HANKKEEN TIEDOT HANKKEEN KOHDERYHMÄ JA SEN KATTAVUUS. Hankkeella tavoitellaan muutosta seuraavassa kohderyhmässä

Transkriptio

1 HAKEMUS TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHA HAKEMUS LÄHETTÄMÄTTÄ HANKKEEN LUONNE Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Terveyden edistämisen johtamiseen (esim.strategiatyö, toimeenpanorakenteet) Työkalujen kehittämiseen (mallit, toiminta- ja työtavat ja ohjeet) Yhteistyön kehittämiseen eri sektoreiden välillä Tietopohjan ja osaamisen kehittämiseen (tutkimukset, hyvinvointitedon seuranta, terveyden edistämisen arviointi ym.) PAINOPISTEALUEET Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät Tupakan, alkoholin ja huumeiden käytön ehkäisyyn ja vähentämiseen Mielenterveyden edistämiseen ja/tai syrjäytymisen ehkäisyyn (esim. lähisuhdeväkivallan ehkäisy, osallisuus, varhainen puuttuminen) Terveellisen ravitsemuksen edistämiseen ja/tai toimintakyvyn edistämiseen ja liikunnan lisäämiseen Ympäristön turvallisuuden ja esteettömyyden tukemiseen (esim. kotija vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen Muuhun terveyden edistämiseen, mihin? Lisätietoja painopisteestä Väestöryhmien välisten sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen HAKIJA Hanke-ehdotuksesta vastaava organisaatio, yhteistyöhankkeen koordinaattori Nimi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hakijan arvonlisäverovelvollisuus Kyllä VASTUUHENKILÖ Hankkeen vastuuhenkilöllä on päävastuu hankkeen toteutumisesta ja taloudenhoidosta valtionavustuksen ehtojen mukaisesti. Vastuuhenkilöllä on nimenkirjoitusoikeus organisaatiossa, jolle avustus myönnetään. Nimi Pikkarainen Marita Asema Kehittämisjohtaja Yhteystiedot (puhelin, ) , Postilokero / Katuosoite Pl Kainuu YHTEYSHENKILÖ Hankkeen yhteyshenkilö on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja voi tarvittaessa tiedottaa hankkeen etenemisestä. Nimi Pikkarainen Saara Asema Terveyden edistämisen suunnittelija Yhteystiedot (puhelin, ) , saara.pikkarainen@kainuu.fi Postilokero / Katuosoite Pl Kainuu HANKKEEN TIEDOT Hankkeen nimi Nuorten SeLi, Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistaminen Kainuussa Hankkeen kokonaiskesto Hanke koordinoi useampaa osahanketta Hanke on osa suurempaa kokonaisuutta Hanke on saanut aiemmin rahoitusta terveyden edistämisen määrärahasta Haettu ,81 Esitys Myönnetty Hakemus Sivu: 1

2 HANKKEEN TIEDOT Lyhyt kuvaus hankkeesta. Tiivistelmä voidaan julkaista THL:n nettisivuilla. Kehitetään lasten, nuorten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyden (se-li) ja seksuaalioikeuksien edistämisen kokonaisuutta, vahvistetaan toimijoiden osaamista, rooleja ja vastuita, palveluja ja niiden sisältöjä yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Hanke jakaantuu kahteen osakokonaisuuteen: 1) Kehitetään asiakaslähtöinen terveyskasvatuskokonaisuus lasten ja nuorten, erityisesti poikien se-li terveyden edistämiseen. 2) Luodaan eri-ikäiset maahanmuuttajataustaiset nuoret, erit.tytot huomioiva kulttuurisensitiivinen se-li terveyden edistämisen toimintamalli. Hankkeen tarve. Miksi juuri tätä hanketta tarvitaan ja mihin näyttöön tai kokemukseen tarve perustuu? Millaiseen yhteiskunnalliseen tarpeeseen hanke vastaa? Kouluterveyskysely 2013/Kainuu:mukaan 8.ja 9. lk pojista 47% kokenut seks.häirintää ja seks.väkivaltaa 8% joskus tai toistuvasti, vastaavasti tytöistä 61% seks.häirintää ja seks.väkivaltaa 19%,lukiolaista pojista 37% seks.häirintää ja 4% seks.väkivaltaa ja tytöistä 49%/17% sekä ammattioppilaitoksessa opisk.pojista 29%/9% ja tytöistä 63%/25%. Kyselyn mukaan hyvät tiedot seks.terveydestä omasi 8. ja 9. lk.pojista18% ja tytöistä 27% sekä ammattioppil. opisk. pojista 19%, tytöistä 37 %.Alueelle vastaanotettujan pakolaisten osuus väestöpohjaan verattuna on huomattavasti suurempi kuin maassa keskimäärin.ulkomaan kansalaisia oli alueella 1,7%. Sos.media ja netti tuottavat lapsille ja nuorille virheellistä kuvaa seksuaalisuudesta ja sen kehityksestä.nuorten keskuudessa on yleistä varhain aloitetet ja suojaamattomat seksisuhteet.nuorten seksuaaliterveyden tiedon tarve on lisääntynyt mm.nettipalveluissa. Seli -toimintaohjelman toimeenpano alueella. Hankkeen päämäärä. Päämäärä on hankkeen pitkän aikavälin tavoite. Mitä hankkeella halutaan saavuttaa? Vahvistetaan lasten ja nuorten omanarvontuntoa ja itsetuntemusta sekä terveyskasvatetaan heitä turvalliseen ja positiiviseen seksuaalisuuteen. Lisätään nuorten tietoisuutta, taitoja ja ymmärrystä se-li terveydestä niin,että nuori osaa arvostaa seksuaalisuuttaan ja asennoituu siihen ja kunnioittaa omaa ja toisen itsemaaräämisoikeutta.lasten ja nuorten, erityisesti poikien se-li kasvatuksen uudistaminen,joka tapahtuu yhteistoiminnassa kuntien sivistyspalveluiden, sosiaali- ja terveydenhuollon ja maahanmuuttopalvelujen kanssa. Kehitään maahanmuuttajataustaisten nuorten se-li terveyden edistämisen kulttuuri-sensitiivistä nouvontaa ja palvelua,ennaltaehkäsitään tyttöjen ympärileikkauksia ja tuetaan ympärileikattuja tyttöjä.monikulttuurinen Kainuu huomioi maahanmuuttajataustaisten lapsen ja nuoren erityistarpeet.vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon,sivistystoimen ja maahanmuuttopalvelujen toimijoiden osaamista se-li terveyden edistämisestä ja asiakaslähtöisistä palv. kehittämistä. HANKKEEN KOHDERYHMÄ JA SEN KATTAVUUS Hankkeella tavoitellaan muutosta seuraavassa kohderyhmässä Lapset ja nuoret Lapsiperheet Työikäiset Ikääntyneet Muu kohderyhmä, mikä? maahanmuuttajataustaiset Mikä on kohderyhmäsi suuruus toiminta-alueella? Kuinka suuren osan kohderyhmästä aiot tavoittaa hankkeen toiminnalla (arvio prosentteina)? 25 Miten kohderyhmä on mukana hankkeen suunnittelussa? Hanke-ehdotuksen suunnittelussa on ollut mukana lasten ja nuorten parissa työskenteleviä sosiaali- ja terveydenhuollon, perusopetuksen, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ja maahanmuuttopalvelujen ammattilaisia. Kohderyhmän viesti on saatu ammattilaisten kokemustiedon kautta sekä v.2013 kouluterveyskyselystä. Haasteita kohderyhmän osallistumiseen hakkeen suunnitteluun voi aiheuttaa mm. se, että seksuaalisuus on usein vaijettu terveyden ja hyvinvoinnin osa-alue, tabu, jota se on erityisesti maahanmuuttajataustaisille nuorille ja perheille. Kohdennetaanko toimenpiteitä erikseen erilaisille väestöryhmille perustuen seuraavaan jaotteluun? Sukupuoli Ikä Alue Koulutustaso Muu, mikä? maahanmuuttajataustaiset nuoret Miten? Toimenpiteita kohdistetaan laajasti alueen nuoriin, erityisesti poikien se-li terveyskasvatukseen sekä maahanmuuttajataustaisten tyttöjen se-li terveyden ja seksuaalioikeuksiin edistämiseen. Hakemus Sivu: 2

3 Tavoitellaanko näillä toimenpiteillä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamista ja miten? Tutkimusten (mm. THL 2008) mukaan terveyserot väestöryhmien välillä ovat Kainuussa muuta maata syvemmät. Hankkeessa pureudutaan lasten ja nuorten yhteen kasvun ja kehityksen osa-alueeseen seksuaali- ja lisääntymisterveyteen, jolla ajatellaan olevan laajempaa merkitystä yksilön terveydelle ja hyvinvoinnille. Kohdennetaan toimintaa ja palveluja niihin ryhmiin, joissa tutkimusten ja käytännön tiedon mukaan sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat tulleet erityisesti esille. Tavoitteena on lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentäminen sekä yhteisöistä ja yhteiskunnasta syrjäytymisen ehkäisy. Kohderyhmämäärittelyssä nostetaan esille erityisesti poikien seksuaalikasvatus ja maahanmuuttajataustaisten tyttöjen se-li terveyden edistäminen ja seksuaalioikeudet. Jos se-li terveyden huolista vaijetaan, pitkään jatkussaan ne voivat johtaa muihin terveyttä ja hyvinvointa uhkaaviin riskeihin, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmiin. HANKKEEN TOIMINTA-ALUE Mikä on hankkeen toiminta-alue niiden toimenpiteiden osalta, mitä hankkeessa tehdään tai mitä hankkeessa kehitetään/testataan? Koko Suomi Alue/maakunta Kunta Muu, mikä? Hakemus Sivu: 3

4 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIMET, TULOKSET JA ARVIOINTI Hakemus Sivu: 4

5 Tavoitteet. Minkälaista muutosta tavoitellaan? Hyvä tavoite on täsmällinen, aikataulutettu, realistinen, mitattavissa oleva ja oleellinen. Toimenpiteet ja keinot. Mitä tehdään konkreettisesti ja kuinka paljon? Kuka tekee, kenelle ja minä hankevuonna? Miten kohderyhmä saadaan mukaan? Ovatko toimet sellaisia, että ne vakiintuvat osaksi normaalia toimintaa? Tulokset ja vaikutukset. Mitä saadaan aikaiseksi? Mikä muuttuu? Arviointisuunnitelma. Miten osoitatte, että hankkeen tavoitteet on saavutettu? Mitkä ovat hankkeen onnistumisen kriteerit? Kehitetään v nykyistä parempia, moni-puolisempia ja vaikuttavampia seksuaali ja lisääntymisterveyden (seli)edistämistä tukevia palveluja lapsille ja nuorille Toimeenpannaan Kainuussa STM:n Edistä, ehkäise, vaikuta -seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman keskeisiä tavoitteita ja linjauksia, huomioiden erityisesti sosioekomiset ja kulttuuriset tekijät. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen tietämys vahvistuu, asiakaslähtöiset palvelut kehittyvät, seksuaalikasvatus(seksuaalivalistus, -opetus ja-neuvonta) vahvistuu, nuoret ovat osallisia ja heidät kohdataan oikea-aikaisesti ja tasaarvoisesti. Käytetään itseavioinnin, vaikutusten ennakko- ja prosessiarvioinnin menetelmiä arvioidessa tavoitteiden toteutumista ja yksittäisiä kehitettäviä kohteita. Hyödynnetään THL:n se-li terveyden edistämisen ja tutkimuksen asiantuntemusta. Ohjausryhmä ohjaa ja arvioi hankkeen tavoitteiden toteutumista koko hankkeen ajan. v Tehdään 1) nykytilaselvitys organisaatioiden seksuaali- ja lisääntymisterveyskasvatuksen sisällöistä, huomioidaan erityisesti poikien se-li tervyskasvatus sekä 2) nykytilakartoitus maahanmuuttajataustaisten nuorten se-li terveyden edistämisestä. Huomioidaan erityisesti tyttöjen se-li terveyden edistäminen ja ympärileikkauskysymykset. Nykytilaselvitysten jälkeen pystytään arvioimaan nykyisen toiminnan ja palvelujen aukkopaikkoja ja kohdentamaan toimenpiteitä osakokonaisuuksiin (1 ja 2). Se-li terveyskasvatuksen avulla lisätään nuorten seks.terveyden kokemusta yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta kouluissa ja oppilaitoksissa. SWOT-analyysi mol. osakokonaisuuksista. Arvioidaan toteutuvatko se-li terveyskasvatuksen sisällöt ja menetelmät tasa-arvoisesti riippumatta asiakkaan sukupuolesta tai kulttuuritaustasta. Nuoret mukana arvioinneissa. Vaikutusten ennakkoarviointi (IVA), tilastot, kyselyt ja haastattelut. v Muodostetaan hankkeen ajaksi molempiin osa-kokonaisuuksiin moniammatilliset työryhmät (peruskoulut, oppilaitokset, sos. ja terv. maahanmuuttajapalvelut), joissa mukana kohderyhmän (nuorten) edustus. Tehtävät ja rooli määritellään. Nuoret saadaan mukaan ja osallistumaan kehittäjäasiakkaina. Henkilöstö osoittaa kiinnostusta kehittää ja osallistua hankkeen kehittämistehtäviin ja tavoitteiden saavuttamiseen.toimijoilla on yhteinen ymmärrys ja tahtotila kehitettävistä kohteista, tavoitteista ja päämäärästä. Arvioidaan kyselyin ja haastatteluin, saatiinko nuoret mukaan ja missämäärin osallisiksi sekä sitä mitkä tekijät mahdollisesti estivät kohderyhmän osallistumisen kehittämistyöhön. Arvioidaan moniammatillisten työryhmien työtä itsearviointimenetelmin. v Aloitetaan se-li kokonaisuuden uudistaminen ja maahanmuuttajanuorten se-li terveyden edist.toimintamallin kehitt. eri toimijoiden kanssa.työssä korostuu poikien se-li kasvatus ja tyttöjen ympärileikk. ennaltaehk.ja tuki.valitaan pilotit ja aloitet. juurruttaminen.luodaan uusia tapoja toteuttaa terveystiedon oppiaineen se-li sisältöjä. Seksuaalinen häirintä ja -väkivalta vähenevät kouluissa.lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus ottaa puheeksi se-li terveyteen liittyviä kysymyksiä ja asioita.maahanmuuttajatajanuorten erityistarpeet on huomioitu. Seksuaalinen häirintä ja -väkivalta kouluterveyskyselyn 2015 tulokset. Muutos vuoden 2013 kyselyyn. Tehdään kysely nuorten mahdollisuudesta se- li terveyden asioiden puheeksiottoon ammattilasten kanssa. Hakemus Sivu: 5

6 Huomioidaan sosiaalisen median ja netin tuomat mahdollisuudet nuorten se-li terveyden edistämistyössä. Kokeillaan uusia nuorille sopivia tapoja terveysneuvontaan ja ohjaukseen, joilla pyritään paikkaamaan se-li terveyden tietoaukkoja ja oikaisemaan vääristyneita käsityksiä. Lasten ja nuorten tiedot ja tietoisuus omasta seksuaalisuudesta lisääntyy, itsetuntemus ja itsetunto vahvistuvat. Kouluterveyskyselyn tulokset pitemmällä aikavälillä. Kysely ja sos.mendian kautta tulevat paalutteet. Terveyden ja hyvinvoinnin indikaattorit paranevat. v Toimintamallien kehittämistyötä jatketaan ja saadaan valmiiksi uudistunut, pojat huomioita terveyskasvatuskokonaisuus sekä maahanmuuttajataustaisten nuorten, tyttöjen erityistarpeet huomioiva terveyden edistämísen toimintamalli. Uudistetut toimintamallit ovat juurtuneen julkisten organisaatioiden rakenteisiin, johtamiseen ja käytännön tason palveluihin. Onnistumisen kriteerit: oppivat organisaatiot ja henkilöstö, onnistunut rekrytointi, mahdollisuudet ja resussit kehittää, johdon tuki ja yhdessä tekeminen. Eri organisaatioiden toimiva yhteistyö ja kyky työskennellä tavoitteiden suuntaisesti mahdollistaa kehittämistyön onnistumisen Vahvistetaan henkilöstön osaamista ja toimijoiden välistä moniammatillista yhteistyötä. v Tarkastellaan ja arvioidaan organisaatioiden (kunta, sote) henkilöstön seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen osaamista ja jo koulutettujen seks. neuvojien ja - terapeuttien hyödyntämistä hoito- ja palveluprosesseissa. Tehdään toteuttamissuunnitelma osaamisen vahvistamiseksi yhteistyössä koulutuksesta vastaavien tahojen kanssa. Henkilöstön osaamisen taso se-li terveyden edistämisessä vahvistunut. Valittu asiakastyössä käytettävät menetelmät ja mittarit.toimijoiden välinen yhteistyö ja - toiminta on tiivistynyt ja määrällisesti lisääntynyt. Ammattilaisten kulttuurisensitiivinen osaaminen on vahvistunut. Arvioidaan hyödynnetäänko ja miten seks. neuvojen ja -terapeuttien osaamista organisaatioissa. Miten ja millaista se-li terveyden edistämisen osaamista on saavutettu kehittämsityön aikana? v Osaamisen vahvistaminen tapahtuu moniammatillisissa kehittämistyöryhmissä, työpainoissa ja työseminaareissa ohjatusti. Lasten ja nuorten kanssa toimivien koulujen, oppilaistosten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö pystyy tunnistamaan ja varhaisesti puuttumaan se-li tervyteen liittyviin kysymyksiin ja ongelmatilanteisiin. Tiedollinen, taidollinen ja asenteellinen osaamistaso on vahvistunut. Tehdään kysely lasten ja nuorten kanssa toimiville siitä, onko heillä mielestään ajantasaiset tiedot, taidot ja asenne ottaa puheeksi se-li terveyden kokonaisuuden kysymyksiä sekä ehkäistä, tukea ja hoitaa ympärileikkaukseen liittyviä asioita. 1 kpl uudist. seks- ja lisääntymisterv. edistämisen terveyskasvatus-kokonaisuus,1 kpl maahanmuuttajataustaisten nuorten se-li terveyden edist.toimintamalli, 3-4 kyselyä, 2 kpl työelämälähtöisiä kehittämisteht.,2 kpl kartoituksia, 2-3 kpl artikkeleja, 2-3 kpl esitteitä, työseminaarimat.,1-2 kpl väliraportteja,1 kpl loppuraportti. Kerätään asiakspalautteita ja niitä hyödynnetään kehittämistyön eri vaiheissa. Hakemus Sivu: 6

7 Hankkeessa v kehitetyt mallit kuvataan THL:n Innokylään. Hakemus Sivu: 7

8 HANKKEEN LISÄTIEDOT Hankkeen järjestäytyminen ja hallinnointi toimet ja aikataulut. Esim. ohjausryhmän perustaminen, hankkeen johto, yhteistyöverkostojen rakentaminen Hanketta hallinnoi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun Sote). Hankkeen aloittaessa Kainuun sote nimeää ohjausryhmän, jossa on edustajia Kainuun Sote organisaatiosta (pth,esh,sos, erit.h.), kunnista (sivistyspalv.) ja maahanmuuttajapalveluista sekä yhteistyötahoista (mm. THL). Hankkeen käytännön työtä tukemaan muodostetaan organisaation sisäinen projektiryhmä, jossa toimijoilla on riittävä asintuntemus ja osaaminen se-li terveyden edistämisestä. Yhteistyöverkostoja muodostetaan Kainuun Soten palveluihin ja kuntien (7 kuntaa: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Kuhmo) sekä maahanmuuttajapalvelujen ja muiden yhteistyötahojen välille. Hankkeessa toimintaan yhteistyössä myös tiede- ja ammattikorkeakoulujen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Ahtivoidaan kohderyhmän edustajia tai ryhmiä (3-4 ryhmää) osallistumaan yhteistyöverkostoihin ja pyydetään nuoria kehittäjäasiakkaiksi eri prosesseihin. Edistetään eri tahojen osallisuutta kehittämisen eri vaiheissa. Yhteistyötahot Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto (PS-AVI) Kainuun kunnat (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo ja Kuhmo) Kaiaanin maahanmuuttopalvelut Kajaanin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen yliopisto Väestöliitto Hankkeen tuotokset. Mitä esitteitä, julkaisuja ym. hanke tuottaa? Tietoa se -li terveyden edistämisen palveluista: - selvitys - nykytilakartoitus - kirjalliset tiedotteet - oppaat (eri kieli- ja kulttuuritaustat huomioiden) - väliraportti - loppuraportti Tuotettava aineisto soveltuu aistivammaisille Suoraan Muokattuna Sokeille Kuuroille Kuurosokeille Hankkeen vaikutusten arviointi. Mitä saadaan aikaiseksi suhteessa hankkeelle asetettuun päämäärään ja miten sitä suunnitellaan arvioitavan? Tehdään erillinen arviointisuunnitelma hankkeen kehittämistehtävien ja tavoitteiden toteuttamiseksi. Määritellään arvioitavat kohteet, kriteerit ja menetelmät sekä niihin liityvä aineiston keruu ja analysointi sekä tulosten ja johtopäätösten raportointi. Arviointisuunnitelmaan sisältyy myös arviointitiedon hyödyntämisen määrittely. Vaikutuksia arivoidaan hankkeen aikana ja pitemmälle aikavälille ulottuvina. Vaikutusten ennakkoarviointi (IVA) tehdään vähintään kahdesta osakokonaisuudesta sekä myöhemminen sovittavista pienemmistä kehittämistehtävistä. Oman toiminnan arviointia tehdään itsearviointina, mm. SWOT-analyysi ja vertailukehittäminen (benchmarking). Oman toiminnan ja kehittämisen kriittinen arviointi ja kehittämistyön muutosherkkyys. Käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemusta erityisesti arvioitaessa asetettujen tavoitteiden toteutumista, mm. prosessiarvionnin menetelmin. Kyselyt ja palutteet kohderyhmiltä ja yhteistyötahoilta. Hankkeen tulosten hyödyntäminen ja juurtuminen. Miten hankkeen toimenpiteet mahdollistavat juurtumisen? Miten taataan se, että toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen Toimenpiteiden kehittämistyössä ovat mukana alueen avaintoimijat, jotka osallistuvat omalta osaltaan tulosten hyödyntämiseen ja juurruttamiseen työyhteisöissään. Juurruttamisesta tehdään suunnitelma ja työ aloitetaan jo hankkeen ensimmäisenä vuonna jatkuen koko hankkeen ajan. Tiedotetaan aktiivisesti organisaatioissa ja verkostoissa hankkeen kehittämistehtävistä ja tavoitteista. Organisaatioiden johto ja toimielimet tietävät riittävästi hankkeen tavoitteista ja kehittämistehtävistä niin, että voivat osaltaan edesauttaa uudistettujen toimintakokonaisuuksien ja -mallien juurtumista osaksi organisaatioiden toimintaa hankkeen aikana ja sen päättyessä. Kohderyhmä osaa hyödyntää ja käyttää uudistuneita palveluja ja toimii osaltaan viestijänä omissa sosiaalisssa verkostoissaan toimintamallien juurruttajina. Miten hankkeen tuloksia levitetään? Organisaatioiden sisäisen ja ulkoisen viestinnän kautta: sähköinen ja kirjallinen viestintä, paikallisissa tiedostusvälineissä ja kohdennetusti yhteistyötahoille työyksiköille ja henkilöstölle. Alueella järjestettävissä tilaisuuksissa ja seminaareissa sekä mahdollisesti kansallisissa seminaareissa ja tapaamissa. Hankkeen aikaiset työseminaarit ja loppuseminaari. Hakemus Sivu: 8

9 Eettiset näkökohdat. Millaisia eettisiä kysymyksiä hankkeeseen mahdollisesti liittyy? Miten ne otetaan hankkeessa huomioon? Tutkimusten osalta selvitetään, milloin tutkimus on käsitelty eettisessä toimikunnassa, ja liitetään mukaan toimikunnan lausunto. Kaikessa toiminnassa korostuvat eettiset periaatteet eriarvoisuuden taustatekijöiden ja niistä johtuvien prosessien esille tuonnissa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen asiat koetaan yleisesti hyvin yksilöllisiksi ja vaijettaviksi asioiksi eikä niistä ole helppo puhua ulkopuolsille. Ammattilaisilla on myös varovaisuutta ottaa puheeksi ja puuttua se-li terveyteen liittyviin asioihin, ettei loukkattaisi tai rikottaisi asiakkaan luottamusta ja yksilöllisyyttä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten tausta, kulttuuri ja perinne voivat aiheuttaa eettistä pohdintaa tilanteissa, joissa ne poikkeavat paikallisesta kulttuurista, lainsäädännöstä ja oikeuksista niin asiakkaissa kuin ammattilaisissa. Mahdolliset riskit. Millaisia riskejä tai odottamattomia vaikutuksia hankkeeseen voi liittyä? Millä ehdoilla hanke voi toteutua tai mikä voisi vaarantaa hankkeen toteuttamisen osittain tai kokonaan? Kohderyhmää ei saada asian arkaluonteisuuden vuoksi tai muun syyn vuoksi mukaan kehittäjäasiakkaiksi. Palvelujen kehittämissä ei tule riittävää asiakasymmärrystä. Organisaatiot eivät alkuinnostuksen jälkeen sitaudu yhteistyöhön eikä tavoitteiden mukaiseen kehittämiseen. HANKKEEN RESURSSIT JA TALOUS Henkilöstön ja taloudellisten voimavarojen kuvaus. Kuvataan toimijan erityisosaaminen ja esitetään puitteet (tilat, välineet ja laitteet), toimintaympäristö, taloudelliset voimavarat, palkattava henkilöstö ja heidän työkuukausiensa määrä henkilöittäin, vakituisen henkilöstön osallistuminen (työkuukaudet), vapaaehtoistyön osuus/määrä sekä mitä toimintoja/tehtäviä aiotaan korvata palkkioperusteisesti tai ostaa muualta Hankkeen hallinnoijana toimii Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun Sote), jossa on integroitu perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto ja erityishuolto saman organisaatioon. Hankkeeseen palkattavalle hankilöstölle on mahdollisuus vuokrata riittävät ja ajanmukaiset tilat, jotka toimivat kiinteässä yhteydessä muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen Kainuun Soten kehittämis- ja suunnitteluyksikössä. Organisaatiossa on olemassa asiantuntijuutta hankkeen hallinnointiin ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeeseen palkattaisiin kaksi kokoaikaista ( , 100 % työajalla) työntekijää, joista toinen toimisi projektipäällikkönä ja terveyskasvatuskokonaisuuden kehittäjänä. Toinen työntekijä toimisi maahanmuuttajataustaisten nuorten se-li terveyden edistämisen kokonaisuuden kehittämistehtävässä, kuitenkin niin että molemmat työskentelisivat hankkeen kaikkien tavoitteiden kehittämistehtävissä. Kehittämis- ja suunnitteluyksikön vakinainen henkilöstö, kuten kehittämisjohtaja, kehittämissihteeri, terveyden edistämisen suunnittelija ja sosiaalialan erikoissuunnittelija tukevat osana omaan työhönsä liittyen hankkeen tavoitteiden ja kokonaisuuden toteutumista sekä yhteistyöverkostoissa toimii mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, kuntien sivistystoimen ja maahanmuuttajapalvelujen henkilöstöä. Heidän palkka- tai muita kuluja ei ole sisällytetty hankkeen kuluiksi. Palvelujen ostot liityvät asiantuntijapalvelujen ostoihin toimijoden ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen, mm. asiantuntijat työsemiaareissa. Hakemus Sivu: 9

10 BUDJETTI Haettava TE-määräraha eriteltynä Yhteensä Palkat Palkkojen sivukulut (22,49 %) Palkkiot Palkkioiden sivukulut (22,49 %) Matkakulut, kotimaa Matkakulut, ulkomaat Palvelujen ostot Aineisto- ja tarvikekulut Raportointi- ja julkaisukulut Laitteet- ja laitevuokrat Muut kulut Hallintokulut (10 %) Haettava TE-määräraha yhteensä Lisätietoja haettavasta avustuksesta. Esim. työntekijä+työkuukaudet, matkat, palkkioperusteet, palvelujen ostot Hankkeeseen palkataan kaksi kokoaikaista (100 % työaika) työntekijää, joista toinen toimii projektipäällikkönä ja toinen projektityöntekinä. Matkakulut liittyvät hankkeen tavoitteisin yhteistyöverkostoissa. Palvelujen ostot liityvät asiantuntijapalvelujen ostoihin toimijoden ja henkilöstön osaamisen vahvistamiseen, mm. asiantuntijatuki työsemiaareissa. Hallintokulut sisältävät: tilavuokrat, puhelin- ja puhtaanapitokulut Vuokrataan tiloja hankkeeseen palkattavien henkilöiden työtiloiksi. Omarahoitus Kululaji Rahoituksen tilanne Yhteensä Palkat Varataan Kainuun Sote -kuntayhtymän budjettiin Omarahoitus yhteensä Lisätietoja omarahoituksesta. - Muu rahoitus Rahoituslähde Kululaji Rahoituksen tilanne Yhteensä Muu rahoitus yhteensä Lisätietoja muista rahoituslähteistä. Ilmoita tässä haetko samaan tarkoitukseen rahoitusta muualta vai onko muualta haettu rahoitus tarkoitus käyttää hankkeen johonkin toiseen, erilliseen osioon. - Hankkeen kokonaisrahoitus Yhteensä Haettava TE-määräraha yhteensä Omarahoitus yhteensä Muu rahoitus yhteensä Hankkeen kokonaisrahoitus yhteensä Hakemus Sivu: 10

11 Kolmen viime vuoden aikana saadut avustukset tämän hankkeen osalta. Avustuksen myöntäjä, määrä, myöntövuosi ja tarkoitus. Jokainen avustus omalle rivilleen. Kysessä uusi hanke-ehdotus. HAKEMUKSEN LIITTEET Hakemus Sivu: 11