[ALUEELLINEN KOTOUTTAMISOHJELMA 2013-2016]
Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Maahanmuuttajat seutukunnassa... 4 3. Kotouttamistyön käsitteitä... 7 4. Kotouttamisohjelman 2013 2016 linjaukset... 8 5. Kotouttamistyön keskeiset tehtävät... 8 5.1. Kotouttamista tukeva viestintä ja tiedottaminen... 9 5.2. Alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotouttamissuunnitelman laatiminen.10 5.3. Varhaiskasvatusikäisten kotoutumisen tukeminen...11 5.4. Perusopetusikäisten kotoutumisen tukeminen 12 5.5. Kotoutumista tukevat kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut..13 5.6. Aikuisikäisten ja nuorten yli 16 v. kouluttautuminen..14 5.7. Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet....15 5.8. Kotoutumista edistävien terveyspalvelujen järjestäminen..16 5.9. Kotoutumista edistävien sosiaalipalvelujen järjestäminen.. 17 5.10. Monialainen verkostoyhteistyö...18 5.11. Kotoutumispalvelujen kehittäminen 19 5.12. Henkilöstön koulutus.20 5.13. Tulkkauspalvelut..20 6. Alueen kotouttamistyön koordinaatio ja ohjaus..21 1
1. Johdanto Maahanmuutto on yhteiskunnassamme tämän päivän arkea. Maahanmuuttajia tulee Suomeen eri syistä. Kotouttamisohjelman tavoitteena on varmistaa, että maahanmuuttajat voivat elää kantaväestön kanssa tasavertaisina kuntalaisina sekä saavat kunnalta tarvettaan vastaavat palvelut. Uuden kotoutumislain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa tapahtuneisiin muutoksiin. Lain mukaan kaikille muuttaville henkilöille annetaan perustietoa yhteiskunnasta ja ohjausta palveluista kun he saavat oleskeluluvan tai rekisteröivät oleskeluoikeutensa. Riihimäen kaupungin strategiassa linjataan, että kaupungin palveluiden riittävyys ja laatu edellyttävät palveluverkon kehittämistä, jossa toimintatapojen uudistaminen, panostaminen ennaltaehkäisevään toimintaan ja alueyhteistyön kehittäminen ovat lähivuosina keskeisiä. Hausjärven kunnan visiossa kunnan järjestämät laadukkaat peruspalvelut antavat jokaiselle kuntalaiselle ja perheelle edellytykset luoda itselleen hyvä elämä. Hausjärven kunta on itsenäinen, kyliään kehittävä ja avoin monimuotoiselle yhteistyölle ja eri yhteistyötahoille. Palvelut tuotetaan yhteistyössä naapurikuntien, alueen yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Seutukunnalliseen yhteistyöhön halutaan myös Lopella panostaa paljon. Toimialojen johtoryhmät ovat avoimesti miettineet yhteistyömuotoja ja -tapoja. Seutukunnallinen palvelujen tuottamistapa on ollut yksi merkittävä strateginen haaste tässä prosessissa. Talousaluekohtaisesti tarkoittaa kaksinapaisuutta. Erilaisia kuntayhteistyömalleja soveltamalla on Lopen kunnalla mahdollisuus löytää seudullisesti järkevät, asiakaslähtöisyyttä toteuttavat ja taloudellisesti sekä toiminnallisesti mielekkäät palvelujen tuotantotavat. Hämeen liiton maakuntastrategian mukaan väestönmuutos on keskeinen alueen megatrendi. Maakunnan työvoimasta poistuu lähitulevaisuudessa merkittävä osa. Väestön ikääntyminen vaikuttaa erilaisten palvelutarpeiden syntyyn ja kasvuun. Häme voi olla luova, eri sektoreiden väliset rajapinnat hyödyntävä hoivamaakunta. Väestön ja työpaikkojen arvioidaan jatkossakin keskittyvän Etelä-Suomeen ja Helsingin laajalle metropolialueelle. Maakuntaohjelman väestö- ja työpaikkatavoitteiden toteuttaminen edellyttää jatkossakin merkittävää muuttoa maakuntaan, myös ulkomailta. Väestö ikääntyy, jolloin työvoiman määrä ei kasva samassa suhteessa asukasluvun kanssa. Työpaikkojen määrän kasvu ja työvoiman riittävyys edellyttää ainakin 2020-luvulta alkaen lähes täystyöllisyyttä. (Hämeen liiton maakuntaohjelma 2011 2014) Syyskuussa 2011 astui voimaan laki uusi laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). 2
Lakiuudistuksen keskeiset kohdat lyhyesti koottuna: Uudessa laissa huomioidaan kaikki eri syistä Suomeen muuttavat henkilöt Kotoutumisen kaksisuuntaisuutta edistetään. Kotoutuminen edellyttää maahanmuuttajien ja kantaväestön vuorovaikutusta ja yhteistä toimintaa. Kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuutta lisätään ja niiden seurantaa parannetaan. Alkuvaiheen ohjausta parannetaan. Maahantulon alkuvaiheessa on tärkeää saada tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä neuvontaa kielikoulutus- ja työnhakuaiheissa. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvien syrjäytymistä ehkäistään. Haavoittuviin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi vammaiset, vanhukset ja vaikeassa tilanteessa elävät naiset ja lapset. Maahanmuuttajien osallisuutta lisätään. Pakolaisten hallittua kuntiin sijoittamista vahvistetaan. Kotouttamisohjelma on laadittu yhteistyössä Riihimäen kaupungin sekä Hausjärven ja Lopen kuntien sekä Hämeen TE-toimiston edustajien kesken. Painopistealueet määriteltiin eri toimijoilta kerätyn arvioinnin ja palautteen pohjalta. Alueella kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia palveluja ja tarvittaessa järjestetään erillispalveluja. Ohjelmakaudella painopistealueita ovat alueen kotouttamistyön koordinaation selkiyttäminen ja vastuutahojen nimeäminen, maahanmuuttajien työllistymisen ja kouluttautumisen edellytyksien parantaminen sekä maahanmuuttajaperheiden kotoutumisen tukeminen moniammatillisena yhteistyönä. 3
2. Maahanmuuttajat seutukunnassa Suomessa asui 183 000 ulkomaan kansalaista, 245 000 vieraskielistä ja 266 000 ulkomailla syntynyttä vuoden 2011 lopussa. Sellaisia, jotka ovat sekä ulkomailla syntyneitä, vieraskielisiä että ulkomaan kansalaisia oli 158 000. Suomen väestöstä alle kuusi prosenttia oli ulkomailla syntyneitä tai toisen polven maahanmuuttajia vuoden 2011 lopussa. Maahanmuuttojen määrä on ollut viime vuosina korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta Suomeen muutti vuoden 2012 aikana 31 280 henkeä. Määrä on 1 800 edellisvuotta suurempi ja suurin luku itsenäisyyden aikana. Vuosina 2011 ja 2012 rikottiin aikaisemmat maahanmuuttoennätykset. Suomen vuoden 2012 väestönlisäyksestä vieraskielisten osuus oli peräti 87 prosenttia. Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Uudellamaalla, 9,3 prosenttia. Riihimäen seudun kolmen kunnan eli Hausjärven, Lopen ja Riihimäen väestönlisäys oli yhteensä 4563 henkilöä vuosina 2000 2012. Väestönkehitys jakautui osatekijöittäin tarkasteltuna epätasapainoisella tavalla ja poikkesi merkittävästi esimerkiksi Keski- Uudenmaan neljän kunnan tilanteesta. Riihimäen seudun kolmessa kunnassa luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli vain 13 % väestönlisäyksestä ja muuttoliikkeen peräti 87 %. Kunnittain tarkasteltuna Riihimäen väestönlisäys oli määrällisesti suurin (3094 henkilöä). Lopen (+848) ja Hausjärven (+621) väestönlisäys oli merkittävä kuntien väestöpohja huomioiden. Taulukko 1. Vieraskielisten määrän kehitys selvitysalueen kunnissa vuosina 2000 2012 KUNTA 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 MUUTOS ABS. MUU- TOS % 2000-2012 Hausjärvi 58 60 69 78 80 83 103 112 116 136 145 162 177 +119 +205,2 Hyvinkää 870 910 970 1014 1059 1132 1240 1369 1514 1599 1693 1771 1938 +1068 +122,8 Järvenpää 747 805 818 808 801 830 888 945 1012 1097 1202 1348 1538 +801 +107,2 Kerava 769 797 808 834 873 947 1055 1213 1363 1516 1748 2037 2265 +1496 +194,5 Loppi 61 63 60 68 74 73 75 93 99 95 109 123 119 +58 +95,1 Nurmijärvi 319 364 387 423 440 507 561 607 672 772 854 984 1115 +796 +249,5 Riihimäki 345 383 414 401 415 447 511 621 744 801 860 943 1072 +727 +210,7 YHTEENSÄ 3169 3382 3526 3626 3742 4019 4433 4960 5520 6016 6611 7368 8234 +5065 +159,8 4
Kuvio 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen maahan-, maasta- ja nettomaahanmuutto vuosina 2000-2012. Riihimäen seudun kolmessa kunnassa siirtolaisuudesta saatu muuttovoitto keskittyi Keski- Uudenmaan tavoin alle 35-vuotiaiden ikäryhmään. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmien osuus muuttovoitosta oli 69,8 %, 35-64-vuotiaiden 24,9 % ja yli 65-vuotiaiden 5,4 %. Kaikki kolme kuntaa saivat muuttovoittoa maahanmuutosta kaikissa ikäryhmissä. Muuttovoitot keskittyivät Keski-Uudenmaan kehyskuntien tavoin eniten 25-34-vuotiaiden ikäryhmään: joka kolmas maahanmuuttaja oli kyseisestä ikäryhmästä. 5
Riihimäellä muuttovoitot keskittyivät tasavahvasti 25-34- ja 15-24-vuotiaiden ikäryhmiin. Hausjärvellä muuttovoittoa tuli eniten alle 15-vuotiaista lapsista. Lopella muuttovoitot keskittyivät ensisijaisesti 25-34- ja 35-44-vuotiaiden ikäryhmiin. Kuvio 2. Riihimäen seudun kolmen kunnan nettomaahanmuutto ikäryhmittäin vuosina 2000-2012. Lähde: Aro & Laiho 2013, Mitä voidaan oppia muiden kuntien ja alueiden maahanmuuttostrategioista ja ohjelmista? 6
3. Kotouttamistyön käsitteitä Riihimäen, Hausjärven ja Lopen alueellisessa kotouttamisohjelmassa käytetään käsitettä kotouttamistyö kuvaamaan kotoutumista edistävien toimenpiteiden järjestämistä. Laissa kotoutumisen edistäminen (1386/2010) määrittelyn mukaisesti maahanmuuttaja on Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla, tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti. kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on, että maahanmuuttaja saa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla, kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla (monialainen yhteistyö). erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla tarkoitetaan maahanmuuttajaa, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomuuden, iän, perhetilanteen, alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella. pakolainen on on ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR toteaa olevan pakolainen. kiintiöpakolainen on on henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. 7
kahdensuuntainen kotoutuminen Kahdensuuntainen kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttajien ja valtaväestön suhteiden syventymistä eli maahanmuuttajan lisäksi kotoutumisprosessia käy läpi myös ympäröivä yhteiskunta. 4. Kotouttamisohjelman 2013 2016 linjaukset Kokonaiskoordinaatiota kehitetään alueen monikulttuurisuus ja maahanmuuttaja-asioissa. Maahanmuuttajien työllistymisen ja kouluttautumisen edellytyksiä parannetaan. Alueen maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan vapaa-ajan toiminnan kautta ja selvitetään mahdollisuutta järjestää toimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Maahanmuuttajalle annetaan oikeus tulla ymmärretyksi kun hänen asioitaan käsitellään. Tulkkaus järjestetään kaikilla toimialoilla kunnassa. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan/opiskelijan suomen kielen oppimista ja kotoutumista tuetaan. Maahanmuuttajaperheiden kotoutumista tuetaan moniammatillisena yhteistyönä. Kotouttamisohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan aktiivisesti ohjelmakauden aikana. Kotouttamisohjelman toimenpiteet otetaan huomioon talousarviovalmistelussa. 5. Kotouttamistyön keskeiset tehtävät Kotouttamistyön keskeiset tehtävät ovat 1. Kotouttamista tukeva viestintä ja tiedottaminen 2. Alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotouttamissuunnitelman laatiminen 3. Varhaiskasvatusikäisten kotoutumisen tukeminen 4. Perusopetusikäisten kotoutumisen tukeminen 8
5. Aikuisikäisten ja nuorten yli 16 v. kouluttautuminen 6. Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet 7. Kotoutumista edistävien terveyspalvelujen järjestäminen 8. Kotoutumista edistävien sosiaalipalvelujen järjestäminen 9. Monialainen verkostoyhteistyö 10. Kotoutumispalvelujen kehittäminen 11. Henkilöstön koulutus 12. Tulkkauspalvelut 13. Kokonaiskoordinaation selkiyttäminen 5.1. Kotoutumista tukeva viestintä ja tiedottaminen Lakisääteisesti kuntien on huolehdittava osaltaan maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksesta, neuvonnasta ja tiedottamisen toteutumisesta sekä perustiedon antamisesta suomalaisesta yhteiskunnasta. (1386/2010, 7 ) Tiedotuskäytäntöjä yhteinäistetään ja pyritään saamaan kaikkien sitä tarvitsevien ulottuville. ESR-rahoitteinen Mosaiikkiprojekti on toteuttanut keväällä 2011 Riihimäen ja Hausjärven kuntien Internet-sivuille maahanmuuttajille suunnatut palvelusivustot, joista osa on käännetty englanniksi, viroksi, venäjäksi ja thai-kielellä. Maahanmuuttajille suunnattua alueellista informaatiota selkiytetään ja yhtenäistetään. Alueelle muuttava saa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, kotikunnastaan sekä kuntien palveluista. Maahanmuuttaja löytää tarvitsemansa palvelut. Maahanmuuttajille suunnatun lomakkeiston ja esitteiden selkokielistäminen. Informaatiota subjektiivista palveluista. Kääntäminen tietyille kielille esim. Moped.fi-sivuston hyödyntäminen. Kirjastojen hyödyntäminen info-pisteinä. Monialainen yhteistyö kotoutumisen tukena. Alueen kotouttamistyötä koordinoiva taho Kaikki toimialat oman toimintansa osalta. 9
5.2. Alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelman laatiminen Alueen kunnissa vastuutahona alkukartoituksessa on kuntien kotouttamistyötä koordinoiva taho sekä TE-toimisto. Kunta tai työ- ja elinkeinotoimisto käynnistää alkukartoituksen perusteella kotoutumissuunnitelman laatimisen viimeistään kahden viikon kuluttua siitä, kun maahanmuuttajalle on tehty alkukartoitus. Alkukartoituksessa arvioidaan maahanmuuttajan luku- ja kirjoitusvalmiudet kielitaidot opiskeluvalmiudet ja -edellytykset aikaisempi koulutus ja työkokemus pätevyys jollakin erityisalalla ja muut vahvuudet omat toiveet työn ja koulutuksen suhteen elämäntilanne, terveydentila ja sen mukaiset palvelutarpeet Kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhdessä maahanmuuttajan kanssa. Perustellusta syystä kunta ja maahanmuuttaja tai työ- ja elinkeinotoimisto ja maahanmuuttaja voivat kuitenkin laatia kotoutumissuunnitelman keskenään. Kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon maahanmuuttajan omat kotoutumista edistävät tavoitteet. Kotoutumissuunnitelma ja maahanmuuttajalle laaditut muut asiaan liittyvät suunnitelmat on sovitettava yhteen. Kotoutumissuunnitelman mukaiset toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa monialaisena yhteistyönä. (1386/2010, 13 ) Kunta ilmoittaa vuosittain laadittujen alkukartoitusten määrän, milloin ne on aloitettu ja saatettu päätökseen. Jokaisesta päätökseen saatetusta alkukartoituksesta saa kunta korvauksen ELY-keskukselta. Korvauksen edellytys (noin 700 euroa/vuosi (2012)/kartoitus) on, että kunta on järjestänyt ainakin alkuhaastattelun valtioneuvoston asetuksen kotoutumisen edistämiseen liittyvästä alkukartoituksesta 1 mom 2 mukaisesti. Alueelle muuttava maahanmuuttaja saa riippumatta tuloperusteestaan tietoa hänelle tarjottavista palveluista. Alkuvaiheen neuvonnan järjestäminen kaikille kuntaan muuttaville maahanmuuttajille. Mosaiikki-projektissa luodaan alkukartoitusmalli, joka otetaan käyttöön alueella vuoden 2013 lopussa. Hankitaan Mosaiikki-projekti Riihimäen aikuislukio 10
Maahanmuuttajien palveluneuvonnan jatkumon turvaaminen. mahdollisuuksien mukaan ostopalveluna Hyriasta. Varmistetaan, että maahanmuuttaja-asiakkaita kohtaavilla viranomaisilla on osaaminen ohjata asiakas oikeiden palvelujen piiriin. Kaikki viranomaiset 5.2. Varhaiskasvatusikäisten kotoutumisen tukeminen Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten varhaiskasvatus järjestetään perheen asuinalueella. Lasta tuetaan kahteen kulttuuriin kasvamisessa yhteistyössä perheen kanssa. Vanhempia pyydetään mukaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Lapsen oman äidinkielen tärkeyttä korostetaan varhaiskasvatuksessa. Tulkkipalveluja käytetään tarvittaessa. Kasvattajilla tulee olla oman kulttuurin tuntemukseen ja kunnioitukseen pohjautuva myönteinen asenne muita kulttuureja kohtaan. Riihimäen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa käytetään vieraskielisten lasten opetuksessa Keski- Uudenmaan radanvarsikuntien yhteistyönä laadittua Suomi toisena kielenä opetussuunnitelmaa. S2 opetussuunnitelma laaditaan lapsille, joiden suomen kielen taito on joiltakin osin puutteellinen. Yli 3 -vuotiaiden lasten suomen kielen kehityksen arvioinnissa käytetään S2 kielen oppimisen seurantalomaketta. Koko perheen kotoutumisen tukeminen osana kasvatuskumppanuutta. Varhaiskasvatuspäällikkö Maahanmuuttajataustaisen lapsen oman äidinkielen kehityksen tukeminen. Tulkin käyttö aloituskeskusteluissa ja vasu-keskusteluissa. Perheen arkinen ohjaus päivittäisessä vuorovaikutuksessa Yhteistyö lastenneuvolan ja perheneuvolan kanssa Selvitetään mahdollisuutta järjestää perhekerhotoimintaa maahanmuuttajaperheille yhteistyössä 3. sektorin kanssa Tuetaan ja kannustetaan vanhempia käyttämään omaa äidinkieltä lapsensa kanssa arjessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstö Varhaiskasvatuksen henkilöstö Maahanmuuttajataustai- Suomi toisena kielenä opetussuunnitelman Varhaiskasvatuksen 11
sen lapsen kotoutumisen edistäminen suomi toisena kielenä opetuksen avulla. Kahdensuuntaisen kotoutumisen edistäminen varhaiskasvatuksessa. noudattaminen varhaiskasvatuksessa Selvitetään esiopetuksen S2- kielen opetuksen järjestäminen. Päiväkotien monikulttuurisuuden lisääminen erilaisten teemapäivien kautta Monikulttuurisen taustan omaavien työntekijöiden rekrytoiminen varhaiskasvatukseen sekä harjoitteluun että työsuhteisiin. henkilöstö Päiväkotien johtajat Varhaiskasvatuksen henkilöstö Päiväkotien johtajat 5.4. Perusopetusikäisten kotoutumisen tukeminen Esi- ja peruskouluikäisten palvelut kasvatus - ja opetustoimessa järjestetään voimassa olevien lakien ja normiluontoisten määräysten pohjalta. Subjektiivisen oikeuden piiriin kuuluvat toiminnot tuotetaan valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta, joita on tarkennettu kuntakohtaisesti. Esi- ja perusopetuksessa kunta saa erillistä valtionapua sekä valmistavan opetuksen, että oppilaan oman äidinkielen opetuksen järjestämiseen. Lisäksi kunnan on mahdollista anoa erillistä valtionapua maahanmuuttajataustaisten lasten oman äidinkielen opetukseen ja S2-opetukseen. Valtio kattaa vain osan kustannuksista. (enintään 86% laskennallisista kustannuksista). Valtion avun saaminen edellyttää, että lapsen vieraskielisyys kirjautuu tilastoihin oikealla tavalla. Palveluita pyritään tuottamaan seudullisesti. 12 17-vuotiaana Suomeen muuttavien koulutuksen kohdalla erityinen haaste. Maahanmuuttajataustaisen oppilaan suomen kielen oppiminen ja vahvistaminen sekä suomalaiseen kulttuuriin kotoutuminen. Valmistava opetus ja S2- opetus sekä oman äidinkielen ja kulttuurin opetus. Koulutoimenjohtaja Opetuspäällikkö Riittävän suomen kielen taidon turvaaminen oppilaalle, jotta hän selviää jatko-opinnoista. Huolehditaan että lapsen oikea äidinkieli kirjautuu todellisena oppilashallintojärjestelmään. 12
Riittävien resurssien varaaminen valmistavaan ja S2-opetukseen. Maahanmuuttajalapsen oman äidinkielen ja kulttuuritaustansa tuntemuksen turvaaminen kehittymisen turvaaminen. Koko perheen kotoutumisen tukeminen. s2-opetus, oman äidinkielen opetus, tukiopetus, kerhot Valmistavan ja S2- opetukselle varataan tarvittavat summat. Oman äidinkielen ja oman kulttuurin opetuksen järjestäminen tarvittavilla kielillä. Perusopetusikäisille perhekerhotoimintaa ym. aktiviteetteja. Rehtori/ päiväkodinjohtaja Rehtori/ päiväkodinjohtaja Kunnan yhteistyö 3.sektorin kanssa 5.5 Kotoutumista tukevat kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut voivat edistää maahanmuuttajien kotoutumista tarjoamalla mahdollisuuden osallistua ohjattuun toimintaan muiden kuntalaisten kanssa, järjestämällä maahanmuuttajia kiinnostavia tilaisuuksia, antamalla tiloja maahanmuuttajien itsensä järjestämää toimintaa varten ja tukemalla tiedonsaantia ja oppimista. Kunnan nuorisotyö järjestää kerho- ja harrastustoimintaa sekä leirejä lapsille ja nuorille. Toiminta on pääosin maksutonta ja avointa kaikille. Näin yritetään saada lapset ja nuoret mukaan toimintoihin. Nuorisotiloista on mahdollista saada tiloja myös omaan käyttöön. Liikuntatoimi järjestää toimintaa kaiken ikäisille kuntalaisille. Lasten liikuntakerhot ja terveysliikunta ovat päällimmäisinä. Maahanmuuttajat voivat käyttää palveluita muiden kanssa yhdessä mutta esim. kuntosaleista on mahdollisuus varata omia vuoroja. Alueella toimivia järjestöjä voidaan hyödyntää etenkin lasten ja nuorten kotouttamisessa, sillä moni järjestö tekee jatkuvaa yhteistyötä liikunta- ja nuorisotoimen kanssa. Riihimäen kaupungin liikuntayksikkö järjestää terveysliikuntatoimintaa niin lapsille, nuorille, työikäisille ja iäkkäille sekä koordinoi alueen muuta liikuntatoimintaa. Kaupungin liikuntayksikön järjestämä toiminta on joko maksutonta tai hyvin edullista. Kaupunki tarjoaa myös ilmaiset liikuntapaikat alle 23-vuotiaille. Liikuntayksikön yhtenä tavoitteena on auttaa maahanmuuttajia osallistumaan kaupungissa järjestettävään liikuntatoimintaan. Vuonna 2012 ja 2013 Riihimäellä on 13
pyörinyt maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla - hanke, jonka tarkoituksena on ollut aktiivisesti tiedottaa alueen liikuntapalveluista maahanmuuttajille sekä saada heitä mukaan kaupungissa toteutettavaan liikuntatoimintaan. Kirjaston infopisteen hyödyntäminen! Maahanmuuttajien informoiminen kaupungin liikuntapalveluista. yksinkertaiset suomenkieliset esitteet ja kotisivuille tietoa palveluista myös englanniksi. Aktiivinen maahanmuuttajien tavoittelu liikuntapalveluiden liikuntatoimenjohtaja Maahanmuuttajien osallisuuden lisääminen liikuntapalveluissa pariin. Mahdollisestaan maahanmuuttajien osallistuminen tiedotusta kohdentamalla, tarjoamalla edullisia liikuntatiloja ja - palveluita sekä kohdennetuilla liikuntatapahtumilla. liikuntatoimenjohtaja 5.6. Aikuisikäisten ja yli 16-vuotiaiden nuorten kouluttautuminen Riihimäen, Hausjärven ja Lopen alueella aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta järjestää Hämeen ELY-keskus, joka ostaa kotoutumiskoulutukset työvoimapoliittisena toimenpiteenä. Riihimäen aikuislukio järjestää omaehtoisena koulutuksena suomi toisena kielenä opetusta iltaopetuksena, aikuisten maahanmuuttajien peruskoulutusta sekä opintoihin valmentavaa koulutusta. Ammatillista koulutusta alueella järjestää Hyria koulutus Oy, jolla on toimipisteet Hyvinkäällä ja Riihimäellä. Nuoret nivelvaiheessa olevat maahanmuuttajat voivat hakeutua Hyrian Ammattistartti-koulutukseen. Riihimäen aikuislukion maahanmuuttajien peruskoulu on tarkoitettu aikuisille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Koulun voi aloittaa, jos osaa lukea ja kirjoittaa hyvin latinalaisilla kirjaimilla, mutta opiskelijan ei tarvitse vielä osata suomea. Koulussa opiskellaan paljon suomen kieltä ja lisäksi englantia ja suomalaisen peruskoulun oppiaineita suomen kielellä. Koulu kestää kaksi vuotta. Kun opiskelija on suorittanut kaikki kurssit, hän saa suomalaisen 14
peruskoulun päättötodistuksen. Koulu sopii myös niille, jotka ovat opiskelleet peruskoulun ja muita opintoja kotimaassa, mutta tarvitsevat lisää suomen kieltä työn tai opiskelupaikan saamiseksi Suomessa. Aikuislukiossa on myös valmentavaa opetusta niille, jotka tarvitsevat opiskelua ennen peruskoulun aloittamista suomen kielen iltakursseja sekä aloittajille että suomea jo osaaville. Iltakurssit ovat lukio-opintoihin valmentavia kursseja ja lukion suomen kielen kursseja. Iltakurssit sopivat myös niille, jotka haluavat osallistua yleiseen kielitutkintoon (YKI). Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan suomen kielen ja kulttuurin opiskelun avulla. Kotoutumiskoulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen järjestäminen maahantulijoille mahdollisimman nopeasti. Hämeen Ely-keskus Alueellinen TE-toimisto alueen kunnat Aikuisille maahanmuuttajille tarjotaan mahdollisuus suorittaa muille kuin oppivelvollisille tarkoitettu peruskoulu. Aikuisten maahanmuuttajien peruskoulun järjestäminen Riihimäen aikuislukiossa. Selvitetään lukion valmistavan opetuksen tarve talousalueella. Riihimäen aikuislukio 5.7. Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet Hämeen TE-toimisto tarjoaa kotoutumispalveluita työttömille työnhakijoille. Kotoutumispalvelut ovat tehostetut työvoimapalvelut Suomeen vasta muuttaneille työnhakijoille. Oikeus kotoutumispalveluihin on työttömällä henkilöllä joka on asunut Suomessa vähemmän kuin 3 vuotta. Maahan muuttaneiden työnhakijoiden määrä on ollut hienoisessa nousussa viime vuosina - on suomalaisten puolisoja, ulkomaalaisten työntekijöiden puolisoja, suomalaisista korkeakouluista valmistuneita ym. TE- toimiston kotoutumispalvelut sisältävät runsaasti ohjaus- ja neuvonta palveluja sekä kotoutumiskoulutusta (työnvälityksen lisäksi). Kotoutumispalveluiden tavoitteena on edistää työnhakijan kotoutumista ja nopeaa työllistymistä. Kotoutumiskoulutus on välttämätön suurimalle osalle uusista kotoutujista. Koulutus sisältää intensiivistä suomenkielen opetusta sekä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista, työssäoppimista, työnhakuvalmennusta ja sähköistenpalveluiden käytössä työnhaussa ja 15
arjessa ylipäänsä. Kotoutumiskoulutus on TE-toimiston palveluista tärkein palvelu työnhakijalle kotoutumisen alkuvaiheessa. Sen lisäksi, kotoutujalle on tarjolla ohjausta esim. ammatillisen koulutukseen valmistavan koulutukseen; ammatilliseen jatko- tai täydennyskoulutus, oppisopimuskoulutukseen tms. Kotoutujalle ovat tarjolla kaikki muutkin työllistymistä tukevat palvelut työkokeilu, ura - ja työvalmennus, ammatillinen työvoimakoulutus, palkkatuki, yrittäjäpalvelut. Hämeen TE-toimisto tekee aktiivisesti yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Maahanmuuttajien työllistymisen edellytysten parantaminen. Yhteistyön tehostaminen työllisyydenhoidon asioissa. Työnantajien ja työyhteisöjen tietoisuuden lisääminen maahanmuuttajaustaisten työntekijöiden rekrytoinnista. Selvitetään alueen työllistämismahdollisuuksia. Työpajat ja harjoittelupaikkojen tarjoaminen. Hämeen Elykeskus Hämeen TEtoimisto alueen kunnat Hyria koulutus Oy 5.8. Kotoutumista edistävien terveyspalvelujen järjestäminen Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä järjestävät perusterveydenhuollon palvelut Riihimäen, Lopen ja Hausjärven kunnille Terveydenhuoltolain 1326/2010 mukaisesti. Maahanmuuttajille annetaan samat terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelut kuin muullekin väestölle. Terveysasemat lääkärin ja hoitajan vastaanottoineen sijaitsevat kaikissa kolmessa kunnassa. Lähipalveluja ovat mm. neuvolan ja suuhygienistin palvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Sairaanhoito järjestetään Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Kaikkien maahanmuuttajaperheiden ohjautuminen palvelujen piiriin. Tiedottamisen tehostaminen kaikkien toimijoiden toimesta esim. päiväkoti, koulut, sosiaalitoimi. Jokainen maahanmuuttajaperheen kohtaava taho. Koko perheen tilanteen huomioiminen. Terveystarkastusten toteutuminen neuvoloissa, Huolen puheeksi ottaminen koko perheen asioissa, ei vain lapsen ja nuoren. Vastauksen kuuleminen. Tehostetaan ohjausta terveystarkastuksiin. Jokainen maahanmuuttajaperheen kohtaava taho. Jokainen maahanmuuttajaperheen 16
koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä vastaanotoilla. Perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Potilas ja omainen tulevat ymmärretyksi, kun hänen asioitaan käsitellään. Potilaan kulttuuritaustan huomioon ottaminen. Potilaan hyvä hoito. Tulkkipalvelujen käyttö. Vahvistetaan vanhempien vastuun ottoa nuoresta/ lapsesta. Omahoitajan nimeäminen, yhteistyö muiden kunnan toimijoiden kanssa. Tulkkauspalvelujen järjestäminen. Monikulttuurisuuskoulutuksen järjestäminen työntekijöille. kohtaava taho Yksikköjen esimiehet Terveyskeskuksen johto 5.9 Kotoutumista tukevien sosiaalipalvelujen järjestäminen Hausjärven sosiaalitoimi Hausjärvellä perusturvan alaisuuteen kuuluu palvelut (lastensuojelu-, aikuis-, vammaisja sosiaalityö sekä vanhustyö.) Palveluiden järjestämisessä maahanmuuttajat huomioidaan siten, että heille järjestetään asioimiseen tarvittava asioimistulkki asioiden eteenpäin saattamiseksi. Lastensuojelussa on käytössä http://www.lastensuojelu.info/ sivustot, joita voidaan käyttää tarvittaessa asiakastyön tukena. Sijoitustilanteissa huomioidaan lastensuojelulain 50 pykälän mukaiset vaatimukset kielellisen, kulttuurisen sekä uskonnollisen tausta huomioimisessa. Aikuissosiaalityössä ohjataan asiakasta tämän tarvitsemien palveluiden piiriin ja tarjotaan myös sosiaaliohjausta. Lopen sosiaalitoimi Sosiaalipalvelujen lähtökohtana on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ennalta ehkäisy. Lopen sosiaalitoimiston tuottamat ja järjestämät sosiaalipalvelut ovat lastensuojelu, lastenvalvojan palvelut, vammaispalvelut, kehitysvammaisten palvelut, aikuissosiaalityö, päihdepalvelut, toimeentulotuki ja kuntouttava työtoiminta sekä vanhusten palvelut. Ehkäisevää työtä kunnassa tehdään yhteistyössä neuvoloiden, päivähoidon, koulujen ja nuoriso- ja liikuntatoimen kanssa. Sosiaalipalveluja annetaan maahanmuuttajille samoilla perusteilla kuin muillekin asiakkaille. Maahanmuuttaja saa käytännön apua ja opastusta sekä neuvoja erilaisissa, jotka voivat liittyä esimerkiksi elämänhallintaan, erilaisten etuuksien hakemiseen tai lasten hyvinvointiin. Lopen sosiaalitoimisto sijaitsee kunnantalolla osoitteessa Yhdystie 5. Akuuteissa kriisitilanteissa toimistojen aukioloaikojen ulkopuolella apua saa sosiaalipäivystyksestä soittamalla hätänumeroon 112. Lopen sosiaalitoimistossa maahanmuuttaja-asiakkaita voidaan palvella suomen tai englannin kielellä ja tarvittaessa hankitaan tulkkipalveluja. 17
Riihimäen sosiaalitoimi Riihimäen kaupungin aikuissosiaalityötä tehdään sekä alueellisessa sosiaalityössä että työvoiman palvelukeskuksessa. Aikuissosiaalityön asiakastyötä tekevään työryhmään kuuluu 5 sosiaalityöntekijää, 2 sosiaaliohjaajaa, 5 etuuskäsittelijää sekä osastosihteeri. Aikuissosiaalityössä pyritään suunnitelmalliseen työskentelyyn yhdessä asiakkaan kanssa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Työn tukena käytetään erilaisia asiakassuunnitelmia. Toimeentulotuki on yksi työväline asiakkaan tukemisessa. Taloudellisen tuen tarve on pääasiallinen syy asiakkaiden hakeutuessa aikuissosiaalityön piiriin. Maahanmuuttajien sosiaalityöhön ei Riihimäellä ole varattu erillisiä resursseja, vaan maahanmuuttajat ovat samojen aikuissosiaalityön palveluiden piirissä kuin muutkin kaupunkilaiset. Maahanmuuttajien määrän kasvaessa on aikuissosiaalityössä syytä kiinnittää erityistä huomiota tämän asiakasryhmän erityisten tarpeiden huomioimiseen sekä henkilöstön osaamisen ja asiantuntemuksen kehittämiseen lähivuosien aikana. Aikuissosiaalityön palvelujen kehittäminen Maahanmuuttajatyön sisällön ja aikuissosiaalityön henkilöstön Johtava sosiaalityöntekijä, maahanmuuttajille. osaamisen suunnitelmallinen palvelualuepäällikkö kehittäminen. 5.10 Monialainen verkostoyhteistyö Uuden lain mukaisesti kunnan on kehitettävä kotouttamista tukevia palveluja monialaisena yhteistyönä. Yhteistyöhön tulee osallistua kaikki kunnan hallintokunnat, TE-toimisto, Seurakunta, poliisi, Kela sekä kolmannen sektorin toimijat. Kunta ja TEtoimisto vastaavat yhdessä kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä, niihin ohjaamisesta sekä seurannasta. Maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelma laaditaan pääsääntöisesti yhteistyössä maahanmuuttajan, sosiaalityöntekijän ja työvoimaneuvojan kanssa. Maahanmuuttajaperheiden kotoutumista Kotouttamisasioiden työryhmän perustaminen alueelle. Sivistysjohtaja Ohjausryhmässä tuetaan sivistysjohtajat, Kotouttamistyön ohjausryhmän perusturvajohtajat, 18
moniammatillisena yhteistyönä. Seudullisen verkostoyhteistyön kehittäminen kotouttamisasioissa. perustaminen alueelle. TE-hallinto, HRAKS, Hyria, 3.sektori. 5.11 Kotoutumispalvelujen kehittäminen Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. (1386/2010, 6 ) Kotoutumista tukevat palvelut suunnitellaan ja toteutetaan tarvetta vastaavasti. Suunnittelun pohjana on maahanmuuttajien alueelle muuton ja palvelujen käytön seuranta. Suunnittelun lisäksi asiakasseurantaa tarvitaan valtion korvausten hakemiseen. Kotouttamislain perusteella kunnalle korvataan pakolaisten kotoutumisen tukemisesta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi haettavana on muun lainsäädännön perusteella saatavia valtionosuuksia. Maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen vapaa-ajan toiminnan kautta. Kartoitetaan alueen maahanmuuttajien tarpeet palvelujen järjestämisestä. Selvitetään alueen kuntien mahdollisuutta tulevaisuudessa vastaanottaa kiintiöpakolaisia. Monialaisen yhteistyön tiivistäminen kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Kulttuuri- ja vapaa.aikapalvelujen monikultt.työn organisoiminen ja kehittäminen. Yhteydenpito 3.sektorin toimijoihin. Kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Kysely/haastattelu Kotouttamistyöstä vastaava taho Mosaiikki-projekti järjestää Toteutetaan selvitys ohjelmakauden aikana. Riihimäen kaupunginhallitus Hausjärven kunnanhallitus Lopen kunnanhallitus 19