Metsä sijoituskohteena

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella Toista vuotta jatkunut kantohintojen lasku piti puuntuotannon sijoitustuoton negatiivisena myös vuonna 29. Kokonaistuotto jäi 7 prosenttia miinukselle. Suurin syy huonoon tulokseen oli kantohintojen aleneminen, joka laski tuottoa 11 prosenttiyksikköä. Rahaa liikkui puuntuotannossa selvästi keskivertovuotta vähemmän. Liiketuloksen osuus tuotosta jäi 2,6 prosenttiyksikköön, kun taas puuston nettokasvun arvo nosti tuottoa 1,8 prosenttiyksikköä eli enemmän kuin kertaakaan 197-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 29 puuntuotannon reaalituotto oli 3,6 prosenttia ilman kantohintojen vuoden aikana tapahtunutta muutosta (kuva 1). Yksityismetsien markkinahakkuut jäivät 32 miljoonaan kuutiometriin ja rahaa liikkui puuntuotannossa huomattavasti keskivertovuotta vähemmän. Rahaliikenteeseen perustuvan liiketuloksen osuus kokonaistuotosta jäi 2,6 prosenttiyksikköön, kun sen kymmenen vuoden keskiarvo oli 4,. Ero johtui puunmyyntitulojen vähenemisestä. Vastapainona tälle puuston nettokasvun arvon osuus tuotosta nousi 1,8 prosenttiyksikköön, mikä oli kaksi kertaa enemmän kuin edellisellä kymmenvuotiskaudella keskimäärin. Kantohintojen vuosimuutos vaikuttaa suoraan laskelmissa metsäomaisuuden arvona käytettävään pystypuuston hakkuuarvoon. Pystypuuston määrä on noin 3-kertainen hakkuiden ja nettokasvun summaan verrattuna, joten kantohintojen muutokset aiheuttavat eniten vaihtelua puuntuotannon laskennalliseen sijoitustuottoon (kuva 2). Havutukin reaaliset kantohinnat olivat vuoden 29 joulukuussa 57 prosenttia alemmat kuin vuotta aikaisemmin ja kuitupuutavaralajien kantohinnat olivat laskeneet 117 prosenttia. Kantohintojen alenemisen vaikutus tuottoon oli reaalisesti 11 prosenttiyksikköä, jonka seurauksena puuntuotannon kokonaistuotto laski 7 prosenttiin. Vuonna 29 puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto jäi kantohintojen laskun takia selvästi alle pitkien ajanjaksojen keskiarvojen (kuva 3). Vuosia luonnehti nimelliskantohintojen muutoksen suuri merkitys sijoitustuottoon ja korkea inflaatio. Lamaan päättyneellä jaksolla puuntuotannon kannattavuus oli huono ja nimellistuotto jäi alle keskimääräisen inflaatiotason. Laman pohjalta alkavaa ja pääosin metsäverotuksen siirtymäkauteen osuvaa jaksoa (199328) leimasi matala inflaatio ja puuntuotannon kohtalaisen hyvä 5, prosentin reaalituotto. Koko ajanjaksolla puuntuotannon nimellistuotto oli keskimäärin 7,5 prosenttia vuodessa. Inflaatio vei kuitenkin tuotosta kaksi kolmasosaa, joten reaalituotto jäi 2,4 prosenttiin. Vuonna 29 puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto oli 7,6 prosenttia. Kaikkien muiden vertailussa olleiden sijoituslajien nimellistuotot olivat positiivisia, metsäosakkeiden kylläkin rimaa hipoen. Osakemarkkinoilla tuotto oli selvästi korkein, mutta yli 2 prosentin tuotto ei riittänyt kuromaan edellisen vuoden pudotusta kiinni. Vertailussa mukana olleista sijoituslajeista valtion obligaatioiden ja asuntojen tuottoindeksit ovat pysyneet positiivisina koko 2-luvun. Elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaatio joulukuussa vuonna 29 oli,6 prosenttia. Puuntuotantoon sijoittamisen nimellisriski (tuottojen keskihajonta) oli vuosina keskimäärin 13 prosenttia (taulukko 2). Puuntuotannon riski on alentunut rahamarkkinoiden vapautumisen (1986) jälkeen, mutta etenkin osakesijoittamisen riskit ovat nousseet. Kun tuottomittarina käytetään Sharpen lukua ja riskittömänä tuottona Suomen valtion 1 vuoden obligaatioiden tuottoa vuoden lopussa, vaihtelevat Sharpen luvut eri sijoituslajien ja ajanjaksojen sisällä,3 ja +,6 välillä. Puuntuotannossa Sharpen luvun vaihteluväli on,3 +,3. Sijoittajan näkökulmasta katsottuna parhaita sijoituskohteita ovat sellaiset, joiden Sharpen luku on korkea. Rahamarkkinoiden vapautumisen (1986) jälkeen puuntuotannon kumulatiivinen tuottoindeksi oli vuonna 27 noussut 224:ään, mutta se on pudonnut kahden huonon vuoden jälkeen 27:ään (kuva 4). Tarkastelujaksolla puuntuotannon sijoitustuotto oli noin kolmasosa keskimääräisestä pörssiosakkeiden ja puolet asuntosijoittamisen tuotosta. Lisätietoja: Esa Uotila, p , esa.uotila@metla.fi laatuseloste: Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 21 Finlands offi ciella statistik Jord- och skogsbruk samt fi ske Offi cial Statistics of Finland Agriculture, forestry and fi shery

2 5 Puunmyyntitulot Puuntuotannon investoinnit Puuston nettokasvun arvo Valtion tuet Tuotto yhteensä Kuva 1. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto ilman laskentavuoden kantohintojen muutosta (elinkustannusindeksi 1951=1) Kantohinnan muutos Kokonaistuotto Kuva 2. Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto ja joulukuun hintojen perusteella lasketun kantohintojen vuosimuutoksen vaikutus siihen (elinkustannusindeksi 1951=1) 2 Metsätilastotiedote 34/21

3 Kantohinnan muutos (nim.) Puuston nettokasvun arvo Liiketulos (nim.) Inflaatio Kokonaistuotto (real.) Infl aatio on arvioitu elinkustannusindeksin perusteella. Kuva 3. Puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto osatekijöittäin, infl aatio (elinkustannusindeksi 1951=1) sekä näiden perusteella laskettu reaalinen kokonaistuotto eri ajanjaksoina ja vuonna Nimellistuottoindeksi, % Pörssiosakkeet Metsäteollisuusosakkeet Asunnot Valtion obligaatiot Puuntuotanto Inflaatio Infl aatio on arvioitu elinkustannusindeksin perusteella. Kuva 4. Puuntuotannon ja eräiden muiden sijoituslajien kumulatiiviset nimellistuottoindeksit ja infl aatio (elinkustannusindeksi 1951=1) vuosina Metsä sijoituskohteena

4 1. Sijoituslajien nimellistuotot ja inflaatio Puun- Metsäteollisuus- Kaikki Asunnot Obligaatiot Infl aatio tuotanto osakkeet osakkeet % , 16, 19,7 1,6 8,6 6,4 2 6,5-16, -9,8 2,8 6,7 3,4 21-3,5 11, -36,6 6,8 5,6 1,6 22 7,6-22,3-39,8 14,2 9,3 1,6 23-2,4 7,3 8,2 11,9 4,1,6 24 6,2 9,6 7,3 9,5 6,4,4 25 1,8 6,4 3,2 13,4 3,5 1, 26 18,4 14,2 19,7 1,8 1, 2, ,9-21,7 22,4 8,6 2,9 2,6 28-9, -49,4-71,9 1,6 9,5 3,4 29-7,6,1 23,3 7,7 4,5 -,6 Infl aatio on laskettu elinkustannusindeksin perusteella. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, Helsingin pörssi, Tilastokeskus, Sampo Oyj, Nordea Oyj 2. Sijoituslajien nimellistuotot ja -riskit sekä tuoton riskiin suhteuttava Sharpen luku Nimellistuotto Nimellisriski Sharpen luku % % % % % % Korkeat riskit ja tuotto-odotukset Kaikki pörssiosakkeet 15,2 11,6 13,3 23,6 38, 33,1,3,3,4 Metsäteollisuusosakkeet 11,4 9,9 1,2 23,1 3,8 27,9,1,1,1 Keskimääräiset riskit ja tuotto-odotukset Vuokra-asunnot 13,1 8,3 1,1 8, 11,6 1,6,6,1,2 Puuntuotanto 12,8 5, 7,5 16,1 1, 13,,3 -,3, Matala riski ja tuotto-odotukset Valtion obligaatiot 8,1 7,6 7,7 3,5 6,2 5,4 Tiedot laskettu vuosiaineistojen perusteella. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, Helsingin pörssi, Tilastokeskus, Sampo Oyj, Nordea Oyj 4 Metsätilastotiedote 34/21

5 Suomen virallinen tilasto Maa-, metsä- ja kalatalous 21 Finlands offi ciella statistik Jord- och skogsbruk samt fi ske Offi cial Statistics of Finland Agriculture, forestry and fi shery Julkaisija: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu PL Vantaa Sähköposti: /hanke/36/index.htm Puhelin Faksi ISSN Suomen virallinen tilasto (verkkojulkaisu) ISSN Metsätilastotiedote (verkkojulkaisu)