14 Talouskasvu ja tuottavuus
|
|
- Tarja Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuus, tuotantofunktio ja teknologinen kehitys Tämä on pääosin Mankiw n ja Taylorin kirjaa (ch 25) täydentävää materiaalia. 1
2 14.1 Elintason kasvu Talouskasvulla tarkoitetaan joko bruttokansantuotteen tai asukasta kohden lasketun bruttokansantuotteen kasvua Bruttokansantuotetta on mitattava reaalisena eli kiinteähintaisena Opimme edellä, että Suomen elintaso (bkt/asukas) on kasvanut liki 14-kertaiseksi ajanjaksolla Seuraava kalvo näyttää, millaisia eroja on ollut eri maiden kasvuvauhdeissa eli kasvuasteissa (growth rate) 2 2
3 Kasvuvauhteja eri maissa (Mankiw & Taylor, s. 504) 3 3
4 14.2 Kasvun mittaamisesta Erot kasvuasteissa eivät näytä suurilta. Pitkällä aikavälillä pienet erot kasvuvauhdissa kumuloituvat suuriksi eroiksi elintasossa, koska kasvu toimii korkoa korolle periaatteella. Tarkastellaan seuraavaksi tätä asiaa kolmella eri tavalla: Keskikasvu Elintason kaksinkertaistumiseen kuluva aika ( 70:n sääntö ) Kasvun trendi 4
5 Keskikasvun laskeminen 1. tapa: Edellä esitetyn taulukon mukaan Japanin bkt/asukas oli $1 256 vuonna 1890 ja $ vuonna 2000 (vuoden 2000 hinnoin) Mikä on keskimääräinen kasvuvauhti vuodessa g, jos elintason y t ajatellaan kasvaneen vakiovauhdilla? Jos ajatellaan aika t jatkuvaksi, niin g saadaan kaavasta y t = y 0 e gt => g = (lny t lny 0 )/t kun y t = 26460, y 0 = 1256 ja t = = 110 Tuloksena on g = 0,0277 eli 2,77 % 5 5
6 Keskikasvun laskeminen 2. tapa: Jos ajatellaan aika t diskreetiksi muuttujaksi, niin g saadaan kaavasta y t = y 0 (1+g) t => g = (y t /y 0 ) 1/t - 1 kun y t = 26460, y 0 = 1256 ja t = = 110 Tuloksena on g = 0,0281 eli 2,81 % Mankiw ja Taylor ovat näköjään olettaneet ajan diskreetiksi muuttujaksi, sillä taulukossa Japanin kasvuvauhti on tämä 6 6
7 Keskikasvun laskeminen 2. tapa: Aiemmin esitetyn (kuvio 13.1) mukaan Suomen BKT/asukas oli euroa vuonna 2009 ja euroa vuonna 1900 (vuoden 2000 hinnoin) Mikä oli elintason keskimääräinen kasvuvauhti? Lasketaan kaavasta y t = y 0 (1+g) t => g = (y t /y 0 ) 1/t - 1 kun y t = 28698, y 0 = 2112 ja t = = 109 Tuloksena on g = 0,0242 eli 2,42 % Mankiw n ja Taylorin taulukossa Suomi olisi korkealla Suomen kasvuvauhti oli Euroopan toiseksi korkein luvulla Norjassa se oli prosentin kymmenyksen suurempi 7 7
8 Elintason kaksinkertaistumiseen kuluva aika 70:n sääntö Kasvuvauhtien pienten erojen suuren vaikutuksen voi näyttää kysymällä kuinka kauan menee aikaa siihen, että elintaso kaksinkertaistuu kun talous kasvaa vakiovauhdilla g Tämä on helpointa laskea jatkuva-aikaisen kasvun kaavasta y t = y 0 e gt kun y t = 2y 0 => e gt = 2 eli t = ln2/g = 0,69/g 70/g% Kasvuvauhti prosentteina: 1 2, kaksinkertaistumisen aika: vuosina 8 8
9 Kasvun trendi Taulukkolaskentaohjelmilla on nykyään helppo sovittaa trendi aikasarjaan Esimerkiksi Excel 2007:ssa tämä käy näin: valikosta Layout valitaan Trendline kasvukäyrille kannattaa avautuvasta valita valita Exponential trendline Format trendline valikosta saa mm. trendin yhtälön yhtälössä e:n potenssi kertoo trendin kasvuvauhdin Vertaamalla toteutunutta ja trendikehitystä näkee, milloin kasvu on ollut keskimääräistä nopeampaa ja milloin hitaampaa 9 9
10 Kuvio 14.1 Kasvun trendi: Suomen BKT/asukas, y = 1525,2e 0,0277x Elintason trendikasvu oli 0,0277 eli 2,77 prosenttia vuodessa Kuviosta näkyy esimerkiksi kasvukehityksen epätasaisuus ajanjaksolla
11 Logaritmimuunnos ja sen trendi Koska talouden aikasarjat yleensä esittävät kasvavia ilmiöitä, kannattaa ne linearisoida ottamalla logaritmi Kun y t = y 0 e gt, niin lny t = lny 0 + gt Tähän voi sovittaa trendin edellä kerrotulla tavalla trendin tyypiksi valitaan nyt Linear Seuraava kuvio näyttää, että logaritmointi tuo kasvukehityksen yksityiskohdat paremmin esiin 11 11
12 Kuvio 14.2 Kasvun trendi: Suomen BKT/asukas logaritmisena, ,5 10,0 9,5 9,0 y = 0,0277x + 7,3299 8,5 8,0 7,5 7, Elintason trendikasvu oli 0,0277 eli 2,77 prosenttia vuodessa Koko ajanjakson kehitys erottuu nyt paremmin Kasvu oli 2000-luvulla oli pitkän ajan trendillään ennen vuotta
13 Oppikirjan alussa esitellään taloustieteen 10 perusperiaatetta. Niistä edellä käsiteltiin mikrotaloustieteelliset periaatteet 1-7. Periaate 8 on: 8. Elintaso perustuu kansantalouden kykyyn tuottaa tavaroita ja palveluja (An economy s standard of living depends on its ability to produce goods and services) Elintaso = kansantuote asukasta kohti Elintaso voidaan jakaa kahteen komponenttiin: BKT BKT työtunnit = väestö työtunnit väestö Työn tuottavuus (=kansantuote/työtunnit) voi kasvaa rajatta, työpanos (työtunnit/väestö) ei. 13
14 14.3 Elintason osatekijät Suomessa Sovelletaan periaatetta 8 Suomeen ja mietitään, mistä talouskasvu Suomessa syntyy. Periaatteen mukaan bruttokansantuote asukasta kohden voidaan esittää kahden tekijän tulona: työn tuottavuuden ja väestöä kohti lasketun työpanoksen. Tuottavuus voi kasvaa rajatta, työpanos ei Työn tuottavuus koko kansantalouden tasolla = BKT tehtyä työtuntia kohden Kuviossa 14.3 nämä esitetään indekseinä siten, että 1900 = 1 kullekin sarjalle 14
15 Kuvio 14.3a Elintason osatekijät Suomessa (ind.1900 = 1) bkt/asukas = bkt/työtunnit työtunnit/asukas Vuosina : elintaso on kasvanut 13,6- kertaiseksi työn tuottavuus on kasvanut 15,1- kertaiseksi työn määrä asukasta kohden on vähentynyt 10 % BKT asukasta kohden tehdyt työtunnit asukasta kohden BKT tehtyä työtuntia kohden 14 15
16 Kuvio 14.3b Elintason osatekijät Suomessa (ind.1900 = 1) bkt/asukas = bkt/työtunnit työtunnit/asukas 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, Vuosina : elintaso on kasvanut 5,3- kertaiseksi työn tuottavuus on kasvanut 6,7- kertaiseksi työn määrä asukasta kohden on vähentynyt 22 % BKT asukasta kohden tehdyt työtunnit asukasta kohden BKT tehtyä työtuntia kohden 15 16
17 Elintason kasvu ja työn tuottavuuden kasvu Tulos BKT BKT työtunnit = väestö työtunnit väestö voidaan tulkita näin: elintaso = työn tuottavuus työn määrä asukasta kohti Tästä seuraa että: Elintason prosentuaalinen kasvu = Työn tuottavuuden prosentuaalinen kasvu + asukasta kohden tehdyn työn määrän prosentuaalinen kasvu (Vrt. prosenttilaskua koskeva huomautus tämän luvun alussa!) Pitkällä aikavälillä (koska työpanos ei voi kasvaa rajatta): Elintason prosentuaalinen kasvu = Työn tuottavuuden prosentuaalinen kasvu 17
18 Kuvio14.4a näyttää, että työn tuottavuuden kasvuvauhti on meillä hidastumassa kuviossa on toteutunut kehitys ja tietyllä tavalla tasoitettu kehitys vuosikasvu oli 5 prosentin paikkeilla 1970-luvun alussa nyt se on noin 1,5 prosenttia Tuottavuuden kasvuvauhdin hidastuminen on kansantaloutemme keskeisimpiä ongelma Samaan aikaan väestön ikääntyessä (kuvio 14.4b) työikäisen väestön määrä supistuu mistä seuraa että työn määrä työtunneilla mitattuna vähenee (kuvio 14.4c) Seurauksena on elintason kasvuvauhdin hidastuminen 17 18
19 Kuvio 14.4a Työn tuottavuuden kasvuvauhti ja keskimäärin eri vuosikymmeninä (prosenttia vuodessa) ,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, havaittu kehitys tasoitettu kehitys Huom: Vuosi 2010 on laskettu VM:n BKT-ennusteesta 18 19
20 Kuvio 14.4b Suomen väestökehitys Yli 65-vuotiaat vuotiaat Alle 15-vuotiaat Lähde: Väestöennuste, Tilastokeskus 19 20
21 Kuvio 14.4.c Työikäinen väestö ja tehdyt työtunnit 6,0 Väestö (miljoonaa henkilöä) (Lähde: Tilastokeskus) 5,0 Työtunnit (miljardia) Oletuksena on, että työllisyysaste ja työaika ovat tulevaisuudessa vuoden 2007 tasoillaan 5,5 4,5 4,0 5,0 3,5 4,5 3,0 2,5 4,0 2,0 1,5 3,5 3, ,0 0,5 0, Väestö Työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) 20 21
22 Kuvioissa 14.5a ja b on tehty yksinkertainen projektio vuosille olettaen, että työn tuottavuus kasvaa 2,1 % vuodessa, mikä oli sen keskimääräinen kasvuvauhti vuosina työikäisen väestön määrä kehittyy väestöennusteen mukaisesti tehdyt työtunnit/työikäinen väestö pysyvät vuoden 2007 tasolla Projektio: Elintaso kasvu = työn tuottavuuden kasvu + tehtyjen työtuntien kasvu Seurauksena on elintason kasvun hidastuminen keskimäärin 1,2 prosenttiin vuodessa ja 1,6 prosenttiin Kuviot osoittavat myös kuinka poikkeuksellista kasvun aikaa vuodet olivat 21 22
23 Kuvio 14.5a Elintason kasvu ja sen osatekijät Vuosikasvuja (%) (taantuman vaikutus ei ole laskelmissa mukana) BKT tehtyä työtuntia kohden tehdyt työtunnit asukasta kohden = BKT asukasta kohden
24 Kuvio 14.5b Elintason kasvun hidastuminen vuosikasvu, % -7-8 vuosikymmenen keskiarvo, % -9 vuosien keskikasvu, % Huom: Elintason kasvun projektio on tässä sama kuin edellisessä kuviossa 24
25 Työn tuottavuuden merkityksestä Kuviosta 14.3 voi päätellä, että työllisyyden kasvulla on elintason kasvun kannalta vähäisempi merkitys kuin tuottavuuden kasvulla Työn määrä vaikuttaa tulotasoon, mutta ei sen kasvuvauhtiin mitä enemmän tehdään töitä sitä suurempi on tulotaso tulotason kasvu tulee kuitenkin tuottavuuden kasvusta opimme myöhemmin, että tämä on yksi talouskasvun teorian perustuloksista Kuviot 14.6 a-c paljastavat Suomen tuottavuuden kasvun ajankohtaisen ongelman se on ollut muutaman toimialan varassa, joiden merkitys nyt vähenee teollisuuden muuttaessa meiltä muualle vrt. keskustelu Nokian vaikeuksista 24 25
26 Kuvio 14.6a: Työn tuottavuuden kasvu on ollut muutaman toimialan varassa Kontribuutiot kansantalouden työn tuottavuuden kasvuun, % (Rakennemuutos kuvaa työn toimialalta toiselle siirtymisen vaikutuksia) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Rakennemuutos Muut toimialat ICT-palvelut Metsäteollisuus Metalli- ja koneteollisuus Sähkötekninen teollisuus -0, Huom: Puolet tuottavuuden kasvusta on tullut ICT-sektorista = sähkötekninen 25 teollisuus + ICT- palvelut (ohjelmistot, tietojenkäsittely, teletoiminta) 26
27 Kuvio 14.6b joiden merkitys nyt vähenee Toimialojen BKT-osuudet, % Metsäteollisuus Metalli- ja koneteollisuus Sähkötekninen teollisuus ICT-palvelut 26 27
28 Kuvio 14.6c koko teollisuuden BKT-osuuden laskiessa Teollisuuden ja energiantuotannon osuus kansantuotteesta, % Saksa Suomi Irlanti Ruotsi Euro-alue Yhdysvallat
29 14.4 elintason osatekijät OECD-maissa BKT BKT työtunnit = väestö työtunnit väestö Miten Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa? Tarkastellaan seuraavassa kuviossa niitä työn tuottavuuden ja työpanosten kombinaatioita, joilla saadaan sama elintaso kuin Suomessa eli hyperbeliä (bkt/työtunnit) x (työtunnit/väestö) = vakio Hyperbelin yläpuolella olevissa maissa elintaso on korkeampi kuin Suomessa, alapuolella olevissa matalampi. Kuvion mukaan Suomella on parantamisen varaa molemmissa osatekijöissä. 29
30 BKT työtuntia kohden (Yhdysvallat = 100) Kuvio 14.7 Suhteellinen elintaso ja sen osatekijät OECDmaissa vuonna 2008 (%, Yhdysvallat = 100) Ranska Belgia Saksa Italia Espanja Hollanti Itävalta Viivan yläpuolella olevissa maissa elintaso on suurempi kuin Suomessa Iso-Britannia Suomi Yhdysvallat Ruotsi Tanska Kreikka Japani 50 Portugali Tehdyt työtunnit asukasta kohden (Yhdysvallat = 100) 29 30
31 Suomen suhteellisen elintason osatekijät Edellinen kuvio on piirretty siten, että on etsitty ne työn tuottavuuden (bkt/työtunnit) ja työpanoksen (työtunnit/väestö) kombinaatiot, jolla saavutetaan sama suhteellinen elintaso eli BKT/asukas kuin Suomessa. Kuvioon piirretty hyperbeli kuvaa näitä pisteitä. Yhdysvallat = 100 Hyperbelin yläpuolella ovat ne maat, joissa elintaso on suurempi kuin meillä, alapuolella ne, joissa se on pienempi. Kuvio paljastaa mistä syystä elintaso on Suomen elintasoa parempi tai huonompi: Hollannissa on hyvä tuottavuus mutta tehdään vähän töitä Japanissa on heikko tuottavuus mutta tehdään paljon töitä 31
32 5. Työn tuottavuus, tuotantofunktio ja teknologinen kehitys Edellä nähtiin, että esim. Suomessa työn tuottavuuden kasvuvauhti on hidastumassa Viime vuosisadalla kasvuvauhti kiihtyi vuosisadan alusta 1970-luvulle saakka; nyt se on jälleen hidastunut. Työn tuottavuuden kasvun syitä tarkastellaan kasvuteoriassa. Kasvuteoriassa bruttokansantuotteen ja tuotantotekijöiden riippuvuutta kuvataan tuotantofunktiolla. 32
33 Panoksina ovat tuotannontekijät työ mitattuna joko työtunteina tai työntekijöiden määränä L kiinteä pääoma eli koneet, laitteet ja rakenteet K henkinen pääoma H luonnonvarat N välituotteita ei oteta panoksiksi, kun tuotosta mitataan arvonlisäyksenä (bruttokansantuote) Tuotantofunktio: Y t = A t F(K t, H t, L t, N t ) t = aika, esimerkiksi vuosi A t = teknologian tasoa kuvaava parametri, joka esittää panosten käytön tehokkuutta 3 33
34 Oletuksia Koska luonnonvarojen määrä on yleensä vakio, yksinkertaistetaan funktiota jättämällä ne pois Yksinkertaistetaan sitä edelleen yhdistämällä henkinen pääoma ja työpanos muuttajaksi hl, jossa h mittaa työvoiman keskimääräistä koulutustasoa esimerkiksi vuosina Jätetään ajan indeksi myös taka-alalle, jotta merkinnät yksinkertaistuvat Tuotantofunktio: Y = A F(K, hl) BKT on sitä suurempi, mitä suurempi on pääomakanta K, koulutustaso h, työn määrä L ja teknologian taso A 4 34
35 OIetetaan vielä, että tuotannon mittakaavaedut (returns to scale) ovat vakiot tuotantopanosten K ja hl kasvattaminen tietyssä suhteessa x lisää tuotantoa samassa suhteessa x jos esimerkiksi x = 2 niin panosten kaksinkertaistuessa, tuotantokin kaksinkertaistuu Nyt: xy = A F(xK, xhl) Valitaan x = 1/L Saamme: Y/L = A F(K/L, hl/l) =A F(K/L, h) Yksinkertaistetaan merkintöjä vielä: y = A F(k,h) jossa y = Y/L ja k = K/L 5 35
36 Työn tuottavuus y = Y/L on sitä suurempi mitä... enemmän on kiinteää pääomaa työpanosta kohti eli mitä suurempi on pääomaintensiteetti k = K/L mitä enemmän on henkistä pääomaa työpanosta kohti eli mitä suurempi on h mitä korkeampi on teknologian taso A eli se tehokkuus, jolla panoksista saa tuotoksen irti 6 36
37 Työn tuottavuuden y = Y/L kasvun lähteet tuotantofunktion perusteella: Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin eli fyysiseen pääomaan K Koulutus eli investoinnit henkiseen pääomaan h Teknologinen kehitys A - uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen - uusien tuotantomenetelmien kehittäminen - muualla kehitetyn teknologian omaksuminen Teknologia = tieto, ideat ja osaaminen mikä tarvitaan jotta raaka-aineista saadaan tuotteita joita kuluttajat haluavat 7 37
38 Kasvuteoriasta opitaan, että kansantalous kasvaa sitä nopeammin, mitä enemmän se: säästää eli investoi koneisiin, laitteisiin ja rakenteisiin mitä enemmän se investoi koulutukseen ja mitä paremmin sen teknologia kehittyy Hyvin pitkällä tähtäimellä elintason kasvu on mahdollista vain, jos teknologia kehittyy. Intuitio: Esim. työn määrää (henkeä kohden) ei voida lisätä loputtomiin. Jos esim. kiinteän pääoman (koneiden ja laitteiden) määrä olisi pysyvästi hyvin suuri työn määrään verrattuna, suurin osa työstä kuluisi pääoman ylläpitoon ja pääoma olisi tehottomassa käytössä. Taloushistoria opettaa, ettei teknologia kehity tasaiseen tahtiin vaan joskus nopeammin ja joskus hitaammin Nopean kehityksen vaiheet liittyvät ns. yleiskäyttöisten teknologioiden käyttöönottoon. 38
39 Yleiskäyttöinen (general purpose) teknologia Kaikki teknologinen kehitys ei lisää talouskasvua ydinteknologia, avaruusteknologia...mutta yleiskäyttöinen teknologia lisää höyryvoima, sähkö, tieto- ja viestintäteknologia Ominaisuuksia vaikuttaa kotitalouksien elämään sekä yritysten ja yhteisöjen toimintaan koko kansantaloudessa kehittyy ja tulee halvemmaksi ajan myötä luo uusia tuotteita, palveluja ja toimintatapoja, jotka luovat puolestaan uuden kiihokkeen kehittää teknologiaa => positiivinen teknologiakierre 43 39
40 Kuvio 14.4 Yleiskäyttöiset teknologiat ja teolliset vallankumoukset Tieto- ja viestintätekniikka, ICT, mikroprosessori ja PC tietoliikenne Internet 1995 tietotyön automaatio lisää aivokapasiteettia 1. Höyryvoima 1780 rautatiet teollinen tavaratuotanto maatalouden koneistaminen lisäsi lihasvoimaa Sähkövoima 1890 polttomoottori maantieliikenne teollisuusautomaatio lisäsi lihasvoimaa 44 40
41 Sähkövoima yleiskäyttöisenä teknologiana Sähkömoottori korvasi ensin vesipyörät ja höyrykoneet käyttövoiman lähteenä esim. Suomessa teollisuuden käyttövoimasta oli talvisotaan mennessä sähköistetty 90 %...sitten sähkömoottori liitettiin yksittäisiin koneisiin mistä tuli suurin tuottavuushyöty Esimerkkinä liukuhihna Henry Fordin T-malli vuonna 1913 tuottavuus kasvoi niin, että palkat voitiin kaksinkertaistaa vaikka auton hinta putosi kolmannekseen automatisoi teollisen työn Sähkön tuotanto keskittyi suurvoimaloihin ja jakelu hoidettiin siirtoverkkojen kautta 45 41
42 Yleiskäyttöinen teknologia kasvattaa tuottavuutta kolmella tavalla 1) Tuottavuus kasvaa nopeasti uutta teknologiaa valmistavassa sektori esimerkiksi tietokoneiden ja matkapuhelimien valmistuksessa 2) Tuottavuus nousee uutta teknologiaa soveltavassa toiminnassa tietokoneilla korvataan muuta pääoma 3) Tuottavuus nousee, kun tuotanto organisoidaan uudelleen uuden teknologian mahdollistamalla tavalla sähkön vaikutuksesta 70 prosenttia tuli tästä tietotekniikan osalta tätä ei ole vielä nähty => ICT:n suurin tuottavuushyöty on edessäpäin 53 42
43 Kuvio Sähkön ja ICT:n kontribuutiot työn tuottavuuden kasvuun markkinatuotannossa 1,5 Sähkö ICT 1,0 0,5 Toimintatapojen muutos Uutta teknologiaa sisältävä pääoma Tuottavuus valmistuksessa 0,0 Suomi USA Suomi USA Lähde: Jalava ja Pohjola, Explorations in Economic History (2008) 54 43
44 Toimintatapojen muutosta (esim. sähköenergialla toimivat tehtaat) vastaavat informaatiotekniikan tapauksessa esimerkiksi informaation tallentaminen ja käsittely pilvipalvelimilla. Johtaako se yhtä suureen tuottavuuden kasvuun kuin sähköön perustuvaa teknologiaa käyttöönotettaessa? 44
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
Lisätiedot14 Talouskasvu ja tuottavuus
14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja
Lisätiedot13. Yleiskäyttöiset teknologiat tuottavuuden kasvun lähteinä
13. Yleiskäyttöiset teknologiat tuottavuuden kasvun lähteinä Opimme aiemmin, että teknologian kehitys (eli kokonaistuottavuuden kasvu) on työn tuottavuuden kasvun tärkein lähde Taloushistorian tutkimus
Lisätiedottalouskasvun lähteenä Matti Pohjola
Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus
LisätiedotGlobalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Globalisaatio, velkakriisi ja talouskasvu: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Esityksen rakenne 1) Talouskasvu ja suhdannevaihtelut 2) Globalisaatio 3) Velkakriisi 4) Suomen talouskasvu 5) Miten Suomen käy?
LisätiedotMiten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa
Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys
LisätiedotTaantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotMiten Suomen käy? Tuottavuuden kasvu nyt ja tulevaisuudessa
Miten Suomen käy? Tuottavuuden kasvu nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Hyvinvointiyhteiskunta: Kimalaisen lento? BKT asukasta kohden suhteessa USAan (USA = 100) 100 90 80 70 60 50 40 30 USA IRL AUT
LisätiedotTeknologia ja talouskasvu hyvinvoinnin lähteinä. Matti Pohjola
Teknologia ja talouskasvu hyvinvoinnin lähteinä Matti Pohjola Teknologia => elintaso => hyvinvointi 1) Hyvinvointi ja elintaso 2) Teknologia ja talouskasvu 3) Tuottavuuden merkitys 4) Yleiskäyttöiset teknologiat
Lisätiedot15 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa
15 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa 1. Tuotantofunktio 2. Tuottavuuserojen lähteet 3. Elintason kasvun lähteet 4. Investoinnit ja säästäminen 5. Yksinkertainen kasvumalli 6. Teknologinen kehitys 7. Suomi
Lisätiedot16 Talouskasvu: määritelmä, mittaaminen ja historiaa
16 Talouskasvu: määritelmä, mittaaminen ja historiaa 1. Määritelmä ja mittaaminen 2. Kansainväliset elintasovertailut 3. Talouskasvun historiaa Materiaali on pääosin Taloustieteen oppikirjaa (luvut 8-9)
Lisätiedot14 Taloudellinen kasvu
14 Taloudellinen kasvu 1. Määritelmä ja mittaaminen 2. Kansainväliset elintasovertailut 3. Talouskasvun historiaa Materiaali on pääosin oppikirjaa täydentävää (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-25, 31;
LisätiedotTalouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle
Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*
LisätiedotTalous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
LisätiedotSuomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset
Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti
LisätiedotICT, tuottavuus ja talouskasvu
ICT, tuottavuus ja talouskasvu Taloustieteilijän näkökulma Matti Pohjola 31.1.219 ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotDigitalisaatio tuottavuuskasvun mahdollistajana ja taloudellisen kasvun lähteenä. Matti Pohjola
Digitalisaatio tuottavuuskasvun mahdollistajana ja taloudellisen kasvun lähteenä Matti Pohjola Suomen talouskasvu on pysähtynyt Volyymi-indeksi, 1975 = 1 2 siksi että työn tuottavuus supistuu Indeksejä,
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotHunningolta huipulle
Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2015
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2013
Kansantalous 2014 Tuottavuustutkimukset 2013 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2013 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2013 oli 0,6 prosenttia
LisätiedotTeknologia, talouskasvu ja hyvinvointi: Suomi uuteen nousuun. Matti Pohjola
Teknologia, talouskasvu ja hyvinvointi: Suomi uuteen nousuun Matti Pohjola Ihmiskunnan sosiaalinen kehitys ja väkiluku Social development (Ian Morris): - Energy capture - Organization - War-making capacity
LisätiedotTuottavuuden kasvu ja ICT
Pääjohtaja Erkki Liikanen Tuottavuuden kasvu ja ICT Helsinki, 10.10.2006 Tuottavuuden kasvu ja ICT Talouskasvu on nuori ilmiö Tuottavuuden nousun avain ensin sähkö, nyt ICT ja sen käyttöönotto ICT-investoinneista
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2016
Kansantalous 2017 Tuottavuustutkimukset 2016 Työn tuottavuus kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2016 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2014
Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2014 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2014 oli 0,4 prosenttia
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotSuhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014
Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotHUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
LisätiedotEuroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=100)
Euroalue tyhjäkäynnillä Eräiden maiden kokonaistuotanto neljänneksittäin, 2008/2 2012/3, indeksi (2008/2=) 105 95 USA Saksa Ruotsi Euroalue Suomi 85 Venäjä 2008/2 2009/2 2010/2 2011/2 2012/2 Lähteet: OECD
LisätiedotKuinka vahvistaa kasvun pohjaa? Tuottavuuden kehitys avainasemassa
Kuinka vahvistaa kasvun pohjaa? Tuottavuuden kehitys avainasemassa Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu mutta edessä väliaikainen hidastuminen BKT:n kasvu keskeisillä talousalueilla
LisätiedotVaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?
Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotNuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa
Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri tuottavuuskasvun vauhdittajana
Kokonaisarkkitehtuuri tuottavuuskasvun vauhdittajana 21.3.2013, ICTexpo / Tuottava ICT Marco Halén Lähde: Matti Pohjola, 2011 Miten mittaamme menestystämme kansantalouden tasolla? Elintaso = bruttokansantuote/asukas
LisätiedotKustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa
Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotKustannuskilpailukyvyn tasosta
Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotBruttokansantuotteen takamatkan kurominen umpeen edellyttää Suomessa 3,0 %:n talouskasvua vuosittain
Bruttokansantuotteen takamatkan kurominen umpeen edellyttää Suomessa 3,0 %:n talouskasvua vuosittain 2018-2023 26.4.2018 Teknologiateollisuus *) IMF ennuste euroalueelle huhtikuussa 2018: 2,4 % vuonna
LisätiedotTalouskasvun lähteet tulevina vuosikymmeninä
Talouskasvun lähteet tulevina vuosikymmeninä Suomen Pankki 1 Viime vuosina kasvu odotuksia heikompaa 120 Yhdysvallat Suomi BKT:n määrä, indeksi, 2008 I = 100 115 110 Trendi 2000 2005 105 100 95 90 85 80
LisätiedotLausunto kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa
Lausunto kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa Matti Pohjola 8.6.216 Professori, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Euron edut ja haitat Euroon liittyy
LisätiedotEuro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta
LisätiedotTalouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014
Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta
LisätiedotTyömarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät
Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotSata vuotta taloutta mitä seuraavaksi?
Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi? Riihimäen Hyvinkään kauppakamari Syyskokous 5.12.2017 Jussi Mustonen 2 Suomi maailman väestökartalla - näkyy juuri ja juuri Väestön jakautuminen nyt Väestön jakautuminen
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
Lisätiedot8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)
8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen
LisätiedotJatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm
Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden
Lisätiedot7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)
7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on
Lisätiedot17 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa
17 Talouskasvun teoriaa ja empiriaa 1. Teorian tehtävä: talouskasvun selittäminen 2. Tuottavuuden merkitys 3. Tuotantofunktio ajattelun apuvälineenä 4. Maiden välisten elintaso- ja tuottavuuserojen lähteet
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotLähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1
Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotAlkaako taloustaivaalla seljetä?
..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologian vaikutus työn tuottavuuteen
Tieto- ja viestintäteknologian vaikutus työn tuottavuuteen Pentti Forsman, ekonomisti, rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Jukka Jalava, ekonomisti, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, erikoistutkija,
LisätiedotKaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa
Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi
LisätiedotMissä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu
Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto
LisätiedotKansantalouden tilinpito
Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotMaailmantalouden trendit
Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotKurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila
Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160
LisätiedotSuomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation
Talouskatsaus 10.9.2019 Jukka Palokangas 9.9.2019 Teknologiateollisuus 1 Suomi on kestänyt vielä melko hyvin Saksan ja globaalin teollisuuden viimeaikaisen stagnaation 9.9.2019 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus
LisätiedotTuottavuustutkimukset 2017
Kansantalous 2018 Tuottavuustutkimukset 2017 Työn tuottavuus kasvoi 2,0 prosenttia vuonna 2017 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotTyön tuottavuus Suomessa vuosina 1900 2003 ja sen kasvuprojektioita vuosille 2004 2030*
Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 4/2004 ARTIKKELEITA Työn tuottavuus Suomessa vuosina 1900 2003 ja sen kasvuprojektioita vuosille 2004 2030* Jukka Jalava Yliaktuaari Tilastokeskus Matti Pohjola
LisätiedotSuomen talouden näkymät ja haasteet
Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen
Lisätiedot31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola
31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka Matti Pohjola 1. Kurssin osaamistavoitteet Kurssin suorittaneet a) tuntevat Suomen kansantalouden rakenteen ja talouspolitiikan instituutiot, b) tietävät, mitä
LisätiedotPalvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan
Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen
LisätiedotKansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.
Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
LisätiedotTyöllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki
Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt
LisätiedotPalveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys
Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH
Lisätiedot31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka. Matti Pohjola
31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka Matti Pohjola 1. Kurssin osaamistavoitteet Kurssin suorittaneet a) tuntevat Suomen kansantalouden rakenteen ja talouspolitiikan instituutiot, b) tietävät, mitä
LisätiedotEsityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
LisätiedotKuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin
Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE
LisätiedotBruttokansantuotteen kasvu
Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotTuottavuuskehitys pkyrityksissä
Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus
LisätiedotKuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
Lisätiedot