Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret ja perheet -osasto 2
Teemaseminaarille asetettuja tehtäviä Hyvinvoinnin ja pahoinvoinnin välinen kuilu syventynyt ja väestön väliset erot kasvaneet > miten kääntää kehityksen suuntaa, miten vahvistaa hyvinvointia? Millaiselle tiedolle palvelujen kehittäminen perustuu? Miten lasten ja nuorten ääni kuuluu, miten palvelujen käyttäjien palaute kootaan, analysoidaan ja käytetään hyväksi?
Perusta aikuisiän hyvinvoinnille luodaan varhain 4
Syrjäytymisestä ja selviytymisestä Ei ole olemassa yhtä syrjäytyneiden tai selviytyneiden ryhmää Suurimmassa vaarassa syrjäytyä ovat ne, joiden omat resurssit ja mahdollisuudet ympäristön tukeen ovat olleet jo alun alkaen muita vähäisempiä. Todennäköisyydet selviytymiseen ovat paremmat niillä, joilla on alun perin paremmat lähtökohdat Syrjäytyminen tai selviytyminen ei ole ennalta määrättyä. Erilaisia riskejä ja niiden voimakkuuksia on tutkimuksissa paikannettu.
Seuranta 1987 syntyneiden elämästä Aineistona kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet, n. 60 000 lasta Seurattu sikiökaudelta 21-vuotiaiksi Yhdistetty lähes kaikki mahdolliset sosiaali- ja terveysrekisteri-, sekä väestörekisteritiedot, lisäksi armeijatiedot sekä tiedot rikollisuudesta Siitäpä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi laajemmille laulajoille, runsahammille runoille, nuorisossa nousevassa, kansassa kasuavassa. -Kalevala 6
Ikäluokka 1987 > seuranta 21-vuotiaaksi 30% 25% pojat tytöt 20% 15% 10% 5% 0% Ei peruskoulun psyk esh toimeen- tuomio sijoitus jälkeistä tai mt-lääke tulotukea rikollisuudesta kodin jatkotutkintoa ulkopuolelle 10 984 11 981 13 629 5 215 1 900 7
Ongelmat kasaantuvat kouluttamattomille 60% 50% Pojat 70% vain peruskoulu keskiasteen tutkinto lukio tai korkeakoulututkinto 70% 60% 50% Tytöt 40% 40% 30% 30% 20% 20% 10% 10% 0% 0% psyk esh tuomittu toimeen- Psyk esh tuomittu toimeen- abortti tai lääke tulotukea tai lääke tulotukea 8
Riski tulla sijoitetuksi kodin ulkopuolelle (Kestilä ym. YP 1/2012, 43-44) Riskitekijän riskitiheyssuhde (HR) Coxin regressioanalyysin päävaikutusmalleissa (MO) tytöillä Pienipainoisuus 2,24 x Äidin tupakointi raskauden aikana 5,20 x Äiti alle 20 v syntymähetkellä 3,62 x Isä alle 20 v syntymähetkellä 4,09 - Äiti yksinhuoltaja syntymähetkellä 4,11 - Äidin korkein koulutus perusaste 4,05 x Äidin ammattiasema työntekijä 4,58 x Vanhempien pitkäaikainen toimeentulotuki 8,31 Vanhempien avioero 1,61 x Äidin psykiatrinen osastohoito 4,30 Isän psykiatrinen osastohoito 2,17 Äidin kuolema 3,44 Esim.
Sijoitettuna olleet tarvitsevat erityistä tukea 10
Mielenterveysongelmien riskitekijöitä 70% 60% lapsella ei psykiatrista diagnoosia lapsella psykiatrinen diagnoosi 50% 40% 30% 20% 10% 0% äiti alle 20 v avioero, vanhemman kuolema äidin lapsen sijoitus tai raskaudenaikainen huostaanotto tupakointi vanhemmilla vain peruskoulutus vanhemmat saaneet toimeentulotukea vanhemman psykiatrinen hoito
Vanhemman vakava sairaus lisää lasten psykiatrista erikoissairaanhoitoa 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% koko ikäluokasta äidillä syöpä isällä syöpä äidillä aivovamma Niemelä et al. Int J Cancer 2012 isällä aivovamma 12
Vanhempien ongelmat lasten murheet 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% kaikki lapsella psyk esh, mt-lääke tai F-dg lapsella tuomio lapsella vain peruskoulu lapsella toimeentulotukea lapsella käytöshäiriödg lapsi sijoitettu kodin ulkopuolelle 20% 10% 0% vanh. toimeentulotukea vanh. psyk esh muu kuin ydinperhe 13
Vanhempien köyhyys altistaa pahoinvoinnille Lapsella Ei ttt 1 kk 2-6 kk 6 12 kk 1 2 v 2-5 v yli 5 v Vanhempien saama toimeentulotuki 14
Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kodinhoitoapu Kodinhoitoapua saaneet lapsiperheet 1990 2010 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Lähde: THL / Sotkanet 15
Lastenneuvolakäynnit Lähde: Sotkanet 16
Esimerkkejä ehkäisevien palvelujen leikkaamisesta: Kouluterveydenhuollon käynnit 1994 2010 2 500 Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1000 7 18 -vuotiasta 2 400 2 300 2 200 2 100 2 000 1 900 1 800 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2008 2010 Lähde: THL / Sotkanet 17
Miten koululaiset voivat, KT-kysely 2011 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Ei yhtään läheistä ystävää 0 5 10 15 20 25 Lähde: THL SOTKAnet 18
Tehostettua ja erityistä tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kaikista peruskoululaisista 1995-2011, % 20.5.2013 Tarja Heino 19
Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaat Lähde:Sotkanet 20
Lastensuojelun avohuollon asiakkaana olleet lapset ja nuoret vuosina 1996 2011 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Asiakkaat niistä uusia asiakkaita 20.5.2013 Tarja Heino 21
Kuvio 1. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret sekä niistä huostassa 20.5.2013 Tarja Heino 22
1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Lasten lkm 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrät vuosittain Kiireelliset toimet kohdentuneet 13 vuotta täyttäneisiin 18-vuotta täyttäneet 17-vuotiaat 16-vuotiaat 15-vuotiaat 14-vuotiaat 13-vuotiaat 12-vuotiaat 11-vuotiaat 10-vuotiaat 9-vuotiaat 8-vuotiaat 7-vuotiaat 6-vuotiaat 5-vuotiaat 4-vuotiaat 3-vuotiaat 0 2-vuotiaat 1-vuotiaat alle 1-vuotiaat
Psykiatrian potilaat vuoden aikana ikäryhmittäin tuhatta asukasta kohti Lähde: Psykiatrian erikoisalan laitoshoito, tilastoraportti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24
Hyvinvointi eriytyy ja pahoinvointi kasautuu Alueellinen ja sosioekonomiseen asemaan liittyvä eriarvoisuus suurta ja lisääntynyt Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä kasvanut Ongelmat peruspalveluissa (eivät vastaa tarpeita eivätkä suosituksia) Yhä useampi lapsi ohjataan erityispalveluihin (erityisopetukseen, lastensuojeluun ja sijaishuoltoon, psykiatriseen hoitoon) Mielenterveyden häiriöt merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä Tilanne tänä päivänä 25
Millaiselle tiedolle palvelujen kehittäminen perustuu (kuntien hyvinvointisuunnitelmat)? vastaukset: paljon painoarvoa, % Kunnan taloudellinen tilanne Luottamushenkilöiden näkemykset Ylimmän ja keskijohdon näkemykset Valtakunnalliset ohjeet, suositukset ym. Työntekijöiden näkemykset Tutkimus- tai muu tieto Asiakkaan/lapsiperheiden näkemykset Yhteistyökumppanien näkemykset 4 3 4 16 12 10 13 25 30 38 45 43 45 45 50 64 0 10 20 30 40 50 60 70 Päätöksenteossa Suunnittelussa ja kehittämisessä 20.5.2013 Tarja Heino 26
Miten lapsia, nuoria ja perheitä kuullaan? Miten kuntalaisten käsitykset ja tarpeet saadaan esiin? Miten palvelujen käyttäjien palaute kootaan, analysoidaan ja miten sitä käytetään hyväksi? Pahoinvointitiedosta hyvinvointitietoon Huolesta voimavaroihin ja mahdollisuuksiin Paniikista toivoon
Jokainen lapsi tarvitsee siivet, joilla voittaa tuulet Riskitekijöillä ei saa leimata Ongelmat kietoutuvat toisiinsa ja kasaantuvat, huomioitava kokonaisuus Ongelmien näkymistä ei pidä jäädä odottelemaan Hyvinvointi luodaan arjessa, kehitysympäristöt hyvinvoinnin tukena 14.6.2012 28