MAHDOLLISUUS HYVÄÄN ARKEEN Ikäinnovaatio-hankkeen päätösseminaari Kuopio 18.3.2015 TAIDE JA KULTTUURI OSANA ELÄMÄÄ Pia Strandman, TaT, FM
Kulttuuria ja taidetta kaikille, arjessa Taidekokemus ja kokemuksen henkilökohtaisuus Vaikuttavuus Kulttuuri ja taide palveluna sekä moniammatillisena työmaana
Termien kirjoa ja sanojen sekavuutta taiteen soveltava käyttö soveltava taide(toiminta) arjen kulttuurisuus sosiaalinen taide osallistava taide taidelähtöinen toiminta tai osaaminen, kohtaamistaide yhteisötaide, keskustelutaide Kulttuuri hyvinvoinnin yhteydessä - keskiössä on yksilö: taiteen tarkastelija, vastaanottaja, kokija, osallistuja, potilas, asiakas, kuluttaja,
Kulttuuria ja taidetta kaikille, arjessa
Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista YK Ihmisoikeuksien julistus 1948, artikla 27
Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2010-2014 Toimintastrategia Terveyttä ja hyvinvointia edistetään taiteen ja kulttuurin keinoin (18 toimenpide-ehdotusta): 1) lainsäädäntö, hallinto ja rahoitus, 2) julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö 3) tutkimuksen ja tietopohjan lisääminen 4) koulutus 5) tiedon levittämistä koskevat ehdotukset (Liikanen 2010) http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2010/liitteet/opm1.pdf? lang=fi
Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2010-2014, mm.: Toimenpide-ehdotus 10: Taide- ja kulttuurilaitoksia sekä muita kulttuurialan toimijoita kannustetaan pitkäjänteiseen ja järjestelmälliseen yleisöyhteistyöhön sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluyksiköiden, muiden laitosten, koulujen sekä työpaikkojen kanssa. Toimenpide-ehdotus 11: Sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä olevan asiakkaan kulttuuritarpeet, yksilölliset toiveet ja toteutus kirjataan asiakkaan/potilaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. (Liikanen 2010) http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2010/liitteet/opm1.pdf?l ang=fi
Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2010-2014, mm.: Toimenpide-ehdotus 12: Kunnat ja muut rakennuttajatahot varaavat hoito- ja laitosympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi prosentin rakentamis- tai peruskorjauskustannuksista taidehankintoihin. Hoitoyksiköiden käyttökustannuksiin varataan vuotuinen määräraha, jolla voidaan edistää kulttuuritoimintaa, yhteisöllisyyttä ja luoda kodinomaisuutta hoitoympäristöön asiakkaiden ja henkilökunnan yhteisten toiveiden pohjalta. (Liikanen 2010) http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2010/liitteet/opm1.pdf? lang=fi
Kulttuuri ja taide oikeutena ja perustarpeena Kulttuuri on toiminnan tulosta ja toimintatapa sekä vastaus ympäristön haasteisiin kulttuuria ei enää nähdä yhteiskunnan sektorina, tieteenä, taiteena ja uskontona, vaan laajempana maailmassa olemisen, ymmärtämisen ja elämisen tapana. Hannu Salmi, http://www.hum.utu.fi/, 2007
Kulttuuri ja taide voivat olla Arjen mauste (Saresma 2002) Kokemus Elämys Harrastus Vapaa-ajan aktiviteetti Sosiaalinen tapa Terapeuttinen kokemus (Koettua) terveyttä edistävä Kulttuurin kulutusta Viihdettä Työllisyyttä
Kulttuuri hyvinvoinnin kontekstissa Kuinka tarjota kulttuuri-/taidepalveluja henkilöille, jotka eivät pääse vakiintuneiden palvelujen äärelle? Laaja asiakaskunta: kotipalvelun asiakkaat, hoiva-/hoitolaitoksessa asuvat, omaiset, ystävät, henkilökunta Arvomaailma - ihmisnäkemys, käsitys asiakkaasta - vaikutusmahdollisuus - kuulluksi/nähdyksi tuleminen Toiminnan luonne ja tavoitteet - kenen tavoitteet? Toiveet? Tarpeet? - arjen kulttuurisuus vs. juhlaesitykset - oma tekeminen, osallistumisen muodot
Taide ja ikä Onko merkityksellistä taiteen kokemisen kannalta? yksilön tarpeet ja toiveet huomioidaan tilannesidonnaisesti, ei yksilön puolesta eikä tiettyjen muiden tavoitteiden suuntaisesti taide ei kiinnity ikään yksilön suhde taiteeseen ja yksilön taidekäsitykset ovat elämänmittaisia prosesseja eri-ikäisten toimiminen yhdessä (esim. Pusa 2012) https://www.youtube.com/watch?v=avl9ohvpob0&feature=youtu.be
Saavutettavuus Asenteet Viestinnän saavutettavuus Hinnoittelun saavutettavuus Rakennetun ympäristön saavutettavuus Saavutettavuus eri aistien kautta Tiedollinen saavutettavuus Sosiaalinen ja kulttuurinen saavutettavuus Päätöksenteko ja strateginen työ (http://www.kulttuuriakaikille.fi/)
Taidekokemus ja kokemuksen henkilökohtaisuus
Merkittävä taidekokemus (mukaillen Räsänen 2000, 2008) Vastaanotto Kontekstualisointi Merkittävä taidekokemus, elämys An art experience We have an experience when the material experienced runs its course to fulfillment. [ ] Such an experience is a whole and carries with it its own individualizing quality and self-sufficiency. It is an experience. (Dewey 1980)
Elämyksellisyyden osa-alueet Mikä tekee kokemuksesta elämyksellisen? Elämys rakentuu vuorovaikutuksessa, jatkuvana neuvotteluna, edellyttää kuluttajan aktiivista toimintaa Kokemuksia kommunikoidaan neljän elämyksellisyyden osa-alueen kautta, pyrkimyksenä hyvinvointi: 1. Tunteisiin liittyvä elämyksellisyys (koskettavuus, hämmentävyys, virkistävyys) 2. Edistyksen kokemukseen liittyvä elämyksellisyys (ideoiden, inspiraation, asiantuntijuuden kerääminen) 3. Kehollinen elämyksellisyys (fyysisiä kokemuksia tilassa, tilan haltuunotto) 4. Henkilökohtaiseen osallisuuteen liittyvä elämyksellisyys (tarve vastaanottaa ja kommentoida, mahdollisuus osallistua) (Ahola 2007) Metropolia Ammattikorkeakoulu 16
Tärkeintä on yksilö ja taiteen kohtaaminen Merkityksellinen taide - jokainen taiteen tarkastelutilanne on yksilöllinen, ainutlaatuinen ja ainutkertainen, samoin taiteen synnyttämä tunnelma ja kokemukset -> ei yksiselitteistä ohjetta taidekokemuksen syntymiseksi, ei myöskään taattavissa olevaa lopputulosta. Hyvä taide saa pohtimaan ja innostamaan aina uudelleen! - tavoitteena tilanne, jossa kulttuuri ja taide on läsnä läpikäyvänä asenteena, miten-kysymyksinä, ei erillisinä, yksittäisinä tapahtumina (Strandman-Suontausta 2007; 2013)
Vaikuttavuus
Taiteelta odotetaan usein paljon Terveyttä Virikkeitä!!! Elämyksiä VIIHTYVYYTTÄ kokemuksia HYVINVOINTIA itseilmaisua sosiaalista pääomaa työhyvinvointia terapeuttisuutta luovaa pääomaa yhteisöllisyyttä * taloudellista pääomaa * alueellista ja paikallista kehittäjää
Runsaasti tutkimuksia kulttuurin/taiteen sekä (koetun) terveyden ja hyvinvoinnin suhteista, esim.: Benson Konlaan 2001 Markku T. Hyyppä Eri taiteiden alalta: Hohenthal-Antin 2001 (ikääntyvät teatterintekijöinä) Liikanen 2003 (kulttuuritoiminta hoitoyksiköissä) Nuutinen 2008 (taiteilijat vanhustyössä) Pusa 2012 (vanhuus ja taide) Ravelin 2008 (tanssiesitys, dementoituvat vanhukset) Strandman 2013 (kuvataidepalvelu hoitolaitoksiin) Lehtonen (teatteri), Heimonen (tanssi) HUOM! projektiraportit
Taide- ja kulttuuritoiminta Neljä hyvinvointiin vaikuttavaa elementtiä: 1. Taide antaa elämyksiä ja merkityksellisiä taidenautintoja 2. Taiteella ja kulttuuritoiminnalla on yhteys parempaan koettuun terveyteen ja hyvän elämän kokemuksiin 3. Taideharrastukset synnyttävät yhteisöllisyyttä ja verkostoja, jotka auttavat hallitsemaan elämää paremmin 4. Taide lisää viihtyvyyttä ja kauneutta elin- ja työympäristössä (Liikanen 2003)
Taide kokemuksena, työvälineenä, palveluna - taidekokemukset ja -elämykset, tunteet, aistikokemukset - taiteen tarjoama ajallinen liikkumatila: menneisyys tulevaisuus - mahdollisuus siirtyä toiseen maailmaan mielikuvien välityksellä - taiteen erilaiset, niin henkiset kuin fyysisetkin paikat - toiminta (Strandman-Suontausta 2013)
Vaikuttavuuden ongelma vs. kulttuuri ja taide - monet vaikutukset ovat suhteellisia, sillä kyseessä ovat ihmisten kokemukset, elämykset ja merkitykset (OKM 2009) - mistä vaikuttavuudesta puhutaan? - mikro- vai makrotaso? - luovassa taloudessa kerrannais- ja leviämisvaikutuksia - vaikutukset terveyteen, koettuun terveyteen (perceived health), hyvinvointiin (well-being), elämänlaatuun (QoL), miten määritellään? - koeasetelma vs. pitkäkestoiset, pysyvät vaikutukset - hyvinvointiin vai pahoinvointiin vai ei vaikuttavuutta ollenkaan? - mittaamisen ongelma: voidaanko mitata, jos ei ole määritelty? (Jansson 2014)
Tuloksia, vaikutuksia vai vaikuttavuutta? Taiteen ja kulttuurin vaikutustutkimuksen tulokulmia Kulttuuripoliittinen tulokulma Talouden vaikutusten tulokulma Sosiaalisten vaikutusten tulokulma Hyvinvoinnin vaikutusten tulokulma Organisaatiokehittämisen ja -oppimisen vaikutusten tulokulma Kriittinen tulokulma vaikutustutkimukseen (Jansson 2014)
Esimerkki tanssista taidetta kaikille! Mitä tanssi on ja kuka voi tanssia? DanceAbility Finland ry perustettiin vuonna 2008 vahvistamaan integroitua tanssia Suomessa sekä kansainvälisesti. - jokaisen kehon ainutlaatuisuus nähdään rikkautena. - jokaista kannustetaan käyttämään luovuuttaan ja kykyjään omalla tavallaan - jakaa, tutkii ja kehittää tanssitaiteen monimuotoisuutta. (http://danceabilityfinland.com/daf/?lang=fi) https://www.youtube.com/watch?v=jjjpmwt2gmo
Kulttuuri ja taide palveluna sekä moniammatillisena työmaana
Palvelutarjooman malli Ydinpalvelu tyydyttää asiakkaan tarpeen, ydinpalvelu on oleellisin syy miksi asiakas haluaa. Palvelun tuottaneelle yritykselle ydinpalvelu on markkinoilla olon syy. Liitännäis-/lisäpalvelut: Avustavat palvelut ovat välttämättömiä ydinpalvelun kannalta, jotta palvelua voi käyttää. Tukipalvelut eivät helpota ydinpalvelun käyttöä tai kulutusta, vaan niitä käytetään arvon lisäämiseksi tai palvelun erilaistamiseksi kilpailijoiden tarjonnasta. Tukipalvelut antavat enemmän valinnanmahdollisuuksia, osa niistä voi olla mukana vain luomassa haluttua mielikuvaa. Palvelun arvoa nostavien tukipalveluiden lisääminen on helppoa, poisjättäminen on vastaavasti vaikeaa. Tukipalveluissa sanotaan olevan ero menestyvän ja menestymättömän palveluyrityksen välillä; ne ovat myös keino asiakasuskollisuuteen ja keino nostaa palvelun laatumielikuvaa. Tukipalvelut viestivät asiakkaalle, että hänestä huolehditaan myös oston jälkeen. (esim. Grönroos 2009; ks. myös Kinnunen 2004; Sipilä 1992 ja 1996; Lehtinen & Niinimäki 2005) (Grönroos 2009)
Esimerkki palvelun ominaisuuksista (Strandman-Suontausta 2013)
Kulttuuri ja hyvinvointipalvelut mitä toimijoilta odotetaan? 1/2 Asiantuntijuus, tiedot ja taidot: - epävarmuuden sietokyky - eettinen ja juridinen osaaminen - itsensä johtaminen - reflektoiva työote, luovuus, avoimuus palautteelle - keskinäinen kunnioitus, tasa-arvoinen asema - projekteille/palveluille selkeät tavoitteet ja laatukriteerit (laadun varmistus, kriittinen arviointi) (Aston 2010, Bouteloup 2010, Kilroy etc. 2007, 29 Elinkeinoelämän keskusliitto 2005, 2006)
Kulttuuri ja hyvinvointipalvelut mitä toimijoilta odotetaan? 2/2 Asiantuntijuus, tiedot ja taidot: - avoin toimintakulttuuri - kyky jakaa osaamistaan horisontaalisesti ja vertikaalisesti - ymmärrys muiden osaamisen merkityksestä - vahva ja kunnioittava työkumppanuus - asiantuntija- ja esimiestehtävissä liiketoiminta-, strategia- ja palvelujen konseptointi- ja tuotteistamis- sekä tutkimus- ja kehitysosaaminen (Aston 2010, Bouteloup 2010, Kilroy etc. 2007, Elinkeinoelämän keskusliitto 2005, 2006) 30
Sillanrakennustyömaa Poikkisektoriaalinen, monialainen ja moniammatillinen toimintaympäristö Optimaalisissa tapauksissa tavoitteet yhtenevät -> työpari-työskentely (Strandman-Suontausta 2013)
Dialogi on erityistä keskustelua Dialogi on yhteyttä, jossa välitettävät asiat kootaan väliin. Monologi ei muutu dialogiksi, koska monologi on vallan ottamista ja oman näkökulman nostamista ylitse muiden, monologissa ei välttämättä kukaan kuuntele, toisen puhe ei vaikuta siihen, kuinka muotoilen monologini. Dialogi voi tapahtua vain silloin, kun paikalla on ihmisiä, joilla on erityinen syy ja valmius jakaa keskenään koettuja asioita. Tilanne edellyttää luottamusta, antautumista ja yhteistä päämäärää. (Varto 2007)
Intentionaalisuutta Tasavertaisuutta Moniäänisyyttä Vastavuoroisuutta Horisontaalista asiantuntijuutta Moniammatillisen yhteistyön rakentuminen
Kulttuuri + sote -yhteistyön antia Uusia näkökulmia ja oivalluksia omaan työhön Ymmärrystä oman alan ulkopuolisesta ammattitaidosta Mahdollisuus yhdistää voimavarat ja saada siten enemmän kuin yksin Mahdollisuus löytää uudenlaisia rahoituslähteitä Virkistävää vaihtelua Turhautumisen hetkiä, joista ymmärtää, että ne kuuluvat prosessiin Uusia tuttavuuksia ja entistä laajempia yhteistyökontakteja Uusia yleisöjä ja kontakteja (Itkonen 2011)
Kulttuurin ja hyvinvoinnin monisärmäinen suhde Mikä on innovaatio? Miten rakentaa moniammatillisia verkostoja? Kuinka hallita monta eri paradigmaa, puheentapaa ja kieltä? Mitä on taide ja kulttuuri hoidon ja kuntoutuksen yhteydessä? Kenen kulttuurista puhumme? Kysymys on siitä, että kulttuuri on itseisarvo, toimintatapa ja työväline ja ennen kaikkea asenne. Kulttuuri on palvelu, jonka merkityksen määrittää asiakas!
Esimerkki musiikista ja muusikosta hoitolaitoksissa: Musique & Santé Ammattimuusikko sairaalassa - kolmannen sektorin toimija, perustettu 1998 - elävää musiikkia sairaaloissa ja hoitolaitoksissa: esiintymisiä, koulutusta, tutkimusta, työpajoja, erilaisille yleisöille = potilaat, omaiset, henkilökunta - to play with and to play for http://www.musique-sante.org/en
Lähteet Ahola, Eeva-Katri 2007. Producing experience in marketplace encounters: a study of consumption experiences in art exhibitions and trade fairs. Helsinki School of Economics A-299 HSE Print. Dewey, John 2010. Taide kokemuksena. Tampere: niin & näin. (Suomennos teoksesta Dewey 1934/1980, Antti Immonen & Jarkko S. Tuusvuori) Grönroos, Christian 2009. Palvelujen johtaminen ja markkinointi. Ekonomia-sarja. Helsinki: WSOYpro. Itkonen, Satu 2011. Taidekuvan äärellä: katso, koe, jaa. Helsinki. Kansanvalistusseura Jansson, Satu-Mari 2014, Mittaamattoman arvokasta? Taiteen ja kulttuurin vaikutustutkimuksia ja -metodologioita. Taideyliopisto, Kokos-julkaisusarja 2/2014 Liikanen, Hanna-Liisa 2003. Taide kohtaa elämän Arts in Hospitals -hanke ja kulttuuritoiminta itäsuomalaisten yksiköiden arjessa ja juhlassa. Helsinki. Pusa, Tiina 2012. Harmaa taide. Taiteen ja vanhuuden merkityssuhteita. Aaltoyliopiston julkaisusarja. Doctoral Dissertations 89/2012. Helsinki: Unigrafia.
Lähteet Räsänen, Marjo 2000. Sillanrakentajat Kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen. Jyväskylä: Taideteollisen korkeakoulun julkaisu A 28. Räsänen, Marjo 2008. Kuvakulttuurit ja integroiva taideopetus. Jyväskylä: Taideteollinen korkeakoulun julkaisu B 90. Strandman, Pia 2007. Taiteen soveltavaa käyttöä? Teoksessa Marjatta Bardy, Riikka Haapalainen, Merja Isotalo & Pekka Korhonen (toim.) Taide keskellä elämää, 160 163. Kiasma: Like. Strandman-Suontausta, Pia 2013. Vapautta vai vaikuttavuutta? Kuvataiteeseen perustuva palvelu hoitolaitosyhteisölle. Aalto-yliopisto. Doctoral Dissertations 28/2013. https://www.taik.fi/kirjakauppa/product_info.php?cpath=6&products_id=279 Varto, Juha 2007. Dialogi. Teoksessa Marjatta Bardy, Riikka Haapalainen, Merja Isotalo & Pekka Korhonen (toim.) Taide keskellä elämää, 62 65. Kiasma: Like.