VIITASAAREN KAUPUNGIN VUODEN 2013 TALOUSARVIO, PALVELUSOPIMUS JA VUOSIEN 2014 2015 TALOUSSUUNNI- TELMA 1
2 1. Johdanto 5 2. Konsernitavoitteet 6 2.1. Kaupungin yleiset konsernitavoitteet 6 2.2. Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy 6 2.3. Viitasaaren Lämpö Oy 6 2.4. Viitasaaren Vesi Oy 6 2.5. Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy 6 2.6. Witas Oy 7 2.7. Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus 7 3. Viitasaaren kaupungin strategia 2009 2013 8 3.1. Johdanto 9 3.2. SWOT-NELIKENTTÄANALYYSI VIITASAAREN KAUPUNGISTA 10 3.3. SWOT-ANALYYSI/STRATEGINEN MERKITYS 11 3.4. ARVOT 15 3.5. VIITASAAREN VISIO 2013 15 3.6. VIITASAAREN KAUPUNKISTRATEGIAN 2009-2013 PAINOPISTEET 15 3.7. TOTEUTUS JA SEURANTA 17 4. Toimialakohtaiset tavoitteet vuosille 2012-2014 18 4.1. Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille 2012-2014 18 4.2. Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2012-2014 18 4.3. Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille 2012-2014 18 5. Sitovuus 18 6. Tuloslaskelma 2013 19 7. Yleishallinnon toimielimet 21 7.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2012 2013 välillä 21 7.2. Yleishallinnon talousarvio 2013 23 8. Tukipalvelut. 24 8.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2012 2013 välillä 24 8.2. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2013 27 9. Elinkeino- ja maataloustoimi 27 9.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2012 2013 välillä 27 9.2. Toteutuminen ja poikkeamat 2013 27 9.3. Elinkeino- ja maataloustoimi talousarvio 2013 28 9.4. Yleishallinto yhteensä - talousarvio 2013 29 10. Perusturvan toimiala 30 10.1. Perusturvan toimialan visio: 30 10.2. Toiminnalliset muutokset vuosien 2012 2013 välillä 30
3 10.3. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2013 53 10.4. Perusturvalautakunnan palvelusopimus 2013 54 10.5. Perhepalvelut talousarvio 2013 56 10.6. Vanhuspalvelut talousarvio 2013 57 10.9. Sairaanhoitopalvelut talousarvio 2013 58 10.10. Perusturvan toimiala - talousarvio 2013 59 11. Sivistystoimen toimiala 60 11.1. Varhaiskasvatus 62 11.2. Toiminnalliset muutokset vuosien 2012 2013 välillä 62 11.3. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2013 62 11.4. Varhaiskasvatuksen strategian mukaiset mittarit 62 11.4.1. Varhaiskasvatus talousarvio 2013 64 11.5. Koulut 65 11.6. Toiminnalliset muutokset vuosien 2012 2013 välillä 65 11.7. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2013 66 11.8. Peruskoulujen ja esikoulun strategian mukaiset mittarit 67 11.9. Aluelukion strategian mukaiset mittarit 71 11.10. Koulut talousarvio 2013 73 11.11. Opistot 74 11.12. Toiminnalliset muutokset vuosien 2012 2013 välillä 74 11.13. Opistojen strategian mukaiset mittarit 75 11.14. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2013 79 11.15. Opistot talousarvio 2013 80 11.16. Kirjasto 81 11.17. Toiminnalliset muutokset vuosien 2012 2013 välillä 81 11.18. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2013 81 11.19. Kirjaston strategian mukaiset mittarit 82 11.20. Kirjasto talousarvio 2013 84 11.21. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi 84 11.22. Toiminnalliset muutokset vuosien 2012 2013 välillä 84 11.23. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2013 86 11.24. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen strategian mukaiset mittarit 87 11.25. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi talousarvio 2013 88 11.26. Sivistystoimen toimiala - talousarvio 2013 89 12. Tekninen toimiala 90 12.1. Yhdyskuntatekniset palvelut 90 12.2. Toiminnalliset muutokset vuosien 2012 2013 välillä 90 12.3. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2013 91
4 12.4. Yhdyskuntatekniset palvelut talousarvio 2013 92 12.5. Tilapalvelu 93 12.6. Toiminnalliset muutokset vuosien 2012 2013 välillä 93 12.7. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2013 94 12.8. Tilapalvelu talousarvio 2013 95 12.9. Maankäyttö 96 12.10. Toiminnalliset muutokset vuonna 2013 96 12.11. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2013 96 12.12. Maankäyttö talousarvio 2013 97 12.13. Muut tekniset palvelut 98 12.14. Toiminnalliset muutokset vuosien 2012 2013 välillä 98 12.15. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2013 98 12.16. Muut tekniset palvelut talousarvio 2013 99 12.17. Tekninen toimiala talousarvio 2013 100 13. Ympäristö 101 13.1. Toiminnalliset muutokset vuosien 2012 2013 välillä 101 13.2. Henkilöstösuunnitelman toteutuminen ja poikkeamat 2013 103 13.3. Ympäristölautakunta talousarvio 2013 104 14. Investoinnit 105 15. Rahoituslaskelma 107 16. Allekirjoitukset 108
5 1. Johdanto Tämä on seitsemäs kerta, kun Wiitaunionin kuntaparin kunnat, Pihtipudas ja Viitasaari, käsittelevät tulevan vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman tässä muodossa. Rakenne on yhtenäinen, mutta talousarvioluvut ovat kummallakin omansa. Tulevana talousarviovuonna kannasta ei saada vertailulukuja, koska kustannuspaikkoja ja tilikarttarakennetta on muutettu vastaamaan isäntäkuntamallia. Asiakirjan rakenne käsittää karkealla tasolla seuraavat osiot: - konsernitavoitteet, kohta 2 - kuntastrategia, kohta 3 - palvelusopimus ja toimialakohtaiset tavoitteet(sisältää talousarvion ja taloussuunnitelma, kohdat 4-15) - investoinnit, kohta 16 - rahoituslaskelma, kohta 17 Henkilöstösuunnitelma tuodaan valtuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi erikseen omana kokonaisuutenaan palvelustrategian valmistumisen jälkeen. Lautakuntien palvelusopimukset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi viimeistään helmikuun valtuuston kokouksessa 2013. Palvelusopimuksella kansalaiskunnat tilaavat palvelujen järjestämisen palvelukunnalta. Palvelukunta sitoutuu sopimuksella järjestämään kunnalliset palvelut sopimuksen mukaisesti..
6 2. Konsernitavoitteet 2.1. Kaupungin yleiset konsernitavoitteet 1. Konserniyhteisöjen toiminnan on tuettava kaupungin strategian toteuttamista ja tuotava kaupungille lisäarvoa toiminnallaan. 2. Konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien on toimittava taloudellisesti ja itsensä kannattavasti ja niiden tulee strategian mukaisesti tehostaa toimintaansa. Kaupungin maksettavaksi tulevat käyttömenot ja investoinnit eivät saa kasvaa. 3. Toiminnassa noudatetaan päivitettyä konserniohjetta ja hyvän hallinto- ja johtamistavan ohjeistusta. 2.2. Viitasaaren Vuokra-asunnot Oy 1. Vuoden 2013 tulos on positiivinen. 2. Vuokra-asuntojen käyttöaste on yli 90 % 3. Kuntotutkimusten pohjalta tyhjillään olevat vuokratalot yhtiöitetään ja saatetaan myyntiin 4. Wiitalinnan käyttöönotto taloudellisesti ja hallitusti 2.3. Viitasaaren Lämpö Oy 1. Kotimaisen polttoaineen hyödyntäminen lämpökeskuksessa 2. Kaukolämmön tarjoaminen kaupunkilaisille kilpailukykyiseen hintaan 3. Pitkän tähtäyksen toimintasuunnitelman valmistuminen kesään 2013 mennessä 2.4. Viitasaaren Vesi Oy 1. Perustettava yhtiö käynnistyy hallitusti v. 2013 2. Yhtiön tilikauden tulos +- 0 tulos v. 2013 2.5. Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy 1. Yhtiön talouden vakauttaminen 2. Vuokratilojen käyttöaste pidetään korkeana 3. Vuokrasopimukset ja lainaohjelma tarkistetaan v. 2013 4. Keskustan kehittämisen käynnistäminen Torikaavan pohjalta
7 2.6. Witas Oy 1. Yritysneuvonnassa painotetaan yritysten kehittämisen merkitystä 2. Onnistuneita omistajavaihdoksia nykyistä enemmän 3. Innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan edistäminen 4. Aktivaattorin palkkaaminen vuoden 2013 loppuun 5. Aluekehitysohjelman, elinkeino-ohjelman ja elinkeinostrategian laadinta 6. Matkailumarkkinoinnin kehittäminen 2.7. Konsernihallinto kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto ja hallitus vastaavat kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisestä kaupunkistrategiassa antamansa kuntayhteisön toiminnan linjoituksen ja voimavarojen jaon pohjalta. Perustana ovat Kuntalain mukaiset tavoitteet kuntalaisten hyvinvoinnista. Sisäisen ja ulkoisen konsernin toiminnan ohjauksen tehostamisella pyritään tehokkaaseen ja vaikuttavaan omistajapolitiikkaan. Kaupunginvaltuusto päätti 29.8.2011, että kaupungin tytäryhtiöiden toimintojen ja johtamisen uudelleenjärjestämisen mahdollisuudet selvitetään tavoitteena tytäryhtiöiden tehtävien rationalisointi mahdollisesti toimintoja yhdistämällä keskipitkällä aikavälillä siten, että selvityksessä huomioidaan Viitasaaren kaupungin toiminnot kokonaisuutena. Konsernirakenteen selvityksen yhteydessä tarkistetaan myös ohjaus- budjetointi- ja seurantajärjestelmien toimivuus. Kaupungin vesi- ja viemärilaitos yhtiöitetään ja 1.1.2013 toimintansa aloittaa Viitasaaren Vesi Oy, jolla on Viitasaaren Lämpö Oy:n kanssa yhteinen hallitus ja toimitusjohtaja. Kaupungin konserniohjeita tarkastetaan organisaatiouudistusten ja johtamisjärjestelmän muutosten myötä ohjaus- ja seurantajärjestelmän kehittämiseksi. 1.1.2005 aloitetun Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kaupungin kuntapariyhteistyön, Wiitaunionin toiminnan johtamisen ja ohjauksen kehittämistä on valmisteltu Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen -hankkeessa vuosina 2011-2012. Hankkeen aikana työstettiin Wiitaunionin yhteistyön ja yhteistyösopimuksen kehittämistarpeita (yhteistyön organisointi, talouden hallinta ja kustannustenjako, Kinnulan kunnan rooli yhteistoiminta-alueella ja palvelustrategiatyön käynnistäminen) sekä käsiteltiin kuntauudistuksen valtakunnallisia uusia linjauksia. Kuntapariyhteistyötä jatketaan 29.10.2012 allekirjoitetun Wiitaunionin yhteistyösopimuksen pohjalta. Vuoden 2013 alkupuolella valmistuvalla Wiitaunionin palvelustrategialla varaudutaan palvelutarjonnan muutoksiin tavoitteena tuottaa palvelut entistä joustavammin ja kustannustehokkaammin. Palvelustrategialla määritetään strategiset suuntaviivat Wiitaunionin yhteisten palvelujen kehittämiseen vuoteen 2017 saakka ja kuinka sopimuskuntien palvelutuotanto järjestetään vuosina 2013 2017. 1.1.2009 alkaen perustettu Kinnulan ja Pihtiputaan kuntien sekä Viitasaaren kaupungin perusturvan yhteistoiminta-alue pyritään kuntarakenneuudistuksessa turvaamaan ja sen toimintaa vahvistamaan edelleen 1.1.2013 lukien. 1.1.2013 aloittavat toimintansa ympäristötoimen yhteistoiminta-alue sekä maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue. Ympäristötoimen yhteistoiminta-alueessa ovat mukana ympäristöterveydenhuollon osalta kaikki Saarijärven Viitasaaren seutukunnan 8 kuntaa ja ympäristönsuojelun sekä rakennusvalvonnan
järjestämisen osalta 4 kuntaa eli Kannonkosken, Kivijärven ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren kaupunki. Kyyjärven kunta on mukana yhteistoiminta-alueessa ympäristöterveydenhuollon lisäksi ympäristönsuojelun osalta. Yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana toimii Viitasaaren kaupunki. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueessa ovat mukana Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren kaupunki. Yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana toimii Pihtiputaan kunta. 8 3. Viitasaaren kaupungin strategia 2009 2013 HYVINVOIVA KUNTALAINEN TYÖSTÄ TOIMEEN- TULOA Viitasaaren kaupunki on keskeisen sijaintinsa hyödyntävä viihtyisä ja vireä aluekeskus, joka toimii aktiivisesti asukkaidensa ja täällä asioivien parhaaksi. VETOVOIMAA TALOUS TASA- PAINOON
9 3.1. Johdanto Strategian rakenne Kaupunkistrategia perustuu tulevaisuuden strategiseen tahtotilaan eli visioon, joka kuvaa minkälaiseksi kaupungiksi Viitasaaren halutaan kehittyvän pitkällä aikavälillä. Visiota tarkentavat painopistealueiden strategiset päämäärät, jotka ovat pääosin mitattavia tai arvioitavia pitkän aikavälin kehittämispäämääriä. Päämääristä on johdettu strategian toteuttamisen kannalta keskeiset strategiset tavoitteet ja hankkeet, jotka tarkennetaan budjettiprosessissa vuositason mitattaviksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi ja konkretisoidaan edelleen toimintayksiköiden ja laitosten tavoitteiksi. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja luovat kiinteän perustan mm. johtamiselle. Viitasaaren kaupunkistrategia 2009 2013 perustuu suurelta osin Viitasaaren kaupungin strategiaan 2005 2008, joka hyväksyttiin valtuustossa 13.6.2005. Tällöin strategian painopisteinä olivat asukasluku kasvuun, kuntatalous plussalle, lisää työpaikkoja ja imago positiiviseksi. Kaupunkistrategian tarkistukseen ovat johtaneet muuttunut taloudellinen tilanne, aiemman strategian päivitys 6.8.2007 sekä edellisen kauden valtuutettujen antama arviointi. Arvioinnissa painotettiin talouden kuntoon saattamista, perusturvapalveluiden kehittämistä, kuntayhteistyötä, lapsiystävällistä imagoa ja syntyvyyttä, työllisyyttä ja koulutusta sekä elinvoimaista kuntakuvaa ja torin seudun keskustan kehittämistä. Kaupunginhallitus on valmistellut strategiaa Swot-analyysin pohjalta. Strategialuonnos lähetettiin 19.6.2009 lausuntokierrokselle mm. lautakunnille sekä keskeisille paikallisille yhteistyötahoille. Strategialuonnos oli myös kaupungin kotisivuilla kuntalaisten kommentoitavana. Kirjallisia lausuntoja saatiin yhteensä 18 kpl. Kaupunkistrategian 2009 2013 laadinnassa on lisäksi kuultu useita eri tahoja, mm. henkilöstöä ja mökkiläisfoorumia, joka edustaa kaupungin kesäasukkaita. Strateginen johtaminen kaupungissa on erityisesti kaupunginvaltuuston ja -hallituksen tehtävänä. Strategialla valtuusto osoittaa kunnallispoliittiselle toiminnalle päälinjat seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Kaupunginhallituksen, lautakuntien sekä viranhaltijajohdon tehtävänä on johtaa käytännön toimintaa valtuuston asettamien päälinjojen mukaisesti.
10 3.2. SWOT-NELIKENTTÄANALYYSI VIITASAAREN KAUPUNGISTA Kaupungin vahvuudet Kaupungin heikkoudet Strateginen sijainti Etäisyydet Puhdas ja monipuolinen luonto Julkinen liikenne Kilpailukykyiset elinkustannukset Hitaat tietoliikenneyhteydet Maankäyttöresurssit Väestöpohja Hyvät palvelut Alhainen koulutustaso Monipuoliset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet Hajanainen yhdyskuntarakenne Vireät kylät Alhainen tulotaso Loma-asuminen Kuntatalous Kulttuuri Tunnettavuus Kaupallisten palveluiden keskus Toimintaympäristön mahdollisuudet Toimintaympäristön uhat Liikenneyhteydet Talouskriisi Arvojen uusjako/ maallemuutto Väestön ikääntyminen Loma-asuminen Väestökato Matkailun mahdollisuudet Työpaikkamenetykset Uusiutuvat luonnonvarat Elinvoiman keskittyminen maakunnassa Kuntapariyhteistyö Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys Palvelurakenteiden uudistus Valtiovallan toimenpiteet Seutukuntayhteistyö Kuntapariyhteistyö Ilmastonmuutos
3.3. SWOT-ANALYYSI/STRATEGINEN MERKITYS 11 VIITASAAREN VAHVUUDET Miten hyödynnetään Strateginen sijainti - selkeä seutukeskus - elinkeinopolitiikan kehittäminen - ohikulkuliikenteen pysäyttäminen - Sinisen tien hyödyntäminen Puhdas ja monipuolinen luonto - metsien moninaiskäyttö - vesistö- ja kalastusmatkailu - reitistöt ja kohteet (vaellus, kelkkailu yms.) Kilpailukykyiset elinkustannukset - asunto- ja tonttimarkkinointi - tulomuutto Maankäyttöresurssit - tehokas kaavoitus - kaavoitetaan järvenrantatontteja - kyläkaavat - edulliset teollisuustontit Hyvät palvelut - tiedotus - markkinointi - palveluntuottajien ja kaupungin yhteistyö - ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö - aikuiskoulutuksen kehittäminen - valtionhallinnon palveluiden säilyttäminen paik- - kakunnalla Monipuoliset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet - asukkaiden aktivoiminen liikuntapalveluiden käyttäjinä - hyödynnetään matkailumarkkinoinnissa Vireät kylät - kyläkoulujen monipuolinen käyttö - kylien yhteistyöhankkeet ja markkinointi - palveluyrittäjyyttä kylille - tuetaan kylien omaehtoisia hankkeita - lähiruuan suosiminen - maallemuuttajien houkutteleminen Loma-asuminen - palveluiden markkinoiminen loma-asukkaille - kannustetaan ympärivuotiseen asumiseen ja ns. kakkosasunnon hankintaan Kulttuurijärjestöt ja -tapahtumat - kulttuuriaarteet tuodaan esille ja hyödynnetään kuntamarkkinoinnissa - järjestöjen verkostoituminen Jyväskylän seudun tapahtumajärjestäjien kanssa Kaupallisten palveluiden keskus - ostosmatkailun kehittäminen ja markkinointi - palvelujen ja lähiruuan markkinointi
12 VIITASAAREN HEIKKOUDET Miten poistetaan Etäisyydet - tarjotaan sähköistä asiointia ja sähköisiä pal- - veluja - hyödynnetään etätyömahdollisuudet - tieavustukset - julkisen hallinnon yhteispalvelun kehittäminen Julkinen liikenne - kehitetään asiointiliikennettä - kehitetään kutsuohjattua julkista liikennettä myös keskusta-alueella - vaikutetaan maakunnallisiin linjauksiin, mm. raideyhteyden kunnostamiseen Hitaat tietoliikenneyhteydet - tuetaan laajakaistayhteyksien rakentamista hajaasutusalueelle Väestöpohja - lapsiperheiden palveluihin satsataan - palveluyrittäjyyttä ikäihmisille - luodaan edellytyksiä yrittäjyydelle Alhainen koulutustaso - aikuiskoulutuksen kehittäminen - toisen asteen koulutuksen monipuolistaminen - etä ja verkko-opiskelumahdollisuuksien lisääminen - tuetaan yrittäjien yhteyksiä korkeakouluihin Alhainen tulotaso - korkeamman koulutustason työpaikkoja - yksilöllisten tarpeiden mukainen tonttitarjonta Hajanainen yhdyskuntarakenne - uusi rakennusteollisuuden avaus paikallisesta pientalokonseptista (Viitasaari-talo) - kaavoituksen tiivistäminen keskustaajamassa Kuntatalous - palvelurakenteen uudistaminen - raamibudjetointiin sitoutuminen - aktiivinen elinkeinopolitiikka - investointien sopeuttaminen poistojen tasolle pitkällä tähtäimellä Tunnettavuus - Viitasaari-brändin luominen - markkinointitapojen uudistaminen - viitasaarelaisen taiteen ja kulttuurin tuotteistaminen
13 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MAHDOLLISUUDET Miten käytetään hyväksi Liikenneyhteydet - hyvien yhteyksien hyödyntäminen yritysmarkkinoinnissa - ohikulkuliikenteen pysäyttäminen Arvojen uusjako/maallemuutto - Viitasaari tutuksi Jyvässeudulla ja pääkaupunkiseudulla - yhteys entisiin viitasaarelaisiin - myydään tontteja ja asuntoja sekä markkinoidaan niitä yhdessä kylien kanssa - Loma-asuminen - tonttitarjonnan aktivoiminen koko kaupungin alueella - palvelutarjonnan lisääminen Matkailun mahdollisuudet - LomaSeutu-brändin vahvistaminen - maatilamatkailu - Keitele-järven ja koskien hyödyntäminen - haetaan aktiivisesti uusia matkailuyrittäjiä Viitasaarelle - seudullinen yhteistyö; mm, Piispala ja Saarijärvi - hotelli nelostien varteen - matkailuyrittäjyyden luominen Uusiutuvat luonnonvarat - rakennetaan jalostusketjuja; verkostoidutaan - uusiutuvan energian hyödyntäminen laajamittaisemmin, Viitasaaren Lämpö Oy veturiksi - vesistöjen moninainen käyttö Kuntapariyhteistyö - yhteistoiminnan uudistaminen - tehokas, taloudellinen ja kilpailukykyinen palvelutuotanto - tarjotaan palveluita ympäröivän alueen kunnille kilpailukykyiseen hintaan Palvelurakenteiden uudistus - rakennemuutosten hakeminen - turvataan palvelut ammattitaitoisen työvoi- - man saatavuuden vaikeutuessa - henkilöstön aktivoiminen rakennemuutosten toteuttamiseen - yrittäjärekrytointi - palveluseteleiden hyödyntäminen Seutukuntayhteistyö - suurempien yhteishankkeiden mahdollistaminen - Saarijärvi-Viitasaari tien perusparannus
14 TOIMINTAYMPÄRISTÖN UHAT Miten torjutaan Talouskriisi - elvyttävät investoinnit - kasvavan työttömyyden vaikutusten vähentäminen kunnan työllistämis- ja koulutustoimenpiteillä Väestön ikääntyminen - työpaikkoja nuorille - nuorten perheiden asuntoja - opiskelumahdollisuuksien turvaaminen Viitasaarella - palveluyrittäjyyttä ikäihmisille - lapsiperheiden palveluihin satsataan Väestökato - aktiivinen elinkeinopolitiikka - korkealaatuinen ja monipuolinen tonttitarjonta - monipuolinen asuntotarjonta - myönteinen kuntakuva - pidetään yhteyttä entisiin viitasaarelaisiin Työpaikkamenetykset - yritysvaikutusten arviointi päätöksissä - pidetään hyvä yhteys yrittäjiin - yrityskäynnit - elinkeinorakenteen monipuolistaminen - räätälöidyt yritysratkaisut kehittämisyhtiön kautta - sukupolvenvaihdokset - koulutus Elinvoiman keskittyminen maakunnassa - hakeudutaan strategiseen yhteistyöhön Saarijärven seudun ja Jämsä-Jyväskylä-Äänekoskikehityskäytävän kanssa - hyödynnetään hankerahoja - edunvalvonta maakuntatasolla Ammattitaitoisen työvoiman riittävyys - toisen asteen koulutustarjonnan turvaaminen - joustavat aikuiskoulutusmahdollisuudet - yritysten työvoimatarpeiden ennakointi - nuorten osaajien paluu takaisin kotiseudun palvelukseen - viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö - hyvä henkilöstöpolitiikka - puolisolle työpaikka - etätyön mahdollistaminen Valtiovallan toimenpiteet - edunvalvonta - vahvistetaan aluekeskuksen asemaa Kuntapariyhteistyö - luottamuksen lisääminen - uudistuminen Ilmastonmuutos - energiansäästötalkoot - ympäristövaikutusten arviointi - kunnan rakennusten energiakulutuksen alentaminen 15 prosentilla
3.4. ARVOT 15 Viitasaaren kaupunkistrategiassa korostuvat seuraavat arvot: - turvallisuus - työn kunnioittaminen - yrittäjyys - kotiseuturakkaus - toiminnan tuloksellisuus 3.5. VIITASAAREN VISIO 2013 Viitasaaren kaupunki on keskeisen sijaintinsa hyödyntävä viihtyisä ja vireä aluekeskus, joka toimii aktiivisesti asukkaidensa ja täällä asioivien parhaaksi. 3.6. VIITASAAREN KAUPUNKISTRATEGIAN 2009-2013 PAINOPISTEET Swot-analyysin pohjalta on valittu seuraavat strategian painopistealueet: TYÖSTÄ TOIMEENTULOA TALOUS TASAPAINOON VETOVOIMAA HYVINVOIVA KUNTALAINEN 1. TYÖSTÄ TOIMEENTULOA Strategisena päämääränä on työpaikkaomavaraisuus työpaikkoja lisäämällä ja työttömyyttä vähentämällä. Tavoitteet: Aktiivinen elinkeinopolitiikka uusiutuvan energian käytön lisääminen ja bioenergiasektorin vahvistaminen uusi rakennusteollisuuden avaus paikallisesta pientalokonseptista (Viitasaari-talo) matkailuelinkeinon kehittäminen LomaSeutu-brändiä markkinoimalla strategisen sijainnin hyödyntäminen markkinoinnissa tiivis vuorovaikutus yrittäjien ja maatilayritysten kanssa räätälöidyt yritysratkaisut kehittämisyhtiön kautta uusien yrittäjien aktiivinen hakeminen Edulliset teollisuustontit. Elvyttävät investoinnit. Aikuiskoulutuksen kehittäminen yritysten tarpeiden mukaan. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen. Metsien ja vesistöjen monipuolinen hyödyntäminen. Toimivat tietoliikenneyhteydet. Työttömyyden vähentäminen työllistämis-, kuntoutus- ja koulutustoimenpiteillä. Päätöksenteossa suoritetaan yritysvaikutusten arviointia.
16 Vastuutaho: Kehittämisyhtiö Witas Oy Wiitaseudun Yrityspalvelu Oy Kaupunginhallitus, kehittämisryhmä ja johtavat viranhaltijat Yrittäjäjärjestöt Viitasaaren Lämpö Oy Vuokra-asunnot Oy 2. TALOUS TASAPAINOON Strategisena päämääränä on saada suunnittelukaudella menokasvu hallintaan ja tulos poistojen jälkeen positiiviseksi. Tavoitteet: Raamibudjetointiin sitoutuminen. Veropohjan laajentaminen aktiivisella elinkeinopolitiikalla. Palvelurakenteen uudistaminen. Kuntapariyhteistyöllä tuottavuutta. Investointien sopeuttaminen poistojen tasolle pitkällä tähtäimellä. Olemassa olevan vuokra-asuntokannan myyminen vuokralaisille. Naapurikuntien välisen yhteistyön tiivistämisvaihtoehtojen selvittäminen. Vastuutaho: Toimialat ja lautakunnat Kaupunginhallitus 3. VETOVOIMAA Strategisena päämääränä on luoda Viitasaaresta viihtyisä paikka asua ja yrittää sekä lisätä kaupungin tunnettavuutta kuntamarkkinoinnilla. Tavoitteet: Hakeudutaan strategiseen yhteistyöhön Saarijärven seudun ja Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehityskäytävän kanssa. Luodaan Viitasaari-brändi. Rakennetaan Keski-Suomen kaunein kaupunkikeskusta. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Puutalokonsepti (Viitasaari-talo) nuorille perheille keskustaan + Pientalomessut. Monipuoliset vuokra- ja omistusasuntomahdollisuudet. Loma-asutuksen edistäminen kaikissa muodoissaan. Lapsiperheiden palveluihin satsaaminen. Yhteydenpito entisiin viitasaarelaisiin. Kehitetään ostos- ja kulttuurimatkailua. Viitasaaren taiteen, tapahtumien ja kaupungin markkinointi. Kaupunki houkuttelevaksi työnantajaksi hyvällä henkilöstöpolitiikalla. Luonnosta ja ympäristöstä huolehditaan ja niitä arvostetaan.
Vastuutaho: Kaupunginhallitus Toimialat ja lautakunnat Vuokra-asunnot Oy Kehittämisyhtiö Witas Oy 17 4. HYVINVOIVA KUNTALAINEN Strategisena päämääränä on turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen kaikille kuntalaisryhmille, omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen kannustaminen sekä hyvän palvelutason turvaaminen. Tavoitteet: Terveyden edistäminen. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen. Yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Järjestöjen ja yhdistysten palvelutuotannon ja kansalaisaktiivisuuden edistäminen. Järjestötalon kehittäminen Edistetään ja tuetaan vanhusten kotona asumista. Parannetaan kevyen liikenteen edellytyksiä. Kehitetään kutsuohjattua julkista liikennettä myös keskusta-alueella. Ikäihmisille suunnatun palveluyrittäjyyden tukeminen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen. Hyvinvointistrategian luominen. Turvallisuussuunnitelman laatiminen. Vastuutaho: Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta ja muut lautakunnat Järjestöt ja yhdistykset MITTARIT Väkiluku Työpaikat: syntyneet/vähentyneet työpaikat Perustetut/Lopettaneet yritykset Koulutuspaikat Hoitopäivät Hyvinvointi- ja tuloksellisuusmittarit Käyttötalousmenot Verotulot Lainat 3.7. TOTEUTUS JA SEURANTA Esittelijän on aina perusteltava, miten päätösesitys tukee strategian painopistealueiden toteutumista. Myös esityksen yritysvaikutukset on otettava huomioon. Strategiaa toteutetaan hallintokuntien toimenpiteinä vuosittaisen talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti. Valtuusto arvioi erikseen vuosittain strategian toteutumista ja siihen liittyviä toimenpiteitä sekä päivittää tarvittaessa strategiaa.
4. Toimialakohtaiset tavoitteet vuosille 2012-2014 18 4.1. Wiitaunionin perusturvan keskeiset tavoitteet vuosille 2012-2014 1. Avohoitopainotteinen hoidonporrastus toteutuu. 2. Kuntalaisen oman elämän hallinta vahvistuu - hyvinvoiva kuntalainen 3. Kansansairauksien ennaltaehkäisy, varhaistoteaminen, hyvä hoito ja seuranta terve kuntalainen 4. Perusturvan yhteistoiminta-alueen kuntarajattomat palvelut toimivat sovitusti 5. Osaavaa, ammattitaitoista ja hyvinvoivaa henkilökuntaa riittävästi 4.2. Wiitaunionin sivistystoimen keskeiset tavoitteet vuosille 2012-2014 1. Vapaa-aikatoimen uusi organisaatio toteutuu. 2. Nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyvä ohjelma valmistuu toukokuuksi 2013. 3. Yhtenevän perusopetuksen opetussuunnitelmatyö käynnistyy. 4. Varhaiskasvatuksessa: Varahoitojärjestelmä otetaan käyttöön Pihtiputaalla syksyllä 2013. Viitasaarella päivähoitotoimintaa suunnataan päivähoitokeskukseen. 4.3. Wiitaunionin teknisen toimen keskeiset tavoitteet vuosille 2012-2014 1. Toteuttaa kiinteistöprojektin mukaiset toimenpiteet aikataulun mukaisesti 2. Toteuttaa siivouksen nykytila-analyysin mukaiset kehittämistoimenpiteet 3. Toteuttaa investoinnit suunnitellusti ja kehittää investointiohjelman seurantaa 4. Kaavoituksessa edetään laaditussa aikataulussa 5. Laaditaan 5-vuotissuunnitelmat katujen kunnossapitoon 6. Hankintasäännön noudattamisen selkeyttäminen 5. Sitovuus Talousarvio on sitova prosesseittain eli sillä tasolla, jolla kunnan- ja kaupunginvaltuusto myöntää määrärahan ja tuloarvion sekä vahvistaa tavoitteet. Lautakuntien tulee vahvistaa omat käyttösuunnitelmat sekä tarkentaa tavoitteensa valtuuston hyväksymien määrärahojen mukaan. Valtuusto on hyväksynyt talousarvion nettoperusteisesti. Investointiosassa yli 168.000 euron hankkeille myönnetyt määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia, pienempien kohteiden määrärahat ovat lautakuntia sitovia sillä tarkkuudella, joilla valtuusto määrärahan ja tuloarvion vahvistaa ellei sitovalla perustelulla ole toisin määrätty.
6. Tuloslaskelma 2013 VIITASAAREN KAUPUNKI Budj. Muut Bu+mu Budjet Ero Tasu Tasu 2012 2012 2013 % 2014 2015 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot 33 000 33 000 27 000-18,2 27 27 Täydet valtiolta saadut korvaukset 55 900 55 900 107 080 91,6 107 107 Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä 18 827 650 596 000 19 423 650 21 297 068 9,6 21 874 20 911 Muut suoritteiden myyntituotot 6 193 735 6 193 735 6 273 569 1,3 6 663 6 274 Myyntituotot 25 110 285 596 000 25 706 285 27 704 717 7,8 28 671 27 319 Maksutuotot Terveydenhuollon maksut 1 838 974 1 838 974 1 875 788 2 2 025 2 022 Sosiaalitoimen maksut 1 237 837 1 237 837 1 184 305-4,3 1 189 1 184 Opetus- ja kulttuuritoimen maksut 60 500 60 500 62 600 3,5 65 68 Yhdyskuntapalvelujen maksut 490 200 490 200 552 500 12,7 612 553 Maksutuotot 3 627 511 3 627 511 3 675 193 1,3 3 891 3 827 Tuet ja avustukset 834 415 834 415 854 125 2,4 949 854 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 4 087 771 4 087 771 4 264 774 4,3 4 287 4 240 Muut toimintatuotot 19 900 19 900 69 545 249,5 70 59 Muut toimintatuotot 4 107 671 4 107 671 4 334 319 5,5 4 357 4 298 TOIMINTATUOTOT 33 679 882 596 000 34 275 882 36 568 354 6,7 37 868 36 298 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -19 717 202-23 732-19 740 934-20 797 106 5,4-21 315-20 865 Henkilöstökorvaukset, henk.korjauserät 155 145 155 145 120 300-22,5 134 120 Palkat ja palkkiot -19 562 057-23 732-19 585 789-20 676 806 5,6-21 181-20 745 Henkilösivukulut Eläkekulut -4 949 064-4 912-4 953 976-5 190 657 4,8-5 326-5 044 Muut henkilösivukulut -1 256 001-1 356-1 257 357-1 326 054 5,5-1 369-1 274 Henkilösivukulut -6 205 065-6 268-6 211 333-6 516 711 4,9-6 695-6 318 Henkilöstökulut -25 767 122-30 000-25 797 122-27 193 517 5,4-27 876-27 063 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -28 362 720-1 184 000-29 546 720-31 001 986 4,9-31 657-29 679 Muiden palvelujen ostot -9 522 103-9 522 103-9 909 801 4,1-9 901-9 596 Palvelujen ostot -37 884 823-1 184 000-39 068 823-40 911 787 4,7-41 557-39 275 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -3 383 140-3 383 140-3 363 630-0,6-3 525-3 416 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 383 140-3 383 140-3 363 630-0,6-3 525-3 416 Avustukset Avustukset kotitalouksille -2 790 149-2 790 149-3 107 517 11,4-3 126-3 118 Avustukset yhteisöille -343 500-2 411-345 911-388 500 12,3-395 -375 Avustukset -3 133 649-2 411-3 136 060-3 496 017 11,5-3 520-3 492 Muut toimintakulut Vuokrat -2 436 163-2 436 163-2 678 530 9,9-2 789-2 646 Muut toimintakulut -250 509-250 509-258 824 3,3-267 -259 Muut toimintakulut -2 686 672-2 686 672-2 937 354 9,3-3 057-2 905 TOIMINTAKULUT -72 855 406-1 216 411-74 071 817-77 902 305 5,2-79 535-76 151 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -39 175 524-620 411-39 795 935-41 333 951 3,9-41 667-39 853 Verotulot 19 091 000 19 091 000 20 748 000 8,7 21 491 22 095 Valtionosuudet 21 772 064 21 772 064 22 218 901 2,1 22 663 23 117 19
Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 50 000 50 000 50 000 50 50 Muut rahoitustuotot 10 000 10 000 90 000 800 90 90 Korkokulut -360 000-360 000-375 000 4,2-375 -375 Muut rahoituskulut -10 000-10 000-10 000-10 -10 Rahoitustuotot ja -kulut -310 000-310 000-245 000-21 -245-245 VUOSIKATE 1 377 540-620 411 757 129 1 387 950 83,3 2 242 5 114 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 935 172-1 935 172-2 184 083 12,9-2 194-2 158 Poistot ja arvonalentumiset -1 935 172-1 935 172-2 184 083 12,9-2 194-2 158 TILIKAUDEN TULOS -557 632-620 411-1 178 043-796 133-32,4 48 2 956 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -557 632-620 411-1 178 043-796 133-32,4 48 2 956 20