METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS- SUOMESSA Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategian työpaja 22.6.2011 metsätalouspäällikkö Seppo Repo Kaakkois-Suomen metsäkeskus
Esityksen tausta-aineistona ovat: Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toimeenpano (TEM) Metsäenergian käytön kasvun liiketoimintamahdollisuudet Kaakkois-Suomessa-hanke (LUT) Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke (Mk) AINEISTOA ON METSÄKESKUKSEN SIVULLA www.metsakeskus.fi Meidän palvelut/ Metsäenergia/Metsäenergian mahdollisuudet hanke
Energiastrategian kansalliset tavoitteet Uusiutuvan energian käyttöä lisättävä voimakkaasti Metsäteollisuuden osuus uusiutuvasta nyt 70 % Metsähakkeella suurin uusiutuvan lisäys (2-3 kertainen käyttö) Tuulivoimaa lisätään Liikenteessä 10 % osuus uusiutuvia, kansallisena tavoitteena 20 % Energiaomavaraisuus nousee nykyisestä 32 %:sta 36 %:iin
Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän linjaus 20.4.2010 Energian loppukulutus vuonna 2020 arviolta 327 TWh Tästä uusiutuvien 38 %:n osuus vastaa 124 TWh Vuonna 2005 uusiutuvien loppukulutus oli 87 TWh Muutostarve vuodesta 2005 2020 on n. 38 TWh
Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 ja direktiivin velvoitteet jäsenvaltioille vuodelle 2020, % loppukulutuksesta FI: 38 %
UUSIUTUVAT ENERGIALÄHTEET, TWh Muutos, TWh / %-yksikköä Primäärienergiana 2005 2020 2005=>2020 Teollisuuden tuotannosta riippuvat polttoaineet (1 Jäteliemet 37 38 1,1 Teollisuuden tähdepuu 20 19-1,8 Yhteensä 57 56-0,7 Politiikkatoimien kohteena olevat (1 Vesivoima (normalisoitu) 13,6 14 0,6 Vesivoima, toteutunut 13,4 Tuulivoima 0 6 5,8 Metsähake 6 25 18,9 Puun pienkäyttö 13 12-0,5 Lämpöpumput 2 8 6,1 Liikenteen biopolttoaine 0 7 6,5 Biokaasu 0 1 0,7 Pelletit 0 2 1,6 Kierrätyspolttoaineet, RES-osuus 2 2 0,7 Muu uusiutuva, mm. aurinkolämpö, -sähkö jne. 0,4 0,4 0,0 Yhteensä 37 77 40,0 Uusiutuva energia primäärienergiana, yhteensä (2 94 134 39,2 Uusiutuva energia loppukulutuksessa (2 87 124 37,5 Energian loppukulutus 303 327 (* 23,6 Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, vesivoima normalisoitu 28,5 % Uusiutuvien osuus loppukulutuksesta, toteutunut / arvio 28,5 % 38 % 9,5 % (1 primäärienergiana (2 vesivoima 2005-2009 normalisoitu (3 päivitetty laskelma 30.3.2010: paperin ja kartongin tuotanto 13,7 Mt/, sähkön kulutus 98 TWh, uusiutuvat IE-strategian mukaan, metsähakkeellla 38 % tavoite kiinni (* Ilmasto- ja energiastrategian mukainen tavoite on 310 TWh vuonna 2020
Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 2005-2020, % Uusiutuvan energian lisäys primäärienergiana 39,2 TWh ja loppukulutuksena 37,5 TWh 6 % 16 % Metsähake 48 % Tuulivoima Lämpöpumput 15 % Liikenteen biopolttoaineet Muut 15 % Ryhmä muut sisältää mm. vesivoiman, puun pienkäytön, biokaasun, pelletit, Aurinkoenergian sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden vähenemän
Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset uusiutuvan energian lisäämistavoitteen kannalta (1/4) Tuulivoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti arviolta vuonna 2011 noin 330 MVA Tuulivoimaloiden yhteenlasketun tehokapasiteetin arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 saakka Syöttötariffijärjestelmän piiriin arvioidaan enimmillään kuuluvan tuulivoimaloita vuosina 2020 2022: Yhteenlaskettu tehokapasiteetti on arviolta 2500 MVA Tuulivoimaloita on noin 800 1000 Tuulivoimapuistoja noin 80 100
Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset uusiutuvan energian lisäämistavoitteen kannalta (3/4) Puupolttoainevoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti on arviolta vuonna 2011 noin 15 MVA Puupolttoainevoimaloiden yhteenlasketun tehokapasiteetin arvioidaan kasvavan varsin tasaisesti vuoteen 2020: Puupolttoainevoimaloiden yhteenlaskettu tehokapasiteetti on arviolta noin 160 210 MVA Puupolttoainevoimaloita noin 60 kpl
Syöttötariffijärjestelmän vaikutukset uusiutuvan energian lisäämistavoitteen kannalta (4/4) Metsähakevoimaloiden yhteenlasketun sähkön tuotannon arvioidaan olevan vuonna 2011 noin 2,3 TWh Metsähakevoimaloiden yhteenlasketun sähkön tuotannon arvioidaan kasvavan varsin tasaisesti vuoteen 2020: Yhteenlasketun sähkön tuotanto on arviolta 5,3 TWh Metsähakevoimaloita noin 110 kpl
MIKÄ ON METSÄENERGIAN MERKITYS? MITÄ METSÄHAKE ON? MISSÄ JA MITEN SITÄ SYNTYY? MITEN METSÄHAKKEEN KÄYTTÖ ON KEHITTYNYT?
Lähde: Metsätilastotiedote 16/2011
METSÄHAKE ON Pienpuusta (karsittu ranka, kokopuu, kuitupuu) hakkuutähteestä sekä kannoista ja juurakoista tehty hake
Lähde: Metsätilastotiedote 16/2011
Metsähakkeen kokonaiskäyttö Kaakkois-Suomessa milj. k-m 3 /v 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 0,56 Alueellisen metsäohjelma tavoite 0,45 0,32 0,27 0,22 Käyttö 2006 Käyttö 2007 Käyttö 2008 Käyttö 2009 Käyttö 2010 Lähde: Metsätilastotiedote 16/2011
MILLAISET OVAT METSÄENERGIAN KÄYTÖN KASVUN MAHDOLLISUUDET KAAKKOIS-SUOMESSA? Selvityksen tekijät: Lappeenrannan teknillinen yliopisto/ Bioenergiateknologia yhteistyössä Kaakkois-Suomen metsäkeskus Prof.Tapio Ranta, DI Mika Laihanen, DI Antti Karhunen ja MH Olli-Jussi Korpinen, Seppo Repo ja Sampo Husu
Tutkimuksen tausta Kaakkois-Suomi vuotuiset hakkuut: 3,7 milj. m³ (2009) 9 % koko maan hakkuista vuotuinen raakapuun käyttö: 16,0 milj. m³ (aiempina vuosina n. 20 milj. m³) 27 % koko maan raakapuun käytöstä metsätalousmaata: 1,1 milj. ha 4 % kokomaan alasta 17
Tausta - Kaakkois-Suomen primäärienergialähteiden käyttö 2007 Taustalla Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) tutkimukset: Kaakkois-Suomen energiatase Muut 1 % Polttoöljyt 3 % Maakaasu 23 % Hankintalogistiikka Kaakkois- Suomessa Kuvassa primäärienergialähteiden käyttö yhteensä 46 TWh ilman liikennettä Kivihiili 3 % Turve 3 % Puuperäisistä mustalipeän osuus 75 % Tuontisähkö 10 % Puuperäinen energiakäyttö on suurinta Kaakkois-Suomessa Puuperäiset 51 % Vesivoima 6 % 18
Metsäenergian nykykäyttö ja käyttöpotentiaalit 1. Nykyinen käyttö 2010 lämpö- ja voimalaitoksissa 2. Potentiaalinen lisäys nykyisellä kattilakannalla, ilman huomattavia investointeja: - metsäteollisuuden sivutuotteen käyttö nykyisellä tasolla uudemmat voimalaitoskattilat: puu-turvesuhde 70-30 vanhemmat voimalaitoskattilat: puu-turvesuhde 60-40 pienet, alle 10 MW kiinteän polttoaineen kattilat: 100 % puulle 3. Potentiaalinen lisäys investoinneilla: - korvataan nykyistä fossiilisten käyttöä mm. yhdyskuntien lämpö- ja voimalaitoksilla - ns. yhdyskuntien varavoima säilyy entisellään - lämpölaitokset, alle 10 MW 100 % puu Kuva: T. Ranta 19
Metsäenergian nykykäyttö ja käyttöpotentiaalit Kaakkois-Suomessa 1,2 milj. m³ 1,0 milj. m³ 0,6 milj. m³ 18 käyttökohdetta 22 käyttökohdetta 40 käyttökohdetta mahdollista biojalostamoa ei laskemissa, toteutuessaan vaikutus yli 1 milj. m³! ei sisällä kiinteistökohtaista käyttöä 20
Metsäenergian saatavuus - laskenta-aineisto 1. Hakkuusuunnite seuraavalle kymmenelle vuodelle (KAS) Hakkuusuunnitteen mukaiset vuotuiset hakkuumäärät 4,3 milj. m³: päätehakkuut (hakkuutähteet ja kannot) suunnitteen mukaiset nuoren metsän kunnostuskohteet sekä ensiharvennuksia (pienpuu) 2. Toteutuneet markkinahakkuut 2000 2008 (Metla) Keskiarvo markkinahakkuista 3,9 milj. m³ Oletus: tukkipuuhakkuut vastaavat päätehakkuita (Metla) Pienpuu: nuoren metsän kunnostuskohteet sekä ensiharvennuksia Kantojen nosto kuusella ja männyllä Nuoren metsän kunnostuskohteilla saanto 65 m³ / ha ja energiasisältö 1,9 MWh / m³ Kuitupuun määrä säilyy nykyisellään 21
Metsäenergian saatavuus Saatavuus on jaoteltu seuraavasti: 1. Teoreettinen saatavuus (maksimipotentiaali) talteensaanto 100 % (hakkuutähteet, kannot ja pienpuu) 2. Tekninen saatavuus talteensaanto korjuussa 70 % hakkuutähteillä sekä kannoilla, pienpuulla 90 % 3. Teknistaloudellinen ja -ekologinen saatavuus - 70 % leimikoista täyttää korjuun taloudelliset ja ekologiset vaatimukset hakkuutähteillä, 60 % kannoilla ja pienpuulla 90 % 4. Tarjontahalukkuuden mukainen saatavuus - tarjontahalukkuus: hakkuutähteet 65 %, kannot 50 % ja pienpuu 80 % 22
Metsäenergian saanto ja energiasisältö Hakkuutähde, päätehakkuista Kannot, päätehakkuista Pienpuu, rankakorjuu ensiharvennuksista Saanto, m³ / ainespuu-m³ Lämpöarvo, MWh / hatä-m³ Saanto, m³ / ainespuu-m³ Lämpöarvo, MWh / kanto-m³ Lämpöarvo, MWh / pienpuu-m³ Mänty 0,23 2,03 0,28 2,34 1,91 Kuusi 0,42 2,10 0,31 2,13 1,96 Lehtipuu 0,20 2,46 - - 2,31 Lähde: Metsäteho Oy 23
Metsäenergian saatavuus Kaakkois- Suomessa 2,0 milj. m³ 1,6 milj. m³ 1,5 milj. m³ 1,2 milj. m³ 1,1 milj. m³ 0,9 milj. m³ 0,7 milj. m³ 0,6 milj. m³ 1. Teoreettinen saatavuus 2. Tekninen saatavuus 3. Teknistaloudellinen ja ekologinen saatavuus 4. Tarjontahalukkuuden mukainen saatavuus 24
Kaakkois-Suomen metsäenergian käyttö ja saatavuus Käyttö 2,0 milj. m³ Saatavuus, hakkuusuunnite 1,5 milj. m³ 1,0 milj. m³ 1,2 milj. m³ 1,1 milj. m³ 0,6 milj. m³ 0,7 milj. m³ 25
Yhteenveto metsäenergian käytöstä ja saatavuudesta Metsäenergian käyttö on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Nykyinen käyttö vastaa saatavuutta Kaakkois-Suomessa. Käytännössä polttoainetta tulee alueen ulkopuolelta ja osa omasta polttoainepotentiaalista on hyödyntämättä. Polttoainetta liikkuu maakuntien välillä. Saatavuudesta esitetty myös suurempia määriä. Kiinteistökohtainen käyttö rajattu tutkimuksen ulkopuolelle, kokonaisvaikutus n. 5 % Kiinteistökohtaisella käytöllä paikallista vaikutusta 26
Yhteenveto metsäenergian käytöstä ja saatavuudesta Tulevaisuudessa saatavuus paranee. Toteutuvat ainespuuhakkuumäärät Ohjauskeinot (tuet ja verotus) Korjuusuositukset ja -ohjeet Markkinoiden toimivuus Polttoaineiden hinnat Tarjontahalukkuuden kehittyminen Lämpö- ja voimalaitosinvestointien pitkä elinkaari Kuva: Biowin /Taipalsaari 27
Kunta *Tarjonta GWh **Nyk. kysyntä GWh Anjalankoski 64 160 Elimäki 46 0 Hamina 85 0 Iitti 80 10 Jaala 60 0 Kotka 26 130 Kouvola 0 0 Kuusankoski 7 300 Miehikkälä 66 3 Pyhtää 33 4 Valkeala 70 6 Virolahti 54 0 Kymenlaakso 591 613 Metsähakkeen tarjonta nykyinen kysyntä Kaakkois-Suomessa Hakkuusuunnite Imatra 23 0 Joutseno 34 0 Lappeenranta 119 330 Lemi 28 5 Luumäki 117 0 Parikkala 60 7 Rautjärvi 54 220 Ruokolahti 152 0 Savitaipale 79 12 Suomenniemi 50 0 Taipalsaari 45 3 Ylämaa 79 0 Etelä-Karjala 840 577 *saatavuutta rajoittavat tekijät huomioituna **ei sis. kiinteistökohtaista pienkäyttöä 28
**Pot. *Tarjonta kysyntä Kunta GWh GWh Anjalankoski 64 430 Elimäki 46 0 Hamina 85 30 Iitti 80 20 Jaala 60 0 Kotka 26 165 Kouvola 0 45 Kuusankoski 7 400 Miehikkälä 66 3 Pyhtää 33 4 Valkeala 70 65 Virolahti 54 0 Kymenlaakso 591 1 162 Metsähakkeen tarjonta potentiaalinen kysyntä Kaakkois- Suomessa Hakkuusuunnite Imatra 23 240 Joutseno 34 35 Lappeenranta 119 650 Lemi 28 5 Luumäki 117 35 Parikkala 60 9 Rautjärvi 54 220 Ruokolahti 152 12 Savitaipale 79 12 Suomenniemi 50 0 Taipalsaari 45 13 Ylämaa 79 0 Etelä-Karjala 840 1 231 *saatavuutta rajoittavat tekijät huomioituna **ei sis. kiinteistökohtaista pienkäyttöä 29
Yhteenveto, kuntatulokset Hakkuutähteet ja kannot voimalaitoksiin metsäyhtiöiden ainespuuhankinnan yhteydessä Lappeenranta, Rautjärvi, Kuusankoski, Anjalankoski ja Kotka Hankintamäärät lisääntynevät tulevaisuudessa Mahdollinen biojalostamo voi muuttaa metsäenergiamarkkinat Pienpuu pienempiin paikallisiin laitoksiin Parikkala, Taipalsaari, Savitaipale, Lemi, Miehikkälä, Iitti, Pyhtää Potentiaalia: Ruokolahti, Imatra, Joutseno, Luumäki, Hamina, Anjalankoski, Valkeala pienpuun saatavuus kunnissa pääasiassa riittävä Paikallinen toiminta Energiainvestointien pitkä elinkaari Metsäenergiapotentiaaleiltaan suurimmat kunnat Etelä-Karjalassa: Ruokolahti, Lappeenranta, Luumäki ja Kymenlaaksossa: Hamina, Iitti, Valkeala 30
Liiketoimintamahdollisuudet Kaakkois-Suomen metsäpolttoaineen hankinnassa Metsäenergian nykyisen käytön sekä tulevaisuuden arvioidun käyttöpotentiaalin avulla on määritetty: työkonetarpeet vuosisuoritteiden perusteella metsäenergian hankinnan työllisyysvaikutukset, henkilötyövuodet (htv) potentiaalisia lämpöyrittäjäkohteita Käytännössä metsäenergian hankinnan liiketoiminta on yhteydessä ainespuun hankintaan ja muuhun koneyrittäjyyteen Olosuhteet voivat rajoittaa hankinnan ympärivuotista toimintaa (esim. kantojen nosto) Huomioitavaa on, että osa metsäenergiasta hankitaan Kaakkois-Suomen ulkopuolelta. Nykyisin arviolta 2/3 Kaakkois-Suomessa käytettävästä metsäenergiasta hankitaan omalta alueelta. 31
Laskentaperusteet Työkoneiden vuosisuorite sekä henkilötyövuodet Vuosisuorite (GWh/a) htv / työkone Kuormatraktori 39 60 GWh / a 1,52 Kaivinkone, kantojen nosto 23 GWh / a 0,99 Hakkuukone, kokopuu 30 GWh / a 1,05 Mobiilihakkuri, tienvarsi 93 107 GWh / a 1,52 Mobiilihakkuri, terminaali 162 185 GWh 1,17 Kiinteä murskain 349 GWh / a 1,52 Hakeauto, tienvarsi - käyttöpaikka 51 57 GWh / a 2,24 Hakeauto, terminaali - käyttöpaikka 95 2,24 Energiapuuauto 42 47 GWh / a 2,24 Lähde: Metsäteho Oy 32
1. Hakkuutähteet hankintaketju 100 % kuormatraktori: 9 kpl (+12 kpl) 1. Metsäkuljetus (kuormatraktori) 560 GWh (+720 GWh) mobiilihakkuri: 5 kpl (+6 kpl) 2a. Välivarastohaketus (mobiilihakkuri) 420 GWh (+540 GWh) 75 % 25 % energiapuuauto: 4 kpl (+5 kpl) 3b. Kaukokulj. käyttöpaikalle (energiapuuauto) 140 GWh (+180 GWh) hakeauto: 8 kpl (+10 kpl) 3a. Kaukokulj. käyttöpaikalle (hakeauto) 420 GWh (+540 GWh) kiinteä murskain: 0-1 kpl (+0-1 kpl) vrt. kannot 2b. Käyttöpaikkahaketus (kiinteä murskain) 140 GWh (+180 GWh) Huom. Alueellinen saatavuus tulee aiheuttamaan rajoitteita käyttöön. Osa määristä tulee / tulisi myös Kaakkois-Suomen ulkopuolelta 35
2. Kannot - hankintaketju 100 % kaivinkone: 12 kpl (+6 kpl) 1. Nosto (kaivinkone) 270 GWh (+130 GWh) kuormatraktori: 7 kpl (+3 kpl) 2. Metsäkuljetus (kuormatraktori) 270 GWh (+130 GWh) energiapuuauto: 4 kpl (+2 kpl) 4a. Kaukokulj. käyttöpaikalle (energiapuuauto) 170 GWh (+80 GWh) 63 % 37 % energiapuuauto: 2 kpl (+1 kpl) 3b. Kaukokulj. terminaaliin (energiapuuauto) 100 GWh (+50 GWh) kiinteä murskain: 1 kpl (+0 kpl) vrt. hakkuutähteet 3a. Käyttöpaikkamurskaus (kiinteä murskain) 170 GWh (+80 GWh) mobiilimurskain: 1 kpl (+0 kpl) 3b. Terminaalimurskaus (mobiilimurskain) 100 GWh (+50 GWh) hakeauto: 1-2 kpl (+0-1 kpl) Huom. Alueellinen saatavuus tulee aiheuttamaan rajoitteita käyttöön. 4c. Kaukokulj. käyttöpaikalle (hakeauto) 100 GWh (+50 GWh) Osa määristä tulee / tulisi myös Kaakkois-Suomen ulkopuolelta 36
3. Pienpuu - hankintaketju 100 % hakkuukone kokopuukorjuuseen: 9 kpl (+12 kpl) 1. Hakkuu (hakkuukone kokopuukorjuussa) 280 GWh (+370 GWh) kuormatraktori : 7 kpl (+9 kpl) 2. Metsäkuljetus (kuormatraktori) 280 GWh (+370 GWh) mobiilihakkuri: 3 kpl (+4 kpl) 3. Välivarastohaketus (mobiilihakkuri) 280 GWh (+370 GWh) hakeauto: 5 kpl (+7 kpl) 3. Kaukokuljetus käyttöpaikalle (hakeauto / traktorit ja kuorma-autot) 280 GWh (+370 GWh) Huom. Alueellinen saatavuus voi aiheuttaa rajoitteita käyttöön joissain kunnissa Osa määristä tulee / tulisi myös Kaakkois-Suomen ulkopuolelta 37
Lämpöyrittäjyys Tällä hetkellä Kaakkois-Suomen alueella lämpöyrittäjäkohteita mm. Lemillä, Taipalsaarella, Iitissä ja Miehikkälässä Päätoimi vs. sivutoimi Paikallinen yrittäjä Polttoaineen hankinta vs. lämmön kokonaistoimitus Omistusrakenteet Lämmön hinnoittelu Pitkäjänteistä liiketoimintaa Paikallisen ammattitaidon ja kaluston hyödyntäminen myös kiinteistökokoluokassa Tulevaisuudessa myös sähkön tuotantoa 38
TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Metsäenergian nykykäyttö ja saatavuus ovat tasapainossa, mutta raaka-ainetta tulee alueen ulkopuolelta, jolloin osa omista jää hyödyntämättä Paikallinen saatavuus riittävä kuntien lämpökeskuksiin ja kiinteistökokoluokkaan Käyttöpotentiaali lisääntyy tulevaisuudessa Merkittävimmät tarjontaan vaikuttavat tekijät ovat metsäteollisuuden ainespuuhakkuiden määrä, tarjontahalukkuus ja vaihtoehtoisten polttoaineiden hintojen kehitys Metsäenergiasta yksi tavaralaji ainespuun hankinnan yhteyteen Kilpailukykyisellä paikallisella energialla luodaan työllisyyttä ja hyvinvointia maakuntiin 39
STRATEGIA ON SELVÄ MUTTA TOIMEENPANO ON HAASTEELLISTA Markkinoiden toimivuus hinnoittelu Tuleva tukipolitiikka rahoituksen riittävyys Yrittäjyydenlisääminen - kausivaihtelu Tarjonnan vaihtelut - tarjontahalukkuus Käyttökohteiden lisääminen pienet/suuret Varastopaikat terminaalit ja kaavoitus Paljon ratkottavia kysymyksiä Tarvitaan vahvaa kehittämistyötä!!!
METSÄENERGIAN MAHDOLLISUUDET ETELÄ-KARJALASSA - hanke Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) metsätalouspäällikkö Seppo Repo Kaakkois-Suomen metsäkeskus 11.2.2011
Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke Etelä-Karjalan Metsäenergianeuvottelukunta Jäsenet: Metsäkeskus LPR energia Imatran Lämpö UPM Metsä LUT KOKO Metsänhoitoyhdistys Hyötypaperi Koneyrittäjät Imatran Energia Seppo Repo, pj Reijo Kolehmainen Timo Alatalo Auvo Kontinen Tapio Ranta Heikki Heimala Markku Vaario Mikko Keisa Janne Lattu (tiedustellaan osallistumista) Neuvottelukunnan toiminnasta vastaa Kaakkois-Suomen metsäkeskus. Neuvottelukunta kutsuu kokouksiin tarvittaessa asiantuntijoita. Yhteistyötä Kymenlaakson suuntaan; Kouvola Innovation, Cursor Kotka, ym.
Metsäenergianeuvottelukunnan toiminta Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke Neuvottelukunnan tehtävänä on: valmistella metsäenergian käytön ennusteita arvioida tulevaisuuden näkymiä asettaa tavoitteet metsäenergian hyödyntämiselle tarkastelee alan kehitystä ja markkinoiden toimivuutta (määrä-, laatu-, hintaseuranta) esittää tarvittavia selvitystarpeita ja elinkeinohankkeita tiedottaa Neuvottelukunnassa on käyty vilkasta keskustelua metsäenergian nykytilasta, kehittämistarpeista ja tulevaisuudesta Etelä-Karjalassa. Miten Kymenlaaksossa?
KIITOS MIELENKIINNOSTA Metsäenergian mahdollisuudet Etelä-Karjalassa-hanke