HAKEMUS 201510003 TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHA Hakemus on lähetetty 11.6.2014 15:18:54 HANKKEEN LUONNE Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Terveyden edistämisen johtamiseen (esim.strategiatyö, toimeenpanorakenteet) Työkalujen kehittämiseen (mallit, toiminta- ja työtavat ja ohjeet) Yhteistyön kehittämiseen eri sektoreiden välillä Tietopohjan ja osaamisen kehittämiseen (tutkimukset, hyvinvointitedon seuranta, terveyden edistämisen arviointi ym.) PAINOPISTEALUEET Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Tupakan, alkoholin ja huumeiden käytön ehkäisyyn ja vähentämiseen Mielenterveyden edistämiseen ja/tai syrjäytymisen ehkäisyyn (esim. lähisuhdeväkivallan ehkäisy, osallisuus, varhainen puuttuminen) Terveellisen ravitsemuksen edistämiseen ja/tai toimintakyvyn edistämiseen ja liikunnan lisäämiseen Ympäristön turvallisuuden ja esteettömyyden tukemiseen (esim. kotija vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen Muuhun terveyden edistämiseen, mihin? Lisätietoja painopisteestä HAKIJA Hanke-ehdotuksesta vastaava organisaatio, yhteistyöhankkeen koordinaattori Nimi JAMK Jyväskylän ammattikorkeakoulu Hakijan arvonlisäverovelvollisuus Kyllä VASTUUHENKILÖ Hankkeen vastuuhenkilöllä on päävastuu hankkeen toteutumisesta ja taloudenhoidosta valtionavustuksen ehtojen mukaisesti. Vastuuhenkilöllä on nimenkirjoitusoikeus organisaatiossa, jolle avustus myönnetään. Nimi Latvala Eila Asema Yksikön johtaja Yhteystiedot (puhelin, email) 0407441748, eila.latvala@jamk.fi Postilokero / Katuosoite Puistokatu 35 40200 Jyväskylä YHTEYSHENKILÖ Hankkeen yhteyshenkilö on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja voi tarvittaessa tiedottaa hankkeen etenemisestä. Nimi Ala-Luhtala Riitta Asema Lehtori Yhteystiedot (puhelin, email) 0405535649, riitta.ala-luhtala@jamk.fi Postilokero / Katuosoite Piippukatu 2 40100 HANKKEEN TIEDOT Hankkeen nimi MAUSTE - Maahanmuuttajien seksuaaliterveyden ja turvataitojen edistäminen Hankkeen kokonaiskesto 1.1.2015-31.12.2017 Hanke koordinoi useampaa osahanketta Hanke on osa suurempaa kokonaisuutta Hanke on saanut aiemmin rahoitusta terveyden edistämisen määrärahasta Haettu 271 644,39 Esitys Myönnetty Hakemus 201510003 11.6.2014 Sivu: 1
HANKKEEN TIEDOT Lyhyt kuvaus hankkeesta. Tiivistelmä voidaan julkaista THL:n nettisivuilla. Hanke edistää fertiili-ikäisten maahanmuuttajien seksuaaliterveyspalveluiden käyttöä ja parisuhteeseen, vanhemmuuteen sekä turvataitoihin liittyviä tietoja ja taitoja.hankkeessa vahvistetaan ammattilaisten monikulttuurista seksuaaliterveyden osaamista. Tuotoksena ovat 1) seksuaalikasvatuskoulutus ammattihenkilöille, 2) malli seksuaaliterveyspalveluista neuvolatyössä 3) maahanmuuttajille vertaisryhmät ja vertaisryhmäkouluttajakoulutus, 4) alueelliset ja kansalliset verkostot 5) mobiiliohjauksen käyttö vertaisryhmissä 6) kotimaiset ja kansainväliset julkaisut hankkeen tuotoksista. Hankkeen tarve. Miksi juuri tätä hanketta tarvitaan ja mihin näyttöön tai kokemukseen tarve perustuu? Millaiseen yhteiskunnalliseen tarpeeseen hanke vastaa? Maahanmuutto Suomeen kasvaa. Maahanmuuttajista suurin osa on fertiili-ikäisiä,ja heillä on seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmia enemmän ja aihealueen tietoa vähemmän, kuin kantaväestöllä. Tutkimusten mukaan he eivät myöskään käytä yhtä aktiivisesti ennaltaehkäiseviä seksuaaliterveyspalveluita kuin kantaväestö. Osalla on traumaattisia kokemuksia ja/tai tiedot seksuaaliterveydestä perustuvat lähtömaan tietoihin, mikä usein estää seksuaaliterveyspalveluiden käytön. Lisäksi opettajilla ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on todettu olevan niukasti tietoa monikulttuurisesta seksuaaliterveyden edistämisestä. Tarvetta on myös integroida seksuaalikasvatus osaksi kotoutumiskoulutusta sekä oppilaitosten opetusta ja ops-työtä. Innovatiivisia, osallistamista tukevia välineitä, kuten mobiiliohjausta, tarvitaan maahanmuuttajien ja ammattilaisten välisessä työskentelyssä. Hyvä seksuaaliterveys edistää maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja auttaa kotoutumisessa. Hankkeen päämäärä. Päämäärä on hankkeen pitkän aikavälin tavoite. Mitä hankkeella halutaan saavuttaa? Päämääränä on ennaltaehkäistä maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmia tehostamalla ammattilaisten monikulttuurista seksuaaliterveyden osaamista. Toisena päämääränä on väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen vahvistamalla maahanmuuttajien seksuaaliterveyden tietoja ja taitoja sekä turvataito-osaamista. Kolmantena päämääräänä on, että fertiili-ikäisten maahanmuuttajanaisten seksuaaliterveyspalveluiden käyttö on lisääntynyt sekä erityisesti maahanmuuttajamiesten osallistuminen ko. palveluiden käyttöön on kasvanut. Neljäntenä päämääräänä on tuottaa kustannustehokkaita, uusia työkaluja ja -menetelmiä seksuaaliterveyden ohjaukseen (mm.mobiiliohjaus). Viidenneksi monikulttuurinen seksuaalikasvatus on integroitu pysyväksi osaksi seksuaaliterveyspalveluita sekä maahanmuuttajien koulutusta. Lisäksi luodaan pysyvä verkostomalli maahanmuuttajien kanssa työskenteleville sekä tuotetaan uutta tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveyden edistämisestä. HANKKEEN KOHDERYHMÄ JA SEN KATTAVUUS Hankkeella tavoitellaan muutosta seuraavassa kohderyhmässä Lapset ja nuoret Lapsiperheet Työikäiset Ikääntyneet Muu kohderyhmä, mikä? Fertiili-ikäiset maahanmuuttajat, ammattilaiset Mikä on kohderyhmäsi suuruus toiminta-alueella? 5 000 Kuinka suuren osan kohderyhmästä aiot tavoittaa hankkeen toiminnalla (arvio prosentteina)? 15 Miten kohderyhmä on mukana hankkeen suunnittelussa? 1) Viiden maahanmuuttajan teemahaastattelut keväällä 2014, jossa kartoitettu heidän näkemyksensä ja tarpeensa seksuaaliterveyden alueelta 2) Työpaja (huhtikuu 2014) Jyväskylän ammattiopiston, kristillisen opiston, Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalveluiden, neuvoloiden, seurakunnan ja Gloria -järjestön työntekijöille. Työpajassa ideoitu yhdessä maahanmuuttajien seksuaaliterveyden edistämisen haasteita ja tarpeita sekä ratkaisuvaihtoehtoja. 3) Viisi yhteistyökokousta kevään 2014 aikana hankkeeseen mukaan lähtevien kumppaneiden kanssa. Kokouksissa aktiivisesti kuultu kumppaneiden näkemyksiä työnsä kehittämisestä ja maahanmuuttajien seksuaaliterveyden edistämisen interventioista. 4) Hankesuunnitelmaa kierrätetty kumppaneilla, joten heillä on ollut aito mahdollisuus kommentoida suunniteltuja toimenpiteitä. 5) Seksuaaliterveyden tutkimuksista, suosituksista ja toimenpideohjelmista sekä tilastokeskuksesta saatavaa tietoa käytetty työpajan pohjatyössä sekä hankevalmistelussa hyväksi. Kohdennetaanko toimenpiteitä erikseen erilaisille väestöryhmille perustuen seuraavaan jaotteluun? Sukupuoli Ikä Alue Koulutustaso Muu, mikä? Fertiili-ikäiset maahanmuuttajat, ammattilaiset Hakemus 201510003 11.6.2014 Sivu: 2
Miten? Seksuaaliterveyden edistäminen kohdistetaan erityisesti fertiili-ikäisille maahanmuuttajille, jotka ovat pakolaisstatuksella tai perhe- ja/tai opiskelusyistä muuttaneet Suomeen. Koulutetaan opetushenkilöstöä toteuttamaan monikulttuurista seksuaalikasvatusta ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kehittämään ja vahvistamaan seksuaaliterveyspalveluja. Maahanmuuttajille käynnistetään erityyppisiä vertaisryhmiä (nais- ja miesryhmät, parisuhderyhmät) ja koulutetaan heistä vertaisryhmäohjaajia. On selkeästi todettu, että maahanmuuttajamiehet tarvitsevat seksuaaliterveyden alueella oman ryhmänsä ja miespuolisen vetäjän. Alueellisesti hanke painottuu Keski-Suomen ja Itä-Suomen alueille, joissa pilotoidaan hankkeessa kuvattuja interventioita ja seksuaaliterveyden palvelumalleja. Näitä levitetään hankkeessa tuotettujen julkaisujen ja luodun verkostomallin kautta muualle Suomeen. Tavoitellaanko näillä toimenpiteillä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista ja miten? Tavoitellaan! Kantaväestön ja maahanmuuttajien välisten terveyserojen kaventaminen tapahtuu opettajien ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten monikulttuurisen seksuaaliterveyden osaamisen vahvistamisella sekä maahanmuuttajien seksuaaliterveyden tietojen ja taitojen kasvattamisella mm. palveluja kehittämällä ja vertaisryhmien avulla. Seksuaaliterveyden tietojen ja taitojen lisääntymisen ja erityisesti turvataito-osaamisen avulla ehkäistään syrjäytymistä ja eriarvoisuutta riippumatta koti- ja kulttuuritaustasta tai asuinpaikasta. Hankkeessa huomioidaan kulttuurisensitiivisyys, sukupuoli ja seksuaalisuuden moninaisuus. Kohdennettujen palvelujen ja interventioiden avulla lisätään fertiili-ikäisten maahanmuuttajien osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä edistetään heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaaan. Modernien ohjausvälineiden, kuten mobiiliohjauksen, vieminen maahanmuuttajien ohjaukseen vastaa mm. palveluiden tasalaatuisuuden haasteeseen ja auttaa terveyserojen kaventamisessa. HANKKEEN TOIMINTA-ALUE Mikä on hankkeen toiminta-alue niiden toimenpiteiden osalta, mitä hankkeessa tehdään tai mitä hankkeessa kehitetään/testataan? Koko Suomi Alue/maakunta Kunta Muu, mikä? Hakemus 201510003 11.6.2014 Sivu: 3
HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMET, TULOKSET JA ARVIOINTI Hakemus 201510003 11.6.2014 Sivu: 4
Tavoitteet. Minkälaista muutosta tavoitellaan? Hyvä tavoite on täsmällinen, aikataulutettu, realistinen, mitattavissa oleva ja oleellinen. Toimenpiteet ja keinot. Mitä tehdään konkreettisesti ja kuinka paljon? Kuka tekee, kenelle ja minä hankevuonna? Miten kohderyhmä saadaan mukaan? Ovatko toimet sellaisia, että ne vakiintuvat osaksi normaalia toimintaa? Tulokset ja vaikutukset. Mitä saadaan aikaiseksi? Mikä muuttuu? Arviointisuunnitelma. Miten osoitatte, että hankkeen tavoitteet on saavutettu? Mitkä ovat hankkeen onnistumisen kriteerit? Työpaketti I: Maahanmuuttajien kanssa työskentelevien ammattilaisten monikulttuurinen seksuaaliterveyden edistämisen ja turvataito-osaaminen on lisääntynyt. Opetuksessa ja seksuaaliterveyspalveluissa on toimintamalli siitä, miten opetus ja palvelut järjestetään mahdollisimman kustannustehokkaasti ja laadukkaasti maahanmuuttajille. Seksuaalikasvatuskoulutus ammattilaisille. Osallistujina neuvolan, perhetyön, tulkkikeskuksen, maahanmuuttajapalveluiden, kristillisen ja ammattiopiston ammattilaiset. Kohderyhmän kanssa jo sovittu osallistumisesta. Koulutuksen aihe integroidaan osaksi ammattilaisten työtä. Kolme koulutusta vuosina 2016-2017, JAMK & Savonia kouluttajina. Seksuaalikasvatus ja turvataito-osaamiseen liittyvät sisällöt ja menetelmät ovat integroituneet osaksi kotoutusprosessia, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä oppilaitoksien opetussuunnitelmia. Ammattilaisten tiedot ja taidot aihepiiristä ovat lisääntyneet. Malli maahanmuuttajien seksuaaliterveyspalveluista neuvolatyössä on kehitetty ja pilotoitu. Seksuaalikasvatuskoulutukset ovat pidetty. Palvelu- ja opetussuunnitelmissa aihepiirin asiat ovat huomioitu. Koulutusprosessin aikana ja jälkeen kerätään palaute ammattilaisilta, palveluiden käyttäjiltä sekä oppilaitoksien maahanmuutt.opiskelijoilta. Koulutusta muutetaan palautteiden perusteella. Malli seksuaaliterveyspalveluista on osa arkityötä. Työpaketti II: Maahanmuuttajien tiedot ja taidot vanhemmuudesta, parisuhteesta ja turvataidoista ovat vahvistuneet. Maahanmuuttajamiehet ovat onnistuneesti luoneet vertaisryhmän ja se vahvistaa heidän osallisuuden tunnetta ja kotoutumista Suomeen. Vertaisryhmien kouluttajat on valittu onnistuneesti ensimmäisistä vertaisryhmistä. Toteutetaan maahanmuuttajien vanhemmuus, parisuhde ja turvataito - teemalliset miesten ja naisten vertaisryhmät ja perhevalmennukset. Käynistetään edellisiin teemoihin liittyvä maahanmuuttajien vertaisryhmäkouluttajakoulutus. Kolme 8 hengen vertaisryhmää vuosina 2016-2017. Yhteistyökumppaneiden kautta saadaan osallistujat. Vertaisryhmät vakiintuneet Osallistujien tiedot ja taidot lisääntyvät vanhemmuuden, parisuhteen ja turvataitojen osalta. Osallistujien sisäinen ja ulkoinen turvallisuus lisääntyy ja heidän syrjäytymisensä riski vähenee sekä osallisuuden tunteensa ja yhdenvertainen kohtelu lisääntyy. Maahanmuuttajapariskuntien, miesten ja naisten vertaisryhmät ovat toteutuneet onnistuneesti, arvioidaan aihealueiden teemoja. Vertaisryhmien vetäjiä (kouluttajakoulutus) on tarjolla hyvin. Osallistujilta kerätätään palautetta ryhmien aikana ja niiden jälkeen. Toimintaa muutetaan saatujen palautteiden suuntaisesti. Työpaketti III: Osallistetaan maahanmuuttajat kehittämään ja vaikuttamaan heitä itseään koskeviin palveluihin, kuten mobiiliohjauksen kehittämiseen seksuaaliterveyden ohjausprosessissa sekä terveyskasvatusmateriaalin tuottamiseen. Maahanmuuttajien yhdenvertaisuuden tunne vahvistuu ja heidän integroitumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan helpottuu. Kehitetetään, pilotoidaan mobiiliohjaus (lähetetään pohdintaa herättäviä kysymyksiä, kannusteita) eri palveluissa ja vertaisryhmien toteutuksessa. Kehitetään ohjausmateriaalia maahanmuuttajille vanhemmuus-, parisuhde- ja turvataitoteemoista sekä seksuaaliterveyspalveluista. Mobiilipilotit 2015-1017, materiaalin luominen 2015-16, valmis 2017. Mobiiliohjaus on otettu käyttöön maahanmuuttajien seksuaaliterveyden ohjauksessa ja palveluissa. Kulttuurisensitiivistä terveyskasvatusmateriaalia on käytettävissä hankkeen kohderyhmälle sekä heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Materiaali on innovatiivistä huomioiden kohderyhmän monimuotoisuuden ja erityisen tuen tarpeet. Mobiiliohjauspilottiin on onnistuttu rekrytoimaan riittävästi ammattilaisia ja maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat ovat halukkaita ja motivoituneita osallistumaan heitä itseään koskevan materiaalin kehittämiseen. Palautetta kerätään materiaalien tuottajilta ja kohderyhmältä ja tulosten mukaan muokataan, suunnitellaan ja tuotetaan uutta materiaalia. Työpaketti IV: Maahanmuuttajien kanssa työskentelevät ammattilaiset verkostoituvat jakaen hyviä käytäntöjään, osaamistaan sekä kehittävät työtään ja palveluita yhä kulttuurisensitiivisemmäksi. Ammattilaiset osaavat hyödyntää yhä paremmin toistensa osaamista monikulttuurisen seksuaaliterveyden alueella. Organisoidaan ja järjestetään kolme kertaa hankkeen aikana (vuosina 2015, 2016, 2017) alueelliset ja vatakunnalliset verkostotapaamiset monikulttuurisesta seksuaaliterveyden ja lisääntymisterveyden ajankohtaisista teemoista. (2015-2017). Ammattilaisten monikulttuurinen seksuaaliterveysosaaminen vahvistuu ja kasvaa. Kulttuurisensitiiviset käytännöt ja palveluiden kehittämisideat jaetaan ja levitetään verkoston avulla. Yhteistyö ja verkostoituminen lisääntyvät ja tämä auttaa kehittämään palveluita entistä tehokkaammaksi, oikea-aikaiseksi sekä laadukkaammaksi. Hankkeen aikan on järjestetty kolme kertaa alueelliset ja valtakunnalliset verkostotapaamiset, joissa osanotto on ollut runsasta. Verkostotapaamisten sisältöjä ja toteutusta on muokattu osallistujilta saadun palautteen pohjalta. Hakemus 201510003 11.6.2014 Sivu: 5
Työpaketti V:Tuotetaan uutta tietoa hankkeen interventioiden (malli neuvolatyöhön, maahanmuuttajien perhevalmennus, vertaisryhmät, mobiiliohjaus, uudenlainen terveyskasvatusmateriaali, verkostotapaamiset) vaikutuksista maahanmuuttajien seksuaaliterveyden edistämiseen ja ammattilaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden osaamisen lisääntymiseen Hankkeen aikana kerätään Webropol - kyselypalaute osallistujilta. Hankkeeseen osallistuneille maahanmuuttajille sekä ammattilaisille tehdään ryhmähaastattelut (v. 2017) heidän kokemuksistaan toteutetuista koulutuksista, vertaisryhmistä, mobiiliohjauksesta ja palveluiden kehittämisestä. Osallistutaan alan konferenssiin, jossa esitellään tuloksia. Hankkeen interventioista sekä palautekyselyiden koosteista ja ryhmähaastatteluista kootaan kolme eri julkaisua, joita tarjotaan alan ammatti- ja tiedelehtiin. Osallistutaan valtakunnallisiin ja kansainvälisiin konferensseihin, joissa levitetään tietoa hankkeen tuloksista. Käsikirjoitus-julkaisut ovat valmiita vuoden 2017 lopussa. Yhteen kotimaiseen ja yhteen kansainväliseen konferenssiin on osallistuttu ja levitetty siellä hankkeen tuloksia. Arviointijärjestelmänä on ollut RE-AIM terveysinterventioiden suunnittelun ja arvioinnin malli. Hakemus 201510003 11.6.2014 Sivu: 6
HANKKEEN LISÄTIEDOT Hankkeen järjestäytyminen ja hallinnointi toimet ja aikataulut. Esim. ohjausryhmän perustaminen, hankkeen johto, yhteistyöverkostojen rakentaminen Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) koordinoi hanketta ja kutsuu ohjausryhmän koolle. Ohjausryhmä koostuu maahanmuuttajien, neuvolatyön, oppilaitosten, maahanmuuttajapalveluiden, Savonian ja maahanmuuttajia edustavan järjestön edustajista sekä rahoittajan edustajasta. Ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti hankkeen aikana ja sen tehtävänä on seurata ja tukea hankkeen etenemistä asetettujen päämäärien suuntaisesti. Ohjausryhmässä asioiden esittelijänä toimii hankkeen projektipäällikkö ja ryhmän puheenjohtaja valitaan edustajista. Hankkeelle perustetaan "työrukkasryhmät", jotka muodostuvat eri teemojen mukaisesti: seksuaaliterveyspalvelumallin kehittäminen, seksuaalikasvatuskoulutuksen suunnittelu ja toteutus, vertaisryhmien suunnittelu, käynnistäminen ja toteutus, mobiiliohjauspilotit, seksuaaliterveysmateriaalin tuottaminen, palautekyselyt, ryhmähaastattelut ja niistä julkaisujen tuottaminen. Ryhmien jäsenet voivat olla useissa työrukkasryhmissä jäseninä. Hanke aloitetaan kick off- työpajalla, jossa suunnitellaan ja konkretisoidaan hankkeen tavoitteet, toimenpiteet ja tuotokset. Tämän jälkeen kootaan työrukkasryhmät, jotka kokoontuvat säännöllisesti vetäjiensä johdolla koko hankkeen aikana. Työrukkasryhmät kokoontuvat yhteen projektipäällikön johdolla päivittämään toimintaansa ja tarkastelemaan hankkeelle asetettuja kuutta päämäärää. Hankesuunnitelmavaiheessa on jo systemaattisesti rakennettu yhteistyökumppaneiden kanssa tiivistä verkostoa työpakettien toteuttamiseeen. MAUSTE -hanketta arvioidaan terveysinterventioiden suunnitteluun ja arviointiin kohdistuvan RE-AIM mallin mukaisesti. Yhteistyötahot Jyväskylän kristillinen opisto: Vuokko Saastamoinen, opettaja, Pirjo Salminen, opettaja. Rooli: seksuaalikasvatuskoulutukseen osallistuminen, vertaisryhmien kokoaminen, materiaalin tuottaminen, opetussuunnitelmatyö Jyväskylän ammattiopisto: Ulla-Koukkari-Anttonen, kouluttaja, Hannele Huusko, kouluttaja, Eeva Mäkinen, koulutuspäällikkö. Rooli: seksuaalikasvatuskoulutukseen osallistuminen, vertaisryhmien kokoaminen, materiaalin tuottaminen, opetussuunnitelmatyö Savon ammatti-ja aikuisopisto: Marjatta Selkäinaho, rehtori, Sinikka Miettinen, koulutuspäällikkö. Rooli: seksuaalikasvatuskoulutukseen osallistuminen, vertaisryhmien kokoaminen, materiaalin tuottaminen, opetussuunnitelmatyö Tukinainen: Helena Kallinen, vastaava kriisityöntekijä, psykoterapeutti. Rooli: asiantuntija seksuaalisen trauman kohtaamisessa ja väkivaltatyöskentelyssä Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus,jyte: Riitta-Maija Hautamäki. palvelujohtaja, Hannele Virenius, osastonhoitaja, neuvola, Niina Huttunen, osastonhoitaja, neuvola, Lea Nevala, osastonhoitaja, neuvola. Rooli: Työntekijöiden seksuaalikasvatuskoulutukseen osallistuminen, seksuaaliterveyspalveluiden kehittäminen, perhevalmennuksen kehittäminen Kuopion kaupunki: Hanna-Mari Tanninen, palveluesimies, terveydenhoidon palvelut, Niina Happonen, terveydenhoitaja, neuvola, Sirpa Tarvainen, terveydenhoitaja, neuvola. Rooli: seksuaalikasvatuskoulutukseen osallistuminen, seksuaaliterveyspalveluiden kehittäminen, perhevalmennuksen kehittäminen Kuopion kaupunki: Leila Savolainen, terveydenhoitaja,pakolaisten terveydenhoidon palvelut. Rooli: asiantuntija, mahanmuuttajien terveyspalveluiden kehittäminen Jyväskylän kaupunki,varhaisen tuen palvelut : Sari Paananen, palvelupäällikkö, Taru Leinonen, neuvolan perhetyöntekijä, Sonja Essel, neuvolan perhetyöntekijä. Rooli: monikulttuurisuuden huomiointi neuvolan perhetyönpalveluissa Jyväskylän kaupunki, Maahanmuuttajapalvelut: Marleena Marttinen, psykologi. Rooli: seksuaalikasvatuskoulutukseen osallistuminen, maahanmuuttajapalveluiden kehittäminen Keski-Suomen tulkkipalvelut: Veera Rautavuoma, toiminnanjohtaja. Rooli: seksuaalikasvatuskoulutukseen osallistuminen, tulkkipalveluiden kehittäminen Ami Zad Ruuska, lastenohjaaja ja kokemuskouluttaja. Rooli: asiantuntija maahanmuuttajien vertaisryhmätoiminnan ja palveluiden kehittämisessä Hakemus 201510003 11.6.2014 Sivu: 7
Hankkeen tuotokset. Mitä esitteitä, julkaisuja ym. hanke tuottaa? 1) Opetushenkilöstön, maahanmuuttajapalveluiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden (neuvola, perhetyö) ja tulkkipalvelun ammattilaisille seksuaalikasvatuskoulutus. Koulutuksen aikana kehitetään uusia oppimismenetelmiä, toimintamalleja, panostetaan palveluohjaukseen ja seksuaalikasvatuksen integroimiseen osaksi kotouttamiskoulutusta 2) JAMKin,Savonia-amk:n, Jyväskylän kristillisen opiston, Jyväskylän ammattiopiston ja Savon koulutuskuntayhtymän oppilaitosten opetussuunnitelmiin on sisällytetty kulttuurisensitiivistä seksuaaliterveyteen liittyvää opetusta 3) JYTEN (Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus) keskitetylle seksuaaliterveysasemalle ja Kuopion kaupungin terveydenhoidon palveluihin toimintamalli siitä, miten toteutetaan seksuaali- ja lisääntymisterveydenpalvelut maahanmuuttajille 4) Maahanmuuttajille suunnattu parisuhde- ja perhevalmennusohjelma 5) Vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja turvataitoihin liittyvät maahanmuuttajien vertaisryhmät ja vertaisryhminen ohjaajakoulutus. Nuorille maahanmuuttajamiehille vertaisryhmätapaamisten toimintamalli, jossa ohjaajina ammattilainen ja maahanmuuttaja 6) Vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja turvataitoihin liittyvää materiaalia opetukseen ja suoraan kohderyhmälle, huomioiden myös erityistä tukea tarvitsevat nuoret maahanmuuttajat. 7) Mobiiliohjauksen toimintamalli vertaisryhmätoimintaan ja seksuaaliterveyden ohjaukseen 8) Monitoimijainen, kansallisella tasolla toimiva verkostofoorumi, jonka tavoitteena on hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakaminen maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella 9) Julkaisut liittyen hankkeessa kehitettyihin uusiin interventioihin ja palautekyselyiden tuloksiin sekä ryhmähaastatteluihin. Julkaisufoorumina esim. Opettaja -lehti, Kätilö-, Terveydenhoitaja- ja Sairaanhoitaja -lehdet 10) Hankkeella on www-sivusto, josta löytyy hankkeen ajankohtainen materiaali ja tuotokset Tuotettava aineisto soveltuu aistivammaisille Suoraan Muokattuna Sokeille Kuuroille Kuurosokeille Hankkeen vaikutusten arviointi. Mitä saadaan aikaiseksi suhteessa hankkeelle asetettuun päämäärään ja miten sitä suunnitellaan arvioitavan? Hankkeelle asetettujen päämäärien (ks. ystävällisesti kohta päämärät) saavutetaan seuraavat vaikutukset: - kavennetaan maahanmuuttajien ja kantaväestön välisiä terveyseroja (seksuaaliterveyden alueella) - kehitetään seksuaaliterveyspalveluita erityisesti maahanmuuttajille - tehostetaan ennaltaehkäisevien seksuaaliterveyspalveluiden käyttöä maahanmuuttajien keskuudessa - edistetään sosiaalisesta kestävää Suomea vahvistamalla maahanmuuttajien osallistumista itseään koskevien palveluiden kehittämiseen ja lisäämällä heidän tieto-taitoaan seksuaaliterveydestä ja siihen liittyvistä palveluista Edellä kuvattuja hankkeen vaikutuksia arvioidaan RE-AIM terveysinterventioiden suunnitteluun ja arviointiin liittyvän mallin mukaisesti: a) Saavutettavuus - suunnittelun alussa määritetään kohdeväestön erityispiirteet ja arvioidaan kohderyhmäväestön määrä, saavutettavuutta ja sitoutumista (osallistujien lukumäärät, haastattelut, kyselyt). Projektin henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille annetaan koulutusta kohderyhmän erityispiirteistä ja tarpeista, jotka interventioilla aiotaan saavuttaa (seksuaalikasvatuskoulutuksen toteutuminen, ryhmähaastattelut, palautteet). b) Vaikuttavuus - kaikkien interventioiden jälkeen arvioidaan sitä, miten interventiot ovat vaikuttaneet osallistuvien ihmisten tiedon lisääntymiseen, terveyskäyttäytymiseen ja elämänlaatuu. Myös negatiiviset asiat huomioidaan (intenventioiden aikaiset, ja lopetuksen jälkeiset sekä 6 kk interventoiden loppumisen jälkeiset palautteet kyselyillä ja haastatteluilla). c) Omaksuminen - tämän avulla arvioidaan, kuinka suuri prosenttiosuus eri ammattiryhmistä osallistuu interventioihin (lukumäärät suhteessa kokonaislukumääriin).tarpeen mukaan tavataan ja motivloidaan henkilöstöä ja johtoa uudelleen. Tavoitteiden saavuttamisen kriteereitä ja tiedon tarvetta kohderyhmästä arvioidaan säännöllisesti kyselyillä ja haastatteluilla, ja tarpeen mukaan kriteereitä muutetaan. d) Toimeenpano - arvioidaan kustannuksia, interventioihin käytettyä aikaa sekä interventioiden toteutumista (ammattilaisten ohjausta, tukea, säännölliset kokoukset, palautteet ryhmähaastatteluilla interventioiden toteuttajille). e) Ylläpito - kartoitetaan interventioiden pitkän aikavälin vaikutuksia yksilötasolla sekä toiminnan pysyvyydestä yksikkö tai yhteisötasolla (yksilötasolla:interventioon osallistuvien palautekyselyt ja haastattelut 6 kk-12 kk kuluttua interventiosta), (yhteisötasolla:arvioidaan, missä määrin interventioiden tuomat uudistukset ja keinot ovat käytössä työyksikössä ja onko niistä tullut pysyviä käytänteitä: kyselyt ja ryhmähaastattelut). Hakemus 201510003 11.6.2014 Sivu: 8
Hankkeen tulosten hyödyntäminen ja juurtuminen. Miten hankkeen toimenpiteet mahdollistavat juurtumisen? Miten taataan se, että toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen Työpaketti I: seksuaalikasvatuskoulutus. Ideana on, että koulutuksen myötä seksuaalikasvatus juurtuu osaksi opettajan ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen arkityötä maahanmuuttajille tarjottavissa seksuaaliterveyspalveluissa. Koulutuksen seurauksena ammattilaisten tieto-taito-osaaminen aihepiiristä lisääntyy ja koulutukseen sisältyvien kehittämistehtävien kautta työ kehittyy ja seksuaaliterveyspalvelut tehostuvat. Työpaketti II: vertaisryhmät ja vertaisryhmäkouluttajakoulutukset. Vertaisryhmät juurrutetaan osaksi maahanmuuttajapalveluita tarjoamalla hankkeen aikana vertaisryhmäkouluttajakoulutuksen maahanmuuttajille. Työpaketti III: mobiiliohjaus ja seksuaaliterveysmateriaali. Ammattilaiset ja maahanmuuttajat otetaan mukaan kehittämään ja luomaan sisältöjä mobiiliohjaukseen ja seksuaaliterveysmateriaaliin hankkeen alusta asti. Lisäksi he osallistuvat mobiiliohjauksen pilotointiin. Mobiiliohjaus käytännössä tarkoittaa sitä, että ammattilaiset tai vertaisryhmäohjaajat lähettävät maahanmuuttajille kannusteita ja herätteitä kysymysten muodossa älypuhelimiin. Näin osallistujat motivoituvat paremmin ja myös valmistautuvat aktiivisemmin osallistumaan palveluihin ja ryhmiin. Maahanmuuttaja-osallistujat otetaan alusta asti mukaan kehittämään kysymyssarjoja ja herätteitä mobiiliojaukseen. Oletettavaa on, että jos mobiiliohjaus ja uudenlainen seksuaaliterveysmateriaali koetaan toimivana ja hyödyllisenä maahanmuuttajien ohjausprosesseissa ja -palveluissa, ne juurtuvat hankkeen jälkeenkin osaksi normaalia toimintaan. Työpaketti IV: verkostomalli. Sovitaan hankkeen aikana, mikä taho ottaa vetovastuun verkostotapaamisista. Tuotetaan hankkeen aikana mahdollisimman toimivia ja käytännön työtä kehittäviä verkostotapaamisia, joissa tapaamisten sisältö on erityiseisesti suunnattu monikulttuurisen seksuaaliterveyden edistämisen ajankohtaisiin teemoihin. Työpaketti V: julkaisut. Taataan, että hankesuunnitelmassa luvatut julkaisut ja konferenssiesitykset tuotetaan sovitusti. Näin levitetään ja juurrutetaan uutta tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä ja siihen liittyvistä uusista interventioista, seksuaaliterveysmateriaalista ja palvelurakenteiden kehittämisestä. Miten hankkeen tuloksia levitetään? - Lehdistötiedote hankkeesta, hankkeen www -sivusto - Sosiaali- ja terveydenhuollon, maahanmuuttajapalveluiden, tulkkipalveluiden ja oppilaitosten henkilökunnan alueellisissa tilaisuuksissa ja työkokouksissa - Valtakunnallisissa aihepiirin verkostoissa ja verkostotapaamisissa, joissa kohteena maahanmuuttajat - Terveydenhoitaja- ja neuvolapäivillä, Opettajien- ja sosiaalityöntekijöiden valtakunnallisilla koulutuspäivillä, valtakunnallisilla Sairaanhoitajapäivillä, valtakunnallisilla Parisuhdepäivillä, Perhetutkimuspäivillä - Julkaisut ammatti- ja tiedelehdissä - Esitykset kansainvälisissä konferensseissa (mm. Pohjoismaiden seksologijärjestön NACS:n ja WAS:in konferenssit) - Jyväskylän ammattikorkeakoulun Seksologia ja seksuaaliterveys-verkkosivuilla sekä yhteistyökumppaneiden wwwsivustoilla Eettiset näkökohdat. Millaisia eettisiä kysymyksiä hankkeeseen mahdollisesti liittyy? Miten ne otetaan hankkeessa huomioon? Tutkimusten osalta selvitetään, milloin tutkimus on käsitelty eettisessä toimikunnassa, ja liitetään mukaan toimikunnan lausunto. Seksuaaliterveys ja sen edistäminen on sensitiivinen aihealue, erityisesti kun sitä kehitetään maahanmuuttajien keskuudessa. Hankkeessa tiedostetaan hyvin se, että maahanmuuttajat ovat erittäin heterogeeninen ryhmä, joiden etninen, kulttuurinen, uskonnollinen ja koulutuksellinen tausta vaikuttavat paljolti siihen, miten vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja seksuaalikysymyksiin suhtaudutaan. Kohderyhmän heterogeenisyys ja kehitettävän aihealueen sensitiivisyys otetaan huomioon kaikessa hankkeen aikana tehdyssä kehittämistyössä ja toimenpiteissä. Hankkeen aikana toteutettavissa selvityksissä, tutkimuksissa ja artikkeleissa noudatetaan tieteellisen tutkimuksen eettisiä periaatteita ja hyviä käytänteitä. Hankkeen aikana kerätty aineisto käsitellään ja raportoidaan niin, että kenenkään vastaajan henkilöllisyys ei tule ilmi. Hankkeessa noudatetaan tietosuojasta säädettyjä asetuksia ja lakeja, opetuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon eettisisä periaatteita sekä salassapitovelvollisuutta. Tuloksista tiedotetaan asiantuntija- ja väestötasolla. Hanketta valvoo nimetty ohjausryhmä. Hakemus 201510003 11.6.2014 Sivu: 9
Mahdolliset riskit. Millaisia riskejä tai odottamattomia vaikutuksia hankkeeseen voi liittyä? Millä ehdoilla hanke voi toteutua tai mikä voisi vaarantaa hankkeen toteuttamisen osittain tai kokonaan? Ammattilaisiin ja heidän edustamiinsa organisaatioihin liittyvät riskit: Yhteistyön tekeminen erilaisten organisaatioiden ja monitoimijaisten toimijoiden kesken saattaa olla haastavaa. Odotukset ja hankkeen toimenpiteet eivät kohtaa. Eri organisaatioiden Intressit voivat olla ristiriidassa ja haitata tavoitteiden saavuttamista. Haasteena hankkeessa voi olla eri organisaatioiden vaikeus sitoutua pitkäkestoiseen hankkeeseen. Lisäksi ammattilaisten kiire ja työn vaativuus voivat olla heikentämässä hankkeessa mukanaoloa. Riskien hallinta: Otetaan eri organisaatioiden edustajat alusta asti hankesuunnitteluun mukaan, jolloin voidaan huomioida heidän tarpeensa ja toiveensa. Myös eri organisaatioiden esimiesten ja johtajien sitoutuminen hankkeessa mukanaolosta on varmistettu jo hankesuunnitelmaa laadittaessa. Lisäksi jo suunnitteluvaiheessa kiinnitettiin erityistä huomiota sitouttamalla ammattilaiset takaamalla heille hyvät toimintaedellytykset. Sitoutumista lisää myös se, että hankkeeseen on valittu henkilöitä, joilla on hyvä tietotaito ja osaaminen maahanmuuttajien kanssa työskentelystä sekä halu kehittää seksuaaliterveyden aihealuetta. Säännölliset kokoontumiset hankkeen aikana auttavat osallistujia pysymään tiivisti mukana suunnittelu- ja käytännöntyön toteutuksissa. Maahanmuuttajien rekrytointiin, osallistumiseen ja sitoutumiseen liittyvät riskit: Haasteena voi olla erilaisiin vertaisryhmiin ja vertaisryhmäkouluttajakoulutukseen osallistuvien maahanmuuttajien rekrytointi. Seksuaaliterveys ja turvataidot aiheena ovat hyvin sensitiivisiä ja henkilökohtaisia, ja joissain kulttuureissa nämä ovat asioita, joista ei puhuta muiden kanssa. Aihe saattaa olla tabu joidenkin maahanmuuttajia edustavien kulttuurien piirissä. Myös kieleen liittyvät asiat voivat aiheuttaa ongelmia. Maahanmuuttajien suomen kielen taito voi olla niin heikkoa, että asioiden syvällisempi käsittely ja reflektiivinen ryhmäprosessi ei toteudu. Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä, jolloin eri kulttuurien erityispiirteitä in haastavaa huomioida ryhmässä. Riskien hallinta: Rekrytointi ryhmiin tapahtuu yhteistyökumppaneiden avulla. Maahanmuuttajien kanssa työskentelevät ammattilaiset toimivat rekrytoijina. Osallisuutta ja sitoutumista lisätään sillä, että vertaisryhmien suunnitteluun ja toteutukseen otetaan mukaan alusta asti maahanmuuttajia. Lisäksi vertaisryhmien vetäjät ovat saaneet koulutusta kulttuurisensitiivisestä seksuaaliterveyden edistämisestä ja ryhmien ohjauksesta. Maahanmuuttajien vertaisryhmäkouluttajakoulutuksella halutaan varmistaa vertaisryhmien jatkuvuus. Kaikissa ryhmissä käytettävät menetelmät ja materiaali suunnitellaan jokaisen ryhmän tarpeiden mukaisesti, huomioiden eri kulttuurit ja Suomen kielen osaaminen. Ryhmätoiminnassa käytetään paljon toiminnallisia menetelmiä ja materiaaleissa huomioidaan selkokielisyys. Mobiiliohjauksen avulla pystytään syventämään aihepiiriä ja huomioimaan yksilöllisyys eri ryhmien toiminnassa. Hakemus 201510003 11.6.2014 Sivu: 10
HANKKEEN RESURSSIT JA TALOUS Henkilöstön ja taloudellisten voimavarojen kuvaus. Kuvataan toimijan erityisosaaminen ja esitetään puitteet (tilat, välineet ja laitteet), toimintaympäristö, taloudelliset voimavarat, palkattava henkilöstö ja heidän työkuukausiensa määrä henkilöittäin, vakituisen henkilöstön osallistuminen (työkuukaudet), vapaaehtoistyön osuus/määrä sekä mitä toimintoja/tehtäviä aiotaan korvata palkkioperusteisesti tai ostaa muualta Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) on tuottanut seksuaaliterveyteen liittyvää koulutusta jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Korkekoulujen arviointineuvosto (KKA) on valinnut Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön Suomen ensimmäiseksi Seksuaaliterveyden koulutuksen laatuyksiköksi (Centre of Excellence in Sexual Health Education 2010 2012). Myös kansainvälinen seksuaaliterveyttä edistävä järjestö, World Association for Sexual Health (WAS), palkitsi JAMKin myöntämällä sille the 2011 WAS Award for Excellence & Innovation in Sexuality Education -palkinnon.vuosina 2012 2014 JAMK on koordinoinut kansallista Tunne- ja turvataidot osaamiseksi hanketta. JAMKssa on osaamista myös mobiiliohjauksen kehittelyssä. efamily Coach hankkeen (2010-2013) aikana kehitettiin ja pilotoitiin mobiilipohjainen perheiden arjen ohjausväline, jossa matkapuhelinta ja web-ohjelmaa hyödynnettiin mm. vanhempainryhmissä ja neuvolan perhevalmennuksessa. JAMK ja mukana olevat eri oppilaitokset voivat tarjota tiloja, jossa mm. opetus ja ryhmätoiminta voivat tapahtua. Myös oppilaitoksien tieto- ja viestintäteknologiset välineet ovat hankkeen käytössä. Myös ICT-osaamista löytyy JAMKsta. JAMKista asiantuntijat: -Lehtori, TtM, kä/th, seksuaaliterapeutti (NACS), Kliininen seksologi (NACS), psykoterapeutti (ET) Riitta Ala-Luhtala on ollut mukana seksuaaliterveydenkoulutusten suunnittelussa ja opetustyössä vuodesta 2010. Häneltä löytyy kokemusta seksuaaliterveyden, erityisesti parisuhdekysymysten käsittelystä ja lapsiperheiden kanssa tehtävästä työstä. Hän on lisäksi osallistunut yhtenä asiantuntijana Tunne- ja turvataidot osaamiseksi hankkeeseen. Rooli: Projektipäällikkö,asiantuntija,kouluttaja: Työkuukaudet 6kk/vuosi (palkat). -Yliopettaja, TtT Hanna Hopialla on vahvaa tutkimusosaamista ja hänen julkaisutoimintansa on aktiivista. Hän on perehtynyt erityisesti perheiden terveyden edistämisessä eri interventioiden suunnitteluun ja tulosten arvioimiseen. Rooli: Asiantuntija, hankkeen arviointi: Työkuukaudet 2kk/vuosi (palkat). -Asiantuntija, YTT, perheterapeutti (VET), työnohjaaja Asta Suomi on toiminut opetustyössä 1990-luvun puolivälistä asti. Kouluttajana hänen erityisosaamisalueisiinsa kuuluu mm. asiakastyön menetelmät, psykoterapia ja keskustelutekniikat, ryhmänohjaus ja toiminnalliset menetelmät, lastensuojelun haastavat tilanteet ja vanhemmuudentuki sekä parisuhde ja seksuaalisuus. Rooli: Asiantuntija, kouluttaja: Työkuukaudet 2 kk/koko hanke (palkat). -PsT, Kaisa Malinen toimii tutkijana Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksessa ja JAMKssa. Hän on perehtynyt parisuhdetematiikkaan ja siinä erityisesti vanhemmuuden näkökulmaan. Hän on ollut mukana mm. Paletti projektissa (2008 2010), jossa on tutkittu pikkulapsiperheen arkea, jota myös hänen väitöskirjansa käsitteli. Rooli: Asiantuntija,hankkeen arviointi: Työkuukaudet 2kk/koko hanke (palkat). Muut asiantuntijat: -Lehtori, TtM, kä, seksuaalineuvoja Päivi Hoffren Savonia-amk. Hän on kehittänyt ja toteuttanut monikulttuurisuuden huomioivia koulutuskokonaisuuksia ja toimii myös seksuaalineuvontakoulutuksen vastuukouluttajana. Kuuluu Kuopion kaupungin ja Kuopion yliopistollisen sairaalan seksuaaliterveyden edistämisen ryhmiin: Rooli:Seksuaalikasvatuskoulutussuunnittelu ja toteutus, seksuaaliterveys ja maahanmuuttajapalveluiden kehittäminen, materiaalin tuottaminen: Työkuukaudet 2,5kk/vuosi (partneri,palkat). Muut asiantuntijat: -Ohjaaja,VtM, seksuaalineuvoja (NACS), Jonna Roos Keskuspuiston ammattiopisto. Hän on tehnyt yli 10 vuotta monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajiin liittyvää työtä ja toiminut mm. tutkijana, suunnittelijana, opettajana oppilaitoksissa, järjestöissä, valtionhallinnossa, yliopistossa ja yrityksissä. Rooli: Asiantuntijana, pilottikoulutusta maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Helsingissä (myös erityistä tukea tarvitsevat), oppimateriaalintuottaminen sekä aikaisempien hyvien käytänteiden hyödyntäminen (palkkiot). -Toiminnanjohtaja, TM, parisuhdekouluttaja, perheterapeutti Liisa Välilä Kataja parisuhdekeskus. Hänellä on pitkä kokemus erilaisista parisuhteisiin liittyvistä vertaisryhmistä ja vertaisryhmäkouluttajakoulutuksista sekä materiaalin tuottamisesta. Rooli: Monikulttuurisen verkoston hyödyntäminen perheen- ja parisuhteen kysymysten käsittelyssä, vaertaisryhmätoiminta ja materiaalintuottaminen (ostopalvelu, vastaavaa asiantuntemusta vaikea saada muualta). PsL,psykoterapian erikoispsykologi,perheterapeutti (VET) Kaija Lajunen:Turvataitoja lapsille koulutuksien kouluttaja ja Turvataitoja lapsille oppimateriaalin kehittäjä. Toiminut asiantuntijana JAMKn Tunne- ja turvataitoja osaamiseksi hankkeen (2012-2014) asiantuntijana. Rooli:Työryhmien asiantuntijana toimiminen (palkkiot). -Mobiiliohjaus, JAMKn palvelutuote (ostopalveluna). -Muut yhteistyötahot (ks.ystävällisesti alla oleva yhteistyötahot) ovat hankkeessa mukana oman työn ohella. Kustannuksia ei synny projektille. Hakemus 201510003 11.6.2014 Sivu: 11
BUDJETTI Haettava TE-määräraha eriteltynä 2015 2016 2017 Yhteensä Palkat 55 413 55 413 55 413 166 239 Palkkojen sivukulut (25 %) 13 853 13 853 13 853 41 560 Palkkiot 7 092 7 092 7 092 21 275 Palkkioiden sivukulut (25 %) 1 773 1 773 1 773 5 319 Matkakulut, kotimaa 2 750 2 750 2 750 8 250 Matkakulut, ulkomaat 1 000 1 000 1 000 3 000 Palvelujen ostot 5 494 5 494 5 494 16 482 Aineisto- ja tarvikekulut 150 150 150 450 Raportointi- ja julkaisukulut 837 837 837 2 511 Laitteet- ja laitevuokrat 0 0 0 0 Muut kulut 1 210 1 210 1 210 3 630 Hallintokulut (1,09 %) 976 976 976 2 929 Haettava TE-määräraha yhteensä 90 548 90 548 90 548 271 644 Lisätietoja haettavasta avustuksesta. Esim. työntekijä+työkuukaudet, matkat, palkkioperusteet, palvelujen ostot Henkilötyökuukaudet projektin keston ajalle (tarkemmat tiedot kohdassa 'Henkilöstön ja taloudellisten voimavarojen kuvaus') : - JAMK: Projektipäällikkö (asiantuntija) 50% 18 htkk, projektisihteeri 3 htkk, asiantuntijat 10 htkk, palkkiot 3 htkk (arvio JAMKin asiantuntijuuksien lisäksi tarvittavista erillisistä asiantuntijuustarpeista) - Savonia: Asiantuntija 7,5 htkk Matkat projektin keston aikana JAMK: Kotimaa: Verkostotapaamiset. Ulkomaat: Projektipäällikkö konferenssimatka Eurooppaan 2016 ja 2017. Savonia: Verkostotapaamiset. Palvelujen ostot: - JAMK: Vertaisryhmä- ja materiaali -asiantuntijapalvelut, mobiiliohjausvälineet. Huom! Rahoitustarve ja omarahoitus jaettu teknisesti tasan kolmelle vuodelle. Omarahoitus Kululaji Rahoituksen tilanne 2015 2016 2017 Yhteensä Palkat 10 350 10 350 10 350 31 050 Muut kulut Hallintokulut 3 180 3 180 3 180 9 540 Omarahoitus yhteensä 13 530 13 530 13 530 40 591 Lisätietoja omarahoituksesta. Kokonaisomarahoitus vuosille 2015-2017 on 40.590,54, joka on 13% lasketuista kokonaiskustannuksista (312.234,91 ). Tämä sisältää JAMKin osuuden 34.740,54 ja Savonian 5.850,00. Muu rahoitus Rahoituslähde Kululaji Rahoituksen tilanne 2015 2016 2017 Yhteensä Muu rahoitus yhteensä 0 0 0 0 Lisätietoja muista rahoituslähteistä. Ilmoita tässä haetko samaan tarkoitukseen rahoitusta muualta vai onko muualta haettu rahoitus tarkoitus käyttää hankkeen johonkin toiseen, erilliseen osioon. Ei ole Hakemus 201510003 11.6.2014 Sivu: 12
Hankkeen kokonaisrahoitus 2015 2016 2017 Yhteensä Haettava TE-määräraha yhteensä 90 548 90 548 90 548 271 644 Omarahoitus yhteensä 13 530 13 530 13 530 40 591 Muu rahoitus yhteensä 0 0 0 0 Hankkeen kokonaisrahoitus yhteensä 104 078 104 078 104 078 312 235 Kolmen viime vuoden aikana saadut avustukset tämän hankkeen osalta. Avustuksen myöntäjä, määrä, myöntövuosi ja tarkoitus. Jokainen avustus omalle rivilleen. Ei ole HAKEMUKSEN LIITTEET Hakemus 201510003 11.6.2014 Sivu: 13