Kiuruveden kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2016 ja rakentamisohjelma 17.2.2016 Tekninen palvelukeskus Kaavoittaja Mirja Nuutinen
Sisältö 2 (12) Yleistä 3 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 3 Maakuntakaava 3 Vireillä olevat ja vireille tulevat osayleiskaavat 4 Sulkavanjärven rantaosayleiskaava 4 Rytkyn seudun rantaosayleiskaava 5 Kalliojärven-Hautajärven-Toiviaisjärven seudun rantaosayleiskaava 6 Vireillä olevat ja vireille tulevat asemakaavat 6 Linja-autoaseman asemakaavan muutos 7 Kallion alueen asemakaavan muutos 7 Vanhan meijerin asemakaavan ja taajaman osayleiskaavan muutos 7 Yhteenveto voimassa olevista, vireillä olevista ja vireille tulevista yleis- ja asemakaavoista 8 Maapoliittinen ohjelma 9 Määräykset 9 Rakennusjärjestys 9 Ympäristönsuojelumääräykset 9 Kaavoituksen ja maapolitiikan päätöksenteko 9 Yhteystiedot 10 Kunnallistekniikan, katujen ja puistojen ja alueiden rakentamisohjelma 11 Etusivun kuva: Kiuruveden kaupungin kuva-arkisto
Yleistä 3 (12) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee laatia vähintään kerran vuodessa katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (MRL 7 ). Kaavoituskatsauksessa esitellään lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Tässä kaavoituskatsauksessa esitellään myös muita kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyviä ohjelmia, määräyksiä, selvityksiä ja suunnitelmia sekä kunnallistekniikan, katujen ja puistojen rakentamisohjelmaa vuodelle 2016. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen kaavoituksessa ja viranomaistoiminnassa. Tavoitteisiin kuuluu mm. seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Lisää tietoa: http://www.ymparisto.fi>elinympäristö ja kaavoitus>maankäytön suunnittelujärjestelmä Maakuntakaava Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta
4 (12) Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavoituksella sovitetaan yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja alueelliset ja paikalliset tavoitteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava on ohjeena kuntakaavojen laatimisessa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa. Pohjois-Savon maakuntakaavan laatii Pohjois-Savon liitto. Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 vahvistettiin v. 2011 ja siihen tehdyt muutokset v. 2014. Kaavassa käsitellään kaikkia teemoja, mm. kaupan mitoitus, matkailu, liikennejärjestelmä, kulttuuriympäristöt, taajama- ja kyläverkko sekä luonnonvarat. Kaava kattaa koko maakunnan alueen. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava vahvistettiin v. 2014. Kaavassa on määritelty seudullisesti merkittävät tuulivoimapuistoalueet ja Kuopion lentokentän melualue. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa v. 2015 ja on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kaavassa määritellään seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnit ala- ja ylärajoineen. Lisää tietoa maakuntakaavasta: www.pohjois-savo.fi Vireillä olevat ja vireille tulevat yleiskaavat Yleiskaavalla ohjataan kunnan tai sen osan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä yleispiirteisesti sekä sovitetaan yhteen toimintoja. Yleiskaavassa osoitetaan tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen, suunnittelun, rakentamisen ja muun maankäytön pohjaksi. Voimassa olevat yleiskaavat: Kiurujärven rantaosayleiskaava Koskenjoen ja Niemisjärven rantaosayleiskaava Koivujärven rantaosayleiskaava Rantakylän osayleiskaava Taajaman osayleiskaava. Vireillä olevat yleiskaavat: Sulkavanjärven alueen rantaosayleiskaava Rytkyn seudun rantaosayleiskaava. Vireille tulevat yleiskaavat: Kalliojärven-Hautajärven-Toiviaisjärven seudun rantaosayleiskaava. Sulkavanjärven rantaosayleiskaava Sulkavanjärven rantaosayleiskaava-alueeseen kuuluvat Sulkavanjärvi (Kiuruveden puoleinen osa), Salmijärvi, Jouhtinen, Kantele, Koijärvi, Telkkänen, Saarinen, Kaijanlampi, Iso Tervalampi, Ilveslampi, Iso-Maiva, Kaleton, Mustinlampi, Mustalampi, Jynkkä, Poskilampi, Lautonjärvi, Ahvenuslampi, Raskeenlampi, Ylemmäinen ja
5 (12) Tuikkalampi. Rantaviivaa on noin 104 km. Rantaosayleiskaavaehdotus on ollut nähtävänä ja kaava tulee hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta 2016. Voimassa olevien, vireillä olevien ja vireille tulevien yleiskaavojen aluerajaukset. Rytkyn seudun rantaosayleiskaava Rykyn seudun rantaosayleiskaava-alueeseen kuuluvat Tuli-Toiviainen, Korkeejärvi, Palojärvi, Rapakkojärvi, Rytkynjärvi, Savijärvi, Ohnonjärvi ja Haaranjärvi sekä Kiuruveden puoleiset osat Aittojärvestä, Jokijärvestä, Sopenjärvi-Särkijärvestä ja Kotajärvestä. Lisäksi alueeseen kuuluu pienempiä järviä ja lampia. Rantaviivaa on 117 km, pieniä järviä ja lampia 100 ha.
6 (12) Kaavan mitoitus ja kaavaluonnos ovat valmisteltavana. Kaavaluonnoksen ja ehdotuksen arvioidaan tulevan nähtäville vuoden 2016 aikana ja kaavan hyväksymiskäsittelyyn loppuvuodesta 2016. Kalliojärven-Hautajärven-Toiviaisjärven seudun rantaosayleiskaava Kalliojärven-Hautajärven-Toiviaisjärven alueeseen kuuluvia järviä ovat Kilpijärvi, Hautajärvi, Kalliojärvi, Toiviaisjärvi, Juurikkajärvi, Löytänänjärvi, Kangasjärvi ja Vaaksjärvi. Järvillä on rantaviivaa yhteensä 49 km. Pieniä järviä ja lampia suunnittelualueella on 100 ha: Metsäjärvi, Mustalampi, Mikkelinlampi, suolampi, Keskilampi, Poskilampi, Kalettomanlampi, Tivonlampi, Heinälampi, Karankajärvi ja Aittojärvi. Jokiosuuksia on Niemisjoella, Hautajoella, Kilpijoella ja Rapakkojoella, yhteensä 3 km. Suunnittelualueelle on tehty v. 2008 luonto- ja maisemaselvitys ja muinaisjäännösinventointi. Kaava tulee vireille vuoden 2016 aikana ja se valmistuu v. 2017. Kalliojärven-Hautajärven-Toiviaisjärven seudun rantaosayleiskaava-alueen suurimmat järvet Vireillä olevat ja vireille tulevat asemakaavat Asemakaavalla ohjataan yksityiskohtaisesti alueiden käyttöä, rakentamista ja kehittämistä sekä muuta maankäyttöä. Siinä otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, kaupunki- ja maisemakuva, hyvä rakentamistapa ja olevan rakennuskannan käyttö. Eri aikoina (1965-2013) voimaan tulleet asemakaavat on koottu ajantasa-asemakaavakartaksi. Asemakaavaaluetta on taajamassa 584 ha.
Vireillä olevat asemakaavat: Linja-autoaseman alueen asemakaavan muutos Kallion alueen asemakaavan muutos Vanhan meijerin asemakaavan muutos. 7 (12) Linja-autoaseman alueen asemakaavan muutos Linja-autoaseman alueen asemakaavan muutoksella on tarkoitus selvittää alueen liikennejärjestelyjä, linja-autoliikenteen ja pysäköinnin suunnittelua sekä tutkia Lähteentien siirtämistä sekä viereisen rakentamattoman asuinliiketontin muotoilua paremmin rakentamiseen sopivaksi. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan myös vanhan kirjaston tontin käyttöä ja rakentamismahdollisuuksia. Muutosalueen pinta-ala on 4,6 ha. Asemakaavan muutos tuli vireille v. 2015 ja se valmistuu v. 2016. Kallion alueen asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella tutkitaan Kallion alueen rivitalo- ja erillispientalojen korttelialueiden ja rakentamattomien tonttien muutostarpeita, puistoalueiden käyttötarkoitusta, teollisuusrakennusten korttelialueiden rakentamismahdollisuuksia sekä katualueita. Muutosalueen pinta-ala on 19 ha. Asemakaavan muutos tuli vireille v. 2015. ja sen valmistuu v. 2017. Asemakaavan muutosalueet: 1. Linja-autoaseman alue, 2.Kallion alue, 3.Vanhan meijerin alue.
Vanhan meijerin asemakaavan ja taajaman osayleiskaavan muutos 8 (12) Vanhan meijerin asemakaavan muutoksen tarkoituksena on selvittää vanhan meijerin suojelumerkinnän poistamismahdollisuus asemakaavasta. Saman aikaisesti laaditaan taajaman osayleiskaavan muutos, jonka tarkoituksena on poistaa paikallisesti merkittävä rakennuskohde merkintä osayleiskaavasta. Kaavamuutokset mahdollistavat vanhan meijerirakennuksen purkamisen. Muutosalueen pinta-ala on 0.6 ha. Kaavamuutokset tulivat vireille v. 2015 ja ne valmistuvat v. 2016 aikana. Yhteenveto voimassa olevista, vireillä olevista ja vireille tulevista yleis- ja asemakaavoista Kaava Alueen koko Voimassa Vireillä Vireille tulossa Yleiskaavat Kiurujärven rantaosayleiskaava rantaviivaa 62 km voimaan 13.10.2004 - - Koskenjoen ja Niemisjärven rantaosayleiskaava Koivujärven rantaosayleiskaava rantaviivaa 60 km voimaan 29.1.2003, muutos 1.8.2012 rantaviivaa 40 km voimaan 18.3.2009, muutokset 29.12.2010 ja 25.6.2014 - - - - Sulkavanjärven rantaosayleiskaava Rytkyn seudun rantaosayleiskaava Kalliojärven- Hautajärven- Toiviaisjärven rantaosayleiskaava rantaviivaa 104 km rantaviivaa 117 km, lampia 100 ha 49 km, pieniä järviä ja lampia 100 ha, jokia 3 km - ehdotusvaihe - - luonnosvaihe - - - vireille 2016 Taajaman osayleiskaava 895 ha voimaan 18.5.2005, muutos 25.4.2007 osayleiskaavan muutos vanhan meijerin alueella, luonnosvaihe Rantakylän osayleiskaava 500 ha voimaan 20.3.2013 - - Asemakaavat Ajantasa-asemakaava 584 ha voimaan vuosina 1965-2015 - - Linja-autoaseman alueen asemakaavan muutos Kallion asemakaavan muutos 4,6 ha - luonnosvaihe - 19 ha - luonnosvaihe -
9 (12) Vanhan meijerin asemakaavan muutos 0.6 ha - luonnosvaihe - Ranta-asemakaavat Ristolan rantaasemakaava voimaan 11.4.1985, osittainen kumoaminen 18.3.2009 ja 29.12.2010 - - Maapoliittinen ohjelma Maapoliittisen ohjelman tarkoituksena on selkeyttää kunnan maapoliittisia tavoitteita ja periaatteita ja kirjata niihin liittyviä toimenpiteitä, jotka koskevat mm. alueiden hankintaa, luovutusta ja hintaa sekä omistus- ja hallintasuhteiden kehittämistä. Ohjelma sisältää lisäksi taustatietoa yhdyskuntarakenteesta, väestöstä, elinkeinoista ja työvoimasta, rakentamisesta, tiestöstä sekä kunnallistekniikasta. Ohjelma on päivitetty vuosille 2013-2016. Määräykset Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on laadittu yhteisesti Iisalmen, Vieremän, Sonkajärven, Lapinlahden ja Kiuruveden kuntien kanssa. Kiuruveden rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2012. Ympäristönsuojelumääräykset Ympäristönsuojelumääräykset on laadittu yhteistyössä Ylä-Savon sekä eräiden muiden kuntien kanssa. Määräykset liittyvät vesiensuojeluun ja jätevesien johtamiseen, kemikaalien käsittelyyn, lumen vastaanottoon sekä melun- ja pölyntorjuntaan. Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan v. 2012. Kaavoituksen ja maapolitiikan päätöksenteko Kaavoituksen seurantaryhmä ohjaa, seuraa ja valmistelee kaavoitusta. Työryhmään kuuluvat tekninen johtaja Arto Karoluoto, ympäristöinsinööri Ari Ruotsalainen, rakennustarkastaja Tuomo Halme, kaavoittaja Mirja Nuutinen, kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka, ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki (Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä) sekä kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan edustajina Tuomo Saastamoinen, Anne Help, Unto Harmoinen ja Rauno Pikkarainen. Maapoliittinen työryhmä käsittelee ja valmistelee maapolitiikkaan liittyviä asioita., mm. maapoliittisen ohjelman. Työryhmään kuuluvat kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Janne Peltola, kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajat Jouko Tenhunen, Pentti Ahponen ja Hannu Halonen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Tikkanen, kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat Katariina Pekkala ja Rauno Pikkarainen sekä kaavoituksen seurantaryhmän jäsenet.
10 (12) Tekninen lautakunta käsittelee maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät asiat, päättää yleis- ja asemakaavan laatimistarpeesta ja hyväksyy vaikutukseltaan vähäiset asemakaavat. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asema- ja yleiskaavat sekä maapoliittisen ohjelman. Yhteystiedot Tekninen palvelukeskus Harjukatu 2, PL 28, 74701 Kiuruvesi sähköposti: etunimi.sukunimi@kiuruvesi.fi Tietoa kaavoituksesta ja vireillä olevista kaavahankkeista: www.kiuruvesi.fi > Palvelut > Kaavoitus. Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus: kaavoittaja Mirja Nuutinen p. 040 7144 908 Rakennusvalvonta: rakennustarkastaja Tuomo Halme p. 040 7077 681 Liikenneväylät, liikenneturvallisuus: ympäristöinsinööri Ari Ruotsalainen p. 0400 371128 Kunnallistekniikka: tekninen johtaja Arto Karoluoto p. 040 5766 514 työmaamestari Hannu Peurala p.0400 371 129 Puistot: puutarhuri Markku Ruotsalainen p. 0400 542 211
11 (12) Kunnallistekniikan, katujen, puistojen ja alueiden rakentamisohjelma taajamassa 1. Kirkkokatu välillä Kirkkoharjuntie-Piispantie kadun perusparantaminen ja uusi kevytliikenteen väylä vesi- ja viemäriverkon saneeraus 2. Museokatu kestopäällystys ja viimeistely 3. Kala-Pekantie-Tukkitie kadun perusparantaminen vesi- ja viemäriverkoston uusiminen 4. Katupäällysteiden uusiminen Niemistenkatu - Korkeakankaan puoli Ahonpääntie (osa) 5. Puistot ja puistometsät Suolakorven leikkikentän kunnostus
Salmisenpuiston leikkikentän ja alueen kunnostus Vanhan museon puiston leikkikentän poistaminen käytöstä Yhtylän puistometsän hoitohakkuu 12 (12) Muut: kevyt liikenne: vanhojen reittien parantamista kivituhkapinnalle, reittien viitoitusta sekä liikkumisesteiden poistoa tievalaistus: energiaa säästävien katuvalaisinten vaihtaminen asuntokaduille sekä sähkön jakeluverkon maakaapeloinnista johtuvia vanhan valaistuksen korjaus- ja muutostöitä (mm. Yhtylän alue)