LUKIO-OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KUNTAKOHTAINEN OSIO SEKÄ TURUN LYSEON LUKION OPETUSSUUNNITELMA Päivitetty 12.10.2015
1. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE... 2 2. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 2 2.1. ARVOT... 2 2.2. TEHTÄVÄT, TAVOITTEET JA TOIMINTA-AJATUS... 3 3. TOIMINTAKULTTUURI... 4 3.1. TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPIIRTEET, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN... 4 3.2. OPPIMISKÄSITYS... 5 3.3. OPISKELUYMPÄRISTÖ, OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT... 6 3.4. OPISKELIJOIDEN OSALLISTUMINEN... 7 3.5. YHTEISTYÖ... 8 4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 8 4.1. TUNTIJAKO... 8 4.2. KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS JA YO-KURSSIEN AJANKOHTA LV. 2014-2015... 10 4.3. KIELIOHJELMA... 11 4.4. LUKION PAINOTUKSET... 11 4.5. OPISKELIJAKSI OTTO... 11 4.6. LUKION OPETUSJÄRJESTELYT... 12 4.7. ITSENÄINEN OPISKELU... 12 4.8. OPPILAITOSTEN YHTEISET OPETUSJÄRJESTELYT, LUKIODIPLOMIT... 13 4.9. MUUT OPETUSJÄRJESTELYT... 14 5. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN... 14 5.1. OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 14 5.2. OPISKELUHUOLTO... 17 5.2.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet... 17 5.2.2. Opiskeluhuoltosuunnitelmat ja niiden laatiminen... 19 5.2.3. Opiskeluhuolto / Turun kuntakohtainen opetussuunnitelma... 22 5.3. OPISKELUN ERITYINEN TUKI... 31 5.4. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 32 6. ARVIOINTI... 32 6.1. OPISKELIJAN ARVIOINTI... 32 6.2. LUKION TOIMINNAN ARVIOINTI... 34 7. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT... 35 7.1. AIHEKOKONAISUUDET... 35 7.2. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET, SISÄLTÖ, TYÖTAVAT JA SUORITUSOHJEET... 36 7.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 36 7.3.1. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä... 36 7.4. TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI... 43 7.4.1. BA (perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä):... 43 7.4.2. BB (perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä):... 46 7.5. VIERAAT KIELET... 49 7.5.1. Englanti, pitkä oppimäärä... 49 7.5.2. Saksa... 53 7.5.3. Ranska... 59 7.5.4. Espanja... 64 7.6. MATEMATIIKKA... 68 7.6.1. Matematiikka, pitkä oppimäärä... 69 7.6.2. Matematiikka, lyhyt oppimäärä... 77 7.7. BIOLOGIA... 81 7.8. MAANTIEDE... 85 7.9. FYSIIKKA... 88 7.10. KEMIA... 93 7.11. EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO... 96 7.12. FILOSOFIA... 98 7.13. HISTORIA... 100 7.14. YHTEISKUNTAOPPI... 106
7.15. PSYKOLOGIA... 110 7.16. MUSIIKKI... 113 7.17. KUVATAIDE... 117 7.18. LIIKUNTA... 124 7.19. TERVEYSTIETO... 129 7.20. YRITTÄJYYSKASVATUS... 130 7.21. OPINTO-OHJAUS... 131 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Kaavio toimintakulttuurin osatekijöistä Opetushallituksen ohjeistus lukiodiplomeista Koululaitoksen tasapainotettu tuloskortisto Tiivistelmä laatupalkintomallista 1
1. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE Turun kaupungin lukio-opetuksen opetussuunnitelma muodostuu valtakunnallisista lukion opetussuunnitelman perusteista, Turun kaupungin lukio-opetuksen opetussuunnitelman kuntakohtaisesta osiosta sekä lukiokohtaisista opetussuunnitelmista. Lukiokohtaiseen opetussuunnitelmaan tulee sisällyttää valtakunnallisissa lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitut opetussuunnitelman sisältöalueet. Lukiokohtaisessa opetussuunnitelmassa määritellään opetuksen täsmennetyt tavoitteet ja sisällöt kurssikohtaisesti eri oppiaineissa, mahdollisen vieraskielisen opetuksen, etäopetuksen, verkkoopetuksen sekä lukiodiplomin suoritustavat sekä muut em. opetussuunnitelman perusteissa tai tässä asiakirjassa määriteltäviksi esitetyt asiat. Lukiokohtaisessa opetussuunnitelmassa tulee olla seuraavat liitteet: - lukion järjestyssäännöt - opiskelijahuollon käsikirja - Turun opetustoimen arviointisuunnitelma kriisisuunnitelma - tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma - TVT-suunnitelma - päihdesuunnitelma - globaalikasvatuksen suunnitelma. 2. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1. Arvot Lukiokoulutuksen tehtävänä on laajan yleissivistyksen ja jatkokoulutuskelpoisuuden antaminen. Aikuislukio antaa lisäksi lukion keskeyttäneille tai ammattitutkinnon suorittaneille mahdollisuuden elinikäiseen, tasa-arvoiseen ja syrjäytymistä estävään opiskeluun. Turun kaupungin lukioiden arvoperusta muodostuu valtakunnallisista opetussuunnitelmallisista arvolähtökohdista, koululaitoksen toimintaa ohjaavista arvoista ja lukiokohtaisista lisäpainotuksista. Keskeisimmät koululaitoksen toimintaa ohjaavat arvot ovat (lautakunnan määrittelemät arvot, kevät 09) - osaaminen ja luovuus - oikeudenmukaisuus - kestävä kehitys - asukas- ja asiakaslähtöisyys - yhteistyö Turun kaupungin koululaitoksen visiona on kansallisesti ja kansainvälisesti laadukas, vuosisataiseen perinteeseen nojautuva koululaitos, joka tarjoaa monipuolista yleissivistävää opetusta ja jossa kaikki opiskelijat tuntevat itsensä hyväksytyiksi, saavat hyviä oppimistuloksia ja pääsevät jatko-opintoihin. Turun kaupungin koululaitoksen lukio-opetuksen opetussuunnitelman lukiokohtaisessa osuudessa kuvataan lukiokohtaiset arvoperustan täydennykset sekä arvoperustan konkretisoituminen lukion toimintakulttuurissa, opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä sekä koulutyön organisoinnissa. 2
- Lukion opetussuunnitelmaan sisällytetään kuvaus koululaitoksen arvoja täydentävistä lukion arvoista. Turun Lyseon lukiossa pidetään tärkeänä toisten kunnioittamista ja huomioon ottamista. Kaikki toiminta on oikeudenmukaista ja perustuu yhdessä sovittuihin sääntöihin. Opiskeluyhteisön ilmapiiri on avoin, suvaitseva ja myönteisyyteen kannustava. 2.2. Tehtävät, tavoitteet ja toiminta-ajatus Lukiokoulutuksen tehtävä muodostuu lukiolaissa, lukioasetuksessa ja Opetushallituksen vahvistamassa lukion opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä kasvatus- ja opetustyön valtakunnallisista päämääristä, Turun kaupungin koululaitoksen toiminta-ajatuksesta ja tehtävistä sekä lukiokohtaisista lisäpainotuksista. Turun kaupungin koululaitoksen strategia- ja arviointisuunnitelmaan sisältyvän koululaitoksen toiminta-ajatuksen mukaan koululaitoksen tehtävänä on ammattitaitoisen henkilöstönsä avulla kannustavassa ja turvallisessa oppimisympäristössä antaa oppijalle hyvä kasvatus ja oppimisen taito keskeisenä tavoitteena elämäänsä hallitsevat yksilöt. Turussa on 9 kaupungin omistuksessa olevaa suomenkielistä lukiota sekä yksi ruotsinkielinen lukio. Turun suomenkielisille lukioille on myönnetty seuraavat opetussuunnitelmaan perustuvat erityiset koulutustehtävät, joissa voidaan poiketa nuorille annettavan opetuksen tuntijaosta, ja lukiokohtaiset painotukset: Lukio erityinen koulutustehtävä painottuneisuus Aurajoen lukio urheilu - Juhana Herttuan lukio taideviestintä - Kupittaan lukio - informaatioteknologia ja media (kh) Luostarivuoren lukio - - Puolalanmäen lukio musiikki - Turun Klassikon lukio - - Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Turun iltalukio (aikuislukio) luonnontiede - - Turun Lyseon lukio - kuvataide, yrittäjyyskasvatus merilinja (kh), kuvataide Lukioiden erityisestä koulutustehtävästä päättää opetusministeriö. Kaupungin omistamien erityistehtävien sijoittamisesta päättää kaupunginhallitus. Lukioiden lukiokohtaisista painotuksista päättää opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto. Lukiokohtaiset erityispiirteet kuvataan vuosittain ilmestyvässä lukio-oppaassa. 3
Turun kaupungin koululaitokseen kuuluvien lukioiden kasvatus- ja opetustavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon Opetushallituksen vahvistamat lukion opetussuunnitelman perusteet ja koululaitoksen tavoitteet. Tavoitteen määrittely rakentuu lisäksi Turun kaupungin opetuslautakunnan vuosittain päättämille koululaitoksen keskeisille painopistealueille, jotka perustuvat kaupungin strategisiin tavoitteisiin ja koululaitoksen strategia- ja arviointisuunnitelmaan. Koululaitoksen kehittämisen strategiset painopistealueet määritellään koululaitoksen strategia- ja arviointisuunnitelmassa nelivuotiskaudeksi. Painopistealueet tarkastetaan ja päivitetään opetuslautakunnassa vuosittain syyslukukauden alettua. Lukioiden tulee huolehtia painopistealueiden päivittämisestä lukiokohtaiseen opetussuunnitelmaan. - Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan lukion toiminta-ajatus. Turun Lyseon lukio tarjoaa laajan yleissivistyksen ja hyvät valmiudet jatkoopintoihin. Opetuksen tavoitteena on lisätä kiinnostusta oppimiseen ja kasvattaa opiskelija vastuulliseksi, oma-aloitteiseksi ja suvaitsevaksi. Turun Lyseosta valmistunut ylioppilas on aktiivinen, ympäristöä vaaliva ja kriittisesti ajatteleva yhteiskunnan jäsen, jolla on positiivinen asenne elämään. Kuvataiteen painotus tarjoaa Lyseon lukion opiskelijoille mahdollisuuden kasvattaa kykyään aistia ympäristöään, nauttia taiteesta ja kulttuurista ja käyttää omaa taiteellista luovuuttaan. Yrittäjyyskasvatuksen kurssikokonaisuus kannustaa sekä sisäiseen että ulkoiseen yrittäjyyteen / yritteliäisyyteen kaikessa toiminnassa ja opiskelija pitää yrittäjyyttä mahdollisena ammattiuranaan. 3. TOIMINTAKULTTUURI 3.1. Toimintakulttuurin pääpiirteet, arviointi ja kehittäminen Toimintakulttuuri on koulussa vallitsevien erilaisten ajattelu- ja toimintatapojen sekä toimintaa ohjaavien arvostusten ja käsitysten kokonaisuus, joka muodostaa opiskelu-ympäristön perustan. ( Liitteessä 1 on kuvaus toimintakulttuurin perusteista). Turun lukioiden tavoitteena on sellainen opetussuunnitelmaan perustuva toimintakulttuuri, jossa korostetaan kaikkien yhteisvastuuta, avointa keskustelua lukion toiminnasta sekä yhteistyötä ja vuorovaikutusta huoltajiin. Toista kunnioittava ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivä toiminta on hyvän toimintakulttuurin ydin. Lukiot luovat sellaiset toimintamallit, että työyhteisön kaikki jäsenet kokevat voivansa vaikuttaa koulun toimintaan. Opiskelijat otetaan mukaan koulun kehittämiseen tukemalla oppilaskuntatoimintaa ja luomalla heille vaikuttamiskanavat. Lukiot yhtenäistävät toimintatapojaan niin, että henkilökuntaa ja opiskelijoita kohdellaan yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasolla yhdenvertaisesti eri lukioissa. Erityisesti yhtenäisiin käytänteisiin pyritään niissä toiminnoissa, jotka edistävät opiskelijan opintojen etenemistä. Toimintakulttuuriin liittyviä yhteisiä kysymyksiä ja toimintakulttuurin toteutumista käsitellään ja arvioidaan vuosittain rehtoreiden kokouksissa. Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan toimintakulttuurin pääpiirteet ja toimintakulttuurin kehittämistavoitteet. Lukion kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan 4
kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuurin liittyminen lukion arvoperustaan ja aihekokonaisuuksien toteuttamiseen tulee konkretisoida opetussuunnitelmassa. Hyvää oppimisympäristöä ja toimintakulttuuria tavoittelevan lukion toiminnassa toteutuvat muun muassa seuraavat seikat: - lukion tilat ja ympäristö ovat esteettisesti miellyttävät - lukion tilat sekä opiskelijoiden ja opettajien käytettävissä olevat välineet mahdollistavat monipuolisten ja ajanmukaisten oppimis- ja opetusmenetelmien käytön - opiskelijoilla ja opettajilla on mahdollisuus hyödyntää kirjastopalveluja - oppimisympäristö tukee opiskelijan itsenäistä opiskelua ja aktiivisuutta - tieto- ja viestintäteknisiä välineitä on riittävästi, ne ovat ajantasaisia ja niitä hyödynnetään opetuksessa aktiivisesti. - lukion fyysinen ympäristö ja lukion käytänteet tukevat opiskelijan oppimismotivaatiota, itseohjautuvuutta ja luovuutta - lukiossa vallitsee turvallinen, kannustava ja myönteinen ilmapiiri - lukion kulttuuri tukee opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutusta. Näiden seikkojen toteutuminen ja kehittäminen konkretisoidaan lukion opetussuunnitelmassa. Toimintakulttuurin kehittämiskohteita voidaan laajentaa lukiokohtaisten tarpeiden mukaisesti. Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan myös toimintakulttuurin arviointi. Turun Lyseon lukion ja koulun uudisrakennus valmistui vuonna 1995 Runosmäkeen. Koulurakennuksen ja opetusvälineiden ajanmukaistamisesta on pidetty huolta. Rakennus sijaitsee luonnonkauniissa mäntymetsikössä hyvien liikenneyhteyksien päässä Turun keskustasta. Turun Lyseon lukion rakennusta suunniteltaessa on otettu huomioon aineenopetuksen erityistarpeet ja opetustilojen soveltuvuus lukion suuria opetusryhmiä varten. Turun Lyseon lukion opiskelijoille on tarjolla ajanmukaisia tieto- ja viestintäteknisiä välineitä, joita käytetään soveltaen eri aineissa. Opiskelijoilla on käytössään miniläppärit niillä kursseilla, joilla hyödynnetään verkkomateriaalia tai vastataan vaikkapa tehtäviin kurssimateriaaliin liittyen. Opettajat hyödyntävät TVT:tä kursseillaan soveltavasti, kun se on opiskeltavan asian kannalta mielekästä. Mm. matematiikan opetuksessa käytetään älytaulua ja verkkolaskimia. Turun Lyseon lukion opiskeluympäristö on ilmapiiriltään tasa-arvoinen sekä opiskelijaa opinnoissaan tukeva, mikä käy ilmi kaikissa turkulaisissa lukioissa tehdystä Lukiossa jaksaminen kyselyn tuloksista. Turun Lyseon lukion tulokset olivat sekä 2007 että 2009 selvästi keskimääräistä parempia. Turun Lyseon lukiossa arvioidaan jatkuvasti opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja viihtyvyyttä sekä opetusta ja käytänteitä. 3.2. Oppimiskäsitys Opetussuunnitelmaan voidaan laatia lukiokohtaisia, yleistä oppimiskäsitystä koskevia täydennyksiä. 5
Lukio voi sisällyttää opetussuunnitelmaansa kuvauksen siitä, miten seuraavat osa-alueet otetaan huomioon opetustoiminnassa ja miten ne toteutuvat käytännössä: - oppimaan oppimisen taidot, - metakognitiiviset taidot, - ymmärtävän lukemisen taidot, - tutkiva oppiminen. Turun Lyseon lukion oppimiskäsitys perustuu opiskelijan aktiivisuuteen oman tietorakenteensa jäsentäjänä. Opiskelijan tiedot, asenteet ja odotukset ohjaavat häntä kiinnostumaan eri asioista ja tulkitsemaan uusia tietoja ja elämyksiä eri tavoin. Oppiminen on toisaalta asenteiden ja odotusten muuttumista ja toisaalta uusien tietojen omaksumista tietorakenteeseen. Omaksuminen ei ole pelkästään tietämistä vaan myös ymmärtämistä, uusien tietojen aktiivista ja kriittistä suhteuttamista aiempaan sekä niiden soveltamista. Turun Lyseon lukio pyrkii opetuksessaan myös ylittämään oppiainerajoja, jotta tietorakenteen lokeroitumista vältettäisiin. Turun Lyseon lukiossa on yksilöllisen oppimisen lisäksi keskeisiä yhteisöllisyys, mm. vastuullinen toiminta ryhmässä. Oppimaan oppimisessa annetaan opintoohjauksen lisäksi ainekohtaista opastusta. Metakognitiivisia taitoja kehitetään itsearvioinnin ja palautteiden avulla. Luetun syvälliseen ymmärtämiseen kiinnitetään huomiota kaikissa oppiaineissa. Tutkivaa oppimista tukee tutkielmien tekeminen eri aineissa. Oppimiseen pyritään antamaan riittävästi aikaa sopivin opetusjärjestelyin. 3.3. Opiskeluympäristö, opetusmenetelmät ja työtavat Lukiot kehittävät käytäntöjä, jotka tukevat yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista, osallisuutta ja rakentavaa kriittisyyttä sekä kaikkien koulussa työskentelevien vastuun ottamista itsestään, toiminnastaan ja yhteisestä työskentelystä. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat ohjataan lukiomaisiin työskentelytapoihin ja opettajat perehdyttävät heidät eri oppiaineiden tuloksellisen opiskelun vaatimiin opiskelutekniikoihin. Opiskelija ohjataan arvioimaan ja tarvittaessa korjaamaan omaa työskentelytapaansa. Opiskelija ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa kurssin, sen osien tai tehtävien tekemisessä. Lukiot edistävät yhteistoimin opiskelijan mahdollisuuksia hyödyntää kaikkien lukioiden, toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen opetustarjontaa. - Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan lukion psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö. Kuvaukseen liitetään tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. - Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan lukiokohtaiset opetusmenetelmät ja työtavat. Koulurakennuksessa on huomioitu sen toimivuus sekä luokissa että yhteisissä tiloissa. Erityistilat on suunniteltu ja varustettu niitä käyttäville aineille (kuvataide, liikunta, musiikki, kielet). Luokkien tekninen toiminnallisuus on hyvällä ajanmukaisella tasolla, paikoitellen kaupungin kärkeä. Auditorio mahdollistaa erilaisten koulutilaisuuksien järjestämisen hyvässä informaatioympäristössä, valkokankaineen, äänentoistolaitteineen. 6
Tieto- ja viestintätekniikan osalta vaatimukset täyttyvät erinomaisesti; kolme atkluokkaa, normaaliluokkien av-välineistö (datatykit, älytaulu, jne.), opiskelijoiden käytössä olevat tietokoneet. Nämä antavat mahdollisuuden tietotekniikan soveltamiseen joustavasti eri oppiaineissa. Koulurakennus sijaitsee luonnonkauniilla mäntykankaalla. Koulun viereinen ulkokenttä mahdollistaa ulkoliikunnan ympäri vuoden, kuten myös läheinen luonto. Bussireitti kulkee koulun vierestä. Lukio pyrkii kannustavaan, suvaitsevaan ja turvalliseen opiskelijoista huolehtivaan ilmapiiriin. Opiskelijoita ohjataan valmistumaan ylioppilaaksi kunkin omien edellytysten mukaan parhaalla mahdollisella tavalla. Koulurakennuksen valoisuus ja akustinen levollisuus - toimintojen jakautuminen ympäri rakennusta, hyvät kulkureitit, käytetyt kaiuttomat materiaalit jne. - antavat hyvän mahdollisuuden opiskella keskittyneesti. Myös ulkotilat luovat rauhaa liikenteen metelin puuttuessa. Tilat ovat valoisia sekä päivän- että keinovalossa. Koulurakennuksen viihtyisyys mahdollistaa opiskelijoiden luontevan keskinäisen kanssakäymisen rakennuksen väljillä käytävillä ja auloissa sekä tilavassa ruokalassa. Koulun toiminnassa kannustetaan yhteisiin toimintoihin ja opiskelutovereihin tutustumiseen jo lukion alkaessa. Tutustumista on helppo jatkaa myös myöhemmin oppilaskunnan järjestämissä tilaisuuksissa, lukion teemapäivinä ja opinto- ja kulttuurimatkoilla. 3.4. Opiskelijoiden osallistuminen Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään lukion toimintaan. Lukion opiskelijat muodostavat oppilaskunnan, joka valitsee vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt ja edustajat lukion johtokuntaan. Oppilaskunnan edustajille annetaan mahdollisuus osallistua opettajainkokouksiin, joissa käsitellään koulutuksen kehittämistä sekä muita opintoihin ja opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavia asioita. - Opetussuunnitelmaan liitetään lukion kuvaus menettelytavoista, joilla opiskelijat osallistetaan lukion toimintaan. Turun Lyseon lukiossa opiskelijat osallistuvat aktiivisesti oppilaskunnan toimintaan. Tutor-opiskelijat ovat mukana uusien opiskelijoiden perehdyttämisessä ja opintojen tukena koko ensimmäisen opiskeluvuoden ajan. Tutoropiskelijat osallistuvat lukion esittelytilaisuuteen. Opiskelijat osallistuvat koulun juhlien ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lukion aamunavausjaksoissa opiskelijat pitävät aamunavauksia viikottain. 7
Opiskelijat voivat olla yhteydessä rehtorin kanssa sosiaalisen median kautta ja saada tietoa suunnitelmista tai osallistua keskustelemalla suunnitteluun. 3.5. Yhteistyö Turun lukioiden toimintaa koordinoi lukion johtoryhmä. Siihen kuuluvat lukioiden rehtorit ja opettajakunnan edustaja. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii lukio- ja aikuiskoulutuspäällikkö. Lukiorehtorit valitsevat keskuudestaan kaksivuotiskaudeksi yhden rehtorin puheenjohtajaksi ja hänelle varahenkilö. - Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan lukion tekemä yhteistyö. Kuvauksen tulee sisältää erityisesti huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön päälinjat sekä muun lukion toiminnan ja kehittämisen kannalta keskeisen yhteistyön päälinjat. Turun Lyseon lukion ja opiskelijoiden huoltajien tärkeimmät yhteistyökanavat ovat Wilma-ohjelma ja lukion kotisivut. Kaikki huoltajat saavat lukion alkaessa tunnukset ja heitä kannustetaan käyttämään Wilmaa ottaessaan yhteyttä opettajiin. Myös opiskelijat tiedottavat koulun asioista huoltajilleen. He saavat tietoa selviytymisoppaasta, ilmoitustaululta ja ryhmänohjaustuokioissa Wilman ja kotisivujen lisäksi. Eri luokka-asteiden vanhempainiltoja järjestetään vähintään kerran lukuvuodessa. Turun Lyseon lukioon perustetaan hyvinvointitiimi, jonka tavoitteena on kehittää koko opiskeluyhteisön hyvinvointia ja joka kokoontuu vähintään kerran lukuvuodessa. Hyvinvointitiimiä johtaa rehtori ja siihen osallistuu opiskelijoita, vanhempia, opettajia ja muuta lukion henkilökuntaa. Lukio tekee monipuolisesti yhteistyötä elinkeinoelämän, kulttuurilaitosten, koulujen ja korkeakoulujen kanssa kotimaassa ja kansainvälisesti. Lyseoon kutsutaan säännöllisesti eri yhteiskunnallisten vaikuttajaryhmien edustajia esittelemään omaa toimintaansa ja sen taustaideologiaa. Yrittäjyyskasvatuksessa tehdään yhteistyötä alueen yritysten kanssa. Opiskelijat hankkivat itselleen oman kummiyrityksen, jonka toimintaan he tutustuvat. 4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4.1. Tuntijako Lukio-opetuksessa noudatetaan valtioneuvoston asetusta 955/2002 lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Lisäksi noudatetaan Opetusministeriön päätöstä 162/430/2003 lukiokoulutuksen järjestämisluvasta. Erityisen koulutustehtävän saaneet lukiot noudattavat yleistä tuntijakoa. 8
Lukiokoulutuksen järjestämisluvan mukaisesti erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja (12 kurssia) opiskelevat opiskelijat ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksessa säädettyjen pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet jokaisen pakollisen oppiaineen kurssista. - Lukion opetussuunnitelmaan liitetään lukiokohtainen tuntijako (myös erityisen tehtävän saaneiden lukioiden tuntijako). 9
4.2. Kurssien suoritusjärjestys ja yo-kurssien ajankohta lv. 2015-2016 Oppiaine 1. vuosi yokurssi (n. 30 kurssia) 2. vuosi (n. 30) 3. vuosi (n. 15) äidinkieli - A 1,2,3,(10-12) 4,5,7,10-12 6,8,9,(10-12) kevät A-ruotsi - BA (10),1,2,3 4,5,6,(7),11 7,8,9 syksy B-ruotsi - BB (10),1,2,3 4,5, (6),12 6,7,9 syksy A-englanti - EA 1,2,3 4,5,6,(8),(10) 7,8,9,10 kevät B2-saksa - SC 1,2 3,4,5 6,7,8,9 B3-saksa - SD 1,2,3,4 5,6,7 8,9,10 B2-ranska - FC 1,2 3,4,5,6 9 B3-ranska - FD 1,2,3,4 5,6,7,8 11 B3-espanja - PD 1,2,3 4,5,6 7,8,9 kevät lyhyt matem. - N 1,(10),2,3, 4,(8),5,6 7,8,9 sy/ke pitkä matem. - M 1,2,3,4,5,(14) 6,7,8,9,10,11,14 (11),12,13,(14),15,16 kevät reaaliryhmä 1 biologia - BI 1,(2),(3),(6) 2,3,(4),(5),(6),(7) 4,5,6,7 sy/(ke) filosofia - FF 1,(2) 2, 3, 4 5 syksy fysiikka - FY 1,2,3 4,5,6,9,10 7,8,(9),(10),11 kevät historia - HI 1,2,(5) 3,4,5,6,7,(8),10 (6),(7),8,9 sy/ke psykologia - PS 1,2 (2),3,4,(5),(6),7 (4),5,7,6 kevät reaaliryhmä 2 kemia - KE 1,2 3,4,(5),6 5,7 syksy maantiede - GE 1,(2),(5) 2,3,(4),5,(6) (3),4,(5),6 syksy terveystieto - TE 1,(2) 2,(3) (2),3,4 sy/ke uskonto - UE 1,4,(2) 2,3,(4) 5,6,7 kevät yht.kuntaoppi YH (3) 2,3,(4) 1,(2),(3),4,5 kevät kuvataide - KU 1,2,3,(4),(5),(6) (3),4,5,6-15 (6-15),16 musiikki - MU 1,2,(3),(4),(5), (6-12) 3,4,5,6-12,14 (3-12), 13 liikunta - LI 1,(6),8,(9) 2,4,5,9,6,(8) 3,(6),(9) opinto-ohjaus - OP 1(tunteja joka vuosi), 3*, (4) 2, (4) (4) yrittäjyys YK 1,2 (1),(2),3,8,9 tietotekniikka AT 1 kansainvälisyys (1) 1 pakolliset kurssit lihavoidulla (sulut) = sopii useammalle vuositasolle reaaliryhmä = yo-koe samana päivänä * Opinto-ohjauksen kurssi jakautuu kolmen vuoden ajalle. ** OP3, tutortoimintaan haetaan 1. vuoden keväällä, tutorointi tapahtuu pääosin 2. opiskeluvuotena. 10
4.3. Kieliohjelma Turun lukioissa tarjotaan seuraavien kielten opetusta: englanti, ruotsi, saksa, ranska, venäjä, italia, espanja, latina, japani ja kiina sekä lukiokohtaisen opetussuunnitelman mukaisia kieliä. Vuotuinen kielitarjonta ilmenee Turun kaupungin lukio-oppaasta. Kieliohjelman toteutuminen lukiossa riippuu valitsijoiden määrästä, eikä kaikista edellä mainituista kielistä muodostu opetusryhmiä jokaiseen lukioon. Lukioiden välisellä yhteistyöllä turvataan monipuolinen kielitarjonta. Kieliohjelman mukaisen kielitarjonnan lukiokohtaisesta laajuudesta päätetään lukion opetussuunnitelmassa. - Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan lukion kieliohjelma ja kieltenopetuksen jär jestelyn yleisperiaatteet. Turun Lyseon lukiossa on mahdollista opiskella perusopetuksessa alkaneita kieliä (englanti, ruotsi, saksa, ranska) sekä lukiossa alkavia kieliä (saksa, ranska, espanja). Lukiossa alkavissa saksassa ja ranskassa opetusryhmät yhdistetään kahden kurssin jälkeen perusopetuksessa kieltä opiskelleiden ryhmiin. 4.4. Lukion painotukset - Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan lukion valitsemat painotukset. Turun Lyseon lukion painotusaineet ovat kuvataide ja yrittäjyyskasvatus. Kuvataiteessa tarjotaan valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi kymmenen koulukohtaista kurssia. Turun Lyseon lukio on ainoa turkulainen lukio, joka tarjoaa viisi yrittäjyyskasvatuksen kurssia. 4.5. Opiskelijaksi otto Lukioon pyritään samanaikaisesti muiden yhteisvalinnassa mukana olevien toisen asteen oppilaitosten kanssa. Haku- ja valinta-ajat julkaistaan vuosittain Turussa ilmestyvässä hakuoppaassa. Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää vuosittain lukioiden aloituspaikkojen lukumäärästä sekä valittavien alimmasta valintakeskiarvosta. Opetushallituksen ylläpitämä Kouluta-järjestelmä antaa lukioille valintaesitysraportin, jonka pohjalta rehtori tekee päätöksen lukioon valittavista opiskelijoista. Jos lukioon pyrkineitä on enemmän kuin täytettäviä lukiopaikkoja, otetaan opiskelijat kotikunnasta riippumatta peruskoulun päättötodistuksen äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen kielen, vieraiden kielten, uskonnon tai elämänkatsomustiedon, historian, yhteiskuntaopin, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian, maantiedon ja terveystiedon arvosanojen keskiarvon mukaisessa järjestyksessä. Valinnassa otetaan huomioon lisäluo- 11
kalta saatu arvosana, mikäli se on päättötodistuksen arvosanaa parempi. Mikäli useammalla hakijalla on sama lukuaineiden keskiarvo, otetaan tällöin valinnassa huomioon hakijan kaikkien aineiden keskiarvo. Opiskelija, joka keskiarvonsa vuoksi ei pääse ensisijaisesti valitsemaansa lukioon, sijoittuu muuhun lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen opiskelijan hakutoiveiden mukaisessa järjestyksessä, kuitenkin valintakriteereitä edelleen noudattaen. Lisäksi lukio voi valita opiskelijat opinto-ohjelmaan erityistehtävänsä tai painottuneisuutensa mukaisin erityisperustein tai järjestää valintakokeen. Tästä on maininta vuosittain julkaistavassa Lukio-oppaassa. Turun iltalukion perusopetukseen pyrkivän on oltava vähintään 16-vuotias, lukioon pyrkivän 18-vuotias. Vain erityisestä syystä voidaan ottaa lukio-opiskelijaksi alle 18-vuotias. Erityisiä syitä ovat sairaus tai vamma, joka estää opiskelun päivälukiossa, pitempiaikainen ulkomailla olo, ammattimainen harrastus, elatusvelvollisuus ja työssäkäynti, päiväkoulun rehtorin suositus tai jokin muu, iltalukion rehtorin hyväksymä erityinen syy. - Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan lukion määrittelemät opiskelijavalinnan perusteet, jotka koskevat erityislukioihin valittavia opiskelijoita. 4.6. Lukion opetusjärjestelyt - - Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan lukion keskeiset opetusjärjestelyt (mm. jaksotus, tuntijärjestys, koeviikko sekä muut yleisiin opetusjärjestelyihin kuuluvat asiat). Turun Lyseon lukio toimii luokattomana lukiona, joka noudattaa viisijaksojärjestelmää. Kukin jakso päättyy kuusipäiväiseen koeviikkoon. Turun Lyseon lukiossa on käytössä Turun lukioiden yhteinen tuntikaavio. Oppitunnit kestävät 75 minuuttia. Opiskelijat valitsevat opinto-ohjelmansa kurssitarjottimesta. Se laaditaan siten, että normaali lukion suorittamisaika on kolme vuotta. Kurssitarjotin mahdollistaa ylioppilaskirjoitusten aloittamisen kolmannen vuoden syksyllä. 4.7. Itsenäinen opiskelu Lukiokurssin tai sen osan voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Se edellyttää opiskelijalta itseohjautuvuutta tavoitteen asettelussa ja opiskelussa.. Itsenäistä opiskelua on tuettava ohjauksen avulla opiskelijan tarpeiden mukaan. Itsenäinen suoritus tehdään siinä koulussa, jossa opiskelija pääsääntöisesti opiskelee tai jossa opiskelija suorittaa ko. aineen opinnot. Itsenäisestä opiskelusta on oltava maininta lukiokohtaisessa opetussuunnitelmassa lukiokohtaisin tarkennuksin. - Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan lukiokohtaiset tarkennukset itsenäisen opiskelun järjestämisestä. 12
Turun Lyseon lukiossa opiskelija voi suorittaa kurssin opiskelemalla se itsenäisesti, suorittamalla kurssin edellyttämät tehtävät ja osallistumalla kurssikokeeseen. Opiskelija täyttää yhdessä opettajan kanssa itsenäisen suorituksen lomakkeen ja opettaja toimittaa lomakkeen rehtorille hyväksyttäväksi. 4.8. Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt, lukiodiplomit Turun lukiot ja toisen asteen oppilaitokset pyrkivät sellaisiin opetusjärjestelyihin, jotka mahdollistavat opintojen joustavan suorittamisen eri oppilaitoksissa. Turun kaupungin lukioissa on mahdollisuus suorittaa kuvataiteen, teknisen ja tekstiilityön, liikunnan, median, musiikin, tanssin ja teatteritaiteen lukiodiplomeja. Erityislukiot koordinoivat oman erityistehtävänsä mukaisten lukiodiplomien suorittamista. Opetushallitus määrittää diplomien suoritusohjeet. Turun lukioissa toteutetaan monimuoto-opetusta. Koulukohtaisessa vuosisuunnitelmassa päätetään tarkemmin monimuoto-opetuksen avulla toteutettavat kurssit opetussuunnitelman asettamia rajoja noudattaen. Monimuoto-opetusta voidaan antaa kaikissa aineissa: 1) lähiopetuksena (luokkaopetus, virtuaaliopetus tms.). 2) etäopetuksena, joka sisältää lähiopetusta ja opettajan antamaa tutorointia 3) verkko-opetuksena 4) muuna itsenäiseen suoritukseen tähtäävänä opetuksena. Turun iltalukio organisoi Turun kaupungin kesälukiotoimintaa. Kesäkuussa järjestetään kursseja kaikille lukiolaisille tai lukion aloittaville. Elokuussa järjestetään syksyn ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kursseja. Kesälukion kurssit hyväksytään kurssisuorituksiksi kaikissa lukioissa. - Lukion opetussuunnitelmaan liitetään kuvaus yhteistyömuodoista muiden oppilaitosten kanssa. Lukioiden, joissa lukiodiplomin suorittaminen on mahdollista, tulee sisällyttää opetussuunnitelmaan kuvaus lukiodiplomin suorittamistavoista. Turun Lyseon lukion opiskelijoille suositellaan osallistumista kesälukion kursseille. Erityisesti toisen opiskeluvuoden jälkeen kertauskurssit syksyn yo-kirjoituksia varten ovat tärkeitä. Opiskelijat voivat suorittaa kursseja myös muissa lukioissa. Parhaiten tämä onnistuu Turun iltalukiossa ja Turun seudun etärenkaassa. Turun Lyseon lukiossa tehdään vuosittain kuvataiteen lukiodiplomeita ja osallistutaan puheviestinnän valtakunnalliseen päättökokeeseen. Opiskelija voi myös tehdä liikunnan ja musiikin lukiodiplomin. Lukiodiplomit suoritetaan Opetushallituksen ohjeiden mukaan. 13
4.9. Muut opetusjärjestelyt - Lukion opetussuunnitelmaan liitetään kuvaus opetusjärjestelyihin liittyvästä yhteistyöstä muiden yhteistyökumppanien kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen teoriaopetus tapahtuu koulussa. Käytännön toteutukseen tutustutaan yhteistyö- eli kummiyrityksissä. Liikennekasvatuksen kurssi toteutetaan yhteistyössä paikallisen autokoulun kanssa. 5. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 5.1. Ohjauksen järjestäminen Opetussuunnitelman perusteet edellyttävät lukioilta ohjaussuunnitelmaa. Ohjaussuunnitelman tulee sisältää kuvaukset koko lukioajan jatkuvasta psykososiaalisesta ohjauksesta, opiskelun ohjauksesta ja ammatillisen suuntautumisen ohjauksesta. Psykososiaalisen ohjauksen tulee edistää opiskelijan itsetuntemusta ja elämänhallintaa. Opiskelun ohjauksen tulee ohjata opiskelijaa ammatillisissa valintatilanteissa ja edistää opiskelijan itsearviointitaitoja. Ohjaussuunnitelman tulee edistää koulutuksellisen, etnisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Ohjaussuunnitelmalla tulee pyrkiä vähentämään alisuoriutumista. Ohjaussuunnitelman sisältöä voidaan painottaa säännöllisestä koulutyöstä ulos jäävien opiskelijoiden ohjaukseen. Ohjaussuunnitelman tulee kuitenkin sisältää kuvaukset toimenpiteistä, joilla tuetaan ja ohjataan jokaista opiskelijaa opiskelijan tarpeiden mukaisesti. Ohjaustehtävässä onnistuminen edellyttää lukiolta tasa-arvoista ja opiskelijan valmiuksia kehittävää ohjausta sekä säännöllistä ja riittävän usein toistuvaa opintosaavutusten seurantaa. Opetussuunnitelman perusteet korostavat ennakoivan toiminnan merkitystä ja ongelmiin puuttumista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Runsaalla tiedottamisella kyetään vastaamaan myös tiedostamattomaan ohjaustarpeeseen ja siten ehkäisemään syrjäytymistä. Tiedottamisen painopisteen tulee olla lukion omissa toiminnoissa. Tiedottamisvelvoitteisiin sisältyy myös tiedottaminen yhteistyöstä muiden oppilaitosten, eri asiantuntijoiden ja lukion ulkopuolisten tahojen kanssa. Lukion tulee tarjota huoltajille ja muille sidosryhmilleen riittävät mahdollisuudet perehtyä toimintaansa. Nuorten lukiokoulutuksessa lukion tulee olla aloitteellinen opiskelijoiden vanhempien ja huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön käynnistäjä. Lukioille asetettujen ohjausvaatimusten täyttäminen edellyttää koko henkilökunnan osallistumista opiskelijoiden ohjaamiseen oman ammattinsa asiantuntemusta hyödyntäen. Opettajien ohjausvelvoite suuntautuu pääsääntöisesti oman oppiaineen kaikentasoisten kysymysten selvittämiseen; opettajien tulee pedagogisen ohjaustyönsä lisäksi opastaa opiskelijoita omassa oppiaineessaan esim. ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Lukion opetussuunnitelmassa tulee määritellä ohjauksen työn- ja vastuunjako opintojen ohjaajan ja muiden tahojen, erityisesti opettajien välillä. Opiskelijan ohjaustoiminnalla tulee olla vastuullinen koordinoija. Luontevimmin tämä työ sopii opinto-ohjaajalle. Lukion opetussuunnitelmassa kuvataan vähintään seuraavat ohjauksen järjestämiseen liittyvät seikat: - ohjaustoimintaa koskeva työn- ja vastuunjako - ryhmänohjaus 14
- henkilökohtainen ohjaus - ainekohtainen ohjaus - muu mahdollinen ohjaus - ohjaukseen liittyvä yhteistyö huoltajien, asiantuntijoiden, muiden oppilaitosten ja muiden koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Turun Lyseon lukiossa opiskelijan ohjaus järjestetään seuraavasti: Ryhmänohjaajan tehtävät: toimii lukio-opiskelijan lähiohjaajana: Lähiohjaajuus tarkoittaa vastuuta ja toimenpiteitä, joita tarvitaan opiskelijan opintojen menestykselliseen toteuttamiseen. Poissaolojen suhteen otetaan yhteyttä kotiin, jos poissaoloja on runsaasti tai niiden selvitykset herättävät huolta. Jos opiskelija vaikuttaa murheelliselta tai poissaolevalta, tulee lähiohjaajan kysyä vointia ja tarjota apua. Hän voi esimerkiksi lähettää opiskelijan terveydenhoitajalle tai ainakin pitäisi kertoa terveydenhoitajalle heränneestä huolesta. tutustuttaa opiskelijat lukio-opiskelun käytänteisiin sekä koulun sääntöihin ja toimintatapoihin yhdessä opinto-ohjaajan ja tutoreiden kanssa, esim. ryhmäytymispäivän suunnittelu ja toteutus palvelee tätä päämäärää. Ryhmäytymispäivän suunnittelu ja toteutus ovat kokonaan ensimmäisen vuoden ryhmänohjaajien ja tutorien vastuulla. Suunnittelu tulee aloittaa jo hyvissä ajoin edeltävänä keväänä, jotta opintojen aloitus ja ryhmäytymispäivän järjestelyt sujuvat kitkattomasti lukuvuoden alussa. tapaa ryhmäänsä säännöllisesti ja tutustuu ryhmänsä opiskelijoihin. Tavoitteena on luoda sellainen suhde opiskelijoihin, että he kokevat ryhmänohjaajan tapaamisen tärkeäksi. Osallistuminen koulun tapahtumiin yhdessä opiskelijoiden kanssa on tärkeää. seuraa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä ja selvittää opiskelijan kanssa mahdolliset uusittavat/puuttuvat kurssit/valinnat. seuraa ja valvoo ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloja ja puuttuu epäkohtiin tarvittaessa. pitää yhteyttä huoltajiin. Kannattaa luoda heti ykkösellä hyvä suhde vanhempiin, jotta myöhemmin mahdollisten ongelmien selvittely olisi helpompaa. pitää ryhmänohjaustuokiot, tiedottaa ryhmälle tärkeistä asioita, antaa jaksotodistukset jne. organisoi ryhmänsä toiminnan erilaisissa tilaisuuksissa ja hoitaa käytännön asiat osallistuu tarvittaessa opiskelijahuoltoryhmän palavereihin kehittää omalta osaltaan lukion ryhmänohjausta haastattelee kaikki lukion aloittavat toisen jakson aikana, jolloin opiskelijoilla on jo kokemusta lukio-opiskelusta ja koeviikosta. Ryhmänohjaaja tuo opinto-ohjaajan ja muiden opettajien tietoon opiskelun kannalta merkittävät asiat, jotka hän on saanut tietoonsa haastatteluissa. Opinto-ohjaajan tehtävät: huolehtii opiskelijoiden henkilökohtaisesta ja pienryhmäohjauksesta tekee opiskelijoiden kurssimuutokset seuraa opiskelijoiden opintosuunnitelmien toteutumista yhdessä ryhmänohjaajien kanssa keskustelee opiskelijan kanssa opiskeluun liittyvistä vaikeuksista huolehtii yhteydenpidosta muihin oppilaitoksiin ja työ- ja elinkeinoelämään 15
ohjaa uranvalintaan ja jatkokoulutukseen liittyvissä asioissa: ohjauskeskustelut abien kanssa tiedottaa opiskelumahdollisuuksista oman koulun ulkopuolella, esim. Turun muissa lukioissa, etälukioissa, iltalukiossa, kesälukioissa, kesäyliopistossa jne. huolehtii nopeuttajien ja hidastajien erityisohjaamisesta yhdessä rehtorin kanssa tiedottaa peruskoulun päättöluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen lukioopiskelusta koordinoi ja kantaa päävastuun opinto-ohjauksen järjestämisestä ja toteutuksesta ohjaa ryhmänohjaajia ja kehittää omalta osaltaan lukion ryhmänohjausta Aineenopettajan tehtävät ohjauksellisessa mielessä: kertoo kurssin alkaessa kurssin arviointikriteerit seuraa opiskelijoiden opintomenestystä ja puuttuu nopeasti huonoon menestykseen tai puuttuviin pakollisiin kursseihin merkitsee poissaolot Wilmaan päivittäin informoi opiskelijan yli viiden tunnin poissaoloista viipymättä ryhmänohjaajaa ja ottaa tarvittaessa itse suoraan yhteyttä opiskelijan huoltajiin (yhteydenpito huoltajiin on ryhmänohjaajan päävastuulla) täyttää Huolen tasot lomakkeen, jonka toimittaa opiskelijahuoltoryhmälle viipymättä, kun huoli on ilmennyt kertoo välittömästi kurssin keskeyttävästä opiskelijasta tämän ryhmänohjaajalle ja opinto-ohjaajalle ennen kuin merkitsee keskeytyksen Wilmaan antaa tukiopetusta merkitsee Wilmaan mitä arvioitavia suorituksia opiskelijalta puuttuu, jos opiskelija saa arvioinnissa merkinnän T (täydennettävä). Puuttuvat suoritukset (muut kuin kurssikoe) tulee palauttaa opettajalle ennen seuraavan jakson koeviikon alkua. ohjaa itsenäisten ja hylättyjen kurssien suorittamista ohjaa poissaoloista johtuvien korvaavien tehtävien suorittamista neuvoo opiskelijaa oppimäärän laajuuden vaihtamisessa Rehtorin tehtävät ohjauksellisessa mielessä: suoritusohjeista poikkeaminen vapautukset eri oppiaineiden opiskelusta lupa yli 3 vrk:n poissaoloihin muissa oppilaitoksissa suoritettujen kurssien hyväksyminen (aineenopettajan kanssa) ulkomailla suoritettujen kurssien hyväksyminen ylioppilaskirjoituksista tiedottaminen Ohjaukseen liittyvä yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa opiskelijoiden huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä vanhempainilloissa, Wilman kautta ja tarvittaessa tapaamisissa. tarvittaessa opiskelijoita ohjataan Turun lukioiden yhteisten psykologien ja erityisopettajan vastaanotolle. Turun lukioiden psykologeja ja erityisopettajaa käytetään tarvittaessa asiantuntijoina. 16
kaikki lukiolaiset tutustutetaan lukion alussa kolmannen sektorin palveluihin Lucky lukio -tapahtumassa. 5.2. Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 ) Lukion opiskeluhuollon kokonaisuuteen sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Palveluiden järjestämisestä vastaa oppilaitoksen sijaintikunta. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota koulutukseen osallistuminen edellyttää lukuun ottamatta yli 18- vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ja 9 ) Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 ) 5.2.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet Näissä opetussuunnitelman perusteissa määrätään opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. Yhteisöllinen opiskeluhuolto Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 ) Yhteisöllisen opiskelijahuollon lähtökohtana on opiskelijan ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Toteuttamisessa otetaan huomioon sekä aikuistuvan nuoren itsenäisyyden tukeminen että huoltajien osallistuminen. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä otetaan huomioon yhteistyö myös kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön [Lukiolaki 21 (1268/2013)]. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja se otetaan huomioon kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. 17
Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijalle annettavia opiskeluhuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 ) Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä. Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (Oppilasja opiskelijahuoltolaki 18 ) Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien toiminta on osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat 1) opiskeluhuollon ohjausryhmä, 2) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä 3) tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 14 ) Koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluhuollon ohjausryhmän ja oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskeluhuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi opiskeluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla useamman koulutusmuodon yhteinen. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on vastata oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä sen kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Opiskeluhuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on oppilaitosyhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmän monialaisuus ja tapauskohtainen kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. 18
5.2.2. Opiskeluhuoltosuunnitelmat ja niiden laatiminen Paikallisella tasolla opiskeluhuollon suunnittelua ja toteuttamista ohjaa kolme eri suunnitelmaa. Suunnitelmat ovat 1) lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon sisältyy opiskeluhuoltoa koskeva osuus, 2) paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus opiskelijahuollosta sekä 3) oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. [Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 12 ja 13, Lastensuojelulaki 12 (1292/2013), Lukiolaki 10 (478/2003)] Lasten ja nuorten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kunnan tai useamman kunnan yhdessä laatima kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Se hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. [Lastensuojelulaki 12 (1292/2013)] Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman opiskeluhuoltoa koskevaa osuutta sekä oppilaitoskohtaisia opiskeluhuoltosuunnitelmia. Paikallisen opetussuunnitelman laadinta Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan käytännön tasolla opetussuunnitelman perusteissa määrättyjen asioiden toteutus, opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä linjaukset ja ohjeet oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseksi. Opetussuunnitelma tulee opiskeluhuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa [Lukiolaki 10 (478/2003)]. Opetussuunnitelman laatimisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Osa oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan sisältyvistä asioista on tarkoituksenmukaista kuvata yhdenmukaisesti kaikissa koulutuksen järjestäjän oppilaitoksissa siten, että niitä täsmennetään ja täydennetään oppilaitoskohtaisesti. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatiminen Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Se on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 13 ) Oppilaitoksen opiskelijakuntaa kuullaan ennen suunnitelman vahvistamista [(Lukiolaki 27 (1268/2013)]. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat asiat: 1) Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut 19
- Opiskeluhuoltosuunnitelmassa esitetään arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien opiskeluhuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. - Arviossa otetaan huomioon opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin sekä opiskeluyhteisöön ja ympäristöön liittyvät tarpeet. Arviota laadittaessa hyödynnetään monipuolisesti näihin liittyviä selvityksiä ja seurantatietoja, opiskeluhuollossa muodostunutta tietoa sekä huoltajilta ja erityisesti opiskelijoilta saatavaa tietoa. - Opiskeluhuoltohuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista opiskeluhuoltopalveluista, joita ovat opiskeluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan - opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä - opiskeluhuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin opiskelijoihin, oppilaitosyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskeluhuollon kehittämiseen ja seurantaan. 2) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat Oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen opiskeluhuollon järjestäminen opiskelijan ja opiskeluyhteisön terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi. Suunnitelmassa kuvataan: - toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi, - yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi, - yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi, - oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, - yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa, - terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö, - opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen, - esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa, - tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen sekä - yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvin voinnin tarkastuksissa, - suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä - toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö: Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 20
Opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. [(Lukiolaki 21 (1267/2013), Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, 13 ] Suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon sekä opiskelijoiden keskinäiset että opiskelijoiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat kuvaukset: - kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, - edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla, - yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena olevan osalta, - yhteistyö huoltajien kanssa, - yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa, - suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille sekä - suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Opiskeluhuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma [(Pelastuslaki (379/2011) 15 ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 ja 2 )]. Suunnitelmassa kuvataan - kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa - johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa, - sisäisen ja ulkoisen sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet, - psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, - suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille, huoltajille ja yhteistyötahoille, - toimintavalmiuksien harjoittelu sekä - suunnitelman arviointi ja päivittäminen. 3) Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttamistavat ja yhteistyö opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi ja seuraamiseksi sekä tarvittavien yksilöllisten tukitoimien järjestämiseksi: - opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittava yhteistyö - asiantuntijaryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet - yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa - opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys - sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa 21
- liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa, - opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi sekä - tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa - (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi jne.) 4) Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa - Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelmassa kuvataan - opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa - opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä - opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksen hakeminen opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa - käytänteet opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä - käytänteet opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluvan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta - menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa asiantuntijaryhmässä. 5) Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Koulutuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa opiskeluhuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 ) Opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet opiskeluhuollon toteuttamiseksi ja seuraamiseksi (omavalvonta). Suunnitelmassa esitetään seurattavat asiat, tietojen kokoamiseksi käytettävät menetelmät, seurannan aikataulu sekä vastuussa oleva taho. Tämän lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja niiden hyödyntäminen opiskeluhuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyökumppaneille. 5.2.3. Opiskeluhuolto / Turun kuntakohtainen opetussuunnitelma Tämä Turun kuntakohtainen opiskeluhuollon opetussuunnitelma on samalla Turun kaupungin päivälukioiden yhteinen opiskeluhuoltosuunnitelma. Jokainen lukio kirjaa oppilaitoskohtaiset täsmennyksensä Wilman vuosisuunnitelman opiskeluhuolto-osaan. Opiskeluhuollon toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat Opiskeluhuollon päämääränä on hyvinvoiva ja tasapainoinen nuori, joka etenee opinnoissaan kykyjensä ja tavoitteidensa mukaisesti hyvinvoivassa opiskeluyhteisössä. Opiskelukyky koostuu useista tekijöistä, jotka tulee huomioida opiskeluhuoltotyössä. 22
: - edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntyä - edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllistä toimintaa sekä huoltajien ja oppilaitoksen henkilökunnan välistä yhteistyötä - turvata varhainen tuki sitä tarvitseville - vahvistaa opiskeluhuollon suunnitelmallisuutta ja toteuttamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä - siirtää painopistettä nykyistä enemmän yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen työhön - siirtää painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön - tukea opettajan työtä Opiskeluhuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sivistystoimialan ja hyvinvointitoimialan monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista on lukion henkilöstöllä ja se on kaikkien yhteisössä työskentelevien tehtävä. Opiskeluhuollosta muodostetaan toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus, joka järjestetään yhteisöllisenä opiskeluhuoltona ja yksilökohtaisena opiskeluhuoltona. Yhteys Turun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on yksi Turun kaupungin strategisista asiakirjoista. Suunnitelman sisällöstä on määrätty lastensuojelulain 12 :ssä ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain 12 :ssä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelman ja se on huomioitava kaupungin talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Päävastuu ohjelman valmistelusta on ollut asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen ohjausryhmän alaisella lasten ja nuorten alatyöryhmällä. Työryhmäs- 23
sä ovat edustettuina Turun kaupungin konsernihallinto, hyvinvointi-, vapaa-aika-, sivistystoimiala sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, poliisi, puolustusvoimat, lastensuojelujärjestöt sekä ELY-keskus. Turun päivälukioiden yhteinen opiskeluhuoltosuunnitelma Tässä suunnitelmassa kuvataan opiskeluhuollon käytännöt Turun kaupungin päivälukioissa. Jokainen lukio tekee omat täsmennyksensä opiskeluhuollon vuosisuunnitelmaan Wilmaan. Täsmennykset laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Turun kaupungin päivälukioiden yhteinen opiskeluhuoltosuunnitelma on nähtävillä Turun kaupungin lukiokoulutuksen internetsivuilla ja oppilaitoskohtaiset täsmennykset näkyvät opiskeluhuollon vuosisuunnitelmassa Wilmassa opiskelijoille, huoltajille ja henkilöstölle. Alla oleva kuvio havainnollistaa Turun lukiokoulutuksen opiskeluhuollon rakennetta ja toimintatapoja. 24
OPISKELUHUOLLON KOKONAISUUS 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut 1.1 Kokonaistarve Lukion johtoryhmä arvioi vuosittain keväällä seuraavaa lukuvuotta varten opiskeluhuollon kokonaistarpeen yhteistyössä hyvinvointitoimialan kanssa. 1.2 Käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Turun kaupunki vastaa psykologipalveluista. Toimialojen vastuunjako psykologipalvelujen osalta täsmentyy myöhemmin. 25