Alkuperäistutkimus tieteessä Kirsi-Marja Karjalainen TtM, erikoissuunnittelija Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start), Kouvola kirsi-marja.karjalainen@kouvola.fi Ilona Nurmi-Lüthje FT, dosentti, keskuksen päällikkö Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti ja Tapaturmien ja väkivallan ehkäisykeskus (Start), Kouvola Kalevi Karjalainen LL, anestesiaylilääkäri, palvelujohtaja Pohjois-Kymen sairaala, Kouvola Peter Lüthje LKT, dosentti, konsultoiva ortopedi Pohjois-Kymen sairaala, Kouvola LIITEKUVIO JA LIITETAULUKKO pdf-versiossa www.laakarilehti.fi Sisällysluettelot SLL 10/2013 Alkoholi usein osallisena päivystykseen tulevien nuorten tapaturmissa Lähtökohdat Päivystyspoliklinikoille tulevista nuorista tapaturmapotilaista ei ole systemaattisesti kerättyä ja analysoitua kansallista tietoa. Nuorten tapaturmia edeltää usein alkoholin käyttö. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää 15 29-vuotiaiden nuorten tahalliset ja tahattomat tapaturmat ja niihin liittyvät tekijät. Tieto käytetään tapaturmien ehkäisyyn. Menetelmät Pohjois-Kymen sairaalan päivystyspoliklinikalla ohjeistettiin alkometrillä tehtävä puhallustesti kaikille tapaturmapotilaille. Nuorille 15 29-vuotiaille sattuneet tapaturmat tilastoitiin kahden vuoden ajan. Potilastietojen lisäksi selvitettiin potilaiden alkoholistatus. Tulokset Tapaturmia oli yhteensä 1 416, miehille niitä sattui 2,4-kertainen määrä naisiin verrattuna. Miesten yleisimmät tapaturmat olivat kaatumisia tai putoamisia (27 %), törmäämisiä (23 %) sekä pahoinpitelyn uhriksi joutumisia (17 %). Itsensä vahingoittamisia oli miehillä 5 %. Naisten yleisimmät tapaturmat olivat kaatumisia tai putoamisia (33 %), liikennetapaturmia (21 %) ja itsensä vahingoittamisia (14 %). Puhallustestin tulos saatiin 38 %:lta (n = 533) potilaista, joista miehiä oli 385 ja naisia 148. Puhallutetuista potilaista oli alkoholin vaikutuksen alaisena 78 % (n = 418), joista miehiä 318 ja naisia 100. Miehillä alkoholin osuus oli kaatumisissa 93 %, pahoinpitelyissä 90 % ja liikennetapaturmissa 58 %. Naisilla vastaavat osuudet olivat 83 %, 61 % ja 44 %. Yli 80 % puhallutetuista, itseään vahingoittaneista, oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Alaikäisiä puhallutettiin 62, joista 69 % oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Päätelmät Nuoret joutuivat muita useammin tapaturman uhriksi. Alkoholilla oli usein osuutta tapaturmissa. Tapaturmapotilaille tulisi tehdä puhallustesti alkometrillä ja kirjata tulos. Päivystyskäynnin yhteydessä olisi hyvä tilaisuus lyhytinterventiolle, jossa käsiteltäisiin alkoholinkäytön ohella myös nuoren elämäntilannetta ja ohjattaisiin hänet tarvittaessa jatkohoitoon. Vertaisarvioitu VV Tapaturmat ovat suomalaisten kansanterveysongelma. 15 vuotta täyttäneillä oli vuoden 2009 aikana yli miljoona vamman aiheuttanutta tapaturmaa sekä lähes puoli miljoonaa lääkärikäyntiä ja kymmeniä tuhansia sairaalahoitojaksoja (1). Tapaturmaisesti kuolleista yli kaksi kolmasosaa oli miehiä (2). Nuorten tapaturmat, alkoholinkäyttö ja syrjäytyminen ovat yhteydessä toisiinsa (3). Kuolemaan johtaneiden tapaturmien määrät saadaan kuolemansyyrekisteristä ja tapaturman vuoksi sairaalahoitoon joutuneiden määrät hoito ilmoitusrekisteristä. Kansallisessa uhritutkimuksessa selvitetään haastattelemalla 3 5 vuoden välein suomalaisten joutumista tapaturmien ja väkivallan kohteeksi. Sairaaloiden päivystyspoliklinikoille tulevista tapaturmapotilaista ei ole kansallista tilastotietoa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kahden vuoden aikana Pohjois-Kymen sairaalan (31.12.2010 asti Kuusankosken aluesairaala) erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalle hoitoon tulleiden 15 29-vuotiaiden tapaturmat. Aikaisemmassa, koko tutkimusalueen väestöä koskevassa tutkimuksessa todettiin, että joka kolmas alle 65-vuotias tapaturman vuoksi päivystyspoliklinikkaan 731
Alkuperäistutkimus Kirjallisuutta 1 Haikonen K, Lounamaa A, toim. Suomalaiset tapaturmien uhreina 2009. Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. THL. Raportti 13/2010. Yliopistopaino, Helsinki 2010. 2 Tilastokeskus 2010. Kuolemansyytilasto. www.tilastokeskus.fi/til/ ksyyt/ 3 Rohde P, Lewinsohn P, Seeley J, Klein D, Andrews J, Small J. Psychosocial functioning of adults who experienced substance use disorders as adolescents. Psychol Addict Behav 2007;21:155 64. 4 Nurmi-Lüthje I, Karjalainen K, Hinkkurinen J ym. Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät. Suom Lääkäril 2007;62:3434 6. 5 Gallagher S, Finison K, Guyer B, Goodenough S. The incidence of injuries among 87,000 Massachussetts children and adolescents: results of the 1980-81 Statewide Childhood Injury Prevention Program Surveillance System. Am J Public Health 1984;74:1340 7. 6 Salminen S. Työtapaturmat. Kirjassa: Tiirikainen K, toim. Tapaturmat Suomessa. Helsinki: THL 2009;103 9. 7 Nurmi-Lüthje I, Lüthje P, Karjalainen K ym. Väkivallan uhrit aluesairaalan päivystyspoliklinikassa etenevä tutkimus. Duodecim 2008;124:1381 8. 8 Bogstrand S, Normann P, Rossow I, Larsen M, Mørland J, Ekeberg Ø. Prevalence of alcohol and other substances of abuse among injured patients in a Norwegian emergency department. Drug Alcohol Depend 2011;117:132 8. hoitoon tullut oli 15 29- vuotias (4). Tapaturmien ilmaantuvuus alkoi jyrkästi kasvaa noin 15 ikävuoden jälkeen ja ilmaantuvuushuippu alle 65-vuotiaiden keskuudessa oli 20 29-vuotiailla miehillä (4). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida 15 29-vuotiaiden tapaturmat. Tutkimus on osa tutkimussarjaa, joka liittyy Kouvolan tapa turmien ja väkivallan ehkäisykeskuksen (Start-keskus) toimintaan (www.kouvola.fi/ start). Sen tavoitteena on eri tiedonkeräysmenetelmin koota tietoa Pohjois-Kymenlaakson alueen tapaturmista niiden systemaattista tutkimista, seurantaa ja ehkäisyä varten (4). Tapaturmalla tarkoitetaan perinteisten tapaturmien lisäksi WHO:n määritelmän mukaisesti myös pahoinpitelyjä ja tahallisia itsensä vahingoittamisia. Aineisto ja menetelmät Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikalla tilastoitiin 1.6.2004 31.5.2006 etenevästi tapaturman ensikäyntiin liittyvät tiedot potilastietojärjestelmään. Sairaalassa oli tuolloin käytössä Musti-potilastietojärjestelmä, johon luotiin tarvittavat kentät tiedonkeruuta varten. Kerättyjä potilastietoja olivat: henkilötiedot, hoitoontulopäivä ja -kellonaika, tapaturmapäivä ja -kellonaika, lähettävä yksikkö, kotikunta, erikoisala, jatkohoitopaikka. Tieto alkoholinkäytöstä saatiin alkometripuhalluksen tuloksena. Päivystyspoliklinikan henkilökunnan ohjeena oli, että kaikki tapaturmapotilaat puhallutetaan alkometrillä ja puhallustulos merkitään potilasasiakirjoihin. Tapaturman ulkoinen syy, tapaturmatyyppi ja vammadiagnoosit (enintään kolme) kirjattiin ennen vuotta 2010 voimassa olleen ICD-10-luokituksen mukaan. Aluesairaalan vastuualue käsitti tutkimusaikana seitsemän kuntaa, joissa oli yhteensä noin 90 000 asukasta. Aineiston keräys, tarkistus ja luotettavuus on kuvattu aikaisemmin (4). Tutkimuksella on Kymenlaakson sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan puoltava lausunto. Tilastokeskuksesta selvitettiin tutkimusalueella vastaavana aikana tapaturmiin ja väkivaltaan kuolleiden 15 29-vuotiaiden sukupuoli ja määrä. Tilastolliset analyysit Aineisto analysoitiin Stata-tilasto-ohjelman avulla (versio 9.2 for Windows). Tilastollisina menetelminä käytettiin Fisherin tarkkaa testiä, Kruskall-Wallisin testiä sekä c2-testiä, jossa alle viiden havainnon luokissa käytettiin Yatesin korjausta. Tapaturmien kokonaisilmaantuvuuden laskennassa käytetty väestöpohja oli ensimmäisenä vuonna 81 983 ja toisena vuonna 83 034, koska kahdessa kunnassa Kuusankosken aluesairaalan käyttöaste vaihteli (4). Taulukko 1. Tapaturmatyypit potilaan sukupuolen mukaan. Miehet Naiset Yhteensä Tapaturmatyyppi ICD-10 koodi n % n % n % p 1 Kotitapaturmat Y94 67 6,7 62 14,9 129 9,1 0,000 Liikuntatapaturmat Y94.2 121 12,1 26 6,3 147 10,4 0,000 Vapaa-ajan tapaturmat Y94.8 609 60,8 264 63,6 873 61,7 n.s. Työtapaturmat Y96 122 12,2 32 7,7 154 10,9 0,043 Tapaturma sairaalassa tai (hoito)laitoksessa Y95 7 0,7 8 1,9 15 1,1 0,008 Koulutapaturma Y96.9 14 1,4 8 1,9 22 1,6 Muun tyyppinen tapaturma Y96.8 36 3,6 8 1,9 44 3,1 n.s. Määrittämätön tapaturmatyyppi Y96.9 25 2,5 7 1,7 32 2,3 n.s. Yhteensä 1 001 100 415 100 1 416 100 χ 2 = 45,44; vapausaste = 7; p < 0,001 1 Fisherin tarkka testi 732
tieteessä Taulukko 2. Tapaturmien ulkoiset syyt potilaan sukupuolen mukaan. Miehet Naiset Yhteensä Ulkoinen syy ICD-10 koodi n % n % n % p 1 Liikennetapaturmat V01 V99 149 14,8 86 20,7 235 16,6 0,005 Kaatumiset ja putoamiset W00 W19 266 26,6 136 32,8 402 28,4 0,012 Elottoman ympäristön aiheuttamat W22 W45 235 23,5 52 12,5 287 20,3 0,000 Elollisen ympäristön aiheuttamat W52 W57 60 6,0 15 3,6 75 5,3 n.s. Altistumiset W74 W99, X03 X31 13 1,3 5 1,2 18 1,3 n.s. Tahalliset itsensä vahingoittamiset X45, X69 X84 54 5,4 58 14,0 112 7,9 0,000 Pahoinpitelyn uhrit X90 X99, Y00 Y09 172 17,2 43 10,4 215 15,2 0,001 Muut X50, X58 59, Y28 52 5,2 20 4,8 72 5,1 n.s. Yhteensä 1 001 100 415 100 1 416 100 χ 2 = 66,88; vapausaste = 7; p < 0,001 1 Fisherin tarkka testi 9 Airaksinen N, Lüthje P, Nurmi-Lüthje I. Cyclist injuries treated in emergency department (ED): consequences and costs in South-Eastern Finland in an area of 100 000 Inhabitants. Ann Adv Automot Med (AAAM) 2010;5:257 74. 10 Airaksinen N. Pyöräilijöiden, mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennetapaturmat. Erikoissairaanhoitoon johtaneet tapaturmat Pohjois-Kymenlaaksossa. Liikenneturvallisuuden pitkän aikavälin tutkimus- ja kehittämisohjelma LINTU julkaisuja 4/2008. http:// www.lintu.info/pomo.pdf 11 Hingson R, Heeren T, Jamanka A, Howland J. Age at drinking onset and untentional injury involvement after drinking. JAMA 2000;284:1527 33. 12 Hingson R, Zha W. Age of drinking onset, alcohol disorders, frequent heavy drinking, and unintentionally injuring one self and others after drinking. Pediatrics 2009;123:1477 84. 13 Sillanaukee P, Mäkelä R, Kiianmaa K, Seppä K. Alkoholin suurkulutus ja alkoholismi. Duodecim 1996;112:1909. 14 Rimpelä A, Rimpelä M, Lintonen T. Vaikuttiko alkoholiveron alennus nuorten alkoholinkäyttöön? Suom Lääkäril 2005;60:2611 7. 15 Raisamo S, Pere L, Lindfors P, Tiirikainen M, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus 2011. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:10. 16 Schermer C, Bloomfield L, Lu S, Demarest G.Trauma patient willingness to participate in alcohol screening and intervention. J Trauma 2003;54:701 6. 17 Babor TF, Kadden RM. Screening and interventions for alcolhol and drug problems in medical settings: what works? J Trauma 2005;59(3 Suppl):80 7. Discussion S94 100. Tulokset Tapaturmiin ja väkivaltaan kuolleet Tilastokeskuksen (2) mukaan seuranta-aikana tapaturmiin ja väkivaltaan kuoli tutkimusalueella yhteensä 22 iältään 15 29-vuotiasta nuorta. Näistä miehiä oli 18 (82 %). Tapaturmien vuoksi 15 29-vuotiaiden ensikäyntejä päivystyksessä oli kahden vuoden aikana yhteensä 1 416. Tapaturmien ilmaantuvuus tutkimusalueella oli 858/100 000 asukasta/vuosi. Miesten osuus oli 71 %. Miesten ja naisten tapaturmamäärien suhteellinen ero kasvoi iän mukana; miesten osuus 15-vuotiaana oli 59 % ja 29-vuotiaana 87 % tapaturmista. Nämä tiedot ovat liitekuviossa 1 lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti. fi > Sisällysluettelot > 10/2013). Heinä- ja elokuussa tapaturmia oli eniten, lähes kaksinkertaisesti helmi-maaliskuuhun verrattuna. Yli puolet tapaturmakäynneistä tehtiin viikonloppuisin: perjantaina 14 %, lauantaina 24 % ja sunnuntaina 20 %. Puolet käynneistä ajoittui kello 22 ja kello 6 väliseen aikaan. Tapaturmatyypit ja tapaturmien ulkoiset syyt Taulukossa 1 on esitetty miesten ja naisten tapaturmatyypit. Yleisin tapaturmatyyppi molemmilla oli vapaa-ajan tapaturma, joita oli lähes kaksi kolmesta. Naisten kotitapaturmien osuus oli kaksinkertainen miehiin verrattuna. Työtapaturmia ja liikuntatapaturmia oli miehillä enemmän. Taulukossa 2 on kuvattu miesten ja naisten tapaturmien ulkoiset syyt. Kaatumisia ja putoamisia oli eniten; naisilla suhteellisesti enemmän kuin miehillä. Liikennetapaturmat olivat naisilla toiseksi yleisimpiä, ja niiden osuus oli suurempi kuin miehillä. Naisilla itsensä vahingoittamiset olivat yleisempiä kuin miehillä ja miehillä taas pahoinpitelyt yleisempiä kuin naisilla. Alkoholi Alkoholipuhallustulos on kirjattu 37,6 %:lta (533/1 416) tapaturmapotilaista. Näistä positiivisen tuloksen puhalsi 418 potilasta, joka on 29,5 % (418/1 416) kaikista tapaturmapotilaista; 32 % miehistä (318/1 001) sekä 24 % (100/415) naisista. Miesten ja naisten puhaltamat promillelukemat ovat liitetaulukossa 1, joka on lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä (www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 10/ 2013). Alkoholin vaikutuksen alaisena sattuneiden tapaturmien osuus lisääntyi miehillä 16 ikävuodesta lähtien, ja eniten tapaturmia alkoholin vaikutuksen alaisena sattui 22-vuotiaille miehille (kuvio 1). Puhallutettujen alaikäisten (15 17 -vuo tiaat) (n = 62) tapaturmista 43 (69 %) sattui alkoholin vaikutuksen alaisena. Puhallutettujen potilaiden kotitapaturmista kaksi kolmasosaa (66 %) ja 85 % vapaa-ajan tapaturmista tapahtui alkoholin vaikutuksen alaisena. Puhallutetuilla miehillä alkoholin osuus 733
Alkuperäistutkimus kuvio 1. Alkoholin vaikutuksen alaisena sattuneet tapaturmat (n = 418) potilaan sukupuolen ja iän mukaan. n 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 kuvio 2. 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Ikä, v Miehet (n = 318) Naiset (n = 100) Tapaturmien ulkoiset syyt alkoholin vaikutuksen alaisena olleilla miehillä (n = 318) ja naisilla (n = 100). Liikennetapaturmat Kaatumiset ja putoamiset Elottoman ympäristön aiheuttamat Elollisen ympäristön aiheuttamat Altistumiset Itsensä vahingoittamiset Pahoinpitelyt Muut Miehet (n = 318) Naiset (n = 100) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 n oli kaatumisissa 93 %, pahoinpitelyissä 90 %, itsensä vahingoittamisissa 85 % ja liikennetapaturmissa 58 %. Puhallutetuilla naisilla vastaavat osuudet olivat 83 %, 61 %, 80 % ja 44 %. Kuviossa 2 on esitetty tapaturmien ulkoiset syyt puhallutetuilla, alkoholin vaikutuksen alaisena olleilla potilailla sukupuolittain. Alkoholin vaikutuksen alaisena sattui miehille lukumääräisesti eniten pahoinpitelyjä ja kaatumisia ja naisilla vastaavasti itsensä vahingoittamisia ja kaatumisia. Toistuvat tapaturmat Kahden vuoden seuranta-aikana tuli tapaturman vuoksi hoitoon 1 271 eri henkilöä. Kahdesti tai useammin käyneitä (vaihteluväli 2 8 kertaa) oli 110: miehiä 76 ja naisia 34. Alkoholipromillemäärät kasvoivat käyntimäärien lisääntyessä (Kruskall-Wallis = 22,13; vapausasteet = 2; p = 0,000). Merkitsevä yhteys oli toistuvien käyntien ja itsensä vahingoittamisten (c 2 = 75,15; vapausaste = 1; p = 0,000) sekä toistuvien käyntien ja pahoinpitelyjen (c 2 = 15,28; vapausaste = 1; p = 0,000) välillä. Muilla tapaturmilla tapaturman ulkoisen syyn mukaan luokiteltuna ei ollut yhteyttä tapaturman toistuvuuteen. Vammat Tapaturmien seurauksena syntyi yhteensä 1 501 vammaa, joista 1 090 miehille ja 411 naisille. Vammojen jakauma sukupuolittain niiden sijainnin mukaan on esitetty kuviossa 3. Sukupuolten välillä oli ero pään vammoissa (c 2 = 11,53; p < 0,001), kaulan, niskan ja kaularangan vammoissa (c 2 = 14,64; p < 0,001), lannerangan ja lantion vammoissa (c 2 = 8,20; p < 0,01) sekä polven ja säären vammoissa (c 2 = 4,85; p < 0,05). Vammoista 14 % oli murtumia. Pohdinta Tutkimusaineisto kerättiin prospektiivisesti, ja se kattoi kaikki erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikkaan seuranta-aikana tulleet tapaturmapotilaat. Aineisto tarkastettiin huolellisesti (4). Hoidettavia tapaturmia oli tutkimusaikana Kuusankosken aluesairaalan päivystyspoliklinikalla yhteensä 5 553 (4). 15 29-vuotiaiden tapaturmia oli tämän tutkimuksen mukaan näistä joka neljäs (4). Tässä aineistossa miehillä oli 2,4-kertainen määrä tapaturmia naisiin verrattuna. Koko tutkimusalueen väestön kattavassa tutkimuksessa miehillä oli 1,5-kertainen määrä tapaturmia naisiin verrattuna (4). Yhdysvaltalaisessa 0 19-vuotiaita koskevassa tutkimuksessa vastaava suhdeluku oli 1,7 (5). Miesten suurempi tapaturma-alttius naisiin verrattuna näyttää keskittyvän selvästi nuorten ja nuorten aikuisten ikäluokkiin. 734
tieteessä kuvio 3. Vammojen (n = 1 501) jakautuminen sukupuolittain kehonosan mukaan. Pää ja kallo 35,8 % Pää ja kallo 26,5 % Kaula, niska, kaularanka 2,8 % Kaula, niska, kaularanka 7,1 % Hartiaseutu, olkapää ja -varsi 5,0 % Hartiaseutu, olkapää ja -varsi 3,4 % Rintakehä 3,6 % Rintakehä 4,1 % Kyynärvarsi, ranne 12,4 % Kyynärvarsi, ranne 10,4 % Lanneranka, lantio 2,8 % Lanneranka, lantio 5,8 % Käsi 17,8 % Käsi 13,6 % Reisi 2,3 % Reisi 1,5 % Polvi, sääri 10,1 % Polvi, sääri 14,1 % Nilkka, jalkaterä 9,4 % Nilkka, jalkaterä 11,4 % 18 Schermer CR. Feasibility of alcohol screening and brief intervention. J Trauma. 2005;59(Suppl 3):119 23. Discussion S124 33. 19 Charbonney E, McFarlan A, Haas B, Gentilello L, Ahmed N. Alcohol, drugs and trauma: consequences, screening and intervention in 2009. Trauma 2010;12:5 12. 20 Nurmi-Lüthje I, Hinkkurinen J, Salmio K, Lundell L, Karjalainen KM, Lüthje P. Itseään vahingoittaneiden potilaiden psykiatrinen konsultaatio toteutuu päivystyksessä vain osittain. Suom Lääkäril 2011;66:1905 10. SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kirsi-Marja Karjalainen: Ei sidonnaisuuksia. Ilona Nurmi-Lüthje: Luentopalkkiot (Amgen Oy, HUS, Helsingin yliopisto), kirjoituspalkkiot (Kustannus Oy Duodecim, THL). Kalevi Karjalainen: matka-, majoitustai kokouskulut (Pfizer). Peter Lüthje: Matka-apuraha (Suomen Ortopediyhdistys), Luentopalkkiot (Novartis Finland Oy, GlaxoSmithKline Oy, Amgen Oy, Professio Finland Oy), kirjoituspalkkiot (Suomen Lääkäriliitto, Kandidaattikustannus Oy, Suomen Tule ry). Miehet (n = 1 090) Naiset (n = 411) Tapaturmatyyppi ja tapaturman ulkoinen syy Vapaa-ajan tapaturmia oli molemmilla sukupuolilla lähes kaksi kolmesta. Tapaturmaprofiileissa oli kuitenkin selvä ero: kun nuori nainen joutui tapaturmaan, kyseessä oli todennäköisimmin kaatumisen lisäksi liikennetapaturma tai itsensä vahingoittaminen. Miehillä puolestaan todennäköisin tapaturma oli kaatuminen, törmääminen tai tahaton isku, tai se liittyi terävään lasiin, laitteisiin, koneisiin ja työkaluihin tai muuhun elottomaan ympäristöön. Ainakin joka kymmenes miesten tapaturma oli työtapaturma. Tämä tukee aiempia havaintoja, joiden mukaan varsinkin nuorilla miehillä on suuri riski joutua työtapaturman uhriksi (6). Työturvallisuuskäytännöt työuran alussa kaipaavat tehostamista, jos nuoret joutuvat kokeneempia työntekijöitä useammin tapaturmaan työelämässä. Pahoinpidellyksi joutuminen oli miehillä neljä kertaa todennäköisempää kuin naisilla. Näissä tapauksissa pahoinpitelyn uhriksi joutunut saattoi olla myös tekijä, koska huomattava osa tapauksista oli tappeluja, joista molemmat osapuolet joutuivat hakeutumaan hoitoon (7). Alkoholi Alkoholipuhallustulos oli kirjattu vain reilulta kolmannekselta potilaista, vaikka ohjeistuksena oli, että kaikki tapaturmapotilaat puhallutetaan. Tähän lienee syynä, että käytäntö oli uusi, eikä sitä heti otettu eri syistä täysimääräisesti käyttöön. Aikaisemmassa tutkimuksessa kävi ilmi, että alkoholipuhallutuksia tehtiin enemmän jälkimmäisenä vuonna, koska asiaa painotettiin tutkimuksen kestäessä (4). Alkoholipuhallustulos on kuitenkin merkittävä tapaturmapotilaan lääketieteellisen hoidon (mm. mahdollinen lääkitys, leikkaushoito) ja hoito-ohjeiden noudattamisen kannalta (4). Kaikilta tapaturmapotilailta alkoholistatus tulisi selvittää, jos se on kliinisesti mahdollista. Tässä aineistossa puhallutetuista 78 % oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholinkäyttö oli huomattavaa tavallisimpien tapaturmien, kuten kaatumisten, mutta erityisesti myös pahoinpitelyjen ja itsetuhoisten tekojen yhteydessä. Koko aineistoon suhteutettuna miehistä 32 % ja naisista 24 % oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Nämä luvut vastaavat tuloksia Norjasta, jossa alle 35-vuotiaista miehistä 31 % ja naisista 21 % oli alkoholin vaikutuksen alaisena tullessaan tapaturman takia päivystykseen Oslon yliopistolliseen sairaalaan (8). Norjalaisessa tutkimuksessa ei käsitelty erikseen tämän tutkimuksen kohderyhmän ikäisten tapaturmia. Nuorten riskinotto ja alkoholinkäyttö näkyivät tässä tutkimuksessa myös liikennetapaturmissa. Yli puolet puhallutetuista liikennetapaturmaan joutuneista miehistä ja lähes puolet naisista oli käyttänyt alkoholia. Tarkemmissa tämän aineiston liikennetapaturmia koskevissa analyyseissa on selvinnyt, että joka kymmenes 15 29-vuotias ajoi henkilöautoa päihtyneenä (Airaksinen, julkaisematon tieto) ja useat pyöräilivät päihtyneenä ja ilman kypärää (9). Nuorista mopoilijoista 11 % ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena (10). Varhain alkoholin käytön aloittaneet nuoret ovat muita nuoria tapaturma-alttiimpia (11). Mitä nuorempana nuori on aloittanut alkoholinkäytön, sitä todennäköisemmin hän joutuu itse tapaturmaan tai aiheuttaa sen toiselle nuorena aikuisena (12). Tämän aineiston puhallutetuista alaikäisistä peräti 69 % oli tapaturmaan joutuessaan käyttänyt alkoholia. 735
alkuperäistutkimus Tästä asiasta tiedettiin Päivystyspoliklinikalle tapaturman vuoksi hoitoon tulevista nuorista ei ole systemaattisesti tilastoitua ja analysoitua kansallista tai alueellista tietoa. Nuorten tahalliset ja tahattomat tapaturmat sekä alkoholinkäyttö ovat yhteydessä toisiinsa. Tämä tutkimus opetti Miehillä oli 2,4-kertainen määrä tapaturmia naisiin verrattuna. Alkoholilla oli merkittävä osuus tapaturmissa. Yleisimmät miesten tapaturmat olivat kaatumisia, putoamisia, törmäämisiä tai joutumisia pahoinpitelyn uhriksi ja naisten puolestaan kaatumisia tai putoamisia, liikennetapaturmia tai tahallisia itsensä vahingoittamisia. Lähes kaikki puhallutetuista kaatuneista, yli 80 % itseänsä vahingoittaneista ja pahoinpitelyn uhreista sekä yli puolet liikennetapaturmaan joutuneista oli alkoholin vaikutuksen alaisena hoitoon tullessaan. Nuoren tapaturmapotilaan alkoholipuhallutus päivystyspoliklinikalla on tarpeellinen. Käynti päivystyspoliklinikalla on otollinen tilanne lyhytinterventiolle, jossa käsiteltäisiin alkoholinkäytön ohella myös nuoren elämäntilannetta ja ohjattaisiin hänet tarvittaessa asiantuntijapalveluihin. Säännöllisen tapaturmatiedon avulla voidaan seurata nuorten riskikäyttäytymisen kehityssuuntia. Tapaturmavaara kasvaa humalatilan lisääntyessä. Yhden promillen jälkeen henkilön koordinaatio alkaa heiketä ja hän altistuu tapaturmille (13). Tässä aineistossa 27 % miehistä ja 15 % naisista puhalsi yli yhden promillen alkoholi lukeman. Vammautuminen ja erityisesti pään vamma on yhteydessä alkoholinkäyttöön. Pahoinpitelyissä saaduista vammoista suurin osa kohdistuu päähän (7). Pään vammojen osuus kaikista vammoista oli tässäkin tutkimuksessa suurin ja miehillä niiden osuus oli suurempi kuin naisilla. Tapaturmien ehkäisy Yhteiskunnassa tehdyillä alkoholipoliittisilla ratkaisuilla on vaikutusta nuorten alkoholinkäyttöön. Nuorten terveystapatutkimuksessa 18-vuotiaiden poikien alkoholinkäyttö ja tosihumalat lisääntyivät vuoden 2004 alkoholipolitiikan muutoksen jälkeen (14). Vaikka raittiiden nuorten määrä on lisääntynyt nuoremmissa ikäluokissa, 18-vuotiaiden poikien alkoholinkäyttö ei ole vähentynyt (15). Nuoret eivät useimmiten ole vielä päihderiippuvaisia, joten he ovat tuloksellinen lyhytintervention kohderyhmä. Tällaisille alkoholinkäyttäjille suunnatusta lyhytinterventiosta on todettu olevan eniten hyötyä ehkäistäessä toistuvia tapaturmia, joita on edeltänyt alkoholin käyttö. Tapaturman vuoksi käynti päivystyksessä on otollinen tilanne lyhytinterventiolle, kun potilas ymmärtää alkoholilla olleen osuutta tapaturmaan (16). Lyhytinterventio on puhallustuloksen käsittelyn lisäksi neuvontaa positiivisessa hengessä (17) ja keskustelua vaihtoehdoista alkoholinkäytön hallitsemiseksi. Kiireisessäkin traumayksikössä yksi puolipäiväisesti työskentelevä henkilö pystyy toteuttamaan lyhytintervention (18). Potilaiden suhtautumisesta lyhytinterventioon ja neuvontaan on saatu myönteisiä kokemuksia (19). Nuorille kohdistetussa interventiossa olisi tärkeää selvittää myös nuoren elämäntilanne ja ohjata hänet tarvittaessa palveluihin, joissa voidaan auttaa opiskelu- tai työmahdollisuuksien selvittämisessä. Kaikille itseään vahingoittaville nuorille tulee taata psykiatrinen konsultaatio ja kokonaisarviointi päivystyspoliklinikalla (20). Tässä esitetyn säännöllisen tapaturmaseurannan avulla voidaan arvioida nuorten riskikäyttäytymisen, kuten alkoholinkäytön, väkivallan ja itsetuhoisuuden, kehityssuuntia seuranta-alueella. n English summary www.laakarilehti.fi > in english Alcohol often involved in injuries of young patients attending emergency department 736
tieteessä Liitekuvio 1. Miesten ja naisten tapaturmat (n = 1 416) potilaan iän mukaan. n 110 100 90 80 Miehet (n = 1 001) Naiset (n = 415) 70 60 50 40 30 20 10 0 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Ikä, v Liitetaulukko 1. Alkoholipuhalluskokeen tulokset potilaan sukupuolen mukaan,. Miehet Naiset Yhteensä Puhallustulos, n % n % n % Tyhjä, ei mitattu 616 61,5 267 64,3 883 62,4 0 67 6,7 48 11,6 115 8,1 0,1 0,4 18 1,8 17 4,1 35 2,5 0,5 0,9 35 3,5 19 4,6 54 3,8 1,0 1,4 96 9,6 35 8,4 131 9,3 1,5 1,9 103 10,3 21 5,1 124 8,8 2,0 2,4 46 4,6 4 1,0 50 3,5 2,5 20 2,0 4 1,0 24 1,7 Yhteensä 1 001 100 415 100 1 416 100 χ 2 = 34,45; vapausaste = 7; p < 0,001 736a
english summary Kirsi-Marja Karjalainen M.Sc. Senior Planning Officer Center for Injury and Violence Prevention, Kouvola kirsi-marja.karjalainen@ kouvola.fi Ilona Nurmi-Lüthje Kalevi Karjalainen Peter Lüthje Alcohol often involved in injuries of young patients attending emergency department Introduction There are no systematically collected/compiled and analyzed national data on young trauma patients attending the emergency department. This data would be important especially as it is known there is a connection between intentional and unintentional injuries, alcohol use and drop-out among young people. At the Centre of Injury and Violence Prevention located in Kouvola, Finland, injuries and related factors among young people are regularly monitored. The data will be used for injury prevention. Methods Data on patients aged 15 to 29 years attending the emergency department (ED) at Kuusankoski regional hospital (since January1st North-Kymi Hospital) because of unintentional or intentional injury, were gathered prospectively for two years. Breath alcohol concentration was measured on admission. Results A total of 1416 injuries occurred. The injury rate was 2.4 times higher in men (n=1001) than in women (n=415). In men the most frequent injuries were falls (27%), collisions or other exposure to inanimate mechanical forces (23%), and assaults (17%). The rate of deliberate self-harm was 5% in men. In women the most frequent injuries were, correspondingly, falls (33 %), traffic injuries (21 %) and deliberate self-harm (14%). One in three males and one in four females were under the influence of alcohol at the time of presentation. Among the 15- to 17- year-olds the alcohol rate was 17%. In men, 65% of assaults, 30% of falls and 23% of traffic injuries, and in women 40% of assaults, 21% of falls and 12% of traffic injuries were alcohol-related. The rate of alcohol-related deliberate self harm was over 50% in men and women. Conclusion The frequency of unintentional and intentional injuries was higher among young people than in other age groups. Injuries were often alcohol-related. The ED provides an ideal setting for brief intervention, as by taking advantage of the moment of approachability generated by the injury, the life situation of the young patient can also be discussed. By means of regular injury monitoring, the trends of violence, alcohol abuse, self-destructiveness and other high-risk behaviour among young people can be evaluated. 736b