KULTTUURI- SENSITIIVISYYS PALVELUTUOTANNON HAASTEENA PaKaste seminaari 4.10.2011 Rovaniemi Lydia Heikkilä Sámediggi Poske, saamelaisyksikkö
Kulttuurisensitiivisyys - kulttuuriherkkyys [herkkä, herkkätunteinen, altis, arka] tuntosarvet päässä herkät hyppyset sydän paikallaan tunneäly toimii kielitaitoa ja tietoa kulttuurista, arvoista, normeista yms. sekä ammatillista osaamista vuorovaikutustaitoja oivaltamista ja soveltamiskykyä ( kulttuurirohkeus )
Kulttuuritietoisuus (Eidheim & Stordahl 1998) Kulttuurintaju (Aimo Aikio) Kulttuurinen/Kulttuurien välinen kompetenssi (Anna Huovila 2006)
Intercultural sensitivity; DMIS (Hammer & Bennett 1998) Culturally based Culturally/Interculturally competent Culturally responsive
Cultural safety (NZ) Culturally safe practice includes considerations not just of ethnicity, but also dimensions such as gender, spirituality, sexual orientation, ability, life stage, language, socio-economics, and activities (all of which influence people s values, beliefs, expereinces and activities) Cultural safety involves that we are all bearers of culture and we need to be aware of and challenge unequal power relations at the individual, family, community, and societal level.
Cultural awareness: the acknowledgement of difference Cultural sensitivity: the recognition of the importance of respecting difference, a term often associated with cross-cultural education or diversity training Cultural competence: consists of both culturespecific skills and knowledge, and more generic attitudes, beliefs, values, experience, and approaches to perceived difference; awareness of the potential impact of these on practice; and skills which equip a practitioner to work efficiently with people who may come from different cultural context
Määritelmät (Stordahl 2007): Kulttuurinen ymmärrys: tieto, joka antaa valmiuksia työskennellä analyyttisesti kanssaihmisten ongelmien parissa sekä yksi- että monikulttuurisessa ympäristössä Kulttuurinen kompetenssi: tieto-, toiminta- ja arvoperustaa, joka omaksumme kasvaessamme tiettyyn kulttuuriin. Se antaa valmiudet osallistua tietyllä tavalla arvo-orientoituneeseen kulttuuriseen ympäristöön.
AUTTAMISTYÖN NELJÄ NÄKÖKULMAA: Ammatillinen käytäntö Orientaatiotieto Kulttuurinen refleksiivisyys Selitysmallit Stordahl 2007
Kulttuuri Ymmärretään jaettuna merkityksellistämisjärjestelmänä (sosiaalinen konstruktionismi) kielellä on keskeinen rooli arvojen ja merkitysten varastoijana, uusintajana sekä tuottajana. saman kulttuurin jäsenet jakavat keskenään tärkeimmät käsitejärjestelmät, mielikuvat ja aatteet, joiden välityksellä he ajattelevat ja kokevat sekä tulkitsevat maailmaa pääpiirteiltään samanlaisin tavoin (mukaan lukien käsitteet, arvot, normit) (Stuart Hall 1998)
Kulttuuri Muuntuva, päivittyvä, uusiutuva (vahvistuu, muuntuu) (ks. perinteinen tieto/tietämys ) Moninkertaiset kulttuurit: saamelaiset elävät yhtä aikaa osana valtayhteiskuntaa ja sen institutionaalisia rakenteita samalla ku he elävät osana omaa kulttuuripiiriään, -perintöään ja yhteisöään. (monenlaiset suhteet ja jännitteet)
Kulttuurisensitiivisyyden määritelmä: (1/2) Sosiaali- ja terapiatyötä tekevällä henkilöllä on riittävästi herkkyyttä, teoreettisia tietoja, taitoja ja asenteellisia valmiuksia ottaa työssään huomioon asiakkaan kulttuuritausta ja toimia monikulttuurisessa ympäristössä.
Kulttuurisensitivisyys 2/2 Tämä ei tarkoita pelkästään saamen kielen osaamista (vaikka myös sitä merkittävissä määrin), vaan lisäksi laajempaa kulttuurista ymmärrystä ajattelutavoista, asenteista, normeista, roolimalleista, toimintatavoista sekä yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksista kulttuurisiin toimintaedellytyksiin.
Monikulttuurisuus ja kulttuurisensitiivisyys Sari Näre (2007): Kulttuurisensitiivisyys voidaan ymmärtää pyrkimyksenä tunnistaa ja kunnioittaa toisen kulttuurin omasta kulttuurista poikkeavia piirteitä Kulttuurisensitiivisellä otteella voidaan yrittää kuunnella kulttuuria, jota ei tunne kunnolla Pyrkimyksenä on kulttuurien välinen vuoropuhelu. Pelkkä monikulttuurisuus ei ole kulttuurisensitiivisyyttä, ellei se sisällä vuorovaikutuksellista pyrkimystä.
Mihin kulttuurisensitiivisyyttä tarvitaan? tärkeä ennen kaikkea yksilön henkilökohtaisen elämäntilanteen, vaikutus- ja toimintamahdollisuuksien, valintojen ja rajoitteiden kannalta katsottuna Asiakaslähtöisyyden lisäksi kulttuurilähtöisyys (kontekstuaalinen tausta ja ymmärrys otetaan vakavasti)
Asiakassuhteiden vuorovaikutuksellisuus Asiakastapaamiset ovat kulttuurisia kohtaamisia, sen lisäksi että yksilöllisiä ja aikaan sekä paikkaan sidottuja Jaettu/yhteinen kulttuurinen tausta: kulttuuriin syntynyt henkilö (orientaatiotieto, kulttuurinen ymmärrys) Jaettu/erilainen kulttuurinen tausta Ks. Melöe 1979 osaava/taitava katse, taitamaton katse, kuollut katse Kulttuuriset sokeuspisteet
Vastapuhe Kulttuurisensitiivisyys sisältää itse-relektiivisyyden ulottuvuuden (itseensäviittavuus tai -heijastus) Nostaa esiin tavan/tarpeen nähdä tai tehdä toisin Vuorovaikutustilanteissa nousee esille kysymys omien toimintatapojemme tarkoituksenmukaisuudesta, sekä siitä missä määrin olemme valmiita muuttamaan niitä (konfliktien paikka) Kyse ei ole välttämättä joustamisesta, tinkimisestä tai luopumisesta vaan mahdollisesti yleistenkin käytäntöjen tai elinolosuhteiden kohentamisesta (esim. aikakäsitys asiakastyössä)
Yhdenvertaisuus, alkuperäiskansaoikeudet Perusoikeusuudistus 1995 (PL 2000), Yhdenvertaisuuslaki 2004 Saamen kielilaki 2003 (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Laki sos. huollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) PL 17.3, 121.4, Laki saamelaiskäräjistä 1995 KV-oikeudet: ILO 169, KP-oikeudet, TSS-oikeudet, EUihmisoikeusopimus, Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai väh. kieliä koskeva peruskirja, ym.
Musiikkitiede Patovisti & Siljander: Kulttuurisensitiivinen musiikin opetusmateriaali yläasteen ja lukion musiikinopetuksessa JY 1998 Valkeinen: Ruvetkaasme, rohjetkaasme, älkääs ääntäämme hävetkö. JY 2004 Huttu-Hiltunen: Länsivienalainen runolaulu 1900-luvulla. Kuuden runonlaulajan laulutyylin kulttuurisensitiivinen musiikkianalyysi. Juminkeko 2008
Terveydenhuolto Kunnari & Panayotova: Monikulttuurinen suun terveydenhoitotyö. Stadia 2007. Martikainen-Ata & Vesivalo: Maahanmuuttajanuorten seksuaalikasvatus Helsingissä. Metropolia 2009.
Sosiaalityö Hännikäinen: Kulttuurisensitiivistä ja voimaannuttavaa perhetyötä suomalaisvenäläisin voimin. Palmenia 2001. Anis: Lastensuojelun ammattilaisten tulkintoja maahanmuuttajasosiaalityössä. Janus 2006. Lastensuojelutyön menetelmissä maahanmuuttajalasten erityistilanteet paremmin huomioon TuY 2008. Lehtonen: Ei saa moittia. Inkerinsuomalaisten ikäihmisten kokemuksia julkisista palvelutilanteista. PAMK 2006.
Kasvatustiede Keskitalo: Saamelaiskoulun kulttuurisensitiivisyyttä etsimässä kasvatusantropologian keinoin. LaY 2010.
Through the Lens of Cultural Awareness: A Primer for US Armed Forces Deploying to Arab and Middle Eastern Countries William D. Wunderle LTC, US Army Combat Studies Institute Press Fort Leavenworth, KS 66027
Projektitoiminta KULTSI 2010 - (Ray) Kultuurisensitiivisen sosiaalisen tukitoiminnan malli Iso sydän avun antamiselle Vantaan Nicehearts ry. ja Naisresurssikeskus Pihlaja vuorovaikutteinen oppimisympäristö ja kohtaamispaikka Kultt.sens. Sosiaalisen tukitoiminnan malli, joka työmenetelmänä mahdollistaa dialogin kautta ratkaisujen löytämisen olemassa oleviin ongelmiin ja edesauttaa projektin tavoitteiden saavuttamista
Helsingin Tyttöjen Talo Sisters - Monikulttuurinen tyttötyö: Sukupuoli- ja kulttuurisensitiivinen sosiaalisen nuorisotyön muoto Arola & Pikkarainen 2006, Eid 2008
2010
GOAIKKANAS Gárrenjuhkama geahpedeapmi (2007 2009) Sámi vugiin fábmuid gárrenávnnasbargui (2009 2011)
Saamelaiset voimavarat päihdetyöhön Meahcceterapiija/Mettäterapia Lyhytneuvonta
En jaksa tätä... Entä päideasianne ovatko ne hallinnassa?? Hmmm... jooo... en tiiä Huokaus, en jaksa tätä... Huokaus en jaksa enää Istu nyt kiltisti. ÄITIIIIIII, MIE EN JAKSA ENNÄÄÄÄ!!!!!
Unna goaikkanasažat virkkosmahttet, stuorra rávnnjit mielddiset doalvut sáhttet. Pienet pisarat virkistävät mutta suuret virrat voivat viedä mennessään.
Tärkeä lähdetieto: Kulttuuritietoisia kohtaamisia. Sosiaali- ja terapiatyöstä saamelaisalueella Harald Eidheim ja Vigdis Stordahl (toim.) Suomentanut Päivi Salminen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 26 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/saamelaisyksikkö, Rovaniemi 2007
Bálgá nala Kulttuurisia erityispiirteitä etsimässä Magga, R & Guttorm, S (toim.) SámiSoster ry. Painotupa, Oulu 2010.
OSAAMISEN VAHVISTAMI- NEN Koulutus- ja kehittämispäivät Oppimisseminaarit KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMISTYÖN TUKEMINEN KEHITTÄMISTIIMIT: kehittämistehtävät kulttuurisensitiiviset menetelmät, Tutkimus: vaikuttavuuden arviointi terveyden edistämisen näkökulma, sote - yhteistyömenetelmät Saamelainen varhaiskasvatus ja neuvolatyö: Saamelainen vanhustyö ja kotihoito: SAVASU:n toimeenpano ja juurruttaminen Neuvolatyön menetelmät Materiaalit monikielisyyden ja kulttuurisuuden tueksi kulttuurisensitiivisten käytäntöjen mallinnus, juurruttaminen ja levittäminen SAAMELAISYHTEISÖ Kielen ja kulttuurin säilyminen sekä kehittyminen PP 24.11.2010
OSAAMISEN VAHVISTAMI- NEN Koulutus- ja kehittämispäivät Oppimisseminaarit Tutkimus: vaikuttavuuden arviointi Saamelainen varhaiskasvatus ja neuvolatyö: SAVASU:n toimeenpano ja juurruttaminen Neuvolatyön menetelmät Materiaalit monikielisyyden ja kulttuurisuuden tueksi KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMISTYÖN TUKEMINEN KEHITTÄMISTIIMIT: kehittämistehtävät kulttuurisensitiiviset menetelmät, työntekijöide n ammattiidentiteetti terveyden edistämisen näkökulma, sote - yhteistyömenetelmä t varhaiskasv. materiaalipankki kehittäjäasiakastoiminta, asiakaspalautejärjestelmät monikulttuuriset asiakastyömenetelmät dementiaasiakkaan hoitoketju Saamelainen vanhustyö ja kotihoito: kulttuurisensitiiviste n käytäntöjen mallinnus, juurruttaminen ja levittäminen SAAMELAISYHTEISÖ Kielen ja kulttuurin säilyminen sekä kehittyminen PP 24.11.2010
Yhteistyökumppanit: OSAAMISEN VAHVISTAMI- NEN PaKaste 2 Karesuando: saamelaisten varhaiskasvatuspalvelut Kautokeino: saamelainen puheterapia Koulutus- ja kehittämispäivät Oppimisseminaarit Tutkimus: vaikuttavuuden arviointi POSKE SOGSAKK LaY RAMK SámiSoster ry Saamelaisen kielenkehityksen seurannan materiaalit Saamelainen varhaiskasvatus ja neuvolatyö: SAVASU:n toimeenpano ja juurruttaminen Neuvolatyön menetelmät Materiaalit monikielisyyden ja kulttuurisuuden tueksi KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMISTYÖN TUKEMINEN KEHITTÄMISTIIMIT: kehittämistehtävät kulttuurisensitiiviset menetelmät, monikulttuuriset asiakastyömenetelmät varhaiskasv. materiaalipankki dementiaasiakkaan hoitoketju työntekijöide n ammattiidentiteetti kehittäjäasiakastoiminta, asiakaspalautejärjestelmät terveyden edistämisen näkökulma, sote - yhteistyömenetelmä t Saamelainen vanhustyö ja kotihoito: kulttuurisensitiiviste n käytäntöjen mallinnus, juurruttaminen ja levittäminen SAAMELAISYHTEISÖ Kielen ja kulttuurin säilyminen sekä kehittyminen Tenojokilaakson kehittämishanke Helse Finnmark: Karasjoen dementiahoitopalvelut PP 24.11.2010
Saamelaisten hyvinvointi, osallisuus, kulttuurin elinvoimaisuus Tulokset Yhteistyökumppanit: OSAAMISEN VAHVISTAMI- NEN PaKaste 2 Karesuando: saamelaisten varhaiskasvatuspalvelut Kautokeino: saamelainen puheterapia Koulutus- ja kehittämispäivät Oppimisseminaarit Tutkimus: vaikuttavuuden arviointi POSKE SOGSAKK LaY RAMK SámiSoster ry Saamelaisen kielenkehityksen seurannan materiaalit Saamelainen varhaiskasvatus ja neuvolatyö: SAVASU:n toimeenpano ja juurruttaminen Neuvolatyön menetelmät Materiaalit monikielisyyden ja kulttuurisuuden tueksi KÄYTÄNNÖN KEHITTÄMISTYÖN TUKEMINEN KEHITTÄMISTIIMIT: kehittämistehtävät kulttuurisensitiiviset menetelmät, monikulttuuriset asiakastyömenetelmät varhaiskasv. materiaalipankki dementiaasiakkaan hoitoketju työntekijöide n ammattiidentiteetti kehittäjäasiakastoiminta, asiakaspalautejärjestelmät terveyden edistämisen näkökulma, sote - yhteistyömenetelmä t Saamelainen vanhustyö ja kotihoito: kulttuurisensitiiviste n käytäntöjen mallinnus, juurruttaminen ja levittäminen SAAMELAISYHTEISÖ Kielen ja kulttuurin säilyminen sekä kehittyminen Tenojokilaakson kehittämishanke Helse Finnmark: Karasjoen dementiahoitopalvelut PP 24.11.2010