Teollisuuden ostot yksityismetsistä

Transkriptio

1 A JI Puukauppa veromuodoittain 2003 JE = I J JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Jukka Torvelainen Myyntituloverotukseen siirtyneiden puukauppa väheni lähes kolmasosan vuonna 2003 Teollisuuden ostot yksityismetsistä veromuodoittain Yksityismetsistä ostettiin vuonna 2003 noin 33 miljoonaa kuutiometriä puuta. Pinta-alaverotilojen osuus näistä ostoista oli 62 prosenttia, eli lähes 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Osuus oli korkeampi kuin kertaakaan vuosina ja selvästi suurempi kuin tilojen osuus yksityismetsien pinta-alasta tai hakkuumahdollisuuksista. Vuonna 1997 pinta-alaverotilojen osuus metsäteollisuuden yksityismetsistä ostamasta puusta oli 56 prosenttia. Seuraavina vuosina pinta-alaverotukseen jääneiden myymä määrä ja osuus pienenivät hieman, kunnes ne kasvoivat vuonna 2002 puukaupan yleisen piristymisen myötä. Vuonna 2003 puukauppa väheni 5 miljoonaa kuutiometriä, mutta pinta-alaverotuksen piiristä myyty puumäärä kasvoi edelleen. Myyntiverotukseen siirtyneet metsänomistajat sitä vastoin vähensivät myyntejä lähes kolmasosan edellisvuodesta (kuva 1). Metsänomistajat selvästikin valmistautuivat metsäverotuksen siirtymäkauden päättymiseen. Ilmeisesti suuri osa myyntiverotukseen siirtyneistä metsänomistajista ennakoi puun hintojen nousevan vuoden 2005 jälkeen niin paljon, että puukauppoja kannattaa siirtää. Pintaalaverotukseen jääneiden taas on taloudellisesti kannattavaa myydä puunsa vaikka hieman alemmilla hinnoilla, sillä mahdollisen hinnannousun tulisi olla niin suuri, että se kompensoisi puun myyntitulojen verotuksen. Tukki- ja kuitupuun ostot veromuodoittain Pinta-alaverotiloilta myytiin vuonna 2003 sama määrä kuitupuuta ja noin neljä prosenttia enemmän tukkipuuta kuin edellisvuonna. Myyntiverotuksen piiriin siirtyneissä metsälöissä tukkipuun myynnit pienenivät kuitenkin noin kolmasosan ja kuitupuun myynnit hieman yli neljäsosan (kuva 2). Tämän seurauksena pintaalaverotiloilta ostetun tukkipuun osuus kaikesta tukista kasvoi 10 prosenttiyksikköä 65 prosenttiin ja kuitupuun osuus lähes yhtä paljon 58 prosenttiin. Mänty- ja kuusitukin kantohinnat pysyivät vuonna 2003 suunnilleen edellisen vuoden tasolla, mutta koivutukin ja kuitupuutavaralajien nimelliset kantohinnat putosivat 4 6 prosenttia. Tukkipuun hintakehitys oli siis parempi kuin kuitupuun, mutta myyntiverotuksen piirissä olevat metsänomistajat vähensivät tukkipuun myyntejä enemmän kuin kuitupuun myyntejä. Ilmeisesti siirtymäkauden päättymisen ennakoidaan nostavan tukkipuun hintatasoa enemmän kuin kuitupuun, tai harvennusmetsien käsittelyä ei haluta lykätä muista syistä. Myyntiverotukseen siirtyneillä tiloilla on tyypillisesti paljon taimikoita ja harvennusmetsiä. Niiltä myydystä puusta on ollut kuitupuuta selvästi yli puolet ja vuonna 2003 kuitupuun osuus kasvoi 56 prosenttiin.

2 2 Ostot kauppatavoittain, alueittain ja veromuodoittain Metsäteollisuus osti vuonna 2003 puuta pystykaupoilla lähes 27 miljoonaa kuutiota, mikä vastasi 81 prosenttia teollisuuden yksityismetsien ostoista. Pystykauppapuusta ostettiin pinta-alaverotiloilta 64 prosenttia. Alueittaiset erot olivat kuitenkin melko suuria. Etelärannikolla ja Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueella pinta-alaverotuksen osuus oli vain noin puolet ostoista. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla osuus taas oli selvästi keskimääräistä suurempi eli neljä viidesosaa. Pystykaupoissa pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus nousi kaikissa puutavaralajeissa noin 10 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Tukkipuusta ostettiin pintaalaverotuksen piiristä kaksi kolmasosaa, mutta koko maan tasolla osuus vaihteli koivutukin 62 prosentista mäntytukin 68 prosenttiin. Kuitupuulajeista ostettiin pinta-alaverotiloilta prosenttia. Nämäkin osuudet vaihtelivat huomattavan paljon alueittain. Hankintakaupoissa pinta-alaverotilojen osuus puumäärästä kasvoi kuusitukissa ja kuusikuitupuussa neljä prosenttiyksikköä ja muissa puutavaralajeissa vähemmän. Kaikesta hankintapuusta ostettiin pinta-alaverotiloilta 48 prosenttia, tukkipuusta 50 ja kuitupuusta 48 prosenttia. 25 Milj.m³ 12 Milj. m³ 20 Pinta-alaverotus Myyntiverotus Pinta-alaverotus Tukkipuuta Kuitupuuta Myyntiverotus Tukkipuuta Kuitupuuta Kuva 1. Puun ostomäärät veromuodoittain Kuva 2. Tukki- ja kuitupuun ostomäärät veromuodoittain Kuvat perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin vuosilta Aineiston kattavuus oli noin 80 prosenttia yksityismetsien markkinahakkuista. Taulukkoluettelo 1. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuudet tukki- ja kuitupuun kokonaisostoista Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus pystykaupoissa Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus hankintakaupoissa Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus pysty- ja hankintakaupoissa 2003

3 Taulukko 1. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuudet tukki- ja kuitupuun kokonaisostoista vuosina % yksityismetsien kokonaisostoista Metsäkeskus Tukkipuu Kuitupuu Ainespuu yhteensä Koko maa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Tiedot perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin vuosilta Aineiston kattavuus oli noin 80 prosenttia yksityismetsien markkinahakkuista. 3

4 4 Taulukko 2. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus pystykaupoissa vuonna 2003 % yksityismetsien kokonaisostoista Metsäkeskus Mänty- Kuusi- Koivu- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Koivu- Kuitupuu Ainespuu tukit tukit tukit keskimäärin kuitupuu kuitupuu kuitupuu keskimäärin keskimäärin Koko maa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Tiedot perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin vuodelta Aineiston kattavuus oli noin 80 prosenttia yksityismetsien markkinahakkuista.

5 Taulukko 3. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus hankintakaupoissa vuonna 2003 % yksityismetsien kokonaisostoista Metsäkeskus Mänty- Kuusi- Koivu- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Koivu- Kuitupuu Ainespuu tukit tukit tukit keskimäärin kuitupuu kuitupuu kuitupuu keskimäärin keskimäärin Koko maa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Tiedot perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin vuodelta Aineiston kattavuus oli noin 80 prosenttia yksityismetsien markkinahakkuista. 5

6 6 Taulukko 4. Pinta-alaverotiloilta ostetun puun osuus pysty- ja hankintakaupoissa vuonna 2003 % yksityismetsien kokonaisostoista Metsäkeskus Mänty- Kuusi- Koivu- Tukkipuu Mänty- Kuusi- Koivu- Kuitupuu Ainespuu tukit tukit tukit keskimäärin kuitupuu kuitupuu kuitupuu keskimäärin keskimäärin Koko maa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Tiedot perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin vuodelta Aineiston kattavuus oli noin 80 prosenttia yksityismetsien markkinahakkuista.

7 7 Puukauppa veromuodoittain Tilastossa esitetään, miten yksityismetsistä ostetut puumäärät jakautuvat puun myyntituloverotuksessa ja pinta-alaverotuksessa olevien tilojen kesken. Tilasto laaditaan kalenterivuosittain, puutavaralajeittain ja kauppamuodoittain. Aluejakona käytetyt metsäkeskukset esitetään oheisessa kartassa. Veromuodoittaisen puukauppatilaston tavoitteena on antaa taustatietoja mm. puumarkkinoita, metsäpolitiikkaa ja tutkimusta varten. Aihetta käsittelevä ensimmäinen Metsätilastotiedote (626/ ) sisälsi vuodet , jonka jälkeen tilasto muuttui vuosittain tehtäväksi. Tilasto täydentää Metlan muita puumarkkinatilastoja, joita julkaistaan kuukausittain puun ostomääristä ja hinnoista sekä markkinahakkuista. Lisäksi Metla laatii vuosittain laskelmat verokuutiometrin rahaarvosta metsien pinta-alaverotusta varten (viimeksi julkaistu Metsätilastotiedote 701/ ). Metsäverojärjestelmät Metsäverotuksessa siirryttiin vuoden 1993 alussa puunmyyntitulojen verotukseen. Kukin metsänomistaja sai itse valita, siirtyikö myyntitulojen verotukseen heti vaiko 13 vuoden siirtymäajan jälkeen vuoden 2006 alusta. Meneillään olevan siirtymäkauden ajan Suomessa on siis käytössä kaksi erilaista metsätalouden tuloverojärjestelmää: keskimääräiseen arvioituun tuottoon perustuva pinta-alaverotus sekä todellisiin tuloihin perustuva puunmyyntitulojen verotus. Verohallituksen maatilarekisterin mukaan myyntitulojen verotukseen siirtyi noin kaksi kolmasosaa metsänomistajista ja 62 prosenttia yksityismetsien pintaalasta. Pinta-alaverotukseen jäi siten 38 prosenttia yksityismetsistä, mutta keskimääräistä runsaamman puuston vuoksi arviolta 45 prosenttia hakkuumahdollisuuksista (Pesonen ja Räsänen 1994, s. 18). Yhteisöt siirtyivät heti myyntituloverotukseen. Siirtymäkauden jälkeen myyntituloverotus on ainoa metsäverojärjestelmä. Metsien pinta-alaverotus perustuu metsämaan pintaalan, puuston keskimääräisen kasvun, kasvun raha-arvon ja tilakohtaisten vähennysten perusteella laskettuun puhtaaseen tuottoon. Pinta-alaperusteisen metsäverojärjestelmän mukainen metsätalouden puhdas tulo verotetaan ansiotulona progressiivisen veroasteikon mukaisesti. Puunmyyntitulojen verotuksessa metsänomistajaa verotetaan metsätaloudesta saatujen todellisten tulojen ja menojen perusteella. Niiden erotus on metsätalouden puhdasta pääomatuloa, johon kohdistuu muiden pääomatulojen tapaan kiinteä veroaste (tällä hetkellä 29 prosenttia). Metsätalouden pääomatuloista keskeisimmän osan muodostavat puunmyyntitulot. Verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloista kaikki niiden Metsäkeskukset 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi b a hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. Vähennykset koostuvat mm. palkoista, matkoista, koneista, rakennuksista ja teistä. Eri veromuotojen piirissä olevien tilojen puukauppaosuuksien kehittymistä on voitu seurata sekä erilaisten metsänomistaja-aineistojen että vuodesta 1997 alkaen kolmen suurimman puunostajan ilmoittamien puukauppatietojen perusteella. Siirtymäkauden alussa ja keskivaiheilla pinta-alaverotilojen puunmyynnit lisääntyivät voimakkaasti niiden omistajien alkaessa realisoida hakkuukypsiä puustoja. Myyntiverotukseen siirtyneet myivät puuta pinta-alaosuuteensa suhteutettuna vähemmän mutta kutakuinkin entiseen tapaan (Ovaskainen ja Ripatti 1998, 2000). Muut keskeiset käsitteet Veromuodoittaisen puukauppatilaston tiedot koskevat yksityismetsistä ostettua puuta. Yksityismetsillä tarkoitetaan varsinaisten yksityismetsänomistajien metsien lisäksi myös mm. yhteismetsiä sekä kuntien ja seurakuntien metsiä. Pystykauppa tarkoittaa ostajan metsänhakkuuoikeutta erikseen sovittujen puiden korjaamiseksi. Hankintakaupassa puun myyjä puolestaan vastaa puiden hakkuusta ja korjuusta sovitulle varastopaikalle. Menetelmät Tiedot perustuvat kolmen puunostajan (Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene ja Metsäliitto Osuuskunta) ilmoittamiin puukauppatietoihin. Vuosina em. puu

8 8 nostajien osuus vaihteli 78 ja 85 prosentin välillä koko maan yksityismetsien markkinahakkuista. Tukkipuussa kattavuus vaihteli näinä vuosina välillä prosenttia ja kuitupuussa osuus oli prosenttia. Vuosia koskevat tiedot perustuivat kahden puunostajan osalta puukauppasopimuksiin kirjattuihin puumääriin, mutta yksi puunostaja ilmoitti puumäärät lopullisten vastaanottomittausten perusteella. Puukauppasopimuksissa puumäärät yleensä aliarvioidaan ja vastaanottomittauksissa puumäärät ovat keskimäärin 5 10 prosenttia suurempia. Vuoden 2002 ja 2003 tiedot ilmoitettiin kaikista kolmesta yhtiöstä puukauppasopimusten perusteella. Tulokset perustuvat yhtiöiden ilmoittamiin kuuden pääpuutavaralajin ostomääriin, eivätkä erikoispuutavaralajit ole laskennassa mukana. Erikoispuiden osuus on kuitenkin ollut vain 2 3 prosenttia yksityismetsien kokonaisostoista. Luotettavuus Aineisto kattaa koko maan tasolla noin 80 prosenttia yksityismetsien puukaupasta. Kattavuus on paras Itäja Pohjois-Suomessa ja heikoin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Vaikka tilasto ei sisällä koko yksityismetsien puukauppaa, tiedot ovat edustavia veromuodoittaisten prosenttijakaumien esittämiseksi. Vuosina osa tiedoista perustui puukauppasopimuksiin, osa vastaanottomittauksiin. Aineiston "sekaluonteen" vuoksi myyntiverotuksen esitetyt osuudet voivat olla kyseisinä vuosina lievästi yliarvioita. Vuosina 2002 ja 2003 tätä ongelmaa ei ollut. Etelärannikon puunostojen veromuodottainen jakauma perustuu vuosien 2002 ja 2003 osalta vain kahden ostajan tietoihin, koska kolmannen puunostajan tätä aluetta koskevissa tiedoissa havaittiin epätäsmällisyyksiä. Kirjallisuutta: Metsien pinta-alaverotus Metsätilastotiedote 701. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 18 s. Metsäverojärjestelmän uudistaminen Tarkastuskertomus 2/99. Valtiontalouden tarkastusvirasto. 85 s. Ovaskainen, V Metsäverojärjestelmän muutos ja puuntarjonta. Teoksessa Hänninen, H. (toim.) Puuvarojen käyttömahdollisuudet: Metsälehti ja Metsäntutkimuslaitos. Ovaskainen, V. & Ripatti, P Metsäverojärjestelmän muutos, siirtymäkauden verovalinnat ja yksityismetsänomistajien puunmyynnit. Metsätieteen aikakauskirja - Folia Forestalia 2/1998: Ovaskainen, V. & Ripatti, P Metsäverotuksen siirtymäkausi näkyy puunmyynneissä. Metsäntutkimus. Metlan asiakaslehti 2/2000: Pesonen, M. & Räsänen, P Yksityismetsänomistajien verovalinnat ja arvioita metsäverokertymistä Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Puukauppa veromuodoittain Metsätilastotiedote 626. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 8 s. Puukauppa, joulukuu Metsätilastotiedote 706. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 9 s.

9

10 SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A Helsinki Puh Faksi ISSN Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN Metsätilastotiedote