ffi POLI I5I a HAMEEN POLI ISI LAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2or4 GD @o PO
I SISALLYS 1.1 Johdon katsaus... 1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 1.3.1 Valvonta ja hälytystoiminta 1.3.2 Rikostorjunta... 1.3.3 Lupahallinto... 1.3.4 Yhteiset palvelut... 1.3.5 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus.. 1.3.6.5 Laillisuusvalvonta 1.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 1.5 ïilinpäätösana yysi... 1.5.1 Rahoituksenrakenne 1.5.2 Talousarvion toteutuminen... 1.5.3 Tuotto- ja kululaskelma... 1.5.4 Tase... 1.5.5 Hankkeet...2.3.3.6.8 1 11 12 13 13 13 14 15 16 17
2 1.1 Johdon katsaus Kulunut vuosi oli Hämeen poliisilaitoksen ensimmäinen toimintavuosi. Poliisin hallintorakenteita uudistettiin kolmannen kerran (PORA lll), jolloin syntyi yksitoista uutta poliisilaitosta. Hämeen poliisilaitos muodostettiin entisistä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen poliisilaitoksista ja liikkuvan poliisin Lahden-yksiköstä, jolla oli ollut toimipaikka myös Hämeenlinnassa. Monista muista poliisilaitoksista poiketen Hämeen poliisilaitoksen toiminta voitiin aloittaa niin, että koko henkilöstö oli sijoittunut uudistuksessa vahvistettuihin rakenteisiin. Niin sanottuja räätälöityjä tehtäviä poliisilaitokseen eijäänyt. Henkilöstön määrä sisältyi kokonaisuudessaan Pora lll -uudistuksessa vahvistettuihin lukuihin. Poliisin resurssimallin mukaan poliisimiesten määrä on edelleen vähenemässä. Henkilöstön on ollutkin jossain määrin vaikea ymmärtää syitä poliisimiesten vähentämistarpeeseen, kun rakenneuudistuksen olivirheellisesti ymmärretty lisäävän henkilöstöä kentällä. Erittäin myönteistä oli vuoden toiminnallinen taso. Tulostavoitteet saavutettiin pääosin, ja myös valtakunnallisesti vertailtuna tunnusluvut kertoivat onnistuneesta poliisitoiminnasta. Paljon keskustelua ja huolta aiheuttanut liikkuvan poliisin sulauttaminen paikallispoliisiin onnístui hyvin, kun muutosta arvioidaan liikenneturvallisuuden ja liikennevalvonnan tasoa kuvaavilla mittareilla. Rikosten selvitystaso oli alkuvuodesta selvästi tavoitteen ja valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Vuoden aikana tehdyllä selvityksellä ja toimenpiteillä päästiin tältäkin osin lähes tulostavoitteeseen. Aloitettuja tehostamistoimenpiteitä jatketaan seuraavana vuonna. Lupapalvelut ja niiden saatavuus herättivät keskustelua vuoden mittaan. Palveluverkkoa supistettiin sisäministeriön päätöksen perusteella niin, että palvelutoimistot lakkautettiin. Samalla palveluita lisättiin ajanvarausta ja sähköistä asiointia voimakkaasti kehittämällä. Tavoitteena on ollut jonotuksen ja henkilökohtaisen asiointitarpeen vähentäminen lupa-asioissa. Poliisilaitosrakenteeseen lisätty oikeusyksikkö rakensi toimintaansa ja osoitti tarpeellisuutensa oikeudellisten asioiden asiantuntijana, juridisen tuen antajana ja toiminnan laatua laillisuusvalvonnan keinoin parantavana. Viestintä - osin uusin järjestelyin - oli avainasemassa uuden poliisilaitoksen sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämisessä. Henkilöstöinfot poliisiasemilla ja syksyn kuntainfot osoittautuivat merkiüäviksi laajan toimialueen tuntemuksen lisäämisessä.
3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 1.3.1 Valvonta ja hälytystoiminta Tulostavoitteet 1. Poliisin toimintavalmius AB{ehtävissä säilyy vähintään vuoden 212 tasolla 2. Poliisimiesten oma-aloitteisuus rikosten ja häiriöiden ennalta estämisessä kasvaa. 3. Toimeenpannaan poliisin ennalta estävän strategian mukaiset toimenpiteet. Liikenneturvallisuus 1. Liikenneturvallisuus säilyy vuoden 212 tasolla. 2. Liikenteenvalvontaan kohdennetaan vähintään PORA lll -linjausten mukainen määrä henkilötyövuosia. 3. Liikenteenvalvonnan suoritteiden taso pysyy vähintään vuoden 212 tasolla. 4. Road Policing -malli otetaan käyttöön liikennepoliisisektorilla ja sen avulla edistetään monipuolisesti muiden poliisitoiminnan osa-alueiden tuloksellisuutta liikenneturvallisuustyötä tehtäessä. 5. Liikennepoliisisektori vastaa päätehtävänään liikenneturvallisuudesta toimialueellaan, mutta osallistuu lähimmän partion periaatteella kiireellisien hälytystehtävien hoitamiseen. Tulostavoitteiden toteuma 21 4 Valvonta- ja hälytystoim inta Toimintavalmius AB {ehtävissä ei ole säilynyt vuoden 212 tasolla, vaan aika on pidentynyt 1,4 minuutilla. Yksittäistä selvää syytä tähän ei ole tiedossa. Poliisimiesten oma-aloitteisuus rikosten ja häiriöiden ennalta estämísessä on kasvanut. Tavoitetta varten ei ole yksiselitteistä mittaria, mutta kun C tehtävien määrä, joiksi oma-aloitteiset tehtävät kirjautuvat, on kasvanut jopa valtakunnallisesti merkittävästi, on tulosarvio perusteltu. Poliisin ennalta estävän strategian mukaisia toimenpiteitä on pantu kohtuullisesti toimeen tavoitteen mukaisesti. Alla on kuvattu eräitä toimenpiteitä: 1. Kaikki EET-toiminnan osa-alueet ovat poliisilaitoksen johtamisrakenteessa päällystövastu utettuja. 2. EET-palaute ja -analyysitieto on ohjeistettu käsiteltäväksi viikoittaisissa työvuoroja toiminnansuunnittelupalavereissa. 3. npo- ja EET-toiminnasta on laadittu vuosittainen toimintasuunnitelma, jonka toteutumista seurataan neljännesvuosittain valituin mittarein ja sanallisella arvioinnilla ja kohdennetaan toimintaa sen mukaisesti. 4. Ennalta estävää viestintää on toteutettu tavanomaisesti teemojen yhteydessä. Poliisilaitos toteutti ennalta estävän viestinnän kokeilun Summer Up -festivaalin
4 (n. 3. kävijää) yhteydessä yhdessä tapahtumajärjestäjän kanssa. Viestinnässä yhdistettiin poliisin myönteisen näkökulman tiedotus osaksi tapahtumanjärjestäjän FB -tiedotusta. Kokeilu oliosittain myös valmistautumista Lahden vuoden 217 hiihdon MM -kisojen poliisin viestintään. 5. Ennalta estävän erityistoiminnan rakennetta kehitetään parhaillaan mm. uusien lähipoliisien rekrytoimiseksija toiminnan yhdenmukaiseksijärjestämiseksi päijätja Kanta-Hämeessä. 6. Poliisilaitoksen alueella on mm. kattavasti käytössä ankkuri-malli, marak-matti Päijät-Hämeessä ja työryhmä suunnittelemassa sen laajentamista Kanta- Hämeeseen, hajautettu some-poliisi, monitoimitilojen (kauppakeskukset) turvallisuustyö- ja Rl KUn visitor-toim inta päijät-hämeessä. 7. Päijät-Hämeessä on yhdessä poliisilaitoksen ja sisäministeriön kanssa toteutettu "Nyt Riittää" -hanke, jolla kehitettiin toimintamallia kiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen sekä määriteltiin eritoimijoiden - poliisin, koulun, vanhempien - tehtävät akuutin tilanteen purkamisessa. Hankkeen myötä lahtelaisten yhteistyökumppanien kanssa luotiin mm. toimintamalli kóulun vanhempainiltoihin. 8. Päijät-Hämeen turvallisuussuunnitelma on päivitetty. Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuutta koskevat m ittarit ovat tavoitteen m ukaiset. Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat merkittävästi poliisista riippumattomat tekijät, mutta siltä osin kun tulos on ollut riippuvainen poliisin toiminnasta, on myönteiseen lopputulokseen ollut vaikuttamassa liikennepoliisin henkilöstön ammattimainen ja motivoitunut toiminta, jossa ei Hämeen poliisilaitoksessa näkynyt minkäänlaista PoRAI I I -uudistuksesta johtuvaa notkahdusta. Road Policing -mallia on jalkautettu liikennepoliisin koulutustilaisuuksissa. Poliisilaitos on osallistunut kaikkiin POHAn Road Policing- ja viestintäkalenterin mukaisiin teemoihin. Teemat on huomioitu poliisitoiminnan yhteisessä työvuoro- ja toiminnansuunnittelupalaverissa ottaen huomioon kaikkien sektoreiden toiminta. Poliisilaitos on toteuttanut kaksi yhteisiskua Viron poliisin kanssa, ja niissä on tavoitteena ollut mm. virolaisiin kuljetusvälineisiin kohdistuvat tarkastukset reaaliaikaisina myös rekisteritarkistusten osalta. Hämeen poliisilaitoksen poliisimiehiä on ollut myös Virossa vastaavissa iskuissa hyvien käytäntöjen siirtämiseksi. VALVONTA toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 212 21 3 Tavoite 2't4 TALOUDELLISUUS Toimintamenomäärärahat, 1 û euroa 11 9962 1 697 1 687 Henkif ötyövuodet 158,3 145,'l 158,8 157,6 Valvonnan kustannukset euroa / htv 76999 9997 78735 87234 Valvonnan kustannukset, 1 euroa 12189 14379 125 13748
5 VALVONTA toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 212 213 Tavo te Taloudellisuus (kustannukset / A B C-tehtävät) 174,6 24,3 183,8 179,71 TUOTTAVUUS Tuottavuus (A B C tehtävàt / henkilötyövuodet) 441 485 428 485 PALVELUKYKY JA LAATU Katuturvallisuusindeksin arvo, 1999= l 96,29 12,26 1, 16,78 Liikenneturvallisuusindeksin arvo, 21 =1 154,2 198,8 165, ei saatavissa SUORITTEET Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämåäråabc,kpl 69822 7383 68 7653 Yleisten paikkojen pahoinpitelyjen määrä 171 't82 1't 945 Yleisten paikkojen vahingontekojen måårä '1744 1473 14 1523 Yksityisillä paikoilla tepahtune den pahoinpitelyiden määrät 1112 '1124 I 1 1 84 Liikennevalvontean käytetty työaika, tunniu164 18,3 16, 4, 38,5 Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet 34115 421 1 5 39458 Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, tunniul 64,37,41,5,66 MINTA toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta - inta 212 213 Tavoite TALOUDELLISUUS Toimintamenomäärärahat, I euroa 433 451 3 4967 5634 Henkilötyövuodet 7,'l 66,2 7,9 8,7 Hälytystoiminnan kustannukset, 1 euroa 54',!2 567 53 7113 Hälytystoiminnan kustannukset euroa / htv 7724 8565 7478 88141 Taloudellisuus (kustannukset / hälytystehtävät A+B) euroa 77,5 121,69 98,1 139,2 TUOTTAVUUS Tuottavu us (hälytystehtävät A+B / henkilötyövuodet) 862 852 762 634 PALVELUKYKY JA LAATU Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 9,8 9.3 9,5 1, Toimintavalmiusaika A ja B -luokan tehtävissä, m n 16,6 16,9 16,7 18, SUORITTEET Hälytystehtävien määrä (A,B,C) tehtävämäärä, kpl 69822 7383 68 7653 Perheväkivaltaan liittyvât hälytystehtävät, lkm, en intåän 1 895 1997 2 1832 A ja B hälytystehtävien määrå enintäån, kpl 6422 56397 54 51186 Perheväkivaltarikosilmoitusten määrä, kpl 381 354 36 385
6 1.3.2 Rikostorjunta Tulostavoitteel2Ql4 1. Laadukkaalla perustyöllä pidetään rikoslakirikosten selvitysaste vuoden 212 tasolla. 2. Kaikissa yli kaksivuotta vireillä olleissa talousrikosasioissa saatetaan tutkinta loppuun tai tehdään esitutkintapäätös ja juttuvaranto pienenee 2 prosenttia vuoden 213 tasosta. Harmaan talouden torjunnassa saadaan rikoshyötyä takaisin enemmän kuin vuonna213. 3. Huomioidaan tietoverkkorikosten esitutkinnan tarpeet tutkintajärjestelyissä ja turvataan vaativien tietotekniikka- ja tietoverkkorikosten tutkinnan osaaminen. 4. Järjestäytyneen rikollisuuden ja sarjarikosten torjuntaa ja tutkintaa suoritetaan sujuvalla yhteistyöllä ja panemalla täytäntöön hyväksytty JR-strategia. Tulostavoitteiden toteuma 21 4 Selvitysastetavoite ei toteutunut vaan jäi 1,6 o/o alle tavoitteen. Tavoitteen toteutumisen kannalta oli merkittävä poliisin ylijohdon linjaus siitä, että perusrikostorjunnan tulokset voivat kärsiä muun toiminnan kustannuksella. Tästä tulijossain määrin itseään toteuttava ennuste, koska Hämeen poliisilaitoksessa ei tapahtunut merkittävää resurssien vähenemistä. Eräät PORA lll:een liittyvät organisatoriset muutokset aiheuttivat kuitenkin tilapäistä resurssivajeüa. Poliisilaitos noudatti myös erittäin tiukkaa budjettikuria eikä mm. ylitöitä juurikaan voitu sallia, mikä vaikuttijoiltakin osin tuloksen heikkenemiseen. Talousrikostutkinnassa tavoitteet saavutettiin kaikilta osin. Talousrikostutkinta on hyvin resursoitu osin muun tutkinnan kustannuksella. Yksikön johtaminen on hyvää ja henkilöstö ammattitaitoista ja motivoitunutta. Tietoverkkorikollisuutta koskevat tavoitteet toteutuivat. Kaksi poliisilaitoksen lt - tutkijaa osallistui pohjoismaisella yhteistyöllä toteutettavaan koulutukseen. J ärjestäytynyttä rikol I isu utta koskevat tu lokset ovat tavoitteen-s uu nta isia. J R- strategian täytäntöönpano jatkuu edelleen. Strategian tavoitteet ovat jossakin määrin strategioiden luonteen mukaisesti melko yleispiirteisiä.
7 RIKOSTORJUNTA Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhalli nta -rikostorjunta Toteume 212 213 Tavoite TALOUDELLISUUS Toimintamenomäärärahat, 1 euroa 12494 1 395 '13371 15252 Henkilötyövuodet 194,8 195,3 215,5 26,9 Rikostorjunnan kustannukset, 1 euroa 15614 1748 1 57 1 8993 Rikostorjunnan kustannukset euroa / htv 8't54 8953 72853 91 798 Taloudellisuus (kustan nuksevselvitetyt rikoslakirikokset) 733,2 81,4 73,2 918,9 TUOTTAVUUS Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikoksevhenkilötyövuodet) 19,3 't 1,5 99,8 99.9 PALVELUKYKY JA LAATU Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), prosenttia, vähintään 46,5% 47,% 47,/o 44,8/o Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), keskiarvo, vrk 77 91 9 122 Omaisuusrikosten selvitystaso, prosenttia, vähintäån 34,5% 34,3% 35,5% 33,7% Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitysteso, prosenttia, väh ntään / henkirikokset 1,% 85,7/o 1,% 92,5/o Henkeen ja terveyteen kohd istu neiden rikosten selvitystaso, prosenttia, vähintään / pahoinpitelyrikokset 76,3/o 81,7% 8,% 71,5% Päätettyjen talousrikosten tutkinta-aika, keskiarvo, vrk, enintään 192 258 25 41 SUORITTEET (koskee vain poliisitointa, PolStat: tutkiva yksikkö = poliisi) Kaikki selvitetyt rikokset, määrä 57297 628',t1 6 59584 Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 21295 2157 215 2664 Päätettyjen talousrikosten määrä '146 119 12 28 Avoinna olevien talousrikosten määrä 139 128 '12 8 Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä 38 51 45 44 Poliisin paljastamat törkeät huumausainerikokset, määrä 43 42 35 38 Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj euroa,59 1,38 1,5 1,51 Haltuun saatu rikoshyöty huumausa nerikoksissa (netto), milj. euroa,5,9,5,12 Haltuun saatu rikoshyöty muu rikos (netto), milj. euroa,9 o,'t7,1,29 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrå, kpl / henkirikokset 39 35 35 4 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten mäårå kpl / pahoinpitelyrikokset 2183 226 21 229 Rasistiset ja muut viharikokset, kpl (rasismi, ilmoitetut, kuukausittain -lähdekuutio) 6 I 1 2
8 1.3.3 Lupahallinto Tulostavoitteet 1. Poliisilaitos osallistuu aktiivisesti ja suunnitelmallisesti lupahallinnon kokonaiskehittämishankkeen kehittämistoimien toteutukseen ja täytäntöönpanoon sekä asiakasviestintään Poliisihallituksen ohjeiden mukaisesti. 2. Poliisilaitos järjestää suunnitelmallisesti ampuma-aseasioiden lupa- ja valvontamenettelyiden toteutuksen siten, että ampuma-aseisiin ja asetietojärjestelmään liittyvä ammattitaito sekä lainsäädännön tuntemukseen perustuva laadukas hallinnollinen päätöksenteko on varmistettu. 3. Poliisilaitoksissa tehtävät yksityistä turvallisuusalaa koskevat lupapäätökset ovat Poliisihallituksen ohjeiden ja linjausten mukaisia ja poliisilaitoksien suorittama alan valvonta on aktiivista. Erityisenä painopistealueena on järjestyksenvalvontatoim in nan valvonta. 4. Poliisilaitos säilyttää lupapäätösten hyvän tason niin, että muutoksenhaussa muuttuu enintään 2 % poliisin päätöksistä. 5. Poliisilaitos varmistaa poliisin tavoitettavuuden ja kohdentaa tarvittavan määrän resursseja ajanvaraukseen, sähköisen asioinnin tukitehtäviin ja neuvontaan sekä muihin poliisilaitoksen neuvontatehtäviin. Tulostavoitteiden toteuma 21 4 Hämeen poliisilaitos on osallistunut aktiivisestija suunnitelmallisesti lupahallinnon kokonaiskehittämishankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Lupapäällikkö on osallistunut ajo-oikeusasioiden kehittämistyöryhmän työhön varsinaisena jäsenenä. Toimistosihteeri on ollut mukana skannauspilottihankkeen työskentelyssä ja osallistunut ulkomaalaisasioiden asiakirjapohjien kehittämistyöhön. Henkilöstö on kattavasti osallistunut valtakunnalliseen koulutukseen erityisesti sähköisen asioinnin tehostamiseksi. Ampuma-aseasioiden lupa- ja valvontamenettelyn laadukas päätöksenteko on pyritty varmistamaan jatkuvan koulutuksen avulla. On osallistuttu aktiivisesti valtakunnalliseen koulutukseen. Lisäksi asioita on käsitelty ryhmä- ja esimiespalavereissa. Yksityistä turvallisuusalaa koskevat päätökset on tehty Poliisihallituksen ohjeistuksen m ukaisesti ja suoritettu lainsäädän nön edellyttämät tarkastukset. Lupapäätösten taso on säilynyt tulostavoitteen edellyttämällä tasolla. Päätöksistä muutoksenhaussa on muuttunut alle 2 o/o. Ajanvarausjärjestelmä on otettu kattavasti käyttöön koko poliisilaitoksen alueella Käyttöön on otettu lupaneuvontapuhelin ja henkilöstöä on kohdistettu sähköisen asioinnin neuvonta- ja tukitehtäviin. Tuottavuustavoitteet ylittyivät jonkin verran, samoin toiminnan taloudellisuus oli pienessä kasvussa. Myönnettyjen lupien määrä kasvoi 1,89o/o. Ajolupien määrä kasvoi 6, %. Eniten vähenivät aseluvat (1,68 %) ja ulkomaalaisluvat (6,23 o/o)
I LUPAHALLINTO Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta 212 213 Tavoite TALOUDELLISUUS Henkilötyövuodet 54,8 6,4 42,5 51, Lupahallinnon kustannukset, 1 euroa 4268 573 3439 4593 Taloudellisuus (kustannukseupoliisin myöntämät luvat) 48,4 54,9 36,3 49,2 Lupahallinnon kustannusvastaevuus, prosenttia 1OO o/o '118,13 /o Lupahallinnon tuottotavoite, 1 euroa 41 63 438 43 TUOTTAVUUS Tuottavuus (poliisin myöntåmät luvaulupa-htv, maksullinen ja maksuton) 168 1528 2229 1832 Maksullisen toiminnan tuottavuus (poliisin myöntämät luvat / lupa-htv, maksullinen työaika) 247 1 996 23 236 Maksuttoman toiminnan tuottavuus (valvonnalliset suoritteet / maksuton työaika, lupa-htv) 576 835 58 264 PALVELUKYKY JA LAATU Koulutustunnit / lupa-htv 2,5 24,2 2, 18,2 Käsittelyaika - kansalaisuushakemus(vrk) '18 8 15 't2 Käsittelyaika - I vaiheen ajokorttilupa 9,5 34,6 't 9,8 SUORITTEET Poliisin myöntämät luvat yhteensä, kpl 881 59 92331 948 9345 Passit 5236 5961 6 63 6477 Henkilökortit 25562 22427 223 23773 Ajoluvat 2856 294 27 2455 Aseluvat 369 3698 34 333 U lkom aa la isluvat 2889 2825 26 2649 Muut luvat 856 861 8 748 Aseiden hallussapitolupiin kohdistuvat peruutukset ja varoitukset 183 186 2 19 Ajo-oikeuspåätökset 6524 6s 2519 Järjestyksenvalvojakorttien peruutukset ja varoitukset 45 24 45 3 Vartijakorttien peruutukset ja varoitukset 7 5 7 5
1 1.3.4 Yhteiset palvelut Tulostavoitteet 1. Toimiva sisäinen valvonta on osa poliisilaitoksen päivittäisjohtamista kaikilla tasoilla. Valvotaan virkavastuun toteutumista siten kuin vastuista on ohjesäännössä, työjärjestyksessä, taloussäännössä, toimenkuvissa tai muutoin määrätty. Poliisihallituksen sisäiseen tarkastukseen on toimitettava tieto havaituista poikkeam ista ja väärinkäytöksistä. 2. Poliisiyksikön hankintatoimi organisoidaan tuottavasti ja taloudellisesti sekä säännösten ja Poliisihallituksen ohjeistuksen mukaisesti. Valtakunnallisiin materiaalin kehittämistyöryhmii n sekä välineistön ja ajoneuvojen käytön koulutustapahtu miin asetetaan asiantuntijoita ja kouluttaj ia. 3. Yksiköllä on Pora lll-linjausten mukaisesti järjestetty laillisuusvalvontaorganisaatio, joka ratkaisee yksikköä koskevia kantel u ita sekä suorittaa yksikössä laillisuustarkastuksia ja raportoi tarkastusten tulokset niin, että ne voidaan käsitellä poliisilaitoksen johtoryhmässä, tuloskeskusteluissa ja tarvittaessa välittömästi. 4. Toteutetaan viestintästrategian mukaiset kehittämisalueet erityisenä painopistealueena Pora-hankkeen laadukas viestintä, uuden julkaisujärjestelmän (JUPO) käyttöönotto ja osallistuminen poliisin valtakunnalliseen viestinnän valmiusryhmän toimintaan. 5. Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa. Tunnistetut riskit arvioidaan ja ryhdytään toimenpiteisiin kriittisten ja korkeiden riskien hallitsemiseksi. Päätökset riskienhallinnan toimista tekee yksikön johto. 6. Toimitaan aktiivisesti toimitilavuokrien, ylläpidon ja energiankäytön säästötavoitteen toteuttamiseksi. Tilatehokkuutta parannetaan sopimusten päättyessä, sopimuksista neuvottelemalla sekä etsimällä aktiivisesti ulkopuolista käyttöä ns. yliväljille tiloille. Kaikissa poliisin toimitilahankkeissa sovelletaan poliisitalokonseptia. 7. Varmistetaan PORA lll:n toimeenpano tavoitteiden mukaisesti 8. Valmistellaan talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotto ja toimintatapamuutokset sekä varmistetaan käyttöönoton edellyttämät resurssit. Tulostavoitteiden toteuma 21 4 Poliisilaitoksen hankintatoimi toimi tuottavasti sekä taloudellisestija hankintojen osalta saatiin säästojä. Poliisilaitoksen hankintaohje päivitettiin Poliisin materiaalihallinto ja hankinnat -ohjeen mallin mukaiseksi. PORA lll -hankkeesta viestittiin henkilöstölle noin 2 sisäisellä tiedotteella. Tiedotteet käsittelivät muun muassa organisaatiorakennetta ja yksiköiden tehtäviä, henkilönimityksiä, poliisin toiminnallisia tuloksia sekä taloudellisia voimavaroja. I Lrùq^ùtJut^qtùuilt iaälai i"ll-aia+ii^., ^ Yilùt ^^l -;^.i.ill;l,añ PuiltÞtPqalil^vtt Vi.i^i+',^+^ iaiàan aihaana an all '+ ^iljvttuùtql Jvtuglt qiltgsrrq vrr vilur hallintorakenneuudistus. Asiaa on käsitelty myös johtoryhmätyöskentelystä kertovissa uutisissa sekä poliisilaitoksen omissa henkilöstöinfoissa, joita on järjestetty maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa. Elokuun tilaisuudessa vieraili kansliapäällikkö Päivi Nerg. Medialle toimitettiin taustatietoja ja tilastoja ja annettiin aiheesta säännöllisesti haastatteluja.
11 Sinetti otettiin käyttöön suunnitellun aikataulun mukaan, ja sen toiminnallisuuksista on tiedotettu henkilöstölle. Sinetin käyttökatkoksista viestittäessä on turvauduttu sisäisiin sähköpostijakelulistoihin. Lukuisat tekniset ongelmat ovat vaikeuttaneet Sinetin jalkauttamista. Toisaalta sisällön laatuun (tekstien ymmärrettävyys ja houkuttelevuus, kuvitus) on pyritty panostamaan, jotta henkilöstö hakeutuisi ensisijaisesti Sinettiin tiedon perässä. Samaan on pyritty myös yksinkertaistamalla rakennetta ja tarjoamalla sivukohtaista ohjeistusta. Valtakunnallisella viestinnän valmiusryhmällä on ollut kaksi koulutusta, joihin molempiin viestintäpääll kkö on osallistunut. Lisäksi poliisilaitoksessa on kesällä järjestetty oma viestintäharjoitus osana WR : n harjoitustoim intaa. Poliisilaitoksen käytössä olevien toimitilojen määrää on vähennetty mm. lakkauttamalla palvelupisteet sekä vuokraamalla tiloja ulkopuolisille; Hämeenlinnan poliisiasemalta on vuokrattu tiloja Salpausselän syyttäjänvirastolle, Heinolan poliisiasemalta on vuokrattu tiloja Heinolan kaupungille ja Lahdessa Kirkkokadun tiloja on vuokrattu Puolustusvoimien aluetoimistolle. Pora lll:n toimeenpanossa edettiin sille asetettujen tavoitteiden mukaisestija mm. poliisilaitoksen liikennepoliisisektori on aloittanut tulossopimuksen mukaisesti vuoden alussa. Liikennevalvonnan tulokset ovat olleet edellisvuoden tasolla. Kiekutietojärjestelmän käyttöönottoon on valmistauduttu valtakunnallisessa ohjauksessa. Henkilöstö- ja taloushallinnon asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti koulutuksiin. Poliisilaitoksella on tiedotettu Kiekua koskevista ajankohtaisista asioista aktiivisesti. Poliisilaitoksen tulevat Kieku-esimiehet osallistuivat esimiehille suunnattuun koulutukseen. 1.3.5 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Lupapalvelun kustannusvastaavuus vuonna oli 12,1 % kun se vuonna 213 oli 18,78 % ja vuonna 212 1 18,13 %. Muiden julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuonna oli 51,31 %. Vastaava luku vuonna 213 oli 54,73 o/o ja 84,8 7o vuonna 212. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus vuonna oli 51,31 o/o, edellisenä vuonna 54,73 o/o ja 94,1 %o vuonna 212. Lupatuottotavoitteet oli asetettu konsernitasolla. Maksullisen toim innan lupapalvelujen kustannukset pienenivät vuoteen 213 verrattuna 364.42, euroa ja vuoteen 2Ol2verrattuna kasvua oli 154.638, euroa. Ohessa on maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma.
12 MAT(SULLISEN TOIMINNAiI KUSTAÌ\ NUSVASTAAWUSI ASKELMA 2OI4 Ka kk momontit yhteenså Yks kkö Hâmeen mliis le tß Selite 2U't2 l Lupapalwlu suoritteel 2 fttuutjulk so keudell set suoritteel 3 Li ketaloudell set suoritleel 21 3 1 Lupepêlwlu s uoñneet 2 f\tuutjulkiso keudelliset suoritteet 3 Liikelaloudelliset suoritteet 211 1 LupapalFlu s uoritteet 2 Muutjulkiso keudell sel suoritteet På!ám äärä 5 LilKe- Þloudelliset suoriteet 4 Entyrslal( n muka set suoritteel Yhteensà r. TUOTOÎ l 163 l33 75 5,15 77ú,l 3OZ El6 89 & I 659 4 299 979 93 22 7 444 4 4 14'l 2. KUSTANNUKSET Elll 9kuatannukaet 2 3 WokEt 2 4 PalElujen oslot 2 5 Muut kulut Yhteeßä 1 933 la5 â7 2tX 65 641 l8 6 l{ 2891 767 26ú 59 8? 5 3AC 3 21 741 71 771 5 5 da 3m 67 6 693 2É7tu 4m a8i 68t) 23t 11 5't 7 3 264 23 1U 175 13 89 '183 I 391 132 149 '1 r 399 595 l:lft 12749 '1722771 243367 647 942 16 249 2657 751 112 915 '17 637 6 473 't 614 142651 9 32 1 4't1 518 't29 1 41 c c c c 1 644 t1e 262 41 5 694 933 18 32 2851 812 YÌtelskßta nnukset (osu6l z / Potstot z ð Korot KAIKI{ KUSTAI{NUKSET Yìtesßå 24O Ot 1577 Slai õ42 G32 467 3 621211 6ð27 67 57 I 563 't7 317 89 88 62 EO 49 I 695 I 189 261 O6e 3 48 43f 514 695 99t 3 96 221 11 872 1 757 59 1A 31 981 lg4 13 I tlg l6 17 3 61 l6 82 18't 128 U 71 434 882 565 3 58 317 11198 2 96 26 25 339 3E 659 l8l 31 ö96 168 2 227 3 92 14 52 193 222 2 264 2A 728 84 924 31 6 3 776 129 KUSTANNUSVASTAAWUS G38 925-13 6,13-183 3 t7 595-71298 -7 161 7l I 662-88 288-7 G2 624 31 3 KUSTANNUSVASTAAVUUS% 118,13õ/þ 84,8 % 94,1 % 1Ù8,f8o/o 54,73o/o 54,73o/" 12O,.lOõ/" 51,31 % 5.t,31 /6 1.3.6.5 Laillisuusvalvonta Hämeen poliisilaitoksen oikeusyksikkö aloittitoimintansa poliisin lll -vaiheen hallintorakenneuudistuksen yhteydessä 1.1.21 4. Oikeusyksi kkö on suoraan poliisipäällikön alaisuudessa toimiva yksikkö, joka vastaa poliisilaitoksen laillisuusvalvonnasta ja erinäisistä oikeudellisista palveluista työjärjestyksessä määritellyin tavoin. Oikeusyksikkö on täyttänyt resurssiensa ja organisointinsa osalta hallintorakenneuudistuksessa ko. yksikölle jokaisessa poliisilaitoksessa asetetut tavoitteet. Oikeusyksikköön on sijoitettu johtava rikosylitarkastaja (nimike muutettiin poliisilakimieheksi 1.9. lukien), rikosylitarkastaja ja laillisuusvalvontasihteeri. Oikeusyksikkö on vakiinnuttanut asteittain toimintansa. Saadun sisäisen palautteen perusteella voitaneen todeta, että oikeusyksikkö on jo vuoden aikana varsin hyvin ja hyväksytysti löytänyt sille kuuluvan tarkoituksenmukaisen roolin. Kuitenkin yksikön palveluiden kysynnän ja niiden tarjonnan kannalta löytyy haasteellisia rajapintoja, joiden osalta työtä riittää tulevina vuosina. Myös Poliisihallituksen 2.1. Hämeen poliisilaitokseen kohdistamassa laillisuustarkastuksessa saatiin myönteistä palautetta oikeusyksikön toiminnan laadun suhteen. Oikeusyksikön suorittama tai koordinoima laillisuusvalvonta on vaikuttanut Hämeen poli isilaitoksen toi m intaan sekä lail lisuustarkastusten että kantel u- ja vahingonkorvausasioicjen käsiäeiyprosessien kautta. Laiiiisuusvaivonta on toteutettu "Hämeen poliisilaitoksen laillisuusvalvontasuunnitelma vuonna "'.n mukaisesti. Perinteinen tehtävämäärien vertailu aiempiin vuosiin ei ole mahdollinen, koska kysymyksessä on yksikön ensimmäinen toimintavuosi. Yleisestivoidaan kuitenkin todeta, että mitään merkittäviä tehtävämäärien muutoksia ei ole oikeusyksikön toimialalla vuonna 21 4 tapahtunut.
13 1.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulostavoitteet 1. Laaditaan poliisilaitoksen pitkän tähtäimen henkilöstösuunnitelma, joka sisältää henkilöstöresurssien määrää, laatua ja kehittämistä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet. 2. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan organisaation muutosprosessissa. Tulostavoitteiden toteuma 21 4 Poliisilaitoksessa laadittiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Suunnitelma sisältää henkilöstöresurssien määrää, laatua ja kehittämistä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet, ja keskittyy erityisesti henkilöstön kehittämiseen. Henkilöstön työhyvinvoinnista organisaation muutosprosessissa on pyritty huolehtimaan aktiivisella muutosprosessiin liittyvällä viestinnällä, jota on kuvattu tarkemmin edellä. Lisäksi koko poliisilaitoksen henkilökunnalle järjestettiin kaksi työhyvinvointipäivää. Kevään päivä järjestettiin Lahdessa ja syksyn päivä Hämeenlinnassa. nehxll-ösröresurssrr 212 2't3 TavoÍt4 213 Henkilöstömäärä ja rakenne, poliisin momentti 1. Poliisin henkilöstö yhteenså, htv 551, 538, 56, 561,1 2. Poliisimiehet, htv 418,8 414,O 45, 438,2 3. Opiskelijat, htv '17,5 6,7 5,9 4. Muu henkilöstö, htv 114,7 117,3 1 1, 1 16,9 5. Naisia, %-osuus koko henkilöstöstä 24,5 /o 262 o/o 24,2 /o 27, o/o 6. Naisia, o/o-osuus poliisimiehistä 9,7 % 11,4 /o 9,2% '13,3 /o Työhyvinvointi Sairauspoissaolot, työpäivåä / htv 1'.t,4 9,9 1't, 1,8 Työtyytyvä isyysi ndeksi 3,4 Osaamisen kehittåminen Tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen (% henkilöstöstä käynyt) 92 o/o Kehityssuunnitelmien laatiminen (laadittu %:lle tulos- ja kehityskeskustelujen käyneistä) 92 o/o 1.5 Tilinpäätösanalyys 1.5.1 Rahoituksenrakenne Hämeen pol iisilaitoksella oli käytettävissä kaikkiaa n 39.282.686, euroa (bruttorahoitus). Tästä summasta perusraho tusta oli kaikkiaan 38.786.686, euroa Toimitilarahoitus oli mukana perusrahoituksessa. Poliisikoululaisten kustannuksiin
14 rahoitusta oli osoitettu 315. euroa. Hankerahoitusta oli 35. euroa (Vati). lnvestointeja ei ollut. Muiden tuottojen tavoite oli 146. euroa. Tavoite ylitettiin 2657, eurolla. Hämeen poliisilaitoksen kokonaisrahoituksesta,37 % oli nettobudjetoitua tuloa ja 99,63 % myönnettyä määrärahaa. Vuoden määrärahaa oli käytettävissä: 26.1.1. 1 Perusrahoitus 26. 1. 1.2 Hanker ah oitus )^ 'lô. fìl? Þnliieinnickaliiaf Nettorahoitus yhteensä Muiden Bruttorahoitus yhteensä 38.786.686, 35.?l 5 nnn on 39.136.686, 146. 39.282.686, 1.5.2 Talousarvion toteutuminen Hämeen 1. Tuotot 1.1. Maksullisen to m nnan tuotot 1.2. Muut tuotot L Tuotot 2. Kulut 2.1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2.2. Henkilöstökulut 2.3. Vuokat 2.4. Palvelujen ostot 2.5. Muut kulut 2. Kulut 3. Investoinnit 3.1. 3.2. Teto- ja viestintälaitteev -jäúestelmät Toimitilojen kalustaminen 3.4. Muut nvesto nnit 3. Investoinnit VK / Tuotto-ja kuluraportti Budjetti Saldo Budjettiero 79 2 66 8 1 332 1 3 782 45 4 868 64, 2 87 56 358 512, 39 428 686, I r 462,47 48 194,1 146 tß656,57 r 26 745,14 3 625 381,43 4 879 988,75 2 355 664,39 4r5 247,57, 3e 33 o2748 I : i 21 262,47-18 65,9 'i-ese,sz 35 354,86 757 68,57 -Lr 924,75-268 14,39-56735,57 125 658772 r 39 2A2 686, 39 154 37,71 128 315,29 Tuottojen osalta vuodelle asetettu tavoite saavutettiin ja ylitettiin. Määrärahojen käyttö oli suunnitelmallista vaikkakin määrärahoja jäi käyttämättä 128.315,29 euroa. Osaltaan siirtyvän erän syntymiseen vaikuttivat lokakuussa ja joulukuussa tulleet projektirahoitukset, joihin liittyvät hankinnat oli suunniteltu maksettaviksi toimintamäärärahasta. Näitä rahoituksia oli yhteensä 64. euroa.
15 Bruttokäytön jakauma Vo:na 13o/o 6/o 1o/o laineet, tarvikkeet ja tavarat r Henkilöstökulut cvuokrat tr Palvelujen ostot r Muut kulut I 3. I. Kuljetusvälineet Eri momenteittain määrärahan budjetit ja käytöt vuonna olivat: Budjetti Käyttö Siirtyvä 26.1.1.1 26.1.1.2 26.1.1.3 Perusrahoitus Hankerahoitus Tvö- ia kenttäharioitteliiat 38 932 686 38 793 584 139 12 35 35 315 325787-1787 Yhteensä 39 282 686 39 154371 128315 Poliisilaitokselle osoitettu perusrahoitus oli riittävä. Sen sijaan työ- ja kenttäharjoittelijoiden rahoitus ei riittänyt kattamaan kyseisiä menoja 1.5.3 Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma vuosilta 212,213, ia on alla. Kustannusten vertailtavuutta heikentää, että vuoden 212 ja 213 luvuista puuttuu entisen liikkuvan poliisin tiedot. Aineiden ja tarvikkeiden osalta vuoden kulutus on vähentynyt verrattuna vuoteen 213. Vuoden 213 menoissa ovat mukana Hämeenlinnan poliisitalon aiheuttamat kustannukset. Vr- osien 212,21.3 ja 2O'14 henkilöstömenot eivät ole vertailukelpoisia, koska vuosien 212 ja 213 luvuista puuttuvat entisen liikkuvan poliisin Lahden ja Hämeenlinnan toteutuneet luvut. Vuokramenot ovat nousseet vaikkakin Hämeen poliisilaitoksessa on tehty kuluja pienentäviä toimenpiteitä toimitilojen suhteen.
16 Palvelujen ostot ovat myös lisääntyneet jonkin verran edellisestä vuodesta. Painatuspalvelut sekä vainajien kuljetuksista aiheutuvat menot ovat suurin syy tähän Muiden kulujen osalta on myös tapahtunut kasvua. Tämä johtuu etupäässä matkakustannusten lisääntymisestä. TþTÏ(> JA 1 26 28 948 t677 4 879 988, 725 452, t7,46 2273 33,27 2567 1.5.4 Tase Kokonaiskustannusten osalta näyttää, että kustannukset ovat kasvaneet, kun verrataan vuosia 212,213 ja toisiinsa. Kustannusten nousuun vaikuttaa liikkuvan poliisin osuus vuonna. Edellisiltä vuosilta ei ole saatavissa liikkuvan poliisin tietoja. Suurin osa kustannuksista kohdistuu rikostorjuntaan ja valvontaan. Kokonaiskustannukset I. TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Liiketaloudellisten suorifteiden tuotot 4246393 7 76 4 46 312 I 659 4 4 41 7 44-5 871-1 219 -.13-14.O7 Luoaoalvelut 4 163 142 4 37 818 4 299 979-7 839 -.18 Muut iulkisoikeudelliset suoritteet 75 545 89 835 9322 3 187 3.54 Muut tuotot 62 679 129 958 48 194-8',1764-62.91-87 634-1.93 2. KULUT Aineet ia tarvikkeet 1 174 132 1 781 797 18217-69978 -39.27 Henkilöstökustannukset 28 943 395 29 346 831 31 46 898 2 6 67 7,1 Vuokrat 2544324 4154537 4 879 989 725 452 17,46
17 ostot 2 116 835 2 299 943 2 389 625 89 682 Muut kulut Poistot ia varaston muutos 336 845 4í4 396 374 57 461 53 4 478-3 673 66 421 49',1726 Korot 27 37 1s 6 67'1-8 89 Osuudet vhteisistå kuluista 4 834 384 5 236 96 7 362 88 2 125 92 3867 127 17.75-16,65-56,98 4,59 8,85 Toiminnan kustannukset avainprosesseittain, (tukitoiminnot vyörytetty) 212 213 44 Lupapalvelut yhteensä 4 273923 5 73 946 4 592 55 441 Maksulliset lupapalvelut 35211 3 964 117 3 66 833 442 Maksuton lupapalvelu 753 912 1 19829 985717 41 Valvonta 12 372 175 12 437 656 't3747 671 42 Hälytystoiminta 5 413 567 5 67 473 7 113458 43 Rikostorjunta 1 5 628 991 17 48748 18 992 869 45 Tukitoiminnot 46 Muut tehtävät 272962 3 7 897 3 91 34 Yhteensä 4 391 619 43 67 72 47 537 851 1.5.5 Hankkeet Hämeen poliisilaitokselle oli myönnetty hankerahoitusta yhteensä 35. euroa Vati{oimintoihin. Raha käytettiin kokonaan kyseisiin toim intoihin. Lahdessa 5.3.215 Poliisipäällikön sijaisena Apulaispoliisipäällikkö Apulaispoliisipäällikkö