PRO SAARISTOMERI OHJELMAKOKOUS

Transkriptio

1 PRO SAARISTOMERI OHJELMAKOKOUS

2 Pro Saaristomeri ohjelmakokous Ohjelmakokouksen avaus Pro Saaristomeri ja VELHO-hanke Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla Lounas Itämeren resurssien uudet käyttötavat: Levien, simpukoiden, järviruo on ja mikrobien Rahoituslähteiden ajankohtaiskatsauksia EAKR-ohjelma, Central Baltic, Maaseuturahasto ja RAKI-katsaus, Saaristomeren Suojelurahasto Sanoista tekoihin - miten Suomenlahteen päätyvää fosforia onnistuttiin vähentämään Yhteenveto ja loppukeskustelu Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Tikander

3 Projektipäällikkö Eija Hagelberg Baltic Sea Action Group

4 Pro Saaristomeri ja VELHO-hanke Sanna Tikander

5 VELHO - vesien- ja luonnonhoitoa VELHO = Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Kytkeytyy Euroopan unionin luonto- ja lintudirektiivin sekä vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteisiin Toteutusaika Budjetti noin 2,5 milj. euroa EU-rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Toiminta-alue Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat, kolme toiminnallista osiota Toteuttaja Varsinais-Suomen ELY-keskus, yhteistyökumppanit (vesienhoito-osio) Suomen ympäristökeskus ja Pyhäjärvi-instituutti Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Tikander

6 Pro Saaristomeri -ohjelma Yhteistyösopimus, jonka tavoitteena on vesistöjen tilan heikkenemisen pysäyttäminen ja tilan parantaminen sekä vesien käyttöön liittyvien intressien yhteensovittaminen Varsinais-Suomessa Yhteistyösopimukset ja Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen TE-keskus 3. yhteistyösopimus Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Tikander

7 Valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö Pro Saaristomeri ohjelman organisaatio Ohjelmakokous - Ohjelmatoiminnan laajat linjaukset Johtoryhmä ja työvaliokunta - Johtoryhmä vastaa toiminnan suunnittelusta ja linjauksista - Työvaliokunta vastaa operatiivisesta toiminnasta Vesistöalueryhmät - Toimenpiteiden priorisointi ja hankkeistaminen 1.Salon seutu -ryhmä 2.Paimionjoki-Aurajoki -ryhmä 3.Vakka-Suomi -ryhmä 4.Saaristomeri -ryhmä Teemaryhmät 1.Tutkimus 2.Ympäristötietoisuus ja - kasvatus 3.Menetelmät ja teknologiat Paikallinen kansalaistoiminta ja laaja yhteistyö maakunnassa Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Tikander

8 Pro Saaristomeri -toiminnan tilannekatsaus 2013 Kolmas sektori 26 % Sidosryhmät Pro Saaristomeri vesistöalueryhmissä Media 1 % Valtion viranomaiset 28 % Elinkeinot 6 % Edunvalvonta 11 % Asiantuntijat 11 % Kunnat 17 % Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Tikander

9 Pro Saaristomeri -toiminnan tilannekatsaus Vesistöalueryhmät, 225 henkilöjäsentä / 105 organisaatiota 2012: 10 kokousta / yht. 129 osallistujaa 2013: 8 kokousta / yht. 102 osallistujaa Teemaryhmät: Menetelmät ja teknologia 37 henkilöjäsentä / 30 organisaatiota 2012: 2 kokousta / 21 hlö 2013: 1 kokous / 13 hlö Ympäristötietoisuus ja -kasvatus 35 henkilöjäsentä / 25 organisaatiota 2012: 2 kokousta / 17 hlö 2 kokousta / yht. 10 hlö Tutkimus Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Tikander

10 Pro Saaristomeri tilannekatsaus, vuoden 2013 tavoitteet Lisätään yhteistyötä muiden vesistöalueryhmien kanssa Lisätään yhteistyötä lähialueiden kanssa Ahvenanmaa, Selkämeri, rannikon merialueet Lisätään vesistötoiminnan medianäkyvyyttä Uusia organisaatiojäseniä vesistöalueryhmiin (yrityssektori, media, luonnonsuojeluyhdistykset, metsäsektori..) Edistetään vesienhoidon organisoitumista vesistöalueilla Edistetään haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyn etenemistä Seuranta: Oma seuranta Lounais-Suomen ympäristöportaali Ympäristö Nyt Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Tikander

11 Pro Saaristomeri, linjauksia 1. Ohjelmatoimintaa jatketaan nykyisen ohjelmasopimuksen mukaisesti vuoteen Lisätään yhteistyötä Saaristomeren suojelurahaston kanssa 3. Maakunnan yhteinen tahto, VARELY ja V-S Liitto. Myös yhteistyökumppaneiden tahto 4. Vapaamuotoinen avoin yhteistyöelin, joka tukee viranomaistoimintaa 5. Avustaa vesienhoitoa eteenpäin vieviä hankkeita 1. Vaikuttaa, valistaa, opastaa ja neuvoo 6. Ottaa vain poikkeustilanteissa kantaa tai ei anna virallisia lausuntoja 7. Ei jaa rahoitusta, eikä toteuta itse hankkeita neuvoo ja tukee Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Tikander

12 Pro Saaristomeri katsaus tulevaan VELHO-hankkeen vetämänä alkuvuoden Jatkossa vesistöalueryhmientoiminnassa aktiivisemmin mukana ravinteiden kierrättäminen valuma-alueilla ja vesissä. Vesistöalueryhmien toiminta pääasiassa samansuuntaista kuin nykyäänkin. Kuitenkin paikallisia painotuseroja, ja hankepainotteista Onko tarvetta teemaryhmille nykyisessä muodossa? On. Omat vedet paremmiksi -kampanjaa ja Kummikoulutoimintaa pyritään jatkamaan. Ohjelmatoiminnan jäsenten tapahtumat ja tekemiset tärkeä osa ohjelmatoimintaa. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Tikander

13 Vesienhoito Sanna Tikander

14 Vesienhoito-osion, tavoitteet 1) Aktivoida paikallista vesienhoitotoimintaa 2) Tunnistaa vesienhoidon kustannustehokkaimmat ja toteutuskelpoisimmat menetelmät toimenpiteiden yhdistelmät toiminta-alueella 3) Täydentää ja vakiinnuttaa Satakunnan ja Varsinais- Suomen vesien käytön ja hoidon eri intressitahojen välinen yhteistyömalli TULOKSET esitellään keväällä 2014 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Tikander

15 Pro Saaristomeri ja Satavesi -toiminta Ohjelmakokoukset Vesistöalueryhmät ja teemaryhmät Retket Uutiskirjeet Vesistöalue-esitteet Jatkotoiminnan jalostamien Kehittämisohjelmat ja hanketarpeet Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Tikander

16 Ympäristötietoisuus ja yhteistyö

17 Ympäristötietoisuus ja yhteistyö

18 Omat vedet paremmiksi -kampanjan havaintotulokset ovat nähtävissä Järviwikissä

19 Omat vedet paremmiksi Facebookissa Tiedotetaan aktiivisesti vesistöaiheisista koulutuksista, tapahtumista ja muista mielenkiintoisista ja ajankohtaisista asioista.

20 Melontaluontopolku Aurajoelle Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Tikander

21 Paimionjoen interaktiivinen kartta Esiselvitys kartan tuottamiseksi kevät 2013 Interaktiivisen kartan tuottaminen ja yhteistyökumppaneiden etsiminen syksy 2013 Jatkojalostaminen mm. Lounaispaikan asiantuntijoiden kanssa Paimionjoki-yhdistyksen ja asiantuntijoiden yhteistyöllä tuloksiin!

22 Lehmijärven rapuongelma Vedenlaadun seurantaa järvellä ja tulo-ojassa 2011-> Rapusumputuksia kesä 2012 Sukellukset 8/2012 Metsämaan alunamaa kartoitus kesä 2013 Metsätalouden vesiensuojelusuunnitelma Yleistilan kartoitus ja toimenpiteet Maanomistajien, suojeluyhdistyksen ja asiantuntijoiden yhteistyöllä tuloksiin!

23 Kummikoulutoiminta 48 koulua Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa Yhdessä Valonian ja Pyhäjärviinsitituutin kanssa vuosina 2012 ja 2013 Materiaali kaikkien käytössä

24 Hankeaktivointi ja -neuvonta Satakunnassa mm. Siikaisten Hirvijärven kunnostus- ja hoitohanke ja Karhijärven hoitokalastus, Yhteinen Eurajoki -hanke, jota ideoitiin yhdessä Eurajoki Lapinjoki-ryhmäläisten kanssa. Varsinais-Suomessa mm. AKVA-hanke (Salon seutu), Nuikonlahden yhdistys, kunnostussuunnitelmat toimenpiteet, Laukanlahden kosteikko, Omenojärven ja Pitkäjärven vedenpinnan nostohankkeet, Hirvijokihanke ja Hirvijokiyhdistys, Paimionjoen hankkeissa mukana, Hitolanjoen pohjapatohanke, Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen, Kiskon Kirkkojärvi, Halikonlahti, Pleikilänlahti, Sauvon rannat, Uki makeanveden allas, Pyhäranta neuvonnalla tuettujen hankkeiden yhteisbudjetti

25 Pro Saaristomeri -toimija 2013 Laukanlahden Suojeluyhdistys ry

26 Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja ruo on hyötykäyttö Terhi Ajosenpää

27 Osahankkeen tavoitteena on löytää kustannustehokkaita ratkaisuja ranta- ja vesialueiden umpeenkasvun aiheuttamiin ongelmiin Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää Kuvat: Terhi Ajosenpää ja Ritva Kemppainen

28 Ruovikoitumisongelma Vesien rehevöityminen, laidunnuksen päättyminen Pinta-ala kasvanut voimakkaasti, noin ha ruovikkoa eteläisellä rannikkovyöhykkeellä Ruovikot heikentävät veden laatua, virkistyskäyttöä, maisema-arvoja, luonnon monimuotoisuutta Mahdollisuudet: pidättää kiintoainesta ja sitoo ravinteita, suuri määrä biomassaa, monipuoliset käyttökohteet Hyötykäytöllä saadaan kiinnostavuutta ja kustannustehokkuutta rantojen hoitoon Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää

29 Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu Uusi konsepti ranta-alueiden suunnitteluun: Ruovikoiden korjuu, muu luonnonvarojen kestävä käyttö Rantaniittyjen kunnostus, monimuotoisuuden suojelu Vesienhoito- ja suojelu, ravinteiden kierrätys Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen, maisemanhoito Hankkeessa on tehty pilottisuunnitelmat kolmelle ranta-alueelle: 1. Mynälahden Sarsalanaukko Musta-aukko 2. Naantalinaukko - Oukkulanlahti 3. Eurajoki Luvia Suunnittelun tuloksia ja hyviä käytäntöjä on hyödynnetty valtakunnallisen rantasuunnitteluoppaan valmistelussa. Oppaan laatii YM:n asettama RAMOS-työryhmä. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää

30 Suunnitelmissa kunnostus- ja hoitosuositukset esitetään selkeästi kartoilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää

31 Ruo on hyötykäytön edistäminen Järviruo on korjuu- ja käyttöketjujen testaaminen ja hyvien käytäntöjen luominen Ruo on kesä- ja talvileikkuut Polttokokeet, pelletöinti, biokaasutus Kompostointikokeet ja peltoon sijoittaminen Kate- ja kuivikekäyttö Rantaniittyjen kunnostus ja hoito Yhteistyössä eri hankkeiden kanssa (mm. Turun AMK, Livia, SYKE, Prizztech, BSAG, TEHOPlus) Esityksiä maatalouden ympäristökorvausjärjestelmään Rantaniittyjen kunnostuksen ja hoidon tehostaminen Järviruoko orgaanisen aineen lisääjäksi ja lannoitteeksi pelloille Ruovikoiden leikkuu innovaatiohankkeina Yritystuet ruovikon korjuuyrittäjille Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää

32 Uusi keräävä ruo on korjuumenetelmä talvi- ja maaleikkuisiin, Lännen Järviperkaus Oy. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää

33 Alustavia johtopäätöksiä Suunnittelulla toimenpiteet voidaan kohdentaa tehokkaasti keskeisimpiin kohteisiin. Yhteistyö maanomistajien ja sidosryhmien kanssa on suunnitteluprosessin onnistumisen kannalta olennaista. Ilman ruo on leikkuutukea korjuuketjua ei saada kannattavaksi. Tarvitaan innovaatioyhteistyöhanke keskeisten korjuu- ja kunnostuspakettien toteuttamiseen ja leikkuutuen testaamiseen. Hoitotoimenpiteillä on jo nyt monia eri toteutus- ja rahoitusmahdollisuuksia. Suunnitelmat ovat neuvonnan ja rahoittajan työkaluja esim. erityisympäristötukien haussa. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää

34 Alustavia johtopäätöksiä Ruo on käyttö orgaanisena lannoitteena, kasvualustana, maanrakenteen parantajana tai kateaineena on paikallinen ja kustannustehokas ratkaisu, jolla saadaan ravinteet vesistöistä kiertoon. Viljelijöillä on jo nyt suurta kiinnostusta. Ruo on energiakäyttö järkevää vain tietyillä kohteilla (rannan lähellä sijaitsevissa lämpölaitoksissa, joissa tekniset valmiudet korsimateriaalin käyttöön seospoltossa ym.) Rakentamiskäyttö olisi kannattavinta, mutta edellyttää panostusta koko ketjuun sekä paljon markkinointia. Osahankkeen tulokset esitellään ensi keväänä ilmestyvässä julkaisussa. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Terhi Ajosenpää

35 Luonnonhoito Pasi Salmi

36 Luonto-osion työt 9 suunnittelualueen ryhmien perustaminen ja suunnittelutyö > toteutettu 10 hoito- ja käyttösuunnitelmaa > valmistuvat 2014 Hoitopilotit ( vesikasvillisuuden leikkuut 4 kohdetta, puiden poistoa, laidunalueen kunnostus, virtavesikunnostus, vieraslajien poisto) > toteutettu Sopeuttavan suunnittelun koulutuspaketti > toteutettu Ekologiset käytävät -seminaari > toteutettu Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Tikander

37 Vesien- ja luonnonhoidon yhteistyö VELHOssa Hankkeen lopulliset tulokset (julkaisut ja raportit) keväällä Rytinää ruovikoihin välkettä vesiin, Ohjeita ranta-alueiden hoitoon Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Tikander

38 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sanna Tikander 38 Kuvat: Kati Javanainen, Johanna Rinne