Pielisen Karjalan kuntarakenneselvitys Kuntalaistilaisuudet 24-25.3.2014, Juuka, Valtimo, Lieksa, Nurmes Mikko Kenni & Anssi Hietaharju 28.3.2014 Page 1
Mitä ollaan tekemässä, miksi ollaan tekemässä ja kenen toimesta? 28.3.2014 Page 2
Mitä ollaan tekemässä? Pielisen Karjalan kunnat ovat valtuustoissaan päättäneet toteuttaa kuntarakennelain mukaisen selvityksen. Selvityksessä ovat mukana Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo. Työryhmien 1.aalto valmistunut - Toimialavalmistelut pohjaksi muulle työlle Toinen aalto käynnistynyt 1.3 ja valmistuu huhtikuun puolivälissä Tilastoanalyysit, strategiset linjaukset, talous, henkilöstö, elinvoima Yhdistyminen vai syvennetty yhteistyö Päätös valtuustoissa toukokuun lopussa Selvitys valmis ennen kesää Selvitys nähtävillä kesän ajan Päätökset elo-syyskuussa (yhdistymissopimus tai yhteistyösopimus) 28.3.2014 Page 3
Valmistelun organisointi Nurmes Lieksa Juuka Valtimo Kaupunkien/kuntien valtuustot Valtuutetut Ohjausryhmä Kuntien valitsemat neuvottelijat Elinvoima (seutuyhteistyö, konserni) elinkeinoelämä) Työvaliokunta (2.aalto) Kunnanjohtajat - strategia ja identiteetti Käsittelee mm. - päätöksenteon ja demokratian sekä hallinnon rakenteet Elinkeinopolitiikka (pol.) (Elinkeino-, toimitila- ja markkinointiyhtiöiden roolit ja vastuut) Sivistys 1.aalto -opetus - varhaiskasvatus -kulttuuri -nuoriso -liikunta -vapaa-aika Sote 1.aalto -sosiaalipalvelut -perusterveys - erikoissairaanhoito Tekniikka 1.aalto -maankäyttö -ympäristö -joukkoliikenne -omistus (tilat, tontti- ja maavaranto) -tukipalvelut (ruoka ja siivous) -taloushallinto, -ICT- palvelut - konserni Keskushallinto 1.aalto 2.Aalto Henkilöstö (ART) Talous (ART)
Valtuustojen tahdonilmaisu Selvitysprosessin eteneminen Tilastoanalyysia -Talous -Palvelurakenne -Toimintaympäristö -Väestö Taustoittamisen vaihe Lähtötilanne -haastattelut/kyselyt -palvelualuekuvaukset Uuden kunnan hahmottelu/yhteistyön hahmottelua -Poliittiset reunaehdot -Palveluiden järjestäminen Uuden luomisen vaihe Selvitysvaihe Raporttiluonnos ja esitys jatkotoimenpiteistä Sopimusluonnos Sopimus- ja päätöksenteko
Kuntajaon muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4 ) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1)kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2)alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3)alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
LUOTTAMUKSELLINEN Kuntarakenneselvityksen tarkastelukehikko Sopimusneuvottelujen pohjaksi kuntajaon muutoksen vaikutuksia tarkastellaan elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan näkökulmista. Tarkastelutapa perustuu Kuntaliiton ja FCG:n yhdessä asiakkaidensa kanssa kehittämään jäsennykseen. Palvelut Demokratia ja johtaminen Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Vetovoima ja kilpailukyky Kuntien palvelujen ja talouden nykytilannetta arvioidaan kuntien viime vuosien taloudellisen ja toiminnallisen kehityksen perusteella Yhdyskunta ja ympäristö Talous- ja henkilöstöresurssit 28.3.2014 Page 7
2012=100. Ennustevuodet on asetettu valtuustokausittain Ennusteen mukaan alueen kuntien yhteinen väestömäärä laskee merkittävästi Ennustettu väestökehitys 2012-2029: -17% Koko väestö 110 105 100 Pielisen Karjala seutukunta Pohjois-Karjala Koko maa Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. 95 90 85 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 80 Pielisen Karjala seutukunta Pohjois-Karjala Koko maa 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Lähde:Tilastokeskus 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 Asukkaita 28 452 26 534 25 422 24 501 23 723 2012=100 100 93 89 86 83 Asukkaita 165 754 164 745 164 198 163 814 163 405 2012=100 100 99 99 99 99 Asukkaita 5 426 674 5 555 550 5 655 551 5 748 548 5 829 616 2012=100 100 102 104 106 107
2012=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain kuntien Pielisen Karjala 160 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi 135 110 85 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 alle 1 -vuotiaat 200 181 171 162 155 1-6-vuotiaat 1 231 1 170 1 125 1 083 1 041 7-18-vuotiaat 3 183 2 751 2 640 2 560 2 503 Työikäiset (17-64 v) 16 437 13 931 12 304 11 133 10 349 65-74-vuotiaat 4 187 4 964 5 300 4 986 4 562 Vanhusväestö* 3 889 4 033 4 329 5 022 5 549 Kaikki 28 452 26 534 25 422 24 501 23 723 *yli 75-vuotiaat 60 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 95 91 88 85 7-18-vuotiaat 100 86 83 80 79 Työikäiset (17-64 v) 100 85 75 68 63 65-74-vuotiaat 100 119 127 119 109 Vanhusväestö* 100 104 111 129 143 Väestö 100 93 89 86 83 Lähde:Tilastokeskus
2012=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Juuka 150 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi 125 100 75 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 alle 1 -vuotiaat 22 34 32 30 28 1-6-vuotiaat 234 213 203 192 182 7-18-vuotiaat 630 498 460 419 397 Työikäiset (17-64 v) 3 036 2 559 2 222 1 955 1 757 65-74-vuotiaat 772 904 960 932 884 Vanhusväestö* 744 757 810 925 1 011 Kaikki 5 324 4 885 4 613 4 384 4 198 *yli 75-vuotiaat 50 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 91 87 82 78 7-18-vuotiaat 100 79 73 67 63 Työikäiset (17-64 v) 100 84 73 64 58 65-74-vuotiaat 100 117 124 121 115 Vanhusväestö* 100 102 109 124 136 Väestö 100 92 87 82 79 Lähde:Tilastokeskus
2012=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Nurmes 150 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi 125 100 75 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 alle 1 -vuotiaat 66 56 52 50 48 1-6-vuotiaat 376 344 338 326 315 7-18-vuotiaat 972 848 798 757 739 Työikäiset (17-64 v) 4 793 4 078 3 652 3 355 3 130 65-74-vuotiaat 1 191 1 382 1 484 1 353 1 267 Vanhusväestö* 1 123 1 178 1 263 1 474 1 605 Kaikki 8 308 7 737 7 440 7 184 6 976 *yli 75-vuotiaat 50 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 91 90 87 84 7-18-vuotiaat 100 87 82 78 76 Työikäiset (17-64 v) 100 85 76 70 65 65-74-vuotiaat 100 116 125 114 106 Vanhusväestö* 100 105 112 131 143 Väestö 100 93 90 86 84 Lähde:Tilastokeskus
2012=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Valtimo 150 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi 125 100 75 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 alle 1 -vuotiaat 19 16 16 15 14 1-6-vuotiaat 118 121 115 112 109 7-18-vuotiaat 263 264 264 264 264 Työikäiset (17-64 v) 1 382 1 164 1 028 931 884 65-74-vuotiaat 335 431 472 439 388 Vanhusväestö* 339 339 354 429 483 Kaikki 2 421 2 291 2 214 2 154 2 100 *yli 75-vuotiaat 50 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 103 97 95 92 7-18-vuotiaat 100 100 100 100 100 Työikäiset (17-64 v) 100 84 74 67 64 65-74-vuotiaat 100 129 141 131 116 Vanhusväestö* 100 100 104 127 142 Väestö 100 95 91 89 87 Lähde:Tilastokeskus
2012=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Lieksa 150 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi 125 100 75 Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 alle 1 -vuotiaat 93 75 71 67 65 1-6-vuotiaat 503 492 469 453 435 7-18-vuotiaat 1 318 1 141 1 118 1 120 1 103 Työikäiset (17-64 v) 7 226 6 130 5 402 4 892 4 578 65-74-vuotiaat 1 889 2 247 2 384 2 262 2 023 Vanhusväestö* 1 683 1 759 1 902 2 194 2 450 Kaikki 12 399 11 621 11 155 10 779 10 449 *yli 75-vuotiaat 50 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 98 93 90 86 7-18-vuotiaat 100 87 85 85 84 Työikäiset (17-64 v) 100 85 75 68 63 65-74-vuotiaat 100 119 126 120 107 Vanhusväestö* 100 105 113 130 146 Väestö 100 94 90 87 84 Lähde:Tilastokeskus
M. Alueen yhteinen veroprosentti 2012 ja 2014 on laskettu painottamalla kuntien veroprosentteja väestömäärillä Laskelmassa kunnallisvero kattaa 2020-luvulla yhä pienemmän osan menoista -> riippuvuus valtionosuuksista kasvaa Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen mm. valtionosuuksien epävarman kehityksen vuoksi Kuntatalous 2012-2029 Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Pielisen Karjala 200 180 160 140 120 100 80 60 Kunnallisvero 40 20 0 2012 2017 2021 2025 2029 Vanhusten hoito 41,6 43,9 46,0 53,2 60,3 Erikoissairaanhoito 31,3 32,1 33,4 35,0 36,3 Perusterveydenhuolto, avo 18,3 18,9 18,9 19,5 20,1 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 24,9 23,1 23,4 23,8 24,4 Päivähoito ja esiopetus 9,4 9,3 9,4 9,6 9,6 Muut tehtävät 39,3 38,5 38,4 38,5 38,8 Kunnallisvero 65,8 69,0 68,1 67,7 67,9 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2012 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito 2012 2017 2021 2025 2029 Veroprosentti 19,94 20,72 20,72 20,72 20,72 Kunn.vero kattaa 40 % 42 % 40 % 38 % 36 % Toimintakate M -164,7-165,9-169,6-179,5-189,6 Vuosikate M 2,6-6,0-10,1-19,3-29,1 Vuosikate /asukas 91-227 -397-790 -1225 Vuosikate-ennusteen laskennassa on huomioitu valtionosuuksien 12.12.2013 muutosesityksen vaikutus -1,11 M
VOS-laskelma v. 2.0 ESITYS, vos-muutokset kunnittain Vuoden 2014 tasolla VM/KAO, 3.2.2014 Rakennepaketin*) vaikutus: 1 Mrd = 185 /as VOS+rakennepaketti yhteensä NYKYINEN MUUTOS MUUTOS TAVOITE TAVOITE As.luku euroa euroa /as euroa /as euroa /as Koko maa 5 398 173 8 592 022 498-994 779-0,18-1 000 000 000-185 -1 000 994 779-185 Juuka 5 324 21 375 564-163 212-31 -986 260-185 -1 149 472-216 Lieksa 12 399 40 310 946-1 397 515-113 -2 296 888-185 -3 694 403-298 Nurmes 8 308 28 416 457 1 317 746 159-1 539 039-185 -221 294-27 Valtimo 2 421 9 890 325-238 669-99 -448 485-185 -687 154-284 Yhteensä 28 452 99 993 293-481 651-17 -5 270 672-185 -5 752 323-202 *) Miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla. 28.3. 2014 Page 15
Pielisen Karjala Pielisen Karjalan yhteinen työpaikkakehitys on ollut kokonaisuutena heikompaa kuin koko maassa, mutta hieman parempaa kuin Kehys-Kainuussa tai Keski- Karjalassa Vuonna 2011 alueen työpaikoista 32 % oli julkisella sektorilla, mikä on hiemen korkeampi osuus kuin koko maassa Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako
Toimialojen työryhmien kuvaukset toimivat taustatietona päätöksentekijöille alueen kuntien palveluista Nostavat esille eroja ja yhtäläisyyksiä sekä palveluiden harmonisointitarpeet Kertovat muutoksen näköpiirissä olevista vaikutuksista (edut/haitat) Luovat näkyä uuden kunnan palveluiden järjestämisestä tai yhteistyön syventämisen potentiaalista
Toimialojen keskeisiä johtopäätöksiä Syvennetty yhteistyön edellyttää luottamusta ja kykyä tinkiä omista intresseistä, ilman näitä tulokset jäävät vähäisiksi Kuntaliitos vaihtoehdossa hyödyt ovat samantyyppisiä kuin syvennetyssä yhteistyössä Kuntaliitos mahdollistaisi sote -palvelujen kokonaisvaltaisemman uudistamisen mutta muutosjohtaminen voisi viedä useita valtuustokausia Riippumatta siitä mikä etenemistapa valitaan kuntalaisten lähipalvelut tulee turvata Teknisellä toimialalla lisätehokkuutta virastojen yhdistämisen lisäksi saadaan yhdistämällä muita toimintoja. Sopivia toimintasektoreita yhdistämistä ajatellen ovat esimerkiksi kiinteistöjen hallinnoiminen etc.. Erillisten kuntien mallissa avainhenkilöiden säännöllistä keskusteluyhteyttä on syytä lisätä yhden kunnan malli suoraviivaistaisi yhteistyötä Suurempi kuntayksikkö antaa mahdollisuuden toteuttaa elinvoimaa parantavia toimia, jos voimavarat eivät sitoudu palveluiden järjestämiseen entisten palvelurakenteiden sisällä. Liitoksen valmistelussa on pidettävä talous- ja tuottavuusnäkökohdat päällimmäisinä tavoitteina. Hallinnon keskittäminen nostaa tuottavuutta. Yhteistyön syventäminen tai kuntajaon muutos eivät ole teknisiä toimenpiteitä, jotka automaattisesti johtaisivat parempaan kykyyn vastata kuntalaisten palveluista. Ratkaisevaa on kuntien yhteistyölle ja kuntaliitokselle asettava vaatimustaso 28.3.2014 Page 18
Yhdistymissopimus sitoo 3 vuotta Kuntaliitos Yhdistymisselvitys Yhdistymisesitys Yhdistymissopimus Syvennetty yhteistyö Yhteistyösopimus
Kuntaliitos perustuu sopimukseen Voimassa 3 vuotta, henkilöstön palvelussuhdeturva 5 vuotta Monta eri lähestymistapaa ja tarkoitusta Luodaan strategiapohjaa ja yhteistä identiteettiä Sovitaan rakenteista ja palveluista Sovitaan johtamisesta, taloudesta, yhdistymisavustuksista Tärkeintä on selkeä yhteinen tavoite ja realistinen suunnitelma uudelle kunnalle
Kuntarakenneselvitykseen sisältyy lain mukaan yhdistymissopimusluonnos Sopimusluonnokseen kirjataan selvityksen aikana nousevia paikallisesti tärkeitä asioita. Sopimuksen tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla sopimuskauden keskeisiä asioita samalla taataan yhdistyneen kunnan toimintakyky välttämällä liian yksityiskohtaisia kirjauksia. Oikea taso määritellään paikallisesti selvitysprosessin aikana 1) Kuntajaon muuttamisen toteuttamistapa ja ajankohta; 2) Uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteet; 3) Uuden kunnan nimi; 4) Yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrä, paikkojen jakautuminen yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kesken; 5) Yhdistymishallituksen toimivalta; 6) Yhdistymishallituksen yhteistyö yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin valtioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä; 7) Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asema uudessa kunnassa; 8) Yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen periaatteet; 9) Uuden kunnan taloudenhoidon yleiset periaatteet; 10) Asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen keinot uudessa kunnassa; sekä 11) Yhdistymisavustuksen käytön periaatteet. Tummennetut asiat ovat kuntarakenneselvityksessä keskeisesti avattavia ja kuntien välillä neuvoteltavia kokonaisuuksia. LUOTTAMUKSELLINEN 28.3.2014 Page 21
Kuntaliitoksen haitoista Mahdolliset haitat toteutuvat usein juuri liitoshetkellä Pelko palveluiden heikkenemisestä tai tason laskusta Palvelutason yhtenäistäminen Päätöksenteon keskittyminen -alueellisen vaikuttamisen mahdollisuudet vähenevät Talouden hyödyt eivät realisoidu itsestään- kuntaliitos voi aiheuttaa kustannuksia MITEN PIENENNÄMME HAITTOJA?
Kuntaliitos hyötyjen mahdollistajana Hyödyt toteutuvat pidemmällä aikajaksolla Rajat poistavat mahdollisuuden miettiä laajempaa kokonaisuutta Palveluita on mahdollisuus kehittää yhtenä kokonaisuutena Hallinnon keventäminen Päätöksenteko suoraan valtuuston alaisuudessa (ei kahta kuntaa ja kuntayhtymää) Henkilöstön mahdollisuudet erikoistua ja sijaistaa HYVÄ JOHTAMINEN MAHDOLLISTAA HYÖDYT- LIITOS EI OLE AUTOMAATTI
Mitä Pielisen kuntarakenneselvityksessä tulisi vielä ottaa huomioon? ja keskustelu jatkuu osoitteessa: http://kuntarakenne.pohjoiskarjala.net