Kokonaisarkkitehtuuri tuottavuuskasvun vauhdittajana 21.3.2013, ICTexpo / Tuottava ICT Marco Halén
Lähde: Matti Pohjola, 2011 Miten mittaamme menestystämme kansantalouden tasolla? Elintaso = bruttokansantuote/asukas Bruttokansantuote = 1. kansantaloudessa tuotettujen lopputuotteiden arvo 2. yritysten aikaansaamien arvonlisäysten arvo (= lopputuotteet välituotteet) 3. tuotannontekijätulojen summa (palkat + pääomatulot) => Kansantalouden tuotannon arvon ja tulotason mittari
Lähde: Matti Pohjola, 2011 Miksi tuottavuuden kasvu on tärkeää? BKT BKT työtunnit = x väestö työtunnit väestö yksilötasolla Elintaso = työn tuottavuus x työn määrä pitkällä aikavälillä Elintason muutos = työn tuottavuuden muutos
Lähde: Matti Pohjola, 2011 Työn tuottavuuden kasvu
Lähde: Matti Pohjola, 2011 Kansantalouden haasteet Työn tuottavuuden kasvuvauhti hidastuu Työn tuottavuuden kasvu tullut teollisilta toimialoilta, joiden merkitys on nyt laskussa Työn määrä vähenee väestön ikääntyessä (vrt. huoltosuhde, kantosuhde) Elintason kasvu hidastuu
Lähde: Matti Pohjola, 2011 Miten menestyksemme kansantalouden tasolla muodostuu? Kansantalouden tuotantofunktio: Y = AF(K,H,L) Lopputuote (Y) Tuotannontekijät kansantaloudessa: Työpanoksen laatu (koulutus, kokemus) (H) Työpanos (L) Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin (K) Teknologian kehitys (A) muiden kehittämän teknologian omaksuminen uuden luominen, uudet tuotteet ja uudet toimintatavat
Tuottavuutta voi parantaa kaikilla tasoilla Kansantalous Toimiala Yritys Yksikkö Yksilö Y = AF(K,H,L) Y = AF(K,H,L) Y = AF(K,H,L) Y = AF(K,H,L) Y = AF(K,H,L)
Lähde: Matti Pohjola, 2011 ICT:n vaikutukset teknologiana Teknologia kehittyy ja hinta laskee nopeasti Mooren laki Vaikuttaa kaikkien (kotitalouksien ja yritysten) toimintaan Internetin käyttäjiä on yli 2 miljardia Synnyttää uusia tuotteita digitaaliset tuotteet tuotantoprosesseja itsepalvelu, mass customization liiketoimintamalleja sähköinen kauppa, sähköinen media
Lähde:OP-Pohjola, 2012 Tuottavuus Rutiinit nelinkertaistunut siirtyneet verkkoon rutiinit - tuottavuus siirtyneet nelinkertaistunut verkkoon? 320 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 Indeksiluku Maksuliiketapahtumat Henkilöstö 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11
Lähde:OP-Pohjola, 2012 Tuottavuuskasvu vaiko helppous? 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Palvelukanavien osuudet henkilöasiakkaiden laskunmaksuista 1995-1/2012 1997 2001 2012 Internet Automaattimaksut Konttorin tiskimaksut Konttori maksupalvelu.
Mihin menet Suomi? Perinteisilläkin toimialoilla saavutettavissa vielä paljon, erityisesti julkinen sektori suuren muutoksen edessä Kasvun painopiste siirtyy konkreettisista tuotteista digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin ICT ei ole itseisarvo vaan avainasemassa ICT:n hyödyntämisosaaminen Prosessien tehostamisen ja informaation digitalisoinnin seurauksena Mahdollistuu tuottojen kasvattaminen ja kokonaiskustannusten alentaminen ICT-kustannusten osuus kokonaiskustannuksista nousee ICT:n hyödyntäminen keskeisin keino tuottavuuden parantamisessa
Lähde:Gartner, 2011 ICT-panostuksillakin on rajansa
Lähde:OP-Pohjola, 2011 Kokonaisarkkitehtuurityö auttaa jos vaivana on... Kuilu liiketoimintojen välillä Strategia ei ohjaa suunnittelua ja päätöksentekoa. Kustannusongelmat Kustannusten hallinta ja ymmärtäminen (mm. suhteessa hyötyihin) on puutteellista. Hankinnan ongelmat Hankinta ja hankinnan perusteet keksitään projekteittain jokaiselle projektille aina uudestaan. Järjestelmähallinnan ongelmat Järjestelmien hallinta on käymässä vaikeaksi, jopa mahdottomaksi. Epäyhteensopivista järjestelmistä aiheutuvat ongelmat ICT-ympäristö ei pysty yhteistoimintaan, eikä siten toiminnan tukemiseen. Infrastruktuurihelvetti Taktisesti käyttöönotettava uusi infrastruktuuriteknologia estää tietoteknisen ympäristön toiminnan kokonaisuutena. Teknologia-anarkia Teknologiavisio on yksilöiden hallinnassa; kun yksilö lähtee, kaikki muuttuu. Tietojen epäajantasaisuus ja huono eheys Ydinjärjestelmät eivät tuota täsmällistä tietoa niiden hajanaisuuden ja taktisen kehittämisen johdosta. Tapahtumahorisontin romahtaminen Taktinen päätöksenteko ei pysty vastaamaan muutosnopeusvaatimuksiin.
Enterprise Architecture as Strategy Kaikissa yhtiöissä on arkkitehtuuri, mutta yleensä se ei ole sopiva tai haluttu arkkitehtuuri. Muutos tarvitaan viimeistään silloin, kun arkkitehtuuri on olennainen haitta strategian toteuttamiselle. Panostamalla arkkitehtuurin rakenteeseen saavutetaan suurempi joustavuus, nopeampi time-to-market, matalampi riski- ja kustannustaso. Muutosta tehtäessä kannattaa panokset kohdistaa pelkän ITarkkitehtuurin sijaan Kokonaisarkkitehtuuriin. Parhaiten menestyvät yhtiöt panostavat Kokonaisarkkitehtuuriin määrittämiseen ja hyödyntävät sitä liiketoimintaprosessien ja järjestelmien pitkän aikavälin kehittämisessä. Kirjoittajat: Jeanne Ross, Peter Weill ja David Robertson
Copyright: Marco Halén
Copyright: Marco Halén
Enterprise Architecture as Strategy Kaikissa yhtiöissä on arkkitehtuuri, mutta yleensä se ei ole sopiva tai haluttu arkkitehtuuri. Muutos tarvitaan viimeistään silloin, kun arkkitehtuuri on olennainen haitta strategian toteuttamiselle. Panostamalla arkkitehtuurin rakenteeseen saavutetaan suurempi joustavuus, nopeampi time-to-market, matalampi riski- ja kustannustaso. Muutosta tehtäessä kannattaa panokset kohdistaa pelkän ITarkkitehtuurin sijaan Kokonaisarkkitehtuuriin. Parhaiten menestyvät yhtiöt panostavat Kokonaisarkkitehtuuriin määrittämiseen ja hyödyntävät sitä liiketoimintaprosessien ja järjestelmien pitkän aikavälin kehittämisessä. Näin syntyy perusta pitkän aikavälin kilpailuedulle ja pohja kannattavalle kasvulle. Kirjoittajat: Jeanne Ross, Peter Weill ja David Robertson
%
Enterprise Architecture as Strategy Kirjoittajat: Jeanne Ross, Peter Weill ja David Robertson
Enterprise Architecture as Strategy Kirjoittajat: Jeanne Ross, Peter Weill ja David Robertson
Liiketoiminnan integraatioaste alhainen Lähde:OP-Pohjola, 2009 korkea Toimintamalli Koordinoiva Itsenäiset liiketoimintasegmentit jakavat yhteisesti sovitut ja määritellyt tiedot (esim. asiakkuutta kuvaavat tiedot) Yhtenäistävä Liiketoimintasegmentit toimivat yhtenäisten prosessien mukaisesti ja jakavat kaiken informaation Erilaistava Itsenäiset liiketoimintasegmentit omistavat tietonsa ja toimivat parhaaksi katsomallaan tavalla Monistava Liiketoimintasegmentit toimivat yhtenäisten prosessien mukaisesti, mutta pitävät informaation kukin itsellään alhainen Liiketoiminnan standardointiaste korkea
Enterprise Architecture as Strategy Kirjoittajat: Jeanne Ross, Peter Weill ja David Robertson
Lähde:OP-Pohjola, 2007 Kokonaisarkkitehtuuri Periaatteet ja käytännöt, jotka kokoavat yhteen liiketoiminnan ja sitä palvelevan informaatioteknologian keskeiset elementit sekä niiden väliset riippuvuudet tukemaan yhtiön perustehtävän ja päämäärän mukaista kehittämistä
Gravina Island, Alaska
Lähde:OP-Pohjola, 2011 Kokonaisarkkitehtuurin osa-alueet Kuvaa organisaation tavoitteet, palvelut ja tuotteet sekä liiketoimintaprosessit, joissa palveluja ja tuotteita tuotetaan Kuvaa organisaation toiminnassaan tarvitsemat tietotarpeet, tietovarastot ja tietojen väliset suhteet Liiketoiminta Liiketoimintaarkkitehtuuri Informaatioarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri ICT Kuvaa järjestelmät ja sovellukset, joiden avulla informaatioarkkitehtuurin sisältämiä tietoja hallinnoidaan liiketoiminta-arkkitehtuurin edellyttämällä tavalla Kuvaa organisaation ITjärjestelmien ja sovellusten kehittämisessä ja hallinnoinnissa käytettävät teknologiset ratkaisut ja standardit
Roolijako todellisuudessa? Kuvaa organisaation tavoitteet, palvelut ja tuotteet sekä liiketoimintaprosessit, joissa palveluja ja tuotteita tuotetaan Kuvaa organisaation toiminnassaan tarvitsemat tietotarpeet, tietovarastot ja tietojen väliset suhteet Liiketoiminta Liiketoimintaarkkitehtuuri Informaatioarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri ICT Kuvaa järjestelmät ja sovellukset, joiden avulla informaatioarkkitehtuurin sisältämiä tietoja hallinnoidaan liiketoiminta-arkkitehtuurin edellyttämällä tavalla Kuvaa organisaation ITjärjestelmien ja sovellusten kehittämisessä ja hallinnoinnissa käytettävät teknologiset ratkaisut ja standardit
Enterprise Architecture as Strategy Kirjoittajat: Jeanne Ross, Peter Weill ja David Robertson
Lähde:OP-Pohjola, 2009 Liiketoimintavetoinen kehittäminen LIIKETOIMINTA ARKKITEHTUURI HANKKEET MUODOSTAA
Lähde:OP-Pohjola, 2009 Pyörimissuunta muutettava LIIKETOIMINTA JOHTAMISEN KESKIÖSSÄ Tavoitearkkitehtuuri Hankeportfolio Olemassa olevat prosessit Olemassa olevat järjestelmät KOKONAISARKKITEHTUURI HANKKEET OHJAA
Tavoitteena on resurssien kohdistaminen menestyksen kannalta keskeisiin hankkeisiin ja niiden toteuttaminen pitkän aikavälin menestystä optimoiden
Enterprise Architecture as Strategy Kirjoittajat: Jeanne Ross, Peter Weill ja David Robertson
Enterprise Architecture as Strategy Kirjoittajat: Jeanne Ross, Peter Weill ja David Robertson
Tavoitteena on resurssien kohdistaminen menestyksen kannalta keskeisten kyvykkyyksien kehittämiseen pitkän aikavälin menestystä optimoiden
Tuottavuutta pitää parantaa kaikilla tasoilla Kansantalous Toimiala Yritys Yksikkö Yksilö Y = AF(K,H,L) Y = AF(K,H,L) Y = AF(K,H,L) Y = AF(K,H,L) Y = AF(K,H,L)
+ %
Kiitos!