SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

Samankaltaiset tiedostot
MHz. Laske. = 1,5 j1,38

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 8 Laskuharjoitus 13 / Smithin kartta ja kuorman sovittaminen

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 8 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen kahden käytettävän sovituspalan tilanteessa

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

Antennit ja syöttöjohdot

ELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

S Piirianalyysi 2 Tentti

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

S Piirianalyysi 2 Tentti

Keskitaajuudella rinnakkaisreaktanssi kasvaa ideaalisena äärettömän suureksi:

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

2. Miten aaltomuodot luokitellaan? Millaisia aaltomuotoja etenee koaksiaalijohdossa, suorakulmaisessa aaltoputkessa ja mikroliuskajohdossa?

Jukka Kinkamo, OH2JIN Kaukopäästä avoin ja oikosuljettu syöttöjohto

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

LUT, Sähkötekniikan osasto. 1. Ilmassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voimakkuus z. d) vaihekerroin

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

Scanned by CamScanner

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

S Piirianalyysi 2 Tentti

Aaltoputket ja mikroliuska rakenteet

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Antennit ja. syöttöjohdot. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 10 / Kaksiporttien ABCD-parametrit ja siirtojohdot aikatasossa

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 5

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

a P en.pdf KOKEET;

DEE Sähkötekniikan perusteet

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET

S Piirianalyysi 2 Tentti

Kenttäteoria. Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen

PIIRILEVYJOHTIMEN AALTOIMPEDANSSIN MÄÄRITTÄMINEN

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

3D-kuva A B C D E Kuvanto edestä Kuvanto sivulta Kuvanto päältä. Nimi Sotun loppuosa - Monimuotokoulutuksen soveltavat tehtävät 20 p. Tehtävä 1 3p.

Fysiikan valintakoe klo 9-12

SATE.1040 Piirianalyysi IB syksy /8 Laskuharjoitus 1: Ohjatut lähteet

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

DEE Sähkötekniikan perusteet

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 5 Laskuharjoitus 14: Indusoitunut sähkömotorinen voima ja kertausta magneettikentistä

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

EMC. Elektroniikan käytön voimakas kasvu mobiililaitteet, sulautetut järjestelmät

Vcc. Vee. Von. Vip. Vop. Vin

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Transkriptio:

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2010 1 /8 Tehtävä 1. Häviötön linja (70 Ω), joka toimii taajuudella 280 MHz, on päätetty kuormaan Z = 60,3 /30,7 Ω. Käytä Smithin karttaa määrittäessäsi, kuinka suuri induktanssi tai kapasitanssi on kytkettävä kuorman rinnalle, jotta linjalla saavutetaan SAS-minimi. Kuinka pitkä oikosuljettu johto (ε r = 2,1) on lisättävä, jotta saavutettaisiin sama tulos. Normalisoidaan kuormaimpedanssi ja merkitään Smithin karttaan (kuva 1: kohta A): Z 60,3 30, 7 z = = = 0,8614 30, 7 = 0, 741+ j0, 440 Z 70 0 Muutetaan kuormaimpedanssi admittanssiksi peilaamalla Smithin kartan keskipisteen kautta (kuva 1: kohta B): y = 1,0 j0,6 Kuva 1. Smithin kartta tehtävään 1.

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2010 2 /8 SAS-minimi saavutetaan, kun Im{Z} = 0: j0,6 Yx = 70 70 Z x = = j116,6 [ Ω] j0,6 1 = 116,6 2πfC 1 C = = = 6 2π 280 10 116,6 12 4,87 10 4,87 pf Aallonpituus oikosuljetulla johdolla : 8 v 1 c 3 10 λ = = = = = 0,739 m 6 f µε f ε f 2,1 280 10 r Oikosuljetun johdon normalisoiduksi admittanssiarvoksi on saatava j0,6 (kuva 1: kohta C). Johtimen pituus aallonpituuksina saadaan admittanssioikosulun (kuva 1: kohta D) etäisyydestä ko. kompensointi admittanssiin (kuva 1: kohta E): loj = 0, 250λ + 0, 086λ = 0,336λ 0,336 0, 739 = 0, 248 m Tehtävä 2. Häviöttömään linjaan (90 Ω, ε r = 1,8), joka toimii taajuudella 280 MHz, on sovitettu kuorma käyttäen oikosuljettua sovituspätkää (tällöin SAS = 1,0). 10 cm pitkä sovituspätkä on sijoitettu 15,8 cm kuormasta generaattoriin päin. Määritä kuormaimpedanssin suuruus. Aallonpituus linjalla ja oikosuljetulla johdolla : 8 v 1 c 3 10 λ = = = = = 0,7986 m 6 f µε f ε f 1,8 280 10 Sovituspätkän pituus aallonpituuksina: 0,1 loj = λ = 0,1252λ 0, 7986 r Sovitettuna SAS = 1,0 => Sovitettu normalisoitu kuorma-admittanssi y s = 1 + j0. Sovituspätkän pituuden perusteella saadaan normalisoidun kuorma-admittanssin imaginääriosan suuruus sovituspätkän kohdalla: admittanssin oikosulkuun (kuva 2: kohta A) lisätään sovituspätkän pituus (kuva 2: kohta B). Luetaan imaginaariosan suuruus (kuva 2: kohta C): 0, 2500λ + 0,1252λ = 0,3752λ y = j os y = j ( ) 15,8cm Joten sovituspätkän kohdalla normalisoitu kuorma-admittanssi y oj = 1 + j (kuva 2: kohta D). Siirrytään (kuva 2: kohta E) 15,8 cm kuormaan päin (kuva 2: kohta F).

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2010 3 /8 0,158 doj = λ = 0,1978λ 0, 7986 0,338λ + 0,1987λ = 0,5367λ 0, 0367λ Peilataan saatu normalisoitu kuorma-admittanssi (kuva 2: kohta G) normalisoiduksi kuormaimpedanssiksi (kuva 2: kohta H) ja puretaan normalisointi: Z = zz0 = ( 2, 0 + j1, 0) 90 = 180 + j90 = 201, 2 26, 6 Ω Kuva 2. Smithin kartta tehtävään 2.

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2010 4 /8 Tehtävä 3. Siirtojohdot, joiden väliaineen suhteellinen permittiivisyys on ε r = 10, on kytketty alla olevassa kuvassa esitetyllä tavalla. Määrää Smithin diagrammia käyttäen a) syöttöpisteimpedanssi Z in b) seisovan aallon suhteet sekä jänniteminimien paikat molemmilla johdoilla c) vastuksissa kuluvat pätötehot. Signaaligeneraattorin taajuus on f = 5 GHz. Siirtojohtojen ominaisimpedanssit ovat Z 01 = 75 Ω, Z 02 = 100 Ω ja pituudet l 1 = 25 mm, l 2 = 2,37 mm. Lisäksi = 50 Ω ja E = 1 / 0º V. E + Z in Z 01, s 1 Z 02, s 2 Kuva 3. Piirikaavio tehtävään 3. Lasketaan aallon aallonpituus: m v λ = = = = = = = f f f f s 8 1 1 c 3 10 s 0,01897 m 0,019 m 9 µε µ 1 0ε 0 µ rε r ε r 5 10 10 Lasketaan johtimien pituudet aallonpituutena: 25 mm s1 = 25 mm s1 = λ = 1,316λ 19 mm 2,37 mm s2 = 2,37 mm s1 = λ = 0,125λ 19 mm Loppupään (= oikosulun) normalisoitu impedanssi: Zoik ( 0 + j0) Ω zoik = = = 0 + j0 Z 100Ω 02 Siirrytään em. oikosulusta (kuva 4: kohta A) siirtojohtimen 2 alkupäähän (kuva 4: kohta B). Saatu impedanssi peilataan vielä admittanssiksi (kuva 4: kohta C) ja poistetaan normalisointi: yj2a 0 j1 yj2a = 0 j1 Yj2a = = = ( 0 j10 ) ms Z 100 Ω 02 Lasketaan em. admittanssin ja johtojen välissä olevan vastuksen rinnankytkennän yhteisvaikutus: Yj1l = 1 + Y 1 j2a = + ( 0 j10 ) ms = ( 20 j10 ) ms 50 Ω Normalisoidaan edellä saatu admittanssi ja piirretään Smithin karttaan (kuva 4: kohta D): 3 yj1l = Z01Yj1l = 75Ω ( 20 j10 ) 10 S = 1,5 j0,75 Siirrytään (kuva 4: kohta E) johdon 1 alkupäähän (kuva 4: kohta F): λ = 0,305λ + 1,316λ = 1, 621λ 0,121λ G

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2010 5 /8 Kuva 4. Smithin kartta tehtävään 4. Peilataan saatu admittanssi (kuva 4: kohta G) impedanssiksi (kuva 4: kohta H) ja poistetaan normalisointi: z = z = 0,8 j0,65 Z = z Z = 0,8 j0,65 75 Ω = 60 j48,8 Ω in j1a j1a j1a 01 ( ) ( ) Seisovan aallon suhteet saadaan esim. heijastuskerrointasoympyröiden oikeanpuoleisten sivujen ja kaaren Im{z}= 0 leikkauspisteistä (kuva 4: kohdat J ja I): SAS = 2,1 ja SAS = j1 j2 Jänniteminimien paikat saadaan impedanssitasossa toimittaessa etäisyytenä impedanssin oikosulun (0 + j0) ja johdon pään välillä ja admittanssitasossa toimittaessa admittanssin oikosulun ( + j ) ja johdon pään välisenä etäisyytenä:

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2010 6 /8 Johto 2: Jänniteminimi heti johdon loppupäässä. Johto 1: Jänniteminimit johdon alkupäästä: 1. jänniteminimi: 0,370λ 7 mm 2. jänniteminimi: 0,870λ 16 mm Lasketaan vastuksissa kuluvat pätötehot: g I E + Z in U Kuva 5. Piirikaavio tehtävän 3 pätötehojen laskentaa varten. 2 2 2 2 E 1 0 1 P g g I g 2 2 g Z in = = = 50 W = 50 W = 3, 45 mw + 50 + 60 j48,8 110 + 48,8 Koska kaikki johdot ovat häviöttömiä, loput johdolle 1 lähtevästä pätötehosta kuluu vastuksessa. g in 2 2 * 2 2 E 1 0 P = e{ UI } = e{ Zin I } = e{ Zin} I = e{ Zin} = 60 W = 4,14 mw + Z 50 + 60 j48,8 Tehtävä 4. Laske alla esitetyn kuvan mukaisessa kytkennässä a) SAS siirtojohdossa b) jännitelähteen läpi kulkeva virta I. Johto on ilmaeristeinen. E = 10 0 V, Z = 50 Ω, = 50 Ω, l = 300 m, L = 15,92 µh, f = 1 MHz. 0 I + E - Z 0, l L Kuva 6. Piirikaavio tehtävään 4. Lasketaan aallon aallonpituus: 8 m v 3 10 λ = = s = 300 m 6 f 1 10 1 s Lasketaan johtimen pituus aallonpituutena:

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2010 7 /8 l λ l 300 m = = = 1 λ 300 m Kuormaimpedanssi: 6 6 Z ( 50 + j2 π 1 10 15,92 10 ) Ω L z = = = 1 + j2 Z 50 Ω 0 Piirretään normalisoitu kuormaimpedanssi Smithin karttaan (kuva 7: kohta A) ja luetaan SAS (kuva 7: kohta B tai kohta C): SAS 5,8 Kuva 7. Smithin kartta tehtävään 4.

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy 2010 8 /8 Siirtojohtimen pituus on 1,000λ => Siirtojohdon alkupäähän siirretty kuormaimpedanssi = kuormaimpedanssi siirtojohdon loppupäässä. E + I Z in Kuva 8. Piirikaavio tehtävän 4 virran laskemiseksi. I E 10 0 = = A = 0, 0707 45 A + Z 50 + 50 + j100 in