JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Henkilöstövoimavarat... 3 Henkilöstömäärä... 6 Henkilötyövuosi... 9 Työajan jakautuminen... 10 Osaamisen kehittäminen... 11 Koulutuskorvaus... 11 Henkilöstön ikärakenne... 12 Eläköityminen... 12 Henkilöstökulut... 13 Työhyvinvointi ja terveys... 14 Työterveyshuolto... 14 Terveysperusteiset poissaolot... 15 Poissaolojen ajalta maksetut palkat... 17 Tyky-toiminta... 18 Kehityskeskustelut... 18 Työsuojelu ja yhteistoiminta... 18 Eläkekustannukset... 19

3 Johdanto Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut järjestetään. Henkilöstövoimavarojen ennakointi on osa strategiatyötä. Siinä määritellään henkilöstöä koskevat tavoitteet, joilla pyritään turvaamaan työvoiman saatavuus, henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja työn tuloksellisuus. Tieto henkilöstövoimavaroista auttaa henkilöstösuunnittelua myös palvelutarpeiden muuttuessa ja tilanteessa, jossa on turvattava palvelut entistä pienemmillä resursseilla. Henkilöstöraportissa kuvataan henkilöstön määrälliset ja laadulliset tunnusluvut, kehittämistoimenpiteet ja näiden vaikutukset henkilöstöön, toimintaan ja talouteen. Henkilöstöraportti antaa luottamushenkilöille, virkamiesjohdolle, henkilöstöasioista vastaaville ja henkilöstölle kuvan henkilökunnan tilasta ja osaamisesta sekä toimenpiteistä, joita tehdään henkilöstön työolosuhteiden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Henkilöstöraportin tiedot ilmoitetaan vuosittain 31.12. poikkileikkaustilanteen mukaan tai koko kalenterivuodelta. Raportin tiedot ja tulokset käsitellään kunnan yhteistyötoimikunnassa sekä kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Joroisten kunta on myynyt itsenäisenä liikelaitoksena toimineen energialaitoksensa vuoden 2014 lopussa Savon Voima Oyj:lle. Laitoksen henkilöstöä koskevat tiedot eivät sisälly tässä raportissa esitettyihin tietoihin. Henkilöstövoimavarat Tilastokeskuksen tietojen mukaan lokakuussa 2014 kuntasektorin palveluksessa oli 429 000 palkansaajaa. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat olleet noin 21,2 miljardia euroa, josta palkkakustannuksia 16,3 miljardia ja työnantajan maksamia eläke- ja muita välillisiä sosiaalivakuutusmaksuja 4,9 miljardia euroa. Varkauden kaupungin ja Joroisten kunnan välille on laadittu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi yhteistoiminta-alue, jossa Varkauden kaupunki on määritelty isäntäkunnaksi. Joroisten kunta on luovuttanut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun Varkauden kaupungille 1.1.2013 alkaen. Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava henkilökunta on siirtynyt Varkauden kaupungin palvelukseen yhteistoiminta-alueen aloittamisen myötä. Toenperän kirjastossa Joroinen on isäntäkuntana. Muut kunnat ovat Juva ja Rantasalmi. Soisalon opiston palkkalistoilla oleva opistosihteeri työskentelee Joroisissa. Rantasalmen kunnan isännöimän maaseutuyksikön henkilöstöä työskentelee Joroisissa.

4 Luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatiot vuoden 2013 alusta lukien: Varkauden kaupungin organisaatiossa on sosiaali- ja terveyslautakunta, johon Joroinen valitsee 5 jäsentä. Rantasalmen ja Leppävirran kuntien kanssa on yhteislautakunnat maaseutu- ja ympäristötoimessa.

Kunnanjohtaja johtaa kunnan henkilöstöorganisaatiota. Hänen suoria alaisiaan ovat sivistysjohtaja, tekninen johtaja, hallintojohtaja, elinkeinoasiamies sekä laskentapäällikkö. 5

6 Henkilöstömäärä 250 Vakituinen ja määräaikainen henkilöstö 31.12.2015 200 150 100 50 0 Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Naiset 134 33 167 Miehet 32 6 38 Yhteensä 166 39 205 Naiset Miehet Yhteensä Kunnan palveluksessa oli vuoden 2015 lopussa 205 henkilöä. Vuoden 2013 lopussa vakituisia ja määräaikaisia henkilöitä oli palveluksessa 243, joista 16 energialaitoksen palveluksessa. Henkilöstömäärän väheneminen kahden vuoden aikana johtuu pääosin energialaitoksen toiminnan myynnistä ja sen lisäksi eläkkeelle siirtymisistä. Määräaikaisten lukumäärä oli 39, joka on 19,0 %) koko henkilöstöstä. Luku on pienentynyt kahden vuoden aikana 23,8 prosentista.

7 120,0 Vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön %-osuudet koko henkilöstöstä 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Naiset 80,7 84,6 81,5 Miehet 19,3 15,4 18,5 Yhteensä 81,0 19,0 100,0 Naiset Miehet Yhteensä Kunnan koko henkilöstöstä oli vuoden 2015 lopussa 81,5 % naisia ja 18,5 % miehiä (2013: 184/75,72 % naisia ja 59/24,28 % miehiä). Energialaitoksen myyminen vaikuttaa miesten ja naisten osuuteen koko henkilöstöstä. Miehiä energialaitoksen henkilöstöstä v. 2013 lopussa oli 13 ja naisia 3. Vakituiset kokoaikaiset % Vakituiset osaaikaiset % Määräaik. kokoaikaiset % Määräaik. osaaikaiset % Yhteensä % Naiset 120 58,5 14 6,8 23 11,2 10 4,9 167 81,5 Miehet 30 14,6 2 1,0 5 2,4 1 0,5 38 18,5 Yhteensä 150 73,2 16 7,8 28 13,7 11 5,4 205 100,0 Työsopimuslain mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työsopimuksen päätyyppinä ovat siten toistaiseksi voimassa olevat sopimukset. Määräaikainen sopimus voidaan tehdä ainoastaan silloin, kun siihen on laissa tarkoitettu perusteltu syy.

8 Koko henkilöstö 31.12.2015 Määräaik. osa-aikaiset 5 % Määräaik. kokoaikaiset 14 % Vakituiset osa-aikaiset 8 % Vakituiset kokoaikaiset 73 % 300 Henkilöstömäärä vuosittain 2013-2015 250 200 150 100 50 0 2015 2014 2013 Naiset 167 170 184 Miehet 38 49 59 Yhteensä 205 219 243 Naiset Miehet Yhteensä

9 Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä 31.12. Seuraavassa taulukossa on esitetty kunnan henkilötyövuodet (HTV2) palvelualueittain vv. 2012-2015. HTV2:n laskentakaava on: palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 x (osa-aikaprosentti / 100). HTV2 soveltuu esimerkiksi erilaisten henkilöstökustannusten laskemiseen henkilötyövuotta kohti. HTV2 sisältää vain palkalliset palveluksessa olopäivät. Henkilötyövuosi Palvelualue 2015 2014 2013 2012 HTV2 % HTV2 % HTV2 % HTV2 % Kunnanvaltuusto ja - hallitus 1,00 0,49 1,00 0,50 1,05 0,51 1,02 0,47 Keskushallinto 8,91 4,35 9,73 4,81 10,11 4,86 4,12 1,89 Elinkeinotoiminta 1,50 0,73 1,50 0,74 1,34 0,64 1,24 0,57 Työllisyyden hoito 0,08 0,04 0,28 0,14 Sivistystoimen hallinto 1,95 0,95 1,70 0,84 1,99 0,96 2,99 1,37 Varhaiskasvatus 49,69 24,25 49,66 24,58 48,31 23,24 Perusopetus 67,01 32,71 61,89 30,63 64,04 30,81 162,29 74,58 Lukio-opetus 9,64 4,71 9,07 4,49 9,45 4,55 8,76 4,03 JJR-Kirjastotoimi 13,56 6,62 14,47 7,16 14,59 7,02 14,26 6,55 Liikuntatoimi 3,32 1,65 3,56 1,71 12,65 5,81 Nuorisotoimi 10,65 5,27 10,74 5,17 7,74 3,56 Kulttuuritoimi 10,67 5,21 0,42 0,21 0,41 0,20 1,53 0,70 Siv. ja vapaaaik.t.laskutetta 0,50 0,25 0,50 0,24 Ympäristötoimen hallinto 0,40 0,20 0,26 0,12 Ympäristövalvonta 0,64 0,32 0,40 0,19 Rakennusvalvonta 2,16 1,05 1,04 0,52 0,63 0,30 Tiejaos 0,10 0,05 0,06 0,03 Teknisen toimialan hallinto 1,20 0,59 1,60 0,79 1,10 0,53 Yhdyskuntasuunnittelu 0,20 0,10 0,20 0,09 Kuntatekniikka 2,13 1,05 2,44 1,17 Kiinteistöpalvelut 34,84 17,00 29,12 14,41 35,71 17,18 Maa- ja metsätilat 0,16 0,08 0,97 0,48 Teknisen toimialan projektit 0,18 0,09 Teknisen toimialan hallinto 2,67 1,30

10 Vesihuoltolaitos 2,29 1,14 Yhteensä 204,89 100,00 202,05 100,00 207,86 100,00 217,59 100,00 Henkilötyövuosien vaihtelu vuosien 2012 ja 2013 välillä johtuu JJR-yhteistyön purkautumisesta. JJRyhteistyön aikana ympäristö- ja teknisen toimen henkilöstö oli Rantasalmen kunnan palveluksessa ja varhaiskasvatuksen henkilöstö Juvan kunnan palveluksessa. Suurin muutos koski perusopetuksen henkilöstöä, joka siirtyi takaisin Juvan ja Rantasalmen kunnan palvelukseen yhteistyön purkautuessa. Ammattiryhmä 2015 2014 2013 HTV2 % HTV2 % HTV2 % Johto/Palvelu/tulosalueen päälliköt 4,92 2,40 3,48 1,72 3,97 1,91 Yksiköiden esimiehet 10,46 5,10 12,06 5,97 12,51 6,02 Toimistotyöntekijät/atk-hlöt 11,96 5,84 12,21 6,04 12,48 6,00 Rehtorit ja koulunjohtajat 7,98 3,90 8,56 4,24 8,41 4,05 Opettajat 57,48 28,05 50,24 24,87 50,27 24,19 Päivähoidon ja esiopetuksen työntekijät 36,55 17,84 36,77 18,20 36,62 17,62 Perhepäivähoitajat 9,36 4,57 9,91 4,91 8,90 4,28 Opetuksen ja päivähoidon avustajat 10,04 4,90 10,85 5,37 12,38 5,96 Kirjaston työntekijät 10,98 5,36 11,74 5,81 11,41 5,49 Liikunta/Nuoriso/Kulttuuri työ 7,07 3,45 6,09 3,01 6,01 2,89 Hoitoalan työntekijät 0,19 0,09 0,51 0,25 0,42 0,20 Tekn. erityistyöntekijät ja asiantuntijat 1,00 0,49 1,00 0,49 0,79 0,38 Tekniset työntekijät 12,53 6,11 13,34 6,60 14,52 6,98 Ravitsemustyöntekijät 7,67 3,74 7,89 3,91 10,98 5,28 Puhtauspalvelut 15,55 7,59 15,52 7,68 16,72 8,04 Työllistetyt 1,13 0,55 0,87 0,43 0,21 0,10 Muu henkilöstö 0,00 1,00 0,49 1,26 0,60 Yht. 204,88 100,00 202,05 100,00 207,85 100,00 Yllä olevassa taulukossa on kuvattu HTV2 ammattiryhmittäin vuosina 2015, 2014 ja 2013. Opetus- ja varhaiskasvatuksen ammattiryhmät ovat suurimmat. Yhteensä ne ovat 116,34 HTV2/57,58 % (2013: 116,58 HTV2/56,10 %). Työajan jakautuminen 2014 2015 2016 Vuoden päivät yhteensä 365 365 366 - lauantait ja sunnuntait 104 104 105 - työaikaa lyhentävät arkipyhät 10 9 8 työpäivät yhteensä 251 252 253

11 Poissaolot syykoodeittain työ- ja kalenteripäivinä 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Sairaus Muut Opintovapaa Perhevapaat Työtapaturma Lomat Koulutus Vuorottelu -vapaa Kuntoutus Kuntoutustuki Työpäivät 2145 529 1627 1433 41 5296 518 674 55 62 Kalenteripäivät 2790 754 2322 2009 55 7445 686 969 57 90 Työpäivät Kalenteripäivät Muita poissaoloja ovat esim. työajantasausvapaat (palkallinen) sekä toisen tehtävän hoitaminen ja yksityisasiat (palkattomia). Perhevapaisiin luetaan äitiys- ja vanhempainvapaan lisäksi mm. sairaan lapsen hoitamisen järjestämiseksi pidetty vapaa. Osaamisen kehittäminen Vuonna 2014 laadittiin ensimmäinen koko henkilöstöä koskeva henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Alkuvuonna kartoitettiin työsuhteessa olevan henkilöstön koulutus, työkokemus ja koulutushalukkuus sekä halu siirtyä muihin tehtäviin esim. kunnan palvelurakenteen tai organisaatiomuutosten niin vaatiessa. Koulutuspoissaoloja oli vuonna 2015 yhteensä 518 työpäivää. Koulutuskorvaus Vuoden 2014 alusta lukien niillä työnantajilla, joilla ei ole oikeutta koulutusvähennykseen elinkeinotulon verottamisesta annetun lain tai maatilatalouden tuloverolain perustella, on ollut oikeus hakea koulutuskorvausta. Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki osaamisen kehittämistoimiin ja se perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta. Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että koulutus perustuu työnantajan laatimaan koulutussuunnitelmaan. Koulutuskorvausta tulee hakea seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Työttömyysvakuutusrahasto huomioi koulutuskorvauksen työnantajalle määrätyssä työttömyysvakuutusmaksussa.

12 Koulutuskorvausta on mahdollista saada 3 pv/hlö/vuosi. Korvauksen määrä on 10 %/keskimääräinen päiväpalkka. Koulutuskorvausta haettiin vuonna 2015 298 päivältä (ed. vuonna 250), keskimääräinen päiväpalkka oli 158,38 euroa (ed vuonna 163,21). korvausta saatiin 4719 euroa (ed. vuonna 4080 euroa). Henkilöstön ikärakenne 60 Ikäjakauma 31.12.2015, vakituinen henkilöstö 50 40 30 20 10 0-20 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70- Ka Naiset 0 2 3 13 11 12 19 32 31 11 0 0 48,25 Miehet 0 0 1 3 1 4 4 6 8 4 1 0 49,91 Kaikki 0 2 4 16 12 16 23 38 39 15 1 0 48,57 Naiset Miehet Kaikki Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla, 45,7 vuotta (vuosi 2014). Joroisten kunnassa henkilöstö vuonna 2014 oli 2,5 vuotta vanhempaa kuin kunnissa keskimäärin. Eläköityminen Kunnallinen eläköitymisikä on keskimäärin 63 68 vuotta, poikkeuksena ammatilliset alemmat eläkeiät. Selkeää yhtä eläkeikää ei ole olemassa, vaan työhistoriasta ja syntymävuodesta riippuen Kunnallinen eläkevakuutus laskee kunkin henkilökohtaisen eläkeiän.

13 Osa-aikaeläke voidaan myöntää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Ennen vuotta 1954 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta. 1954 ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. Osa-aikaeläke poistuu vuoden 2017 eläkeuudistuksen myötä ja tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Kevan ennusteen mukaan kunta-alan eläkepoistuma jatkuu voimakkaana. Seuraavien kymmenen vuoden aikana kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle 165 000 henkilöä, mikä on noin kolmasosa kaikista kuntatyöntekijöistä. Vuoteen 2030 mennessä yli puolet (58 %) kaikista nykyisistä kuntatyöntekijöistä on siirtynyt eläkkeelle. Lähivuosina kunta-alalta eläkkeelle jää joka vuosi yli 16 000 henkilöä. Alla ennuste Joroisten kunnan eläkepoistumasta 2012 2030. Joroisten kunnassa 7 henkilöä siirtyi eläkkeelle vuoden 2015 aikana (edellisenä vuonna 6). Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan (1000 ) vv. 2011-2015

14 Henkilöstömenot 2011 2012 2013 2014 2015 Palkat ja palkkiot 8 726 8 667 7 648 7 510 6 601 Henkilösivukulut 3 258 3 201 2 775 2 678 2 393 Yhteensä 11 984 11 868 10 423 10 188 8 994 Käyttötalousmenot 44 011 43 871 37 461 35 481 32 500 Henkilöstökulujen osuus % 27,23 % 27,05 % 27,82 % 28,71 % 27,67 % Yli puolet kaikista kunta-alan menoista on henkilöstömenoja. Joroisten kunnassa henkilöstökulujen osuuden pienuutta selittää se, että kunta ostaa sote-palvelut Varkauden kaupungilta. Menot näkyvät talousarviossa asiakaspalveluiden ostoina. Henkilöstökulut ja muut käyttötalousmenot 2015 22 % Henkilöstökulut Käyttötalousmenot 78 % Työhyvinvointi ja terveys Työhyvinvointi ja terveys Työterveyshuolto Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa, jolla tuetaan henkilön työkykyisyyttä koko työuran ajan. Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja suunnittelevat yhdessä työterveyshuollon toiminnan sisällön ja toimenpiteet, jotka perustuvat työpaikan tarpeisiin. Työnantajalla on työterveyshuoltolain perusteella velvollisuus järjestää työsopimus- ja virkasuhteessa oleville työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Lisäksi työnantaja voi järjestää yleislääkäritasoista sairaanhoitoa. Työterveyshuoltolakia sovelletaan työhön, jota koskee työturvallisuuslaki ja jota tehdään Suomessa.

15 Työnantaja hankkii työterveyshuollon palvelut esimerkiksi kunnallisesta terveyskeskuksesta tai yksityiseltä lääkärikeskukselta. Työnantajalla on oltava työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa yhteistyössä laadittu kirjallinen sopimus sekä toimintasuunnitelma työterveyshuollon järjestämisestä. Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset sairausvakuutuslain perusteella. Kustannuksista korvataan 40 50 %. Työterveyshuolto on työntekijöille maksutonta. Työterveyshuoltosopimus ja voimassa oleva toimintasuunnitelma ovat edellytyksiä korvauksen saamiselle. Vuodelta 2013 korvausta saatiin 53 445,74 ja arvio vuoden 2014 tilinpäätöksessä saatavasta korvauksesta on n. 47 000. Työterveyshuollon kustannuksina ei korvata esimerkiksi hammashuoltoa, kuntoutusta, työ- ja liikennetapaturmia eikä ammattitauteja. Joroisten kunnalla on sopimus työterveyshuollon palveluista Soisalon työterveyden kanssa. Lisäksi on sopimus Etelä-Savon työterveyden kanssa (Juvan kirjastotyöntekijät). Terveysperusteiset poissaolot Työantajan tulee seurata sairauspoissaoloja. Pitkistä, yli 1 kuukauden sairauslomista ilmoitetaan työterveyshuoltoon, jolloin työterveyshuollolla on mahdollisuus seurata työhön paluuta sairausloman jälkeen. Kun sairauspoissaoloja kertyy 30 päivää vuoden aikana (myös lyhyissä jaksoissa), esimies ilmoittaa asiasta työterveyshuoltoon ja työntekijä kutsutaan työterveyshoitajan vastaanotolle. Terveysperusteiset poissaolot Sairauspoissaolot Työpäivät Kalenteripäivät työpv kal.pv Keskim. Keskim. Hlölkm 2015 2183 2855 157 14 18 2014 2058 2688 160 13 17 2013 2140 2812 215 10 13

16 Sairauspoissaolot ja perhevapaat työ- ja kalenteripäivinä 2015 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Sairaus Perhevapaat Yhteensä Työpäivät 2183 1411 3594 Kalenteripäivät 2855 2012 4867 Työpäivät Kalenteripäivät Sairauspoissaolot kasvoivat kunta-alalla 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli keskimäärin 19,4 kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2014 sairauspoissaolojen määrä oli keskimäärin 16,9 kalenteripäivää (KT). Sairauspoissaolot ja perhevapaat ovat vuosilomien jälkeen suurin poissaolojen syy. Perhevapaita ovat äitiys- ja isyyslomat, vanhempainlomat, hoitovapaat sekä tilapäiset hoitovapaat (äkillisesti sairastuneet lapset). Muut poissaolot kertyvät palkallisista aktiivivapaista, vuorotteluvapaista, opintovapaista sekä joistakin muista virka- ja työehtosopimusten mukaisista vapaista.

17 4000 Sairauslomat ja perhevapaat työpäivinä 2014 ja 2015 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Sairaus Perhevapaat Yhteensä 2015 työpv 2183 1411 3594 2014 työpv 2058 1455 3513 2015 työpv 2014 työpv Poissaolojen ajalta maksetut palkat Syykoodi Yhteensä Hinta/ Hinta/ työpäivä kal.päivä Naisia Miehiä Yhteensä Sairaus 205420 94,10 71,95 133 24 157 Perhevapaat 14881 10,55 7,40 30 2 32 Työtapaturma 3202 78,09 58,21 3 1 4 Lomat 539986 103,35 72,98 142 40 182 Koulutus 45377 80,74 67,13 129 25 154 Vuorotteluvapaa 0 0,00 0,00 7 0 7 Kuntoutus 498 9,05 8,73 7 0 7 Kuntoutustuki 0 0,00 0,00 1 0 1 Opintovapaa 0 0,00 0,00 4 0 4 Muut 38999 22,07 17,81 116 31 147 Yhteensä 848363 Osa puuttuvasta työpanoksesta on korvattu sijaistyövoimalla, osa tehtävistä on siirretty työssä olevien tehtäväksi ja osa tehtävistä on jäänyt odottamaan sairausloman päättymistä.

18 Maksetut palkat poissaoloajalta 2015 Koulutus 45 377 Muut 38 999 Sairaus 205 420 Lomat 539 986 Perhevapaat 14 881 Työtapaturma 3 202 Muita poissaoloja ovat esim. työajantasausvapaat (palkallinen) sekä toisen tehtävän hoitaminen ja yksityisasiat (palkattomia). Perhevapaisiin luetaan äitiys- ja vanhempainvapaan lisäksi mm. sairaan lapsen hoitamisen järjestämiseksi pidetty vapaa. Tyky-toiminta Tyky-toimintaan kuului vuonna 2015 mahdollisuus saada 10 kpl 5 euron hintaisia Smartumin liikuntakulttuurilippuja, joita voi käyttää satoihin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Kunnan yksiköt saivat henkilöstömäärään perustuvan määrärahan, jolla saattoi järjestää syksyisen virkistystapahtuman. Käytössä on yhteiset säännöt henkilöstön muistamisessa 50- ja 60-vuotispäivien yhteydessä, eläkkeelle jäädessä tai palveluksesta erottaessa. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut ovat työntekijän ja hänen lähimmän esimiehensä välisiä säännöllisesti noin kerran vuodessa käytäviä luottamuksellisia keskusteluja. Kehityskeskustelussa käydään läpi alaisen työtä, tavoitteita, osaamista ja osaamisen kehittämistä sekä työhyvinvointia. Kehityskeskustelussa alaisen työtä ja tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena ja tehdyt päätökset kirjataan ja niitä seurataan. Kunnassa on laadittu keskustelun pohjaksi lomake sekä sovittu kehityskeskustelut käytäväksi vuosittain. Työsuojelu ja yhteistoiminta Paikallinen sopimus yhteistoiminnan järjestämisestä kunnassa on hyväksytty 30.1.2013 ja tullut voi maan 1.1.2013. Pääsopijajärjestöt ja Joroisten kunta työnantajana ovat sopineet, että työsuojelun yhteistoiminta

19 Joroisten kunnassa järjestetään osana yhteistyötoimikunnan toimintaa. Yhteistyötoimikuntaan kuuluvat jäseninä pääluottamusmiehet JUKO:sta, JYTY:stä ja JHL:stä (yhteensä kolme henkilöä), vaaleilla valitut työsuojeluvaltuutetut (enintään kolme henkilöä) sekä kaksi työnantajan nimeämää edustajaa. Lisäksi työsuojelutoimikuntaan voi kuulua luottamushenkilöiden edustaja. Työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua kokouksiin. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii vuorovuosin työnantajan ja työntekijäpuolen edustajat. Sihteerinä on toiminut hallintojohtaja. Eläkekustannukset Työnantajan KuEL eläkemaksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta, jota seurataan osana työvoimakustannuksia eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005. varhaiseläkemenoperusteisesta, varhe-maksusta, jota maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksikölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Alla olevassa taulukossa ovat Joroisten kunnan KuEL-maksut vv. 2006 2014.