OSAAMINEN KESTÄVÄLLÄ PERUSTALLA

OSAAMINEN KESTÄVÄLLÄ PERUSTALLA Suomen PISA-tulosten kehitys vuosina 2000 2009 TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS HELMIKUU 2014

Aiemmin ilmestyneet Opetushallituksen tilannekatsaukset: Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä. Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt. Tilannekatsaus toukokuu 2011. Muistiot 2011:2. Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa. Tilannekatsaus joulukuu 2011. Muistiot 2011:3. Tekijöinä Teija Kangasvieri, Elisa Miettinen, Pirkko Kukkohovi ja Marita Härmälä. Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökulma. Tilannekatsaus tammikuu 2012. Muistiot 2012:1. Toimittaneet Teija Kujala, Christina M. Krause, Nina Sajaniemi, Maarit Silvén, Timo Jaakkola & Kari Nyyssölä. Koulutuksen järjestäminen kohti 2020-lukua. Kuntarakenteen, oppilaitosverkoston ja ohjauksen nykytilanne sekä kehitysnäkymät. Tilannekatsaus huhtikuu 2012. Muistiot 2012:2. Tekijöinä Riku Honkasalo & Kari Nyyssölä. Muuttuva oppilaitosjohtaminen. Tilannekatsaus toukokuu 2012. Muistiot 2012:3. Tekijöinä Jukka Alava, Leena Halttunen ja Mika Risku. Opetussuunnitelma opettajankoulutuksessa. Opetussuunnitelman käsittely opettajankoulutusten opetussuunnitelmissa. Tilannekatsaus kesäkuu 2012. Muistiot 2012:4. Tekijöinä Erja Vitikka, Jaanet Salminen & Tiina Annevirta. Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus lokakuu 2012. Muistiot 2012:5. Tekijöinä Heidi Syväoja, Marko Kantomaa, Kaarlo Laine, Timo Jaakkola, Kirsi Pyhältö ja Tuija Tammelin. Koulu nuorten näkemänä ja kokemana. Tutkimusinventaari: Nuorisotutkimukset nuorten koulukokemuksista. Tilannekatsaus marraskuu 2012. Muistiot 2012:6. Tekijänä Tomi Kiilakoski. Muuttuvat kunnat koulutuksen järjestäjinä. Nykytilanne ja avoin tulevaisuus. Tilannekatsaus tammikuu 2013. Muistiot 2013:1. Tekijänä Riku Honkasalo. Ammatillisen koulutuksen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen. Tilannekatsaus maaliskuu 2013. Muistiot 2013:2. Tekijöinä Sakari Ahola ja Aino Anttila. Keskeisten oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden saavutettavuus ja moniammatillinen yhteistyö. Tilannekatsaus toukokuu 2013. Muistiot 2013:3. Tekijöinä Heidi Peltonen & Riku Honkasalo.

Johdanto Käsillä oleva raportti on katsaus suomalaisen perusopetuksen tulosten ja niihin yhteydessä olevien tekijöiden kehitykseen vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. Tarkastelu perustuu PISA-ohjelman neljän ensimmäisen tutkimuksen tuottamiin tuloksiin. Ohjelman etenemisen seuraaminen tarjoaa parhaat edellytykset tarkastella lukutaidon kehitystä, mutta huomion kohteena ovat myös matematiikan ja luonnontieteiden oppimistulokset. Tätä kirjoitettaessa myös PISA 2012 -tutkimuksen tulokset ovat jo julkisia. Tulokset avaavat uuden lehden suomalaista peruskoulua koskevaan keskusteluun. Vaikka oppimistulokset ovat edelleen hyviä, ei suomalaisen koulun ylivertaisuus ole kansainvälisessä vertailussa enää kiistaton. Tulosten suunta on laskeva, ja esimerkiksi sosiaalisen taustan yhteys osaamiseen on voimistunut. Tämä raportti kokoaa PISA-ohjelman keskeiset tulokset kaudelta, jolloin Suomi oli kiistatta ykkönen maiden välisissä vertailuissa. Vuonna 2009 oli kuitenkin jo nähtävissä hienoisia merkkejä kehitystrendin kääntymisestä. Kielteisen muutoksen ja sen syiden analyysi on tulevien raporttien tehtävä. Tällöin on käytettävissä runsaasti trenditietoa myös muiden sisältöalueiden kuin lukutaidon osaamisesta ja niiden kehittymiseen yhteydessä olevista tekijöistä. SUOMEN PISA-TULOSTEN KEHITYS VUOSINA 2000 2009 TIIVISTELMÄ 3

PISA-tutkimusohjelma OECD:n PISA-ohjelma tutkii 15-vuotiaiden lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista, ja se on toiminut runsaan vuosikymmenen ajan. Vertailutulokset perustuvat vähintään 150 koulun ja 4 500 oppilaan edustaviin otoksiin osallistujamaissa. PISA-testien toteutukseen kuuluu kokeen toteuttajien koulutus, yksityiskohtainen ohjeistus sekä valvonta ja tarkka dokumentointi. Tämä varmistaa luotettavan vertailun maiden välillä, joiden määrä on kasvanut 34:stä 65:een vuosina 2000 2009. PISA tutkii nuorten valmiuksia hyödyntää osaamistaan vaihtelevissa arjen, jatko-opintojen ja työelämän ongelmatilanteissa. Olennaista on sen arvioiminen, kuinka hyvin oppilas selviää tiedoillaan ja taidoillaan mahdollisimman todenmukaista osaamistehtävistä. Tarvittavat taidot on useimmiten opittu koulussa, mutta yhä useammin myös koulun ulkopuolella. Korkea taso ja osaamisen muita vähäisempi vaihtelu Koko PISA-ohjelman ajan suomalaisoppilaiden lukutaito sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen ovat olleet huippuluokkaa. Maiden vertailussa Suomen sijaluku on ollut ykkönen kaikissa neljässä mittauksessa. Vuonna 2009 Suomen edelle sijoittui Shanghai, joka edustaa vain osaa Kiinaa. Suomi on ollut erityisen vahva luonnontieteissä ja lukutaidossa, mutta kärkisijoilla myös matematiikassa. Kouluvuosin ilmaistuna suomalaisnuoret ovat olleet taidoissaan runsaan vuoden edellä muiden maiden tovereitaan. Suomessa osaaminen kehittyi myönteisesti vuodesta 2000 vuoteen 2006. Vuonna 2009 tulokset laskivat kaikilla osa-alueilla noin 10 pistettä. Lasku oli vähäinen, mutta ero muihin huippumaihin kaventui selvästi. Monissa niistä osaamisen tasoa onnistuttiin kohottamaan. Suomalaisnuoret ovat PISAtulosten perusteella yhden kouluvuoden verran edellä muiden maiden nuoria. 4 SUOMEN PISA-TULOSTEN KEHITYS VUOSINA 2000 2009 TIIVISTELMÄ

Suomalaiselle koululle on ominaista myös osaamisen vähäisempi vaihtelu muihin maihin verrattuna. Tämä kertoo onnistumisesta tasoittaa eroja ja edistää tasaarvoa. Yksilöiden välistä vaihtelua kuvaava keskihajonta on pysynyt koko tarkastelujakson OECD-maiden pienimpien joukossa. Vaihtelu on Suomessa 80 85 prosenttia siitä, mitä se on muissa maissa. Vuoden 2009 tulokset kuitenkin osoittavat, että eron muihin OECD-maihin on kaventunut. Useat muut maat ovat onnistuneet kaventamaan tulosten vaihtelua, kun taas Suomessa vaihtelu on pysynyt vuoden 2000 tasolla. Suomi ei enää erotu yhtä selvästi oppimistuloksissa poikkeuksellisen tasa-arvoisena maana. Vaikka kansainvälisesti pärjäämme hyvin, oppilaiden osaaminen jakautuu Suomessakin epätasaisesti oppilaiden kesken. Lukutaidossa oppilaiden osaaminen jaotellaan viidelle eri suoritustasolle. Tasolle 1 ja sen alapuolelle sijoittuvia voidaan luonnehtia riskilukijoiksi. Heidän taitonsa riittävät enintään yksinkertaisten asiatekstien tulkintaan. Tasolle 5 sijoittuvat huippulukijat hallitsevat suvereenisti vaativatkin sisällöt ja erilaiset tekstityypit. Suomessa vuosina 2000 2009 heikkojen lukijoiden osuus kasvoi 6,9 prosentista 8,1 prosenttiin. Muutos ei ole suuri mutta tarkoittaa vuositasolla, että vuonna 2009 heikkoja lukijoita oli noin 750 enemmän kuin vuonna 2000. OECD-maissa keskimäärin heikkojen lukijoiden osuus kasvoi 17,9 prosentista 18,8 prosenttiin. Erinomaisten lukijoiden (taso 5) osuus on Suomessa pienentynyt huolestuttavasti. Vaikka osuus (14,5 %) oli vuonna 2009 edelleen vertailumaiden korkeimpia, se oli pienentynyt neljä prosenttiyksikköä vuosikymmenessä. Lasku oli vertailumaiden suurimpia. Lukumääräisesti erinomaisten lukijoiden osuus ikäluokasta väheni siis noin 2 500 nuorella. Oppilaiden todellisia eroja lukutaidossa voidaan havainnollistaa ottamalla tarkasteluun puolet lukutaidon pistejakauman keskivälille sijoittuneista oppilaista. Neljännes oppilaista sijoittuu tämän ryhmän alapuolelle ja neljännes yläpuolelle. Keskiryhmässä parhaat lukijat ovat 116 pistettä eli noin kolme kouluvuotta edellä ryhmän heikoimpia lukijoita. Kun jakauman molemmista ääripäistä erotetaan 10 prosenttia, väliin jäävistä 80 prosentista oppilaita parhaiden lukutaito on lähes abiturienttien tasoa ja heikoimmat ovat noin alakoulun 6.-luokkalaisten tasoisia lukijoita. Suomessa oppilaiden osaamisen välinen vaihtelu on pientä muihin maihin verrattuna. Erot ovat kuitenkin kaventuneet muissa maissa enemmän kuin Suomessa. Suomessa on varsinkin erinomaisien lukijoiden määrä pienentynyt, määrällisesti noin 2 500 nuorella ikäluokasta. SUOMEN PISA-TULOSTEN KEHITYS VUOSINA 2000 2009 TIIVISTELMÄ 5

5 10 25 Prosenttia 75 90 95 PISA-tuloksia voidaan tulkita siten, että tavanmukaisessa suomalaisessa luokkahuoneessa on 1 2 yhdeksäsluokkalaista, joiden lukemisen taso vastaa enintään keskimääräistä alakoulun päättötasoa, ja 1 2 oppilasta, jotka ovat taidoissaan jo lähellä keskimääräistä suomalaista abiturienttia. 116 223 284 Kuvio 1. Lukutaidon pistemäärien jakauma Suomessa, PISA 2009 Tyttöjen paremmuus korostuu entisestään Tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on Suomessa ollut aina poikkeuksellisen suuri. Ero tyttöjen hyväksi on eri mittauskerroilla ollut 44 55 pistettä, kun se OECD-maissa keskimäärin on vaihdellut 31 pisteestä 36 pisteeseen. Useita kertoja ero on ollut Suomessa OECD-maiden suurin. Ero on pikemminkin kasvava kuin pienenevä, ja se oli vuonna 2009 mittauskertojen suurin. Tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaidossa ovat olleet aina poikkeuksellisen suuria, ja erot näyttävät olevan kasvussa. 6 SUOMEN PISA-TULOSTEN KEHITYS VUOSINA 2000 2009 TIIVISTELMÄ

100 80 11,0 26,5 2000 2009 8,1 25,5 23,9 21,0 60 40 31,8 36,4 32,4 37,0 20 19,7 25,8 22,7 27,8 0 8,5 9,1 10,1 10,7 2,5 1,0 2,0 2,8 0,6 2,6 Pojat Tytöt Pojat Tytöt Taso 5 Taso 4 Taso 3 Taso 2 Taso 1 Alle taso 1 Taso 5 Taso 4 Taso 3 Taso 2 Taso 1 Alle taso 1 Kuvio 2. Tyttöjen ja poikien sijoittuminen lukutaidon eri suoritustasoille 2000 ja 2009 Sukupuolten ero näkyy hyvin selvästi, kun tarkastellaan tyttöjen ja poikien sijoittumista eri suoritustasoille. Tasolle 1 tai sen alle jäi vuonna 2000 tytöistä vain kolme prosenttia, mutta pojista riskilukijoita oli 11 prosenttia. Vuonna 2009 pojista jo 13 prosenttia jäi tälle tasolle, ts. useampi kuin joka kahdeksas poika jätti koulun niin, että heillä ei ollut riittäviä valmiuksia jatko-opintojen ja työelämän lukutaitovaatimuksiin. Tytöistä riskilukijoiden osuus pysyi ennallaan. Tyttöjen ryhmässä huomattavin muutos tapahtui huippulukijoiden osuudessa. Kun vuonna 2000 vielä 26 prosenttia suomalaistytöistä ylsi tasolle 5, vuonna 2009 näiden huippulukijoiden osuus oli enää noin viidennes (21 %). Pojista erinomaisten lukijoiden osuus väheni 11 prosentista kahdeksaan prosenttiin, eli laskua oli noin neljännes. Sukupuolten ero näkyy Suomessa poikkeuksellisena myös matematiikassa ja luonnontieteissä. Tämä korostui PISA-mittauksessa vuonna 2009. Suomessa pojat ja tytöt menestyivät matematiikassa lähes samantasoisesti, kuin OECD-maissa pojat olivat keskimäärin 15 pistettä edellä tyttöjä. Luonnontieteissä suomalaispojat jäivät 15 pistettä jälkeen tytöistä, kun keskimäärin pojat ovat yleensä olleet tyttöjä hieman edellä tai tasoissa. Vuonna 2009 joka kahdeksas poika ei saavuttanut riittäviä valmiuksia jatko-opintojen ja työelämän lukutaitovaatimuksiin. SUOMEN PISA-TULOSTEN KEHITYS VUOSINA 2000 2009 TIIVISTELMÄ 7

Kaikissa mittauksissa poikien pistemäärien hajonta on ollut tyttöjä suurempi. Lukutaidossa tyttöjen keskihajonta on vaihdellut 73 pisteestä 85 pisteeseen ja pojilla 81 pisteestä 94 pisteeseen. Matematiikassa vaihteluväli on ollut tytöillä 78 81 pistettä ja pojilla 81 89 pistettä sekä luonnontieteissä tytöillä 82 88 ja pojilla 90 97 pistettä. Oppilaiden lukuharrastus ja asenteet lukemiseen Tyttöjen ja poikien käyttämä aika lukemiseen oppituntien ulkopuolella vaihtelee suuresti. Lukuharrastuksen profiili on lisäksi muuttunut huomattavasti. Vuonna 2000 suomalaisoppilaista vain hieman runsas viidennes (22 %) ei lukenut lainkaan vapaa-aikanaan. Vähintään tunnin omaksi ilokseen luki yhtä moni oppilas. Vuonna 2009 kolmannes oppilaista ei enää lukenut lainkaan omaksi ilokseen ja vähintään tunnin päivässä lukevien osuus pieneni 16 prosenttiin. Myös 1/2 tuntia 1 tunti lukevien osuus väheni runsaasta neljänneksestä vajaaseen viidennekseen. Muutos oli OECD-maissa suunnaltaan sama mutta maltillisempi. PROSENTTIA OPPILAISTA 35 30 25 20 15 10 5 0 22 33 Ei lainkaan 29 32 Enintään 1/2 tuntia 26 19 Yli 1/2 tuntia alle 1 tunti 18 13 4 3 1 2 tuntia Yli 2 tuntia Lukemisharrastus on selvästi vähentynyt 2000-luvun aikana. Vuonna 2009 kolmannes suomalaisoppilaista ei lukenut lainkaan vapaa-aikanaan, kun vastaava osuus vuonna 2000 oli 22 prosenttia. Trendi on ollut samantyyppinen muissakin OECD-maissa, mutta maltillisempi. PISA 2000 PISA 2009 Kuvio 3. Oppilaiden omaksi ilokseen lukemiseen käyttämä aika Suomessa 2000 ja 2009 8 SUOMEN PISA-TULOSTEN KEHITYS VUOSINA 2000 2009 TIIVISTELMÄ

Tyttöjen ja poikien lukuharrastuksen välinen ero on huomattava. Vuonna 2009 pojista 47 prosenttia kertoi, ettei lue vapaa-ajallaan. Vuonna 2000 näitä poikia oli vain kolmannes. Lukuharrastus väheni myös tytöillä. Ei lainkaan lukevien tyttöjen osuus kasvoi 10 prosentista 19 prosenttiin. Osuus oli kuitenkin edelleen huomattavasti vertailumaita pienempi, joissa 27 prosenttia tytöistä kertoi jättäneensä lukuharrastuksen. Lukemisharrastuksen väheneminen kytkeytyy sukupuolen ohella voimakkaasti myös oppilaiden sosio-ekonomiseen taustaan. Ylimmän sosiaaliryhmän tytöistä yli 90 prosenttia ilmoitti vuonna 2000 lukevansa omaksi ilokseen ainakin joskus. Osuus pieneni viisi prosenttiyksikköä vuoteen 2009. Alimman sosiaaliryhmän työtöistä 86 prosenttia harrasti vielä vuonna 2000 lukemista vapaa-ajallaan mutta 2009 enää 75 prosenttia. Lasku oli siis enemmän kuin kaksinkertaisesti ylimmän ryhmän tyttöihin verrattuna. Ylimmän sosiaaliryhmän pojista 64 prosenttia kertoi vuonna 2009 lukevansa omaksi ilokseen. Osuus oli 8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2000. Alimman sosiaaliryhmän pojista omaksi ilokseen lukevien osuu väheni 19 prosenttiyksikköä. Näistä pojista enää alle puolet luki omaksi ilokseen vuonna 2009. Nuorten kiinnostus lukemiseen Suomessa on vähentynyt vuosikymmenen alusta. Muutos on ollut voimakasta sekä tytöillä ja pojilla, ja sukupuolten välinen ero on säilynyt hyvin suurena. Vuonna 2000 suomalaistyttöjen kiinnostus lukemiseen oli vielä poikkeuksellisen suurta, kun sitä verrattiin muiden maiden tyttöihin, mutta vuonna 2009 ero oli tasoittunut. Suomalaisten poikien kiinnostus oli vuonna 2000 samaa tasoa kuin OECD-maiden pojilla keskimäärin, mutta myös pojilla se laski voimakkaasti vuoteen 2009. Yhteys kiinnostuksen ja lukutaidon tason välillä säilyi edelleen vahvana. Lukemisen monipuolisuudessa suomalaisnuoret ovat OECD-maiden kärkijoukkoa, joskin monipuolisuus on kaventunut tarkastelujaksolla. Pojat lukevat vähemmän kuin tytöt, mutta myös sosioekonominen tausta vaikuttaa lukuharrastukseen. Vuonna 2009 alimman sosiaaliryhmän pojista vain alle puolet luki omaksi ilokseen; laskua oli tapahtunut 19 prosenttiyksikköä. SUOMEN PISA-TULOSTEN KEHITYS VUOSINA 2000 2009 TIIVISTELMÄ 9

Opiskelustrategioilla on väliä Suomalaisnuoret käyttävät erilaisia opiskelustrategioita oppimisensa ohjailussa vähemmän kuin ikätoverinsa muissa maissa. Myös tässä tyttöjen ja poikien erot ovat suuria. Ymmärtämis- ja muistamisstrategia painottaa opitun monipuolista varmistamista, muistamista ja arviointia, jolloin oppija testaa oppimisensa laadukkuutta opiskelussaan. Strategian tehokas hyödyntäminen oli ominaista erityisesti suomalaisille tytöille. Tiivistämisstrategia painottaa opiskelukäytänteitä, joilla kirkastetaan opitun punaista lankaa sekä pyritään rakentamaan laajoja käsitteellisiä kokonaisuuksia ja kytkemään niitä aiemmin opittuun ja muista aineista tuttuihin ilmiöihin. Myös tämän strategian käyttö korostui suomalaistytöillä poikiin ja myös muiden maiden tyttöihin verrattuna. Ero eniten ja vähiten tiivistämisstrategiaa käyttäneiden oppilaiden (neljänneksen) lukutaidossa oli vuonna 2009 108 pistettä, mikä vastaa noin 2,5 vuoden opintoja. Kontrollistrategia 2000 Kontrollistrategia 2009 Elaborointistrategia 2000 Elaborointistrategia 2009 Muistamisstrategia 2000 Muistamisstrategia 2009 Pojat Tytöt Suomalaistytöt käyttävät erityisen paljon tiivistämisstrategiaa opiskelussaan, missä kirkastetaan opitun punaista lankaa rakentamalla laajoja käsitteellisiä kokonaisuuksia ja kytkemällä ne aiemmin opittuun ja muista aineista tuttuihin ilmiöihin. Ymmärtämisstrategia 2009 Tiivistämisstrategia 2009 0,6 0,4 0,2 0 0,2 0,4 Skaalapistemäärä (Kv. keskiarvo = 0, hajonta = 1) Kuvio 4. Erilaisten opiskelustrategioiden käytön yleisyys 2000 ja 2009 10 SUOMEN PISA-TULOSTEN KEHITYS VUOSINA 2000 2009 TIIVISTELMÄ

Alueiden ja koulujen väliset erot Alueiden väliset erot tiedollisessa osaamisessa ovat Suomessa pääsääntöisesti olleet melko pieniä. Erot ovat kuitenkin kasvaneet jonkin verran vuosituhannen alusta. Tämä aiheutuu lähinnä siitä, että Väli-Suomen alue, joka kattaa laajan osan länsirannikkoa ja Keski-Suomen, on jäänyt jatkuvasti lisää jälkeen maan muista alueista. Kun vertaillaan vuoden 2000 ja 2009 PISA-tuloksia, silmiin pistävää on edellisen lisäksi Pohjois-Suomen oppilaiden hyvä menestys molemmilla mittauskerroilla. Vaikka alueiden väliset erot ovat pieniä, tytöt ja pojat menestyvät alueittain eri tavoin. Tyttöjen PISA-tulokset vaihtelivat alueittain selvästi poikia vähemmän. Vuonna 2009 sukupuolten välinen ero lukutaidossa oli suurin Pohjois-Suomessa (65 pistettä) ja pienin Uudellamaalla (46 pistettä). Pohjois-Suomen paremmuus lukutaidossa johtui ennen kaikkea erinomaisesti menestyvistä tytöistä (keskiarvo 578 pistettä). Väli-Suomen oppilaiden muita heikompi lukutaito ilmenee erityisesti poikien alhaisena keskiarvona (490 pistettä), mutta myös alueen tytöt suoriutuvat muita heikommin. Matematiikassa silmiin pistävää on ollut Itä-Suomen poikien korkea taso, joskin myös alueen tytöt pärjäävät hyvin. Myös Uudellamaalla poikien suoriutuminen suhteessa tyttöihin on ollut poikkeuksellisen vahvaa. Vastaavasti Väli-Suomessa pojat ovat olleet selvästi tyttöjä jäljessä myös matematiikassa. Luonnontieteissä Väli-Suomen poikien heikko menestys suhteessa saman alueen tyttöihin korostui vielä edellisiä voimakkaammin. Tyttöjen keskiarvo oli 24 pistettä eli runsaan puolen kouluvuoden verran poikien keskiarvoa korkeampi. Vuonna 2009 Pohjois-Suomessa tyttöjen suoritustaso oli poikkeuksellisen korkea (578) pistettä ja selkeästi (20 pistettä) poikia parempi. Toisaalta Pohjois-Suomen poikien suoriutuminen luonnontieteissä oli Itä- ja Etelä-Suomen poikien kanssa korkeaa tasoa maan kaikkiin poikiin suhteutettuna. Asuinpaikan (maaseutu kaupunki) vertailussa erot ovat kaikissa PISA-tutkimuksissa olleet pieniä, joskin systemaattisesti kaupunkikoulujen eduksi. Suurimmillaan ero on lukutaidossa 10 pistettä kaupunkioppilaiden eduksi sekä vuonna 2000 että 2009. Alueiden väliset osaamiserot ovat olleet Suomessa pieniä, joskin lievässä kasvussa. Erityisesti Väli-Suomen alueella osaaminen on ollut keskimääräistä heikompaa. Toisaalta huomio kiinnittyy itäsuomalaisten poikien korkeaan matematiikan osaamiseen. SUOMEN PISA-TULOSTEN KEHITYS VUOSINA 2000 2009 TIIVISTELMÄ 11

Lukutaidon ja oppilaan sosioekonomisen taustan välinen yhteys Oppilaan sosioekonomista taustaa mitataan PISAssa indeksillä, johon sisältyy tietoa perheen varallisuudesta, vanhempien ammateista, vanhempien koulutuksesta ja kodin kulttuuripääomasta. Vuonna 2000 ylimpään sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvat oppilaat olivat Suomessa keskimäärin 51 pistettä eli runsaan kouluvuoden edellä alimpaan neljännekseen kuuluvia koulutovereitaan. OECDmaissa keskimäärin ero oli 81 pistettä. Vuonna 2009 ero ääriryhmien välillä kasvoi 61 pisteeseen, mikä vastaa noin 1,5 vuoden opintoja. Samaan aikaan OECD-maissa ero kasvoi 89 pisteeseen. Maiden vertailussa sosioekonomisen taustan yhteys lukutaitoon oli Suomessa vuonna 2000 kolmanneksi ja vuonna 2009 viidenneksi pienin. Pohjoismaista se oli Tanskan kanssa pienin. Sosioekonomisella taustalla on Suomessa on noin 1,5 kouluvuoden verran vaikusta alimman ja ylimmän ryhmän välillä. Ero oli OECD:n maiden viidenneksi pienin, joskin erot sekä Suomessa että muissa maissa ovat olleet kasvussa. Koulujen välisistä eroista Koulujen väliset erot Suomessa ovat pysyneet OECD-maiden pienimpinä tai kahden pienimmän joukossa. Koulujen välinen vaihtelu on Suomessa ollut eri mittauksissa 4 7 prosenttia kokonaisvaihtelusta, kun se OECD-maissa keskimäärin on vaihdellut 35 40 prosentin välillä. Poikkeuksellista on, että Suomesta ei OECD:n kriteerein arvioituna löydy juuri yhtään huonosti menestyvää koulua. Maiden vertailussa on oltava varovainen, koska vaihtelu kuvastaa myös koulutusjärjestelmien erilaisuutta. Koulukohtaisissa keskiarvoissa paras 10 prosenttia kouluista Suomessa oli sekä vuonna 2000 että 2009 runsaat 90 pistettä edellä heikointa 10 prosenttia. Eroon vaikuttaa koulujen oppilasrakenteen sosiaalinen vaihtelu. Koulun sijaintipaikan ja sen toimintaympäristön sosiaalis-taloudellisen statuksen yhteys tuloksiin on säilynyt pienenä. Yhteys oli vuonna 2009 noin neljännes OECD-maiden keskiarvosta. Koulujen tuloksissa vuosien 2000 ja 2009 välillä on paljon pysyvyyttä. Koulujen väliset erot ovat Suomessa pysyneet OECDmaiden pienimpinä. Toisaalta vertailussa on syytä olla varovainen, koska vaihtelu kuvastaa myös koulutusjärjestelmien erilaisuutta. 12 SUOMEN PISA-TULOSTEN KEHITYS VUOSINA 2000 2009 TIIVISTELMÄ

Työskentelyilmapiiri Työskentelyilmapiiri tarkoittaa PISAssa työrauhaa sekä oppilaiden ja opettajien mahdollisuutta keskittyä opiskeluun oppitunneilla. Oppilaiden arviot työskentelyilmapiiristä olivat Suomessa vuonna 2000 kriittisiä muihin OECD-maihin suhteutettuna. Kyseisellä indeksillä Suomi oli 21. sijalla 26 maan joukossa. Vuonna 2009 indeksiarvo oli vielä merkittävästi laskenut ja Suomen sijoitus oli toiseksi viimeinen. Kielteiset arviot lisääntyivät erityisesti oppilaiden keskittymisessä opiskeluun ja opettajan ohjeistuksen seuraamisessa. Myös suomalaisrehtorit arvioivat oppilaisiin liittyvien häiriötekijöiden, kuten poissaolojen, pinnaamisen, kiusaamisen ja opettajien vähäisen kunnioituksen, haittaavan opiskelua enemmän kuin juuri missään vertailumaassa. Nämä häiriötekijät lisääntyivät vuodesta 2000 vuoteen 2009. Suomalaisrehtorien käsitykset koulunsa oppilaiden ja toisaalta opettajien vaikutuksesta työskentelyilmapiiriin erosivat poikkeuksellisen paljon toisistaan. Oppilaiden käyttäytymiseen nähtiin liittyvän runsaasti koulutyötä häiritseviä ongelmia, kun taas opettajien vaikutus koulun työskentelyyn koettiin lähes poikkeuksetta vain myönteisenä. Tämä oli suomalaisrehtoreille tyypillistä molemmilla mittauskerroilla, kun arvioita verrataan muihin maihin. Tietotekniikan käyttötaidot PISAssa ei ole mitattu oppilaiden todellisia valmiuksia käyttää erilaisia tietoteknologiavälineitä opiskelussaan. Sen sijaan on pyydetty oppilaiden itsearvioita eräistä tyypillisimmistä teknologian käyttötaidoista (taulukkolaskennan käyttö kuvioiden piirtämiseen, esityksen laatiminen esim. PowerPoint-ohjelmalla, multimediaesityksen laatiminen). Kokonaisuutena arvioiden suomalaisten oppilaiden luottamus omiin tietotekniikan hyödyntämistaitoihin erilaisten visuaalisten ja äänellisten esitysten tuottamisessa on melko alhaisella tasolla, kun luottamusta verrataan muiden kehittyneiden maiden oppilaisiin. Vuonna 2003 Suomi sijoittui oppilaiden itsearvioinneissa vielä lähelle maiden keskitasoa, mutta tippui vuoteen 2009 tultaessa vähiten Oppilaiden arviot työskentelyilmapiiristä ovat olleet OECDmaiden kriittisimpiä. Vuonna 2009 työskentelyilmapiiriä mittaavassa indeksissä Suomen sijoitus oli toiseksi viimeinen. Suomalaisnuorten luottamus omiin tietotekniikan hyödyntämistaitoihin on melko alhaisella tasolla. SUOMEN PISA-TULOSTEN KEHITYS VUOSINA 2000 2009 TIIVISTELMÄ 13

tietoteknisiin taitoihinsa luottavien maiden joukkoon. Tämä oli seurausta erityisesti siitä, että suomalaisten tyttöjen usko tietotekniseen osaamiseen oli vähäisempää ja muutos hitaampaa kuuden vuoden tarkastelujaksolla kuin muissa vertailussa mukana olleissa maissa. Lopuksi Suomalaisnuorten osaamisen taso on pysynyt korkeana koko PISA-ohjelman tarkastelujakson ajan. Menestys on ollut myös varsin tasaista eri sisältöalueilla. Osaamisen jakautuminen eri oppilaiden välillä on säilynyt kohtuullisena muihin maihin verrattuna. Koulutuksellinen tasa-arvo on tulosten valossa arvioituna Suomessa hyvällä mallilla. Toisaalta erot yksilöiden todellisessa osaamisessa tulevaisuuden työelämän, jatko-opintojen ja kansalaisuuden edellyttämissä taidoissa ovat suuria myös Suomessa. Pitkittäistarkastelu nostaa kuitenkin esiin monia heikkoja ja osin vahvojakin signaaleja, jotka varoittavat ei-toivotuista kehityssuunnista. Keskiarvojen hienoinen heikkeneminen vuonna 2009 herättää hieman huolta. Myös sukupuolten osaamisen entistä voimakkaampi eriytyminen tyttöjen hyväksi on huolestuttavaa. Uudet pedagogiset innovaatiot ovatkin välttämättömiä, jotta erityisesti poikien motivaatiota ja opiskeluun sitouttamista voidaan vahvistaa. Toisaalta tyttöjen heikko itsetunto matematiikan oppimisessa erinomaisista tiedollisista tuloksista huolimatta sekä alhainen luottamus tietoteknisiin taitoihin korostavat entisestään tyttöjen ja poikien oppimiskulttuurien erilaisuutta ja sen huomioon ottamista opetusjärjestelyissä. Nopeasti kehittyvän teknologian rooli oppimisen tehostajana ja toisaalta oppilaiden motivaation ja itseluottamuksen vahvistajana on ehkä kaikkein kipein ratkaisuaan odottava kysymys suomalaisen peruskoulun uudistamisessa. Oppilaiden lukuharrastuksen nopea lasku ja lukemista koskevien asenteiden voimakas heikkeneminen ennakoivat suuria haasteita pedagogiselle kehittämistyölle. Samaan aikaan oppilaiden ja rehtorein näkemykset koulujen työskentelyolosuhteista ovat muuttuneet kielteisemmiksi. Suomessa asenteiden ja tiedollisen osaamisen välinen yhteys on poikkeuksellisen voimakas. Asenteiden kielteinen kehitys ei näin ollen ennakoi ainakaan tiedollisten tulosten paranemista tulevai- PISA-tulosten pitkittäistarkastelu nostaa esille huolen osaamisen hienoisesta laskusta ja erojen kasvusta tyttöjen ja poikien välillä. Tieto- ja viestintätekniikan käytön vahvistaminen on keskeinen ratkaisua odottava kysymys peruskoulun uudistamisessa. 14 SUOMEN PISA-TULOSTEN KEHITYS VUOSINA 2000 2009 TIIVISTELMÄ

suudessa. Uhkana on pikemminkin päinvastainen kehitys. Alueiden väliset erot ovat säilyneet Suomessa pääsääntöisesti pieninä, verrattiinpa niitä mihin muuhun maahan tahansa. Huomiota kiinnittää lähinnä Väli-Suomen systemaattisesti hieman heikommat tulokset. Sama koskee koulujen välisiä eroja. Koulujen eroissa on havaittavissa pientä kasvua, joskin on mahdoton vielä sanoa, onko kyse pysyvästä kasvutrendistä. Kehitystä on kuitenkin tärkeää seurata myös kansallisilla arvioinneilla. PISA 2012 -tutkimuksen keskeiset tulokset Uusimman PISAn pääalueena oli matematiikka. Verrattuna vuoteen 2003, jolloin matematiikka oli edellisen kerran pääalue, matematiikan osaamisen keskiarvo laski 25 pistettä. Tulosten alustava tarkastelu osoittaa, että monet suomalaisnuorten osaamiseen aiemmin (kielteisesti) yhteydessä olleet tekijät ovat edelleen läsnä ja niiden vaikutus on jopa voimistunut. Matematiikassa suomalaisnuorten asenteet, itseluottamus ja usko omaan osaamiseen matematiikassa ovat vertailumaiden keskiarvoa paljon kielteisempiä. Koulujen välisten erojen kasvusta ei uusin PISA-aineisto anna vahvaa näyttöä, joskin ensianalyysit osoittavat vertailumaiden keskiarvon alapuolelle jääneiden koulujen määrän lisääntyneen selvästi. Tämä voi kuitenkin johtua enemmän demografisista muutoksista väestörakenteessa erityisesti pääkaupunkiseudulla kuin opetukseen liittyvistä tekijöistä. Mittava tulevaisuuden haaste suomalaiselle perusopetukselle on maahanmuuttajataustaisten nuorten muita selkeästi heikompi menestys kaikilla kolmella sisältöalueella. Ero on Suomessa selvästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. SUOMEN PISA-TULOSTEN KEHITYS VUOSINA 2000 2009 TIIVISTELMÄ 15

Tämä tiivistelmä perustuu Opetushallituksen julkaisuun: Osaaminen kestävällä perustalla. Suomen PISA-tulosten kehitys vuosina 2000 2009. Tilannekatsaus helmikuu 2014. Muistiot 2014:1. Tekijänä Jouni Välijärvi. Opetushallitus julkaisee tilannekatsauksia ajankohtaisista koulutuspoliittisista teemoista. Tilannekatsaukset ovat luonteeltaan tiiviitä kirjallisuuskatsauksia, joihin on koottu aihepiiriin liittyvää tutkimus-, tilasto- ja indikaattoritietoa. Tilannekatsausten tavoitteena on vahvistaa tietoperustaisuutta koulutuksen seurannassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa. www.oph.fi/tilannekatsaukset Opetushallitus PL 380 00531 Helsinki 029 533 1000 www.oph.fi Informaatioaineistot 2014:2 I Kuvat: Shutterstock I Taitto: Innocorp Oy I Paino: Kopijyvä Oy