Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Tilastokatsaus 2010

Transkriptio

1 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Tilastokatsaus

2 Sisältö 1. Johdanto Tapaturmatilanne kansainvälisessä vertailussa Tapaturmakuolemat Sairaalahoitoa vaatineet tapaturmat Tapaturmat haastattelututkimuksessa Paikallinen tietojenkeruu Tapaturmien ennaltaehkäisy kannattaa Lisää ajantasaista ja monipuolista tapaturmatietoa Kotitapaturmien ehkäisykampanja Johdanto T apaturmat ovat keskeinen kansanterveysongelma ja aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä. Tapaturmien vaikutukset ilmenevät kielteisinä seurauksina yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla esimerkiksi kuolemina, sairaalahoidon tarpeena, pysyvinä vammautumisina ja poissaoloina työstä. Useiden kansainvälisten vertailujen valossa Suomi sijoittuu työ- ja liikenneturvallisuuden alueilla turvallisimpien maiden joukkoon. Kotona ja vapaa-ajalla sattuvien kuolemaan johtavien tapaturmien määrä on Suomessa sen sijaan korkeampi kuin useimmissa Länsi-Euroopan maissa. Joka vuosi toteutettavan kansallisen uhritutkimuksen mukaan Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona jonkinasteisen vamman aiheuttavaa tapaturmaa. Näistä jopa yli kaksi kolmasosaa on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Kuolemansyytilastojen mukaan yli 2600 suomalaista menetti henkensä kotija vapaa-ajan tapaturmissa vuonna Inhimillisten menetysten lisäksi tapaturmista koituu huomattavia kansantaloudellisia kustannuksia. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien arveltiin sosiaalija terveysministeriössä vuonna 2002 tehdyn selvityksen mukaan aiheuttavan Suomessa vuositasolla suunnilleen neljän miljardin euron kustannukset. Tämän jälkeen koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrä on yhä kasvanut. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmista aiheutuvista merkittävistä haitoista huolimatta niitä koskevaan tutkimukseen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen on huomattavasti vähäisempää, kuin esimerkiksi työ- ja liikenneturvallisuudessa. Toimitus: Aura Kostiainen (STM), Kari Haikonen (THL) Taulukot: Kari Haikonen (THL) Taitto: Kati Tiirikainen (Luovinet osk, Kannen kuva: Shutterstock Kotitapaturmien ehkäisykampanjan verkkojulkaisu

3 Tapaturmatilanne kansainvälisessä vertailussa oti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolleisuus on Suomessa asukaslukuun suh- korkeampaa kuin muualla läntisessä Euroopassa. Kansallisten Kteutettuna tilastojen vertailuun liittyy kuitenkin usein ongelmia, jotka johtuvat muun muassa luokituskäytäntöjen ja kuolemansyyn tutkimuksen erilaisuudesta. Kaikissa maissa ei rekisteröidä tapaturmakuolemia yhtä tarkasti kuin Suomessa, mikä saattaa näyttäytyä näiden maiden kohdalla alhaisempina kuolleisuuslukuina. Lukuja voi pitää suuntaa-antavina Suomi Norja Ranska Ruotsi Luxemburg Tanska Italia Itävalta Iso-Britannia Kuvio 1. Arvio tapaturmakuolleisuudesta, poislukien liikenteessä ja työssä tapahtuneet kuolemat (1/ as.) vuonna 2007 (Tanska, Kreikka ja Luxemburg vuonna 2006). Lähde: Eurostat. Espanja Saksa Irlanti Alankomaat Kreikka Portugali Tapaturmakuolemat apaturmat ovat merkittävä ennenaikaisen kuoleman aiheuttaja. Ne ovat Tsuomalaisten neljänneksi yleisin ja vuotiaiden yleisin kuolinsyy. Vuonna 2008 tapaturmissa menetti henkensä yli 3000 ihmistä, joista 2640 oli koti- ja vapaa-ajan tapaturmia, 344 liikennekuolemia ja 37 työtapaturmia. Tapaturmakuolemat ovat pitkällä aikavälillä lisääntyneet, mikä johtuu koti- ja vapaa-ajan tapaturmien lisääntymisestä. Tieliikenne- ja työtapaturmissa kuolleiden määrä on vähentynyt. Kaatumis- ja putoamistapaturmat ovat Suomessa yleisin tapaturmaisten kuolemien syy. Kaatumisesta tai putoamisesta aiheutuneiden kuolemantapausten määrä on kasvanut 1970-luvun loppupuolelta lähtien. 1 Palokuolemia sattuu Suomessa asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin muissa läntisen Euroopan maissa luvulla palokuolleiden osuus on ollut Suomea suurempi ainoastaan osassa Itä-Euroopan maista, joskaan kaikkien maiden vertailutiedot eivät välttämättä ole yhtä luotettavia. 2 Sukupuoli, ikä ja päihteet ovat merkittävimmät yksittäiset tekijät tapaturmien taustalla. 3 Miesten osuus kaikista tapaturmaisesti kuolleista on noin kaksi kolmasosaa, ja lukumääräisesti eniten tapaturmiin kuolee vuotiaita miehiä. Naisten tapaturmakuolemia sattuu eniten vuotiaiden ikäryhmässä. 4 Tapaturmaisiin alkoholimyrkytyksiin kuolleista noin 80 % ja muihin tapaturmiin päihdyksissä kuolleista 85 % oli miehiä. Naisten alkoholimyrkytyskuolemat ovat kuitenkin 1970-luvun alusta lähtien jatkuvasti lisääntyneet. Tapaturmaisia kuolemia, joissa lääkäri on arvioinut alkoholin myötävaikuttaneen kuolemaan, tapahtuu yli tuhat vuosittain. 5 Se on yli kolmasosa 1 Tilastokeskus SVT, Kuolemansyytilasto. 2 Kokki, Esa ja Jäntti, Jarkko: Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tapaturmat Pelastusopiston julkaisuja, B 2/ Impinen, Antti; Lunetta, Philippe ja Lounamaa, Anne: Tapaturmakuolemat ja alkoholi Suomessa Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B11/2008. Helsinki. 4 Tilastokeskus SVT, Kuolemansyytilasto. 5 Luvusta noin puolet on alkoholimyrkytyksiä ja puolet muita tapaturmaisesti päihdyksissä kuolleita. Kaikkia niitä kuolleita, joilla on ollut tapahtuma-aikana alkoholia veressään, ei luokitella alkoholin vaikutuksen alaisena kuolleisiin. 4 5

4 kaikista tapaturmaisista kuolemista. Saunan kuumuuteen, myrkytyksiin, tulipaloihin, hukkumalla ja kylmyyteen kuolleista yli puolet oli kuollessaan alkoholin vaikutuksen alaisena. 6 Kaatumis- ja putoamistapaturmat Myrkytystapaturmat 6 Impinen, Antti; Lunetta, Philippe ja Lounamaa, Anne: Tapaturmakuolemat ja alkoholi Suomessa Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B11/2008. Helsinki. Kuljetustapaturmat Hukkumistapaturmat Tukehtumistapaturmat Kylmyys ja saunan kuumuus YHT Miehet Naiset Palokuolemat Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat Muut tapaturmat Kuolleita 1500 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kuvio 3. Tapaturmiin kuolleiden yleisimmät kuolinsyyt sukupuolen mukaan (lkm) Lähde: Tilastokeskus SVT: Kuolemansyytilasto Työpaikalla kuolleet palkansaajat ja maatalousyrittäjät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Myrkytystapaturmat Kuvio 2. Tapaturmaisesti kuolleet (lkm) Lähde: Tilastokeskus SVT: Kuolemansyytilasto. Palokuolemat Kylmyys ja saunan kuumuus Hukkumistapaturmat Päihtyneitä Tukehtumistapaturmat Ei päihtyneitä Kuljetustapaturmat Kaatumis- ja putoamistapaturmat Muut tapaturmat Kuvio 4. Päihtyneiden osuus kuolinsyyn mukaan (%) Lähde: Tilastokeskus SVT: Kuolemansyytilasto. 6 7

5 Sairaalahoitoa vaatineet tapaturmat apaturmien seuraukset ja hoito ovat laajaa yhteiskunnallista huomiota Tansaitsevia kysymyksiä. Tapaturmatyyppi antaa lisätietoa ympäristöstä tai olosuhteista, joissa tapaturma on sattunut sattui vuosittain keskimäärin vähintään yli yhden yön kestävää sairaalahoitojaksoa vaatinutta tapaturmaa. 7 Sairaalahoitojaksoon johtanut vamma tai myrkytys on yleisimmin seurausta tapaturmasta. Useimmiten sairaalahoitoa vaativa tapaturma sattuu kotona tai vapaa-ajalla: vuosina näin loukkaantuneita oli noin 70 % vuodeosastoilla hoidetuista tapaturmapotilaista. Määrittämätön 8 % Muu 5 % Koulu tai päiväkoti 1 % Sairaala 2 % Työ 5 % Liikenne 11 % Urheilu tai liikunta 5 % Muu vapaa-aika 27 % Koti 36 % 7 Tapaturmatyyppejä on rekisteröity vuodesta 1998, ja tiedon saatavuus on koko ajan parantunut. Silti osa tapaturman aiheuttamista hoitojaksoista ei edelleenkään sisällä tietoa tapaturmatyypistä. Vamman tai myrkytyksen aiheuttamia hoitojaksoja oli kokonaisuudessaan yli vuonna 2008, mutta lukuun sisältyvät myös väkivalta ja itselle aiheutetut vammat. Vammoja ja myrkytyksiä, joiden syytä ei ole kirjattu, sattui keskimäärin vuodessa vuosina Näistä suuren osan arvellaan olevan tapaturmia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Sairaalahoitojaksot vuosina Verkkojulkaisu. Kuvio 5. Tapaturmatyyppien jakautuminen sairaaloiden hoitojaksojen mukaan (%) Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Vammat ja myrkytykset Verkkojulkaisu Haittapäiviä Lääkärin- tai sairaalahoitoa Sairauslomaa Koti ja vapaa-aika Työ Liikenne Kuvio 6. Tapaturmien vakavuus (lkm) tapaturmatyypeittäin vuonna Lähde: Haikonen, Kari ja Lounamaa, Anne (toim.): Suomalaiset tapaturmien uhreina Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportteja 13/2010. Helsinki. 8 9

6 Tapaturmat haastattelututkimuksessa vuotta täyttäneiden suomalaisten väestöhaastatteluun pohjautuvan, 15 vuonna 2009 tehdyn kansallisen uhritutkimuksen mukaan vuoden aikana tapahtui lähes fyysisen vamman aiheuttanutta koti- ja vapaaajan tapaturmaa. Määrä on noussut huomattavasti vuodesta 1980, jolloin suoritetussa haastattelututkimuksessa tapaturmien kokonaismäärä oli vielä hieman yli Vuoden 2009 haastatteluissa ilmenneistä tapaturmista 72 % ( tapaturmaa) oli koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Vamman aiheuttaneista tapaturmista työtapaturmien osuus oli 21 % ja liikennetapaturmien 7 %. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat jakaantuivat seuraavasti: liikuntatapaturmat (44 %), kotitapaturmat (40 %) ja muut vapaa-ajan tapaturmat (16 %). Koska koti- ja vapaa-ajan tapaturmia on määrällisesti erittäin paljon, niistä muodostuu yhteiskunnalle merkittävää kuormitusta. Vuonna 2009 noin 40 % koti- ja vapaa-ajan tapaturmista johti lääkärillä käyntiin tai sairaalahoitoon. Lukumääräisesti huomattavasti suurempi määrä koti- ja vapaaajan tapaturmista johti haittapäiviin tai lääkärin- tai sairaalahoitoon kuin työ- tai liikennetapaturmista. Uhritutkimuksen mukaan vamman aiheuttavat koti- ja vapaa-ajan tapaturmat jakautuvat tapaturmatyypin mukaan eri väestöryhmille ja sukupuolten kesken. Liikuntatapaturmia sattuu selvästi eniten alle 35-vuotiaille, kotitapaturmat taas ovat yleisimpiä yli 74-vuotiailla naisilla. Liikuntatapaturmat ovat miehillä selvästi yleisempiä kuin naisilla, kun taas koti- ja muut vapaa-ajan tapaturmat ovat jonkin verran yleisempiä naisilla kuin miehillä. Kotitapaturmista puolet tapahtuu piha-alueella tai keittiössä kotiympäristössä keittiö on naisille ja piha miehille riskialttein alue. Uhritutkimuksen mukaan kodin huolto-, rakennus- ja korjaustöissä sekä muissa samankaltaisissa askareissa sattui vuonna 2009 noin kotitapaturmaa. Tämäntyyppiset tapaturmat olivat miehillä yleisin kotitapaturmien lähde. Muiden vapaaajan tapaturmien kategoriassa kolme neljästä tapaturmasta oli liukastumisia tai kaatumisia ja yleisimpiä tapahtumapaikkoja olivat jalkakäytävät, pihat ja pysäköintialueet. Varsinkin kaatumiset ja liukastumiset sekä erilaisissa remonttitöissä sattuneet tapaturmat ovat lisääntyneet ajan saatossa. 8 8 Haikonen, Kari ja Lounamaa, Anne (toim.): Suomalaiset tapaturmien uhreina Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportteja 13/2010. Helsinki. Raportissa esitetyt tulokset perustuvat 7193 henkilön puhelinhaastatteluun ja ne on esitetty väestötasolle nostettuina lukumäärinä. Kuva: Paula Sankelo

7 250 miehet Paikallinen tietojenkeruu Liikunta Koti Muu vapaa-aika naiset MIEHET MIEHET MIEHET MIEHET MIEHET MIEHET MIEHET 75+ NAISET NAISET NAISET NAISET NAISET NAISET NAISET 75+ unnissa tapahtuva koti- ja vapaa-ajan tapaturmien tilastointi ja seuranta Kon Suomessa toistaiseksi puutteellista, vaikka tapaturmia sattuu paljon ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat kansantaloudellisesti merkittäviä. On kuitenkin olemassa paikallisia hankkeita, jotka antavat tärkeää tietoa koti- ja vapaa-ajan tapaturmatilanteesta Suomessa. Vapaa-ajan tapaturmien suuri merkitys näkyy selvästi paikallisissa tutkimuksissa. KOTVA-hanke kartoitti Oulun kaupungin sekä kahden UPM- Kymmenen tehtaan henkilöstölle sattuneita koti- ja vapaa-ajan tapaturmia vuosina Tutkimuksessa mukana olleilla työpaikoilla jopa 80 % kaikista tapaturmista aiheutuneista poissaoloista johtui vapaa-ajan tapaturmista, minkä lisäksi keskimääräinen työstä poissaoloaika oli vapaa-ajan tapaturmissa pidempi kuin työ- tai työmatkatapaturmissa. 9 Kouvolan seudun tapaturmahanke Start on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishanke, jonka tarkoituksena on luoda välineet tapaturmien jatkuvaan tilastointiin ja seurantaan sekä kehittää uudenlaista tapaturmien ehkäisytyötä tukevaa toimintakulttuuria. Suomessa ei ole aiemmin ollut vastaavia hankkeita. Start-hanke on tuottanut arvokasta tietoa esimerkiksi riskiryhmien tunnistamiseksi. 10 Alkoholin osuus tapaturmien synnyssä näkyy tutkimuksissa selvästi. Kuusankosken aluesairaalan tapaturmaensikäynneistä tehdyn tutkimuksen mukaan joka neljäs ja viikonloppuisin lähes joka toinen tapaturman takia hoitoon hakeutunut 15 vuotta täyttänyt potilas oli alkoholin vaikutuksen alainen. Yli yhden promillen puhalsi noin joka viides yli 15 vuotiaista tapaturmapotilaista. 0 Liikunta Koti Muu vapaa-aika Kuvio 7. Miesten ja naisten tapaturmat kotona ja vapaa-ajalla tapaturmatyypeittäin ikäryhmittäin tarkasteltuna (N/1000) Lähde: Haikonen, Kari ja Lounamaa, Anne (toim.): Suomalaiset tapaturmien uhreina 2009 Kansallisen uhritutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportteja 13/2010. Helsinki. 9 Yrjämä, Liisa ja Ollanketo, Anne (toim.): Henkilöstön koti- ja vapaaajan tapaturmien ja niiden torjunnan merkitys työyhteisöissä. Tapausesimerkeistä kohti yleistettävää tietoa. KOTVA-hankkeen loppuraportti. Oulun yliopiston työtieteen hankeraportteja n:o 25/ Nurmi-Lüthje, Ilona; Karjalainen, Kalevi, Hinkkurinen, Jari; Salmio, Kimmo; Lundell, Lasse; Salminen, Martti; Pelkonen, Janne; Kajander, Anne ja Lüthje, Peter: Tapaturmakäyntien tilastointi paljastaa riskiryhmät. Suomen lääkärilehti 2007, 62:

8 Alkoholi on yhä useammin osallisena myös iäkkäille sattuvissa tapaturmissa. Vuosina Kuusankosken aluesairaalaan lonkkamurtuman takia hoitoon tulleiden vanhuspotilaiden veren alkoholimittaustulos oli positiivinen 28 prosentilla, kun viisi vuotta aiemmin vain 5 % saman alueen lonkkamurtumapotilaista puhalsi positiivisen alkoholituloksen. Tapaturmien ennaltaehkäisy kannattaa apaturmien aiheuttamat inhimilliset ja taloudelliset menetykset ovat sen Tverran mittavat, että ennaltaehkäisyyn kannattaa panostaa. Se on myös kustannusvaikuttavaa: Panostetut resurssit tulevat moninkertaisena takaisin esimerkiksi alentuneina sairaanhoidon kuluina. Yhteistyöllä voidaan saada aikaan merkittäviä tuloksia kaikilla tasoilla. Positiivista näyttöä ennaltaehkäisyn vaikutuksista on saatu esimerkiksi ikäihmisten kaatumistapaturmista. 15 eri maasta saatujen tutkimustulosten mukaan kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden kaatumiset olivat vähentyneet n. 25 % ennaltaehkäisyn seurauksena. Kaatumisriski oli alentunut n % lähtötilanteesta. 11 Tulosten saavuttamisessa ovat keskeisiä erityisesti liikunta, tasapainoharjoittelu sekä multifaktoriaalinen interventio, jossa puututaan samanaikaisesti useisiin yksilön kannalta keskeisiin tekijöihin. Suomesta on olemassa vielä varsin vähän tutkimustuloksia ennaltaehkäisyn vaikuttavuudesta. Silti on esimerkiksi havaittavissa selvä trendi, jossa vuosina kasvussa olleet yli 60-vuotaille sattuneet olkamurtumat ovat suhteellisesti vähentyneet tai niiden määrä on tasoittunut. Tämän arvellaan olevan seurausta ehkäisevistä toimenpiteistä ja vakavien kaatumisten osuuden pienentämisestä. 12 Ollakseen tehokasta tapaturmien ehkäisy edellyttää useita samanaikaisia toimia. Niitä voidaan hahmottaa ns. kolmen E:n periaatteen avulla. Toimintaympäristön turvallisuus on otettava huomioon rakennusten ja teiden suunnittelussa sekä turvavälineiden käytössä (engineering). Lakien, säädösten ja riittävän valvonnan avulla taas varmistetaan turvallisen ympäristön toteutuminen ja tuetaan ammattilaisten työtä tapaturmien ehkäisemiseksi (enforcement). Samalla tulee varmistaa kansalaisten riittävä tapaturmiin liittyvä tietotaito ja asennekasvatus (education). 11 Gillespie, L.D. et al: Cochrane Database System Review 2009, 15.4.(2): CD The Cochraine Collection on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon verkosto, joka tuottaa tietoa terveydenhuollon vaikutuksista maailmanlaajuisesti. 12 Palvanen, Mika; Kannus, Pekka; Niemi, Seppo ja Parkkari, Jari: Secular Trends in Distal Humeral Fractures of Elderly Women. Nationwide Statistics in Finland between 1970 and Bone 2010, 46:

9 Lisää ajantasaista ja monipuolista tapaturmatietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmaportaali Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä tapaturmaportaalista löytyy tietoa koti- ja vapaa-ajan tapaturmista ja niiden ehkäisystä, alalla toimivista tahoista, hankkeista ja ohjelmista sekä ajankohtaisista tapahtumista. Sivustolta löytyvät myös vuoden 2009 kansallisen uhritutkimuksen tulokset verkkojulkaisuna (alaosio: Tapaturmat lukuina). Tapaturmasivustoa kehitetään jatkuvasti työkaluksi ja tietopankiksi tapaturmien ehkäisytyössä toimiville ja muille asiasta kiinnostuneille. IKINÄ opas iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmien ehkäisyyn Opas tarjoaa tietoa ja työvälineitä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille korkeassa kaatumisvaarassa olevien henkilöiden tunnistamiseen ja kaatumisten ehkäisyyn. Opas löytyy myös THL:n tapaturmaportaalin kautta. Kouvolan seudun tapaturmahanke Kouvolan seudun tapaturmahanke Start on sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishanke, jossa luodaan välineet tapaturmien jatkuvaan tilastointiin ja seurantaan sekä kehitetään uudenlaista tapaturmien ehkäisytyötä tukevaa toimintakulttuuria. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) SPEK on palo- ja pelastustoimen, väestönsuojelun ja pelastuspalvelun valtakunnallinen asiantuntijaorganisaatio. Järjestö tuottaa alan koulutusmateriaalia ja oppaita sekä edistää yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta vaarojen ja onnettomuuksien varalta. Turvallisuussuunnittelun tietopankki Rikoksentorjuntaneuvoston ylläpitämän turvallisuussuunnittelun tietopankin kohderyhmänä ovat erityisesti paikalliseen ja seudulliseen turvallisuussuunnitteluun osallistuvat tahot, mutta sivuilta löytyy tietoa myös asukkaille. Alueelliset tapaturmakatsaukset Katsaukset sisältävät pelastusalueittain koottua tietoa paikallisesta tapaturmatilanteesta. Tiedot löytyvät myös THL:n tapaturmaportaalin kautta. Tapaturmapäivä Tapaturmapäivää on vietetty vuodesta 1995, aina vuoden jonakin perjantaina 13. päivä. Päivän tavoitteena on kiinnittää kansalaisten huomio keinoihin, joilla jokapäiväisiä vaaratilanteita voi välttää sekä edistää tapaturmien torjunnan parissa työskentelevien tahojen yhteistyötä. Tapaturmapäivän 16 17

10 järjestävät liikenne- ja viestintäministeriö, sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuluttajavirasto, Liikenneturva, Puolustusvoimat, Suomen Kuntaliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Finanssialan Keskusliitto, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Terveyden edistämisen keskus, Turvatekniikan keskus ja Työterveyslaitos. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelma Turvallinen koti Turvallinen koti on virtuaalinen työkalu kodin vaaranpaikkojen kartoittamiseen ja korjaamiseen. Sovelluksessa esitetään videofilmien, valokuvien ja tekstin avulla, missä ja mitä vaaroja kodissa on ja kuinka kodista pienin keinoin tulee turvallisempi. Kustakin vaaranpaikasta löytyy myös laaja faktapaketti. Sisäisen turvallisuuden ohjelma on laaja, poikkihallinnollinen kehittämisohjelma, jossa käsitellään turvallisuutta laajasti aina arjen turvallisuudesta ihmiskaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Ohjelma on laadittu yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten, järjestöjen sekä elinkeinoelämän edustajien kanssa, ja ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet sitovat kaikkia ministeriöitä ja niiden hallinnonaloja. Turvallisesti kotona ja vapaa-aikana: koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman koti- ja vapaa-ajan tapaturmien torjuntatyön neuvottelukunnan julkaisussa on selvitys Suomen tapaturmatilanteesta sekä kuvaus koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyön kehittämisestä ja voimavaroista. Tavoiteohjelmassa on valtakunnalliset uudet tavoitteet ja toimenpidesuositukset koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisylle vuosille Ohjelma täydentää valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelmaa linjaamalla tarkemmin koti- ja vapaa-ajan tapaturma-alan sisällöllisiä tavoitteita ja toimenpidesuosituksia. Kuva: Joonas Miettinen

11 Kotitapaturmien ehkäisykampanja Kotitapaturmien ehkäisykampanja on edistänyt suomalaisten vapaa-ajan turvallisuutta vuodesta Kampanja on valmistanut aineistoa niin suurelle yleisölle kuin ammattilaisillekin ja järjestänyt monipuolista koulutusta. Kampanjan kotisivuille on koottu ajankohtaista tietoa kampanjasta, linkkejä, aineistoja ja oppimateriaaleja sekä tapaturmatietoa. Kotitapaturmien ehkäisykampanjaa toteuttavat tapaturmien ehkäisyn kannalta keskeiset viranomaiset ja järjestöt. Kampanjassa toimivat organisaatiot Finanssialan Keskusliitto Maanpuolustuskoulutusyhdistys Sisäasiainministeriön pelastusosasto Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen Kuntaliitto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Punainen Risti Terveyden edistämisen keskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tarkemmat yhteystiedot löytyvät osoitteesta 20