Finanssipoli)ikka, työn tarjonta ja julkistalouden kestävyys Juhana Var)ainen VTT, kansanedustaja
Suomen talouspoli)ikan dilemma Kysyntä- ja tarjontashokki Analyysin työkaluja: NAIRU-teoria ja AS-AD-analyysi Finanssipoli)ikka ja palkat pienessä eurotaloudessa Julkistalous kasvavan huoltosuhteen Suomessa Suomen finanssipoli)ikan rajat Fiskaalista )laa tarjonta- ja palkkauudistuksilla Demografian vaikutukset talouspoli)ikan ympäristöön
Kysyntä- vai tarjontaongelma? Molemmat, stupid! Vien)-, investoin)- ja kulutuskysyntä alijavat normaalitasonsa Toisaalta tarjonta on myös kehijynyt heikos) TuoJavuuden kasvu loppui 2008 Työikäinen väestö alkoi pienentyä 2009 Tarjonta- ja kysyntäshokin yhdistelmä on vaikea Finanssipoli)ikka törmää kestävyys- ja kustannusrajoituksiin Elvytykseen ei ole varaa ei ole yhtä tyhmä väite kuin 1990-luvulla
Emme ole toipuneet v 2009 romahduksesta
Tuotantokuilu (OECD) sil) vain 3 prosen)n luokkaa
Suomen talouskasvu on pysähtynyt Huom: Vuodet 2014 ja 2015 vm:n ennusteen mukaan 6 6
Ja työikäisen väestön määrän kasvu on loppunut
Analyysin työkaluja: NAIRU-malli ja AS-ADmalli Lähtökohtana uusklassisen synteesin näkemys Kokonaiskysynnän säätelyllä vaikutetaan resurssien käyjöasteeseen (Y Y*) ó (L L*). Tarjontatoimilla vaikutetaan pitkän aikavälin poten)aalisen tuotannon Y*=työtunnit tuojavuus kasvuun Näkemys on approksimaa)o, muja hyvä lähtökohta pääjäjälle
Poten)aalinen Y* ja aktuaalinen Y Huom: Vuodet 2014 ja 2015 vm:n ennusteen mukaan 9 9
Miksei elvytetä, työllisyys kasvuun? Rahapoli)ikka on Suomelle eksogeenista Keynesiläinen fipo-kysyntäekspansio kyllä toimii MuJa... Meillä on valmiiksi kestävyysongelma julkistaloudessa Alijäämän kasvajaminen johtaa suureen rakenteelliseen alijäämään => sen hoitaminen lamaujaa aikanaan talouden uudestaan Kilpailukyky on heikentynyt, kustannusvakausrajoitus U* lähellä, ekspansio voi pysäyjää kilpailukyvyn korjausliikkeen Näitä väijeitä perustellaan makroteorian työkaluilla
Analyysin työkaluja: NAIRU-malli ja AS-ADmalli NAIRU-malli (Layard-Nickell-malli )määrää rakenteellisen työjömyyden Sen avulla voi ymmärtää Mikä määrää rakenteellisen työjömyyden Mikä on tuotanto(työllisyys-)kuilun ja inflaa)on suhde Tässä luennossa sitä käytetään perustelemaan tarjontakäyrää ( AS )
RakennetyöVömyyden määräytyminen Palkkapaine Palkkavaateet KannaJavuusraja Työllisyysaste U*=RakennetyöJömyys 100 % Työllisyysaste
RakennetyöVömyyden alentaminen Palkkapaine KannaJavuusraja 100 % Työllisyysaste
Eli: tuotanto(työllisyys)kuilu vaikuvaa hinta- ja palkkapaineisiin Jos talous on taantumassa (U>U*), kustannuspaineet ovat vähäisiä, kilpailukyky paranee Jos talous on ylikuumentunut (U<U*), kustannuspaineet kovia, kilpailukyky heikkenee
Kun työvömyys laski 6 prosenxin, 15.9.2014 15 Kansantalousosasto
... alkoi kilpailukyky heikentyä (yksikkötyökustannukset, koko talous) Suomi Euroalue Saksa Ruotsi 140 Indeksi, 1999 = 100 130 120 110 100 90 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähteet: Eurostat ja OECD. 25852
Vasta nyt on alkanut korjausliike 132 128 124 120 116 112 108 104 100 96 Yksikkötyökustannukset 2005=100, nimelliset 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Suomi Ruotsi¹ Saksa¹ Euroalue¹ ¹ Euroopan komission ennuste Lähde: Euroopan komissio, Tilastokeskus, VM 132 128 124 120 116 112 108 104 100 96
Johtopäätöksiä NAIRU-mallista Jos talouspoli)ikka (fipo) yrijää työntää työjömyyjä alle U*-tason, yksikkötyökustannukset alkavat kasvaa suhteessa euroalueeseen Tämä kehitys on pakko pysäyjää tai se pysähtyy itsestään jossain vaiheessa Siksi rakennetyöjömyyjä ei voi alijaa pysyväs) RakennetyöJömyys muodostaa ekspansiivisen poli)ikan tarjontarajoijeen: hintojen nousu = f(y Y*)=g(L L*).
=>Tarjontakäyrä (AS, aggregate supply) Kun tuotantokuilu Y Y* kasvaa, inflaa)o kiihtyy AS-käyrä nousee tuotantokuilu-inflaa)o-avaruudessa AS-käyrä kertoo niiden tuotantokuilun ja hintojen/palkkojen nousun yhdistelmät, jotka tasapainojavat työmarkkinoiden palkkavaateet ja yritysten kannajavuusvaateet
Talouden kysyntäpuoli (AD, aggregate demand) Ajatellaan konven)onaalinen yhteys Y = C + I + G + (X M) Kun Y<Y*, palkkainflaa)o hidastuu => nejovien) kohenee Kun Y>Y*, palkkainflaa)o kiihtyy => nejovien) heikkenee Siksi AD-käyrä laskee tuotantokuilu-inflaa)oavaruudessa AD-käyrä kertoo ne tuotantokuilun ja inflaa)on yhdistelmät, jotka tasapainojavat hyödykemarkkinat
Kokonaistarjonta ja kysyntä
AS-AD-kuvion pitkän aikavälin tasapainot LRAS long run aggregate supply, kuilu = 0. LRAD long run infla)on = 2 %
AS-AD in ac)on Posi)ivinen tarjontashokki (tuojavuus kasvaa) siirtää AS-käyrää alaspäin Nyt kyetään ylläpitämään kovempaa kasvua hintapaineiden kohoamaja Nega)ivinen tarjontashokki siirtää AS-käyrää ylöspäin Nyt heikompikin kasvu saa aikaan hinta- ja kustannuspaineita Ekspansiivinen finanssipoli)ikka siirtää AD-käyrää ulospäin Posi)ivinen vien)shokki ( uusi Nokia) siirtää AD-käyrää ulospäin
Viime vuosien tapahtumat (Tervala KaK 3/2014) Talous oli ylikuumentunut vuonna 2007 (muja hyvä tuojavuuskasvu => inflaa)o < 2% SiJen kielteinen tarjontashokki (AS-käyrä ylös) Työvoima vähenee, tulopoli)ikka romahtaa, teollisuus supistuu => palkat ja hinnat ylös, tuotantokuilu supistuu Vuonna 2009 globaali taantuma, kysyntäshokki (AD-käyrä vasemmalle) => Inflaa)o hidastuu, tuotantokuilu painuu pakkaselle
Nega)ivinen kysyntäshokki ja tarjontashokki Inflaatio negatiivinen kysyntashokki B AS(2009 ) C negatiivinen tarjontashokki A AS(2007) AD(2007) 0 Y Y* AD(2009 )
Jos AS-käyrä jää liian korkealle, emme voi elvyvää talouva ja palauvaa kilpailukykyä yhtä aikaa
Johtopäätöksiä Olemme taantumassa, muja finanssipoli)ikka ei yksin tasapainota talouja niin, ejä kilpailukyky alkaisi parantua Jos käytämme finanssipoli)ikkaa ak)ivises), palkat alkavat pian taas nousta Siksi tarvitaan tarjontatoimia, joilla tehdään )laa finanssipoli)ikalle eli lasketaa AS-käyrää Kiky-sopimus siksi osa järkevää pakena Plus muut keppitoimet
Tarjonta(keppi)reformeja Helpotetaan maahanmuujoa, nostetaan eläkeikää Miksi ne toimivat? (AjaJele NAIRU-mallin kauja!) Huomaa, ejä NAIRU-malli => työjömyys ei riipu työvoiman määrästä Kun työmarkkinoille tulee lisää väkeä, työjömyys nousee aluksi => palkkapaine vaimenee => yritysten kannajavuus paranee = Investoinnit => K = L. Näin K/L ennallaan, K ja L aiempaa isompia
Työmarkkinoilta käsin sama kuva KausitasoiteJu työjömyys nyt noin 9 % NAIRU-arvio Suomelle? JV: n. 7 % (OECD, EU: n 8%) Johtopäätös: L L* vain noin 50 000 ihmistä Olemme aika lähellä työmarkkinatasapainoa Finanssipoli)ikan ekspansio törmää nouseviin palkkavaateisiin PAM: ensi kierroksella kunnon korotukset
Itse asiassa finanssipoli)ikan tulisi targetoida hintatasoa tai inflaa)ota Wendy Carlin (CESifo Economic Studies 2012): euromaan op)maalinen fipo ojaa kohdemuujujakseen ko)maisen inflaa)on tai hintatason; Carlin-Soskice 2015. Finanssipoli)ikka pakojaa palkat alas pitämällä talouden taantumassa Carlin: Finanssipoli)ikan ylijäämäsääntö aujaa pitämään palkanmuodostajat kurissa. Vaihtoehtoinen toimintatapa: tupo uudelleen henkiin Tiukka koordinoin), keskitejy tai pohjoismainen teollisuusnormi => AS-käyrä alaspäin
Hintavakaus ei ole ainoa rajoitus Finanssipoli)ikan on toimijava hintavakauden puijeissa (π = 2%) MuJa finanssipoli)ikan on myös toimijava dynaamisen budjenrajoituksen puijeissa: Diskontatut verotulot tästä ikuisuuteen = diskontatut julkiset menot (ml. velanhoitokulut) tästä ikuisuuteen (DBC) Kestävyysvaje: nyt toteutejava julkistalouden vahvistaminen joja (DBC) pätee Kestävyysvajearviot edelleen 2-3 % /BKT.
Finanssipoli)ikan on tähdävävä tasapainoon Samalla kuin tuotantokuilu umpeutuu, julkistalous olisi saatava tasapainoon Oletetaan ejei kustannusongelmaa olisi: Miksi ei ensin elvytetä ja sijen korjata julkistalouden alijäämää Siksi, ejä vaikka saisimme kuilun nollaan, julkistalous jäisi alijäämäiseksi Julkistalouden sopeujaminen syöksisi talouden uudelleen taantumaan Tämä ei voi olla op)maalinen suhdanneura
Tulot ja menot vielä kaukana tasapainosta 70 60 50 40 30 20 10 0 Valtion tulot ja menot miljardia euroa 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 Tulot Menot Lähde: Tilastokeskus, VM 70 60 50 40 30 20 10 0 33
Onneksi samat tarjontauudistukset auvavat siinäkin Julkisen talouden kestävyysvaje johtuu pohjimmiltaan huoltosuhteen heikkenemisestä (työikäinen väestö on alkanut vähentyä, vrt. edellä) Siksi työn tarjonnan lisääminen helpojaa huoltosuhdeja Julkistalouden resurssit korreloivat ak)iviväestön kanssa Julkistalouden vastuut korreloivat koko väestön ja ikääntyneiden määrän kanssa Siksi työn tarjonnan reformit helpojavat myös finanssipoli)ikan kestävyysrajoiteja.
Tarjontauudistukset luovat )laa finanssipoli)ikalle
PerX Haaparannan kri)ikki (ks. akateeminen talousblogi) Jos oletetaan finanssipoli)ikalle hyvin suuri kerroinvaikutus, ja Jos oletetaan työjömyydelle hyvin suuri hystereesivaikutus, ja Jos saadaan palkkojen nousua lukituksi ( monen vuoden kiky ) voidaan perustella nykyistä ekspansiivisempaa finanssipoli)ikkaa Haaparanta on pätevin krii)kko, muja en sil) osta hänen oletuksiaan.
Loppupohdintoja 1: ei unohdeta tarjontaa Taantumaa käsitel)in pitkään vain kysyntäilmiönä Pitkällä aivavälillä TFP (tuojavuuskasvu) ratkaisee toki täysin elintasomme Julkinen talous on kuitenkin riippuvainen huoltosuhteesta ja työvoiman tarjonnasta (ikärakenne, osallistumisaste) TuoJavuuskasvu ei ratkaise kestävyysvajeja (julkiset työvoimakustannukset, tulonsiirtojen palkkasidonnaisuus) Tupon fail 2007 selijyy tarjonta-analyysillä? Työntarjontareformit luovat kahta kauja fiskaalisen )lan
Loppupohdintoja 2: demography mavers Vähenevä/vakioinen työikäinen väestö yleinen ilmiö Erityisen tuntuva ongelma Euroopassa Se selijää Euroopan finanssipoli)ikan yleiskireyjä taantumassa Niin kauan kuin kasvu (työpanos ja tuojavuus) oli hyvää, voi)in fiskaalihaukoille todeta: kasvu hoitaa Kestävyysongelmat tulleet uudella tavalla finanssipoli)ikan rajoijeiksi (vrt. Krugman USA:ssa) Demografia voi painaa tasapainoreaalikorkoa alaspäin (likviditeenloukku, secular stagna)on).
KirjallisuuVa Juha Tervala: Suomen suhdannevaihtelut AS-AD-mallin kauja kuvajuna, KaK 3/2014 Wendy Carlin: Real Exchange Rate Adjustment, Wage-Senng Ins)tu)ons and Fiscal Stabiliza)on Policy: Lessons of the Eurozone s First Decade. CESifo Economic Studies 2012. Layard, Nickell, Jackman: Unemployment, johdantoluku Wendy Carlin & David Soskice: macroeconomics: Ins)tu)ons, Instability and the Financial System, Oxford University Press 2015, luvut 3 ja 12. Markus Jän)n ja Juhana Var)aisen väijely, hjp://www.hs.fi/talous/ a1427782000580