Voiko metsätalous kannattaa Suomessa?

Transkriptio

1 Voiko metsätalous kannattaa Suomessa? Matti Kärkkäinen emeritusprofessori, puuntuottaja Metsänomistajan ilta Saarijärvi-sali kello alkaen Sivulantie 11, Saarijärvi

2 Esitys 1. Arvio metsätalouden tulevaisuudesta Suomessa historian valossa 2. Historiallisia tietoja metsätalouden kannattavuudesta 3. Vertailu muihin sijoitusmuotoihin 4. Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Matti Kärkkäinen

3 Arvio metsätalouden tulevaisuudesta Suomessa historian valossa Matti Kärkkäinen

4 Puunkäytön historiallinen kehitys Suomessa Tähän asti puunkäytön tärkein vaikuttava tekijä on ollut hakkuumahdollisuus. Puunmyyntialttius hakkuumahdollisuuksiin nähden on laskenut, mutta vain marginaalisesti. Sitä vastoin se on vaihdellut suhdanteiden ja veromuutosten mukaan. Markkinahakkuut ovat kehittyneet myönteisesti, mutta osin siksi, että muu puunkäyttö (polttopuu, aitaus- ym. tarvepuu) on vähentynyt. Matti Kärkkäinen

5 30 Havutukin markkinahakkuut Milj. m Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 5

6 Mäntykuitupuun markkinahakkuut Milj. m Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 6

7 Kuusikuitupuun markkinahakkuut Milj. m Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 7

8 Koivukuitupuun markkinahakkuut Milj. m Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 8

9 Tukkien osuus puunmyyntituloista Osuus, % Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 9

10 Havutukkien osuus puunmyyntituloista Osuus, % Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 10

11 Raakapuun tuonti Milj. m Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Vuosi 11

12 Hakkuut ovat olleet loogisessa suhteessa metsävaroihin Matti Kärkkäinen

13 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 13

14 Männyn tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 14

15 Kuusen tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 15

16 Koivun tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 16

17 Muun lehtipuun tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 17

18 Yli 30 cm (d 1,3 ) olevien mäntyrunkojen tilavuus Etelä-Suomessa Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 18

19 Yli 30 cm (d 1,3 ) kuusirunkojen tilavuus Etelä-Suomessa Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 19

20 Yli 30 cm (d 1,3 ) lehtipuurunkojen tilavuus Etelä-Suomessa Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 20

21 Yli 30 cm (d 1,3 ) mäntyrunkojen tilavuus Pohjois-Suomessa Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 21

22 Yli 30 cm (d 1,3 ) kuusirunkojen tilavuus Pohjois-Suomessa Tilavuus milj. m Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 22

23 Yli 30 cm (d 1,3 ) lehtipuurunkojen tilavuus Pohjois-Suomessa Tilavuus milj. m 3 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Inventointiaika Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 23

24 Puunkäytön ennustettu kehitys Suomessa Hakkuut kasvavat vuoden 2007 ennätystasolle 57,7 milj. kuutiometriä. Taso pysyy. Puunmyyntialttius heikkenee hitaasti, mutta dramaattisia muutoksia ei odoteta. Puuston lisääntyminen jatkuu, mutta vähitellen luontainen poistuma alkaa kasvaa ja hidastaa elävän puuston lisääntymistä. Puuvarojen kannalta metsäteollisuutta voi olla Suomessa myös tulevaisuudessa. Matti Kärkkäinen

25 Metsäteollisuuden toteutunut kehitys maailmassa Matti Kärkkäinen

26 Kemiallisen massan tuotanto Milj. t Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 26

27 Kirjoitus- ja painopapereiden tuotanto Milj. t Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 27

28 Pakkausmateriaalien tuotanto Milj. t Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 28

29 Pehmopapereiden tuotanto Milj. t Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 29

30 Sanomalehtipaperin tuotanto Milj. t Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 30

31 Milj. t Paperin keräys Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 31

32 Milj. t Liukosellun tuotanto Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 32

33 Havusahatavaran tuotanto Milj. m Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 33

34 Vanerin tuotanto Milj. m Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 34

35 Milj. m Lastulevyn tuotanto Vuosi Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: FAO 35

36 Päätelmät Maailmanlaajuisesti metsäteollisuutta tarvitaan edelleen, mutta tuotepaletti muuttuu. Suomen metsävarat ja sijainti mahdollistavat, että maassa voi sijaita mittavaa metsäteollisuutta. Metsätalouden harjoittaminen ei ole huono ajatus Suomessa tuotteiden kysyntää ajatellen. Matti Kärkkäinen

37 Historiallisia tietoja metsätalouden kannattavuudesta ja vertailu muihin sijoitusmuotoihin Matti Kärkkäinen

38 Yksityismetsätalouden reaalinen liiketulos Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 38

39 Puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 39

40 Eri sijoituslajien kumulatiiviset reaaliset tuottoindeksit Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 40

41 Päätelmät Metsään sijoittaminen on yksi mahdollisuus. Puulla on kysyntää myös jatkossa. Tuotto ei ole vaihtoehtojen veroinen, mutta ehkä varma. Yhteisömetsien (kunnat, seurakunnat, sijoitusrahastot) kannattavuus saattaa olla olennaisesti heikompi kuin yksityismetsissä. Jos yksityismetsissä reaalinen tuotto on 4 %, hyvin hoidetuissa yhteisömetsissä se on ehkä 2 3 %. Yhteisömetsien riskit kannattavuuden heikkenemisestä ovat suuret yksityismetsiin verrattuna. Matti Kärkkäinen

42 Metsätaloudella on hyvä uutinen Niin pitkälle kun voidaan analyyttisin menetelmin arvioida, suomalaisesta puusta tehdyille tuotteille on vakaata kysyntää. Lähivuosikymmenien suurin kassavirta tulee edelleen sahatavarasta, vanerista ja sellusta. Hyviin odotuksiin nähden on hämmentävää, ettei perinteisen metsätalouden mahdollisuuksia käytetä täysin hyväksi, vaan mietitään epärealistisia uutuuksia. Matti Kärkkäinen

43 Epärealistisia haaveita

44 Huono uutinen 1 Ei ole uskottavaa, että metsien aineettomien hyödykkeiden ( ekosysteemipalvelut ) tuottaminen lisäisi lähivuosikymmeninä olennaisesti metsätalouden tuloja. Erilaisia hankkeita on paljon, kuten korvaukset kauniin maiseman säilyttämisestä, hiilen sidonta metsään, metsien terveysvaikutusten (rentouttavat kävelyt ja oleilut, hiljaisuuden kokeminen) myynti ym. Matti Kärkkäinen

45 Esimerkki maiseman myynnistä Metlan tutkimuksen mukaan (2014) Matti Kärkkäinen

46 Tulokset Rukalta Viikon mittaisen oleskelun aikana matkailijat olisivat valmiita maksamaan keskimäärin 12 euroa miellyttävästä maisemasta tai 10 euroa monimuotoisuuden turvaamisesta. Maksuhalukkuus on vähäinen palvelujen vaatimaan pinta-alaan verrattuna. Matkailija on ahne ja saita: esimerkiksi ulkoilureittien väheneminen koetaan menetyksenä, mutta niiden lisäyksestä ei haluta maksaa. Matti Kärkkäinen

47 Omistajien korvauspyynnöt toista luokkaa Matti Kärkkäinen

48 Päätelmä matkailusta Kun Suomen parhaimmilla matkailualueilla aineettomien metsäpalvelujen näkymät ovat heikonpuoleiset, voi huoleti päätellä, ettei tavallinen metsänomistaja pysty hyötymään taloudellisesti esim. maisemastaan. Pyytäjiä voi löytyä, mutta ei maksajia. Matkailu sinänsä voi olla kannattavaa, mutta se ei pysty maksamaan metsätalouden harjoittajille esimerkiksi maisemasta. Matti Kärkkäinen

49 Jokamiehenoikeuden ongelma Aineettomien palveluiden myyntiin vaikuttaa se, mikä tulkinta annetaan jokamiehenoikeuksille. Lainsäädäntöä ei juuri ole, vaan kyseessä on perinteinen tapaoikeus. Säädöksinä on vain muutama maininta rikoslaissa, mitä ei ole tulkittava varkaudeksi, näpistykseksi tai hallinnan loukkaukseksi. Matti Kärkkäinen

50 Ympäristöministeriö kannattaa luontohyvän sosialisointia Kun lakeja ei juuri ole, YM on verkossa esittänyt omia tulkintojaan, mitä toisen maalla saa tehdä korvauksetta ja ilman lupaa. Pelkästään se, että ministeriön virkamies Pekka Tuunanen esittää verkossa omia tulkintojaan, on arveluttavaa. Yleensä vain riippumattomien oikeusistuimien ratkaisujen esittely voisi olla asiallista. Nyt on otettu valtaa, joka ei kuulu ympäristöministeriölle. Matti Kärkkäinen

51 Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 1 Myös isomman tai pienemmän ryhmän harjoittama kaupallinen marjojen poiminta on jokamiehenoikeutta. Pihapiireillä ei ole "suojavyöhykettä", joka ulottuisi hallinnassa olevan alueen ulkopuolelle. Luonnontuotteiden kerääminen on jokamiehenoikeutta tarkoitukseen tai kansallisuuteen katsomatta. Myös ulkomaalaisilla on jokamiehenoikeus poimia marjoja ja sieniä. Vähäisessä määrin voi ottaa myös kiviä, jos siitä ei ole vähäistä suurempaa haittaa. Matti Kärkkäinen

52 Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 2 Jos talo on asumaton, se ei ole kenenkään koti ja siten siltä puuttuu kotirauhansuoja. Sillä, että toisen maalla toimitaan kaupallisella periaatteella tai muutoin järjestäytyneesti, ei ole merkitystä jokamiehenoikeuksien kannalta. Liiketoimintaa saa harjoittaa toisen maalla jokamiehenoikeudella, jos siitä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa. Matti Kärkkäinen

53 Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 3 Hevosella ratsastaminen on jokamiehenoikeutta mm. metsissä ja teillä. Ratsastusoikeus koskee myös yksityisiä teitä. Jokamiehenoikeuksien kannalta ei ole merkitystä, että toimintaa harjoitetaan kaupallisessa mielessä. Liikennemerkin asettamiseen tulee olla kunnan lupa. Laittomat merkit ovat luonnonsuojelulain vastaisia eikä niitä tarvitse noudattaa. Matti Kärkkäinen

54 Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 4 Koiravaljakolla ajaminen on jokamiehenoikeutta siinä missä muukin motorisoimaton liikkuminen. Kesantopellolla kävelystä ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa pellon käytölle; siten toiminnan voi perustaa jokamiehenoikeuksien varaan. Muutamaa makkaranpalaa ei havaitse kukaan muu kuin jälkien seuraamiseen opetettava kytketty koira: palasia saa siis laittaa vieraan maanomistajan pellolle. Pellolla voi liikkua talvella, koska se ei ole silloin tuotannossa eikä haittaakaan siitä yleensä seuraa. Matti Kärkkäinen

55 Esimerkkejä YM:n tulkinnoista 5 Ajoneuvossa saa yöpyä ja ajoneuvon saa pysäköidä maastoon tien välittömään läheisyyteen, jos turvallinen pysäköinti sitä edellyttää eikä siitä aiheudu alueen omistajalle tai haltijalle kohtuutonta haittaa. Muurahaisten munien kerääminen rinnastetaan tavallaan luonnonvaraisten marjojen, sienten ja muiden vastaavien luonnontuotteiden keräämiseen toisen maalta. Matti Kärkkäinen

56 Arviointia YM:n kannasta Kun kyseessä on tapaoikeus, YM ei ole pätevä arvioimaan, mikä on vanhojen vakiintuneiden tapojen mukaista toimintaa. Jos väestö on eri mieltä tapaoikeudesta, ratkaisun antaa tuomioistuin, ei ministeriö. Joka tapauksessa ministeriön kanta vie pohjaa pois ajatukselta myydä metsien aineettomia palveluja. Miksi kukaan maksaisi, kun toisen metsiä voi käyttää liiketoimintaan jokamiehenoikeuteen vedoten? Matti Kärkkäinen

57 Huono uutinen 2 Lähivuosikymmeninä metsien raaka-aineesta ei valmisteta sellaisia uusia tuotteita, jotka lisäisivät olennaisesti metsänomistajan tuloja. Pääsyy on, että vaikka jollakin tuotteella olisi korkea puustamaksukyky, markkinoilla raakaaineesta maksetaan vain sen verran kuin on pakko. Yrittäjät eivät ole tyhmiä. Uusien tuotteiden raaka-aineen hinta noudattaa korkeintaan kuitupuun hintaa. Matti Kärkkäinen

58 Onko Suomi valmistusmaa? Puusta voidaan toki valmistaa muutakin kuin sellua ja paperia, esimerkiksi liimoja, muovinkaltaisia tuotteita ja jopa hajuvesiä ja arvokkaita lääkeaineita. Olennaisesti kyse on siitä, että jos jotakin ainetta saadaan Suomen kolmesta pääpuulajista hiukan, maailmalta löytyy puulajeja, joista saman tuotteen saanto on kymmen-, sata- tai tuhatkertainen. Pelkkä kemiallinen mahdollisuus ei takaa sitä, että valmistus olisi Suomessa kannattavaa. Matti Kärkkäinen

59 Insinöörin kokemus Jo yli sata vuotta on tiedetty, että puun ligniinistä voidaan valmistaa esimerkiksi leipomuksiin tarvittavaa vanilliinia. Satavuotinen kokemus myös on, että puun sivutuotevirroista voidaan saada aikaan kaikkea muuta paitsi rahaa. Syitä ovat mm. rajallinen kysyntä ja suomalaista puuta halvemmat raaka-aineet. Matti Kärkkäinen

60 Ksylitolin tarina Aluksi ksylitoli eli koivusokeri uutettiin koivuhakkeesta Kotkassa. Nykyisin Suomessa käytetty ksylitoli tulee Itävallasta, jossa se erotetaan viskoosisellutehtaan sivuvirrasta. Maailmanlaajuisesti raaka-aineena ovat mm. maatalousjätteet (mm. maissintähkän ydin). Maailmanmarkkinahinta on sen mukainen. Matti Kärkkäinen

61 Kannattavuuden parantamisesta hyvä uutinen Hakkuita voidaan lisätä, ja se lisää metsätalouden kannattavuutta. Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus vuodelta 2013 antaa uskoa.

62 Metlan tutkimus 2013: hakkuukertymät Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 62

63 Metlan tutkimus 2013: toteutuspintaalat Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 63

64 Metlan tutkimus 2013: nettotulojen nykyarvo 3 % korolla Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 64

65 Metlan tutkimus 2013: viennin arvo Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 65

66 Metlan tutkimus 2013: työllisyys Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 66

67 Resepti Suomen metsätalouteen Parempi metsien uudistaminen. Hirvituhot kuriin: sopiva hirvikanta on , jolloin on mahdollista viljellä myös mäntyä ja rauduskoivua. Panostus taimikonhoitoon. Hakkuiden lisäys. Tehostetulla metsätaloudella enemmän nettotuloja! Matti Kärkkäinen