Kannattaako metsää omistaa saati ostaa? Matti Kärkkäinen Puuntuottaja, emeritusprofessori Koneyrittäjien ja Metsäalan Kuljetusyrittäjien seminaari ja ideakilpailu: Kilpailukyky ja kannattavuus Perjantai 11.11.2016 klo 9.00 15.00 Helsingin Messukeskus
Kenen maanostoista on kyse? Tilastoissa yksityismetsätalous käsittää varsinaiset yksityismetsänomistajat sekä yhteismetsät, kunnat, seurakunnat ja säätiöt ym. yhteisöt. Käytännössä nyt tarkastellaan yksityismetsänomistajia; muiden vaikutus tuloksiin on pieni. Perintömetsiä ei tarkastella. Jos tarkasteltaisiin, peltoa omistavat metsänomistajat ovat käsittämättömän suositussa asemassa mm. omaisuuden siirrossa perillisille. Matti Kärkkäinen 2016 2
Liiketulos Liiketulos lasketaan vähentämällä toiminnan tuloista sen saamiseksi uhratut menot. Se on yksi ns. absoluuttisen kannattavuuden mittareista. Pääomaa ei noteerata. Tuloja ovat pääasiassa puunmyyntitulot. Menot kertyvät mm. uudistamisesta, taimikonhoidosta, metsäteiden kunnossapidosta ja hallinnosta. Oman työn kustannukset ovat mukana. Matti Kärkkäinen 2016 3
Euroa/ha 160 140 120 100 80 60 40 20 Yksityismetsien tulos 1991-2015 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Matti Kärkkäinen 2016. Lähde: Luonnonvarakeskus 4
Yksityismetsien reaalitulos 1991-2015 Euroa/ha 180 160 140 120 100 80 60 40 20 (elinkustannusindeksillä deflatoitu) 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Matti Kärkkäinen 2016. Lähde: Luonnonvarakeskus, Tilastokeskus 5
Yksityismetsien hakkuut 1991-2015 70 Milj. m 3 60 50 40 30 20 10 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Matti Kärkkäinen 2016. Lähde: Luonnonvarakeskus 6
Yksityismetsien tukkihakkuut 1991-2015 30 Milj. m 3 25 20 15 10 5 0 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Matti Kärkkäinen 2016. Lähde: Luonnonvarakeskus 7
Tukkihakkuuhuomautus Vuosina 1993-2005 metsänomistajalla oli mahdollisuus maksaa veroa pinta-alan mukaan, mutta saada tuloa purkamalla vuosikymmeniä kerätyt tukkipuusäästöt. Tilastoista näkyy hyvin kupru 1993-2005: mahdollisuutta käytettiin hyväksi. Suomen kansa ei ole koskaan pitänyt täysimääräisestä tulojen verotuksesta! Matti Kärkkäinen 2016 8
Kassavirtapäätelmät Vuotuinen liiketulos seuraa hyvin tarkasti tunnusta (tukkihakkuut x tukin kantohinta). Kuitupuun hinnan painoarvo on alle kolmasosa tukin hinnasta. Energiapuulla ei ole taloudellista merkitystä. 1990-lamasta noustiin huipulle vuosituhannen alkuun, sitten aleneva trendi. Poikkeusvuosi 2007: kerran miespolvessa? Matti Kärkkäinen 2016 9
Toinen todellisuus: metsämaan hinta Matti Kärkkäinen 2016: Lähde: Maanmittauslaitos 10
Metsämaan hintatilasto Maan hinnassa kaksi käännepistettä, 1993 (heikko) ja 2005 (vahva). Tuolloin hinnat karkasivat elinkustannusindeksistä. Vuonna 1993 osa metsänomistajista sai alkaa käyttää metsävähennystä uusilla tiloilla. Vuonna 2005 kaikki metsänomistajat saivat alkaa käyttää metsävähennystä ostamillaan tiloilla. Matti Kärkkäinen 2016 11
Mikä metsävähennys? Metsänomistajakohtainen metsävähennys on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Jos tilan hinta on 100 000 euroa, 60 000 euroa tulevista nettotuloista on verovapaata siten, että vuosittain saa käyttää metsävähennykseen 60 % metsätalouden pääomatulosta. Matti Kärkkäinen 2016 12
Tulkinta Metsämaan hintakehitys viittaa siihen, että verojen välttelyä rakastava Suomen kansa on valmis maksamaan metsämaasta ylihintaa saadakseen verottomia tuloja. Toisin sanoen osa lyhytaikaisesta verohyödystä on valunut metsämaan hintaan. Matti Kärkkäinen 2016 13
Toiset ei usko, kuten kansanedustaja Esko Kiviranta: Professorilla on melkoisen omituinen kanta metsävähennykseen. On päivänselvää, että puun myyntitulon verotukseen perustuva metsäverojärjestelmä ei voi toimia ilman metsävähennystä, joka on sen kulmakivi. Syyt metsätilojen hintojen nousuun liittyvät aivan muihin seikkoihin kuin metsävähennykseen. Monet ovat halunneet sijoitussalkkunsa yhdeksi osaksi metsäkiinteistön, vaikka heidän käsityksensä metsätaloudesta olisi varsin olematon. Metsään sijoittavat ylimääräisiä rahojaan myös metsästys-, eräja luontoaktiivit. Matti Kärkkäinen 2016 14
Vaikea keksiä muita selityksiä kuin metsävähennyksen valuminen hintoihin UPM ym. ovat myyneet hyväpuustoisia tilojaan. Totta, mutta vaikutus markkinoihin pieni. Metsärahastot ym. ovat maksaneet älyttömiä hintoja ja nostaneet hintatasoa. Totta, mutta miksi käännepisteet 1993 ja 2005? Nyt myytävät tilat ovat puustoisempia kuin ennen. Ei totta, pikemminkin päinvastoin. Matti Kärkkäinen 2016 15
Voittajat ja häviäjät Metsämaan hinnan 2 4 % nousu vuodessa on hyödyttänyt vanhojen tilojen myyjiä (tila ostettu ennen 1993) tai jotka ovat saaneet tilan muuten kuin ostamalla. Pieniä häviäjiä ovat ne, jotka yrittävät maksaa kalliit tilansa puunmyyntituloilla. Suuria häviäviä ovat mielensä muuttajat. Matti Kärkkäinen 2016 16
Mielensä muuttaja Paljon metsää omistava ostaa 2016 metsätilan ja maksaa 100 000 euroa. Katuu vuonna 2017 ja myy tilansa samalla hinnalla. Ei luovutusvoittoa. Verottaja lisää 60 % tilan hinnasta luovutusvoittoon. Kassasta on maksettava vero 34 % x 60 000 euroa = 20 400 euroa. Pitkällä aikavälillä tilanne tasoittuu, mutta harva ymmärtää monimutkaisia säädöksiä. Matti Kärkkäinen 2016 17
Lopputulos Metsävähennystiloja tulee myyntiin niukalti, koska myyjät eivät halua maksaa mielestään turhia kassamenoja luovutusvoitosta. Tarjonnan pieneneminen pitää hinnat korkealla. Lähivuosina voi olettaa, että metsätilojen nousu jatkuu. Joskus hintojen kohoaminen lakkaa. Muutos voi olla äkillinen, kun (siis kun) tulee kiinteistövero Metsään.fi-järjestelmän mahdollistaessa veron tarkan kohdentamisen. Matti Kärkkäinen 2016 18
Onko sijoittajalla vaihtoehtoja? Tilastojen valossa metsään sijoittaminen ei ole ollut edullista vaihtoehtoihin verrattuna. Nykyhetken markkinakorot suosivat metsäsijoittamista. Erilaisiin kollektiivisiin metsäsijoituksiin kannattaa suhtautua varauksellisesti: alhaiset nettotulot eivät kestä kalliiden johtajien palkkoja. Matti Kärkkäinen 2016 19
Eri sijoituslajien kumulatiiviset reaaliset tuottoindeksit 1986 2012 Matti Kärkkäinen 2016: Lähde: Luonnonvarakeskus 20
Menneisyys ja tulevaisuus Suomen tähänastinen kehitys antaa aiheen optimismiin. Suomi on elänyt metsästä. Ehkä puulla on menekkiä tulevaisuudessakin? Matti Kärkkäinen 2016 21
30 Havutukin markkinahakkuut 1955 2015 Milj. m 3 25 20 15 10 5 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Matti Kärkkäinen 2016: LÄhde: Luonnonvarakeskus Vuosi 22
Mäntykuitupuun markkinahakkuut 1955 2015 18 16 14 12 10 Milj. m 3 8 6 4 2 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Matti Kärkkäinen 2016: Lähde: Luonnonvarakeskus Vuosi 23
14 12 10 8 6 4 2 Kuusikuitupuun markkinahakkuut 1955 2015 Milj. m 3 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Matti Kärkkäinen 2016. Lähde: Luonnonvarakeskus Vuosi 24
10 Koivukuitupuun markkinahakkuut 1955 2015 Milj. m 3 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Matti Kärkkäinen 2016. Lähde: Luonnonvarakeskus Vuosi 25
Kiitos mielenkiinnosta! Matti Kärkkäinen 2016 26