Metsänkasvatuksen kannattavuus

Samankaltaiset tiedostot
METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Metsikkötason optimointi metsäsuunnittelussa, esimerkkinä SMA

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Metsien kasvu ja kestävät hakkuut

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Puukauppa Metsään ABC

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

hinnoitteluun ja puukauppaan

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Korko Mela-laskelmissa

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisesta metsänhoidosta. välisestä tasapainosta

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Liite 5 Harvennusmallit

Energiapuun korjuun laatu 2014

Kantokäsittelyn kannattavuus

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Koron käyttö ja merkitys metsän

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakkuun ajankohta

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Mertim Oy Tapio Sipponen (6) MYYNNIN JA TUOTANNON BUDJETOINTI. Myynnin budjetointi

Taloudellisesti optimaalisista harvennuksista ja kiertoajoista männylle ja kuuselle

Matemaattisten vertailukaavojen riskit

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

RAAKA-AINETTA BIOTALOUSINVESTOINNEILLE MITEN SE VARMISTETAAN? Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen vuosikokous,

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU Timo Pukkala

PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Transkriptio:

Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta nettonykyarvolaskelmin sahan kannalta puun arvon kautta 4 vertailtavaa vaihtoehtoa, joissa kiertoaika vakio (90 vuotta) ja jotka poikkeavat hakkuuajankohdiltaan ja - voimakkuuksiltaan Toteutus tapaustutkimuksena

Metsänkasvatuksen kannattavuus (3/14) Metsänomistajan tuloksen määräsivät kunkin vaihtoehdon mukainen keskimääräinen tienvarsiarvo ja todellinen korjuukustannus kussakin hakkuussa Kun lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa sama kiertoaika, riittää kannattavimman vaihtoehdon määrittämiseen hakkuutulojen nettonykyarvon laskeminen Jos kiertoajan sallitaan vaihdella, edullisuusjärjestys ei välttämättä jatkossa esitetyn kaltainen Metsänkasvatuksen kannattavuus (4/14) Jäännösarvon määritys (tukki-m 3 ): Myyntiarvo = tuotteen arvo tehtaalla sahauksen jälkeen (bruttoarvo) - valmistuksen kustannukset - muut kustannukset = jäännösarvo tehtaalla ennen sahausta (nettoarvo) - kaukokuljetuskustannus = jäännösarvo tienvarressa (tienvarsiarvo) - hakkuukustannus = jäännösarvo kannolla (kantoarvo)

Metsänkasvatuksen kannattavuus (5/14) Jäännösarvoa määritettäessä täydellinen informaatio (tarkastellaan ketjua loppupäästä lähtien): Tarkat tiedot rungon dimensioista ja oksista => sahatavaran laatuluokkien saannot ja sivutuotteiden määrät todelliset => bruttoarvo tässä mielessä täsmällinen Nettoarvon määrittämisessä valmistuksen yksikkökustannukset oletettu riippumattomiksi laadusta, samoin muut kustannukset (15 % käyttökateolettama) Samoin kaukokuljetuskustannukset riippumattomia laadusta tienvarsiarvoa laskettaessa Kantoarvoa laskettaessa hakkuun yksikkökustannukset riippuvat puuston koosta ja tiheydestä eri harvennuksissa Toisin sanoen jäännösarvo kannolla perustuu täydelliseen tietämykseen kussakin vaihtoehdossa tuotetun puun laadusta (rungon oksat ja dimensio) ja on laskelmissa metsänomistajalle jäävä ylijäämä Metsänkasvatuksen kannattavuus (6/14) Tulokset metsänomistajan näkökulmasta: 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 Ei harvennusta Tapio Kevyt Voimakas 0,2 0,0 0% 1% 3% 5% 7% 9%

Metsänkasvatuksen kannattavuus (7/14) Tulokset metsänomistajan näkökulmasta: Metsänomistajille relevanteilla reaalisilla korkokannoilla (2-6 %) nykyisiä suosituksia voimakkaammat harvennukset (Vuokila & Väliaho 1980) edullisin vaihtoehto Suositusten mukaiset harvennukset (MK Tapio) edullisin vaihtoehto vain pienellä välillä (1 % läheisyydessä) Luonnontilainen vaihtoehto dominoitu kaikilla korkokannoilla Metsänkasvatuksen kannattavuus (8/14) Arvo sahan kannalta (euroa/m 3 ); suluissa järjestys#: Bruttoarvo Nettoarvo Tienvarsiarvo Kantoarvo Ei harvennusta 98,64 (2) 68,59 (2) 63,02 (2) 57,30 (1) Tapio 100,58 (1) 70,27 (1) 64,70 (1) 57,14 (2) Kevyt 94,63 (4) 66,16 (3) 60,59 (3) 53,28 (3) Voimakas 96,37 (3) 65,68 (4) 60,11 (4) 52,29 (4)

Metsänkasvatuksen kannattavuus (9/14) Arvo sahan kannalta: Bruttoarvoltaan parasta raaka-ainetta suositusten mukaisesta vaihtoehdosta Valmistuksen ja kaukokuljetuksen yksikkökustannukset eivät riipu laadusta (vaihtoehdosta) Korjuukustannukset todellisia eli riippuvat vaihtoehdosta => kanto-arvoltaan parasta raaka-ainetta luonnontilaisesta metsiköstä Metsänkasvatuksen kannattavuus (10/14) Herkkyysanalyysi: Ratkaisu korkokannan suhteen vakaa Sahatavaran hintasuhteiden muutos parantaa (U/S-laadun hinta nousee suhteessa muihin) suositusten mukaista vaihtoehtoa metsänomistajan silmissä Teknologisella kehityksellä sama, joskin pienempi, vaikutus

Metsänkasvatuksen kannattavuus (11/14) Tapaustutkimuksen perusteella: Harvennuksilla vaikutusta raakapuun arvoon ja erityisesti metsänomistajan taloudelliseen tulokseen Nykyisten suositusten mukaisesti tuotettuna puun kantoarvo sahan kannalta hyvällä tasolla Sen sijaan metsänomistajalle taloudellista olisi tuottaa puuta, jonka kantoarvo alhainen (voimakkaan vaihtoehdon mukainen) Hintaerojen kasvattamisella eroa pienemmäksi Metsänkasvatuksen kannattavuus (12/14) Jatkoa... lisää harvennusvaihtoehtoja kiertoaikatarkastelua informaation välittymisestä oletus: jäännösarvoihin perustuva hinnoittelu siirtää täyden informaation havaittu hinta (kanto-/hankintahintatilastot) häviää informaation määrässä

Metsänkasvatuksen kannattavuus (13/14) Uudet harvennusvaihtoehdot: Laskeva puustopääoma (*) Hyytiäinen ym. (2003a) Hyytiäinen ym. (2003b) #1 Hyytiäinen ym. (2003b) #2 Tasainen puustopääoma (*) Vuokila & Väliaho Nouseva puustopääoma (*) Tapion suositusten mukainen #1 Tapion suositusten mukainen #2 Harventamaton Viiden vuoden välein tapahtuva kiertoajan tarkastelu jokaisessa vaihtoehdossa (välillä 65-100 vuotta) (*) pohjapinta-alaa tarkasteltaessa Metsänkasvatuksen kannattavuus (14/14) 44 42 40 38 36 34 32 30 PPA 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 IKÄ Tapio1 Hyyt Tapio2 V&H V&H2 luonto Vuokila