HELSNGN KAUPUNGN TLASTO.. ULKOMAAN KAUPPA. 3. 98. HELSNGN KAUPUNGN TLASTOKONTTORN JULKASEMA. HELSNK, 920. SUOMALASEN KRJALLSUUDEN SEURAN KRJAPANO O.Y.
STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGFORS.. COMMERCE EXTEREUR. 3. 98. PUBLE PAR te BUREAU DE STATSTQUE DE LA VLLE DE HELSNGFORS. HELSNGFORS, 920. MPRMERE DE LA SOCU!TE DE LTTERATURE FNNOSE.
ALKULAUSE. Helsingin kaupungin kauppatilaston esillä' oleva kolmas vuosikerta, joka käsittelee kflupungin ulkomaan kauppaa vuonna 98, on toimitettu saman suunnitelman mukaan kuin edellisetkin vuosikerral. Numeroaineisto on sen, kuten edellistenkin, päätauluihin (taulut ja 3) otettu Helsingin tullikamarin ilmoifuskirjakappaleisfa, mikä' työ on suoritettu tullihallituksen tilastokonttorissa. Kun vuonna 98 ulkomaiden rahalajien kurssit huomattavasti nousivat ja siten suuresti vaikuttivat ulkomaiseen kaupankäyntiin on tauluosastoon otettu uusi, kurssivaihteluja pä'ivittä"in valaiseva taulu. Tähän sisä'ltyvä't tiedot on saatu Suo~~n pankilta. Tek$tiosastossa on tämän lisä'ksi tietoja ulkomaiden' rahalajien kuukliusittaisista keskikursseista vuosina 94-8. Väärinkäsitysten välttämiseksi huomautettakoon kerta kaikkiaan,' että tauluissa olevat pisteet (.) merkitsevät ettei tietoja ole ollut saatavissa, viivat (-) taas ettei sarekkeen otsakkeen osoittamia t,!pauksia ole lainkaan esiintynyt, s. o. samaa kuin 0 merkki. Julkaisun painatuksesta, joka suuressa mää'rin on viivästynyt, varsinkin sen seikan takia, että' ~nsiti~dot saatiin tullihflllituksen tilastokonttorista vasta syyskuussa 99, on tilastokonttorin ent. toinen aktuaari filosofianmaisteri Ei n 0 Wa ron e n pitänyt huolta; myöskin tekstiosasto on hä'nen kirjoittamånsa.. Helsingin kaupungin tilastokonttorissa, huhtikuun 9 p:nä" 920. Otto Bruun. v.,.
SSÄLLYSLUETTELO. TABLE DES MATERES. Siv.. Johdanto...,.... 2. Tuonti... 6 J. Vienti......... 35 4. Tullikanto...,.-... 5 5. Tullivarasto. ja yleinen talletusvarastoliike... 53 6. Liikennekonttorin kanto...... 55 7. Helsingin makasiiniosakeyhtiö... 55 Page.. ntroduction... 2. mporiation................................... 6 J. Exportation... 35 4.. Droits per~us par la douane................ 5 5. Mouvement des entrepöts et des magasins generaux... 53 6. Droits per~ par le Bureau de perception des droits municipaux...... 55 7. Societe de depöts å Helsingfors... 55 Taulusto.. Tuonti Helsinkiin ulkomailta vuonna 98 sekä tuqnnin kokonaismäärä vuonna 97, tavaralajittain...... 3* 2. Helsinkiin ulkomailta tuotujen tavaroi. den arvo, jaettuna tavararyhmien mu. kaan, vuosina 896-98... 39~ 3. Vienti Helsingistä ulkomaille vuonna.98 sekä viennin kokonaismäärä vuorina 97, tavaralajittain... 4~ 4. Helsingistä ulkomaille vietyjen (paitsi takaisin vietyjen) tavaroiden arvo, jaet. tuna tavararyhmien mukaan, vuosina 896-98............ 57" 5. Helsingin kaupungin tuonti 'ja vienti sekä sen tullikamarin kanto koko maahan verraten vuosina 885-98 59* 6. Helsingin tullikamarin kanto vuosina 900-8................................ 60'" 7. Eräitä tullivarastossa vuosien 94-8 alussa olleita tavaralajeja sekä tulli. varastoliike vuonna 98... 6* Tableaux.. mportation a Helsingfors des pays etrangers en 98, par marchandises; total correspondant pour 'annee 97 3" 2. Valeur de l'importation å Helsingfors des pays etrangers, par groupes de ma~chandises, en 896-98...... 39" 3. Exp'ortation de Helsingfors aux pays etrangers en 98; par marchandises; total correspondant pour 'annee 97 4" 4. Valeur de 'exportation (reexportation non comprise). de Helsingfors a\.jx pays etrangers, par groupes de rnar. chandises, en 896-98... 57" 5. Valeur dc l'importation et de 'expor. tation et droits per!;us par la douane a Helsingfors en 885-98; chiffres correspondants pour le. pays entier 59'" 6. Droits per~us par la dou",ne å Helsing. fors en 900-8... 60" 7. Quantites dc quelques rnarchandises en entrepöts au debut des annees 94-8 et mouvementdes entrepötsen 98 6"
V 8. Eräitä yleisessä talletusvarastossa vuosien 94-8 alussa olleita tavaralajeja sekä yleinen talletusvarastoliike vuon~ na 98............ 6~ 9. Liikennekonttorin maksunpano ja kanto vuosina 900-8......... 62" 0. Helsi~gill m~kasiiniosakeyhtiön toiminta vuosina 897-98... 63~. Suomen pankin hoteeraamateräiden ulko~ maiden rilhalajien myyntikurssit vuon~ na 98, päivittäin... 64~ 8. Quantites' de quelques marchandises en magasins generaux au debut des an~ nees 94-8 et mouvement.de ces. magasins en 98...... 6P 9. Droits portes et per!,;us par le Burea~ de ~perception 'des droits municipaux en 900-8......... 62" 0. Societe de depöts a.helsingfors en 897-98...... 63*. Cours du changes de certaines monnaies etrangeres, cote par la Banque de Finlande en 98, par jour... 64* Liitteitä.. Helsingin kaupungin liikennekonttorin kertomus vuodelta 98...... 68". Tuotujen ja vietyjen tavaralajien luet~ teo taulujen ja 3 mukaan (ranskan~ kielinen)...... 7 ~. Aakkosellinen tavaraluettelo 82'" Appendices.. Rapport du Bureau de perception des droits municipaux d~ a ville de Hel~ singfors de l'annee 98...... 68*. Liste des marchandises importees et ex~ portees contenues dans les tableaux et 3............ 7*!. Repertoire alphabetique des marchan~ dises (finnois)... 82* o i kai s t a via. Corrections. Siv. 2, sivusarekk., rivi 8 ylh., on: 6fJ; lue: 9(j.» 59*, rivi 4 alh., on: 50464'f.J; lue: 505434488.»69*,» 8 ylh.,» 3268: 4; 34928: 0.
.. Johdanto'. J nfroduction. Viimeaikaisten epäsäännöllisten olojen aiheuttama Suomen kauppasuhteiden erikois- Johdanto. luonne tulee myöskin näkyviin Helsingin kaupungin tuontia ja vientiä vuonna 98 käsittelevistä luvuista, samoinkuin edellistenkin vuosien tilastoista. Kauppasuhteitten vastakohta ennen ja jälkeen sodan syttymisen riippui, mikäli se Suomea koskee, lähinnä liikennevaikeuksista. Seurauksena näistä oli, että esim. useiden tärkeiden tarvikkeiden ja raaka-aineiden tuonti joko väheni tai kokonaan lakkasi sekä että muutamien tärkeiden aineiden vienti, erikoisesti puuaineiden, väheni kerrassaan mitättömäksi. Edelleen kärsi varsinkin tuonti sodan aiheuttamasta kauppayhteyden katkeamisesta Saksan kanssa. Koko maan ja etenkin Helsingin kauppa oli tämän johdosta pakotettu suuntautumaan uusille urille, ja niin tuli kauppa Venäjälle yhä tärkeämmäksi muiden maiden kaupan menettäessä merkitystään. Niinpä tuli Helsingin tuonnista vuonna 96 lähes kaksi kolmannesta Venäjältä ja sinne suuntautui myöskin mainittuna vuonna koko kaupungin vienti. Vuonna 97 tapahtui taas muutos. Kauppa Venäjälle, jossa vallankumous ja bolshevismi olivat tehneet olot epävarmoiksi, pieneni, mutta tuonti muilta mailta kasvoi jälleen suuremmaksi, ja vienti kokonaisuudessaan, joka ei löytänyt itselleen uusia markkinoita, pieneni, suuntautuen kuitenkin yhä pääasiassa Venäjälle. Vuonna 98 katkesivat suhteet Venäjälle täydelleen punakapinan jälkeen; ainoastaan muutamien Venäjältä eronneiden reunavaltioiden kanssa ylläpidettiin jonkunlaista tavaranvaihtoa. Sitäpaitsi tie Saksaan taas aukeni ja se oli omiaan yhä suuntaamaan kauppila muille maille. Tämä äkillinen muutos eri maiden keskenäisessä suhteessa kuin myöskin meillä vallinneet erikoisluontoiset olot ovat vaikuttaneet melkoisia muutoksia tuotuihin ja vietyihin tavaralajeihin nähden. Kaikkialla vallitsevat epävarmat olot ja monet sota-aikaiset säännöstelyt ja rajoitukset, joista. muutamat johtuivat kotimaassa vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta, muutamat. taas olivat yhä vielä raivoavan maailmansodan seurauksia, olivat tietenkin myöskin omiaan lyömään leimansa vuod.en 98 kauppaa esittäviin numeroihin, ehkäisten niiden vapaata ja luonnollista kehitystä. Myöskin vaihtelut ulkomaisten valuuttojen arvoissa ovat huomattavasti vaikuttaneet Valuuttasiihen kehitykseen, minkä alaisena kaupungin kauppa on ollut. Taulu antaa päivittäisiä kursseja. tietoja erinäisten ulkomaalaisten rahalajien kurssivaihteluissa vuonna 98. Vertailun vuoksi esitettäköön tässä eräiden tärkeimpien rahalajien myyntikurssien kuukausittain lasketut keskiarvot sekä vuosittaiset keskiluvut vuosina 94-8 Suomen Pankin noteerausten mukaan ): ) Punakapinan takia ei kursseja noteerattu helmikuun, maaliskuun ja huhtikuun aikana )9)8.
2 Cours moyen du clzange des cerlaines monnaies etrangeres en 94-8, par mois. v u o,s i. Annee. M a r k k a aja p e n n i ä. - Marcs et penni. 94.... 95.... 96..... 97.... 98..... ~~ 35 25 3245 2534 29-350 3525 Punnan kurssi. - Livres sterling. 276 29-2535 25F-725432544 29 293 2962 3246 2545 34...:... 25642570'2627 3378 327 3304 0' 3436 34-34- 34,- 340 340 3357 3359 3443 354 3562 3562 344 369 327 3298 3587 39 42 -- -- 3-3378 38,89 3840' 475 4528 40',89 Frangin kurssi. - Francs. 28 88 340'2 35 0'3 3653 426 25\99 329 34 29 3499 3939 94... l 06700~6OD~D lddf-djloll-lloll04 004 0'220250' 04[4207)04 09750267 95... 0-0- 0, ilo' 75 464 2077 2450'27 984-953 2330' 65 66... 27372540"227322-/22-280' 250' 250'20'525240'32633/2295 97... 2650'2650' 2744 2926 30'982746 6/73 7/- 972 30'4644\92 34 75 27/58 98... 922 - -- -- 522 292 4347 4277 60',67 7637 5757 6433 459 Saksan markan kurssi. - Reichs 94... 23;9923\92405240'24'0240 240 \\246624\80'-\-----245 98... 27,33 -- -- --38942,62 3448 34944550',894092 -- 30'7 Floriinin kurssi. - Florins. 94... 20~2 20~D 200620'9/920820 4 20-20732-292522760'/23440' 24/49 95... 235-235 235-235- 3750' 2452 26622 280'- 2870'7 28288 29746 300-2680' 96... 320' 38/- 30865 305-305-30456 305-30'5-29596295- 2967630'235 304 99 97... 30'350' 30'350' 30350'\30'326[30560' 30'92 27576 282-290'9639[44 36423/330'62 30'70'9 98... 290'77 -- -- -- 32944 340',5842277,48,642460'4364 359253833 380'96 Ruotsin kruunujen,kurssi. - Couronnes suedo~ses. 94... 39/463937 39\40'\39\40'340'39[,40' 39'40' 40'094\4222 4648/4976430' 95... 50' - 50'- 50'- 5325 5628 6444 786 8453 845 894 90'23 206 70' 77 96... 20804'20'240 20\0'320'734 2 622073 200,84 20'92\97\ 99'88 20430'226220495 97... 26-26\- 285\223922248 2576 205 29 48 23208 277\92 32638 \25625 234 90' 98...,.222 72, -- -- -- 220'22240',4 290'0'7 2868 29448 ~68 242232599 26270' Norjan, kruunujen kurssi. - Couronnes norvegiennes. 94... 39/46 39373940'394039;40'/3940' 39/40' 40"0'9'[4 4222' 46484976 95... 50' - 50'- 50'- 5325 5628 6444 784 8453 845 894 90'232055 96... 20'704 20'60' 20 0'320'734 2462 20/73 20'0'8420'929596 9788 20'230'20895 97... 2-2-250'7288628'48276 97/5 242222256 259[8530'0'38 248/20' 98... 2827 --- -- -- 2022 2270' 26283 254622772,2686 23598 2504 Tanskan kruunujen kurssi. - Couronnes danoises. 4/30', 70' 69 2040'7 22752 2453 94... 39'463937/39'40'3940' 3940' 3940' 3940' 4DiD9 4/422246'484976 4/30' 95... 50' - 50'- 50'- 5325 5628 6444 784 84 53 845 823 8923 203 46 70' 40' 96... 2060420080' 20'0'3 20'734 2462 2073 20'0'84 20'92946 9688 20'0'7/20487 20330' 97... 206-206-233259 26 48 20'976 955 2272 2220'6[/25929 3D~58 244 0'4 225 4 98... 24 - -- --, -- 20-2937 25670' 253: 26622263,44 22973 2420' 24 3 Yhdysvaltain dollarin kurssi. - Dollars. 94... 523 523[ 523 523 598 523' 60 523 5[23/ 523 523/ 537 530' 95... 590. 5 90' 590' 60' 66 6,90', 6 90' 692 50' 708 584 70 646 720' 720' 720' 720' 7'20 720' 96... 744' 734 73 709 727 745 7\22 97... 750' 750' 75D[ 75\ 7\52 746 6/78\ 6:83/ 697/ 756 837 783 744 98... 70' -- -- 6,50' 72 820' 7M, 879 953 860' 898 877 Ruplan kurssi. - Roubles. 94... 26722il2673D267 /26696266 74/266'[66,266 66~26238262-:26 260' - 260' - 264 46 95... 26D~26D- 260' - 260' - 260-25758!2565D 025262450'235227922284 24902 96... :.2650'2650'2650'2650'24722493 26 26i24 50"2-6/8826 42 2450' 23 58 2564 97... 2450'2450'2450'23420050'6776 3588!36/8424280396O2-60'04
3 Suomen markan arvo on siis poikkeuksetta kaikissa maissa sodan aikana laskenut, ollen omiaan koroittamaan tavaroiden hintaa ja vaikeuttamaan kauppaa varten tarvit~ tavan valuutan hankintaa. Varsinkin v. 98 on Suomen markan arvo ohut alhainen. Helsingin kaupungin kokonaiskauppavaihto osoitti vuonna 98 voimakasta arvon Helsingin vähenemistä, vaihdon kokonaisarvon ohessa 30.2 % pienemmän kuin edellisenä vuonna, kaupungin ja johoin se oli kasvanut 37.7 %. Vuonna 96 oli arvo kasvanut vielä huomattavammin, :OkO ma~~ eli 67.6 %. Koko maan kauppavaihdos~a oli vastaava suhdeluku vuonna 96 + 74.3 % ja t~uf::i~:~avuonna 9.7 + 4.0 %, tilutta vuonna 98 pieneni arvo kokonaista 56.4 %, siis paljon enel--verrattuina. män kuin Helsinkiin nähden. Yleiskatsaus koko maan kauppavaihdon arvoon ja Helsinginkaupungin osuuteen siihen vuosina 909-8 annetaan seuraavassa t~ulukossa: Valeur, du mouvement commercial total de Helsingfors et du pays entier en 909-8. - - Helsingin kaupungin koko-. KOko maan kokonaisvaihto ). ~s: ~.~ naisvaihto ). ~~t3 CFJ(A" Mouvement commercial du 3 5'''' :>;~ 5' MOLlvement commercial de '" C7Q 3» -'(Q pays entier ). ":: ::! - t:::r-. s:::::.-ct":l"cl""t-:l Helsingfors ). ~f"':t~a."co~ Vuosi. ---- en ""»» Lisääntyminen Lisääntyminen '3"~ <-!:= A/Ulee. ~ 3 ::: "" e!.= '0 (+) tai vähene- ( +) tai vähene- -'"... 3 ::r:>;<= Markkaa. minen (-), Dfo. Markkaa. minen (-),.Ofo. ~'~~3 ~~J& Marcs. Accroissemen/ Marcs. Accroissemen/. : -~ ~o 5" i:;'?' 3 :>; (+) OL diminll- (+) OL diminll- -~-»~ tion (-), en %. tion (-), en %. ::0>..»0 ~ :s 909... 708834 + 5., 625582653 + 2.8 8.7 90... 3374337 + 4.2 675540406 + 8.0 9.8 9... '... 5257620 + 4.0 765590804 + 3.3 9.9 92... 67680483 + 9.9 8508 708 + 6.0 20.7 93... 73470785 + 3.6 9075485 +l.! 9.2 94... 22425894-29.4 666542784-26. 8., 95... 6967 822 +38.6 845 98 73 + 26.9 20.0 96...,... 284 35 988 + 67. 6 474883584 + 74.3 9.3 97... 39438 24 +37.7 680948 674 + 4.0 23.3 98... 2733447-30.2 D) 732 277 48-56.4 37.3 [ Niinkuin isääntymis- (tai vähenemis-)prosentit ylläolevassa taulukossa näyttävät, ovat muutokset Helsingin kaupungin ja koko maan kokonaiskauppavaihdossa viimeisten kymmenen vuoden kuluessa läpeensä osoittaneet samaa suuntaa, muutamina vuosina kuitenkin (esim. vuosina 93, 95 ja "97) oleellisesti erilaiseha voimakkuudella. Taulukon viimeisestä sarekkeesta näkyy, että kaupungin suhteellinen osuus kokonaisvaihtoon, mikä osuus vuosina lähinnä ennen sotaa vuoteen 92 saakka kasvoi, vuonna 93 kuin myös vuonna 94 pieneni, vuonna 95 jäheen huomattavasti kohosi saavuttamatta kuitenkaan vuoden 92 prosenttimäärää ja sitten taas vuonna 96 laski kohotakseen uudelleen vuonna 97 ja etenkin vuonna 98 ja tällä kertaa korkeammahe kuin se koskaan ennen oli ohut (vert. taul. 5). Helsingirt kaupungin vaihto arvon huomattavasti voimak- ) Takaisinvienti ja muuttotavara mukaanluettuina. - Reexportation et demenagements y compris. ' - 2) Erehdyksen kautta on taul. 5 koko maan tuonnin arvo ilmoitettu liian alhaiseksi, johtuen siitä että muuttotavara on jäänyt pois; mainitun luvun on oltava 505.434.488 markkaa.
kaampi suhteellinen nousu vuosina 97 ja 98 koko maan vaihtoarvoon verrattuna merkinnee, että Helsinki nopeammin saattoi muka~tua muuttuneisiin kauppaoloihin kuin muu osa maata. Yksikköar- Edellisinä vuosina tapahtunutta lisääntynyttä kokonaisvaihdon arvoa eivät likivojen nousu. mainkaan vastanneet samassa suhteessa kasvaneet määrät. Päinvastoin on useihinkin tavararyhmiin nähden vastakohta havaittavissa. Arvonlisäys oli siis suurimmaksi osaksi luettava tavaroiden yksikköarvojen tavattoman suuren kasvamisen laskuun. Mainittakoon tässä, että nämä arvot aikaisemmin määrättiin siten, että Tullihallitus asetti suurimmalle osalle tavaroita koko maata varten keskihintoja eli yksikköarvoja, n. s. arvonormaaleja. Vuodesta 98 alkaen sensijaan 28 p:nä joulukuuta 97 annetun asetuksen mukaan on jokaisen tavaran tuojan tai viejän itse ilmoitettava tavaran arvo ). Että jossain määrin kävisi selville, miten yksikköarvojen nousu ylipäänsä on' vaikuttanut kokonaisliikevaihtoon, esitettäköön seuraavassa joukko vertailevia tietoja muutamien vuoden 98 kauppatilastossa olevien tärkeämpien tavaralajien yksikköarvoista sekä vuoden 98 tuonnin ja viennin arvosta, laskettuna vuosien 95, 97 ja 98 yksikköarvoja käyttämällä. Näitä lukuja käyttäessä on pidettävä muistissa, että aikaisempien vuosien yksikköarvot ovat tullihallituksen' määräämät, vuoden 98 taasen lasketut Helsingin kaupungin tilastokonttorissa siten, että tavaran kokonaisarvo on jaettu sen määrällä. Eräitä maahan tuotuja ja maasta, vietyjä tavaroita koskevat tiedot ovat seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Luvut antavat tosin epätäydellisen, mutta silti luonteenomaisen kuvan tilanteesta. Kuten voidaan nähdä, niin ovat yksikköarvot miltei poikkeuksetta huomattavasti kohonneet, ainoastaan eräiden vietyjen paperilajien ovat hiukan alentuneet. Etenkin huomataan sarekkeista, joissa vuoden 98 tuonti ja vienti ovat lasketut käyttäen vuosien 95, 97 ja 98 yksikköarvoja, miten suuresti vuoden 98 tuonnin ja viennin arvoon on vaikuttanut yksikköarvojen nousu. 4 ) Jokaiselle tavaralle on annettava se arvo, mikä sillä voidaan ajatella olevan sivuuttaessa maan rajan. Tuontitavaroihin nähden vastaa täl)ä arvo ostohintaa lisättynä kuljetuskustannuksilla maan rajalle saakka ynnä vakuutus-, toimitus- ja muilla mahdollisilla kustannuksilla siihen asti, kunnes tavara on kulkenut sanotun rajan yli; sensijaan niitä maksuja, joita tavarasta omassa maassa kannetaan, kuten tulli-, satama-, liikenne- y. m. maksuja, ei oteta lukuun. Tämän arvon vientitavaroihin nähden muodostaa tavaran hinta sekä kuljetuskustannl!kset omassa maassa, vientitullit, toimitus- y, m. kustannukset, joita viejän on suoritettava tavarasta, ennenkuin se on kulkenut rajan yli. Tuontiarvo lasketaan toisin sanoen eif-hinnan mukaan (eif = cost, insurance, freightr, vientiarvo fob-hinnan mukaan (fob = free on board).
5 Valeurs normales de quelques especes principales de marchandises importies et exporlees en 94-8. T a v a r ala j i t. Marchandises. Yksikköarvo ). Valeur normale. 94. 95. 96. 97. 98. Paljous. QuantiU. Kg. 98. Arvo tuhansissa markoissa. Valeur en milliers de Ohria (Orge)... kg Rukiita (Seigle)...,) Vehnäjauhoja (Farine de froment),) Ruisjauhoja (Farine de seigle)...» Maltaita (MaU)...» Riisiryynejä (Gruau de riz)...» Perunoita (Pommes de terre)...» Omenia (Pommes)... ') Kahvia, muilta mailta (Caje, des autres pays)...... ) Sokeria, raakaa, Venäjältä (Sucre brut, de Russie)...» Keittosuolaa, muilta mailta (Sel marin, des autres pays)... hl Keittosuolaa, Venäjältä (Sel marin, de Russie)... Tupakkaa, lehti-, muilta mailta (Tabac en jeuilles, des autres pays)... kg Tupakkaa, lehti-, Venäjältä (Tabac en feuilles, de Russie)...» Puuvilaisia kankaita, tiheitä, yhdenvärisiä, muilta mailta (Tissus, serres, unicolores, des autres pays)...» Koneöljyä (Huile pour machines)» Voita dritteleissä (Beurre en tierr;ons)... kg Nahkaa, kaiken!. (Cuirs en tous genres)...» Puuvanuketta kemial., kuivaa (Päte de bois, chimique, seche)» Kääre-, kartusi- ja makulatun,paperia (Papier d'embauage, papier gris, maculature)...» Paino- ja konseptipaperia (Papier d'impression et papier eco- Lier)...» Kirjotus- ja olifanttlpaperia (Papier d ecrire, papier ivoire)...» Pahvi- ja paperi teoksia, muunlaisia (Articles en t;arton et en papier, non-specifies)...» ----'----M-ar-'k'-k-a-a-j-'a'-p-:-iä-. ---,-- ---, Marcs et penni. Tuo n t i. - mportation. -: 8 -: 30 -'-: 32-: 70 2: 08 528 022 58 370 099 -: 9 -:32 -:32 -:90 2: 04 08793 326 97 2084 -:40 -:60 -:70, :20 : 48 235982 42 283 35 -:22 -:35 -:36 -:95 2:07 3 673 996 286 3490 7635 -:30 -:45 -:50 :80 6:36 42972 64 25' 9 -:38 :- :40 :50 2:8 247723 248 372 699 -:05 -:08 -:0 -:90 : 5 49 24 42 4634 5740 -:75 : 50 2:50 5:- 0: 8 3407 70 567 55 : 90 2:20 4:50 23:50 25:50 9993 440 4698 5097 -:42 :- : 5 : 7 23:76 3976 40 239 332 2:40 2: - 6:50 24:50.29:54 73005 876 789 257 2:40 9:60 2:- 23:- 50:2 2490 24 57 25 4:- 6:- 9:- 9:60 9:99 785 07 7 79 : 25 : 60 2:.50 4:50 5:70 273479 438 23 56 8:- 0:- 30: - 75: -68:,36 2857 282 2 2 925 -:26 -:40 -:70 2: - 2: 3 77 08 287 434 533 Vie n t i. - Exportation. 3: 20 4: 5 5: 30 0: -7: 56 289 82 200 2892 5 080 4': 50 8: - - -. 283: 55 058 -: 2 -: 28 -: 35 -: 65 : 0 583842 -:23 -:26 -:45 -:70 : 33 70635 -:34 -:50 :40 : 60 : 6 605954 -:60 -:80 2:30 2:80 2:29 39 95 - - 0:50 25:- 5:30 25509 8 63 82 3030 4 - ) Ellei muuta ole mainittu, on vuoteen 97 asti käytetty Venäjältä tuotuj~n tavaroiden yksikköarvoja. 379 49 9695 3897 638 300 646 935 9804 39 35
6 2. Tuonti. mportation. Tuontitilas- Yksityiskohtaiset numerot tuonnista Helsinkiin vuonna 98 ovat julkaistut tauton laajuus. luston taulussa. Tähän tauluun sisältyvät kutakin tavaralajia koskevat tiedot kaupunkiin tuodusta määrästä ja sen arvosta, erikseen tuontia Venäjän entiseltä alueelta (Suurvenäjä, Viro ja muut baltilaiset maat, Puola ja UkraiT,la, joiden olot vuonna 98 olivat järjestymättömät) ja muilta mailta silmälläpitäen, jonka ohessa tauluun vertailua varten myös on otettu kutakin tavaralajia koskevat loppusummat vuodelta 97 ). Mitä tulee tuontiin Venäjältä, on huomattava, että Pietarissakin tullatut tavarat, niinkuin edellisissäkin julkaisuissa, ovat tauluun mukaanluetut, mutta niiden arvoa ei vuonna 98 ole ilmaistu erikoisessa sarekkeessa, kuten julkaisun aikaisemmissa vuosikerroissa on tehty, syystä että muuttuneiden olosuhteiden vuoksi sen merkitys on pienentynyt. Se.nsijaan tähän tauluun eivät sisälly ne tavarat, jotka ovat tulatut muilla kotimaisilla paikkakunnilla kuin Helsingissä, kuten esim. Torniossa, Raumalla, Mäntyluodossa, Terijoella y. m., käytännöllisistä vaikeuksista lähinnä johtuva epäjohdonmukaislllls, joka on esiintynyt kaikissa aikaisemmissakin Helsinkiä koskevissa kauppatilastollisissa julkaisuissa. Taulussa julkaistut tiedot eivät siis kaikissa kohdin ole täydellisiä; edellä mainittua vielä huomattavampaa puutetta osottavat tuontiluvut kuitenkin siinä, että tuonti venäläistä intendentuuria varten ei ollenkaan ja sotatarpeiden valmistamiseksi työskennelleitä teollisuuslaitoksia varten vain osaksi sisältyy niihin, jota tuontia vuoden alussa jossain määrin vielä lienee harjoitettu.. Samoin kuin virallisessa kauppatilastossakin kohdistuvat tiedot taulussa, kuten muutkin tässä julkaisussa esitetyt tuontinumerot, niihin tuontitavaroihin, jotka vuoden kuluessa ovat jätetyt vapaaseen liikkeeseen joko välittömästi tahi tullivarastossa, yleisessä talletusvarastossa tai kauttakulkuvarastossa oltuaan. Yleiskatsaus Taulussa olevista arvonilmoituksista on yhdistelmä taulussa 2, joka käsittää 34 vuosiin suuremman tavararyhmän tuonnin kokonaisarvon ja johon vertailun vuoksi on merkitty 896-98'vastaavat vuosi tiedot myös vuosilta 93-7 sekä vuotuiset keskimää,rät viisivuosittain vuodesta 896 alkaen. Helsingin tuonnin vuotuinen arvo oli näiden numeroiden mukaan allamainittuina viisiv'uotiskausina keskimäärin: Valeur moyenne de l'imporfation annuelle en 896-95, par periodes de cinq ans. 896-900 90--05 906-0 9-5.... Tuhansia markkoja. M illier8 de 5556 6 53 0 826 37294 ) Tässä yhteydessä huomautettakoon siitä, että vuodesta 98 alkaen on ostoinaaksi merkittävä se maa, josta tavara on ostettu taikka myyntiä tai muuta tarkoitusta varten suoraan tai toisen maan kautta Suomeen lähetetty, eikä kuten ennen se maa, josta tavara viimeksi on tullut.
Kuten edelläo.levista luvuista käy ilmi, tapahtui tuo.ntiarvo.ssa kerrassaan huo.mattava ko.ho.aminen jo. viisivuo.tiskautena 906-0. Tämä alko.i vuo.nna 906, jo.llo.in tuo.ntiarvo. 0.i 8 989 tuhatta markkaa o.ltuaan 68288 tuhatta edellisenä vuo.nna. Vuo.nna 907 tuo.ntiarvo. ko.ho.si 04764 tuhanteen markkaan, jääden jo.kseenkin samalle taso.lle kahtena seuraavana vuo.nna.. Vuo.nna 90 tapahtui taas vo.imakkaampi ko.ho.aminen tuo.ntiarvo.n no.ustessa 7 498 tuhanteen markkaan. Seuraavina vuo.sina ko.ho.si tuo.ntiarvo. seuraaviin määriin: 9 92 93 94 95' 96 97 98 Valeur de l' importation annuelle en 9-8. Tuhansia markkoja. Milliers de 3640 48 428 50050 0806 43573 22635 353985 237 Lisääntyminen ( +) tai väheneminen (-), Ofo. Accroissement (+) ou diminution (-), en Ofo. +6..+ 8.8 +. -28.0 +32.9 +57.7 +56.4-33.0 Huo.mattava arvonpieneneminen tapahtui siis ensimäisenä so.tavuo.tena, mutta jo. to.isena ko.ho.si tuo.ntiarvo. jälleen melkeinpä entiselle taso.leen. Enemmän kuin kaksi kertaa suurempi ko.ho.aminen tapahtui vuo.nna 96, jo.lo.in tuo.ntiarvo. suureni melkein 83 miljo.o.nalla eli ei vähemmän kuin 57.7 %:la. Vuo.nna 97. o.li no.usu kuitenkin abso. luuttisesti vieläkin suurempi, yli 27 miljo.onaa markkaa, mutta suhteellisesti vain 56.4 %. Vuo.nna 98 pieneni arvo. taas sensijaan enemmällä kuin 6 miljo.o.nalla markalla, eli 33.0 %:la, o.len kuitenkin arvo.ltaan suurempi kuin minkään aikaisemman vuo.den tuo.nti lukuuno.ttamatta vuo.tta 97. Tuo.ntiarvo.n suuri no.usu, niin vuo.nna 95 kuin etenkin vuo.sina 96 ja 97, riippui etusijassa aikaisemmin mainitusta ykc:;ikköarvo.jen suuresta ko.ho.amisesta sano.ttuina vuo.sina. Lisääntyminen tavarain paljo.udessa ei lähimainkaan o.lut yhtä suuri, ja usein sattui niinkin, että jo.nkun tuo.ntitavaran paljo.us väheni huo.mattavastikin, vaikka sen tuo.ntiarvo. no.usi. Tämä viimeksimainittu asianhaara o.n etenkin huo.mattavissa vuo.nna 98, jo.llo.in tuo.dut määrät o.livat pienentyneet vallan mitättömiksi, mutta ko.ko.naistuo.ntiarvo. silti o.li ko.rkeampi kuin rauhanvuo.sina. Useihin tavaralajeihin nähden pieneni silti tuo.tu määrä niin suuressa määrin, että tuo.ntiarvo.kin aleni huo.mattavasti (ks. lähemmin eriko.istieto.ja siv. 6 ja seur.). Mitä eri tavararyhmiin tulee, o.so.ittavat useimpien tuo.ntiarvo.t, kuten taulusta 2 näkyy, jo.kseenkin tasaista no.usua ensimäiseen so.tavuo.teen saakka, jo.lo.in tapahtui yleinen aleneminen. Jo. seuraavana vuo.nna alko.i kuitenkin suuri no.usu mo.niin tavararyh.miin. nähden ja o.salle niistä o.livat tuo.ntiarvo.t jo. vuo.nna 95 huo.mattavasti ko.rkeammat.kuin vuo.nna 93. Näin 0.i laita esim. tärkeissä tuo.ntiryhmissä»siirto.maantava-
roita ja höysteitä» sekä»jyvla, teoksia niistä ja palkohedelmiä». Moniin tavararyhmiin nähden sattui silti huomattavin nousu vasta vuosina 96 ja 97. Vuonna 98 seurasi taas äkillinen aleneminen useimissa ryhmissä, kuten esim. ryhmissä»metalleja ja metalliteoksia» sekä»kudelmia», jotka juuri edellisenä vuonna olivat kohonneet korkeimmilleen. Vuoden 98 tuonnin kokopaisa~von pieneneminen tulee sen kautta vielä suuremmaksi, että sanottuna vuonna ei harjoitettu tuontia venäläistä intendentuuria ja sotatarveteollisuuksia varten, jota edellisinä vuosina sangen suuressa määrin tehtiin, vaikkakin se ainoastaan osaksi sisältyi näiden vuosien tuontinumeroihin. Siinä suhteessa oli siis edellisten vuosien tilasto epätäydellinen. Lähempiä tietoja eri tavararyhmissä huomattavista tuontiarvon vaihteluista annetaan toisessa yhteydessä (ks. siv. 2 ja seur.). Tuonnin suh- Tuonnin suhteellinen arvo eri tavararyhmissä vuosina 896-98 verrattuna kauteellinenarvo. t. k k... k.. t tt l t eri tavara- pungm uonnm 0 onalsarvoon sam oma vuosma ay l ml seuraavls a prosen l UVUS a: ryhmissä vuosina 896--98.. VaLeur relailve de l'importation par groupes de marchandises en 896-98, en % de La valeur tgtale de l' importation 0'- Helsingfors. Tavararyhmät. r Oroupes de marchandises. 8 00 - - - <0 <0 <0 3 ~! ~. - ;3 - - <0 ~ P? ' : - -<0 <0 - -<0 -<0 <0 - -<0 -<0 -<0 ~ ~."""?.0> ;--l!xl. Elävä,eläimiä... 0. 0. 0. [0.05] 0. [0.03] 0..0. [0.02] 0. [O.oa] [O.oot]. Karjantuotteita ja riistaa sekä liha- ja silavateoksia 2.9 3.0 3. 3.0 2. 2.~ 2., 2.7 4.2 2.7.7 4.2. Kalaa, tuoretta, kuivat tua, suolattua tai savustettua... 06 0.8 0.8 0.8 0.8 0.7 0.8 0.6 0.6 0.8 0.6 5.2 V. Jyviä, teoksia niistä ja palkohedelmiä....a 3.0 2.0.2 lo.a 9.0 0.7.. 4.9 3.9 3. 6. V. Kasviksia, ryytimaankasveja ja maahedelmiä... 0.8.3.2..0.3. l.a. 0.8.3 3.7 V. Hedelmiä ja marjoja....9 2'3 2.0 2.5 2.3 2.~ 2., 3.3 2.8 3.8.. 0.8 V. Säilykkeitä ja syöt~viä kuoriaisia... 0.3 0.4 0., 0.4 0.4 0.4 0.4 0.5 0.5 0.5 O.~ 6.9 V. Siirtomaan tavaroita ja höysteitä... 3.5.8.8 3. 2.7...0 2.8 9.0 4.0 6.8 7. 6 X. Juomatavaroita... 3.7 2.9 2.8 3.0 3.3 3.4 3. 3.0.8 0.8 0. 4 0. X. Apteekkitavaroita... 0., 0.4 0.3 0.3 O.a 0.3 0.3 0.3 0.3 0. 0.2 0.3 X. Luita, harjaksia, sarvia, karvoja, jouhia y.m. eläinaineita ja teoksia niistä... 0'4.0.4 0.4 0.6 0. 0.8 0.3 0.3.0 0.7 0.4 0.5 X. Vuotia ja nahkoja sekä teoksia niistä... 2'6 2.8 4.0 3. 8 3. 3 3. 3. 4 2.8 6. 2.3.. X. Eläviä kasveja ja siemeniä 0.9\ sekä kasviaineita ja teoksia niistä..... 2. 3.6 3. 3. 2.9 3.5 3. 4.7 3.9 0.7 2.4 XV. Puuaineita ja puuteoksia L 0.7 O.B 0.7 0.8 0.8 0.0 0.8 0.3 0.8 0.4 0.5 XV. Puuvanuketta, pahvia, paperia sekä paperi teoksia.0...0 0.9 0.8 0.8 0.5 0.6.7 0.5 XV. Kehruuaineita... 2.2 2.0.fi.5.3.0 0.7 2.7 2.3 XV. Lankaa ja rihmaa sekä köydenpunojanteoksia....7.8.5.5...'.8 2.0.0.0 0.6 0.2 XV. Kudelmia... 7. 6.8 7.0 5.9 6. 2 6. 3 6. 5.7 5.0 7.8.6.0 9.8 XX. Valmiita vaatteita ja kaikenlaisia kehruuaineista valmistettuja teollistavaroita... 2.9 3.7 3.3 2.6 2.J 2.0 2.8 2.5 '.0 3.3 2.8.7?. 6. 5
9 Ta v a r a r y h m ä t. Ci)... <0 <0 0> ':3 ~ <0 <0 Grollpes de marc/wndises... <0 0... :-'!" ~ 9 ~!3... '.0 <0 ~ ~ XX. Kumia, guttaperkkaa, ter-, i vaa. y. m. hartsimaisia aineita ja teoksia niistä... 3.2 4.2 4.3: 5.6 50 4.9 5.2i 6. 9 6.0 XX. Öljyjä ja rasvoja sekä ' teoksia niistä'... 3., 3.9 3. ' 3. 7 3. 3.6 3.2 3.9 4. 8 5. 3 XX. Kaunottavia aineita... 0.3 0.4 0.6: 0.4 0., 0., 0., 0., 0., 0.6 XX. Mineraleja ja maanlajeja sekä teoksia niistä... 5.0 5. 6.6 5.~ 6" 6.8 7. 9 3.5.0 2. XXV. Kemiallisia valmisteita ja. tarveaineita....0.3 l.t:.0..0.s. 0.8.,.9 XXV. Räjähdys- ja sytytysai- i _ neita...... 0. 0. 0. 0.' 0.' 0. 0. 0., 0. 4 0.2 0.8 XXV. Värejä ja värjäysaineita.7.8.0'.2.3.t.,.2.a 2.8 2.8 XXV. Metalleja ja metalliteoksia.0 0.7 0.0'.9 6.2 5.8 8.9 8. 8 9. 3 5. 6.8 XXV. Koneita, moottoreja, lait- te,ita ja kaluja sekä niiden, osia...:... 8.4 7) 8., 8.8 7 3 8,.0 0.7 5.9 6.7 5.7 XXX. Konekaluja (instrumentte- " " ja) ja keuosepänteoksia....9 \.,.7:..7.8.7 XXX. Vaunusepänteoksia... 0. 3 0.3 0.3 0.9 0.8 0.9.s XXX. Laivoja ja veneitä... 3.s.9.t. 0.6 0. 0.3 0.9 XXX. Kirjallisuus- ja taidetuot-,. j <0 ~ l.s. ).6 O.s 2;.8 [0.03] co S;; ;0 :- 7.8 7.3 0.6.J..0 0. 0. 0. [0.0&] teita, kokoelmaesineitä se- kä opetus- ja kirjotus- X XX. K~~~~:t;i~iii'~};ys'~' j~ 'k~j;::., 2. 2.0,.8j b. 7.7 2.0. 9.6,. j.0\ paletavaroita...! 0.9 0.9.0.9' 0.8 0.9 0.9 0.8\ 0.7 0.6 0.6 0.6 XXXV. Tavaroita, joita ei voida. lukea edellisiin ryhmiin... 0.7; 0.8 0.8: 0.7 0.8. 0.7, 0.7' 0.7 0.4 0. O.s\ 0.7, ', ' Yhteensä (Tolat): 00.0: 00.0 00.0,00.0 00.0 00.0,00.0: 00.0 00.0: 00.0 00.0. 00.0 Verrattaessa toisiinsa eri tavararyhmien tuontiarvoa ja kokonaistuonnin arvoa samana aikana huomataan, että ne muutokset, joita eri tavararyhmien suhteellisissa.' arvoissa aikaisempien vuosien kuluessa on tapahtunut, ylipäänsä eivät ole olleet erikoisen merkittäviä. Kun jonkun tavararyhmän prosenttiluku jonakin vuonna on voimakkaammin noussut tahi laskenut, on säännöllisten olojen vallitessa tasotus tavallisesti tapahtunut jo seuraavana vuonna, ja näin on asianlaita ollut, mitä useihin tavararyhmiin tulee, sotavuosinakin. Erikoisen huomattavaa suhteellista vähenemistä osoittavat kuitenkin sota-aikana numerot, jotka ko.skevat tavararyhmää l)mineraleja ja maanlajeja sekä teoksia niistä»; syyt tähän on etupäässä etsittävä vaikeudesta tuoda ulkomailta kivihiiliä ja koksia sekä melkein lamautuneesta rakennustoiminnasta. Vuonna 98 oli tässä kuitenkin jälleen havaittavissa nousu. Ryhmän»juomatavaroita» prosenttiluku osoittaa myöskin voimakkaampaa jatkuvaa alenemista vuodesta 94 alkaen, johtuen tämä siitä saakka vallinneista rajotuksista. Vuonna 98 olivat vaihtelut huomattavampia, niinpä ilmeni suurta äkillistä alenemista ryhmissä»kudelmia» (6.0 %:sta 9.8 %:iin), jonka prosenttiluku tosin oli ollut erikoisen korkea edellisenä vuonna,»kumia, guttaperkkaa, tervaa y. m.» (7.6 %:sta.3 %:iin),»öljyjä ja rasvoja sekä teoksia niistä» (7.3 %:sta l.2 %:iin) ja»metalleja ja metalliteoksia» (6.8 %:sta 7.6 %:iin). Äkillistä nousua sensijaan oli huomattavissa ryhmässä»kasviksia, 2 <0?J 0.2 0.
ryytimaankasveja ja maahedelmiä,) (.3 %:sta 3.7 %:iin) ja myöskin, vaikkakin vähemmässä määrässä, ryhmissä,)karjantuotteita ja riistaa sekä liha- ja silavateoksia'),,)kalaa, tuoretta, kuivattua, suolattua, tai savustettua'), ')mineraleja ja maa'nlajeja sekä teoksia niistä'), ja,)jyviä, teoksia niistä ja pa~kohedelmiä'), Viimemainitun ryhmän prosenttiluku ei kuitenkaan saavuttanut läheskään rauhanaikuista suuruutta. Muutoksia muutamien tärkeämpien tavaralajien tuonnissa vuonna 98 kosketellaan lähemmin seuraavassa (ks. siv. 6 ja seur.). Helsingin Vaihtelut Helsingin kaupungin suhteellisessa merkityksessä tuontipaikkana imekaupungin ja nevät niin eri tavararyhmiin kuin kokonaistuontiinkin nähden allaolevasta taulukosta, koko. maan joka osoittaa prosenteissa jokaisen ryhmän tuonnin arvon vuosina 896-98 koko maan tuonmn arvo. toisiinsa ver- vastaavaan tuontarvoon verrattuna. rattuina v. 89&-98. Valeur relative de l' importation a Helsingfors par groupes de marchandises en 896-98, en % des chitlres correspondants pour Le pays entier. 0 TavararyhmäL Groupes de marchandises.. Eläviä eläimiä... /6.0 28.8 9.2 7.2 / 25.5 5.8 / 24..8 8.! ;3.0 / 808' 9.. Karjantuotteita ja riistaa sekä liha- ja silavateoksia...... 23. 25. 32.0 35.232.2 33.' 29.7 30.9 49.3' 72.2 52. 33.6. Kalaa, tl!0retta, kuivattua, suo- i lattua ta savustettua... 20.0 7.) 20.7 9.5, 23.8 20. 22.0.9 20.8 28. 2 26.3 38.0 V. Jyviä, teoksia niistä ja palkohe- delmiä............ 2.8.9 4.94.0' 3.9 5.3 6.2 5.8 4.4 5.2 5.7 63.9. V. Kasviksia, n'ytimaankasveja ja maahedelmla..., 26. 34. 36.2 37.; 33.8 39.2 36.5, 34.9 4.3 5.3 40., 72.0 V. Hedelmiä ja marjoja... 3.8 35.,; 38.5 42.8' 42.2 40.9 45.0 40.8 44.4 54. 49.0 72.ijl V. Säilykkeitäjasyötäviäkuoriaisia 48. 055.8' 58.8 58.s 6., 60. 59.9 57., 53.9 65. 74.7 79.2/ V. Siirtomaantavaroita ja höysteitä 26.9: 26.9/ 29.7 28.al 29.8 29.2i 29.9 26.9 26.9 23.8 22.8, 37. X. Juomatavaroita... 33.7/34.3 42'2 46.2' 47.8i 47.3 46.8' 46.' 42.634.7 32. 9'9 X. Apteekkitavaroita...... 44.6 4.3' 39. 35.0 39. 39.6' 38. 29.,' 30., 33.8 34. 24.2: X. ~uit~, h~rjaksia, s~~.via! ~arv?- il Ja, Jouhla y. m. elamamelta Ja ' teoksia niistä... 3,5, 3.8 ' 5./8"' 7.3 4.8, 4. 2.0 29. 2 36.2 2.0 39. 2 ' X. V.l!0t.~a ja nahkoja sekä teoksia:, nlsta... 6.6 8. 24.8 26.8,3.8 24.0 23. 25.2 29.6 22. 8.0 35.0 X. Eläviä kasveja ja siemeniä sekä : kasvi aineita ja teoksia niistä... 2.5/ 7.3 23.820.&2.8 20.8 22.8 20. 8.4 2., 5.8 49.9 XV. Puuaineita ja puuteoksia... 30. 26.6 27.0 27.0'! 28.8 29. 33., 23.4.3 27.6 38.3 6.4 XV. Puuvanuketta, pahvia, paperia, ; sekä pa~eri.teoksia... 40.9 42.3 45.9 47.848.0 48,8 44., 46"53. 53.8 49.0 74.0 XV. Kehruuamelta.......... 0.6 9.3 7.0 6.0 9.. 9.3 6.9 4. 2 2.8 4.0., 53. XV. Lankaa ja rihmaa sekä köyden- punojanteoksia......... 3.3 4.9 8.8 23.3 23.0 2.6 24., 26.0 20.8 5.7 5.0 32.9 XV. Kudelmia...... 25.,' 29., 33. 36.3 34. 35.8 35.5 35.3 42.6' 36., / 37.0 58.s: XX. Valmiita vaatteita ja kaiken- l' laisia kehruuaineista valmistet- tuja teollistavaroita...... 3l.? 42.8 43., 45., 45,8 48.043.3 40., 50," 38.8 23. 3 44. 3 XX. Kumia, guttaperkkaa, tervaa y. m. hartsimaisia aineita ja teok- s!a niistä... 38. 40.8 47.8 53.9 54.2 55.357.6 57.3 47.,' 37.0 46.7 45. XX. Ö..jyjä ja rasvoja sekä teoksia! nustä............. 29. 3 30'8 29., 30.9 29.0 30.9 27.8 3.9 34. ' 36., 35.8/49.7/ XX. Kaunottavia aineita... 4.8 43.7 63. 53.9 5.& 55., 54., 53.7' 50.9 40., 60.6 52.0 XX. Mine~alej~. j~ maanlajeja sekä! l' teoksa nistä............ 37.8 36.8, 39.9, 35., 42.9 38., 40., 27., 4.2 8.6 24.9 39.7
-00 - -'- 0 Tavararyhmät. 8'0 0 _ - r - (ö -- - ;e ~ 0/0 0 0 Groupes de marchandises. -lrlt ~!'" ~ ;; P;?> :=i;?= - ~9P; ~ i.. ' XXV. ~elt!iallisia valmisteita ja tarve., i - aineita...... 23. 7.6 8.7 6.0 22.6 2.2 22.6 8., 6.0 7., 7. 44.0 XXV. R~jä~drs j~.syty~ys'.linelta.. :.7 23.325.8 37.9: 25.5 4.8 37.0. 39.6: 39., 2.0; 3.0 48.2 XXV. Värejä ja varjäysalnelta...,. '30.8 28.8 3.2 32.9 3.0 3.8 34.033.3' 34.7 44.6i 4. 34. X.xV. Metalleja ja metalliteoksia... '36.235.6 39.9 4.7~ 53.52. 35.736.928.925"39.0 4.8 XXV. Koneita, moottoreja, laitteita ja :. kaluja sekä niiden osia... 30.9 36.239.& 45.7' 42.2 44.7 49.8 45" 44.636.2 29.6 32. XXX. Konekaluja (instrumentteja) ja kellosepänteoksia..., 50.8 48.8 47,7,52.0 48.7 5.3 52.8 50.0' 60.9 52.237.4 52.2 XXX. Vaunusepänteoksia... 39.3 44.8 37.763.7 54.8 56., 73.6 68.2 52.6 34., 56.8 56. XXX. Laivoja ja veneitä... :... 37,7 64., 5.0 35.7' 9. 20.0 3.3 63.a ḷ 5.2.5 8.0 88.7 XXX. Kirjalllsuus- ja taidetuötteita, k?~oelma~~in~i~~ sekä opetus- ja :,. klfjotusvällnelta... 55. 6.8 62., 68." 65. 67.2 66.7 67.6 77.866.7"83.3 XXX. Koru-,. ylellisyys. ja kappale :'. " tavaroita... 38.8 36.338.8 42.2.4., 40.6 38.2 4., 56.7 50.959.955" : XXXV. Tava.r?ita, joi~'.l ei voida lukea l',. edellisn ryhmn... 25'8 9.8,29.3 28.8 29.& 29.,: 27.0 28.0 3.8 0.9 5.8 38., Koko tuonti (mportation totale) 24.,! 24.3 28. 28.~i 30.6 3.5 30.\! 28.sl 24.8 23.6! 28.6: 46.9! Helsingin kaupungin osuudessa koko maan tuontiin on siis huomattavissa kasvamista vuoteen 92 saakka, jolloin tämän osuuden arvo oli 3.5 % eli melkein kolmasosa koko maan tuontiarvosta. Sanotun vuoden jälkeen väheni sensijaan Helsingin suhteellinen merkitys tuontipaikkana vuoteen 96 saakka, jolloin sen tuontiarvo oli ainoastaan ~3.5 %, siis ei neljäsosakaan koko maan tuonnin arvosta. Vuonna 97 kohosi Helsin gin osuus jälleen 28.6 %:iin ja vuonna' 98 kokonaiseen 46.9 %:iin, eli suuremmaksi kuin koskaan ennen. Syynä aikaisemmin havaittavaan alenemiseen oli luonnollisestikin se isääl.tynyt merkitys, jonka Rauma, Tornio, Mäntyluoto y. m. tuontipaikat olivat saaneet sota-aikan?. Jos otetaan huomioon ainoastaan ne tavararyhmät, joiden tuontiarvo vuonna 98 oli yli O miljoonaa markkaa, niin on näissä kaikissa Helsingin tuonnin suhteellinen arvo koko maahan verrattuna noussut nyt puheenalaisena vuo.nna. Ryhmässä»kalaa j. n. e.» lisääntyi Helsingin osuus tuonnissa 26.3 %:sta 38.0 %:iin. Vuonna 94 oli se ollut ainoastaan.9 %. Ryhmässä»jyviä j. n. e.» kasvoi se oltuaan aikaisemmin jokseenkin samalla tasolla erittäin suuressa määrin, 5.7 %:st~ 63.9 %:iin. Tavararyhmän»kasviksia j. n. e.» tuonti Helsinkiin oli vuonna 97 40.4 % koko maan tuonnista, mutta vuonna 98 oli se 72.0 %.»Säilykkeiden ja syötävien kuoriaisten» prosenttimäärä kasvoi ainoastaan hiukan, 74.7 %:sta 79.2 %:iin. Koska tämän ryhmän tuonti Helsinkiin suureni arvoltaan erittäin paljon, 465.5 %, niin merkitsee se, että tuonti koko maahankin huomattavasti isään tyi. Päinvastoin oli taas ryhmän»siirtomaantavaroita ja höysteitä» laita, vaikka sen tuontiarvo Helsinkiin nähden pieneni, niin lisääntyi Helsingin osuus koko maan tuontiin 22.6 %:sta 37. %:iin, siis koko maan tuonti pieneni vielä enemmän kuin Helsingin. Aikaisempina sotavuosina oli prosenttimäärä Helsinkiin nähden jatkuvasti alentunut tähän ryhmään nähden.»kudelmia» tuotiin Helsinkiin 58.2 % vuonna 98, kun taas vuonna 97 oli vastaava prosentti 37.ft. Ryhmän»mineraleja j. n. e.» tuonti vaihteli suuresti koko maan tuontiin nähden, oltuaan vuonna 9340.4 % se laski vuonna 95 4.2 %:iin, mutta kohosi taas vuonna 98 39.7 %:iin. Ainoastaan hiukan kasvoivat ryhmien»metaueja
ja metalliteoksia) Ja )koneita, moottoreja j. n. e.) prosenttimäärät, edellisen: 39.0 %:sta 4.8 %:iin ja jälkimäisen 29.0 %:sta 32. %:iin. Edellisen ryhmän prosenttimäärä oli osoittanut sotavuosina jatkuvasti pienenevää suuntaa, paitsi kahtena viimeisenä vuonna, viimemainitun taas kohosi ainoa~taan nyt puheen alaisena vuonna. Muutokset Eri tavararyhmien tuontiarvon absoluuttinen ja suhteellinen lisääntyminen tai vähetuontiarvos- neminen Helsingin kaupunkiin ja koko maahan nähden vuonna 98, verrattuna lähinnä sa iv9~~~na edelliseen vuoteen, ilmenee seuraavista luvuista: 2 Augmentation ou diminution absolue et relative de lavaleur de l'importation a Helsingfors et dans le pays entier en 98. T a v a r a r y h m ä t. Groupes. de marchandises. Helsinki. Koko maa. Helsingfors. Pays entier.! --A--b-SO-l-,uu-tt-in-e-n' SUhteelllnenl Absoluuttinen ~ubteelllnen - 'lisääntymlnen (+> 8Aän~ymlnen sll.a.ntyminen (+> \SAän~ymlnen tai väheneminen (+) tai Vähene- tai -vähenemnen (-;) tai Väh~e- (_) markkaa..mlnen (-). 0/0. (_) markkaa. UUDeD (-) /0.,. Augmenlahon j _ Augmental\on. AUl?'l8!ltat~on (+)(+> ou diminu AUQ!~tal!on (+) (+) ou diminu OU dlmlnulion (-) hon (_) rela_lou dtmmuhon (-) -tion (-) rela- abbolue, liv8, en 0lo. lbsolue, tire, en olo.. Eläviä eläimiä...:.... Karjantuotteita ja riistaa sekä iha- ja silavateoksia.... Kalaa, -tuoretta, kuivattua, suolattua tai savustettua... V. Jyviä, teoksia niistä ja pakohedelmiä... V. Kasviksia, ryytimaankasveja ja l}aahedelmiä... V. Hedelmiä ja marjoja... V. Säilykkeitä ja syötäviä kuoriaisia V. Siirtomaan tavaroita ja höysteitä X. Juomatavaroita.. ~... X. Apteekkitavaroita... Xl. Luita, harjaksia, sarvia, karvoja, jouhia y. m. eläinaineita ja teoksia niistä... X. Vuotia ja nahkoja sekä teoksia niistä... ~...:... X. Eläviä kasveja ja siemeniä _sekä kasviaineita ja teoksia niistä... XV. Puuaineita ja puuteoksia... XV. Puuvanuketta, pahvia, paperia. sekä paperi teoksia... XV. Kehruuaineita... XV. Lankaa ja rihmaa sekä köydenpunojanteoksia... XV. Kudelmia... XX. Valmiita vaatteita ja kaikenlaisia kehruuaineista valmistettuja teollistavaroita... XX. Kumia, guttaperkkaa, tervaa y. m. hartsimaisia aineita ja teoksia niistä... XX. ~!jy~ä ja rasvoja sekä teoksia nstä...;... XX. Kaunottavia aineita... XX L Mineraleja ja maanlajeja sekä teoksia niistä... XX V. Kemiallisia valmisteita ja taryeaineit"...,.. "...,..., 92690 + 3867372 -t 054970 + 363373 + 2777463-3400434 + 3499986-6257466 3937-29548 46493 2680339 + 3369562 26075 4694555 4984 5652-33358448 - 5788 665-23800752 - 2285578 220449 + 6409 4333575 96.4 + 64.2 + 60., + 32.8 + 593. d - 68.8. + 465.5 28. : 89.5 5. 8 29. 8 + 44.4 6.9-78. 8 43.3 77. 3 59.0 59. 2 49239 + 7947453 + 2574979-47224 + 3347003-7967635 + 687354-43436526 393427 + 444586 4652985-20665 097-28 46306-932784 - 047869-72787 - 2045438-030476 - 3286204 88.9-50 753 358 89.0-66 42.893 66.8 852 050 + 24.. + 786089 -. 65.4 ~ 3367 987 + 55. + 386.8-67. 3 + 289. --'-. 78.9 + 433.2 56. 7.7 + 8.~ 62.3 77.0 7.4 48. 89.6 73. 5 78.5 88.6 92. 6.~ + 36.9 86.
3 T a v a r a r y h m ä t. Groupes de marchandises. Helsinki. Helsingfors., Koko maa. Pays entier. Absoluuttinen Suhteellinen '-Absoluuttinen ~uhteell~en sääntyminen (+)8~ä.ntymtne!l'8ää.ntym.tnen (+) lisääntymmen tai väheneminen tal väheneml- tai väheneminen (-t) tai vähene- (_) markkaa. nen (-), ~.. (_) markkaa. mmen (-)'.%., '. Auumenlahon~ '. Augmenlalion AUf!l8?llat~on (+) <+) ou diminu- AUf!l~tat~on (+) (+) ou diminuou dtmmuhon (-) tion (_), rela 0tL dtmtnulton (-) lion (-) rela- : absolub,.ti8, en %. absolue, tille,,en %. xxv. Räjähdys- ja sytytysaineita XXV. Värejä ja värjäysaineita... XXV. Metalleja ja metalli teoksia... XXV. Koneita, moottoreja, laitteita ja kaluja sekä niiden osia XXX. Konekaluja (instrumentteja) ja kellosepänteoksia... XXX. Vaunusepänteoksia....XXX..Laivoja ja veneitä... XXX. Kirjallisuus- ja taidetuotteita, kokoelmaesineitä sekä opetusja kirjotusvälineitä... jxxx. Koru-, ylellisyys- ja kappale-, tavaroita..._... XXXV. Tavaroita, joita ei voida lukea edellisiin ryhmiin..., 052839 725472 -- 4576545, 8823240 64087! 24577 + 544705 + + 3663/,. 792746 940473 39.0 77. 2 69.8, ;, 43.9 ' 48.9-33.5: + 323.7 ~ + 8.8-43. 9 + 20.0-732630 - 650605-09 6 42,. - 3309833! 5682339 i 49777 2900 33970 94475 45359 Koko tuonti (mportation totale) -6873767 i - 33.0-730655476. 59. 83.5 72.5 7. 8 48.5 63.3 32.. 3.8 6.8 39.5 9.z Ylläolevista luvuista näkyy, että muutokset useimmissa tavararyhmissä vuonna 98 olivat samansuuntaisia Helsingin kaupungin tuonnissa kuin koko. maankin. Poikkeuksen muodosti ainoastaan kuusi ryhmää, joista viisi, nimittäin»jyviä, teoksia niistä ja palkohedelmiä»,»eläviä kasveja ja siemeniä j. n. e.»,»aivoja ja veneitä» ja»kirjallisuus- ja taidetuotteita j. n. e.» sekä»tavaroita, joita ei voida lukea edellisiin ryhmiin» osoitti kasvamista Helsinkiin ja alenemista koko maahan nähden, kun sensij~an ryhmän»apteekkitavaroita» tuonti Helsinkiin nähden al~ni, mutta kasvoi koko maahan nähden. Paitsi viidessä ensinmainitussa, esiintyi tuonnissa Helsinkiin arvonlisäystä sen lisäksi ainoastaan 5 tavararyhmässä. Suhteellisesti eniten kasvoi tuonti ryhmässä»kalaa j. n. e.», jossa nousu oli 60l.7 %. Lähinnä eniten eli 593. % kasvoi ryhmän»kasviksia j. n. e.» tuonti. Myöskin»säilykkeiden ja syötävien kuoriaisten» tuontj lisääntyi erittäin huomattavasti, 465.5 %:la.»laivojen ja veneidell» tuonnissa on niinikään' huomattavissa melkoista kasvua, nimittäin 323.7 %:la. Yli 00 % kohosi tuonti ryhmissä»eläviä kasveja ja siemeniä j. n. e.»,»mineraleja ja maanlajeja ja teoksia niistä», sekä»tavaroita, joita ei voida lukea edellisiin ryhmiim. Muissa ryhmissä vaihteli tuonnin lisääntyminen 64.2 ja 8.s %:n välillä. Tässä huomautettakoon vielä siitä, että näitä osaksi suhteellisesti suunnattomia nousuja eri tavararyhmien arvoissa eivät vastaa lähim.ainkaan samantapaiset lisäykset tuontimäärissä, jota asianlaitaa seuraavassa lähemmin valaistaan (vrt. siv. 6 ja seur.). Muissa 24:ssä ryhmässä tapahtui tuontiarvon alenemista. Suhteellisesti suurin, 96.4 %, oli se ryhmässä»eläviä eläimiä». Absoluuttisesti huomattavan suurta pienenemistä voidaan huomata m. m. sellaisissa tärkeissä ryhmissä kuin»metalieja ja me- talli teoksia» (yli 4 miljoonaa),»kudelmia» (yli 33 miljoonaa), )~kumia, guuaperkkaa, tervaa y. m.l) (yli 23 miljoonaa) ja»öljyjä ja rasvoja sekä teoksia niistä» (yli 22 miljoonaa).
Suhde tuon Muutoksesta Helsingin kauppasuhteissa Venäjän entiselle alueelle ja muille- maille, nin välillä joka viime vuosina on tapahtunut,on edellä mainittu. Missä määrin tällainen muutos tyen:~ä~ en- on ollut huomattavissa niin kaupungin kuin koko maankin tuonnissa, käy ilmi alla esitet~sejla a ~~~;a-tyistä luvuista, jotka prosenteissa osoittavat, kuinka suuri osa tuontiarvosta vuosina l mailta vlon- 9 2-8 tuli tuonnin osalle Venäjän entiseltä alueelta ja kuinka suuri muilta ulkomailta. na 98. 4- Valeur relative de l' importation de La territoire antirieur de La Russie et de L' autre importauon etrangere en 92-8, en %. 92 93 94 95 96 97 98 Vuosi. Annee. Helsinii~ k<l:upungin ~ Koko maan tuonti. tuonti. i Jmportation dans le pays Jmportation d Helsingfors.' entier. venäjän enu M 't Venäjän ent. Muilta alueelta. U! a alueelta. De la territ. malta. De ~la territ. mailta., ant. de La Des autres ant. de la Des autres Russie. pays. Russie.. pays......! 22. 2 77.8 27.9... 22.5 77.. 28.2...... 20.0 79. 38.0...:... 62.8 37.2 66.... : 64.3 35.7 6.. 47.0 53.0 46.6...-... 8.0 82.0 4. 72. 7.8 62.0 33.0 38. 53.4 85.3 Nämä numerot osoittavat m. m., että kaupungin venäläisen tuonnin suhteellinen arvo, verrattuna koko sen tuontiin, sota-aikana aluksi suuresti kohosi, n. lf6:sta (20.9 % vuonna 94) melkein 2/3:aan (64.s % vuo'nna 96), kun sensijaan tuonti muilta mailta vastaavassa määriri väheni. Vuonna 97 tapahtui taas muutos muiden maiden eduksi. Tuonti muilta mailta nimittäin kohosi, verrattuna koko tuontiin, 53.0 %:iin, tuonnin Venäjältä vastaavassa määrin pienentyessä. Vuonna 98 kasvoi tuonti muilta mailta suuremmaksi kuin se aikaisemmin, vuodet 92-8 huomioonotettuna, koskaan oli ollut, nimittäin 82.0 %:iin. Maata kokonaisuudessaan koskevat luvut, jotka vertailua varten yllä ovat esitetyt rinnan edellisten kanssa, näyttävät tässä suhteessa jossain määrin poikkeavan kuvan, vaikkakin niitten suunta suurin piirtein katsoen on sama; nousu niissä prosenttiluvuissa, jotka ilmaisevat tuonnin arvon Venäjältä, on tässä aluksi jonkun verran voimakkaampi (66. %:iin saakka vuonna 95), multa sitä seuraa ei aivan vähä pätöinen laskeminen jo vuonna 96 (6.7 %:iin) ja vielä huomattavampi, kuten Helsinginkin tuontiin nähden, vuonna 97 (46.0 %:iin). Vuonna 98 pieneni tuonti vielä voimakkaammin, 4.? %:iin. Venäläisen tuonnin' arvon suhteelliseen alenemiseen vuonna 98 on ilmeisesti vaikuttanut bolshevikien valtaanpääsyn ja punakapinan jälkeen tapahtunut välien täydellinen katkeaminen Venäjän kanssa. Miten kaupungin tuonti vuonna 98 absoluuttisesti jakautui tuonnin välillä Venäjältä ja muilta mailta jokaisen tavararyhmän ja tavaralajin sekä paljou!-een että arvoon nähden, käy yksityiskohta:isesti ilmi taulusta. Tuontiarvon vastaava suhteellinen jakautuminen jokaisessa tavararyhmässä esitetään seuraavassa taulukossa:
Valeur relative de l' importation de la territoire anterieur de La Russie et ~es Helsingfors en 98, par groupes de marchandises, en %. 5 autres pays a T a v a r a r y h m ä t. Groupes ele marchandises. Venäjän ent. alueelta. De ta terru. ant. de ta Russie. Muilta mailta. Des autres pa'ys. Yhteensä. i Tota!.. Eläviä eläimiä.... Karjantuotteita ja riistaa sekä liha- ja silavateoksia. Kalaa, tuoretta, kuivattua, suolattua tai savustettua V. Jyviä, teoksia niistä ja palkohedelmiä... V. Kasviksia, ryytimaankasveja ja maahedelmiä..... V. Hedelmiä ja marjoja... V. Säilykkeitä ja syötäviä kuoriaisia... V. Siirtomaantavaroita ja höysteitä... X. Juomatavaroita... X. Apteekkita.varoita... X. L.uit~, ~arjaksia? sa!:,i~! karvoja, jouhia y. m. eläinaloelta Ja teoksa nl5ta... X. Vuotia ja nahkoja sekä teoksia niistä... X. Elävi.ä k.~5,,:~ja ja siemeniä sekä kasviaineita ja teoksa nllsta.... XV. Puuaineita ja puuteoksia... XV. Puuvanuketta, pahvia, paperia sekä paperiteoksia XV. Kehruuaineita... XV. Lankaa ja rihmaa sekä köydenpunojanteoksia... XV. Kudelmia... XX. Valmiita vaatteita ja kaikenlaisia kehruuaineista valmistettuja teollistavaroita... XX. K;mi~, guttal?erk~aa.! tervaa y. m. hartsimaisia ain.elta Ja teoksa nnsta..., XX. Öljyjä ja rasvoja sekä teoksia niistä... XX. Kaunottavia aineita... XX. Mineraleja ja maanlajeja sekä teoksia niistä... XX V. Kemiallisia valmisteita ja tarveaineita... XXV. Räjähdys- ja sytytysaineita... XXV. Värejä ja värjäysaineita...,... XXV. Metalleja. ja metalliteoksia... 'XXV. Koneita, moottoreja, laitteita ja kauja sekä niiden osia XXX. Konekauja (instrumentteja) ja kellosepänteoksia... XXX. Vaunusepänteoksia... XXX. Laivoja ja veneitä... XXX. Kirjallisuus- ja taidetuotteita, kokoelmaesineitä sekä opetus- ja kirjotusvälineitä... lxxx. Koru-, ylellisyys- ja kappaletavaroita... XXXV. Tavaroila, joita ei voida lukea...;e:..:.d:..:.el_li..;..si_in~r.t...y:.:.hm=ii.::.:n.:..: :.:. Koko tuonti (lmportation totate), l - 4. 0. 29.0 4. 35.9 0. 47. 6 29.9 9. 0. 6.2 3.9 7. 7 0. 00.0 97.9 0.8 4. 4.4 88.2 [O.oos] Q.9 34.5 3. 7.0 7.4 3.2 2.0 0.7-00.0 95. 3 99.9 7.0 95.9 64. 99. 0 52.. 70. 90.s 99.9 93.8 68. 92.3 99.9 [0.0] 2. 99.2 95.9 85.6.8 00.0 99. 65.5 86.9 92. 82.6 96.8 98.0 99. 3 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00.0 00. 0 00.0 00. 0 00.0 0.8 99.2 00.0 [0.0] 00.0 00.0..!..,-_":"':--!--""':'':'':':''----'';'':''':'':'':''--. 98.9 00.0 8.0 82.0 00.0 Tuonti Venäjältä ja sen entiselle alueelle muodostuneista maista oli vuonna 97 ollut 6 tavararyhmässä suurempi kuin tuonti muilta mailta, mutta vuonna 98 a'inoastaan ryhmissä»kehruuaineita» (00 %),»lankaa ja rihmaa sekä köydenpunojan teoksia» (97.H %), ja»öljyjä ja rasvoja sekä teoksia niistä» (88.2 %). Useimmissa eli 22 tavararyhmässä tapahtui tuonti kokonaan tai melkein yksinomaan (yli 90 %) muilta mailta.»siirtomaantavaroita jå höysteitä» tuotiin lähes yhtäpaljon Venäjän entiseltä alueelta (47.6 %) kuin muiltakin mailta (52.4 %). Muiden tavaralajien tuonnin prosenttimäärä muilta mailta vaihteli viimemainitun ja 90 % välillä.