofylli- ja kiintoainemäärät olivat Kukkeistenselällä 400 m (2) ja 750 m (3) laitoksen alapuolella. Toisen jakson korkeimmat a- klorofylli- ja kiintoainemäärät olivat Kukkeistenselällä 500 m kalalaitoksen yläpuolella (1) sekä Osmonaskeleenselällä 1600 m (5) laitoksen alapuolella. Kolmannella inkubointijaksolla ( ) alhaisimmat a-klorofylli- ja kiintoainemäärät olivat Osmonaskeleenselällä 1600 m (4 ja 5) laitoksen alapuolella. Kolmannen jakson selvästi korkeimmat a-klorofylli- ja kiintoainemäärät olivat Kukkeistenselällä 400 m (2) laitoksen alapuolella. Kolmannen jakson näytteitä säilytettiin pakkasessa ohjeaikoja pidempään, joten tuloksissa on pientä epävarmuutta. Inkubointijaksojen välillä oli suuria vaihteluja tuloksissa, mikä on tyypillistä perifytontutkimuksille. Kesän 2014 keskimääräisten tulosten perusteella levyjen perifytonkasvu oli voimakasta 400 m laitoksen alapuolella (2), jossa perifytonlevyjen a-klorofyllimäärä oli yli kymmenenkertainen ja kiintoainemäärä nelinkertainen laitoksen yläpuoliseen havaintopaikkaan (1) verrattuna (Kuva 1). Muutoin a-klorofylli- ja kiintoainemäärät olivat suunnilleen taustan tasolla tai pienempiä. Kuva 1. Keskimääräiset perifytontulokset havaintopaikoittain (a-chl = a-klorofylli ja ka = kiintoaine)
8 8(11) 5 Veden laadun kehitys Saimaan Kukkeistenselän näytepisteillä vuosina Puumalan Lohi Oy:n Saimaan Kukkeistenselällä sijaitsevien vesistötarkkailupisteiden keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet (kok.p) ovat olleet vuosina alhaisia, karulle vesialueelle ominaisella tasolla (kuva 2). Keskimäärin korkein kokonaisfosforipitoisuus on ollut vuosina heti kalankasvattamon alapuolella, näytepisteellä 2. Tarkastelujakson korkein fosforipitoisuus oli heti kalankasvattamon alapuolella vuonna Kalankasvattamon yläpuolisen näytepisteen (1) fosforipitoisuus on kasvanut tarkastelujakson aikana. Kuva 2. Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamon näytepisteiden kokonaisfosforipitoisuus vuosina Tarkkailutulosten perusteella Kukkeistenselän kokonaistyppipitoisuudet (kok.n) eivät ole juurikaan vaihdellut näytepisteiden välillä vuosina (kuva 3). Typpipitoisuudet ovat lievästi kohonneet tarkastelujakson aikana.
9 9(11) Kuva 3. Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamon näytepisteiden kokonaistyppipitoisuus vuosina Myöskään veden väriluku ja COD Mn -pitoisuus (humuspitoisuus) eivät ole juurikaan vaihdelleet näytepisteiden välillä vuosina (kuvat 4 ja 5). Vesi oli keskimäärin lievästi humuspitoista koko tarkkailualueella. Keskimäärin väriluvut ovat kohonneet tarkastelujakson aikana. Vuoden 2009 jälkeen veden väriluvut kääntyivät laskuun, mutta kääntyneet parina viime vuotena nousuun. Veden humuspitoisuus (COD Mn ) oli myös kasvanut tarkastelujakson aikana, mutta kasvu ei ole ollut yhtä voimakasta kuin väriluvulla. Samanlainen ilmiö on havaittu monissa muissakin vesistöissä ja se lienee ilmaston lämpenemisen aikaansaannosta. Valuma-alueen vaikutus veden laatuun kasvaa routa-ajan lyhennyttyä ja talvivalumien lisäännyttyä. Tarkastelujakson korkeimmat väriluvut olivat vuonna Kuva 4. Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamon näytepisteiden väriluku vuosina
10 10(11) Kuva 5. Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamon näytepisteiden kemiallisen hapen kulutuksen (COD Mn ) pitoisuus vuosina A-klorofyllipitoisuus mitataan pintaveden kokoomanäytteestä (0-2 m) ja tulos ilmoittaa vedessä olevan levämäärän. Vuosien keskimääräiset a-klorofyllipitoisuudet ovat olleet alhaisia, karulle vesialueelle ominaisella tasolla (kuva 6). Näytepisteiden klorofyllipitoisuudet ovat hieman kasvaneet tarkastelujakson aikana. Näytepisteiden välillä klorofyllipitoisuuksissa ei ollut merkittävää eroa. Tarkastelujakson korkein klorofyllipitoisuus oli heti kalankasvattamon alapuolella (2) vuonna Kuva 6. Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamon näytepisteiden a-klorofyllipitoisuus vuosina
11 11(11) 6 Yhteenveto (ent. Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry) on ottanut vuodesta 1999 lähtien Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamon vesistötarkkailunäytteet kolme kertaa vuodessa Saimaan Kukkeistenselältä kolmelta havaintopaikalta niin, että yksi havaintopaikka on kalankasvattamon yläpuolella ja kaksi kasvattamon alapuolella. Vuoden 2014 tarkkailutulosten perusteella heti kalankasvattamon alapuolella kokonaistyppi-, ammoniumtyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet olivat hieman korkeampia kuin kasvattamon yläpuolella. Alimman näytepisteen veden happitilanne oli keskimäärin erinomainen. Vedessä oli lievä humusleima. Vesi oli typpi-, fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella karua. Veden hygieeninen laatu oli tutkituilta osin hyvä. Vuosina laitoksen alapuolella bakteerien määrä on ollut keskimäärin korkeampi kuin laitoksen yläpuolella. Kokonaisuutena tulosten perusteella kalalaitoksen vaikutukset veden fysikaalis-kemialliseen veden laatuun ovat olleet vähäiset. Puumalan Lohen kalalaitoksen vähäiseen veden fysikaalis-kemialliseen laatuun vaikuttavat ennen kaikkea erittäin hyvät laimenemisolosuhteet. Kukkeistenselällä sijaitsevien vesistötarkkailupisteiden keskimääräiset kokonaisfosfori- ja a- klorofyllipitoisuudet ovat olleet vuosina karulle vesialueelle ominaisella tasolla. Keskimäärin korkein fosforipitoisuus on ollut tarkastelujakson aikana heti kalankasvattamon alapuolella. Näytepisteiden a-klorofyllipitoisuudet ovat hieman kasvaneet tarkastelujakson aikana. Typpipitoisuudet ovat lievästi kohonneet tarkastelujakson aikana. Väriluvut ja humuspitoisuudet (COD Mn ) ovat kohonneet tarkastelujakson aikana. teki perifytontutkimuksen viideltä näytepisteeltä kolme kertaa kesällä Keskimääräisten tulosten perusteella levyjen limoittuminen oli voimakasta 400 m laitoksen alapuolella, jossa perifytonlevyjen a-klorofyllimäärä oli 10-kertainen ja kiintoainemäärä 4-kertainen laitoksen yläpuoliseen havaintopaikkaan verrattuna. Pienetkin ravinnelisäykset, joita ei normaalein fysikaalis-kemiallisten tarkkailumenetelmien avulla voi havaita, vaikuttavat perifytonin kasvuun. Kukkeistenselällä, jossa kalankasvattamon kuormitus laimenee nopeasti suureen vesimäärään, perifytontutkimuksella kuormituksen vaikutus havaitaan selvemmin kuin ravinneanalyyseillä. LIITTEET Vedenlaatutulokset vuodelta /2 Perifytontulokset vuodelta /2 Havaintopaikkakartat JAKELU Puumalan Lohi Oy TIEDOKSI Puumalan kunta, ympäristönsuojelulautakunta Etelä-Savon ELY-keskus
12
13
PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA
2(9) PUUMALAN LOHI OY:N KALANKASVATUSLAITOKSEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVE- TO VUODELTA 2015 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1999 2015 1 Yleistä Puumalan Lohi Oy:n kalankasvattamo sijaitsee noin kaksi
LisätiedotIMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA
1(7) IMATRAN IMMALANJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1986-2014 1 Yleistä Imatran Immalanjärvi on Vuoksen kautta Laatokkaan laskevan Unterniskan vesistön
LisätiedotVILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA
2(13) VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILUJEN YHTEENVETO VUOSILTA 1985 2014 1 Ylesitä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt 26.6.2008 Ylämaan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotVILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA
SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 621/16 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2015 SEKÄ YH- TEENVETO VUOSILTA 1985-2015
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotNo 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotNo 1301/17 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2016 SEKÄ YHTEENVETO VUOSILTA Lappeenrannassa 29. päivänä toukokuuta 2017
No 1301/17 VILAJOEN JA PUKALUSJÄRVEN VESISTÖTARKKAILU VUODELTA 2016 SEKÄ YHTEENVETO VUOSILTA 1985-2016 Lappeenrannassa 29. päivänä toukokuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 1 2 PUHDISTAMOTARKKAILUN
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotNo 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017
No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2016 Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017 Johanna Kaarlampi tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 KUORMITUSTARKKAILU
LisätiedotLAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2015 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 7.11.2016 Nro 31-16-7242 2 (6) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2015) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Varkauden kaupunki LÄHETE A 4 Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 29.3.23 2 VARKAUS Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Varkauden
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotHAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo
LisätiedotTUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotHAUTASUON VESISTÖTARKKAILU TURVERUUKKI OY. Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 2016
HAUTASUON VESISTÖTARKKAILU 16 112823 15.11.16 TURVERUUKKI OY Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 1 Hautasuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailu v. 16 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 HANKE-
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotSYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016
VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 15-16-5740 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 18.7.2016 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotNo 988/19 IMMALANJÄRVEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2018 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Lappeenrannassa 28. päivänä toukokuuta 2019
No 988/19 IMMALANJÄRVEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2018 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1986-2018 Lappeenrannassa 28. päivänä toukokuuta 2019 Niina Hätinen vesistöasiantuntija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotHIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1995 2015
SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 421/16 HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU
LisätiedotNo 937/18 IMMALANJÄRVEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2017 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA Lappeenrannassa 15. päivänä toukokuuta 2018
No 937/18 IMMALANJÄRVEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 17 SEKÄ PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 1986-17 Lappeenrannassa 15. päivänä toukokuuta 18 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 1 2 VUODEN 17
LisätiedotVIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN, KASARMINLAHDEN JA MATALANPUHDIN ALUEEN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS ELOKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-6058 Sybimar Oy tilasi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:ltä vesistötarkkailututkimuksen
LisätiedotLAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS
LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS Vuosiraportti 2017 Anne Lehmijoki Sari Koivunen 30.1.2018 Nro 31-18-559 2 (7) LAAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS (2017) Sisällys 1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotHIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA
HIITOLANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2014 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 14 2014 1 Yleistä Hiitolanjoki, josta käytetään myös nimeä Kokkolanjoki, on Etelä-Karjalassa sijaitseva
LisätiedotPYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA
PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-2071 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 26.2.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 28.4.2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme ohessa Tervon
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.
1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella
LisätiedotKesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia
Kesällä 2008 toteutetun rehevyystutkimusken tuloksia Annukka Puro Tahvanainen 7.11.2008 1 Tutkimuksen tavoite Lähtökohta: Inarijärvessä havaittu lieviä rehevöitymisen merkkejä (rantakivien ja pyydysten
LisätiedotESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI
ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI Laitospaikka sijaitsee Kihdin pohjoispuolen vesimuodostumassa, joka ekologisen luokituksen mukaan on Saaristomeren ainoa hyvään tilaan luokiteltu vesimuodostuma.
LisätiedotENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018
ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotNo 1650/17 URPALANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA
No 1650/17 URPALANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2016 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2003-2016 Lappeenrannassa 21. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ 1
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
LisätiedotENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo
LisätiedotPaimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015
1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla
LisätiedotNo 927/19 URPALANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2018 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA
No 927/19 URPALANJOEN FYSIKAALIS-KEMIALLISEN TARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2018 JA PITKÄAIKAISTARKASTELU VUOSILTA 2003-2018 Lappeenrannassa 22. päivänä toukokuuta 2019 Niina Hätinen vesistöasiantuntija
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
LisätiedotKan gaslam m in jäteved en puh d istam on vesistötarkkailun vuosiyh teen veto
1 / 1 LÄHETE 3.3.2016 Varkauden kaupunki Vesi- ja viemärilaitos Käsityökatu 42-44 78210 VARKAUS Tiedoksi: A1407 Pohjois-Savon ELY-keskus Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terv. ltk ympäristönsuojelu Kan
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotAURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro
AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-1220 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 6.2.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoki oli paikoitellen jäässä.
LisätiedotKUIVASTENSUO Sijainti
Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy KUIVASTENSUO 21 Sijainti Kiukoo-Veteläsuo, ja Pillisuo sijaitsevat Pielavedellä Lampaanjoen alueella (vesistöalue 14.746, peruskartta 3314 7-12). Vesistöalueen koko on
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2013 JA 2014
Vesiosasto/MP 9..2 Kirjenumero 798/ NOKIAN KAUPUNKI Ympäristönsuojeluyksikkö Harjukatu 2 7 NOKIA KAHTALAMMEN VEDEN LAATU VUOSINA 2 JA 2. YLEISTÄ Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki Kahtalammen
LisätiedotVAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN YHTEENVETO VUODELTA 2015
SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 5385 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 168/16 VAPO OY:N KARHUNSUON TURVETUOTANTOALUEEN (SUMMAJOEN VALUMA- ALUE) KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVEDOT VUODELTA 2014
SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA SIJAITSEVIEN TUR- VETUOTANTOALUEIDEN VELVOITETARKKAILUJEN
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotYara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019
1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
Lisätiedot