OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA TURUN YLIOPISTOSSA

OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA TURUN YLIOPISTOSSA Malliohjelma päihteiden käytön aiheuttamiin tilanteisiin opiskelijan ja opetushenkilökunnan kannalta 30.5.2013 Turun yliopisto, hyvinvointijaos Työryhmä: Erkki Härkönen, osastopäällikkö, Yliopistopalvelut Minttu Naarminen, sosiaalipoliittinen asiantuntija, Turun yliopiston ylioppilaskunta Solja Niemelä, päihdelääketieteen kliininen opettaja, lääketieteellinen tiedekunta/kliininen laitos Lääketieteellisen tiedekunnan päihdetyöryhmä

Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 5 2. Ennaltaehkäisevä toiminta... 5 2.1. Tiedekunnan rooli... 5 2.1.1. Päihdetyöryhmä ja päihdeyhdyshenkilö... 5 2.1.2. Opettajatuutoritoiminta... 6 2.1.3. Opiskelijatuutoritoiminta... 6 2.2. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) rooli... 7 2.3. Opiskelija- ja ainejärjestöjen rooli... 7 3. Päihdeongelman tunnistaminen... 8 3.2. YTHS... 9 3.3. Opiskelijat ja ainejärjestöt... 9 4. Päihdeongelmaan puuttuminen... 10 4.1. Päihdeongelmaan puuttuminen lääketieteellisessä tiedekunnassa... 11 4.1.1. Opetushenkilökunnan tekemä puheeksiotto... 11 4.1.2. Päihtynyt tai vieroitusoireinen opiskelija ja opetukseen osallistuminen... 11 4.1.3. Huumausainetestaus... 12 4.1.4. Opettajatuutorit... 13 4.1.5. Päihdeyhdyshenkilö... 13 4.2. YTHS... 13 4.3. Opiskelijat... 14 4.3.1. Opiskelija- ja ainejärjestöt... 14 5. Hoitoonohjaus... 14 5.1. Hoitoonohjauskäytännöt lääketieteellisessä tiedekunnassa... 14 5.1.1. Hoitoonohjausneuvottelu... 14 2

5.1.2. Hoitosopimus... 15 5.2. Hoitovaihtoehdot... 15 6. Päihdeongelma ja seuraamukset tiedekunnan taholta... 15 6.1. Opiskelutilanteesta poistaminen... 16 6.2. Opiskelusta pidättäminen... 16 6.3. Kirjallinen varoitus... 16 6.4. Opiskeluoikeuden peruuttaminen... 16 6.5. Hylättyjen opintosuoritteiden suorittaminen (lääketieteellisen tiedekunnan malli)... 17 Viitteet:... 17 Liite 1. Sosiaalisen vastuun testi... 18 Liite 2. Hoitopolku Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa... 19 3

Hoitopolku päihdeongelmaiselle lääketieteen tai hammaslääketieteen opiskelijalle 1. Ennaltaehkäisy 2. Kliininen opettaja Opiskelijat Kliinikot (harjoittelupaikka) 3. Opetushoitaja Opettajatuutori Päihdeyhdys- henkilö 4. YTHS- arvio Tilannearvio/verkostopalaveri - opiskelija - luottamushenkilö - opetushoitaja - opettajatuutori - päihdeyhdyshenkilö - YTHS Hoitoonohjaus Hoitoonohjaussopimus 5. Hoitopolun tasot: 1. Ennaltaehkäisy 2. Tunnistaminen 3. Puuttuminen 4. Hoitoonohjaus 5. Seuraamukset... 19 Liite 3. Opetustilanteesta poistaminen päihdekäytön takia... 20 Liite 4. Hoitoonohjaussopimus... 21 4

OPISKELIJOIDEN PÄIHDEOHJELMA TURUN YLIOPISTOSSA 1. Johdanto Päihteidenkäytöllä voi olla merkittävä vaikutus työssä suoriutumiseen ja työssä jaksamiseen. Nuorena aikuisena omaksutut päihdekäyttötottumukset usein jatkuvat samanlaisina myöhemmin elämässä. Siksi päihdekäyttöä pitää pohtia jo ammattiuran alkuvaiheessa. Opiskelijan päihdeongelma voi näkyä esimerkiksi toistuvina poissaoloina, myöhästelyinä, tehottomuutena tai opintojen viivästymisenä. Päihdeongelmaan liittyy usein myös muita psykososiaalisia ongelmia, jotka voivat haitata opintoja ja myöhemmin töissä suoriutumista. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) valtakunnallisessa opiskelijatutkimuksessa vuonna 2012 havaittiin, että Turun yliopistossa (päivitetyt tiedot) Turun yliopistossa lääketieteellinen tiedekunta otti käyttöön lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille suunnatun päihdeohjelman kesäkuussa 2010. Tämä malliohjelma on valmisteltu lääketieteellisen tiedekunnan kokemusten pohjalta ja se on tarkoitettu muiden tiedekuntien päihdeohjelmatyön tueksi. Opintoasiainneuvoston päätöksellä päihdeohjelmien tarpeen arviointi on jätetty tiedekuntien oman harkinnan varaan. Päihteiden käyttöön liittyvät ohjeistukset voivat olla myös osa tiedekunnan laajempaa hyvinvointiohjelmaa, jolloin tätä malliversiota voi käyttää sopivin osin hyödyksi. Päihdeohjelman tavoitteena on helpottaa puuttumista opiskelijan päihdeongelmaan ja parantaa hoitoonohjausta. Lisäksi päihdeohjelman pitkän aikavälin tavoitteena on vaikuttaa opiskelijoiden päihdekäyttökulttuuriin. 2. Ennaltaehkäisevä toiminta 2.1. Tiedekunnan rooli Tiedekunta korostaa ensimmäisestä opiskelupäivästä lähtien päihteetöntä opiskeluympäristöä. Tiedekunta laatii päihde- / hyvinvointiohjelman yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Päihdeohjelmasta tiedotetaan opiskelijoille joka syyslukukausi, uusille opiskelijoille opintojen aloitusviikolla sekä soveltuvin osin esimerkiksi harjoittelujaksojen yhteydessä. Tiedekunta panostaa ohjelmasta tiedotukseen ja kampanjoitiin yhteistyössä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) sekä opiskelija- ja ainejärjestöjen kanssa. 2.1.1. Päihdetyöryhmä ja päihdeyhdyshenkilö Turun yliopiston Opiskelijan hyvinvointi jaosto suosittelee, että jokaiseen tiedekuntaan perustetaan hyvinvointi- / päihdetyöryhmä, jonka jäseninä on sekä 5

opetushenkilökuntaa että opiskelijaedustus. Työryhmän tehtävänä on ennaltaehkäisevän päihdetyön suunnittelu, yhteisistä toimintatavoista sopiminen ja muiden hyvinvointiin liittyvien kysymysten käsittely. Tukea työryhmän työhön voidaan hakea YTHS:n tiedekuntavastaavilta, yliopiston opintohallinnosta, ylioppilaskunnan sosiaalipoliittiselta asiantuntijalta tai lääketieteellisen tiedekunnan päihdetyöryhmältä. 2.1.2. Opettajatuutoritoiminta Jokaisella opiskelijalla on opintojen alkuvaiheessa oma, nimetty opettajatuutori tai oma opettaja. Opettajatuutori on opiskelijan tukihenkilö opintojen edetessä ja ohjaa opiskelijan tekemään henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opettajatuutorit tapaavat opiskelijan sekä yksilö- että ryhmätapaamisien yhteydessä. Henkilökohtaisen ohjauksen yhteydessä myös opiskelijan jaksamiseen, hyvinvointiin ja päihteidenkäyttöön liittyvät kysymykset voivat nousta esille. Tiedekunnan on huolehdittava riittävästä koulutuksesta ja tuesta, jotta opettajatuutorit pystyvät toimimaan myös tällaisissa tilanteissa. Lääketieteellisessä tiedekunnassa: Opettajatuutorointiin kuuluvat henkilökohtaiset ja luottamukselliset kehityskeskustelut opiskelijan kanssa. Näissä tapaamisissa opinnoissa edistymisen lisäksi suositellaan läpikäytäväksi myös opiskelijan jaksamista ja hyvinvointia sekä päihdekäytön merkityksestä opinnoista suoriutumiseen ja opiskelijan hyvinvointiin. 2.1.3. Opiskelijatuutoritoiminta Ensimmäisestä opiskelupäivästä lähtien jokaisella opiskelijalla on nimetty opiskelijatuutori. He ovat tiedekunnan valitsemia ja valtuuttamia vertaisohjaajia, jotka tutustuttavat uudet opiskelijat tiedekuntaan, opintoihin, vanhempiin opiskelijoihin ja muuhun yliopistoon. Opiskelijatuutorit myös johdattavat uudet opiskelijat ainejärjestötoimintaan ja vihkivät heidät opiskelijaperinteisiin. Päihteettömyyttä suositaan myös opiskelijatuutoritoiminnassa. Tiedekuntien tuutorikoulutuksissa suositellaan käsiteltäväksi myös vastuullista päihteiden käyttöä. 6

Lääketieteellisessä tiedekunnassa: Opiskelijatuutoreiden koulutuksen yhtenä teemana on päihteet ja opiskelijaelämä. Opiskelijatuutori näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä vastuullisesta alkoholin käytöstä. Suositus on, että jokainen opiskelijatuutori täyttää Sosiaalisen vastuun testin (Liite 1), pohtii omaa suhtautumistaan päihdekäyttöön ja pyrkii omalla toiminnallaan vähentämään sosiaalista painetta alkoholin käyttöön.. Ryhmäkeskusteluissa voidaan käsitellä opiskelijoiden juhlimiskulttuuria, opiskelijan suhdetta omaan ja toisten päihdekäyttöön. Opiskelijatuutorointiin liittyvissä tilaisuuksissa huomioidaan, että kaikki opiskelijat eivät käytä alkoholia ja tapaamisissa suositaan päihteettömiä ympäristöjä. 2.2. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) rooli YTHS:n työntekijät jakavat tietoa päihteiden vaikutuksesta opiskelijoiden terveydentilaan ja sosiaaliseen elämään sekä normaalin vastaanottotyön (terveystarkastukset, sairasvastaanotto) että terveystyöryhmien, lehtiartikkeleiden ja erilaisten kampanjoiden kautta. Tietoa korkeakouluopiskelijoiden päihteidenkäytöstä kerätään valtakunnallisella toteutettavalla opiskelijoiden terveyskyselyllä neljän vuoden välein. YTHS antaa tiedekunnille palautteen opiskelijakyselyn tuloksista. Lisäksi YTHS antaa tiedekuntakohtaista palautetta ensimmäisen vuoden opiskelijoiden päihdekäytöstä ja hyvinvoinnista Sähköisen terveyskyselyn (Sätky) tuloksista YTHS on tuottanut yhdessä Elämäntapaliiton kanssa materiaalia korkeakouluopiskelijoille, joiden tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietoa päihteiden terveysvaikutuksista ja muokata opiskelijakulttuuria kohti hallitumpaa ja haitattomampaa päihdekäyttöä. Tällaisia ovat esimerkiksi juomapäiväkirja, Korkeakouluopiskelijan bileopas ja Sosiaalisen vastuun testi. Opiskelijoiden käyttöön tarkoitettuja materiaalia on saatavilla myös tiedekuntien hyvinvointi- / päihdetyöryhmien kautta. 2.3. Opiskelija- ja ainejärjestöjen rooli Tiedekunnan hyvinvointi- / päihdetyöryhmän on hyvä käydä vuosittain tiedekunta- / ainejärjestön edustajien kanssa keskustelua päihdekulttuurista tiedekunnan opiskelijatoiminnassa. Opiskelijajärjestöjen kanssa voidaan yhteistyössä sopia tiedekunnan toimintaympäristöön sopivista vastuullista päihdekulttuuria tukevista toimintatavoista. Keskustelua kannattaa käydä mm. uusien opiskelijoiden vastaanotosta ja ensimmäisen syksyn opiskelijatapahtumista. Erityisesti kastajaiset johtavat säännöllisin väliajoin päihteiden käytön ylilyönteihin. Kastajaiskulttuurista onkin hyvä keskustella rakentavassa hengessä ennen uuden lukuvuoden alkua. 7

Kastajaisilla ja muilla vastaavilla tapahtumilla on merkittävä rooli siinä millainen kuva uusille opiskelijoille syntyy opiskelijayhteisöstä ja opiskelukulttuurista. Lääketieteellisessä tiedekunnassa: Kandidaattiseurojen kanssa on sovittu mm. seuraavanlaisista toimintatavoista: Kampanjat Opiskelija- ja ainejärjestöt järjestävät yhteistyössä tiedekunnan kanssa vuosittain hyvinvointikampanjan, jossa muiden hyvinvointiin liittyvien asioiden lisäksi korostetaan päihteettömiä ympäristöjä sekä tiedotetaan päihdekäyttöön liittyvistä riskeistä ja vaikutuksista opiskeluun. Päihdeohjelman suositukset tilaisuuksia järjestäville: Tarjottavien juomien enimmäismäärä juhlissa on kuusi annosta/osallistuja. Alkoholittomia juomia on juhlissa aina riittävästi ja näyttävästi tarjolla. Alkoholitonta juomaa (esim. vettä, mehua, vissyä, limsaa) on tarjolla ilman erillistä maksua Alkoholittomien juomien (alkoholiton siideri ja olut) markkinointia lisätään Opiskelija- ja ainejärjestöt järjestävät myös päihteettömiä tapahtumia kaikille jäsenilleen. Koulutus ja yhteistyö tiedekunnan kanssa Tiedekuntien päihdetyöryhmissä on opiskelijaedustajia, jotka osallistuvat päihdeohjelman sisällön päivittämiseen. Opiskelija- ja ainejärjestöt järjestävät yhteistyössä tiedekunnan kanssa tiedekunnan nimeämille opiskelijatuutoreille koulutusta, kuinka päihdekäytöstä keskustellaan uusien opiskelijoiden kanssa. Opiskelijatuutoreilta itseltään edellytetään vastuullista alkoholinkäyttöä Lääkäriliitto on antanut ohjeistuksen sosiaalisen median käytöstä. Lääkäriliiton some- ohjeissa korostuu vastuullinen toiminta: yksittäisen lääkärin tai hammaslääkärin toiminta sosiaalisessa mediassa vaikuttaa koko ammattikunnan maineeseen. Lääkäri- ja hammaslääkäriopiskelijoiden toivotaan huomioivan Lääkäriliiton some- ohjeet jo opiskeluaikanaan. 3. Päihdeongelman tunnistaminen 3.1. Tiedekunnan rooli 8

3.1.1. Opetus- ja muu henkilökunta Päihteiden liikakäyttö saattaa ilmetä opiskelijalla mm. seuraavasti: yllättävinä ja toistuvina lyhyinä poissaoloina, myöhästelyinä etenkin aamuisin, opintosuoritusten huonontumisena, vapaamatkustajuutena ryhmätöissä, opettajan tai muiden opiskelijoiden välttelynä, epämääräisenä selittelynä, alkoholin tuoksuna, päihtyneenä tai krapulaisena esiintymisenä. Tiedekunnan on hyvä laatia ohjeet siitä, miten henkilökunnan on toimittava tilanteissa jolloin opiskelijan käyttäytyminen herättää huolen mahdollisesta päihdeongelmasta. Lääketieteellisessä tiedekunnassa: Mikäli henkilökunnalla herää huoli opiskelijan mahdollisesta päihdeongelmasta, asia pitää ottaa kyseisen opiskelijan kanssa välittömästi puheeksi. Jos opiskelija ei pysty osallistumaan opetukseen päihdekäytön takia, järjestetään hoitoonohjausneuvottelu. Opettajatuutorit Kehityskeskustelun yhteydessä opettajatuutorin on hyvä muistaa päihdekäytön merkitys opinnoista suoritumiseen. Jos opiskelijan päihdekäyttö on huolta herättävää ja on vaikuttanut opinnoista suoriutumiseen, opettajatuutori antaa hoitoonhakeutumissuosituksen kehityskeskustelun yhteydessä. Kehityskeskustelun sisältö on luottamuksellinen 3.2. YTHS Kaikki YTHS:n työntekijät pyrkivät tunnistamaan päihteiden riskikäyttäjiä terveystarkastuksissa sekä normaalien vastaanottokäyntien puitteissa. Erityisesti unettomuudesta, ahdistuneisuudesta, masennuksesta, vatsavaivoista, päänsäryistä ja väsymyksestä kärsivien potilaiden päihteidenkäyttö tulisi kartoittaa osana esitietojen ottamista. Ensimmäisen vuoden syksyllä opiskelijoiden terveydentilaa ja päihteidenkäyttöä kartoitetaan YTHS:n terveystarkastuksessa opiskelijan itse täyttämällä sähköisellä terveyskyselyllä, joka sisältää AUDIT- testin. Opiskelija, joka saa AUDIT- testistä yli 10 pistettä, kutsutaan terveydenhoitajan luokse terveystapaamiseen, jossa päihteidenkäyttöä ja elämäntilannetta sekä terveydentilaa kartoitetaan laajemmin ja heille annetaan mini- interventio seurantakäynteineen. Mikäli hoidontarve on mini- interventiota suurempi, hoidontarvetta arvioidaan ja suunnitellaan joko yleislääkärin tai psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolla. 3.3. Opiskelijat ja ainejärjestöt Opiskelijat ja ainejärjestöt ovat avainasemassa päihdeongelmien tunnistamisessa. Todennäköisesti opiskelijat havaitsevat muita henkilöitä 9

helpommin ja varhaisemmin päihdekäyttöön liittyviä ongelmia. Tällaisia tilanteita ovat erityisesti, kun opiskelija loukkaa itseään tai joutuu tappeluun päihtymystilan takia. Samoin alkoholin juominen sammumispisteeseen asti tai niin, ettei edellisen illan tapahtumista ole muistikuvia, ovat aina merkkejä alkoholin ongelmakäytöstä. Huumeiden käyttöön voi liittyä aistiharhoja, harha- ajatuksia, outoa tai aggressiivista käytöstä. Myös opiskelijatoverit usein tietävät opetushenkilökuntaa paremmin, milloin päihdekäyttö vaikuttaa myös opintosuorituksiin. Tiedekunnan ja opiskelijajärjestön on hyvä sopia yhteisistä toimintatavoista päihdeongelmien puheeksiottamisessa. Toimintatapojen kehittämiseen saa tukea YTHS:n tiedekuntavastaavilta, yliopiston opintohallinnosta, ylioppilaskunnan sosiaalipoliittiselta asiantuntijalta ja lääketieteellisen tiedekunnan päihdetyöryhmältä. 4. Päihdeongelmaan puuttuminen Mahdollisimman varhainen puuttuminen päihdeongelmaan sekä puheeksiotto ovat ensisijaisia toimia, kun opiskelijan päihdekäyttö on huolta herättävää. Mitä varhaisemmin päihdekäyttöön otetaan puheeksi, sitä helpompi on vähentää päihdekäytöstä koituvia haittoja. Tiedekunnan henkilökunnalle ja opiskelijoille on hyvä tarjota tukea päihdekäyttöön puuttumiseen ja ongelmien puheeksiottoon. Akateemisessa ympäristössä tällaisiin kysymyksiin ei välttämättä ole perinteisesti puututtu ja osalle yhteisön jäsenistä päihdekysymysten käsittely voi tuntua vieraalta. Huolta herättävän päihdekäytön voivat ottaa puheeksi opetushenkilökuntaan kuuluva, opettajatuutori tai opiskelijatoveri. Päihdekäyttöön puuttumisen ja puheeksioton tavoitteena on ensisijaisesti tukea opiskelijaa opinnoissaan. Tiedekuntien toimintamallien suunnittelussa painopisteen on hyvä olla ennaltaehkäisyssä ja ohjauksessa sanktioiden sijaan. Kaikissa yhteyksissä on huomioitava, ettei asianosaisten oikeusturvaa loukata. Yliopisto voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen tietyin perustein. Yliopistolain 43d sisältämät edellytykset (kts. luku 4.1.3.) huumausainetestauksen osalta tulee selvittää kussakin tiedekunnassa erikseen. Malliohjelman luvuissa 4.1.- 4.3. on kuvattu miten päihdeongelmaan puuttuminen on järjestetty lääketieteellisessä tiedekunnassa ja hoitoonohjauskaavio on esitetty liitteessä 2. Lääketieteellisen tiedekunnan mallia eteenpäin sovellettaessa on huomioitava erot tiedekuntien toimintaympäristöissä. 10

4.1. Päihdeongelmaan puuttuminen lääketieteellisessä tiedekunnassa 4.1.1. Opetushenkilökunnan tekemä puheeksiotto Jos opetushenkilökunnalla herää huoli opiskelijan päihdeongelmasta, suositellaan, että asia tulisi ottaa puheeksi välittömästi kyseisen opiskelijan kanssa. Suositellaan, että puheeksioton tekee opiskelijan oma opettajatuutori. Puheeksioton voi tehdä myös muu opetushenkilökuntaan kuuluva, joka sillä hetkellä tuntee opiskelijan tilanteen parhaiten, esimerkiksi kyseisen oppiaineen opetushoitaja, kliininen opettaja, lehtori, professori tai joku muu opetushenkilöstöön kuuluva. Puheeksiottotilaisuus on avoimessa ilmapiirissä tapahtuva keskustelu. Päihdeongelman arkaluontoisuus pitää huomioida keskustelussa. Puheeksiotto tehdään aina kahden kesken. Opiskelijan päihdekäytöstä ei tule keskustella ryhmätilanteessa esimerkiksi muiden opiskelijoiden tai sairaalahenkilökunnan kuullen. Keskustelun tarkoituksena on ilmaista huolta opiskelijan päihdekäytöstä, ja sen vaikutuksesta opintoihin ja opiskelijan hyvinvointiin. Tällaisissa tilanteissa keskustelu itsessään toimii interventiona, mutta tilannetta olisi hyvä arvioida uudelleen esimerkiksi muutaman kuukauden kuluttua. Puheeksiotossa opiskelijalle voidaan myös suositella yhteydenottoa YTHS:n lääkärin vastaanotolle kokonaistilanteen arviointia varten. Neuvoa ja tukea puheeksiotosta voi kysyä päihdeyhdyshenkilöltä. Mikäli päihdekäyttö on vaikuttanut opiskelijan opintosuorituksiin, esimerkiksi opiskelija on osallistunut krapulassa tai päihtyneenä opetukseen tai ei osallistu opetukseen päihdekäytön takia, kirjataan tapahtuma ylös mahdollisimman yksiselitteisesti. Asian havainnut ilmoittaa opiskelijalle, että opiskelijan tilannetta arvioidaan tarkemmin hoitoonohjausneuvottelussa (katso 5.1.). Asian havainnut henkilö ottaa yhteyttä päihdeyhdyshenkilöön, joka ilmoittaa tapahtuneesta opiskelijan opettajatuutorille ja järjestää hoitoonohjausneuvottelun. Näistä toimenpiteistä menee tieto myös opiskelijalle. 4.1.2. Päihtynyt tai vieroitusoireinen opiskelija ja opetukseen osallistuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa noudatetaan opetuksen osalta nollatoleranssia, joka tarkoittaa, että opiskelija ei voi osallistua opetukseen päihtyneenä, vieroitusoireissa tai krapulassa. Opetuksesta vastaava henkilö voi poistaa päihtyneen, vieroitusoireisen tai krapulaisen opiskelijan opetuksesta, eikä opiskelijan opintosuoritettaan kyseiseltä opetuskerralta hyväksytä, mikäli kyse on pakollisesta läsnäolosta. Yliopistolain mukaan opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka yliopiston järjestämästä tilaisuudesta. Jos opiskelija kokee tulleensa poistetuksi opetuksesta väärin perustein, hän voi toimittaa todistuksen päihteettömyydestään. Erimielisyystilanteissa opiskelijaa ohjeistetaan toimittamaan joko alkometrin tulos ja/tai huumeseulaus kyseisen 11

oppiaineen vastuuhenkilölle. Arkisin 8-15 opiskelija voi käydä puhaltamassa YTHS:n alkometriin ja/tai pyytää lähetteen valvottuun huumeseulaan. Opiskelija pyytää hoitajalta kirjallisen todistuksen, jossa lukee puhaltamisajankohta, puhallustulos. Jos päihtymys tapahtuu virka- ajan ulkopuolella opiskeluun liittyvässä pakollisessa opetuksessa, opiskelija voi pyytää puhallustestin ja todistuksen. Mikäli opiskelija on tullut poistetuksi opetuksesta päihdekäyttöepäilyn takia väärin perustein, päihdeohjelman suositus on, että pakolliseen opetukseen liittyvä suorite hyväksytään ilman erillistä suoritusta. Opetuksesta poistamisen yhteydessä tai mahdollisimman pian sen jälkeen suositellaan puheeksiottotilaisuuden järjestämistä. Opetuksesta poistamiset kirjataan (liite 2) ja toimitetaan tiedekunnan päihdeyhdyshenkilölle. Jos opiskelijan poistamiselle opetuksesta on ollut perusteet ja opiskelija haluaa riitauttaa asian, silloin opiskelija vastaa riitautuksesta aiheutuneista kustannuksista. 4.1.3. Huumausainetestaus Yliopisto voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Edellytyksenä on lisäksi, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä ja jossa huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen: 1) vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä; 2) vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä; tai 3) merkittävästi lisää yliopiston tai harjoittelupaikan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. Yliopistolaki 954/2011 43d ). Opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi huumausainetestauksen tehtäväkohtaisista perusteista ennen huumausaineseulaan ohjaamista. Huumausaineseulausta koskevista käytännön järjestelyistä sovitaan järjestettävässä kuulemistilaisuudessa. Huumetestausta varten päihdehaittalomake toimitetaan päihdeyhdyshenkilölle, joka koordinoi huumetestauksen toteutumista. Virtsanäyte annetaan valvotuissa, kontrolloiduissa olosuhteissa noudattaen Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta työpaikan huumetestauksesta. Testituloksen tulkitsee yliopistosta riippumaton taho. Testattavalla on aina oikeus saada testitulos kirjallisena. Yliopisto vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Yliopistolain 43d :n edellyttämästä huumausainetestauksesta kieltäytyminen johtaa jatkotoimenpiteisiin. 12

4.1.4. Opettajatuutorit Opettajatuutori on keskeisessä asemassa opiskelijan päihdeongelmaan puuttumisessa. Opettajatuutorin ja opiskelijan välillä käymät keskustelut ovat luottamuksellisia. Mikäli ilmenee, että opiskelijan päihdekäyttö on huolta herättävää, opettajatuutori suosittelee ajanvaraamista YTHS:n lääkärin vastaanotolle kokonaistilanteen kartoittamista varten. Hoitoonohjausta suositellaan erityisesti jos päihdekäyttö haittaa opiskelijan opintosuoritteita. Opettajatuutori voi kysyä neuvoa ja apua päihdeyhdyshenkilöltä opiskelijan henkilöllisyyttä paljastamatta. Opiskelijan tukemiseksi on suositeltavaa, että opettajatuutori keskustelisi opiskelijan kanssa ennen hoitoonohjausneuvottelua hänen ajankohtaisesta tilanteestaan. Tällaisissa tilanteissa opettajatuutori voi toimia opiskelijan tukihenkilönä, jos opiskelija on siihen suostuvainen. 4.1.5. Päihdeyhdyshenkilö Tiedekuntaan nimetään päihdeyhdyshenkilö, jonka rooli on neutraali ja koordinoiva. Opetushenkilökunta, opettajatuutori tai opiskelija voivat ottaa yhteyttä päihdeyhdyshenkilöön, mikäli opiskelijan päihdekäyttö on huolta herättävää ja he toivovat neuvoja ja tukea siihen, miten puuttua päihdeongelmaan. Päihdeyhdyshenkilö kokoaa ilmoitukset päihdekäytön takia opetuksesta poistetuista opiskelijoista. Päihdeyhdyshenkilö toimii yhteyshenkilönä tiedekunnan, YTHS:n ja tarvittaessa hoitoyksiköiden välillä. Lisäksi päihdeyhdyshenkilön tehtävänä on organisoida yliopistolain 43d :n edellyttämä huumausainetestaus. Päihdeyhdyshenkilö myös koordinoi ja osallistuu tiedekunnan edustajana järjestettävään hoitoonohjausneuvotteluun ja toimii tilaisuuden puheenjohtajana (katso 5.1.). Mikäli päihdekäytön takia joudutaan puuttumaan opintojen etenemiseen, päihdeyhdyshenkilö valmistelee kuulemistilaisuuden ja laatii siitä muistion (Katso luku 6). 4.2. YTHS Jos YTHS:n terveydenhuollon ammattihenkilö (terveydenhoitaja, lääkäri, hammaslääkäri tai psykologi) vastaanottotyössään havaitsee tai epäilee potilaana olevan opiskelijan kärsivän päihteiden liikakäytöstä, hän kartoittaa opiskelijan päihteidenkäytön, päihdehistorian, somaattisen ja psyykkisen tilan joko itse tai ohjaa hänet sellaiselle YTHS:n työntekijälle, jolla on kokemusta päihdepotilaan hoidontarpeen arvioinnista. Yleensä arviointi tapahtuu yleislääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla. Jatkohoito tapahtuu useimmiten joko YTHS:llä (terveydenhoitajan, yleislääkärin tai psykologin vastaanotolla), Nuorisoasemalla (alle 25- vuotiaat) tai A- klinikalla. Tarvittaessa opiskelija voidaan ohjata myös katkaisuhoitoon, laitoskuntoutusjaksolle tai psykiatrin arvioon jatkohoitotarpeista. 13

Jos päihdeongelma vaikeuttaa opiskelijan selviytymistä opinnoista, YTHS:n työntekijä kannustaa opiskelijaa keskustelemaan opintoihin liittyvistä asioista opettajatuutorinsa ja/tai opinto- ohjaajan kanssa. YTHS:n työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus, joten kaikki potilaan kanssa käydyt keskustelut ovat täysin luottamuksellisia eikä niistä välitetä mitään tietoa opetushenkilökunnalle, mikäli opiskelija on hakeutunut hoitoon/arvioon omatoimisesti. Mikäli opiskelijan päihdeongelma havaitaan opetustilanteessa, YTHS:n yleislääkäri (tiedekunnan vastuulääkäri) osallistuu opiskelijan päihdeongelman takia hoitoonohjausneuvotteluun tiedekunnan päihdeyhdyshenkilön kutsusta. Verkostopalaverin jälkeen yleislääkäri tekee hoidontarpeen arvioinnin joko itsenäisesti tai muita ammattihenkilöitä (psykologi, psykiatrian erikoislääkäri) konsultoiden. 4.3. Opiskelijat Mikäli huoli herää opiskelijakaverin päihdekäytöstä, tulisi päihdekäyttö ottaa puheeksi kyseisen henkilön kanssa mahdollisimman pian, esimerkiksi juhlien jälkeen. Tärkeää puheeksiotossa on antaa palautetta opiskelijakaverille, jos tämän päihdekäyttö on herättänyt huolestumista, tai jos herää ajatus, että opiskelijakaveri käyttää liikaa päihteitä. Neuvoa, tukea ja apua puheeksiottoa varten voi kysyä päihdeyhdyshenkilöltä ilman, että opiskelijakaverin henkilöllisyys paljastuu. Suositeltavaa on ohjata opiskelijakaveri ottamaan yhteyttä YTHS:n tarkempaa tilannearviointia varten. 4.3.1. Opiskelija- ja ainejärjestöt Opiskelijajuhliin liittyvä ongelmakäyttäytyminen: Opiskelijajärjestön hallitus voi antaa varoituksen tai porttikiellon päihteiden käyttöön liittyvässä ongelmakäyttäytymisessä. On suositeltavaa, että varoituksen tai porttikiellon antamisen yhteydessä opiskelijajärjestön edustaja ottaa ongelmallisen päihdekäytön puheeksi ja tarvittaessa kannustaa varoituksen tai porttikiellon saanutta hakeutumaan YTHS:öön tilannearvioon. Velvoitusta tai kontrollointia opiskelijoiden päihdeohjelman puitteissa ei voida edellyttää. 5. Hoitoonohjaus Hyvät hoitoonohjauskäytännöt tukevat opiskelijan hyvinvointia sekä opinnoista suoriutumista. Päihdeohjelman keskeisenä tavoitteena on kuvata tiedekunnassa sovitut hoitoonohjauskäytännöt, jotta hoitoviive olisi mahdollisimman lyhyt. Malliohjelman luvuissa 5.1.- 5.2. on kuvattu käytännöt lääketieteellisessä tiedekunnassa. 5.1. Hoitoonohjauskäytännöt lääketieteellisessä tiedekunnassa 5.1.1. Hoitoonohjausneuvottelu Mikäli päihdekäyttö on selvästi vaikuttanut opiskelijan opintosuorituksiin, vaarantanut potilasturvallisuutta, vakavalla tavalla opiskelijan omaa terveyttä tai 14

opiskelijan huumausaineiden käyttö on riippuvuustasoista, esimerkiksi opiskelija on osallistunut krapulassa tai päihtyneenä opetukseen tai ei osallistu opetukseen päihdekäytön takia, päihdeyhdyshenkilö koordinoi hoitoonohjauspalaverin. Hoitoonohjausneuvottelua varten päihdeyhdyshenkilö kerää kokousta varten tarvittavat taustatiedot ja lähettää osallistujille kirjallisen kutsun, joka sisältää tiedon osallistujista ja palaverin tavoitteesta. Hoitoonohjausneuvotteluun osallistuvat 1) opiskelija, 2) kyseisen oppiaineen edustaja, 3) YTHS:n edustaja, 4) päihdeyhdyshenkilö tiedekunnan edustajana ja tilaisuuden puheenjohtajana, sekä 6) opiskelijan nimeämä luottohenkilö, joka voi olla myös opettajatuutori. Suositellaan, että hoitoonohjauksen nopeuttamiseksi opiskelija ottaisi itse yhteyttä YTHS:öön jo ennen palaveria tilannekartoitusta sekä hoidonsuunnittelua varten. Näiden käyntien sisältö on luottamuksellista, eikä läpikäytyjä asioita käsitellä hoitoonohjausneuvottelussa. 5.1.2. Hoitosopimus Hoitoonohjausneuvottelussa tehdään kirjallinen hoitosopimus (liite 4) ja sovitaan jatkosuunnitelmista, sekä sovitaan seurantapalaveri tilanteen arvioimiseksi uudelleen. Hoitosopimuksen toteutumista arvioidaan seurantapalaverissa. Mikäli opiskelija jättää hoitosopimuksen aikana saapumatta sovitulle hoitokerralle tai saapuu sinne päihtyneenä, hoitava taho ilmoittaa päihdeyhdyshenkilölle hoitosopimuksesta poikkeamisesta. Hoitosopimuksen rikkomisesta informoidaan opetusdekaania ja järjestetään erillinen keskustelutilaisuus, jossa arvioidaan opintojen suorittamista (katso luku 6). Luottamuksellisuus hoitokeskustelujen sisällöstä säilyy kaikissa tapauksissa. 5.2. Hoitovaihtoehdot Hoitomuotoja voivat olla avohoidossa A- klinikkasäätiön Nuorisoasema tai A- klinikka, YTHS, yksilöpsykoterapia tai käynnit päihdealaan perehtyneen lääkärin tai psykoterapeutin vastaanotolla yksityissektorilla. Tarvetta opiskelijan KELA- rahoitteiseen yksilöpsykoterapiaan voidaan arvioida YTHS:n psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolla. Mikäli on tarvetta laitoskuntoutusjaksolle, rahoitusta järjestetään yhteistyössä opiskelijan kotipaikkakunnan sosiaali- ja terveystoimen kautta. Laitoskuntousjakson ajaksi opiskelijan on mahdollista saada KELAn kuntoutusrahaa. 6. Päihdeongelma ja seuraamukset tiedekunnan taholta Yliopistolain 45 mukaan yliopisto voi käyttää kurinpidollisia toimenpiteitä esimerkiksi peruuttaa opiskeluoikeuden, kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakasturvallisuutta koskevia vaatimuksia ja 15

opiskelija päihteiden käyttönsä takia toistuvasti vaarantaa toisen ihmisen terveyden tai turvallisuuden. Päihdekäyttöön ja ongelmiin liittyvät toimintatavat seurauksineen tulee olla kirjattuna tiedekunnan päihdeohjelmaan. 6.1. Opiskelutilanteesta poistaminen Yliopistolain 45 mukaan opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka yliopiston järjestämästä tilaisuudesta. Malliohjelman suositus on, että jos opetuksesta poistaminen johtuu päihdekäytöstä, tilanteen jälkeen järjestetään puheeksiotto ja tehdään päihdehaittailmoitus päihdeyhdyshenkilölle, joka järjestää tarvittaessa hoitoonohjausneuvottelun. 6.2. Opiskelusta pidättäminen Yliopistolain 45 mukaan opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai yliopistossa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi 6.3. Kirjallinen varoitus Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän: 1) häiritsee opetusta; 2) käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti; 3) menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo yliopiston järjestystä; 4) on käyttänyt huumausaineita (Yliopistolaki 45 ). Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää yliopiston rehtori tiedekunnan dekaanin tekemän esityksen jälkeen. 6.4. Opiskeluoikeuden peruuttaminen Kun opintoihin sisältyy alaikäisten turvallisuutta taikka potilas- tai asiakas- turvallisuutta koskevia vaatimuksia, yliopisto voi peruuttaa opiskeluoikeuden yliopistolain 43a mukaan, jos: 1. opiskelija on vaarantamalla toistuvasti tai vakavasti opinnoissaan toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi toimimaan opintoihin liittyvissä käytännön tehtävissä tai harjoittelussa; tai 2. on ilmeistä, että opiskelija ei terveydentilaltaan eikä toimintakyvyltään täytä 37a :n 1 momentin mukaisia opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä; tai 3. opiskelija on hakuvaiheessa salannut sellaisen 37a :n 2 momentissa tarkoitetun tiedon opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä, joka olisi voinut estää hänen valintansa opiskelijaksi; tai 16

4. opiskelija on tuomittu rangaistukseen laissa erikseen mainituista rikoksista, joita ovat siveellisyys- ja seksuaalirikokset, murha, tappo, surma, törkeä pahoinpitely, törkeä ryöstö- ja huumausainerikokset (ei kuitenkaan huumausaineiden käyttörikos), jos opinnot tai opintoihin kuuluva harjoittelu edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä ja peruuttaminen on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi. Kaikissa tapauksissa ennen peruutuspäätöksen tekemistä yliopiston on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Opiskelija voidaan suostumuksellaan siirtää yliopiston sellaiseen muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Päätöksen opinto- oikeuden peruuttamisesta tekee yliopiston hallitus. 6.5. Hylättyjen opintosuoritteiden suorittaminen (lääketieteellisen tiedekunnan malli) Lääketieteellisessä tiedekunnassa on käytäntö, että jos päihdekäyttöön liittyvät ongelmat jatkuvat, järjestetään keskustelutilaisuus opintojen jatkamisesta tai alustava suunnitelma korvaavista suorituksista opetusdekaanin kanssa. Päihdeyhdyshenkilö kokoaa taustatiedot tätä keskustelutilaisuutta varten ja osallistuu tilaisuuteen. Opiskelija voi pyytää mukaan nimeämänsä luottohenkilön, joka voi olla myös opettajatuutori. Päihdeongelman takia hylätyt opintosuoritteet voidaan suorittaa erikseen oppiaineiden kanssa sovittuina jaksoina. Tätä varten laaditaan opinto- ohjaajien kanssa opintojen poikkeava etenemissuunnitelma, jonka opetusdekaani hyväksyy. Vaihtoehtona voi myös olla lukukauden uudelleen suorittaminen, jos koulutuksen tavoitteita ei enää voida yksittäisten opintojaksojen uusimisella saavuttaa Viitteet: Yliopistolaki 954/2011 Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan päihdeohjelma Jakelu: 17

Liite 1. Sosiaalisen vastuun testi 1. Hei, ottaisit ny vielä, mä vaikka tarjoon? Oletko painostanut tai yllyttänyt ketään (täysin avoimesti tai piilotellummin) juomaan alkoholia? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 2. Kyl sä tiedät sen tyypin, joka... Oletko avautunut muiden ihmisten henkilökohtaisista asioista tavalla, joka kaduttaa ja jota et olisi tehnyt selvin päin? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 3. Mul on nyt tosi pula, pystytkö lainaamaan vähän rahaa? Oletko pyytänyt/huijannut ystäviltäsi tai vanhemmiltasi rahaa esim. opiskelukuluihin, ruokaan tai vaatteisiin, ja todellisuudessa käyttänyt rahat alkoholiin? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 4. Oho, hups... Oletko tärvellyt yhteistä tai muiden ihmisten omaisuutta humalassa, ja siten aiheuttanut taloudellisia tai muita menetyksiä muille kuin itsellesi? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 5. Pitäsköhän sun lähtee kotiin? Oletko juonut juhlissa itsesi siihen pisteeseen, että selvemmät ystäväsi ovat olleet huolissaan sinusta (esim. kuljettaneet kotiisi nukkumaan)? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 6. Täh, mikset sä dokaa?!? Oletko kysynyt raittiilta ihmiseltä onko hän raskaana/autolla/lääkekuurilla/uskossa tai tivannut muuta selitystä juomattomuuteen? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 7. Hei, lähtisitsä juomaan yhdet? Oletko houkutellut kaveriasi yksille humaltumistarkoituksessa? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 8. Älä nyt taas oo tollanen... Kuinka usein olet riidellyt ystäväsi tai seurustelukumppanisi kanssa humalassa? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 9. On sitä tullut vähän sanomista... Ovatko kaverisi maininneet, että olit humalassa rasittava? 1. En koskaan 2. Kerran vuodessa tai harvemmin 3. Kerran puolen vuoden aikana 4. Kerran kuussa 5. Kerran viikossa tai useammin 10. Ehkä voisit vähän miettiä... Onko joku läheisesi ollut huolissaan alkoholinkäytöstäsi ja ehdottanut että vähentäisit juomista? 1. Ei 2. On, mutta ei viimeisen vuoden aikana 3. Kyllä, viimeisen vuoden aikana 18

Liite 2. Hoitopolku Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Hoitopolku päihdeongelmaiselle lääketieteen tai hammaslääketieteen opiskelijalle 1. Ennaltaehkäisy 2. Kliininen opettaja Opiskelijat Kliinikot (harjoittelupaikka) 3. Opetushoitaja Opettajatuutori Päihdeyhdys- henkilö 4. YTHS- arvio Tilannearvio/verkostopalaveri - opiskelija - luottamushenkilö - opetushoitaja - opettajatuutori - päihdeyhdyshenkilö - YTHS Hoitoonohjaus Hoitoonohjaussopimus 5. Hoitopolun tasot: 1. Ennaltaehkäisy 2. Tunnistaminen 3. Puuttuminen 4. Hoitoonohjaus 5. Seuraamukset 19

Liite 3. Opetustilanteesta poistaminen päihdekäytön takia Opetustilanteesta poistaminen päihdekäytön takia Lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Nimi Henkilötunnus Kurssi Kuvaus tilanteesta: Miten päihdehaitta todettiin? (kuvaa) Humalatila: Puhalsi alkometriin, tulos: Muu päihtymys: Krapula: Muut vieroitusoireet: Epäasiallinen ja häiritsevä käytös Opiskelijan oma näkemys tilanteesta: Myönsi päihdekäytön syynä opetuksesta poistamiseen Kielsi päihdekäytön syynä opetuksesta poistamiseen Jatkotoimenpiteet Suositellaan huumausainetestaukseen Muu suunnitelma: Päivämäärä ja paikka Nimenselvennys, yhteystiedot Jakelu: päihdeyhdyshenkilö, oppiaine 20