RUOPPAUKSET SALON SEUDULLA 6.3.2013 Tervetuloa! Sanna Tikander VELHO-hanke
Illan ohjelma 16.30 Kahvi 17.00 Tilaisuuden avaus Pirkko Paranko, Salon kaupunki 17.10 Mitä on ruoppaus? Sanna Tikander, Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke 17.30 Vesilain vaikutus ruoppauksen suunnitteluun ja toteutukseen Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.00 Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla Maria Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.30 Salon seudun ruoppaukset kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen Näkökulmasta Sirpa Sorsa, Salon kaupunki 19.00 Urakoitsijan kokemuksia Keskustelua ja tilaisuuden päätös 7.3.2013 2
VELHO - vesien- ja luonnonhoitoa VELHO = Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Kytkeytyy Euroopan unionin luonto- ja lintudirektiivin sekä vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteisiin Toteutusaika 1.7.2010-30.6.2014 Budjetti noin 2,5 milj. euroa EU-rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Toiminta-alue Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat, kolme osiota Toteuttaja Varsinais-Suomen ELY-keskus, yhteistyökumppanit (vesienhoito-osio) Suomen ympäristökeskus ja Pyhäjärvi-instituutti 7.3.2013 3
Pro Saaristomeri -ohjelma Yhteistyösopimus, jonka tavoitteena on vesistöjen tilan heikkenemisen pysäyttäminen ja tilan parantaminen sekä vesien käyttöön liittyvien intressien yhteensovittaminen Varsinais-Suomessa Yhteistyösopimukset 1. 1999 2006 ja 2. 2007-2013 Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen TE-keskus 3. yhteistyösopimus 2010 2015 Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus (Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen TE-keskus) 7.3.2013 4
Pro Saaristomeri ohjelman vesistöalueet Yhteistyöverkostoja ja hankehautomoita Salon seutu (Kiskonjoki-Uskelanjoki- Halikonjoki-Sauvonjoki) Aurajoki-Paimionjoki Vakka-Suomi Saaristomeri www.ymparisto.fi/prosaaristomeri 7.3.2013 5
Yhteistyössä on voimaa myös vesienhoidossa Naapuriyhteistyö ja epävirallinen toiminta Yhteistyö yhdistyksissä Osakaskunnat ja maanomistajat Vesilain mukainen vesioikeudellinen yhteisö Yhteisen päämäärän eteenpäin vieminen Kuvat: Mikko Jaakkola ja Sanna Tikander 7.3.2013 6
YHTEYSTIETOJA Sanna Tikander, koordinaattori, sanna.tikander@ely-keskus.fi puh. 0295 022 950 Kati Javanainen, suunnittelija, kati.javanainen@ely-keskus.fi puh. 0295 022 871 www.ymparisto.fi/velho www.ymparisto.fi/prosaaristomeri www.ymparisto.fi/satavesi Varsinais-Suomen ELY-keskuks, Terhi Ajosenpää 7.3.2013 7
Ruoppaus, vesi- ja/tai ranta-alueen kaivuu Perinteisesti ruoppaus on maan kaivamista veden alta. Lietteen poistoon tähtäävä ruoppaus voidaan toteuttaa myös imuruoppauksena. Ranta-alueen kasvillisuuden (esim. järviruovikon) juurakoiden koneellinen kaivuu kuten myös vesikasvien (ulpukat ja lumpeet) juurakon poisto on ruoppausta Ruoppausmassa on vesialueen pohjasta poistettua maa-ainesta ja lietettä Ruoppausmassan määrä on ruopattavan alan pituus x leveys x syvyys Ruoppausta suunniteltaessa ja toteutettaessa on aina muistettava missä sijaitsee RANTAVIIVA. (=maa- ja vesialueen raja keskiveden korkeuden mukaan). Omaa maa-aluetta ei saa tehdä lisää vesialueesta. 7.3.2013 8
Ruoppauksen tarve Normaalisti vesistön pohjaan kertyy materiaalia sedimentoitumalla, joten esim. väyliä joudutaan ruoppaamaan aika ajoin määritellyn syvyyden ylläpitämiseksi. Ruoppausta vene- ja laivaliikenteen tarpeisiin ravinteiden vähentämiseksi, pohjan pitämiseksi miellyttävämpänä, esimerkiksi mutapohja korvataan hiekalla, umpeenkasvaneen rannan aukaisuun ja maisemanhoitoon, vesialueen virtausten parantamiseen Rantojen mataloituminen on luonnollinen ilmiö, johon tulisi mukautua. Rantaviivan ja rantaluonnon muuttamista tulee mahdollisimman pitkälle välttää. Hyvänä vaihtoehtona venerannan mataloitumisesta aiheutuvien ongelmien ratkaisuksi on esimerkiksi pitkän, kevytrakenteisen laiturin tai yhteisen venesataman rakentaminen. 7.3.2013 9
Maankohoaminen ja sedimentaatio Rannikkoalueille on ominaista maankohoaminen, mikä muuttaa rannikkovesiä nopeasti. Lahdet ja salmet madaltuvat ja rantaviiva siirtyy ulommaksi merelle päin. Maankohoamisnopeus mm/vuosi: Perämeri 8-9 Merenkurkku 7-8 Suomenlahti 1-3 Varsinaisen Itämeren pohjoisosa 1-3 Sedimentaatio Jokisuistoissa runsaampaa Esim. Halikonlahdella 10 15 mm vuodessa Valuma-alueen toimet vaikuttavat merkittävästi vesialueen sedimentaation määrään Luonnontieteellinen keskusmuseo / Geologian museo 7.3.2013 10
Ruoppauksen vaikutuksia Ruoppausten ympäristövaikutusten arviointi on vaikeata, ja huonosti suunnitellulla ruoppauksella voi olla pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesistöön. Matalat rannat ja niihin usein liittyvät tulva-alueet ovat monimuotoisia elinympäristöjä, joiden lajisto voi kärsiä ruoppauksista tai kadota niiden takia kokonaan. Ruoppaus- ja läjitystyöstä aiheutuu aina väistämättä kiintoaineen kulkeutumista ja siitä johtuvaa veden samentumista työn aikana ja jonkin aikaa sen jälkeen. Ruoppaustoimenpiteistä voi aiheutua myös arvaamattomia haittavaikutuksia. 7.3.2013 11
Ruoppauksen vaikutuksia Pohjaeläimet ja -kasvit häviävät kokonaan ruopatulta alueelta ja eliöiden uudelleenasutus voi kestää hyvin kauan. Sedimentin pöyhintä aiheuttaa veden samenemista. Siitä seuraa, että näkyvyys huononee, valoisuus vähenee ja vesikasvit peittyvät sedimenttikerroksen alle. Joillakin eliöillä voi sen takia olla vaikeuksia löytää ruokaa ja kasvien elinolosuhteet huononevat. Ruoppauksella voi olla taloudellisia vaikutuksia, varsinkin kalastukselle, kalakantojen pienentyessä. Huonosti suunniteltu ja toteutettu ruoppaus voi aiheuttaa ranta-alueiden syöpymistä ja sortumista Pohjasedimenttiin sitoutuneet ravintoaineet vapautuvat veteen. Lisääntyneet ravintomäärät edistävät kasviplanktonin ja levien kasvua. 7.3.2013 12
Ruoppauksen vaikutuksia Merenlahtien suun ja salmien ruoppaaminen sekä pohjakynnysten poistaminen lisäävät veden virtausta aikaisemmin suojaisilla alueilla. Vedenvirtauksen lisääntyminen voi alentaa veden lämpötilaa, lisätä suolapitoisuutta sekä kuljettaa mukanaan sedimenttiä ja ravintoaineita. Elinympäristön muutokset saattavat estää joidenkin kasvien ja kalanpoikasten selviytymisen alueella. Pohjasedimentistä liukenevat aineet voivat huonontaa vedenlaatua sekä kasveille, eläimille että ihmisille haitalliseksi. Erityisesti jätevesien kuormittamilla alueilla voi pohjasta vapautua haitallisia aineita, esimerkiksi raskasmetalleja tai ympäristömyrkkyjä. Alhainen happipitoisuus ja korkeat metallipitoisuudet voivat aiheuttaa vahinkoa mädille, kalanpoikasille ja ravuille. Ruoppaustoimenpiteet ja ruoppausmassojen läjitys voivat heikentää alueen esteettistä arvoa ja virkistyskäyttö-mahdollisuuksia. 7.3.2013 13
Ruoppausmassat Ruoppausmassan määrä = ruopattavan ala m 2 x ruopattava syvyys m. Massa ei häviä maalle nostettaessa! Ruoppausmassat tulee sijoittaa niin, ettei korkea vesi tai rankkasade huuhdo niitä takaisin. Ruoppausmassojen sijoittaminen veteen vaatii luvan aluehallintoviranomaiselta. Ruoppausmassat saattavat sisältää haitallisia aineita Sedimentin PCB-, PAH-, TBT-yhdisteet Massat sisältävät runsaasti ravinteita 7.3.2013 14
Ruoppausmassat, vaikutuksia Voi olla, että maiseman säilyttämiseksi ruoppausmassaa ei voi levittää kuin 20 30 cm paksun kerroksen. 100 kuutiota ruoppausmassa vaatii silloin 500 neliömetrin suuruisen alueen (noin 20 x 25 m) ja 500 kuutiota vaatii 2500 neliömetriä (0,25 hehtaaria). Puut saattavat kuolla, jos niiden juurten päälle kasataan paksu kerros ruoppausmassaa. Ruoppausmassojen kuljetus ja läjitysalueiden muokkaus muuttaa maisemaa Ruoppausmassojen läjittäminen vesialueelle voi aiheuttaa alapuolisilla kiinteistöillä veden samentumista ja ranta-alueiden liettymistä. Läjittämisestä saattaa aiheutua maisemahaittaa. Haittaa voi aiheutua myös siitä, että läjittämisen seurauksena vesialue muuttuu maaalueeksi tai sellainen luontaisestikin käynnissä oleva muutos tapahtuu nopeammin. Näistä syistä ruoppausmassojen läjitystä vesialueelle ei yleensä pidetä hyväksyttävänä. 7.3.2013 15
Ruoppauksen vaikutuksia Huomioitava ruopattavan alueen ja läjitysalueen lisäksi myös alapuolinen vesistö ja sen käyttö Virkistyskäyttö (uimarannat) Suojelualueet ja arvokkaat tai herkät lajit Eliöstö ylipäätään Kalojen kutualueet 7.3.2013 16
Ruoppausmenetelmiä Samentumisen ja muiden haittojen vähentämiseksi ruoppaustyö tulisi ajoittaa virkistyskäyttökauden ulkopuolelle. Pieniin ruoppauksiin syksy tai varhainen kevät sopivat hyvin, koska silloin vedenpinnat ovat järvissä yleensä alhaalla ja työ on helpompaa. Isommat ruoppaukset on suositeltavaa tehdä jään päältä, jolloin jää ja maapohja kantavat kaivumassojen kuljetuskaluston. Yleisimpiä ruoppausmenetelmiä ovat ruoppaaminen kaivinkoneella rannalta tai ponttonista käsin, proomuun sijoitetulla kaivinkoneen tapaisella laitteistolla tai imuruoppauksella 7.3.2013 17
Hyvä ruoppaus Kysyvä ei tieltä eksy, tässäkään asiassa! Kysy naapurilta ja kerro naapurille Kysy kunnasta neuvoa ja tietoa urakoitsijoista Kysy tarvittavista luvista kunnasta tai ELY-keskuksesta. 7.3.2013 18
Illan ohjelma 16.30 Kahvi 17.00 Tilaisuuden avaus Pirkko Paranko, Salon kaupunki 17.10 Mitä on ruoppaus? Sanna Tikander, Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke 17.30 Vesilain vaikutus ruoppauksen suunnitteluun ja toteutukseen Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.00 Ruoppausten valvonta ja ruoppaukset Salon seudulla Maria Timonen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.30 Salon seudun ruoppaukset kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen Näkökulmasta Sirpa Sorsa, Salon kaupunki 19.00 Urakoitsijan kokemuksia Keskustelua ja tilaisuuden päätös 7.3.2013 19